MuistiKukko. Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016

Transkriptio

1 MuistiKukko z Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 z

2 MuistiKukko Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Lehteä julkaisee Pohjois-Savon Muistiluotsi: Pohjois-Savon Muisti ry Toimitus & taitto: Pohjois-Savon Muisti ry Eija Rytkönen puh taitto ja kuvankäsittely: Teppo Uotinen Savon XPress LEHDEN painos on 1000 kpl ja se jaetaan Pohjois-Savon Muistiluotsin toiminta-alueella yhdistyksen jäsenille, asiakkaille sekä Muistiluotsin yhteistyökumppaneille. LEHTI ilmestyy neljä kertaa vuodessa: 1. Maaliskuu 2. Toukokuu 3. Syyskuu 4. Joulukuu Aineistoa otetaan vastaan jatkuvasti. Puheenjohtaja Markku Wulff puh , Sihteeri Irma Purssila puh , Vertaistukea ja verkottumista muistin hyväksi 29 vuotta. P ään asiat ovat pääasiamme. Lehti on luettavissa myös osoitteessa: psmuisti.fi Kannen kuva: Vesa Toivanen Painopaikka: Printall AS Printing House

3 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 MuistiKukko PÄÄN ASIAT ovat pääasiamme Pohjois-Savon Muistiluotsi on yksi Muistiliiton maakunnallisista asiantuntija- ja tukikeskuksista. Tehtävämme on varmistaa, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista sekä ohjausta ja neuvontaa niihin liittyvistä palveluista ja etuuksista. Toimimme maakunnassamme sen puolesta, että muistihäiriöisellä henkilöllä ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan sen tasavertaisena jäsenenä, sairaudesta huolimatta. Rohkaisemme ja kannustamme apua tarvitsevia hakeutumaan hoidon ja tuen piiriin ajoissa. Meidän asiakkaanamme koko perhe saa tukea ja mahdollisuuden osallistua toimintaan, joka helpottaa heidän arjessa selviytymistään. Teemme työtä myös edistääksemme suomalaisten ennakkoluulotonta ja positiivista asennetta muistisairauksia kohtaan ja kannustaaksemme kansalaisia huolehtimaan aivoterveydestään. Pidä huolta muististasi & anna aikaa aivoillesi Pääasioitamme ovat: Tiedon välittäminen muistista ja muistisairauksista perheiden auttaminen ja heidän arkensa tukeminen vertaistuen ja muun osallisuuden mahdollistaminen sekä kuntouttavat kurssit ja lomat. Tässä numerossa: Puheenjohtajan palsta Muistibarometri Turvallisuustietopankki... 7 Muistisairaalla ihmisellä on oikeus omatoimiseen liikkumiseen... 8 Muistihoitajakoulutus Syvennä asiantuntijuuttasi Maistuvaa ruokaa kotona Tuetut lomat Toimintakalenterit Yhteystiedot... Takakansi Ota yhteyttä tai tule käymään: KUOPIO Lapinlinnankatu KUOPIO Avoinna ma pe klo IISALMI Kauppakatu IISALMI Avoinna ma ke klo Puh toimisto@psmuisti.fi 3

4 Elämää kirkkojen kupeessa Muistiliiton tämän vuoden teema on oikeus hyvään elämään kotiympäristössä. Hyvä elämä kotiympäristössä voi tarkoittaa jokaiselle hieman erilaisia asioita. Muistiliiton teema kohdentuu ensisijaisesti muistisairaisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa mahdollisimman hyvää elämää kotioloissa erilaisin tukitoimin. Muistiliiton teeman voi ajatella koskevan elämän ympäristöä myös hieman laajemmin. Tämä oivallus tuli, kun katselin Jänissalossa viime vuoden aikana ottamiani valokuvia ja tajusin, että elämäni lähiympäristöön liittyy uskomattoman paljon kauneutta. mukaan olen täällä metsän keskellä aina kirkossa. Täällä jokainen vuodenaika kertoo omaa sanomaansa luonnon kiertokulusta ja päivittäin törmään uusiin, uskomattoman kauniisiin yksityiskohtiin. Kun lähden täältä Kuopion keskustaan, asun aina Pyhän Nikolaoksen Katedraalin vieressä ja ensimmäisenä aamulla herätessäni näen kirkon kauniin kellotornin. Kirkko kokonaisuudessaan on ilo silmälle. Lisämausteen asiaan tuo vielä se, että pikkupoikina kolasimme monen monta kertaa lumisateiden jälkeen kirkon ympärillä olevia jalkakäytäviä. Eikä se tuntunut työltä, päinvastoin. Emerituspiispa Wille Riekkinen sanoo, että suomalaiselle met sä on se paikka, jossa perimmäisten kysymysten selvittelyä viime kädessä käydään. Kirjassaan Metsä kirkkoni olla saa, hän kirjoittaa, että luonnossa liikkuminen avartaa ymmärrystä ja avaa silmät huomaamaan elämän kauneuden ja tarkoituksenmukaisuuden (s.43). Kirjan nimi tulee osalle lukijoistakin tutusta Immi Hellenin laulusta Paimenpoika. Tämän tekstin otsikko tulee siitä, että normaaliin elinympäristööni ihan olennaisesti kuuluu kolme kirkkoa. Laulun sanojen 4

5 Kolmas arkeeni kiinteästi liittyvä kirkko on Kuopion tuomiokirkko, remontin jälkeen entistä kauniimpana. Vaimoni toimisto on kirkkoa vastapäätä puiston takana ja kaupungissa ollessani käyn siellä tekemässä sekalaisia töitä. Korkealle kohoavaa kirkkoa on nautinto ihailla työn lomassa. Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Asiat vaimon toimistossa hoidettuani kävelen kirkon toiselle puolelle aina kirkkomäen kautta Muistiyhdistyksen toimistoon. Yhdistyksen tiloista kirkko näkyy eri kulmasta, mutta sen komeus ei häviä minnekään. Muistiyhdistyksessä saatan kaupungissa ollessa käydä useamminkin kerran päivän mittaan ja välillä taas Tuomiokirkon toisella puolella auttamassa. Lisää elämyksiä saan etenkin syksyn ruska-aikana kun kävelen kaupunkiasunnolta toimistoille vanhan tyttölyseon ohi. Jos kaupungin kirkoissa kellot soivat omien aikataulujensa mukaan niin ei se metsäkirkkokaan hiljainen ole. Vaikka kesällä lintujen pesimäajan jälkeen tuntuu, että metsä hiljenee niin äänet vain vaihtuvat. Kevät-, kesä-, syys- ja talvimyrskyjen aikana metsäkirkon pauhu ylittää moninkertaisesti urkujen tai kuorojen laulun. Hyvää kevättä kaikille ja nauttikaa kukin omista kirkoistanne omalla tavallanne sielun ja mielen virkistykseksi, iloksi ja voimaannuttamiseksi. Markku Wulff puheenjohtaja 5

6 Muistibarometri Muistisairaalla on riski jäädä tyhjän päälle. Muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä eivät saa riittävästi tukea kotona asumiseen, selviää THL:n ja Muistiliiton tuoreesta Muistibarometri-tutkimuksesta. Muistisairaus on yleisin syy ympärivuorokautiseen hoitoon, ja muistisairastuneiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ei ole tapahtunut mainittavaa kehitystä kymmeneen vuoteen. Muistisairaan hoito ja tukeminen osataan heikoimmin terveysasemilla, missä kotona asuvan muistisairaan asiantunteva hoito ja seuranta tulisi kuitenkin järjestää. Muistisairas ihminen voi elää turvallista ja hyvää elämää kotona kauemmin ja pienemmin kustannuksin, vain jos hän ja hänen läheisensä saavat tarvitsemiaan palveluja. Riittämättömät palvelut kotona lisäävät tehostetun palveluasumisen tarvetta. Perustarpeiden täyttäminen, kuten ateriapalvelut, eivät riitä, Muistiliiton järjestöjohtaja Anna Tamminen sanoo. Monet keskeiset palvelut toteutuvat heikosti eikä muistisairaan jaksamista tueta. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa on riittämättömästi, kotiin tarjottavia sijaishoitajia tarvitaan lisää, ja omaislomia pidetään liian vähän. Myönnettyjen kuljetuspalvelujen määrä on vähentynyt. Ilman kuljetuspalveluja harrastukset ja ystävät jäävät. Oman kodin tai laitoksen vangiksi jääminen rajoittaa elämää ja heikentää sen laatua, muistuttavat Alzheimerin tautia sairastava Jouko Alho ja hänen puolisonsa Marja-Leena. Kotona asuvan muistisairaan palvelut riittämättömiä Muistibarometri-tutkimuksen mukaan Suomen kuntien muistiystävällisyys on varsin epätasaista: osassa on vahvasti panostettu muistisairaiden ihmisten palvelui- hin ja hyvinvointiin, kun taas toisaalla palvelut laahaavat kansallisen muistiohjelman (STM 2012) tavoitteiden perässä ja ovat varsin sirpaleisia. Lain ja hallitusohjelman edellyttämä laitoshoidon vähentäminen edellyttää nimenomaan muistisairaiden kotona asumisen aiempaa tehokkaampaa tukemista, muistuttaa THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri. Monessa suhteessa suunta on kuitenkin oikea. Hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus on lisääntynyt, ja muistikoordinaattoreita on yhä useammassa kunnassa. Heti diagnoosin jälkeen saatavat palvelut, kuten neuvonta, ovat lisääntyneet kymmenen vuoden aikana. Muistibarometri on Muistiliiton joka viides vuosi toteuttama tiedonkeruu. Vuonna 2015 se toteutettiin yhteistyössä THL:n kanssa. Muistibarometrin tarkoituksena on kuvata muistisairaiden hoitoa muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Nyt kehitystä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden ajalta vertaamalla tuloksia kahden edellisen barometrin tuloksiin. Muistibarometriin vastasi touko-kesäkuussa 136 kuntaa. Lisätietoa: Harriet Finne-Soveri tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh , Anna Tamminen järjestöjohtaja puh

7 Turvallisuustietopankki Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Turvallisuustietopankki on suunniteltu muistisairauteen sairastuneille henkilöille, heidän läheisilleen sekä ammattihenkilöstölle. Tietopankista löytyy turvallisuusratkaisuja ja apuvälinetietoa, jotka auttavat suunnittelemaan ja rakentamaan turvallista tulevaisuutta. Tietopankkia voi hyödyntää heti muistisairauden diagnoosin jälkeen, kun tulevaisuutta suunnitellaan. Siihen on hyvä palata tasaisin väliajoin, sillä muistisairauden edetessä toimintakyky ja siten elämäntilanne ja tarpeetkin muuttuvat. Tietopankki sisältää tarkastuslistoja, jotka helpottavat turvallisuuteen liittyviä riskien kartoitusta niin kotona kuin kotiympäristön ulkopuolella. Listauksia voi hyödyntää, kun mietitään kodin muutostöitä sekä halutaan parantaa muistisairaan ja läheisen asumisen turvallisuutta ja ennaltaehkäistä tapaturmia tai onnettomuuksia. Lisäksi näiltä sivuilta löytyy tietoa muistisairauden mukanaan tuomista tyypillisimmistä turvallisuusriskeistä sekä muistisairaan ihmisen perusoikeuksista, kuten itsemääräämisoikeudesta. Turvallisuuden vinkkipankissa voi itse vinkata hyviksi havaituista keinoista ja ratkaisumalleista turvallisuusriskien pienentämiseen. Lisätietoa: ja Turvaa arkeen. 7

8 Muistisairaalla ihmisellä on oikeus omatoimiseen liikkumiseen Olen usein miettinyt kenelle muistisairaan liikkuminen oikeastaan on ongelma? Kenen näkökulmasta silloin katsomme asioita? Kuka silloin käyttää valtaa? Tätä kannattaa välillä miettiä. Lähestymmekö edelleen muisti-sairauteen sairastuneen ihmisen arkea organisaatiolähtöisesti tai näemme heidät stigman kautta, jonakin toisena? Muistisairaan ihmisen liikkumisella on aina jokin hänelle itselleen mielekäs tarkoitus, se ei ole päämäärätöntä vaeltelua. Syynä voi olla kipu, yksinäisyys, kyllästyminen, tekemisen puute, stressi tai epämukava olo. Syynä voi olla myös yksinkertaisesti liikkumisen ja energian purkamisen tarve, siis liikkumisen ilo. Muistisairas ihminen liikkuu kuten muutkin täysivaltaiset kansalaiset. Hän ei karkaile eikä vaeltele. Voidaan miettiä miksi muistisairaan kävely on negatiivista vaeltelua eli käytös-oiretta, mutta kognitiivisesti terveen kävely on positiivista liikkumista? Miksi me siis näemme normaalin toiminnan sairauden kautta ja puhumme vaeltelusta? Voisimmeko paremminkin puhua turvattomasta ja turvallisesta liikkumisesta? Ajattelemme mieluummin, että vaeltelu on osa ihmisen sairautta, kuin siitä johtuvaa, miten me hoidamme häntä tai kommunikoimme hänen kanssaan. Liikkuminen on kommunikoinnin muoto tai vain henkilökohtainen tapa purkaa omia tuntojaan. Se on täysin muistisairaan yksityinen asia ja hänen perusoikeutensa. Tähän samaan omatoimisen liikkumisen eettiseen kysymykseen liittyy myös fyysisen rajoittamisen problematiikka; ulko-oven lukitseminen sekä kotona että hoivakodeissa sekä kemiallinen ja fyysinen sitominen. Miten yhteiskunnassamme voi olla näin suuri määrä ihmisiä, joiden liikkumista ja itsemääräämis-oikeutta rajoitetaan näin vahvasti? Emmehän me lapsiakaan sulje lukkojen taakse, jottei heillä vain tapahtuisi mitään? Kyseessä on maan tapa, jota ei edes kyseenalaisteta. Muistisairaan ihmisen perusoikeuksia on omatoiminen liikkuminen mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Liikkumisen tarve ja oikeus eivät lopu siihen, kun ihminen saa muistisairausdiagnoosin. No nyt moni kysyy, miten sitten estetään turvaton liikkuminen. Siihen on mielestäni monia keinoja: ne liittyvät yhteiskunnan, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja omaistenkin asenteeseen, ympäristön esteettömyyteen ja teknologiaan. Esimerkkinä tästä on vaikkapa seurantateknologian käyttöönotto. Meillä on paljon teknisesti toimivia ratkaisuja, joilla sekä koti- että hoivaympäristöjä saadaan turvallisemmiksi. On asenteesta kysymys, hyödynnetäänkö niitä arjessa. Monessa hoivayksikössä hoitohenkilökunta ajattelee turvallisuutta ja hyvää hoitoa olevan sen, että ovet ovat lukossa, valvonta tarkkaa ja ruoka- ja pesuajat ovat säännöllisiä. Muistisairas ajattelee olevansa vankina vieraassa tilassa ja oudossa paikassa. Muistisairaalla saattaa olla tällöin tunne turvattomuudesta vaikka fyysisestä turvallisuudesta olisikin huolehdittu. Muistan aina pohjalaisen äitini sanat hoivayksikön lukittujen ovien takana: Mitä pahaa mä oon teheny, kun oon joutunu vankilahan. Kirjoitus on julkaistu pidempänä versiona Suomen muistiasiantuntijat ry:n Memo-lehdessä ja julkaistaan blogina myös Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n verkkosivuilla. Kirjoittaja: Merja Riikonen, FM, Muistiliiton hallituksen jäsen 8

9 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Kliininen lääketutkimus Alzheimerin tautiin liittyvän levottomuuden hoidosta Etsimme kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen tutkimushenkilöitä, joilla on todettu Alzheimerin tauti ja joilla on haittaavia levottomuusoireita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uuden lääkeaineen mahdollisia hyötyjä ja turvallisuutta Alzheimerin tautiin liittyvän levottomuuden hoidossa. Tutkimukseen voi mahdollisesti soveltua henkilö: joka on vuoden ikäinen; jolla on diagnosoitu todennäköinen Alzheimerin tauti ja haittaavat levottomuusoireet ovat alka neet vähintään 2 viikkoa ennen tutkimushenkilökunnan ensitapaamista; jolla on omaishoitaja tai muu nimetty omahoitaja, joka: - voi säännöllisesti seurata tutkimushenkilön vointia ja terveydentilaa ja jolla on tutkimushenkilöön riittävä kontakti, jotta hän voi kuvailla tutkimushenkilön oireita ja tarkkailla tutkimushenkilön käyttäytymistä; - voi täyttää sähköistä päiväkirjaa; - viettää aikaa tutkimushenkilön kanssa vähintään neljänä päivänä viikossa. Tutkimuksen kuuluu mm. lääkärintarkastuksia neuropsykologisia tutkimuksia, omais/omahoitajan haastatteluja laboratoriokokeita sydämen sähkökäyrä- eli EKG-mittauksia Tutkimukseen osallistuminen kestää noin viisi kuukautta, jonka aikana tutkimushenkilökuntaa tavataan kaikkiaan noin 10 kertaa. Tutkimuslääkkeet ja toimenpiteet ovat maksuttomia. Tutkimuslääketabletteja otetaan 12 viikon ajan kerran päivässä. Puolet tutkimukseen osallistuvista saa tutkimuslääkkeen sijasta lumelääkettä. Suomessa tutkimuksesta vastaavana henkilönä toimii professori, neurologian erikoislääkäri Juha Rinne, CRST Oy. Tutkija: Neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen Tutkimuskeskuksen nimi: Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö Osoite: Itä-Suomen yliopisto, Yliopistonranta 1 B, Kuopio Jos olette kiinnostunut tutkimuksesta, saatte tutkimuksesta lisätietoja ottamalla yhteyttä arkisin klo tutkimushoitaja Leena Lukkari-Kuronen , leena.lukkari-kuronen@ uef.fi 9

10 Muistihoitajakoulutus syventää muistisairauksiin liittyvää osaamista Savonia-ammattikorkeakoulussa järjestettävä Muistihoitajakoulutus syventää muistisairauksiin liittyvää osaamista Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on kiinnitetty Suomessa viime vuosina runsaasti huomiota. Kansallisen hoidon ohjauksen ja palvelujen linjaamista on kuvattu muun muassa laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, kansallisessa muistiohjelmassa sekä vanhuspalvelulaissa. Muistisairauksien hyvässä hoidossa tarvitaan erityisosaamista ja kykyä moniammatilliseen työskentelyyn ja se vaatii vankkaa asiantuntemusta. Oikea-aikaisella ja toimintakykyä tukevalla hoidolla voidaan muistisairauksien etenemistä hidastaa ja tukea näin kotona asumista mahdollisimman pitkään. Toimintakykyä tukevan hoidon suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi vaativat resursseja, mutta se vaatii myös osaavaa henkilökuntaa. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön hoidossa muistisairas voi elää sairauden loppuvaiheessakin onnellista ja hyvää elämää. Asiantuntijuuden saavuttaminen ja sen ylläpitäminen muistisairautta sairastavien hoitotyössä vaatii jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä. Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutetaan täydennyskoulutuksena muistihoitajakoulutusta, joka on laa- juudeltaan 15 op. Koulutukseen osallistuvilla sosiaalija terveysalan ammattilaisilla on vankka työkokemus työskentelystä muistisairaiden ihmisten parissa. Useimmat heistä työskentelevät kunnissa ja kaupungeissa muistihoitajina tai kotihoidossa sairaanhoitajina. Koulutuksessa perehdytään muistisairaan hyvän hoidon lähtökohtiin ja muistisairauksiin ja syvennetään osaamista muistisairautta sairastavan henkilön toimintakyvyn arvioinnista ja kuntoutuksesta sekä muistisairaan ihmisen kohtaamisesta. Lisäksi laajennetaan osaamista muistisairaan ihmisen toimivasta hoitoketjusta moniammatillisessa yhteistyössä. Seuraavat muistihoitajat Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuvat toukokuussa 2016 ja seuraava koulutus on suunniteltu aloitettavaksi marraskuussa Kirjoittajat Riitta Turjamaa, TtT, lehtori Marja Äijö, TtT, yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu 10

11 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Syvennä asiantuntijuuttasi tue ja ohjaa muistioireista ihmistä aidosti ja arvostavasti, myös läheiset huomioiden Savon ammatti- ja aikuisopistossa on lähdetty muutama vuosi sitten yhteistyössä työelämän kanssa vastaamaan muistioireisten ihmisten tarpeisiin suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutusta, joka tähtää muistikoordinaattorin työssä tarvittavaan osaamiseen. Muistikoordinaattoritoiminnan ja siihen tähtäävän koulutuksen tarve on yleistynyt viime vuosina liittyen muun muassa muistioireisten ihmisten määrän kasvuun, kotona asumisen jatkumisen turvaamiseen, nykyisen hoito- ja palvelujärjestelmän monimutkaisuuteen sekä havaittuun tarpeeseen ajantasaisen muistiosaamisen vahvistamiseen kunnissa. Koulutukseen osallistuneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat halunneet syventää ammatillista tietotaitoaan, laaja-alaista muistiosaamista sekä palvelujärjestelmän hyvää tuntemusta. Monimuoto-opiskelu ja omaan työhön kiinteästi liittyvä kehittämistehtävä sekä jatkuva vuoropuhelu oman työn ja opiskelun välillä ovat yhdessä vahvistaneet erityisosaamista liittyen - asiakastyöhön, erityisesti vuorovaikutukseen, eettisiin kysymyksiin ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön - muistisairauksiin sekä - yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. toimintayksiköissä jne. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opintonsa suorittaneista osa palaa omaan työhönsä, ja hyödyntää osaamistaan omassa työssään erityyppisissä vanhustyön työympäristöissä. Koulutusorganisaation näkökulmasta tuntuu tärkeältä, että koulutuksen käyneet saisivat hyödyntää ja kehittää työtään ja koko työyhteisön toimintaa vastaamaan entistä paremmin muistioireisten sekä heidän omaistensa tarpeita ja toiveita. Joillakin työpaikoilla on lähdetty suunnittelemaan esimerkiksi laajennettua työnkuvaa, jossa koulutuksen käyneellä on vastuualueenaan ko. yksikön muistiosaaminen (muun muassa muun henkilöstön ohjaaminen muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä, herättelemällä innostusta muistiasioihin ja toimimalla esimerkkinä). Tällaiset ratkaisut todennäköisesti ovat kaikkien osapuolten kannalta hyviä ratkaisuja ja edesauttavat uusimman tietotaidon käyttöönottoa ja myös koulutetun henkilöstön pysymistä omassa yksikössään ja työyhteisössään. Varpu Hämäläinen, varpu.hamalainen@sakky.fi gsm Muistikoordinaattoriopintojen tutkinnon perusteet löytyvät vanhustyön erikoisammattitutkinnon valinnaisesta tutkinnonosasta, muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen. Koulutus yhdessä vahvan ammatillisen perusosaamisen kanssa antaa valmiuksia toimia muistikoordinaattorina erilaisissa työympäristöissä. Käytännössä muistikoordinaattorit näyttävät toimivan kunnissa hallinnollisesti eri yksiköissä muun muassa muistipoliklinikan yhteydessä, kotihoidossa, sosiaaliviraston 11

12 MAISTUVAA RUOKAA KOTONA Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä on muistijärjestöjen teema vuosille Vuonna 2016 painotetaan erityisesti mielekästä kotiympäristöä. Koti on totta kai monelle mielekkäin paikka elellä, kunhan tukea asumiseen saadaan tarpeen mukaan. Kotona asuminen on noussut Suomessa myös poliittiseksi linjaukseksi muun muassa laitoshoidon tarpeen vähentämiseksi. Myös meillä Pohjois-Savon Muisti ry:n Elä unoha evväitä -projektissa tavoitteena on tukea kotiasumista kehittämällä välineitä, joiden avulla turvataan muistisairaan hyvä ravitsemus kotona. Muistisairaiden kotona jaksamista tukee taudin varhaisvaiheessa monipuolinen ruokavalio. Monipuolisesti syömällä tärkeimpien ravintoaineiden saanti turvataan kuin huomaamatta. Myöhemmin taudin edetessä ravitsemuksen painopiste siirtyy riittävästä syömisestä huolehtimiseen ja energian saannin turvaamiseen. Muistisairauden edetessä koko kolmion tarkkailua tärkeämmäksi nousee energian saannin turvaaminen. Tahatonta laihtumista on syytä varoa. Käytännössä riittävästä syömisestä huolehditaan aterioimalla jopa 2-3 tunnin välein, vaikkei nälkä olisikaan. Aterioihin voidaan tarvittaessa lisätä energiaa esimerkiksi rypsiöljyllä tai runsasrasvaisella kasvimargariinilla. Ohessa olevaan lihaperunasoselaatikko -reseptiin voi siis sekoittaa reilummin rasvaa. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lihaksille tärkeän valkuaisen eli proteiinin saantiin. Jokaiselle aterialle kannattaa lisätä vahvoja lihaksia varten liha-, kala- tai maitotuotteita ja kananmunaa tai pähkinöitä. Jos paino uhkaa tippua näistä keinoista huolimatta, on hyvä pitää mielessä apteekista saatavat täydennysravintovalmisteet. Näitä ovat esimerkiksi eri makuiset juomat ja patukat. Erityisesti energiapitoisia tuotevaihtoehtoja voi tarpeen tullen käydä kysymässä apteekista. Myös ruokakaupasta löytyy ravintosisällöltään monipuolisia välipalapatukoita esimerkiksi kahvin kaveriksi pullan sijaan. Taudin edetessä: keskeistä riittävä energian saanti ja valkuaisten eli proteiinin saanti. Kuvat: Tarja Puustinen Jos ravitsemusasiat mietityttävät, on meillä Muistiluotsissa tavattavissa myös ravitsemusterapeutti Tarja Puustinen Elä unoha evväitä -projektin ajan. Tervetuloa siis käymään toimistolla arkisin klo välillä! Energistä oloa kotiin toivottelee Tarja Puustinen Noora Mikkonen projektipäällikkö projektityöntekijä p PROJEKTI ( ) kotona asuville muistisairaille ja omaisille 12

13 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Vuonna 2015 päivitetyissä ravitsemussuosituksissa perinteinen ruokakolmio on saanut uuden ulkomuodon. Tummataustaisen kolmion ajatus on sama tuttu kuin aiemmallakin kolmiolla eli muistuttaa monipuolisen ruokavalion tärkeydestä. Samalla se kuvastaa suositeltujen ruokaryhmien suhteellisia määriä. Näin ollen esimeriksi kolmion pohjalla olevia kasviksia sekä marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi runsain määrin. Käytännössä näitä ruoka-aineita kannattaa nauttia usean kerran pitkin päivää makumieltymykset huomioiden, totta kai! Valtion ravitsemusneuvottelukunta Terveenä ja lievässä muistisairaudessa: joka sarakkeesta jotain. LIHAPERUNASOSELAATIKKO (4-5 annosta) 1,5 kg jauhoisia perunoita vettä suolaa 50 g voita tai margariinia 5-6 dl maitoa 1 sipuli 400 g nauta-sika jauhelihaa 1 tl suolaa 2 kananmunaa mustapippuria 2 tl lipstikkaa tai rakuunaa 1. Valmista löysä perunamuusi. 2. Ruskista jauheliha ja sipuli pannulla tilkassa öljyä. Mausta jauheliha. 3. Sekoita löysä muusi ja jauheliha keskenään. Lisää sekaan kananmunat ja mausteet. 4. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia kunnes ruuan pinta on kauniin ruskea. 13

14 Tervehdys ja oikein mukavaa alkanutta kevättä teille Muistikukon lukijat! Olen Kati Åhman, 47-vuotias lähi- ja muistihoitaja Iisalmesta. Aloitin työni Pohjois-Savon Muisti ry:llä vertaistoiminnanohjaajana täällä Ylä-Savon alueella 1.3. ja toimipisteemme sijaitsee Iisalmessa linja-autoasemalla, siellä laitureiden puolella. Olen työskennellyt erilaisissa hoitoalan tehtävissä 90-luvun puolivälistä lähtien kodinhoitajana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen työskennellyt Ylä-Savon Soten Iisalmen kotihoidossa, ja siihen kuuluu aika Iisalmen kaupungin palveluksessa. Tässä välillä kouluttauduin lähihoitajaksi. Olen aina tehnyt työtäni sydämeni ääntä kuunnellen ja huomasin että tarvitsin työssäni enemmän tietoa muistisairauksista, joten oppisopimuksella työnantajani koulutti minut muistihoitajaksi. Työssä tarvitsemme ymmärrystä muistisairaiden tarpeista ja ennen kaikkea oikeanlaisesta kohtaamisesta. Muutaman vuoden ajan olen aktiivisesti pitänyt Muisti-infoja eri yhdistyksissä työni ohessa, koska olen halunnut viedä tietoutta muistista eteenpäin. Huoli on tämän päivän ihmisillä aiheellinen, koska nykyaikana tämä informaatioähky kuormittaa entistä enemmän jokaisen muistia. Ihmiset huolestuvat muististaan entistä nuorempina ja ikävä kyllä, muistisairauksiin sairastutaan enenevissä määrin jo työiässä. Uuden työni Pohjois-Savon Muistissa olen ottanut vastaan kiitollisena, pidän erittäin tärkeänä sitä, että saisimme myös Ylä-Savon alueelle toimivat ja laadukkaat toimintamallit joilla autetaan ja tuetaan sairastuneita ja heidän läheisiään. Vertaistukiryhmät toimivat jo Iisalmessa, Lapinlahdella, Kiuruvedellä ja Vieremällä. Syksyn aikana on tarkoitus saada ryhmät pyörimään myös Sonkajärvellä ja Rautavaaralla. Tällä hetkellä työskentelen yksin, sekä toimistolla että vertaisryhmissä, koulutuspäivistä puhumattakaan. Haaveena on, että saisimme minulle työparin, jonka kanssa voisimme pitää yhtä aikaa omaisten ja sairastuneiden ryhmiä. Myös Iisalmen Muistipisteen aukiolossa (arkisin klo 10-15) tämä yksinpyörittäminen aiheuttaa vähän hankaluutta, koska olen välillä vetämässä ryhmiä ja pitämässä infoja. Mutta Muistipisteen ovessa minulla on viikkokalenteri josta voi tarkistaa milloin olen paikalla. Mikäli et minua tavoita sieltä, niin olen puhelimen päässä kuitenkin ja voimme sopia tapaamisen muuhun aikaan. Toivon ymmärrystä asian suhteen. Olkaa ystävälliset ja tulkaa tutustumaan Muistipisteellemme. Tapaamisiin! Kati- 14

15 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Muistikahvila on kaikille avoin tilaisuus, jonne ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Nimensä mukaisesti Muistikahvilassa on tarjolla kahvia ja asiantuntijan pitämä alustus kulloisestakin aiheesta. Lisätietoja Tiina Halonen p Muistikahvila on avoinna tiistaisin klo Pohjois-Savon Muisti ry:n tiloissa (Lapinlinnankatu 2). Kokoontumispäivät 1.3./ 5.4./ 10.5./ 7.6. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista! 15

16 Pohjois-Savon Muisti ry LÄHIAVUSTAJAPALVELU AVUKSI MUISTISAIRAAN ARKEEN: Seuraksi, avuksi ulkoiluun, asiointiin ja kevyisiin kotitöihin. Hinta arkisin klo /h. Minimikäyntiaika asiakkaan kotona 1,5 h/krt, hoivakodeissa 1h/krt. Palvelu on kotitalousvähennyskelpoinen. Meille käy Ylä-Savon SOTE:n ja Kuopion kaupungin sotaveteraanipalvelun palveluseteli. Yhteystiedot: Palveluohjaaja, puh avustajapalvelu@psmuisti.fi 16

17 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Vuokrataan: Uudet kerhotilat on otettu käyttöön. Vuokrahinnat ulkopuolisille: 10 tunti koko päivä klo Lisätietoja toimistosta puh

18 Tuetut lomat 2016 z Hae omaishoitajalomalle Kunnonpaikkaan! Pohjois-Savon Muistiluotsille on varattu tuetut lomat vuodelle 2015, jotka järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n ( MTLH ry) kanssa ja RAY:n tuella Kylpylähotelli Kunnonpaikassa (Vuorela). Lomat on tarkoitettu ensisijaisesti muistisairaiden puolisoille tai muille omaisille, mutta lomalle voi hakea sairastuneen puolisonkin kanssa. Huomioithan kuitenkin sen, että hakiessanne lomaa yhdessä, on muistisairas mukana Kunnonpaikan omaisille suunnitellussa lomaohjelmassa, joten hänen kuntonsa tulee olla sen mukainen. Omaishoitaja-hoidettava-loma Kylpylähotelli Kunnonpaikka Kylpylähotelli Kunnonpaikka Lomalle haetaan täyttämällä MTLH:n lomahakemus. Hakemus lomalle tulee palauttaa 3kk ennen loman alkua mielellään suoraan MTLH RY:lle ja myönteisistä lomatukipäätöksistä ilmoitta MTLH ry lomatuen saajalle n. 2 kk ennen loman alkamispäivää. 18

19 OHJEITA: Tuetulle lomalle voi hakea omainen, joka hoitaa päivittäin muistisairasta läheistään. Perustele hakemukseen huolellisesti se miksi loma olisi tarpeen ja miten muistisairaus ja avun tarve näkyy arjessanne. Tulotiedot on merkittävä myös puolison osalta, vaikka lomaa hakisi yksinään. Hakemuksessa kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Lomaan sisältyy: täysihoito (aamiainen, lounas ja päivällinen), majoitus 2 hengen huoneessa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loman omavastuuosuus on 20 /vrk/hlö. Matkat jokainen kustantaa itse. Peruutukset myönnetystä lomatuesta tehdään henkilökohtaisesti suoraan lomajärjestöön. Yhteistyössä: Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Lapinlinnankatu 2, Kuopio puh. (017) toimisto@psmuisti.fi Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki puh lomat@mtlh.fi LISÄTIETOJA: MTLH:n lomahakemuksia Muistiluotsista osoitteesta: Lapinlinnankatu 2, Kuopio tai tilaamalla puhelimitse numerosta (017) Lomahakemuksen voi tehdä myös suoraan sähköisellä hakemuksella osoitteessa tai tilaamalla hakemuksen s-postilla lomat@mtlh.fi tai puhelimitse

20 Syyskuussa viikolla 38 vietetään muistiviikkoa Muistiluotsi järjestää yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa avoimen yleisötapahtuman Mitä minulle kuuluu? mukana muun muassa Projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projekti ravitsemusterapeutti, projektipäällikkö Tarja Puustinen Pohjois-Savon Muisti ry opettaja Merja Laitinen aiheet ravitsemus, vuorovaikutus, oma oikeudellinen varautuminen tulevaan 20

21 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Muistineuvo-tukipuhelin palvelee muistiasioissa Tammikuussa 2016 avautuu Muistineuvo-tukipuhelinlija, jossa muistityön ammattilaiset vastaavat kysymyksiin muistista ja muistisairauksista Maanantai, tiistai ja torstai klo (0,08 /min + pvm) Muistineuvon lisäksi muistisairaiden ihmisten läheisiä ja omaishoitajia palvelee vanha tuttu maksuton Vertaislinja-tukipuhelin. Vertaislinjalla tukea ja kuuntelevan korvan tarjoavat koulutetut, kokeneet omaishoitajat Joka päivä klo (maksuton) Pohjois-Savon Muisti ry kevätkokous klo Pohjois-Savon Muistiluotsissa (alakerta) Lapinlinnankatu 2, KUOPIO Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa yhdistyksen hallitus 21

22 Muistiluotsin maakunnallinen toiminta 2016 KAIKKI RYHMÄT / KEVÄT 2016 MUUT RYHMÄT Paikkakunta Aika TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ Lapinlahti / Ne(u)ropatit Eri paikoissa sovitusti Leppävirta / Ne(u)ropatit kirjasto TIISTAI TI TI KE TO Miesten ryhmä Kuopio Muistiluotsi TORSTAI Naisten ryhmä Kuopio Muistiluotsi KESKIVIIKKO MUU TOIMINTA KUOPIO Paikkakunta AIKA TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ Pohjois-Savon Kuopio / Muisti- Muistiluotsin vetristely- kahvila / ja yhteislaulutuokiot TIISTAI Lapinlinnankatu Muistiluotsilla 3, Kuopio (Muistiluotsi) Keskiviikon kaverit klo (opiskelija-ohjaajat) vetristelyä / KESKIVIIKKO klo eri paikoissa yhteislaulua Laulun jälkeen kahvittelua! Vetristely ja yhteislaulutuokiot MAANANTAI (vapaaehtoisohjaajat)/... klo Muistiluotsilla Tuettu... loma klo Kunnonpaikka/ Vuorela... klo Omaishoitajahoidettava-loma klo klo klo

23 Pohjois-Savon Muistiluotsi 1/2016 Muistiluotsin maakunnallinen toiminta 2016 VERTAISTUKIRYHMÄT PAIKKAKUNTA AIKA HELMI MAALIS HUHTI TOUKO Iisalmi, Ilvolanpirtti Vertaistukiryhmä/omaiset Iisalmi, Ilvolanpirtti Juankoski,Terveysasema Vertaistukiryhmä / omaiset Kaavi, Nuorisotalo Vertaistukiryhmä / omaiset Kiuruvesi, Virranranta Muistiryhmä/sairastuneet ja omaiset yhdessä Kuopio, Muistiluotsi Vertaistukiryhmä / omaiset Kuopio, Muistiluotsi /TYÖIKÄISET Vertaistukiryhmä / omaiset Lapinlahti, Jussinpihan päiväkeskus Leppävirta, Arkikeskus Pellava Vertaistukiryhmä / omaiset Maaninka, Päivilä +Viljami Vertaistukiryhmä / omaiset Siilinjärvi/ Kunnantalo Vertaistukiryhmä / omaiset Suonenjoki, Päiväkeskus Vertaistukiryhmä / omaiset Tervo, Kunnantalo/valtuustosali Tuusniemi, SRK-talo Vertaistukiryhmä / omaiset Varkaus, Vammel-talo Vertaistukiryhmä / omaiset Vesanto, Kunnantalo Vertaistukiryhmä / omaiset Vieremä, Palvelukeskus Sotkanhelmi vertaistukiryhmä / omaiset TIISTAI KESKIVIIKKO TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI TIISTAI TORSTAI KESKIVIIKKO MAANANTAI TIISTAI TORSTAISIN KESKIVIIKKO MAANANTAI MAANANTAI MAANANTAI TIISTAI TORSTAI HUOM! TO Ma 8.2. Pe Ma KESÄKUU

24 POHJOIS-SAVON MUISTILUOTSI Kuopio Lapinlinnankatu 2, KUOPIO AVOINNA MA PE KLO Iisalmi Kauppakatu 18, Iisalmi AVOINNA MA,TI,KE KLO Puh Sähköposti: kotisivu: Henkilökunta Eija Rytkönen Kuopio Jenni Ryhänen Kuopio Toiminnanjohtaja Toimistotyöntekijä puh p uh eija.rytkonen@psmuisti.fi jenni.ryhanen@psmuisti.fi Kaija Valta Kuopio Tiina Halonen Kuopio Vertaistoiminnan ohjaaja Vertaistoiminnan ohjaaja puh puh kaija.valta@psmuisti.fi tiina.halonen@psmuisti.fi Sari Malkki Iisalmi Vertaistoiminnan ohjaaja puh sari.malkki@psmuisti.fi LÄHIAVUSTAJAPALVELU JA KOTILOMITUS: puh , avustajapalvelu@psmuisti.fi ELÄ UNOHA EVVÄITÄ hanke Tarja Puustinen Projektipäällikkö puh tarja.puustinen@psmuisti.fi 24