MULTIMÄKI II. Asemakaava. Kaavoitusohjelman työ nro 1636 KOOSTE LUONNOSVAIHEEN LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ. Lausunnot:

Transkriptio

1 MULTIMÄKI II Asemakaava Kaavoitusohjelman työ nro 1636 KOOSTE LUONNOSVAIHEEN LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausunnot: 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Laadittavana olevalla asemakaavalla on tavoitteena jatkaa Multimäen asuinalueen kaavoitusta. Suunnittelualueella on voimassa v hyväksytty Multimäen osayleiskaava, jossa alueen asuinrakentaminen on esitetty toteutettavaksi pientaloratkaisuin: rivitaloja, kytkettyjä pientaloja sekä erillispientaloja (AP). Osayleiskaavan pientalorakentamisen tavoitteista poiketen ns. Multimäen palvelukeskittymään on kaavaluonnoksessa esitetty korttelialueita 4 kerroksiseen asuin- ja liikerakentamiseen (AK, AL). Lähimarketin sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontit pysäköintialueineen (kortteli 42) on sijoitettu osayleiskaavassa osoitettua palvelujen aluevarausta pohjoisemmaksi. Näiltä osin kaavaluonnos ei noudata varsin tuoretta osayleiskaavaa. Rakennettavuusselvityksen mukaan em. alueen maaperä on raskaita rakennuksia rakennettaessa erittäin vaikeasti rakennettavaa (luokka 5). Kuten kaavaselostuksessa todetaan, selvitys osoittaa, että Multimäen maaperä soveltuu pientalovaltaiseen rakentamiseen. Kaavassa ei ole myöskään tarkasteltu, miten kerrostalorakentaminen soveltuu kaupunkikuvallisesti maastoltaan hyvin tasaisen pientaloalueen keskelle. ELY - keskus esittää, että 4 -kerroksisten kerrostalojen sijasta kaavassa tutkittaisiin osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti pienipiirteisemmän asuinrakentamisen ratkaisuja. Myös kortteliin 42 osoitettujen lähipalvelujen luontevampi sijainti olisi osayleiskaavan mukaisesti Ilomantsintien varrella, jolloin vältyttäisiin mm. kerrostalon (kortteli 50) melunsuojausongelmilta. Kaavaselostuksessa mainitaan, että Ilomantsintien varrelle suojaviheralueelle rakennetaan meluvalli. Meluvalli tulee osoittaa kaavakartalla. AO -kortteliin nro 24 on osoitettu 5 isoa tonttia, joiden tonttitehokkuus on 0,25. Suuresta pinta-alasta johtuen näiden tonttien rakennusoikeus nousee huomattavan korkeaksi. Kaava-asiakirjoista ei käy ilmi, mahdollistaako kaava useiden asuinrakennusten rakentamisen ja rakennuspaikkojen muodostumisen yhdelle tontille. Korttelin osalta ei rakennusten sijoittumista tonttien alueella myöskään ole tarkemmin rajattu. ELY -keskus edellyttää, että ainakin Iiksenjoen rannan osalta rakentamisen tulisi

2 olla vähintään 15 metrin etäisyydellä vesialueen rajasta, kuten Multimäki I - asemakaavassa. Kettuvaarantieltä kortteleihin 24 ja l tulee merkitä liittymäkielto. Kaavaan tulee myös lisätä sitovia ja ohjeellisia tonttijakoja koskevat tiedot. 2. Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY- keskuksen Iiikennevastuualue lausuu kaavaluonnoksesta seuraavaa: Asemakaavaa varten tehty Iiikennetarkastelu on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikenne muodot. Tärkeää on, että koko Multimäen alueen tulevan maankäytön vaikutus liikennemäärien kasvuun on tarkastelussa mukana. Kaavaselostuksen ja liikenneselvityksen tarkasteluista ei ilmene onko Multimäenväylän ja kantatien liittymäjärjestelyjen mitoituksessa käytetty kantatielle 80 km/t - tavoitenopeutta. Mitoituksen tulee mahdollistaa em. nykyisen rajoituksen ja päätien liikenteen sujuvuuden säilyttämisen. Kaavakarttaan on hyvä täydentää EV- alueelle meluselvityksen mukaisen melusuojaustarpeen merkinnät, jotka osoittavat meluesteiden likimääräisen sijainnin ja korkeusaseman tasausviivasta. Muuten asemakaavan ohjaus ja sitovuus jää tältä osin puuttumaan. Kaavaselostuksessa olisi hyvä tuoda esille em. yleissuunnitelmassa esitetyt kevyenliikenteen pysäkkiyhteydet ja alikulku kantatielle. Näitä koskeva merkintä tulee täydentää myös EV- alueelle. Ne osat lähivirkistysalueista (VL-5), jotka ulottuvat kantatien melualueelle tulee osoittaa suojaviheralueena (EV). Myös VL- alueita koskee valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista. 3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntaliitto esittää huomionaan, että osayleiskaavassa aluetta on esitetty pientaloalueena, kun nyt asemakaavavaiheessa alueelle on esitetty myös kerrostaloja. Kaavamääräyksissä todetaan asuinpientaloista sekä asuinkerros- ja rivitaloista, että julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna tai kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai molempia. Maakuntaliitto suosittaa, että vastaavaa kaavamääräystä käytettäisiin myös erillispientalojen kohdalla. Multimäen vahvuus on hyvät kevyenliikenteenväylät: suora tie llomantsintien vieressä johtaa kohti keskustaa. Maakuntaliitto esittää, että tämän pyöräilyn "pikatien" lisäksi kehitetään kevyenliikenteen yhteyttä hyödyntäen liksenjoen rantaa, jota kautta olisi hyvä saada suora yhteys tulevalle kaupalle (liksenportti) sekä Kettuvaarantien pyörätielle. Suunnittelun tavoitteina on muun muassa tukea Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmaa, vahvistaa joukkoliikenteen kilpailukykyä sekä edistää kävelyä ja pyöräilyä määrätietoisesti. Suunnittelun tuloksena arvioidaan liikennemäärien jakauma seuraavaksi: jalan 17 %, polkupyörällä 16 %, henkilöautolla 64 % sekä joukkoliikenteellä 2

3 %. Maakuntaliitto katsoo, että Joensuun kaupungin tulisi tarkastella, millä toimenpiteillä saavutettaisiin esitettyä tasoa kunnianhimoisempi lopputulos kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen liikennemäärien osalta. Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on keskiössä kaikessa kaupungin toiminnassa ja se onkin yksi osa-alue, joka tukee vihreän kasvun strategiaa. Niin sanotun vihreän infrastruktuurin kehittäminen on valtakunnallisesti ajankohtainen trendi, jolla tuetaan muun muassa asukkaiden hyvinvointia, monimuotoisuuden turvaamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Joensuun tulisi olla myös näissä asioissa valtakunnan kärjessä. Asemakaavassa vihreä infrastruktuuri on läsnä viherkäytävinä ja maisemaelementtinä. Maakuntaliitto katsoo, että Joensuun kaupungin tulisi tämän Iisäksi kartoittaa mahdollisuudet hyödyntää vihreää infrastruktuuria myös alueen hulevesien hallinnassa. Kaiken kaikkiaan Joensuun kaupunki on tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönotolla lähtenyt kehittämään yli sektorien toiminnallisesti tehokasta kuntalaisten palvelujen järjestämistä ja suunnittelua. Multimäkien alueen kehittäminen antaa hyvät mahdollisuudet edelleen jatkaa tällä linjalla organisoimalla alueen palvelut muun muassa yhteistyössä sivistystoimen, vapaa-aikatoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. 4. Joensuun Vesi Asemakaava-alueelta on Sito Kuopion toimisto laatinut vesihuollon yleissuunnitelman. Mikäli alueen kiinteistöihin rakennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä, tulee sammutuslaitteiden vaatima sammutusvesi tarvittaessa järjestää kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon eikä kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. 5. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pelastuslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden järjestämisestä alueen pelastustoimen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritetyllä tavalla. Sammutusvesisuunnitelman mukaan kerrostaloalueella vedentarve olisi litraa/s. Tähän luokkaan voidaan lukea myös korttelialueet KTT, KL, AL, YL ja PL-1, joten palopostin/vesiaseman ensisijainen sijoitus olisi edellä mainittujen alueiden/alueen välittömässä läheisyydessä. 6. Ympäristönsuojelu Kaavassa on huomioitu alueen luonnonarvot ja virkistyskäyttö. Alueen viherkäytävät ja niille sijoittuvat reitit yhdistyvät muuhun viherrakenteeseen. Liikennemelun vaimentamiseksi EV -alueelle on tarkoitus rakentaa meluvalli. Tältä osin olisi syytä harkita vastaavaa ml maanläjitysalue merkintää, joka on Ivontien

4 asemakaavassa. Tämä mahdollistaisi pilaantumattomien rakentamisalueelta tulevien maa-ainesten käyttämisen meluvallissa ilman erillistä lupamenettelyä. Alueen hulevesien käsittelytä tulee laatia erillinen suunnitelma. Lähtökohtana tulee olla että niitä ei johdeta käsittelemättä vesistöön. 7. Tontit ja maa-alueet Asemakaavaluonnos on laadittu perusteellisesti ja asiantuntevasti. Eri tonttityyppien osuudet vastaavat arvioitua tonttikysyntää. Asemakaava-alueesta olisi kuitenkin jätettävä yksityisten omistamat korttelit 1, 3 ja 24 pois, mikäli maanomistajien kanssa ei päästä maankäyttösopimuksiin. 8. Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus Multimäen 0-6-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti ja alueelle ei ole tällä hetkellä muodostumassa kuin pelkästään yksityisiä päivähoitopalveluita. Tästä johtuen, tarvitaan Multimäki II asemakaava-alueelle 1 lisätontti, joka mahdollistaa kunnallisen päiväkodin rakentamisen. Asemakaava-alueella jo olemassa oleva tontti, joka on puolitettu, rakentunee jatkossa kokonaisuudessaan yksityisen päiväkotitoiminnan tontiksi. 9. Caruna Espoo Oy Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee vanhaa sähköverkostoa liitteen mukaisesti. Verkko palvelee alueen nykyisiä kiinteistöjä. Nykyisten kiinteistöjen sähkönsyöttö on huomioitava ja turvattava alueen rakentamisen aikana. Esitämme, että kaavaluonnokseen lisätään kaksi muuntamoaluevarausta. 10. Museovirasto Joensuun kaupunki pyytää Museoviraston lausuntoa Multimäki II asemakaavan luonnoksesta. Multimäki II asemakaavalla jatketaan pientalovaltaisen asuinalueen suunnittelua alueen osayleiskaavan mukaisesti. Museovirastolla ei ole toimialansa - rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön - osalta kaavahankkeeseen huomautettavaa. Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet: Puhas Oy, Fortum Power & Heat Oy, Elisa Oyj, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Itä- Suomen poliisilaitos, TeliaSonera Oy, Joensuun kalastuskunta ja Joensuun Latu ry.

5 Itä-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti, että heillä ei ole lausuttavaa. Mielipiteet: 1. Karsikon asukasyhdistys Multimäen uusi keskus on samaan aikaan liian iso ja liian pieni. Toisaalta kerrostaloalueelle tulee paljon asukkaita, mutta tuleeko sittenkään niin paljon, että lähipalveluille syntyisi kysyntää. Ankea suora pyörätie Ilomantsintien varressa tuulille alttiissa paikassa ei kannusta pyöräilemään. Reitti sopii urheilijoille, mutta peruskuntoiselle arkiliikkujalle se on masentava. On haaste rakentaa peltojen ja suon pohjaan Ilomantsintien viereen viihtyisää asuinaluetta tuuliselle aukealle. Yleensä isojen teiden varrelle tasaiselle pelto/suoalustalle rakennetut betoniset kerrostaloalueet ovat ankeita. Tästä on esimerkkejä kaikkialla Suomessa. Onko Joensuussa oikeasti tulevaisuudessa kysyntää tällaiselle asumiselle? Tulee Multimäestä sitten kerrostalo- tai pientaloalue, tarvitaan alueelle riittävästi puistoja ja palvelualueita. Tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, pelikenttiä, sekä esimerkiksi asukkaiden yhteinen nuoriso-, kerho-, ja kirjastotila. Yleiskaavassa on kumottu Multimäen alueen virkistysreitit alueen maaomistajien valituksen seurauksena. Asukasyhdistys vetoaa kaupunkiin ja alueen maanomistajiin, jotta alueen virkistysreitit saataisiin perustettua. Pielisjoen rantojen virkistyskäyttö vähintään siinä mitassa, mitä yleiskaavassa on esitytetty ml. kumotut virkistysreitit ovat välttämättömiä, jotta Multimäen asuinalue muodostuisi ihmisille viihtyisäksi. Koko aluetta ei pitäisi alkaa rakentamaan, ennen kuin virkistysalueet on toteutettu. 2. Iiksenjoentien ja Ilomantsintien risteyksen lähellä asuvien ihmisten mielipide Tutustuimme Multimäki 2 luonnosvaiheen asiakirjoihin. Haluaisimme jättää mielipiteen ja kiinnittää kaavoittajan huomion kevyen liikenteen yhteyksien käytettävyyteen iiksenjoentien asutuksen suunnalta. Kaupunkirakennelautakunnan yksi keskeinen tavoite vuosille on kävelyn ja pyöräilyn määrätietoinen edistäminen. Multimäki 2 kaavaluonnoksessa esitetään tarpeellisia kevyenliikenteen yhteyksiä Multimäeltä kaupunkiin. Kaavaluonnosasiakirjoissa esitetty liityntä liksenjoentieltä kevyen liikenteen väylille ei ole mielestämme toimiva. Kontrontien kohdalle ei väylää ole osoitettu ja llomantsintien alikulkua ei suunnitella iiksenjoentien kohdalle vaan jonkin verran llomantsiin päin. Matka ei sinänsä ole pitkä, mutta on vaarana, etteivät erityisesti lapset ja nuoret käytä yhteyttä, koska ensin joutuisi pyöräilemään väärään suuntaan. Toteutuessaan esitetyllä tavalla kaavaluonnos poistaa Kontrontien käyttärnismahdollisuuden, tai ainakin heikentää sitä merkittävästi matkan pidentyessä. Reitiksi kaupunkiin jää tällöin vain Ilomantsintie. llomantsintie on kevyelle liikenteelle vaarallinen.

6 Pienellä muutoksella KVL- yhteydet ovat myös liksenjoentiellä asuvien käytettävissä. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä tulisi mielestämme olla Kontrontien paikalla ja liitäntä sille olisi toteutettava iiksenjoentien jatkeena. Tällöin se on luontevasti käytettävissä ja parantaa liikenneturvallisuutta. llomantsintien nopeusrajoitusta voisi harkita myös laskettavan nykyisestä 80 kilometristä tunnissa 60 kilometriin tunnissa. Ajokäyttäytymiseen voisi myös vaikuttaa automaattisen nopeusvalvontakameran sijoittaminen alueelle. Valvonnalla saataisiin vaaraa aiheuttavia ylinopeuksia vähennettyä. Järjestelyillä parannettaisiin llomantsintielle liittymistä liikennemäärien kasvaessa. KLV- yhteydet ja llomantsintien alitus ovat alueelle tervetulleita. 3. Juha Kontro Multimäen asuinalueen II vaiheen kartassa oli uusi katu piirretty kulkemaan kiinteistöjen Kontrontie 8 ja 10 välistä, jossa risteyksen rakentamisen vuoksi Kontrontie 8:n tontin nurkasta leikkautuisi pala pois. Kaupanteon yhteydessä sovimme Timo Lajusen kanssa että kantatilan rajat kulkevat ehjänä pyykkikivien mukaisesti josta on kartta kauppakirjan liitteenä. Eikö tielinjaa olisi mahdollista siirtää kauemmaksi tontin rajasta?