Bioenergia SWOT. Tuotannon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Lähienergiahankkeen seminaari Lehtimäki

Transkriptio

1 Bioenergia SWOT Tuotannon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Lähienergiahankkeen seminaari Lehtimäki

2 METSÄENERGIA Kotimaisuus Alueellinen energiaomavaraisuus ja aluetalous Tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä Päästökaupassa hiilineutraali polttoaine Etelä-Pohjanmaan ojitetut suometsät ovat tärkeä energiapuureservi Työllistää maaseudulla Korvaa fossiilisia polttoaineita Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitys Paikallinen työllisyys ja (pien)yrittäjyys (mm. korjuu- ja lämpöyrittäjyys) Hajautetun energiantuotannon ja CHP-teknologian lisääntyminen Maaseutualueiden toimeentulon monipuolistuminen Jalosteiden vienti maakunnan ulkopuolelle Metsänhoidollinen näkökulma Energiapuu omaksi tavaralajikseen ainespuun rinnalle Biokaasun ja biopolttonesteiden puuta käyttävät tuotantomenetelmät Uuden konekaluston/tuotteiden kehittäminen Energiapuun korjuun kannattavuuskysymykset Energiapuun mittaus ja hinnoittelu Energiapuu on hankintaketjun aikana muuttuva materiaali mm. painon ja tilavuuden suhteen Pitkien matkojen kuljetus kannattamatonta Onko kannattavaa ilman valtiovallan tukitoimia, verotus Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitys Raaka-aineen riittävyys Korjuuyrittäjäpula, työntekijäpula maaseudulla Puun muu käyttö esimerkiksi metsäteollisuuden tarpeisiin Energiapuun varastointiin liittyvä hyönteistuhoriski Metsän ravinnetalouskysymykset Puun poltosta aiheutuvien hiukkaspäästöjen terveysvaikutukset

3 PELTOENERGIA Kotimaisuus Päästökaupassa hiilineutraali polttoaine Paikallinen yritystoiminta ja elinkeinoelämä Korjuumenetelmien tekniikka valmista ja toimivaa Oljella energiaraaka-aine saadaan tuotannon sivuvirroista Ruokohelvestä saadaan yhdellä kylvöllä satoa yli 10 vuoden ajan Ruokohelvellä vähäinen lannoitustarve Pellot pysyvät viljeltyinä ja tuotantokuntoisina Lisää maaseudun toimeentulomahdollisuuksia Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu parantaa kilpailukykyä Uudet biopolttoainekattilat tehokkaampi palaminen Olkituhkan käyttö lannoitteena Ruokohelven viljely pidättää ravinnevalumia ja parantaa maatalouden vesiensuojelua Suojavyöhykkeeltä korjattua kasvustoa polttamalla saadaan ravinteita siirrettyä pois vesistöjen ääreltä Kannattavuuskysymykset; mm. alhaiset tuottajahinnat Peltoenergian tuottamiseksi kuluu enemmän energiaa kuin siitä saadaan (panos/tuotto-suhde huono) Oljen suuri irtotilavuus hankala varastoida, kallis kuljettaa, pieni energiatiheys Oljen suuri tuhkapitoisuus (5-7 %), oljen tuhka sulaa alemmassa lämpötilassa kuin esim. turpeen tuhka polttokattiloiden sintraantuminen ongelma Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat määräävät myös non-food kasvien viljelyn kannattavuutta Peltojen muu käyttö peltoviljely ensisijaisesti ruuantuotantoa varten Energiakasvien viljelyn kannattamattomuus ilman valtion tukitoimia Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitys

4 BIOKAASU JA BIOJALOSTEET Kotimaisuus Biokaasun energiaraaka-ainetta (esim. lantaa) saadaan tuotannon sivuvirroista Paikallinen yritystoiminta ja elinkeinoelämä Biokaasutus mahdollistaa lannan tehokkaan käsittelyn hävittää lannan taudinaiheuttajabakteereja huuhtoutumat vesistöihin vähenevät levitettäessä kuivempaa lietettä kasvihuonekaasupäästöt metaanin osalta vähenevät (metaani palaa puhtaasti hiilidioksidiksi ja vedeksi) vähentää hajuhaittoja Maatalouden biokaasulaitokset tarjoavat helpotusta yhdyskuntien ja teollisuuden biojätteiden käsittelyyn ja mahdollistavat riittävän mädätteen määrän laitokselle Biodieselin ja etanolin käyttö korvaa fossiilisia polttoaineita fossiilisen öljyriippuvuuden väheneminen Alhaiset tuottajahinnat Biokaasun varastointi vaikeaa, taloudellisesti mahdollista varastoida noin päivän kaasuntuotanto tehokas hyväksikäyttö edellyttää, että energiaa voidaan käyttää jatkuvasti hyödyksi Biokaasulaitoksen investoinnin kalleus Biopolttoöljy uudelleen verotuksen piiriin RME-dieselin suuret No x -päästöt

5 BIOKAASU JA BIOJALOSTEET Lisää maaseudun toimeentulomahdollisuuksia Hajautetun energiantuotannon ja CHP-teknologian lisääntyminen Sähköylijäämän syöttäminen valtakunnan verkkoon Biokaasun varastointi raakaaineena Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu parantaa kilpailukykyä Biodieselin valmistus maatilamittakaavassa mahdollista Bioetanolin tuotanto kotimaassa työllistävä vaikutus läpi koko tuotantoketjun Ajoneuvojen uudet polttoainejärjestelmät (FFV-ja bi-fuel-ajoneuvot) Ongelmat mädätysprosessissa Riittävä mädätteen saanti Tuotannon kannattamattomuus ilman valtion tukitoimia Bioetanolin tuonti edullisempaa kuin kotimainen tuotanto? Biodieselin ympäristövaikutukset

6 TURVE Kotimaisuus Tärkeä alueellinen ja paikallinen työllistäjä Hyvä saatavuus, varastot turvaavat korjuuolosuhteissa tapahtuvaa vaihtelua Kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä Tuotanto- ja käyttöteknologia valmista ja toimintavarmaa Polttoaineen suhteellisen tasainen laatu Puuta parempi lämpöarvo Puuta käyttävissä kattiloissa turve tukee ja täydentää käyttöä, kun puun saannissa tai laadussa ilmenee ongelmia Soveltuu teholtaan pieniin ja suuriin kattiloihin Korvaa kivihiiltä Hajauttaa energiantuotantoa, sopii hyvin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) Turvetuotantoon soveltuvia soita on vielä hyödyntämättä Etelä-Pohjanmaalla suuret turvevarat, turpeen vienti maakunnasta mm. Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle tuo tuloja maakuntaan Ympäristöhaitat; pöly-, hiukkas- ja maisemahaitat sekä ojituksen aiheuttamat haitat vesistölle sekä suorat vaikutukset turvetuotantoalueen luontoon Turvetuotannon määrissä saattaa olla suuria vuosittaisia vaihteluita säistä riippuen Puupolttoaineita suuremmat päästöt (rikkidioksidi, typen oksidit) Polttoturpeen valmistevero alkaen (yli 5000 MWh käyttömäärille) Päästökauppa heikentää kilpailukykyä (turpeella korkeat CO 2 -päästöt) Turvetuotantoalueiden lupamenettelyn tiukentuminen (myös alle 10 hehtaarin tuotantoalat lupamenettelyn piiriin, tuotanto rajataan jo ojitetuille suoalueille) Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitys

7 TUULIENERGIA Puhdas, päästötön energianlähde Raaka-ainetta saatavilla rajattomasti Ei raaka-ainekustannuksia Ei jätteen/tuhkan yms. loppusijoituksesta aiheutuvia haittoja Kierrätettävät rakennusmateriaalit Runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia Voimalaitoksista maksettava kiinteistövero tuo lisäansioita kunnille Maanvuokrauksesta lisäansioita maanviljelijöille/maanomistajille Maatilamittakaavaisen tuulivoimalan sähköylijäämän syöttäminen valtakunnan verkkoon Etelä-Pohjanmaa tuulivoimapotentiaaliltaan yksi parhaista tuulivoiman tuotannon alueista sisämaassa Isot voimalahankkeet työllistävät Valtion tukitoimet, kuten syöttötariffi tuulivoimalle lisäävät kannattavuutta Maisemahaitat Äänihaitat Linnustovaikutukset Suojaetäisyydet voimalaitoksen lähellä Tuotannon jaksottaisuus Energian varastoinnin ongelmallisuus Etenkin suurissa yksiköissä rakentamisen aiheuttamat haitat (esim. merellä pengerrykset, puuston raivaaminen) Suuret investointikulut Tuulivoimalan huoltotarpeet, kuluvia osia mm. vaihteistossa Käytettynä hankituille laitteille ei saatavissa investointitukia Säätövoiman tarve Kulutushuiput Kannattavuus edelleen valtion tukitoimien varassa

8 AURINKOENERGIA Puhdas, päästötön energianlähde Raaka-ainetta saatavissa lähes rajattomasti Ei raaka-ainekustannuksia Ei jätteen/tuhkan yms. loppusijoituksesta aiheutuvia haittoja Kierrätettävät rakennusmateriaalit Ei kuluvia osia Runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia Laitteiden hyötysuhteen paraneminen tuotekehityksen myötä (mm. nanoteknologia) Sopii pienkiinteistöihin täydentäväksi energianlähteeksi Rakennuksiin integroitavat paneelijärjestelmät (esim. katot, parvekkeet, julkisivut) Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen esimerkiksi rakennusteknisin ratkaisuin Energiansaannin jaksottaisuus johtuen pitkästä talvesta Kallis teknologia ja laitteiden toistaiseksi heikko hyötysuhde Paneelien valmistamisessa tarvittavat rajalliset luonnonvarat Aurinkopaneelien valmistus ei ole vielä massatuotantoa Osa laitoskomponenteista on ongelmajätettä Säätövoiman tarve Kalliit tuotantokustannukset ja hankintahinta

9 YHTEENVETO Bioenergia-alan mahdollisuuksia, vahvuuksia, uhkia sekä heikkouksia (SWOT) maassamme ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kartoitettiin kirjallisuuden sekä bioenergia-alaan liittyvien toimijoiden avulla. Bioenergia-alan toimijoille kysely tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen yhteisen Kestävä metsäenergia-hankkeen järjestämällä retkellä Ruotsiin huhtikuussa Kyselyssä SWOT-analyysi oli jaettu metsäenergiaan, pellolta saatavaan biomassaan sekä niiden jalosteisiin (biokaasu, biodiesel ja etanoli) sekä tuuli- ja aurinkoenergiaan. Energiaturpeen osalta kyselyä ei tehty. Eniten vastauksia saatiin metsäenergian nelikenttäanalyysiin. Metsäenergian vahvuuksina pidettiin sen kotimaisuutta ja paikallisuutta sekä hyvää saatavuutta. Metsäenergian tuotannossa tulot ja työpaikat jäävät kotimaahan. Positiivisina asioina nähtiin myös metsäenergian ympäristöystävällisyys sekä uusiutuvuus. Metsien energiapuunkorjuu parantaa vastaajien mukaan metsien metsänhoidollista tilaa ja tehostaa metsien käyttöä; metsät kuntoon varsinkin pienpuuta korjaamalla. Metsäenergian mahdollisuuksista eniten mainintoja tuli mahdollisuudesta lisätä sen käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ja öljyn kallistuminen nähtiin myös mahdollisuutena. Yrittäjyys sekä uudet teknologiat, kuten yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) saivat maininnat metsäenergian mahdollisuuksiksi. Valtion tukipolitiikka mainittiin kerran mahdollisuudeksi, mutta useammin uhaksi. Muita uhkia olivat mm. teollisuuden puun käyttö kilpailevana käyttömuotona, työvoiman riittävyys metsäalalla, toiminnan kannattavuus sekä metsien ravinnetalous, jos hakkuutähteet ja kannot kuljetetaan pois metsästä. Ympäristönsuojelu sekä metsien ylenpalttinen suojelu koettiin myös uhiksi metsäenergian tuotannolle. Heikkouksiin listattiin eniten kannattamattomuus sekä tukipolitiikan vaikutus kannattavuuteen. Kannattavuuteen vaikuttavat mm. pienet, hajallaan olevat korjuukohteet sekä koneinvestointien kalleus. Heikkouksia ovat myös metsäenergian kuljetuksen ja yleensä logistiikan hankaluus sekä poltettavan materiaalin laadunvaihtelu.

10 Peltoenergiakohteiden vahvuuksiksi arvioitiin niiden paikallisuus sekä uusiutuvuus. Lisäksi hyvinä puolina listattiin peltojen pysyminen tuotannossa ja viljelykasvien monipuolisuus. Ruokohelven etuina pidettiin sen edullisuutta ja helppoa korjattavuutta. Ruokohelvestä saadaan myös satoa useana vuonna yhdellä kylvöllä. Toisaalta pellon energiakasvien tuotantoa pidettiin kalliina ja kannattamattomana; viljelijät saavat niin pienen korvauksen, että peltoenergia ei kannata. Huonona puolena mainittiin kannattavuuden riippuvan valtion tukipolitiikasta. Heikkouksiksi mainittiin myös logistiikan olevan Suomessa vielä lapsenkengissä sekä peltoenergian huono kasvihuonekaasutase. Uhkia peltoenergian tuotannolle ovat mm. peltojen käyttö ruuan tuotantoon. Oljen tehokkaan korjaamisen arvioitiin myös vievän ravinteita pelloilta. Peltoenergian mahdollisuuksiin mainittiin huoltovarmuus ja sopivuus osalle pelloista. Biokaasulaitos sopii investoinnin suuruuden takia lähinnä isommille karjatiloille. Peltoenergian tuotannon tulevaisuus on vastaajien arvion mukaan pellolta saatavien raaka-aineiden jalosteissa. Mahdollisuuksina listattiin nestemäisten biopolttoaineiden käytön lisääntyminen ja esimerkiksi biokaasun käyttö liikenteessä sekä kaupungeissa lämmitysenergiana. Jalosteiden uhat liittyivät myös biopolttoaineiden liikennekäyttöön; kestääkö autojen moottorit?. Tuuli- ja aurinkoenergian vahvuuksiksi mainittiin tuotannon puhtaus ja uusiutuvuus sekä kesäaikainen hyvä saanto. Saatavuus mainittiin myös heikkoudeksi pitkän talviajan takia. Molempien menetelmien heikkouksia ovat myös teknologian kalleus sekä säätövoiman tarve. Maininnan saivat myös maanomistajien korvaukset sekä maiseman pilaantuminen. Uhkana sekä heikkoutena on tuotantomuotojen riippuvuus valtion tukitoimista. Eräässä kommentissa vaadittiin tuen kohdistamista metsäenergialle, ei näille. Kuitenkin uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisääminen muun energiantuotannon tukena sai mahdollisuutena kannatusta samoin kuin energiankeruutekniikan kehittyminen.

11 Etelä-Pohjanmaalla on runsaat energiapuureservit, joka on maakunnan vahvuus metsäenergian tuotannossa. Mahdollisuuksia yrittäjyyteen löytyy puunkorjuusta lämpövoimalan hoitamiseen. Energiapuun hinnoittelua vaikeuttaa materiaalin muuttuminen hankintaketjun aikana. Mahdollisuutena hinnoittelun selkeytymiseen olisi energiapuun saaminen omaksi tavaralajikseen ainespuun rinnalle. Samoin puusta saatavat liikennepolttoaineiksi jalostettavat tuotteet mahdollistavat energiapuun käytön lisäämisen. Tehostuvan puunkorjuun pitkäaikaiset vaikutukset metsämaan tuottokykyyn voidaan nähdä uhkana metsäenergian lisääntyvälle käytölle. Etelä-Pohjanmaan pelloilla olisi potentiaalia kasvattaa enemmänkin energiakasveja. Maatilamittakaavaisia biokaasulaitoksia voidaan käyttää useammalla tilalla yhteisenä, jolloin myös investointikustannus jakautuisi tilojen kesken. Biokaasulaitos on mahdollista tehdä yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP). Myös biodieselin valmistukseen on pienkäyttöön soveltuvia ratkaisuja, esimerkiksi Alajärven Lehtimäellä on biodiesellaitos, joka tuottaa biopolttoaineen lisäksi rypsipuristeesta rehua tilan luomukarjalle sekä lannoitetta pelloille. Turpeen tuotanto on Etelä-Pohjanmaalla merkittävää ja maakunnassa on runsaat turvevarat. Turvetuotanto työllistää paikallisesti ja sopii hyvin tukipolttoaineeksi esim. puulle. Turvetta voidaan myös varastoida merkittäviä määriä. Heikkoutena turpeella ovat sen haitat ympäristölle. Tuotannosta aiheutuu haittoja turpeen nostovaiheessa sekä sitä poltettaessa. Turpeen energiakäytön uhkana ovat mm. päästökauppa sekä turvetuotantoalueiden lupamenettelyn tiukentuminen, jolloin käytöstä poistuneiden tuotantoalueiden korvaaminen uusilla alueilla hankaloituu. Polttoturpeesta kannetaan myös polttoaineveroa alkaen. Verotaso on vuoden 2012 loppuun 1,90 /MWh, ,90 /MWh ja vuodesta 2015 alkaen vero nousee 3,90 euroon megawattitunnilta (Suomen tulli). Tuuli- ja aurinkoenergialla on runsaasti tuotantopotentiaalia, mutta sen käyttöönottamiseksi tarvittava tekniikka on vielä kallista ja hyötysuhde heikko. Pienkiinteistöihin on kuitenkin jo olemassa ratkaisuja, jotka osaltaan täydentävät kiinteistöjen energiansaantia.