Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma"

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

2 2 Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 1. JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY SUOMEN KOTOUTTAMISPOLITIIKKA KOTOUTTAMISOHJELMAN TAVOITE JA KOHDERYHMÄT Ulkomaiden kansalaisten oleskeluluvat ja oikeudet palveluihin Vastuuviranomaiset maahanmuuttoasioissa Suomessa Kotoutumisen elementit maahanmuuttajan näkökulmasta Seinäjoen kaupungin kotouttamisohjelma Alkukartoitus SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaalityö Terveyskeskus Lasten varhaiskasvatus Kotihoito Kansainvälisyyskeskus Asuminen Sivistyskeskus Valmistava opetus (perusopetus), erityisopetus ja lukiokoulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Kansalaisopisto Nuorisotoimi Liikuntatoimi Museotoimi TE-TOIMISTO KANSANELÄKELAITOS (KELA) AMMATILLINEN KOULUTUS / AIKUISKOULUTUS Sedu Aikuiskoulutus SeAMK SEINÄJOEN EVANKELISLUTERILAINEN SEURAKUNTA JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajat ry Järjestötalo Kaks Kättä työpaja Mannerheimin lastensuojeluliitto Kriisikeskus Mobile Suomen Punainen Risti Toimintojen Talo Ystävyysseurat KIELIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien kielipalvelut Pakolaisten kielipalvelut Paluumuuttajien kielipalvelut Tulkkipalvelut muussa lainsäädännössä Tulkki- ja käännöspalveluiden järjestäminen KOTOUTUMISEN ELEMENTIT ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA: Kotoutumisaika Pääasiassa käytettävät asioimistulkkipalvelut:

3 3 1. Johdanto Kotouttamisohjelma on kunnassa toteutettavan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan kannalta keskeinen ohjelma-asiakirja. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta ja kehittämisestä sekä ohjelman toteutuksen ja vaikutusten seurannasta. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Seinäjoen kaupungin strategian mukaan Seinäjoen kaupungilla on Etelä-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunkina vastuu ja mahdollisuus kehittää Seinäjokea kansallisesti merkittävänä kaupunkiseutuna ja ympäristönä. Globalisaatiokehitys heijastuu vaateina kansainvälisesti kilpailukykyisen yritys- ja asuinympäristön kehittämiseen. Seinäjoelle on saapunut tasaiseen tahtiin maahanmuuttajia ja erityisesti maailmalla tapahtuvan muuttoliikehdinnän myötä maahanmuuttajien määrän odotetaan lisääntyvän. Samoin työvoiman tarpeen odotetaan kasvavan mm. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kansainvälistymisen aiheuttamat palveluntarpeet tulevat olemaan sekä maakuntakeskuksen että ympäröivien maaseutumaisten alueiden keskeinen haaste tulevaisuudessa. Kaupunki on nimennyt pakolaiskuraattorin vastaamaan pakolaisten kotoutumisesta. Maahanmuuttajatyöryhmä on toiminut pääsääntöisesti pakolaistyöryhmänä uusien ryhmien kotoutumista suunniteltaessa ja toteutettaessa. Perheiden kotoutuminen kuntiin on edellytys työvoiman pysymiselle maakunnassa. Työntekijöiden mukana tulleiden puolisoiden koulutus ja työllistäminen auttavat asettumisessa. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset auttavat sitoutumaan kuntaan ja alueeseen. 2. Käsitteiden määrittely Maahanmuuttaja: Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen: Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Siirtolainen: Henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Pakolainen: Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan). Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä. Turvapaikanhakija: Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Kiintiöpakolainen: Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Ulkosuomalainen: Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen henkilö, joka pitää itseään suomalaisena. Paluumuuttaja: Ulkosuomalainen, joka on pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Monikulttuurinen, monietninen: Monikulttuurisuudella tarkoitetaan maassa asuvien ihmisten taustojen ja eri kulttuuristen tapojen ja ymmärryksen huomioonottamista ja tasa-arvoa. Etnisyydessä 3

4 4 on kyse yksilön ja ryhmän tavasta jäsentää itseään suhteessa toisiin. Etnisyys on sidoksissa tilanteisiin ja muuttuu ajan myötä. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien ja eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansallisuutta olevista henkilöistä. 3. Suomen kotouttamispolitiikka Suomen valtion kotouttamispolitiikan tavoitteena on olla mukana suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja saada maahanmuuttajille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin syntyperäisesti Suomen kansalaisilla, sekä tasavertaisuus taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa elämässä. Helmikuussa 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista voimaan tullut Kotouttamislaki on muutettu voimaan tulevaksi. Kotouttamislaissa säädetään hallinnosta ja viranomaisten vastuusta, maahanmuuttajien osallistumisesta, yhteistyön järjestämisestä, kotoutumisen suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä kotoutumistuesta. Laki edellyttää kuntia laatimaan yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden tahojen kanssa kotouttamisohjelman. Samoin laki edellyttää laadittavan maahanmuuttajille henkilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat. Suomessa maahanmuuttoasioiden hallinto on jaettu eri viranomaisten kesken: Ministeriö: Yhteensovittaminen, yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta. ELY-keskus: Suunnittelu, ohjaus, seuranta ja sopimukset. Kunta: Yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisessa, palvelut. TE-toimisto: Työvoimapoliittiset toimenpiteet ja työvoimapalvelut Suomen kotouttamispolitiikka toteutuu kolmella eri tasolla: Valtakunnallisesti (hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma), kunnallisesti (ohjelma, joka laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajaviranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa), sekä yksilökohtaisesti (kotoutumissuunnitelma, johon maahanmuuttajalla on oikeus ja velvollisuus sitoutua). Kotouttamispolitiikan periaatteet ovat tasa-arvo, yhdenvertaiset mahdollisuudet, kannustavuus, vastavuoroisuus, omatoimisuus, valinnanvapaus, vuorovaikutus ja yhteistyö. Kotouttamispolitiikan eettisistä periaatteista tärkein on demokratian ja ihmisoikeuksien periaate: työntekijä kunnioittaa yksilön ja ryhmien perusoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, lasten oikeuksien sopimuksen, alkuperäisväestön oikeuksien julistuksen sekä vammaisten oikeuksien julistuksen mukaisesti. Muita eettisiä periaatteita ovat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja elämän hallinta, syrjäytymisen poistaminen, syrjinnän vastustaminen, väkivallan vastustaminen, asiakkaan yksityisyyden suojaaminen, asiakkaan osallisuus ja henkilökohtainen vastuu. 4. Kotouttamisohjelman tavoite ja kohderyhmät 4.1. Ulkomaiden kansalaisten oleskeluluvat ja oikeudet palveluihin Ulkomaalaiset jaetaan eri ryhmiin kansalaisuuden perusteella. EU:n ulkopuolelta tulevat tarvitsevat oleskeluluvan. EU:n kansalaisten täytyy rekisteröityä paikallispoliisilla, mikäli he oleskelevat maassa yli kolme kuukautta. 4

5 5 Kotouttamisohjelma koskee pääosin niitä maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet Seinäjoelle pysyvässä tarkoituksessa ja jotka ovat oikeutettuja yhteiskunnan palveluihin. Käytännön työssä ilmenee tilanteita, joissa joudutaan tekemään linjauksia ja rajanvetoja eri lakien pohjalta Maahanmuuttajan oleskeluluvan myöntää joko maahanmuuttovirasto tai poliisi. Oleskeluluvan saatuaan maahanmuuttajan tulee rekisteröityä alueen Maistraatin kotikuntarekisteriin. Oleskeluluvan saatuaan maahanmuuttaja voi hakea Kelasta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan liittymistä Vastuuviranomaiset maahanmuuttoasioissa Suomessa Viisumi: Edustusto Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen: Poliisi Oleskelupa, Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen: Maahanmuuttovirasto (www.migri.fi) Jatkohakemus: Poliisi EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelulupa: Poliisi Työntekijän oleskelulupa: Työvoimapoliittinen harkinta: TE-toimisto, muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto Työntekijän oleskeluluvan jatkohakemus: TE-toimisto, Tampere Elinkeinoharjoittajan oleskelulupa: Elinkeinon kannattavuuden edellytykset: ELY-keskus; muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto Elinkeinoharjoittajan oleskeluluvan jatkohakemus: Poliisi Turvapaikka, oleskelulupa suojelun tarpeesta: Puhuttelu ja päätös: Maahanmuuttovirasto Jatkohakemus: Maahanmuuttovirasto tai Poliisi Turvapaikanhakijoiden vastaanotto: Työministeriö Muutoksenhaku: Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat Helsingin Hallinto-oikeus); Korkein hallinto-oikeus Karkottaminen: Esitys: Poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi Kotouttaminen: Työministeriö 5

6 6 Koulutus- ja kulttuuripalvelut: Opetusministeriö ja opetushallitus Turisti tai muutoin lyhytaikaisesti maassa oleskeleva henkilö ei yleensä ole oikeutettu esimerkiksi sosiaali- tai terveyspalveluihin, ellei maiden välisissä sopimuksissa ole asiasta erillisesti sovittu. He kuitenkin saavat esimerkiksi terveydenhuoltopalveluita äkillisissä sairaustapauksissa. Oleskelulupa Suomeen Oleskelulupa ja viisumi myönnetään Suomeen tuloa varten. - Suomeen voidaan myöntää muun muassa opiskelun, työn tai elinkeinonharjoittamisen perusteella. Ulkomaalaisen poliisin antamassa oleskelulupakortissa oleva merkintä näyttää oleskelun luonteen. Ulkomaalaisen oleskelu voi olla joko tilapäistä (B) tai jatkuvaa (A). Pysyvä oleskelulupa merkitään kirjaintunnuksella (P). Työvoimatoimistossa Pohjoismaiden kansalaisilla on samat oikeudet työhallinnon palveluihin kuin suomalaisilla. EU- ja ETA-kansalaiset pääsevät työvoimapalveluiden piiriin, kun heillä on Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus ja kotikuntaoikeus. EU:n kansalaisilla ja niihin rinnastettavilla on vapaa liikkuvuus EU- ja ETA-alueella. Kuitenkin yli kolme kuukautta maassa olevan EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan tulee rekisteröityä paikallispoliisilla. Kun Poliisi on katsonut, että rekisteröinnin edellytykset täyttyvät ja päätös on myönteinen, annetaan rekisteröinnistä EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. Kiintiöpakolaisena Suomeen tulleille henkilöille myönnetään jatkuva oleskelulupa. He ovat oikeutettuja lähes kaikkiin yhteiskunnan palveluihin. Samat oikeudet saavat perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneet perheenjäsenet. Tietoja Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksistä voi tiedustella paikallispoliisilta Kotoutumisen elementit maahanmuuttajan näkökulmasta Maahanmuuttajalle annettavassa tuessa ja ohjauksessa tulee huomioida kotoutujan tausta (kotimaa ja sen tilanne, koulutustausta, elämänkokemukset), ikä, omat tavoitteet ja maahanmuuton syyt Alkuvaiheessa maahanmuuttajan tuen ja ohjauksen tarve on suuri, johtuen kielitaidon puutteesta ja suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän erilaisuudesta monien muiden maiden järjestelmiin verrattuna. Erilaiset kulttuuriset tavat, arvot ja käsitykset voivat varsinkin alkuvaiheessa tuottaa paljon väärinkäsityksiä. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu kulttuurista riippumatta yhteisöön kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Fyysisten perustarpeiden (asuminen, ruoka, vaatteet) tyydyttämisen lisäksi maahanmuuttaja tarvitsee tukea sosiaalisen yhteisön löytämiseen ja siinä hyväksytyksi tulemiseen. Tärkeä elementti kotoutumisprosessissa on oman etnisen identiteetin, kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja harjoittaminen Seinäjoen kaupungin kotouttamisohjelma Seinäjoen kaupungissa pidetään johtoajatuksina mm. seuraavia maahanmuuton- ja kotouttamisen painopistealueita: - peruspalveluiden läheisyys, joustavuus ja työntekijän kasvot - jokaisen maahanmuuttajan hyväksyminen työperäisenä muuttajana - maahanmuuttajaperheiden tukeminen ja opastaminen aktiivisiksi yhteisön jäseniksi 6

7 7 - kansainvälistymisosaamisen kehittäminen ja kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittaminen. Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on edelleen vaikeaa, mihin pyritään kiinnittämään huomiota. Seinäjoen kaupunki tarjoaa maahanmuuttajille samoja peruspalveluja, joita tarjotaan kaikille kuntalaisille. Kotouttamisen keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien integroituminen päivittäisiin seinäjokelaisten palveluihin mahdollisimman pian, huomioiden kuitenkin ne erityispalvelut, joita maahanmuuttaja tarvitsee kyetäkseen saavuttamaan ja käyttämään tasavertaisesti tarjoilla olevia palveluita. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja kykenee hyödyntämään Seinäjoella toimivien erilaisten kansalais- ja työnantajajärjestöjen palveluja ja aktiviteetteja. Tavoitteena on myös aktivoida maahanmuuttajien mahdollisuudet vaikuttaa ja auttaa tuottamaan tarjottavia kotouttamispalveluita. Seinäjoen kaupungin varsinaiset tehtävät ovat yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisessa sekä palvelujen järjestäminen. Kunnan kotouttamisohjelman tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien tasa-arvon toteuttamista. Tasa-arvolla tarkoitetaan maahanmuuttajan oikeutta täydentää opintojaan ja ammattitaitoaan, opiskella suomen kieltä, perehtyä uuteen asuinpaikkaan ja sen kulttuuriin, käyttää muita sopeutumista edistäviä tukipalveluja sekä oikeutta säilyttää ja harjoittaa omaa etnistä äidinkieltään ja kulttuuriaan. Maahanmuuttajan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma perustuu vastavuoroisuuteen, jolloin yhteiskunta turvaa toimeentulon ja maahanmuuttaja hankkii aktiivisesti Suomessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Seinäjoen kotouttamisohjelman piirissä ovat maahanmuuttajat, joilla on kotikuntalain mukainen kotipaikka Seinäjoella. Ulkomaalaisen asema määritellään hänen saamansa oleskeluluvan perusteella. Tärkeä tekijä palvelujen tarjoamisen määrän ja laajuuden harkinnassa kunkin maahanmuuttajan kohdalla on se, onko ulkomaalainen yksittäinen henkilö vai perheensä kanssa saapunut, sekä se, onko Seinäjoella pysyvässä vai tilapäisessä tarkoituksessa. Kotouttamislain uudistus tuli voimaan Sen mukaan oikeus alkukartoitukseen / henkilökohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan on työttömillä työhakijoilla, toimeentulotien saajilla ja sitä pyytävillä. Alle 18-vuotiaalle maahanmuuttajalle, jolla ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan, on tarjottava suunnitelman laatimista, jos hän itse tai hänen vanhempansa pyytävät sitä tai kunnan viranomaiset katsovat hänen hyötyvän kotoutumissuunnitelmassa sovittavista palveluista ja toimenpiteistä. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan maahanmuuttajille kestää kolme vuotta ja pakolaisille neljä vuotta ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä alkaen. Aikaa, jona maahanmuuttajalla on oikeus suunnitelmaan, voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on tarpeen luku- ja kirjoitustaidon tai perusopetuksen oppimäärän hankkimista varten tai muusta perustellusta syystä. Maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavat Seinäjoen kaupungin järjestämät palvelut, kuntalaisten asenteet sekä maahanmuuttajien asenteet ja aktiivisuus, kulttuuriarvot, heidän resurssinsa ja kotoutumismotivaationsa. Tärkeänä tekijänä kotoutumisprosessissa pidetään suomen kielen opiskelua. Maahanmuuttotyö on pitkälti yhteistyötä maahanmuuttajien ja eri yhteistyötahojen kanssa. Asennetyö tulee näkyä jokapäiväisessä elämässä. Erityistä tiedotusta ja laajempaa asennetyötä tarvitaan kotouttamisen ja siten kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttajille laaditaan henkilökohtaineen kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan kaupungin eri toimijoiden, TE-toimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä maahanmuuttajan ja hänen perheensä tueksi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. 7

8 8 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää pakolaisten vastaanotosta ja kotipaikkaoikeudesta ja käsittelee muut poliittista päätöstä ja linjausta vaativat maahanmuuttajaasiat. Maahanmuuttajatyöryhmä vastaa pakolaisten vastaanottoon ja ylläpitoon liittyvistä käytännön toimista. Maahanmuuttajatyöryhmään kuuluu Seinäjoen seudun sosiaali- ja terveyskeskuksen, asuntotoimen, koulutoimen, Seinäjoen seurakunnan, Suomen Punaisen Ristin Seinäjoen osaston, ammatillisen aikuiskoulutuksen, työvoimatoimiston, poliisin, ELY-keskuksen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja E-P:n liiton edustajat. Maahanmuuttajatyöryhmän jäsenten tehtävänä on luoda valmiudet maahanmuuttajien vastaanottoon. Jokainen jäsen huolehtii oman hallintokuntansa vastaanottovalmiudesta. Maahanmuuttajatyöryhmä kehittää ja koordinoi maahanmuuttaja-asioita yleisellä tasolla. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa ja varmistaa, että kotouttaminen toteutuu mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti Alkukartoitus Alkukartoitus auttaa tekemään päätöksen siitä, tarvitseeko maahanmuuttaja erityisiä toimenpiteitä kotoutumisensa tueksi ja tarvitseeko hänelle tehdä kotoutumissuunnitelma. Alkukartoitukseen ovat oikeutettuja etenkin työttömät ja toimeentulotuen varassa elävät maahanmuuttajat. Myös muilla maahanmuuttajilla, joilla on oleskelulupa, on mahdollisuus pyytää alkukartoituksen laatimista. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä, mutta se voidaan tehdä myös myöhemmin kotoutumisaikana. Alkukartoituksessa tulee käydä läpi ainakin seuraavat asiat: - luku- ja kirjoitustaito - suomen ja ruotsin kielen taito - opiskelutaidot ja valmiudet - aikaisempi koulutus ja työkokemus - erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet - omat työllistymis- ja koulutustoiveet - elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet. Seinäjoen TE-toimisto tekee alkukartoituksen kaikille TE-toimiston asiakkaille. SOTE:n toimeentulotukiyksikkö tekee alkukartoituksen toimeentulotukea saaville, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita. Kaupunki maksaa itse alkukartoituksesta aiheutuneet kustannukset mm. tulkkipalvelut. Kaupunki laskuttaa ELY-keskusta kaupungin viranomaisen tekemistä alkukartoituksista, joihin TE-toimisto ei ole osallistunut. ELY:n korvaus on 700 /alkukartoitus. Pakolaiskoordinaattori ja TE-toimisto tekevät alkukartoituksen yhteistyössä TE-toimiston asiakkaina oleville pakolaisille. Pakolaislapsille alkukartoitusta ei tarvitse tehdä; poikkeuksena vuotiaat, jotka eivät kuulu perusopetuksen piiriin. Heille pakolaiskoordinaattori voi tehdä alkukartoituksen sen tarpeellisuuden todettuaan. Toimeentuloasiakkaina oleville Pakolaisvanhuksille alkukartoitus tehdään yhteistyössä pakolaiskoordinaattorin ja toimeentulotukiyksikön virkailijan kanssa. Niille, jotka eivät jostain syystä ole TE-toimiston eivätkä toimeentulotuen asiakkaita, tekee pakolaiskoordinaattori alkukartoituksen. Kaupunki laskuttaa ELY-keskusta kaupungin viranhaltijan itsenäisesti tekemistä alkukartoituksista. Pakolaisten tulkkauspalvelut alkukartoitustilanteessa kuuluvat pakolaistyön talousarvioon. 8

9 9 Kansainvälisyyskeskus ohjaa asiakkaat TE-toimistoon ja toimeentulotukiyksikköön. Näihin kumpaankaan asiakasryhmään kuulumattomien maahanmuuttajien alkukartoitus voidaan tehdä kansainvälisyyskeskuksessa. Tähän ryhmään voivat kuulua mm. avioliiton kautta maahan tulleet puolisot ja äitiyslomalla olevat. Kaupunki laskuttaa ELY-keskusta Kansainvälisyyskeskuksessa itsenäisesti tehdyistä alkukartoituksista. Kaupunki hakee ELY-keskukselta sille kuuluvat alkukartoituskorvaukset kootusti yhdellä hakemuksella. SEDU-Aikuiskoulutus tekee alkukartoituksen opiskelijoilleen ja muiden maahanmuuttajien tehtäviin alkukartoituksiin mahdollisesti sisällytettävät kielitestit, joihin maahanmuuttaja voitaisiin ohjata. Lähettävä taho maksaa testeistä aiheutuvat kustannukset. SeAMK perehdyttää uudet kansainvälisessä koulutuksessa opiskelevat opiskelijat. 5. Seinäjoen kaupunki 5.1. Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaalityö Perussosiaalityön tulosyksikön viranhaltijoiden tehtävänä on järjestää sosiaalityön palvelut kaikille maahanmuuttajille. Toinen virkamiesten keskeinen tehtävä on kotouttamislain mukaisesti osallistua työvoimaviranomaisten ja maahanmuuttajien kanssa kotoutumissuunnitelmien laadintaan. Sosiaalityön tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille niitä taitoja ja valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään itsenäisesti. Tavoitteena on tukea heidän kotoutumistaan, saada maahanmuuttajat ymmärtämään suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria ja vahvistaa heidän omaa kulttuuriidentiteettiään sekä ehkäistä sopeutumisprosessissa syntyviä vaikeuksia. Sosiaalityö pyrkii huomioimaan maahanmuuttajan tarpeet ja resurssit kokonaisvaltaisesti. Työntekijä etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja ongelmiin keskustelemalla ja järjestämällä erilaisia palveluja. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinta ja omatoimisuus. Sosiaalityön työvälineinä ovat säännölliset perhetapaamiset sekä yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perussosiaalityön tulosyksikön sosiaalityöntekijät tekevät eriytettyä sosiaalityötä. Sosiaalityön yksiköt ovat: Lastensuojeluyksikkö: lastensuojeluasiat; huolto- ja tapaamisasiat; sekä Toimeentulotukiyksikkö: aikuissosiaalityö; toimeentulotukiasiat; työryhmät; maahanmuuttoasiat. Toimeentulotukiyksikölle kuuluvat toimeentulotukiasiat ja aikuissosiaalityö. Asiakkaat hakevat toimeentulotukea kirjallisesti. Sosiaalityöntekijät vastaanottavat uudet asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta tai muuta sosiaalityötä. Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat erityisryhmiä, joiden tarpeet on huomioitu sosiaalityön organisaatiossa erikseen tarpeen mukaan. Muita maahanmuuttajia opastaa toimeentulotukiyksikön nimetty sosiaalityöntekijä. Hän osallistuu työvoimaviranomaisten kanssa sosiaaliviraston maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumissuunnitelmien laadintaan. Tulkkipalvelua käytetään tarvittaessa. Lastensuojeluyksikkö hoitaa keskitetysti asiakkaiden huolto- ja tapaamisasiat ja aluejakoon perustuen lastensuojelutyön. Tarvittaessa myös lastensuojeluyksikön palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä. Seinäjoen kaupungilla työskentelee pakolaiskuraattori. Hänen tehtäviinsä kuuluu koordinoida pakolaisten vastaanotto ja toimia heidän sosiaalityöntekijänään. Alkuvaiheessa pakolaiset 9

10 10 tarvitsevat tukea ja ohjausta erilaisissa arkipäivän asioissa. He tarvitsevat myös laajaa psykososiaalista tukea kotoutumisprosessissaan. Pakolaiskuraattorin tehtävänä on yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen (työvoima- ja elinkeinokeskuksen) kanssa myös mm. työtehtävien koordinointi ja tiedonvälitys eri yhteistyötahojen välillä, tulkkipalveluiden järjestäminen pakolaisille, tukihenkilötoiminnan ja koulutuksen organisointi yhteistyössä SPR:n ja muiden tukihenkilötoiminnasta vastaavien tahojen kanssa, pakolaisten perheenyhdistämisasioiden hoitaminen sekä pakolaisuuteen liittyvä tiedottaminen ja asennekasvatus. Yleisellä tasolla paluumuuttajien asioista vastaa nimetty sosiaalityöntekijä Terveyskeskus Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee järjestää asukkaidensa terveydenhuolto, toisin sanoen terveysneuvonta, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus sekä hammashuolto. Terveydenhuolto on osa kunnan normaalia palvelujärjestelmää. Maahanmuuttajat kuuluvat samojen palvelujen piiriin kuin kaikki muutkin kaupungin asukkaat. Maahanmuuttajat saavat lääkäripalveluja siinä väestövastuuyksikössä, johon he asuinpaikkansa perusteella kuuluvat. Vastaavasti neuvola- ja mahdollisesti tarvittavat kotisairaanhoitopalvelut he saavat ko. väestövastuualueeseen kuuluvista toimipisteistä. Hammashoitopalveluita annetaan hammashoitoloissa, joiden hoitopiireihin väestö jakautuu asuinalueensa ja syntymävuotensa sekä koululaisilla koulun mukaan. Kulttuurierot ja erilaiset terveysongelmat aikaansaavat uusia vaatimuksia terveydenhuollolle. Terveydenhoitopalveluiden tarve riippuu siitä, onko kyseessä paluumuuttaja, kiintiöpakolainen vai vastaanottokeskuksesta saapunut pakolainen. Pakolaisleiriltä saapuville suoritetaan terveystarkastus heidän saavuttuaan Seinäjoelle, kun taas turvapaikanhakijalle tämä tarkastus on suoritettu usein vastaanottokeskuksessa. Terveystarkastuksen tavoitteena on hoidettavissa olevien tai suojatoimia edellyttävien tartuntatautien löytäminen tulotarkastuksessa, rokotussuojan varmistaminen, psyykkisten ongelmien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito sekä terveyspalvelujen käytön opastus. Kaikkien ulkomaalaisryhmien kohdalla pyritään järjestämään tarvittavia tulkkipalveluita, kunnes maahanmuuttajat oppivat kommunikoimaan suomen kielellä Lasten varhaiskasvatus Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatus tarjoaa lapsiperheiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa varhaiskasvatusta järjestämällä tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta moniammatillisella yhteistyöllä. Seinäjoella kaupungin varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Henkilökunta tekee kasvatusyhteistyötä vanhempien ja muiden lasten kanssa työskentelevien kanssa. Myös vuorohoitoa ja iltahoitoa tarjotaan. Kaikilla alle kouluikäisillä, Seinäjoella pysyvästi asuvilla lapsilla on äidin, isän tai muun huoltajan vanhempainrahakauden päätyttyä oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatuspaikkaan. Varhaiskasvatus järjestetään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Varhaiskasvatusta järjestetään perheen valinnan mukaan joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena. Erityisvarhaiskasvatusta järjestetään, jos lapsen hoito ja kasvatus niin edellyttävät. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin 10

11 11 kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Suomessa julkinen varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, niin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä Kotihoito Kotihoito on palvelukokonaisuus, johon kuuluvat kotipalvelu, kotisairaanhoito, erityispalvelut (fysioterapeutin ja psykiatristen sairaanhoitajien palvelut) sekä kotihoidon tukipalvelut. Kotihoidon tavoitteena on turvata asiakkaalle kotioloissa totunnainen ja tavanomainen elämisen taso sekä tarpeen mukaan kohottaa sitä. Kotihoidosta järjestetään kotisairaanhoidonpalveluja, kodinhoitoapua ja tukipalveluja, esim. ateria- ja kuljetuspalvelut. Kotiin suunnattuja palveluja annetaan suurten elämänmuutosten, kuten alentuneen toimintakyvyn, pitkäaikaisen sairauden tai muun syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen kotonaan erilaisista tehtävistä ja toiminnoista. Uuden pakolaisryhmän saapuessa pakolaiskeskus palkkaa heitä varten määräaikaisen kotihoidon työntekijän, joka vastaa kokonaisuudessaan tarvittavista kotihoidon palveluista. Muut maahanmuuttajat saavat tarvittaessa kotihoidon palvelut oman asuinalueensa kotihoidon aluetoimistosta. Monet maahanmuuttajat hyötyvät kotihoidon asiantuntevuudesta varsinkin uuteen asuinpaikkaan tullessaan. Kotihoidon tavoitteena on omalta osaltaan auttaa maahanmuuttajia omatoimisesti selviytymään omassa kodissaan sekä ohjata heitä käyttämään paikallisia palveluja. Kotihoidon työntekijät perehdyttävät maahanmuuttajia heidän lähiympäristöönsä mm. opastamalla virastoissa asiointiin ja kerrostaloasumiseen. Kotihoito toimii yhteistyössä muiden palvelujen tarjoajien kanssa Kansainvälisyyskeskus Seinäjoelle on perustettu Kansainvälisyyskeskus, johon sijoittuu myös pakolaistyö sekä kaupungin kansainvälisten suhteiden ylläpito. Keskuksesta maahanmuuttaja voi saada tarvittavan informaation ja opastuksen tarjolla oleviin palveluihin kootusti ja keskitetysti yhdestä paikasta. Keskuksen kautta koordinoidaan tulkkipalveluita. Keskus toimii informaatiopisteenä maahanmuuttajille kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Keskus antaa informaatiota ja järjestää koulutusta maahanmuuttajia työntekijöinä, työyhteisön jäseninä tai asiakkaina kohtaaville. Keskus tekee yhteistyötä erilaisten maahanmuuttoon liittyvien hankkeiden ja eri oppilaitosten kanssa ja pyrkii edistämään maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua. Keskus tekee yhteistyötä erilaisten maahanmuuttoon liittyvien hankkeiden ja eri oppilaitosten kanssa. Kansainvälisyyskeskuksessa on asiakkaiden käytössä maksuton työasema, jossa on internet-yhteys sekä tekstinkäsittelyohjelma ja asiakaspuhelin. Keskus toimii myös kielenoppimisen tukena. Keskuksessa on myös kielenopiskelumahdollisuus. Asiakkaat voivat tulla keskukseen harjoittelemaan suomenkieltä erilaisten kieliohjelmien ja internetin kieliaineistojen avulla. 11

12 Asuminen Sevas Oy (Seinäjoen vuokra-asunnot Oy) on Seinäjoen kaupungin omistama itsenäinen vuokrataloyhtiö. Yhtiöllä on vuokrattavana lähes 2500 asuntoa rivi-/kerrostaloissa kantakaupungin lisäksi Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen alueella. Asuntomme ovat hyvin varusteltuja ja niitä kunnostetaan jatkuvasti. Vanhimpia peruskorjataan, jolloin asuntojen tasoa nostetaan ja ne vastaavat lähes uusia. Uusia vuokra-asuntoja rakennetaan myös lähes vuosittain. Hakemuksia vuokra-asuntoihimme voi jättää jatkuvasti. Kohteisiimme voi tutustua myös nettisivuillamme, Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri vuokraa opiskelija- ja nuorisoasuntoja Seinäjoella opiskeleville ja työharjoitteluaan suorittaville. Yhtiö vuokraa asuntoja myös esimerkiksi Seinäjoelle kesätöihin tuleville. Kiinteistö Oy Marttilan kortteerilla on omien nuoriso-asuntojen lisäksi isännöitävänä Kiinteistö Oy Seinäjoen Ykköskodon (Pellervonkatu 9, lähellä keskustaa) nuorisoasunnot. Nuorisoasukkaaksi pääsee ensisijaisesti seinäjokelainen vuotias ei-opiskeleva nuori, joka asuu vanhempiensa luona. Nuorisoasunnossa aloitetaan oma itsenäinen elämä. Asunnot sijaitsevat joko lähellä oppilaitoksia tai keskustan palvelujen tuntumassa. Seinäjoen kaupunki voi myöntää toimeentulotukeen oikeutetuille vuokravakuuden asuntoa varten. Toimeentulotuki määräytyy perheen tulojen perusteella Sivistyskeskus Seinäjoen sivistyskeskukseen kuuluvat hallintokunnat huomioivat työssään kaikki maahanmuuttajat mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajilla on käytettävissään ainakin seuraavia sivistyskeskuksen palveluita: Valmistava opetus (perusopetus), erityisopetus ja lukiokoulutus Opetustoimen lainsäädännön (perusopetuslaki 628/1998, perusopetusasetus 852/1998) mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia ja kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Valmistava opetus Kunta voi järjestää erillistä perusopetukseen valmistavaa opetusta maahanmuuttajille ja päättää opetusryhmien muodostamisesta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää siten, että opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille oppilaille sekä sellaisille Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla ei puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tehtävänä on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, joka antaa hänelle mahdollisuuden tutustua ja sopeutua suomalaiseen kouluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Valmistavassa opetuksessa oppilas saa kielelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja työskentelyn perusvalmiudet eteenpäin siirtymistä varten. 12

13 13 Syksystä 2008 alkaen Seinäjoen kaupungin perusopetuksessa toimii pysyvä vastaanottoluokka, johon voidaan ottaa läpi lukuvuoden eri maista muuttavia oppilaita. Maahanmuuttajat saattavat olla eri kansallisuuksista, eri kieliryhmistä, eri-ikäisiä sekä oppimisedellytyksiltään ja kouluhistorialtaan hyvin erilaisista olosuhteista. Lisäksi jostakin maasta saattaa saapua suuri yksittäinen ryhmä. Näistä syistä johtuen opetus ei voi olla kovin opetussuunnitelmasidonnaista. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Yhdessä suomi toisena kielenä opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Valmistavassa opetuksessa opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavassa opetuksessa painotus on ennen kaikkea suomen kielen, ja mikäli mahdollista, myös lapsen oman äidinkielen kehittämisessä. Opetusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon oppilas kokonaisvaltaisesti. Vähän, tai ei lainkaan, koulua käyneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen tavoitteet tulee asettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Yhteistyö niiden koulujen kanssa, joihin oppilaat tulevat siirtymään valmistavan opetuksen jälkeen, aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan taito- ja taideaineiden tunneilla tuleviin kouluihinsa. Lukuvuoden kuluessa ja varsinkin perusopetukseen siirtymisen lähestyessä integrointia laajennetaan myös muiden aineiden tunneille. Näin pyritään helpottamaan oppilaan siirtymistä perusopetukseen. Oppilaita opettavien opettajien kanssa tehdään yhteistyötä, ja valmistavan luokan kouluavustajat käyvät alkuvaiheessa oppilaiden mukana näillä tunneilla. Opetuksen eriyttämiseen tarjoutuu hyvät mahdollisuudet osan oppilaista ollessa integroituna normaaleihin luokkiin. Tukiopetusta käytetään joustavasti, ja opetuksessa voidaan hyödyntää oppilaan omaa äidinkieltä taitavaa samanaikaisopettajaa tai -avustajaa. Oppilaan oman äidinkielen opettaja voi toimia myös tarpeen mukaan kulttuuritulkkina. Tukitoimet Maahanmuuttajalle tarjotaan mahdollisimman paljon tukitoimia koko koulunkäynnin ajan, mutta erityisesti sen alkuvaiheessa. Parhaimmat mahdollisuudet tukitoimiin tarjoaa koulujen erityisopetusjärjestelyt. Koululaitoksessa pyritään aktiivisesti hankkimaan maahanmuuttajien kieltä osaava henkilö opettajien avuksi. Kaikki opetusjärjestelyt pyritään tekemään hyvässä yhteistyössä perheiden kanssa joustavuutta noudattaen. Yhteistyötä tehdään myös eri viranomaisten kanssa kokonaiskuvan saamiseksi maahanmuuttajaoppilaiden tilanteesta uudessa ympäristössä ja oikeanlaisten opetuksen tukitoimien järjestämiseksi. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat kuuluvat oppilashuoltopalveluiden piiriin. Näiden avulla huolehditaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaanohjaus toteutetaan yhteistyössä sen koulun opinto-ohjaajan kanssa, johon oppilaat siirtyvät 7 9-vuosiluokilla. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että oppilailla syntyy realistinen käsitys työelämän vaatimuksista ja omista mahdollisuuksistaan jatko-opintoihin. Osittain englanninkielinen opetus perusopetuksessa Seinäjoella on osittain englanninkielinen opetus Marttilan koululla. Opetus laajenee vuosittain siten, että koko peruskoulu on mahdollista suorittaa osittain englanninkielisenä. Opetus on tarkoitettu sekä 13

14 14 suomenkielisille että maahanmuuttajille. Opetus soveltuu erityisesti työperäisen maahanmuuton takia saapuville, englannin kieltä osaaville muuttajille. Erityisopetus Kullekin maahanmuuttajaoppilaalle räätälöidään erityisopetusta hänen tarpeidensa mukaan. Osaan tukitoimista saadaan erillistä valtionosuutta. Valmistavalla luokalla olevalle oppilaalle kuuluu koulun laaja-alainen erityisopetus yhtälailla kuin koulun muilla luokilla oleville oppilaille. Lukiokoulutus Myös maahanmuuttajataustaisten lukion opiskelijoiden koulutus räätälöidään tilanteen ja tarpeen mukaan opinto-ohjaajan kanssa. Lukiokoulutusta on tarjolla maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille sekä päivälukiossa että lukion aikuislinjalla iltaisin. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat tavallisimmin äidinkielen kurssien tilalla S2- eli Suomi toisena kielenä - kursseja. He myös yleensä suorittavat ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeen sijasta Suomi toisena kielenä -kokeen. Seinäjoen lukiossa voi suorittaa myös englanninkielisiä kursseja sekä suorittaa perinteisten ylioppilaskirjoitusten rinnalla eri aineissa kansainvälisen Cambridgetutkinnon. Lukion aikuislinjalla iltapäivisin ja iltaisin tarjolla olevat suomen kielen kurssit sopivat myös omaehtoisille aikuisille ja nuorille aineopiskelijoille, jotka eivät suorita koko lukion oppimäärää tai ylioppilastutkintoa vaan haluavat opiskella vain suomen kieltä. Maahanmuuttajien opetusta ja tukitoimia koskevat ohjeet ja säädökset: Vieraskielisten oppilaiden suomi toisen kielenä -opetukseen ja muun opetuksen tukemiseen myönnetään erillistä valtionosuutta. Koulun normaalin tukiopetuksen lisäksi valtionosuusperusteiseen tukiopetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on enintään neljä vuotta. Lyhyt oleskelutarkoitus ei kuulu tämän tuen piiriin. Lukiossa tähän tukiopetukseen ovat oikeutettuja koko lukion oppimäärää suorittavat opiskelijat. Vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen ylläpitämiseen myönnetään valtionavustusta enintään 2,5 tuntia taloudellisesti muodostettua ryhmää kohti. Ryhmään tulee kuulua sen alkaessa vähintään neljä oppilasta. Valtionapuun oikeuttava perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää eli 6 10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Opetukseen osallistujalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos maahanmuuttaja pystyy seuraamaan perusopetusta. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja arvioinnissa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä vuodelta 2004 (Opetushallituksen määräys DNO 2/011/2004) Kirjastotoimi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto turvaa vaikutusalueellaan tiedonsaannin ja mahdollisuuden virkistykseen, henkiseen kasvuun ja elämyksiin tarjoamalla ammattitaitoisia ja tasavertaisia kirjasto- ja tietopalveluja yksilöiden tarpeet huomioon ottaen. Kaupunginkirjasto pyrkii myös edistämään kaikenikäisten kaupunkilaisten lukuharrastusta ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa. Kaupunginkirjasto, joka maakuntakirjastona on myös alueellinen keskuskirjasto, toteuttaa tehtäviään pääkirjaston, kirjastoauton, Hyllykallion, Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastojen, lainausasemien ja sairaalassa toimivan kirjaston sekä kotipalvelun avulla. Kirjasto 14

15 15 opastaa asiakkaitaan palveluiden käytössä, tiedonhaussa, tarjoaa materiaalia suomen kielen opiskeluun, mahdollisuuden tietokoneiden käyttöön sekä lukemista eri kielillä. Kaikki Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelut ovat myös maahanmuuttajien käytettävissä. Kirjastokortin voi saada, vaikka ei olisi Suomen kansalainen. Pääsääntöisesti kirjastopalvelut ovat myös ilmaisia. Kirjastoissa asiakkaiden käytössä ilmaisia työasemia, joissa on internet-yhteys sekä tekstinkäsittelyohjelmia ja erilaisia kansainvälisiä tietokantoja. Asiakkaiden käytössä on lisäksi elektroninen palvelu Library PressDisplay, joka tarjoaa pääsyn yli 500 erikieliseen sanomalehteen ympäri maailman. Pääkirjaston kokoelmiin kuuluu myös vieraskielistä kaunokirjallisuutta. Pääkieliä ovat viro, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä, lisäksi kaunokirjallisuutta on jonkin verran myös ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Myös tietokirjallisuutta muilla kielillä kuin suomeksi on saatavilla jonkin verran. Aineistoa, jota ei kirjastosta löydy, voidaan tilata kaukolainaksi muista maamme kirjastoista. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Monikielisessä kirjastossa on kaunokirjallisuutta useilla kymmenillä kielillä. Aineistoa voidaan kaukolainata asiakkaalle ilmaiseksi. Suomen kielen taito on yksi kotoutumisen perusedellytyksistä. Kirjasto voi toimia myös kielenoppimisen tukena, sillä lainattavissa on myös erilaisia suomen kielen oppaita ja suomen kielen kielikursseja. Kirjastossa on myös kielenopiskelumahdollisuus: asiakkaat voivat tulla kirjastoon harjoittelemaan suomen kieltä erilaisten kieliohjelmien ja internetin kieliaineistojen avulla. Kirjaston kokoelmissa on myös elokuvia sekä musiikkia CD-levyinä ja nuotteina. Kirjastosta saa palvelua kotimaisten kielten lisäksi englanniksi. Kirjaston käytöstä ja sen eri palvelumuodoista on mahdollista tilata erilaisille ryhmille opastuksia. Ohjatuista käynneistä on hyvä sopia ajoissa etukäteen kirjaston henkilökunnan kanssa. Lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joita voidaan suunnata myös erityisesti maahanmuuttajille Kulttuuritoimi Kaikki kulttuuritapahtumat ja tilaisuudet ovat avoinna kaikille. Kulttuuriharrastustoimintaa Seinäjoella järjestävät pääasiallisesti erilaiset yhdistykset sekä yhteisöt. Jokaisella harrastusryhmällä on omat kriteerit ryhmään mukaan pääsemiseksi. Myös harrastustoiminnassa kielelliset kysymykset ovat tärkeitä. Kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria. Internet on tärkeä tiedon väylä, josta löytää sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti kiinnostavia kulttuuriin liittyviä tapahtumia ja tietoja. Kulttuuri.net tarjoaa tietoa valtakunnallisesti ja Seinäjoen tapahtumakalenteri internetissä kertoo oman paikkakunnan tapahtumista ja tilaisuuksista. Haasteena kulttuuritoiminnassa on kielelliset ongelmat, jotka liittyvät tapahtumien sisällön ymmärtämiseen. Kulttuuria tuotetaan ja tehdään lähinnä omasta kulttuurisesta näkökulmasta käsin. Näkökulmaan vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunta ja sen uskonto. On mahdollista, että muun kuin kotouttamismaassa vallitsevan uskontotaustan omaavat saattavat kokea kulttuuriesitykset ja - tapahtumat vaikeiksi ymmärtää tai joskus jopa loukkaaviksi. Taidehalli tarjoaa kaikille asiakkailleen ilmaisen sisäänpääsyn keskiviikkoisin. Näyttelyohjelma toimitetaan tarpeen mukaan maahanmuuttajien yhteyshenkilöille. VarikkoGalleriaan on aina vapaa pääsy. Maahanmuuttajien kotouttamista auttaa, jos heille esitellään paikkoja, joissa voi harrastaa kädentaitoja, kuorolaulua tai soittamista, piirtämistä ja maalaamista sekä muuta luovaa toimintaa ja esiintymistä. 15

16 Kansalaisopisto Kansalaisopisto tarjoaa maahanmuuttajaryhmille (vakituiset, tilapäiset, työperäiset, pakolaiset, vaihto-opiskelijat jne.) suomen kielen kursseja tasoilla 1-3. Opintoja järjestetään yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Suomen kielen alkavia kursseja järjestetään sekä syksystä että tammikuusta alkaen. Perus- ja keskitason yleisiä kielitutkintoja järjestetään neljä kertaa vuodessa (elo-, loka/marras-, tammi- ja huhtikuussa). Uutuutena on järjestetty luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille Käytännön suomea kurssi, jolla opitaan suomea käytännönläheisesti puhumalla ja tekemällä. Kansalaisopisto tarjoaa myös yleisiin kielitutkintoihin valmentavan kurssin Preppausta suomen Yki-koetta varten. Keskitason kielitaitotodistus on edellytyksenä Suomen kansalaisuuden saamiselle. Tietotekniikkakoulutusta maahanmuuttajille järjestetään tarpeen mukaan yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Opetus toteutetaan tarvittaessa osittain englannin kielellä. Kansalaisopisto on tehnyt yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa myös muun tyyppisten kotouttavien kurssien järjestämiseksi. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua kaikille kansalaisopiston kursseille oman mielenkiintonsa ja harrastuneisuutensa mukaisesti. Monenlaiset kurssit ja harrasteopistoihin osallistuminen voivat erinomaisesti tukea maahanmuuttajaa paitsi kielen oppimisessa myös kotoutumisessa ja kulttuuriin ja suomalaiseen työelämätietouteen tutustumisessa. Tällä toiminnalla on merkitystä myös sosiaalisten suhteiden luomisen ja yleensä yhteiskuntaan integroitumisen kannalta. Kursseille on yleensä mahdollista tulla mukaan mihin aikaan lukuvuodesta tahansa kurssille tulijan tieto- ja taitotason mukaisesti. Kurssien hinnat ovat muutoinkin edullisia, mutta lukuvuonna kansalaisopisto sai lisäksi opetushallitukselta opintosetelityyppistä avustusta, jonka turvin monien kurssien hintoja voitiin alentaa maahanmuuttajille. Koulutuksensa ja taitojensa puolesta opetustehtäviin sopiva, työluvan omaava maahanmuuttaja, jonka opetusaine sopii kansalaisopistossa opetettavaksi, voi myös tarjota opetustaan opiston ohjelmaan. Vuosittain opistossa toimii noin 20 maahanmuuttajaa tuntiopettajina Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoitteena on luoda edellytyksiä tuloksekkaalle nuorisotoiminnalle ja vaikuttaa nuorten elinoloihin myönteisesti. Nuorisotyön ja nuorisopolitiikan kohteena ovat alle 29-vuotiaat Seinäjoen asukkaat. Kaupungin järjestämä oma toiminta on suunnattu erityisesti vuotiaille. Perusnuorisotyöhön kuuluu nuorisotilojen toiminta eri kaupunginosissa, järjestöjen ja toimintaryhmien tuki, nuorisotiedotus, moniammatillinen yhteistyö ja nuorten osallisuuden edistäminen. Kesätoimintaan kuuluvat lisäksi leirit ja matkat sekä liikennepuiston ja Lakeudenpuiston toiminnat. Nuorisotoimi vuokraa tiloja, av-välineitä ja retkivälineitä toimintaryhmien käyttöön. Nuorisotyötä tekevät yhdistykset ja toimintaryhmät voivat hakea toimintaansa yleis- ja kohdeavustuksia. Kulttuurinen nuorisotyö ja tapahtumien toteuttaminen kuuluvat nuorisotoimen työmuotoihin. Kansainvälinen nuorisotoiminta sisältää mm. ystävyyskuntatoimintaa, kerhotoimintaa, rasismin vastaista toimintaa, suvaitsevaisuuden edistämistä, ryhmien vaihtoa, kampanjoita, tapahtumia sekä ohjausta ja neuvontaa. Nuorisotiedotus- ja neuvonta toimii verkossa osoitteessa Henkilökohtaista ohjausta saa tiedotuspisteistä Nuorisokeskuksessa (Puskantie 3) ja Peräseinäjoella kirjastossa (Keikulinkuja 2). 16

17 Liikuntatoimi Liikuntatoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnan harrastamiselle kehittämällä perus- ja tukiliikuntapalveluja, tukemalla järjestettyä liikuntatoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta sekä vastaamalla liikunta-alueiden ja -laitosten kunnossapidosta, käytöstä ja huollosta. Liikuntapaikat ovat maahanmuuttajien käytössä samalla tavalla kuin muidenkin kaupunkilaisten. Lähiliikuntapaikkoja on asuinalueiden ja koulujen läheisyydessä ja ne ovat yleensä vapaassa käytössä. Uimahallin aukioloajat ovat mm. kaupungin internetsivuilla. Uimahallissa on käyttäjille mm. englanninkielisiä ohjeita. Liikuntatoimi järjestää terveysliikuntaryhmiä sekä erityisryhmien liikuntaa. Näihin ryhmiin on kaikilla mahdollisuus hakeutua. Ryhmätoimintaan haku on elokuussa. Lasten uimaopetusta järjestetään pääosin kesällä ja näihin ryhmiin hakemisesta tiedotetaan erikseen. Liikuntatoimi on valmis myös yhteistyössä järjestämään eri liikuntalajien tutustumistilaisuuksia tai vastaavia ryhmätoimintoja, jotka auttavat maahanmuuttajia tutustumaan alueen liikuntatoimintaan Museotoimi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon kuuluu kulttuurihistorian museo Törnävällä, Suojeluskuntaja Lotta Svärd -museo kaupungin keskustassa sekä Siirtolaisuusmuseo Peräseinäjoella. Maahanmuutto liittyy kiinteästi etenkin Siirtolaisuusmuseon sisältöön ja toimintaan. Museot ovat kaikkien, niin nykyisten paikkakuntalaisten, maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden kuin uusien kuntalaistenkin, esimerkiksi maahanmuuttajien, käytössä. Museo opastaa kaikkia kävijöitä palveluiden tarjonnassa ja käytössä. Museon tulisi tulevaisuudessa kehittää muulla kuin suomen kielellä tapahtuvaa opastustoimintaa sekä lisätä ulkomaankielisiä näyttelytekstejä ja esitemateriaalia. Museo voi olla osaltaan tukemassa maahanmuuttajien kulttuuri-identiteetin säilymistä sekä heidän suomalaiseen yhteiskuntaan ja eteläpohjalaiseen kulttuurin sopeutumistaan. Maahanmuuttajat voivat tutustua museossa Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan historiaan ja kulttuuriperintöön. Museossa voidaan järjestää näyttelyitä ja työpajoja, joissa tutustutaan myös maahanmuuttajien kulttuureihin, perinteisiin ja tapoihin. Aiheina voivat olla myös esimerkiksi kulttuurien vertailut, pakolaisuus, maahanmuutto ja maastamuutto. 6. TE-toimisto TE-toimiston yleisenä tavoitteena pidetään työnhakija-asiakkaan työmarkkinavalmiuksien edistämistä siten, että henkilö kykenee asettamaan työllistymiseensä liittyviä tavoitteita sekä tuntee yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet edistää hänen työllistymistään ja koulutustaan. TE-toimisto tarjoaa maahanmuuttajille monenlaisia työvoimapalveluja, kuten työnvälitystä, ammatinvalinnan ohjausta, ammatillista kuntoutusta, koulutus- ja ammattitietopalvelua sekä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena TE-toimisto järjestää sekä yleissivistävää koulutusta (esim. kielikoulutusta) että ammatillista koulutusta. Myös palkkatuki, työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat keinoja työnhakija-asiakkaan työllistymisen edistämiseksi. Oman yrityksen perustamiseen voidaan myöntää starttirahaa. Työvoimaviranomaisten yksi keskeinen tehtävä on laatia yhdessä maahanmuuttajan ja sosiaaliviranomaisen kanssa työnhakijalle kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan TEtoimistossa työnhakijana olevalla tai toimeentulotukea saavalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmen vuoden ajan ensimmäisestä kotikuntarekisteröitymispäivästä 17

18 18 alkaen. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, TE-toimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään kotoutumisessa. Suunnitelmassa selvitetään mm. maahanmuuttaja-asiakkaan lähtötilanne, asiakastiedot ja työnhaussa tarvittavat tiedot sekä arvioidaan koulutus- ja kuntoutustarve. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan aina työvoimapoliittinen toimenpide, johon asiakas osallistuu tai toimenpide, johon asiakas on pyrkimässä. Suunnitelmaan kirjataan myös erityispalvelut, joita työvoimatoimisto järjestää työnhakijalle. TE-toimisto pyrkii edistämään kotoutumissuunnitelman toteutumista palveluidensa puitteissa. Tavoitteena on myös maahanmuuttajan syrjäytymisen ehkäiseminen. Asiakkaan yksilölliset elämäntilanteet huomioidaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Ryhmätoimintaa järjestetään tarpeen mukaan. Maahanmuuttajalla on myös mahdollisuus osallistua työnhakuvalmennukseen, jossa annetaan tietoa työmarkkinoista ja työelämästä. Ryhmässä maahanmuuttajaa aktivoidaan omatoimiseen työnhakuun. Hänen oma osaamisensa kartoitetaan sekä opiskellaan hakemusten ja ansioluetteloitten tekemistä ja markkinointia. Jokaiselle tehdään työnhaku- ja urasuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on edellytyksenä kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen saamiselle. Te-toimisto antaa Kansaneläkelaitoksen toimistolle lausunnon kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen edellytysten täyttymisestä. Kotoutumissuunnitelma voi sisältää myös työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavia muita toimenpiteitä. TE-toimisto tekee päätöksen siitä, mitkä suunnitelman toimenpiteet oikeuttavat työmarkkinatukeen ilman taloudellista tarveharkintaa. Kotoutumissuunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään tarpeen mukaan. Työvoimatoimisto tekee yhteistyötä kunnan kanssa yhteisten asiakkaiden osalta. Työvoimatoimistossa on nimetty työntekijä vastaamaan käytännön yhteistyön toteutuksesta. 7. Kansaneläkelaitos (Kela) Kela huolehtii Suomessa asuvien sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Maahanmuuttajien oikeus Kelan hoitamaan sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta ratkaistaan hakemuksen perusteella. Yleensä edellytyksenä on vakinainen asuminen Suomessa. Kelan toimenpiteet maahanmuuttajien kotouttamisessa ovat lähinnä eri etuuksien maksaminen sekä neuvonta. Maahanmuuttajien palvelun parantamiseksi Kela tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja asiakkaita ohjataan yhteistyötahojen palveluihin. Hakemuslomakkeita, esitteitä ja lisätietoja on saatavissa Kelan toimistoista ja Kelan nettisivuilta osoitteesta Maahanmuuttoasioissa asiakkaita palvellaan myös valtakunnallisessa puhelinpalvelunumerossa. Kelan toimistoissa on mahdollista saada tulkkauspalvelua. Kela huolehtii tulkin hankinnasta ja kustannuksista. 8. Ammatillinen koulutus / Aikuiskoulutus 8.1. Sedu Aikuiskoulutus Sedu Aikuiskoulutus on järjestänyt Etelä-Pohjanmaan alueella maahanmuuttajien ja pakolaisten kieli-, kotoutumis- ja ammatilliseen valmentavaa sekä ohjaavaa koulutusta 1980-luvulta lähtien. Vuosittain koulutuksen aloittaa noin 100 maahanmuuttajaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa merkittävintä osaa kotoutumiskoulutuksista. ELY on hankkinut 18

19 19 maahanmuuttajakoulutusta n opiskelijatyöpäivää/vuosi sekä lisäksi eri hankkeisiin liittyvää kieli- ja kotoutumiskoulutusta sekä ohjaavaa koulutusta maahanmuuttajille. Koulutukset ovat olleet luku- ja kirjoitustaidon koulutuksia sekä alkeet-, perus- ja alemman keskitason koulutuksia (kielitaidon taitotasot A1, A2.1, A2.2 ja B1.1). ELY-keskuksen hankkimassa maahanmuuttajakoulutuksessa koulutusten kesto vaihtelee 50 päivästä 120 päivään. Koulutuskeskus Sedulla on lupa järjestää Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutuksen laajuus on 40 ov. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa. Valmistavassa koulutuksessa opiskelee n. 20 maahanmuuttajaa. Lisäksi muutama kymmenen maahanmuuttajia opiskelee vuosittain ammatillisissa koulutuksissa ja suorittaa erilaisia perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Kotoutumiskoulutuksen kohderyhmänä ovat työttömät tai työttömyysuhanalaiset maahanmuuttajat, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan ja valmiuksiaan päästä suomalaiseen työelämään. Koulutuksen tavoitteena on antaa sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla maahanmuuttaja pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Koulutus toteutetaan OPH:n hyväksymän kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutus on jaettu moduuleihin, joista vaativimman tason B1.1 suoritettuaan maahanmuuttaja saavuttaa ns. toimivan peruskielitaidon (B1.1) ja saa mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testiin (taitotaso 3). Koulutukseen haetaan TE-toimiston kautta ja hakijoille järjestetään lähtötasotesti ennen koulutusvalintaa. Osa hakijoista haastatellaan kielitestauksen yhteydessä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan koulutuksen aikana henkilökohtainen opiskelu- ja jatkosuunnitelma. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii riittävän suomen kielen taidon. Koulutuksen aikana hän saa tukea ja ohjausta oman ammatillisen jatkosuunnitelmansa laatimisessa, mahdollisesti muualla hankkimansa ammatin tai tutkinnon saattamisessa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi ja omien tavoitteidensa saavuttamiseksi vaadittavan lisä- ja täydennyskoulutuksen kartoittamisessa. Koulutus sisältää ohjattua työharjoitteluaa2.2 ja B1.1 -tason koulutuksissa 40 päivää. Työharjoittelujaksolla opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin, työelämässä vallitseviin sääntöihin ja käytäntöihin sekä oppii käyttämään ammatissa mahdollisesti vaadittavia koneita ja laitteita ja tietää työturvallisuuteen liittyviä perusasioita. Opiskelijoita opastetaan ja kannustetaan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Opiskelussa painotetaan funktionaalisuutta, viestintää ja tilannelähtöisyyttä. Opetus sisältää lähiopetuksena järjestettävää luokka- ja ryhmämuotoista opetusta, ohjausta, toiminnallista opetusta kuten tutustumiskäyntejä sekä ohjattua itse- ja etäopiskelua SeAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on päätoimisia opiskelijoita noin 4700 ja henkilökuntaa lähes 450. SeAMK tarjoaa korkea-asteista liiketoiminnan, kulttuurin, sosiaali- ja terveysalan, maa- ja metsätalouden ja tekniikan koulutusta. SeAMK:lla on laajat ja monipuoliset kansainväliset yhteydet sekä opiskelija- ja opettajavaihdon että kansainvälisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tasolla. SeAMK on aktiivinen toimija Etelä-Pohjanmaan kansainvälistämiseen tähtäävissä toiminnoissa ja se on palkittu aluevaikuttavuuden perusteella sekä kolmesti kansainvälisestä toiminnastaan. SeAMK pyrkii edistämään työperäistä maahanmuuttoa ja työvoiman rekrytointia Etelä- Pohjanmaalle. SeAMK:n kautta saapuu ulkomaisia opiskelijoita vähintään lukukauden kestävään vaihtoon vuositasolla noin 200, joista suurin osa Seinäjoella sijaitseviin yksikköihin. Vaihtoopiskelijoille on tarjolla sosiaalista ohjelmaa sekä suomen kielen opetusta läpi koko lukuvuoden. 19

20 20 Omista opiskelijoista vaihtoon lähtee vuosittain lähes sama määrä kuin ulkomailta tulee opiskelijoita. SeAMK:ssa on suomenkielisten koulutusohjelmien lisäksi kaksi englanninkielistä koulutusohjelmaa liiketalouden alalla sekä myös englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus. Pohjakoulutusvaatimukset täyttävät maahanmuuttajat voivat hakeutua yhteishaun kautta kaikkiin koulutusohjelmiin. Kokonaisten tutkintojen lisäksi SeAMK:ssa on mahdollista opiskella englannin kielellä osia eri tutkinnoista. Niihin on mahdollista hakea avoimen ammattikorkeakoulun kautta, kuten SeAMK:n suomenkielisille opintojaksoillekin. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa ei ole pohjakoulutus vaatimuksia. Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville SeAMK tarjoaa tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyötä sekä järjestelyapua projekteihin ja erilaisiin tapahtumiin maahanmuuttajien kanssa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan opiskelijat ja opettajat ovat mukana erilaisten projektien, opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta maahanmuuttajien kotoutumisessa ja heidän oman kulttuurinsa esille tuomisessa ja kehittämisessä. SeAMK:n kielipalvelut tarjoaa seuraavia palveluita: Käännökset (ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä); Myös tulkkaukset em. kielillä neuvoteltavissa; Koulutusta Suomi vieraana kielenä (alkeet) avoimen amk:n kautta; Englannin kielessä amk-tasoisia kursseja, avoimen amk:n kautta; Virallisen kielenkääntäjän todistus englannin kielessä. 9. Seinäjoen Evankelisluterilainen seurakunta Kristinusko on alusta asti ollut kansainvälinen maailmankatsomus. Avoimuus sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen ja hyväksyminen ovat olennainen osa tätä maailmankatsomusta. Kristitylle muukalaiset ja vieraat ovat lähimmäisiä. Läpi koko Raamatun kristittyjä ohjataan hyväksymään ja rakastamaan myös vieraita, siirtolaisia, muualta tulleita. Raamatun hengen mukaisesti myös pakolaiset ja siirtolaiset kuuluvat kirkkomme piiriin. Kirkko on kaikkia varten. Tapahtumiin voi tulla ja seurakuntien työntekijöihin ottaa yhteyttä, vaikka ei olisi kristitty tai kirkon jäsen. Rippikoulut ovat avoimia kaikille, jotka haluavat tutustua kristillisen uskon perusasioihin ja Raamattuun. Seinäjoen seurakunnassa on nimetty yksi diakoniatyöntekijä vastaamaan maahanmuuttotyöstä. Tarvittaessa myös muut seurakunnan työntekijät ovat maahanmuuttajien tukena. Maahanmuuttajille seurakunnan järjestämät tilaisuudet ja toiminnat ovat hyviä tilaisuuksia tutustua suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin. Seurakunnassa järjestetään maahanmuuttajille myös omia joulujuhlia, pienryhmiä, retkiä ja leirejä. Seurakunta tarjoaa myös englanninkielisiä messuja. Maahanmuuttajille tarjotaan seurakunnan tiloja, joissa he voivat keskenään kokoontua ja harjoittaa omaa uskoaan. Seurakunnan ensisijainen tehtävä onkin tukea maahanmuuttajien mahdollisuutta elää omaa uskoaan todeksi uudessa kulttuurissa ja ympäristössä. Seurakunta haluaa olla toiminnassaan avoin suhteessa yhteiskuntaan ja luoda aktiivisesti yhteyksiä maahanmuuttajiin. Tasa-arvoisen vuorovaikutuksen lähtökohtana on osallisuuden periaate sekä toisten arvostaminen ja kunnioittaminen. Tavoitteena on ihmisten oman vastuun ja aloitekyvyn vahvistaminen. Rasismin ja syrjinnän vastustaminen on mukana kaikessa kirkon työssä. Seurakunta pyrkii tarjoamaan maahanmuuttajille myös työharjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksien mukaan työpaikankin. Vakituiseen työsuhteeseen vaaditaan Seinäjoella evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys. 20

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. LAKI MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA... 2 2. MAAHANMUUTTAJAN

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot