World Wide Web. Hilkka Tölli, Henna Markus, Ville Nordlund

Transkriptio

1 World Wide Web Hilkka Tölli, Henna Markus, Ville Nordlund

2 SISÄLLYS: 1.0 Johdanto s Miksi WWW kehitettiin ja mikä se on? s WWW:n kehittäjät s Timothy Berners-Lee 2.2 Marc Anderssen 4.0 WWW:n kehitys s Toimintaperiaate yksinkertaistettuna s Lähteet s. 5

3 1.0 JOHDANTO World Wide Web kiinnosti meitä aiheena, koska se on niin läheinen asia nykypäivänä. Kaikki käyttävät sitä päivittäin ja silti monelle on epäselvää, mikä se oikeasti on ja mistä kirjaimet WWW tulevat. WWW sekoitetaan monesti internetiin ja työssämme kerromme, mikä WWW oikeasti on, miten se on kehittynyt ja miten se toimii. 2.0 MIKSI WWW KEHITETTIIN JA MIKÄ SE ON? WWW on yksi internetin palvelumuoto samalla tavalla kuin sähköpostikin. Se kehitettiin, jotta Cernin työntekijät voisivat helposti pitää yhteyttä toisiinsa ja jotta he saisivat omat tutkimustuloksensa nopeasti eteenpäin muiden tutkijoiden käyttöön. Tim Berners-Lee halusi luoda järjestelmän, jolla voi helposti linkittää toisille sivuille. Cernin tutkijat käyttivätkin sitä aluksi juuri tähän tarkoitukseen, mutta kun sen toimivuus saatiin hiottua huippuunsa, se levisi ympäri maailmaa. 3.0 WWW:N KEHITTÄJÄT: 3.1 Timothy Berners-Lee Timothy John Berners-Lee syntyi 8. kesäkuuta 1955 Lontoossa. Hänen vanhempansa työskentelivät aikaisten tietokoneiden parissa. Hän valmistui Oxfordin yliopistosta vuonna 1976, aineenaan fysiikka. Siellä hän myös rakensi ensimmäisen tietokoneensa vanhasta televisiosta. Valmistumisensa jälkeen Berners-Lee työskenteli eri tehtävissä tietotekniikan parissa, Cernissä ensimmäisen kerran vuoden 1980 kesäkuusta joulukuuhun. Tänä aikana hän kehitti WWW:n esiasteen ja pohjan sen kehitykselle, ENQUIRE:n. Cern-jaksonsa Berners-Lee työskenteli jonkin aikaa muissa tehtävissä, mutta palasi takaisin Vuonna 1989 hän esitti globaalin hypertekstiprojektin aloitusta, joka sittemmin tunnetaan nimellä World Wide Web. Ensimmäinen web-sivu laitettiin verkkoon vuonna Berners-Lee perusti World Wide Web Consortiumin eli W3C:n Massachutes Institute of Technologyn tiloihin. W3C on kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, jonka tehtävänä on kehittää standardeja ja suosituksia WWW:n parantamiseksi. Berners-Lee toimii sen puheenjohtajana vielä nykyäänkin Berners-Leestä tuli tutkimuslaboratorio the Computer Science and Artificial Intelligence Laboratoryn puheenjohtaja hänet nimettiin Southamptonin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden professoriksi, missä hän työskentelee uuden projektinsa, semanttisen webin, kanssa. Berners-Lee on saanut useita kymmeniä palkintoja ja kunnianosoituksia työstään hänestä tuli Royal Societyn (koko nimi suomeksi Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi) jäsen. Vuonna 2004 hän sai suomalaisen miljoonan euron arvoisen Millenium-teknologiapalkinnon. Samana vuonna hänet aateloitiin kun kuningatar Elisabet II myönsi hänelle arvonimen Brittiläisen ritarikunnan komentaja. Lisäksi Berners-Lee on kirjoittanut useita artikkeleita, kirjan sekä muita julkaisuja. 3.2 Marc Anderssen

4 Marc Anderssen syntyi Cedar Fallsissa, Iowassa, Yhdysvalloissa. Hän opiskeli tietojenkäsittelytieteitä Illinois'n yliopistossa. Ennen valmistumistaan hän työskenteli kesän IBM:llä. Tämän jälkeen hän työskenteli yliopiston National Center for Supercomputing Applicationssa (NCSA), missä hän työkaverinsa Eric Binan kanssa kehitti käyttäjäystävällisen selaimen, joka toimisi mahdollisimman monella tietokoneella, eli Mosaicin. Vuonna 1994 hän perusti Jim Clarkin kanssa Netscapen, jonka Netscape Communicator ja Netscape Navigator olivat/ovat laajalti käytettyjä selaimia. Nykyään Andreessen toimii lähinnä sijoittajana ja hallitusten jäsenenä. 4.0 WWW:N KEHITYS Varhaisen WWW:n kehittymisen voidaan katsoa alkaneen jo 1960-luvulla Xanadu-projektin osalta. Xanadu projekti mallinsi hypertekstejä. Seuraava merkittävä askel oli ENQUIRE-projekti ja siitä ei ollut enää pitkä matka WWW:n kehittymiseen. WWW on vuoden 1990 jälkeen ottanut huimia kehitysaskelia ja 2000-luvuilla. Merkittävimmät teknologiset harppaukset WWW:n tapauksessa sijoittuvat heti muutama vuosi sen keksimisen jälkeen (muun muassa vuosiin 1991 ja 1993), mutta myös myöhemmin 1990-luvun puolivälin jälkeen ja 2000-luvulla on kehitys jatkunut suhteellisen reippaana eteenpäin. Nykyisin suurin osa maailman ihmisistä pitääkin WWW:tä leivänpaahtimeen ja televisioon verrattavana yleishyödykkeenä, jota ilman käsitteitä moderni elämäntyyli ja globaali maailmankatsomus olisi melko paljon vaikeampi ytimekkäästi ilmaista. Vuonna 1991 WWW muotoutui kahden käytännöllisen uudistuksen myötä helpommaksi ja avarammaksi käyttää kaikkialla maailmassa. CERNin WWW-projektiin kuulunut Nicola Pellow kehitteli WWW:lle uuden ja mullistavan web-selaimen, jonka myötä käyttöliittymän ideoiden sisäistäminen ja sen käyttö yksinkertaistui huomattavasti. Kun kehittelijä Bernd Pollermann vielä loi uuden selaimen seuraksi CERNiin serverin (=palvelin, ohjaava tietokoneyksikkö, joka nimensä mukaisesti palvelee muita tietokoneita) sen supertietokoneiden päätietokannan yhteyteen, kasvoivat mahdollisuudet esimerkiksi kokonaan eri mantereilla sijaitsevien tietokoneiden yhdistämisestä keskenään lopullisesti ja tietoa voitiin näin ollen näiden välillä jakaa. Kehityksen myötä vaikkapa saksalainen hiukkasfysiikan tutkija Hampurista sai Chicagon kollegaltaan koko ajan uutta ja tuoretta tietoa Yhdysvaltain vastaavista tutkimuksista ja niiden tuloksista; vastaavasti Geneve ja Kalifornia oli ensi kertaa mahdollista saattaa yhteen tällä tavalla datan ja informaation välityksellä. WWW:n kehityksen myötä koko maailma ja kaikki sen informaatio oli ja on nykyisin vain muutaman klikkauksen päässä. Ensimmäinen Euroopan komission WWW-projekti käynnistyi vuonna 1993 yhteistyönä CERNin kanssa. Samalla siitä tuli ensimmäinen virallinen poliittisin keinoin ohjattu web-kehitysohjelma Euroopassa. Myös Yhdysvalloissa kehitystyö WWW:n parissa jatkui samanaikaisesti; NCSA (The US National Center for Supercomputing Applications, Yhdysvaltain kansallinen supertietokonesovellusten kehityskeskus) toi yleiseen tietoisuuteen ns. Mosaic-selaimet, jotka uudistuksiensa myötä loivat resursseja yhdistää keskenään maailman eri tietokoneita riippumatta siitä, käyttivätkö nämä Macintosh-, Windows-, vai X-Window-käyttöjärjestelmää. NCSA:n edistysaskeleet WWW:n suhteen kiihdyttivät sen suosion kasvua ennennäkemättömällä tavalla: vuoden 1997 loppuun mennessä WWW:llä oli yhteensä noin 40 miljoonaa käyttäjää ja serveriä (!), joista jopa yli puolet oli yksityisiä ja kaupallisia. Eurooppalainen ja amerikkalainen

5 kehitystyö tietotekniikan alalla on saanut aikaan sen, että WWW:n tarina alkaa pian olla historiallista tietoa, jota tulevaisuuden kouluissa opetetaan ja jonka jokainen ainakin jossain mielessä muistaa ja tunnistaa siitä puhuttaessa. Modernit hyödykkeet kehittyvät koko ajan paremmiksi ja paremmiksi; ylärajaa ei havaita, vaan aina löytyy parannettavaa, uudistettavaa tai muuten kohennettavaa. Uusien servereiden ilmestymisvauhti on nykyajan informaatiopainotteisessa maailmassa huima: uusia palvelimia ilmaantuu joka kuukausi lisää ja toiminta kaupallistuu koko ajan. Nykyaikana WWW maallistuu tavallisten ihmisten keskuudessa hurjaa tahtia; tänä modernina aikakautena WWW:tä on alettu yhä enemmän pitää ns. jokaiselle kuuluvana välineenä, jota ilman nykyisen elämäntavan ylläpito ei enää ole mahdollista eikä missään nimessä suositeltavaa. Samalla tavoin kuin haemme lehden postilaatikosta, tarkistamme myös tulleen sähköpostin, katsomme Facebookin uudet viestit ja luemme verkkolehden, niin se vain on asian laita nykypäivänä. 5.0 TOIMINTAPERIAATE YKSINKERTAISTETTUNA: WWW:n toiminta perustuu hyperteksteihin, jotka toimivat internetissä. Toisin kuin aikaisemmat WWW:n kaltaiset järjestelmät, WWW:llä pystyi lukemaan tekstin lisäksi myös kuvia ja videoita (hypermedia) World Wide Webin periaatteena on etsiä hakua vastaavia web-sivuja. Web-sivuilla olevat hypertekstit toimivat ristiin ja ohjaavat sivujen selaajan aina uusille sivuille. Jotta WWW toimisi ongelmitta, sille on asetettu muutamia standardeja, jotka sivujen tulisi täyttää. Näitä ovat mm. URL, HTTP sekä HTML. W3C huoltaa näitä standardeja ja etsii uusia. 6.0 YHTEENVETO Vaikka tiesimme jo jotain www:stä, oli hienoa tutkiskella sitä tarkemmin. Tämä oli mukava loppuhuipennus Cern-projektille.

6 6.0 LÄHTEET: