Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä.

Transkriptio

1 ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. Julkisten hankintojen tarjousten valintakriteerinä on hankintalain mukaan joko kokonaistaloudellinen edullisuus (hinta-laatu -arviointi) tai halvin hinta. Rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailujen lopputuloksissa laatu ei ole saanut tasavertaista mahdollisuutta halpaa hintaa vastaan. Toteutuneissa hinta-laatuvertailuissa lopulliset sijoitukset eivät ole aina näyttäneet oikeudenmukaisilta. Tilaajan toivoma hinta/laatu-suhde ei ole toteutunut, vaan halpa hinta on usein ohittanut ylivertaiseksikin arvioidun laadun. Tilanteen eriskummallisuutta on lisännyt se, että pintapuolisesti hinta- ja laatuarviot ovat näyttäneet oikein lasketuilta. Koska rakennusalan toimijat Suomessa eivät osanneet selittää, mistä vääristymä johtuu, haettiin avuksi tilastotieteen asiantuntemusta. Helsingin yliopiston tilastotieteen laitoksella professori Lauri Tarkkosen ohjauksessa tutkija Risto Hiltunen perehtyi v lopputyössään ongelmaan tilastomatematiikan keinoin ja varsin yllättävin lopputuloksin. Tutkimuksen teettivät Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Vaikka hinnan ja laadun arviointi ovat olleet ratkaisevassa asemassa julkisista hankinnoista päätettäessä, arviointiin liittyviä laskentamekanismeja ei ole juurikaan tutkittu. Suomessa syy hinta- laatupisteiden vääristymiin löytyi pisteiden keskihajonnasta, joka käytännössä ohitti pisteille tarkoitetun arvon ja tosiasiassa määräsi tarjousten lopulliset sijoitukset. Hajonnan merkitystä valinnassa voi havainnollistaa yksinkertaisella ajatuskokeella: jos tarjouskilpailussa laatupisteiden hajonta asetetaan nollaksi (=kaikille täsmälleen samat laatupisteet), laadun vaikutus valintaan katoaa kokonaan ja halvin tulee valituksi [kuva 1]. Jos samassa tarjouskilpailussa puolestaan hinnan hajonta on nolla (=kaikki tarjoukset euromäärältään samoja), hinnan vaikutus valintaan häviää ja valituksi tulee parhaaksi arvioitu laatu [kuva 2]. Kuva 1 Kuva 2!!

2 Lopputyössään Risto Hiltunen löysi vääristymään ratkaisuksi standardoinnin, joka skaalaa hinta- ja laatupisteet keskihajonnalla tarjouspyynnön alkuperäisen tarkoituksen mukaiseksi. Skaalaus ei vaikeuta tarjousten arviointia, sillä skaalattuja arvoja on yhtä helppo laskea yhteen kuin skaalaamattomiakin. Menetelmän etuna on sen syrjimättömyys, koska se kohtelee tarjouksia tasapuolisesti hankintalain mukaisesti riippumatta siitä, millä asteikolla ja vaihtelulla tarjoukset on pisteytetty. Lopputyön ohessa tutkittiin laskentamenettelyn toimintaa myös käytännössä, ja tulokset yllättivät. Menetelmän vaikutuksesta olisi kahden viime vuoden aikana noin joka kolmannessa tarjouskilpailussa voittaja vaihtunut. Uudet voittaneet tarjoukset olisivat noudattaneet tarjouspyynnössä ilmoitettua hinta/laatu-suhdetta paremmin kuin tutkimusaineiston tarjouskilpailuissa todellisuudessa käytetyt menettelyt. Analyysissä oli mukana 150 case-tapausta (41 arkkitehtisuunnittelusta, 52 yhdyskuntatekniikasta ja 57 rakennesuunnittelusta). Taulukossa on tarkasteltu standardoinnin vaikutuksia siihen, miten monessa voittaneessa tarjouksessa on ollut halvin hinta, tai paras laatu. Tarkastelu on tehty sekä ennen että jälkeen standardoinnin. Käytännössä taulukko kertoo, että ennen standardointia tarjouskilpailu, jossa on alhaisin hinta, voitti 63 %:ia tarjouskilpailuista. Standardoinnin jälkeen halvimmat tarjoukset voittivat 35 %:ia kilpailutuksista. Tarjous, jossa on paras laatu, voitti ennen standardointia 47 %:ia kilpailuista. Standardoinnin jälkeen laadukkaimmat tarjoukset voittivat 76 %:ia kilpailuista. Taulukko Standardoinnin vaikutus hinnaltaan halvimpien ja laadultaan parhaimpien tarjouksien todennäköisyyksiin voittaa Lopputulokset ovat varsin mielenkiintoisia, jopa yllättäviä, sillä erot ennen ja jälkeen standardoinnin ovat suuria. Tässä kannattaa tehdä edellä esitetty luottamusvälien tarkastelu, sillä erot vaikuttavat myös tilastollisesti merkitseviltä. Luottamusvälit on laskettu taulukon loppuun, ja ne kertovat että tulokset ovat, olettaen satunnaistetun otoksen, yleistettäviä populaatioon. [Kuva 6.3.1] Näin vahvaan tulokseen yksi suuri syy on se, että standardoinnin jälkeen painotussuhteet toteutuvat niin kuin niiden pitääkin. Sillä kuvan mukaan hinta laatu-suhteessa valitaan usein laadulle %:n paino, joten laadulta parhaan pitäisi voittaa todennäköisesti aika usein tarjouskilpailu. Näitä tuloksia voidaan pitää yhtenä rohkaisevana perusteluna standardoinnin käytölle, sillä vaikuttaisi että se toteuttaisi annetut painotukset myös käytännössä oikealla tavalla. 1 Tutkimuksen tulokset on syytä ottaa vakavasti. Esitetty laskentamalli selkeyttää alan valintamenettelyjä ja tarjoaa syrjimättömän ja lainmukaisen tavan toteuttaa tarjouskilpailuja. Menetelmä sopii kaikkiin tarjouskilpailuihin, joissa tarjouksen valintaperusteena on hinnan ja laadun ilmoitettu prosenttisuhde. 7. Johtopäätökset ja suositukset Pro gradu -tutkimuksen päätarkoitus on tuoda esiin keskihajonnan vaikutus hinta laatusuhteen laskennassa. Keskihajonnan vaikutuksen summalausekkeeseen pystyy tilastollisesti poistamaan, kun standardoi summattavat muuttujat. Standardointi onkin tilastotieteen teorian pohjalta sopiva menettely, kun toteutetaan hinta laatu-suhteeseen pohjautuvia tarjouskilpailuja. Muihin nykyisiin laskentamenettelyihin verrattuna se pystyy parhaiten arvioimaan keskihajonnan vaikutusta, sillä standardointi skaalaa pisteet keskihajonnalla. Muut menetelmät koettavat arvioida hajontaa mm. vaihteluväliin pohjautuen, mutta vaikkapa vaihteluväli on varsin herkkä poikkeaville havainnoille. 1 KESKIHAJONTA HINTA LAATU-SUHTEEN LASKEMISESSA Rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailujen tilastollinen tarkastelu; Tekijä Risto Hiltunen, Pro gradu-tutkielma Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Ohjaaja: Lauri Tarkkonen, s.46 sivu 2

3 Tilastollinen teoria tukeekin standardoinnin käyttöä hinta laatu-suhteisiin pohjautuvissa tarjouskilpailuissa. Toteutettu tutkimus osoittaa, että Suomessa kahden vuoden aikana toteutuneissa tarjouskilpailuissa standardoinnilla olisi ollut selkeä vaikutus lopputuloksiin. Voittaja olisi vaihtunut 150 tarjouskilpailun otoksessa noin 37 %:ssa tarjouksia, eli standardoinnin vaikutus on ilmeinen. Järjestys tarjouskilpailuissa olisi vaihtunut 72 %:ssa tapauksista. Näin siis myös käytännön tutkimus puoltaa standardoinnin käyttöä. Tuloksia vahvistaa edelleen huomio, että tarjouskilpailun voittaneessa tarjouksessa on todennäköisemmin parhaan arvon saanut se muuttuja, jolle on annettu suurempi paino. Yksi osa tutkimusta on myös esittää tiivistetysti käytännön menetelmä, jolla hinta laatu-suhteita lasketaan. Tällainen yhteenveto on tehty liitteeseen B [Liite ei ole tässä artikkelissa mukana]. Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että standardointi toteuttaa hinta laatu-suhteen laskennat paremmin kuin nykyiset menetelmät keskihajonnan huomioinnin suhteen. Käytännön tutkimus osoittaa, että standardoinnilla on käytännön merkitystä. Standardointia tulisikin käyttää Suomen rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailuissa, ja sitä voi soveltaa myös muiden alojen tarjouskilpailuissa, joissa hinta laatu-suhteita lasketaan samaan tyyliin. 2 Tutkimuksen ohjausryhmässä ovat olleet ATL:sta kehityspäällikkö Kimmo Liimatainen, SAFAsta varapuheenjohtaja Janne Pihlajaniemi, SKOL:sta lakimies OTK Mikko Oikarinen ja RIListä tekninen johtaja Pentti Hautala. LASKENTAMALLI Menetelmänä standardointi on yksinkertainen, siinä jokaisesta tarjouksesta (x) vähennetään tarjouskilpailun keskiarvo (!), ja tämä erotus jaetaan tarjousten hajonnalla (") : Yksittäisen tarjouksen hintapisteet = (tarjous! - tarjousten keskiarvo!) / (tarjousten hajonta!) Yksittäisen tarjouksen laatupisteet = (laatupisteet - laatupisteiden keskiarvo) / (laatupisteiden hajonta) Tämän jälkeen saadaan tarjouksen summamuuttuja helposti laskemalla hinta- ja laatupisteet painoarvoineen yhteen. Summamuuttujan laskukaava ei vaadi mitään korkeampaa matematiikkaa ja on muotoa: (Hintapainoarvo x standardoidut hintapisteet) + (laatupainoarvo x standardoidut laatupisteet). Tarjous jolla on yhteen laskemisen jälkeen eniten pisteitä on voittaja. Tarjoukset saadaan yhteenlaskun jälkeen samaan järjestykseen vaikka keskiarvoa ei siirrettäisikään origoon, ts. jokaisesta arvosta ei vähennettäisi keskiarvoa. Tällöin kaikki numeroarvot jäävät positiivisiksi. Tutkimus on ladattavissa Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry:n www-sivuilta suomeksi: Tutkimuksen pohjalta on rakennettu excel-taulukko, joka käyttää standardointimenetelmää tarjouksien hinta-laatu -arvioinnissa. Taulukko on ladattavissa Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry:n www-sivuilta: Tässä taulukossa keskiarvo siirretään origoon, joten keskiarvon alle jäävät arvot ovat negatiivisia. 2 KESKIHAJONTA HINTA LAATU-SUHTEEN LASKEMISESSA Rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailujen tilastollinen tarkastelu; Tekijä Risto Hiltunen, Pro gradu-tutkielma Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Ohjaaja: Lauri Tarkkonen, s.48 sivu 3

4 CASE: Julkinen hankinta, jossa oli 9 tarjoajaa. Hankintayksikön toive oli, että valinnassa hinta vaikuttaisi 30% ja laatu 70%. Hintapisteet olisi laskettu kaavalla ((halvin hinta)/(tarjous))*30. Hintapisteet vaihtelevat välillä 9,70-30,00. Laatuarvioinnin toteutustapaa ei ole tässä analysoitu. Hankintayksikön antamat laatupisteet vaihtelevat välillä Hankinnassa tehty hinta-laatu -arviointilaskelma. Voittajaksi selviytyi halvin tarjoaja toimisto 5, jonka laatu on arvioitu niukasti keskiarvon yläpuolelle. [Kuva 3] Sama hankinta, jossa hinta- ja laatupisteet on standardoitu. Voittajaksi olisi selviytynyt toiseksi halvin toimisto, jonka laatu on arvioitu toiseksi parhaaksi. [Kuvat 4 ja 5] sivu 4

5 Hankintayksikön tekemästä pisteytyksestä lasketut hinnan ja laadun vaikutukset. Standardoimattomilla hajonnoilla hinnan vaikutus valinnassa on 63% ja laadun vaikutus on 37%. Kuva 6 Käytännössä tässä tapauksessa toteutunut vaikutus on hankintayksikön itse asettamaan toiveeseen verrattuna lähes täsmälleen päinvastainen. Kuva 7 Kimmo Liimatainen Kehityspäällikkö, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry sivu 5