Kansainvälinen harjoittelu korkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen harjoittelu korkeakouluissa"

Transkriptio

1 JAANA MUTANEN Kansainvälinen harjoittelu korkeakouluissa Selvitys

2 Kansainvälinen harjoittelu korkeakouluissa JAANA MUTANEN

3 Kannen graafinen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (pdf) 2

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto: Kansainvälinen harjoittelu Suomessa Kansainvälisen harjoittelun monimuotoinen kenttä CIMOn hallinnoimat harjoitteluohjelmat Miten kysely toteutettiin? 7 2 Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi korkeakouluissa Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi yliopistoissa Harjoittelun laajuus ja pakollisuus Harjoittelupaikkojen hankkiminen Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi ammattikorkeakouluissa Harjoittelun laajuus ja pakollisuus Harjoittelupaikkojen hankkiminen Korkeakoulujen verkostoyhteistyö Harjoittelujaksojen rahoitus Suomalaisten korkeakouluharjoittelijoiden suosituimmat harjoittelun kohdemaat Alojen vaikutus harjoitteluun 17 3 Kansainvälisen harjottelun tukipalvelut Kansainvälisen harjoittelun tukipavelut korkeakouluissa Kansainväliseen harjoitteluun valmentaminen ja harjoittelun ohjaus Valmennuksessa käytetty materiaali Valmennukseen toivottu materiaali Infotilaisuudet ja harjoitteluohjelmista tiedottaminen Harjoittelun haasteet Harjoittelun käytäntöjen moninaisuus Harjoitteluun motivointi ja suhteet yhteistyökumppaneihin 23 4 Kansainvälisen harjoittelun haasteet ja mahdollisuudet Työelämän odotukset ja kansainvälisen osaamisen tarve CIMOn ja korkeakoulujen yhteistyö Kansainvälinen harjoittelu haastavaa ja mielenkiintoista 26 Liite: Kysymyksiä kansainvälisestä harjoittelusta korkeakouluille 27 3

5 1. Johdanto: kansainvälinen harjoittelu Suomessa Suomi on yksi kansainvälisen harjoittelun edelläkävijöistä maailmassa, ja kansainvälinen harjoittelu on vanhimpia vaihtojärjestelmiä Suomessa. Kansainvälisessä harjoittelussa yhdistyvät kaksi tärkeää tavoitetta: työelämän ja koulutuksen kohtaaminen ja kansainvälisen kokemuksen hankkiminen jo opiskeluaikana. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja Ulla Ekberg toteaa vuonna 2002 julkaistussa kansainvälisen harjoittelun historiikin alkusanoissa: Kansainvälinen harjoittelu on oiva käyntikortti. Ulla Ekberg ja silloinen CIMOn kansainvälisen harjoitteluryhmän vetäjä Samu Seitsalo kirjoittivat kansainvälisen harjoittelun historiikissa Tietoa ja työkokemusta maailmalta. Harjoittelijavaihto Suomessa seuraavasti: Kansainvälisen harjoittelun muutoksia voi osuvasti kuvata suomalaisen yhteiskunnan yleisen kehityksen mukaisesti. Suomi oli 1950-luvun alussa hyvin maatalousvaltainen maa. Sotien jälkeen Suomi pyrki normalisoimaan suhteitaan ulkovaltoihin ja samalla maamme etsi paikkaa uudessa maailmassa. Kansainvälinen työjärjestö ILO oli yksi ensimmäisistä kansainvälisistä järjestöistä, joihin Suomi liittyi. Ei siis ihme, että Suomessa haluttiin tukea myös työharjoittelua ulkomailla. Kansainvälistä harjoittelua hallinnoitiin aluksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä ja sittemmin työministeriössä. Aluksi harjoittelu miellettiin määräaikaiseksi työskentelyksi, jonka avulla voitiin parantaa kielitaitoa ja ammatillista osaamista. Suomen solmimissa sopimuksissa ei tuolloin mainittu, että harjoittelu liittyisi opintoihin. Ulkomailla oleskelua korostettiin sinänsä. Vuonna 1991 harjoittelu siirrettiin rahoineen ja henkilökuntineen opetusministeriön alaisuuteen perustettuun Kansainvälisen henkilövaihdon keskukseen CIMOon luvulla sekä Euroopan kartta että koulutuksen kenttä kokivat merkittäviä muutoksia. Rautaesiripun kaatuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen avasivat mutta myös asettivat aivan uusia vaatimuksia kansainvälisen yhteistyön hoitamiseen uusiin ja uusiutuneisiin maihin. Euroopan unioni laajeni ja alkoi pian suunnitella seuraavaa laajentumisaskelta. Sittemmin opintoihin liittyvän harjoittelun merkitys on korostunut. Nykyään yhä useammin harjoittelu sisällytetään osaksi tutkintoa. Koulutuksessa on erityisesti alettu korostaa työelämärelevanssia ja harjoittelusta on tullut pakollinen tai ainakin hyvin suositeltu osa eri koulutusasteille. 4 Suomalaisten harjoittelumahdollisuudet ulkomailla ovat lisääntyneet huimasti kentän eri toimijoiden ansiosta viimeisten kymmenen vuoden aikana. CIMOn tarjoamat, kiinteästi opintoihin liittyvät harjoitteluohjelmat ovat osaltaan tarjonneet mahdollisuuden lähteä ulkomaille oman alan harjoitteluun. Myös oppilaitokset rahoittavat ja tarjoavat opiskelijoilleen harjoittelujaksoja ulkomailla. Erasmus-harjoittelun tulo mukaan markkinoille on lisännyt entisestään harjoittelumahdollisuuksia EU-maissa. Myös EU:n ulkopuolisiin maihin suunnataan entistä useammin. Tehtävänantona tässä kansainvälisen harjoittelun selvityksessä oli CIMOn ja korkeakoulujen kansainvälisen harjoittelun tilanteen kartoittaminen. Päämääränä on tietenkin se, että Suomessa

6 tarjolla olevista harjoitteluohjelmista ja harjoittelupaikkatarjonnasta saataisiin mahdollisimman suuri laadullinen ja määrällinen hyöty. Asian selvittämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskushallintoon lähetettiin kysely joulukuun 2007 ja tammikuun 2008 aikana. Kyselyn avulla saatiin hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa kansainvälisen harjoittelun tilasta Suomessa. Lisäksi kysely ja niistä saadut vastaukset toivat työkaluja ja edelleen työstettävää aineistoa toukokuussa 2008 perustetun kansallisen kansainvälisen harjoitteluverkoston TraiNetin toimintaan. TraiNet-verkosto mahdollistaa kansainvälisen harjoittelun kehittämisen edelleen korkeakoulujen ja CIMOn yhteistyönä. 1.1 Kansainvälisen harjoittelun monimuotoinen kenttä Harjoittelun hallinnoimisen tekee haastavaksi se, että harjoittelun tunnettuus eri maissa vaihtelee. Joissakin maissa koko harjoittelun käsite on lähes tuntematon, toisaalla taas harjoittelu on hyvinkin laaja-alaista ja järjestelmällistä. Myös harjoittelun käytännöt eri maissa vaihtelevat. Harjoittelu saatetaan monessa paikassa liittää vain niin sanottuihin perinteisiin harjoittelualoihin (esimerkiksi teknillinen ja kaupallinen ala). Harjoittelu voi eri maissa olla vapaaehtoista tai se voi liittyä opintoihin ja olla pakollista. Se voi myös olla joko palkatonta tai palkallista. Suomalaisten toiveena on usein palkallinen harjoittelu, mutta aina toive ei toteudu. Asia riippuu vastaanottavan maan harjoittelukulttuurista sekä joskus myös yhteistyön tiiviydestä ja yhteistyösuhteiden pitkäaikaisuudesta. Joissakin maissa harjoittelu on lähtökohtaisesti palkatonta. Muualla taas harjoittelun osarahoitus on mahdollista joskin näin on lähinnä suurissa yrityksissä, yksityisellä sektorilla tai korkeakoulujen kansainvälisten asioiden toimistoissa jne. Joissakin maissa yritykset saattavat maksaa harjoittelua järjestävälle yksityiselle taholle saadakseen laadukkaita ulkomaisia harjoittelijoita. Myös oppilaitokset voivat maksaa työnantajalle saadakseen opiskelijoita harjoittelijoiksi kyseiselle alalle. Harjoittelun kenttä on myös hallinnollisesti pirstaleinen ja harjoittelua hoitavat tahot ja yksiköt eri maissa ovat moninaisia. Harjoittelua saattavat hoitaa ministeriöt, työhallinnot, oppilaitosverkostot, oppilaitokset ja niiden eri yksiköt sekä julkiset tai yksityiset monenlaiset liikkuvuuden kanssa tekemisissä olevat järjestöt. Haasteelliseksi harjoittelun hallinnoimisen tekee luonnollisesti myös se, että työelämän tavat, tottumukset ja säännökset vaihtelevat maasta toiseen. Kanssakäyminen työnantajan ja joskus vastaanottavan maan yhteistyökumppanin kanssa vaatii tietoa, taitoa ja vastaanottajamaan kulttuurin tuntemusta. Haasteista huolimatta kansainvälinen harjoittelu tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä harjoittelijalle että harjoittelua hallinnoivalle. Parhaimmillaan harjoittelu tukee kunkin harjoittelijan opintoja ja ammatillisia päämääriä. Se perehdyttää erilaiseen työkulttuuriin ja opettaa toimimaan siinä. Harjoittelu myös parantaa ja täydentää harjoittelijan ammatillista kielitaitoa ja vieraan kielen käytön sujuvuutta. Harjoitteluohjelmilla on parhaimmillaan myös kansallista ja alueellista vaikuttavuutta. Opintoihin liittyvä harjoittelu jalostaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä: työelämään hakeutuvien ja hakeutuneiden, kansainvälisiin harjoitteluohjelmiin osallistuneiden taidot 5

7 kasvavat harjoittelun myötä (ammatillinen ja työkulttuurinen osaaminen, ammatillinen vieraan kielen taito ja vieraan kielen käytön sujuvuus, sosiaaliset taidot kansainvälisessä ympäristössä). 1.2 CIMOn hallinnoimat harjoitteluohjelmat Suomessa kansainvälistä harjoittelua ovat hallinnoineet CIMO, korkeakoulut ja erilaiset järjestöt. CIMOn hallinnoimat harjoitteluohjelmat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: niin sanottuihin maaohjelmiin, joissa oli vuonna 2008 haettavana eri alojen harjoittelupaikkoja noin 20 maassa, sekä harjoitteluun suomalaisorganisaatioissa ulkomailla. Maaohjelmaharjoittelussa harjoittelija työskentelee julkisella tai yksityisellä sektorilla paikallisessa tai monikulttuurisessa yhteisössä, jossa pätevät vastaanottajamaan työkulttuuriset säännöt. Työssä käytetty kieli on vastaanottajamaan kieli ja/tai jokin muu vieras kieli. Suomalaisorganisaatioissa puolestaan harjoittelija työskentelee etupäässä suomalaisten kollegojen kanssa ja suomalaisen työkulttuurin saarekkeessa, mutta toki ulkomailla. Työssä käytetty kieli on suomi ja vastaanottajamaan kieli ja/tai muu vieras kieli. Kynnys lähteä harjoittelemaan suomalaisorganisaatioihin saattaa joillekin olla hiukan alhaisempi. Maaohjelmien ja suomalaisorganisaatioiden harjoittelupaikkojen lisäksi CIMO hoitaa 87 maan muodostaman IAESTE-verkoston teknisen alan harjoitteluohjelmaa ja hallinnoi asiantuntijaohjelmia (EU:n nuoret asiantuntijat, YK:n apulaisasiantuntijat ja virkamiesvaihto). CIMO rahoittaa myös itse hankittuja harjoittelujaksoja kansainvälisissä organisaatiossa ja avustaa lupamuodollisuuksissa. Uutena ohjelmana on mukaan tullut Erasmus-harjoittelijavaihto, jota CIMO hallinnoi Suomessa. Erasmus-harjoittelu käynnistyi oppilaitoksissa lukuvuoden aikana. Paitsi Erasmusapurahalla oppilaitosten opiskelijat voivat joissakin tapauksissa harjoitella myös oppilaitosten omilla harjoitteluapurahoilla. CIMO seuraa tulevina vuosina Erasmus-harjoitteluvaihdon tilastoja ja pyrkii reagoimaan Erasmus-harjoitteluvaihto-ohjelmissa tapahtuviin muutoksiin, oli kyse sitten lukumääristä, maakohtaisista painopisteistä tai muista Erasmus-harjoittelussa ilmenneistä asioista. Erasmus-harjoittelun ensimmäisen vuoden aikana vaihtoja on toteutunut selvästi haettua vähemmän, mutta määrä on silti lupaava (yhteensä 687), koska kyseessä on ensimmäinen toimintavuosi. Määrä on moninkertainen Leonardon kautta vuosittain liikkuneiden korkeakouluopiskelijoiden määrään verrattuna. Jotkut opiskelijat ovat olleet saman lukuvuoden aikana samassa maassa sekä opiskelija- että harjoittelijavaihdossa. Erasmus-harjoittelu mahdollistaa CIMOn kansainvälisissä harjoitteluohjelmissa olevien harjoittelupaikkojen painopisteen siirtämisen EU:n ulkopuolelle. Esimerkiksi maaohjelmissa CIMO on luopunut välittämästä harjoittelupaikkoja EU-maissa. Tarjontaa on sen sijaan lisätty ja pyritään edelleen lisäämään muun muassa Kiinassa, Venäjällä, Argentiinassa, Chilessä ja Meksikossa. CIMO avustaa myös lupamuodollisuuksissa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähteviä harjoittelijoita. Lisäksi CIMO tukee opiskelijoiden itsenäistä harjoittelupaikkahankintaa välittämällä EU-maista tulevia harjoittelu-paikkatarjouksia sähköisen HarNet-harjoittelupaikkatarjouslistan kautta. 6

8 1.3 Miten kysely toteutettiin? Kansainvälisen harjoittelun kenttä on viime vuosina muuttunut muun muassa Erasmus-harjoittelun myötä. Korkeakoulut ovat saaneet uusia mahdollisuuksia, mutta myös aiempaa suuremman roolin kansainvälisen harjoittelun järjestämisessä ja hallinnoinnissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka korkeakouluissa on järjestetty kansainvälisen harjoittelun hallinnointi uudessa tilanteessa, millaisia toiveita ja haasteita on kohdattu, millaisena nähdään CIMOn rooli ja tehtävä, ja kuinka CIMO voisi parhaiten tukea korkeakouluja kansainvälisen harjoittelun asioissa. Kysely korkeakouluille toteutettiin joulukuun 2007 ja tammikuun 2008 aikana Word-kyselynä. Avovastausten myötä saatiin paljon hyödyllistä tietoa CIMOn ja oppilaitosten kansainvälisen harjoittelun välisen yhteistyön kehittämistä varten. Kysely lähetettiin Suomen kaikkiin yliopistoihin ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston listan kautta ja ammatti-korkeakouluihin Pinnetin, ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkoston, kautta. Kyselyn saajia pyydettiin lähettämään CIMOlle yksi vastaus/oppilaitos. Vastausprosentti nousi käytännössä sataan. Tähän selvitykseen on kerätty ajatuksia erilaisiin harjoitteluun ja harjoitteluprosessiin liittyvistä asioista, jotka nousivat kyselyssä esille. Kyselyyn sisältyi niin korkeakoulujen kansainvälisen harjoittelun hallinnointiin liittyviä kysymyksiä kuin harjoittelun sisältöön liittyviä kysymyksiä. Suurin osa harjoittelun sisällöllisistä kysymyksistä liittyi Suomesta ulkomaille lähteviin harjoittelijoihin. Joukossa oli myös muutama kysymys mm. viestinnällisestä yhteistyöstä kansainvälisen harjoittelun alalla sekä kansainvälisen harjoittelun lähitulevaisuuden haasteista. Kyselyn lisäksi CIMO haastatteli yhteensä seitsemää eri oppilaitoksen edustajaa kansainväliseen harjoitteluun liittyvistä asioista. Haastatteluihin osallistuivat Turun yliopisto ja AMK, Oulun yliopisto ja AMK, Jyväskylän yliopisto ja AMK sekä Helsingin yliopisto. Kyselyn vastaukset on osittain jaoteltu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastauksiin. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilaiset taustat harjoittelun suhteen: ammattikorkeakouluissa harjoittelulla on pitkät perinteet se kuuluu pakollisena osana opintoihin kun taas yliopistoissa harjoittelu on ollut usein vapaaehtoista. Luvuissa 2 3 käsitellään korkeakoulujen vastauksia, luvussa neljä kootaan yhteen kyselyn tuloksia, pohditaan CIMOn ja korkeakoulujen yhteistyötä harjoittelukysymyksissä ja luodataan kansainvälisen harjoittelun tulevaisuutta. 7

9 2 Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi korkeakouluissa 2.1Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi yliopistoissa Yliopistoilla on opintojen luonteesta johtuen ammattikorkeakouluihin verrattuna luonnollisesti erilaiset lähtökohdat harjoitteluun ja harjoittelun liittämiseen opintoihin. Harjoittelu yliopistoissa ei kaikilla aloilla ole pakollista, siitä ei saa automaattisesti tai välttämättä edes neuvottelemalla opintopisteitä. Osassa yliopistoja keskustellaan jo ns. pakollisista työhönorientoitumisopinnoista. Näihin opintoihin kuuluu luonnollisesti myös harjoittelujakso, josta saa opintopisteitä tai se liitetään vähintään diploma supplementtiin. Seuraavat yksiköt yliopistojen keskushallinnoissa hoitavat kansainvälistä harjoittelua: kansainvälisten asioiden toimisto sekä ura- ja rekrytointipalvelut (7 yliopistoa) ura- ja rekrytointipalvelut (6 yliopistoa) ainoastaan tai pääsääntöisesti kansainvälisten asioiden yksikkö (7 yliopistoa) Harjoittelun koordinointi vaihtelee hyvin paljon yliopistosta ja yliopistopaikkakunnasta riippuen. Joillakin paikkakunnilla yliopisto ja ammattikorkeakoulu toimivat kiinteässä yhteistyössä harjoitteluasioissa (esimerkiksi Oulun kansainvälinen harjoittelu -konsortio) kun taas toisen paikkakunnan eri yliopistoilla voi olla kiinteää keskinäistä yhteistyötä (mm. turkulaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluilla on yhteinen harjoitteluvastaava). Yleisin malli vielä toistaiseksi näyttäisi kuitenkin olevan se, että harjoitteluasiat yliopistoissa hoidetaan joko yliopiston omassa ura- ja rekrytointipalveluissa tai kansainvälisten asioiden toimistoissa. Joissakin yliopistoissa harjoitteluasiat on jaettu ura- ja rekrytointipalveluiden ja kansainvälisten asioiden toimistojen kesken. Tämän lisäksi yliopistoissa on ns. kansainvälisyysvastaavat eri tiedekunnissa ja laitoksilla. Kansainvälisten asioiden toimistojen yhteys laitosten kansainvälisyysvastaaviin on tiiviimpi tai väljempi riippuen laitoksesta ja vastuuhenkilöstä. Yliopistosta riippuen vuosittaiset harjoittelijamäärät vaihtelevat muutamasta opiskelijasta 90 opiskelijaan. Uusi Erasmus-harjoittelu on lisännyt harjoittelijoiden määrää jonkin verran. Joissain yliopistoissa työharjoittelu kaukomailla Euroopan sijaan on kasvattamassa suosiotaan, toisaalla taas Euroopan harjoittelupaikat ovat edelleen suosituimpia ja esimerkiksi Aasian ja Etelä-Amerikan paikkoja jää täyttämättä. Harjoittelija ei välttämättä saa Aasian ja Etelä-Amerikan paikoista niin paljon palkkaa, että se kattaisi edes puolia matkakuluista. Joidenkin yliopistojen vastauksista käy ilmi, että Erasmus-harjoittelu ei merkittävästi lisää lähtijöiden määrää, koska pieni apuraha ei houkuttele lähtemään. Ongelmana voi myös olla se, että osa vaihdoista on vain kahden kuukauden pituisia, ja erityisesti tietyillä aloilla voi olla vaikeaa saada pidempiä harjoittelujaksoja. 8

10 2.1.1 Harjoittelun laajuus ja pakollisuus Harjoittelun pituus yliopistoissa on yleensä 3 6 kuukautta. Joissakin tapauksissa harjoittelujaksot voivat olla alasta riippuen lyhyempiäkin, esimerkiksi luokanopettajilla. Harjoittelusta saa keskimäärin viisi opintopistettä. Joissakin yliopistoissa mietitään parhaillaan ns. valtionhallinnon harjoittelutuen (opetusministeriön tuki) myöntämistä jatkossa vain Euroopan ulkopuolisiin maihin. Joissakin yliopistoissa näin jo käytännössä toimitaankin. Muualla ko. tukea myönnetään kuitenkin vielä toistaiseksi myös harjoitteluun Euroopassa, mutta harjoittelukohteena tulee tällöin olla joko suomalaisorganisaatio tai jokin julkinen taho. Erasmus-harjoittelun alkaessa valtionhallinnon harjoittelutuen ensimmäisenä toimintakautena ( ) toivottiin, että CIMO tarjoaisi edelleenkin runsaasti harjoittelupaikkoja myös Euroopassa. Joissakin oppilaitoksissa todettiin kuitenkin, että opiskelijat näyttivät jo heränneen Erasmus-apurahan mukanaan tuomiin lisääntyneisiin harjoittelumahdollisuuksiin Euroopassa. Lähivuosina nähtäneen paremmin, mihin suuntaan Erasmus-harjoittelussa kuljetaan niin harjoittelupaikkojen sisällön ja laadun kuin harjoittelijalukujenkin suhteen. Harjoittelun pakollisuus vaihtelee yliopistoiden välillä ja jo yhden tiedekunnankin sisällä. Alla on eri yliopistojen edustajien kommentteja heidän suhtautumisestaan harjoittelun laajuuteen ja pakollisuuteen. Useissa oppiaineissa on pakollisena jonkinlainen harjoittelujakso, muttei likimainkaan kaikissa. Kv-harjoittelulla voi korvata pakollisen harjoittelun täysimääräisenä. Toisinaan kv-harjoittelujaksolla voi korvata myös jonkin muun opintojakson. Mikäli kv-harjoittelujaksolla ei voi korvata mitään pakollista opintojaksoa, se hyväksiluetaan vapaisiin opintoihin. Harjoittelu ei ole pakollista missään aineessa. Opiskelijat voivat hakea aineensa professorilta oikeutta saada opintoviikkoja/-pisteitä harjoittelusta. Kaikkiin tutkintoihin, sekä kandidaatti- että maisteritutkintoihin, kuuluu pakollista tai vapaaehtoista harjoittelua enimmillään 10 opintopisteen verran. Harjoittelun voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelu anotaan hyväksiluettavaksi harjoittelun koulutusohjelmakohtaisen hyväksyjän kautta. Monessa alemmassa tutkinnossa harjoittelu on pakollinen osa opintoja, mutta ylemmässä tutkinnossa yleensä vapaaehtoista. Joihinkin koulutusohjelmiin ei voi sisällyttää harjoittelua ollenkaan. Ulkomailla suoritetusta harjoittelusta myönnetään enemmän opintopisteitä kuin kotimaan harjoittelusta. Opintopisteitä ei kuitenkaan voida myöntää niin paljon kuin kolmen kuukauden harjoittelusta periaatteessa pitäisi ansaita. 9

11 Harjoittelu on pakollinen, mutta sen ei tarvitse tapahtua ulkomailla. Eri koulutusohjelmien välillä on eroja lähinnä siinä, miten ne hyväksiluetaan tutkintoon. Käytännössä melkein kaikki ulkomailla suoritettu harjoittelu saadaan sisällytettyä tutkintoon. Lopullisen päätöksen tekevät laitoksen vastuuhenkilöt. Koulutusohjelmasta riippuen harjoittelu on joko pakollinen tai vapaavalintainen tai sitä ei ole ollenkaan osana tutkintoa. Suuressa osassa koulutusohjelmia harjoittelu poistui opinnoista Bologna-prosessin seurauksena. Harjoittelu hyväksiluetaan yleensä niissä koulutusohjelmissa, joissa se on osa opintosuunnitelmaa. Muissa koulutusohjelmissa on ehkä mahdollista korvata joku vapaavalintainen kurssi harjoittelulla. Päätökset tehdään oppiaineittain Harjoittelupaikkojen hankkiminen Harjoittelupaikkojen hankkimistavat vaihtelevat suuresti yliopistojen välillä. Joissain yliopistoissa kaikki harjoittelupaikat ovat opiskelijoiden itsensä hankkimia, joissain taas vain muutama paikka vuosittain on itse hankittu. Yliopistosektorilla opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa kuitenkin useimmiten itse. Harjoittelupaikkoja tarjotaan yliopistolle jonkin verran myös erilaisten verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kautta. Myös HarNet-sähköpostilistan kautta välitettävät CIMOn harjoitteluohjelmien ulkopuoliset paikat, lähinnä kahdenvälisten harjoitteluohjelmien yhteistyökumppaneilta, ovat saaneet positiivisen vastaanoton. Joissakin yliopistoissa on harjoittelupaikkojen hankkimista varten hyödynnetty suhteita vanhojen, hyväksi todettujen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisaalla mietitään, olisiko mahdollista saada ulkomailta Suomeen tulleet opiskelijat ja opettajat mukaan suomalaisopiskelijoiden harjoittelupaikkojen hankintaprosessiin tai voitaisiinko suomalaisia jatko-opiskelijoita hyödyntää lähettämällä heidän mukanaan ulkomaille myös harjoittelija. Useassa yliopistossa harjoitteluun lähdetään eri harjoitteluohjelmien kautta, mutta ura- ja rekrytointipalveluille ei välttämättä raportoida niistä. Paikkojen hankkimistapojen tarkka arviointi on vaikeaa, sillä joissain yliopistoissa opiskelijalle on täysin mahdollista lähteä kv-harjoitteluun kokonaan omin neuvoin, käymättä lainkaan kv-yksikössä. Se, miten paljon oppilaitokset voivat panostaa harjoittelun hallinnointiin, vaihtelee suuresti. Hallinnoinnin mukaan määräytyy myös se, missä määrin opiskelijat joutuvat hankkimaan itse harjoittelupaikkansa tai miten paljon opiskelijoille on tarjolla ns. valmiita harjoittelupaikkoja. Yksi hyvä tapa panostaa harjoitteluun voisi olla oppilaitoksen kansainvälisten asioiden toimiston tiiviimpi yhteistyö ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Määräaikaisella projektiyhteistyöllä voisi luoda tukijärjestelmän, jonka avulla opiskelijoiden olisi helpompi etsiä itse harjoittelupaikkoja ja huolehtia niihin liittyvistä muista prosesseista. Tähän työhön voisi ehkä myös sitouttaa opiskelijoita palkitsemalla heitä tehdystä työstä esimerkiksi opintopisteillä ja/tai rahalla. 10

12 2.2 Kansainvälisen harjoittelun hallinnointi ammattikorkeakouluissa Seuraavat yksiköt ammattikorkeakoulujen keskushallinnoissa hoitavat kansainvälistä harjoittelua: kansainvälisten asioiden toimisto (15 ammattikorkeakoulua) kv-koordinaattori (2 ammattikorkeakoulua) kansainvälisten asioiden toimisto ja kv-asioiden päällikkö kehittämis- ja palveluyksikön kansainvälinen toimisto rehtorin toimisto/kansainvälisen harjoittelun koordinaattori keskushallinnossa kv-johtaja ja kv-assistentti rehtorin toimisto kansainväliset palvelut sekä ura- ja rekrytointipalvelut ura- ja rekrytointipalvelut Eri koulutusaloilla voi myös olla omat kv-vastaavansa. Tällöin harjoittelusta vastaavat koulutusosastojen harjoittelukoordinaattorit, ja jossain määrin myös kv-toimisto. Eri laitokset voivat myös vastata harjoittelusta, jolloin kv-koordinaattorit saattavat auttaa käytännön asioissa. Ammattikorkeakouluissa harjoittelun hallinnointi on yleensä järjestetty siten, että ura- ja rekrytointiasioista oppilaitoksessa vastaavan henkilön tehtävänä on erityisesti suomalaisten ja ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden työllistäminen (tutkintoon kuuluva harjoittelu ja valmistumisen jälkeinen työllistyminen). He saattavat myös hoitaa lähtevien harjoittelijoiden perusinfon sekä vastata ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden ja suomalaisopiskelijoiden harjoittelusta Suomessa. Kansainvälisten asioiden toimisto hallinnoi, kehittää ja ohjaa Erasmus-harjoittelua sekä muita harjoitteluohjelmia yhdessä koulutusohjelmien ja oppilaitoksen kansainvälisyystiimin kanssa. Koulutusohjelmien harjoitteluasioissa toimijoina ovat kansainvälisyyskoordinaattorit ja harjoitteluvastaavat (harjoitteluinsinöörit, lehtorit jne.). Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että harjoittelujakso liittyy opintoihin. Uraohjaus tapahtuu yksiköissä. Tästä mallista poikkeavan harjoittelun hallinnoinnin koordinoinnin muodostaa Oulun harjoittelukonsortio. Vuosittaiset harjoittelijamäärät vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen 30 ja 145 harjoittelijan välillä. Erasmus-harjoittelu on tuonut uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen harjoitteluun ja sen uskotaan kasvattavan harjoittelijalukumääriä. Jotkut ammattikorkeakoulut markkinoivat sitä ensisijaisena rahoitusmahdollisuutena Euroopan kohteisiin lähteville harjoittelijoille. Joidenkin ammattikorkeakoulujen edustajien mielestä Erasmus-harjoittelu voi osaltaan jopa vähentää Erasmus-vaihto-opskelun kiinnostavuutta, jos opiskelijat hakeutuvat vaihto-opiskelun sijasta ulkomaille harjoitteluun Harjoittelun laajuus ja pakollisuus Ammattikorkeakouluissa harjoittelujaksot sisältyvät pakollisena osana tutkintoon. 5( 6) kuukauden harjoittelu on pakollista kaikilla aloilla ja siitä saa 30 opintopistettä. Erasmus-harjoittelun 11

13 pituus on yleensä 3 5 kuukautta. Alla on eri ammattikorkeakoulujen edustajien kommentteja heidän suhtautumisestaan harjoittelun laajuuteen ja pakollisuuteen. Harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa, sen voi suorittaa Suomessa ja/ tai ulkomailla. Kansainvälisiin kaksoistutkinto-ohjelmiin (liiketalouden koulutusala) harjoittelua sisältyy 60 opintopisteen verran. Tietyillä aloilla, esim. liiketaloudessa ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa, ulkomainen harjoittelu on pakollista. Harjoittelu luetaan koulutuspäällikön tai harjoittelunohjaajan/-vastaavan kanssa etukäteen tehdyn suunnitelman perusteella osaksi tutkintoa Harjoittelupaikkojen hankkiminen 12 Päävastuu harjoittelupaikan hankkimisesta on yleensä opiskelijalla itsellään. Kansainvälisten asioiden yksikköön saapuu joskus paikkatarjouksia ulkomailta ja harjoittelupaikoista ilmoitetaan ammattikorkeakoulujen yhteisen tietokannan, Jobstepin, kautta. Alasta riippuen koulutusalan opettaja saattaa myös avustaa harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Joillakin koulutusaloilla voi myös olla omia harjoittelupaikkoja partnerikorkeakoulujen kautta. Yritykset saattavat tämän lisäksi lähettää omilla palkkalistoillaan olevia opiskelijoita ulkomaisiin projekteihin tämä ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Yritysten omiin harjoitteluohjelmiin on saatujen tietojen mukaan erittäin paljon hakijoita. Yleisesti ottaen opiskelijat saattaisivat tarvita suoraa henkistä tukea harjoittelupaikan etsintään liittyen. Verrattuna yliopisto-opiskelijoihin ammattikorkeakouluopiskelijat odottavat enemmän ohjausta liittyen kansainväliseen harjoitteluun, ja pakollisella harjoittelulla on oltava tarkat kriteerit. Joillakin aloilla harjoittelupaikkoja on hankala hankkia itse. Joissain ammattikorkeakouluissa opiskelijoita ei kannustetakaan etsimään itse harjoittelupaikkoja, jos harjoittelun laatua ei voida taata. Laatua on pyritty kehittämään tiivistämällä yhteydenpitoa harjoittelupaikkoihin, monitoroimalla sekä kouluttamalla harjoittelupaikkoja. Tämä on edellyttänyt paikkojen määrän rajaamista, eikä harjoitteluun korkeakoulun strategian ulkopuolelle jäävissä maissa ole aktiivisesti kannustettu. Oppilaitokset panostavat harjoitteluun eri tavoilla. Oppilaitoksen päätös, jossa kannustetaan hankkimaan itsenäisesti harjoittelupaikkoja, saattaa osoittautua ongelmalliseksi: harjoittelun ohjaus ja harjoittelun laadun takaaminen jäävät usein vaillinaisiksi. Harjoitteluun lähtevällä ei ole vastaanottavassa maassa paikallista, vastaanottavan maan työkulttuurin tuntevaa tukihenkilöä harjoittelupaikan ulkopuolella. Jotkut ammattikorkeakoulut tekevät kaikkien harjoittelupaikkojen kanssa sopimuksen harjoittelupaikkana toimimisesta, joten opiskelijoiden itsenäisestikin löytämät paikat aiheuttavat melko paljon hallintotyötä. Joistakin opiskelijoiden löytämistä paikoista on kuitenkin tullut pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

14 Harjoittelupaikan hankkiminen riippuu osittain myös opiskeltavasta aineesta. Tietyillä aloilla harjoittelupaikan hankkiminen täysin itsenäisesti on lähes mahdotonta esim. ohjaus- ja vastaavuuskysymysten vuoksi. Toisilla aloilla on vakituisia työnantajakontakteja, jotka auttavat harjoittelupaikan etsimisessä. 2.3 Korkeakoulujen verkostoyhteistyö Harjoittelupaikkojen hankkimisessa käytetään hyväksi verkostoja. Verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen on ensisijaisen tärkeää nyt ja lähitulevaisuudessa. Keskeinen kysymys kuuluukin: minkälaisia uudentyyppisiä verkostoja olisi mahdollista luoda ja millä kaikilla tavoin verkostoja voisi hyödyntää? Verkostojen hyvä hoivaaminen vaatii aikaa, ja vain siihen panostamalla verkostosta hyötyvät sen kaikki osapuolet. Alla on lista eri verkostoista, joita yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kyselyn mukaan käyttäneet harjoittelupaikkojen hankkimisessa: Erasmus, Leo-Net/vanhat kontaktit Leonardo-harjoitteluhankkeiden verkostoihin, Nordplus, bilateraalisopimukset Pitkäaikaiset harjoittelukontaktit, koulutusohjelmien opettajilla on omat kontaktit ja verkostot IAESTE ja opiskelijajärjestöt, kuten AIESEC ja ELSA FIRST, HarNet COIMBRA tutkimuslaitos-/yritys-, korkeakoulu- ja kv-hankkeisiin liittyviä ja oppilaitoksemme toimialan yhteistyöverkostoja Alumni-verkosto ulkomailla Brysselissä sijaitseva maakuntiemme edunvalvontatoimisto Konsortio Alakohtaisia verkostoja: Terve Afrikka, Cumulus, Norteas, Carolus Magnus, ENCATC, NICE, Kansainvälinen jääkiekkoliitto, Leading Hotel Schools of the World 2.4 Harjoittelujaksojen rahoitus Rahoituslähteet ja tuen määrät vaihtelevat oppilaitoksien vaihto-ohjelman sisällöstä ja harjoittelukohteesta riippuen. Osalla korkeakouluista on kuitenkin yhtenäiset tuet harjoittelukohteesta riippumatta. Yliopistoharjoittelu rahoitetaan nykyisin joko entisellä valtionhallinnon harjoittelutuella (opetusministeriön tuki), opiskelija-apurahalla tai Erasmus-apurahalla. Joissakin yliopistoissa on käy- 13

15 tössä myös ns. rehtorin kansainvälisyysrahaa, joka on tarkoitettu joko kaikkialle maailmaan tai EU/ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvaan harjoitteluun. Harjoittelujakson mahdollistamiseksi joissain yliopistoissa myönnetään myös matka-apurahaa. Yliopiston oman tuen saamiseen edellytyksenä on osassa tapauksista se, että harjoittelusta saa opintopisteitä. Ammattikorkeakoulujen harjoittelu rahoitetaan opetusministeriöstä tulevalla harjoittelutuella tai Erasmus-tuella sekä joissakin ammattikorkeakouluissa vielä jonkin aikaa Leonardo-tuella. Harjoittelujaksosta saattaa myös toisinaan saada palkkaa, mutta tämä ei ole kovin yleistä. 2.5 Suomalaisten korkeakouluharjoittelijoiden suosituimmat harjoittelun kohdemaat Suosituimmat kansainvälisen harjoittelun kohdemaat korkeakouluissa: Iso-Britannia Espanja Saksa Ruotsi USA Alla on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien mielipiteitä kohdemaista: Harjoittelijoiden lukumäärien pienuuden takia suosituimpia maita on vaikeaa nimetä. Suosikkimaat vaihtelevat vuosittain. Jatkossa suosituimpia kohdemaita on mielekkäämpää seurata, kun määrät nousevat. (yliopisto) Eurooppa on suosituin alue edullisten matkakulujen vuoksi, ja suuret paikat houkuttelevat enemmän kuin pienet paikat. (yliopisto) Lukumääräisesti eniten harjoitteluun lähdetään Eurooppaan, Saksa yksittäisenä maana on selvästi suosituin kohde. Myös Aasiaan ja Amerikkoihin lähtee opiskelijoita. (yliopisto) Opiskelijat toivovat paikkoja englanninkielisiin kaukomaihin sekä Englantiin ja Saksaan. He haluavat vahvistaa näitä kielitaitojaan alkuperäisympäristössä. (yliopisto) Kolme suosituinta kohdetta ovat Kenia, Kiina ja Venäjä, mikä kuvastaa opiskelijoiden kansallisuutta. (ammattikorkeakoulu) 14 Suosituimpia kohteita ovat Kiina, Thaimaa (koulutusohjelman projekti), Saksa, Espanja, Britannia, Alankomaat. EU-maista edellä mainitut ovat olleet suosituimpia jo vuosien ajan. (ammattikorkeakoulu)

16 Suosituimmat kohteet vaihtelevat vuosittain riippuen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kielitaidosta, ammatillisen kehittymisen tavoitteista sekä tarjolla olevista mahdollisuuksista. Yleisesti ottaen suosituimpia kohteita ovat englanninkieliset kohdemaat. (ammattikorkeakoulu) Opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään myös Euroopan ulkopuolisiin maihin harjoittelemaan. Yliopistoissa suosituimpien harjoittelumaiden listassa ovat lukumäärän mukaan USA, Latinalainen Amerikka (mainittiin vain manner, ei maata), Kanada, Kiina, Japani, Australia. Ammattikorkeakouluissa suosituimpien harjoittelumaiden listassa ovat lukumäärän mukaan USA, Australia, Kiina, Kanada, Thaimaa, Venäjä. Mihin EU:n ulkopuolisiin maanosiin opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään harjoittelemaan? (1/3) 9 % 8 % 6 % 32 % 17 % 28 % Pohjois-Amerikka Aasia Australia ja Oseania Afrikka Etelä-Amerikka Venäjä ja Ukraina 5/2008 Alla on korkeakoulujen edustajien näkemyksiä suosituimmista maista. Asiasta ei ole tehty selvityksiä. Opiskelijan päätöksentekoon vaikuttavia seikkoja ovat esim. opiskelijan kielitaito, suunniteltu tutkinto sivuaineineen, harjoittelusta mahdollisesti maksettu palkka, opiskelijan omat käsitykset esim. valmistumisen jälkeisestä työskentelystä ulkomailla tai globaalin talouden ja työnjaon avaamista työnäkymistä. (yliopisto) Jos opiskelija ei etukäteen ole miettinyt mihin hakisi, hän todennäköisesti vastaa, että haluaisi englanninkielisiin kaukomaihin (USA, Kanada, Australia, Uusi Seelanti). Kyselyitä on paljon suhteessa paikkoihin. (yliopisto) 15

17 Aasia: Erityisesti Japani kiinnostaa, mutta paikkoja on todella vähän (Vulcanuksen kautta erittäin vaikea päästä). Kehittyneisiin kaupunkikohteisiin (Singapore, Hong Kong) on kiinnostusta, ja jonkun verran on lähtijöitä Kiinaan ja muihin Aasian alueen maihin. (yliopisto) Latinalainen Amerikka: sekä Brasilia että espanjankieliset maat. (yliopisto) Afrikka: Paikkoja on tarjolla todella marginaalisesti, kyselyitä Afrikan-paikoista kuitenkin tulee toisinaan. (yliopisto) Ammattikorkeakoulussa vaikuttaa paljolti se, mihin maihin on jo valmiita sopimuksia ja kontakteja. Pakollisten harjoittelujaksojen oppimisvaatimukset ovat velvoittavia ja siksi on tärkeää, että harjoittelupaikka on tuttu. (ammattikorkeakoulu) Yliopisto-opiskelijat ovat itsenäisempiä harjoittelupaikan ja maan valinnan suhteen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat odottavat enemmän valmista, olosuhteista eli korkeakoulujen koulutusohjelmien eroista johtuen. Lähtemisen helppous ja selkeys vaikuttaa harjoittelupaikan valintaan. (ammattikorkeakoulu) Aloilla voi olla erilaisia painopistealueita. (ammattikorkeakoulu) Katsomme asiaa enemmän osaamisen näkökulmasta kuin maantieteellisesti. (ammattikorkeakoulu) Myös oppilaitoksilla olisi kiinnostusta lähettää harjoittelijoita EU:n ulkopuolisiin maihin. Korkeakoulujen seitsemän suosituinta maata ovat USA, Kiina, Kanada, Venäjä, Australia, Japani, Latinalainen Amerikka. Paikkoja olisi EU:n ulkopuolella tarjolla enemmän kuin on halukkaita lähtijöitä. Ongelmana on harjoittelun kannattamattomuus pienen palkan vuoksi. Korkeakouluissa toivottiinkin neuvottelujen aloittamista harjoittelupaikoista Aasiassa sijaitsevien suomalaisyritysten kanssa. OPM:n ja CIMOn vuonna 2009 Kiinaan lähettämä asiamies pystynee tarvittaessa yhdessä CIMO-harjoittelijoiden kanssa tekemään joitakin keskustelunavauksia liittyen harjoittelupaikkoihin Kiinassa sijaitsevissa suomalaisyrityksissä. 16

18 Mihin EU:n ulkopuolisiin maanosiin oppilaitoksella olisi kiinnostusta lähettää harjoittelijoita? (1/2) 12 % 9 % 6 % 33 % 13 % 27 % Aasia Pohjois-Amerikka Australia ja Oseania Venäjä ja Ukraina Afrikka Etelä-Amerikka 5/2008 Alla on korkeakoulujen edustajien mielipiteitä kohdemaista. Haluaisimme enemmän harjoittelijoita ainakin Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nämä ovat tärkeitä ja kasvavia alueita, joihin opiskelijat eivät kuitenkaan näytä olevan kovin kiinnostuneita lähtemään. (ammattikorkeakoulu?) Haluaisimme lähettää harjoittelijoita sellaisiin tehtäviin, joista on hyötyä opintojen kannalta. Maalla ei ole niin väliä. (ammattikorkeakoulu) Yliopistollamme ei ole määriteltyä politiikkaa kysymyksen suhteen. (mikä oppilaitos?) Kiinnostuksenkohteet vaihtelevat koulutusaloittain. (yliopisto) 2.6 Alojen vaikutus harjoitteluun Yliopistoissa harjoitteluun lähtee eniten opiskelijoita kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden aloilta. Myös humanistit ovat kunnostautuneet harjoittelussa. Ammattikorkeakoulujen puolelta eniten opiskelijoita lähtee matkailun, tekniikan, sosiaali- ja terveys- ja liiketalouden aloilta. Harjoittelijoita lähtee myös paljon englanninkielisistä koulutusohjelmista. 17

19 CIMOn harjoitteluohjelmia on kehitetty viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ottamalla suosituimmat alat huomioon. Aiemminhan esimerkiksi humanisteille ja yhteiskuntatieteilijöille valmiita harjoittelupaikkoja oli tarjolla huomattavasti vähemmän. On myös monia aloja, joille harjoittelupaikkoja tarvittaisiin lisää. Yliopistosektorilla eniten mainintoja saivat kauppatieteellinen ala, ja tämän lisäksi humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja tekniikan alat. Lisäksi mainittiin kasvatustiede, teatteri, tekstiili- ja vaatetus, teollinen muotoilu, elokuva ja uusi media, farmasia, lääketiede, biotiede, ympäristötiede, ravitsemustiede ja kansanterveystiede. Ammattikorkeakoulusektorilla eniten harjoittelijoita liikkuu liiketalouden ja tekniikan aloilla, ja tämän lisäksi matkailu- sekä sosiaali- ja terveysaloilla. Lisäksi ammattikorkeakoulujen edustajat toivat esiin seuraavia aloja, joille tarvittaisiin enemmän harjoittelupaikkoja: Liiketalouden alalle sekä tekniikan ja matkailun alaloille Aasiassa sekä konservointialalle Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.. Mm. IT-, elektroniikka- ja media-alalla Aasian suunnalta löytyy teollisuutta, joka on keskittynyt osaamisalueille, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Environmental Engineering -alalle, jotta tietoa ympäristönhoidosta ja suojelusta saataisiin lisättyä. SOTE-alalla tarvitaan paikkoja englanninkielisiin maihin, koska työturvallisuuden vuoksi kieli on alalla keskeinen. Venäjä-yhteistyöhön tarvittaisiin lisää resursseja, koska Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyökumppani, mutta opiskelijoiden motivaatio lähteä Venäjälle on huono, ja kustannukset Pietarissa ja Moskovassa ovat korkeat. Kiina kiinnostaa opiskelijoita, ja siellä on paljon harjoittelumahdollisuuksia mm. suomalaisissa yrityksissä, etenkin jos esim. OPM:n TASO-raha kv-harjoitteluun jatkuu pitkällä tähtäimellä. Tämä on todella tärkeä asia. Myös USA:ssa tämä resurssi avaa paljon mahdollisuuksia, mutta mielenkiinto USA:ta kohtaan ei ole niin suurta kuin Kiinaa tai Thaimata kohtaan. Suomen tulisi kantaa myös vastuuta yhteistyöstä kehitysmaiden suuntaan kv-harjoittelun kehittämisen muodossa! Haluamme lähettää kaikkien koulutusalojemme opiskelijoita tekemään kv-jaksonsa ulkomaisissa kohteissa joko EU:n sisämarkkinoilla tai EU:n ulkopuolella, jotta opiskelijat oppisivat toimimaan kansainvälisissä yhteisöissä, globaaleilla työmarkkinoilla. Toivoisimme enemmän harjoittelupaikkoja myös asiantuntijoille. 18

20 3. Kansainvälisen harjoittelun tukipalvelut 3.1 Kansainvälisen harjoittelun tukipalvelut korkeakouluissa Korkeakoulut tukevat ja motivoivat opiskelijoita kansainväliseen harjoitteluun monin tavoin. Opiskelijoille järjestetään erilaisia infoja, joiden avulla välitetään tietoa harjoittelumahdollisuuksista sekä pyritään innostamaan ja kannustamaan kansainväliseen harjoitteluun. Harjoitteluun lähteville järjestetään lähtövalmennuksia tai orientaatiojaksoja. Opiskelijoita pyritään tukemaan myös harjoittelun aikana muun muassa tutor-opettajien avulla. Monissa korkeakouluissa myös harjoittelusta palaaville on järjestetty mahdollisuus purkaa kokemuksiaan. Joissakin korkeakouluissa harjoittelusta palaaville on oma paluuorientaationsa, joissa opiskelijat pitävät esimerkiksi esityksiä harjoittelujaksonsa annista. Toisinaan opiskelijat käyvät kertomassa kokemuksistaan kansainvälisten asioiden toimistossa Kansainväliseen harjoitteluun valmentaminen ja harjoittelun ohjaus Osa korkeakouluista tarjoaa kansainväliseen harjoitteluun lähteville ohjausta ennen harjoittelujaksoa ja sen aikana. Tyypillisimmin ohjauksessa on kyse lähtövalmennuksesta. Lähtövalmennusta annetaan korkeakouluissa paitsi sisäisesti, myös yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi järjestämällä vuosittain yhteinen lähtö-orientaatio. Alla on eri korkeakoulujen edustajien kommentteja koskien lähtö- ja tulovalmennusta sekä ohjausta harjoittelun aikana: Paikkakunnan korkeakoulut järjestävät vuosittain yhteiset lähtöorientaatiot, lisäksi järjestetään korkeakoulukohtaisia vaihto-orientatioita. Lisäksi ura-ja rekrytointipalvelut järjestävät yhteistyössä opinto- ja kansainvälisten asioiden toimiston kanssa erilaisia infotilaisuuuksia (mm. CIMO-infot, kansainvälisen työnhaun infot tms.). Opiskelijan on myös mahdollista käydä keskustelemassa omasta hakutilanteestaan ura- ja rekrytointipalvelussa. Keskustelut perustuvat omaan aktiivisuuteen, niitä ei tarjota systemaattisesti. Harjoittelusta laaditaan raportteja, joita hyödynnetään harjoitteluun lähtevien neuvonnassa. Tuki ennen Matkaa: Harjoitteluohjelmien markkinointi Infotilaisuuksia Kulttuurikurssi Opastus apurahoihin liittyen harjoitteluun liittyvän tukimateriaalinen jakaminen Tuki matkan jälkeen: käytännön kysymyksissä avustaminen Opiskelijoiden ohjaaminen vertaisryhmiin heidän aloitteestaan. 19

Suuntaa uralle! CIMO ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 15.3.2013

Suuntaa uralle! CIMO ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 15.3.2013 CIMO ja suomalaiset maailmalla Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen Mitä ominaisuuksia kansainvälisessä työssä tarvitaan? CIMOn harjoitteluohjelmat CIMOn harjoitteluohjelmat Opiskelijoille ja vastavalmistuneille,

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III Mira Pihlström opintosihteeri (kansainväliset asiat) Erasmus-opiskelijavaihto yksiköllä yli 70

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Suuntaa uralle! CIMO - ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 19.2.2014

Suuntaa uralle! CIMO - ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 19.2.2014 CIMO - ja suomalaiset maailmalla Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen Mitä ominaisuuksia kansainvälisessä työssä tarvitaan? TraiNet: Kulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelun aikana. Kielitaidosta ote

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Spring to work -malli kansainvälisen harjoittelun tukena. 20.6.2011 Marja Laurikainen / Lähde työelämään -hanke

Spring to work -malli kansainvälisen harjoittelun tukena. 20.6.2011 Marja Laurikainen / Lähde työelämään -hanke Spring to work -malli kansainvälisen harjoittelun tukena 20.6.2011 Marja Laurikainen / Lähde työelämään -hanke Lähde työelämään -hanke Lähde työelämään -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA. Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi

ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA. Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi ULKOMAISEN HARJOITTELUN TUKI OULUN YLIOPISTOSSA Elina Koskinen/Opiskelijakeskus, Student Center elina.koskinen@oulu.fi MIKSI HARJOITTELUUN ULKOMAILLE? Lähde: http://www.cimo.fi/ajankohtaista/101/1/kansainvalisyys_kannattaa_tutkitusti

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

SPRING to Work malli kv-harjoittelun tueksi

SPRING to Work malli kv-harjoittelun tueksi Lähde työelämään SPRING to Work malli kv-harjoittelun tueksi Marja Laurikainen Hämeen ammattikorkeakoulu 23.5.2012 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät Lahti, Sibeliustalo LÄHDE TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa

Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa Kansainväliset palvelut www.jyu.fi/intl + Anna-Maria Strengell Kielten laitos Helmikuu 2015 Miksi maailmalle? syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 21.2.2013

HARJOITTELUINFO 21.2.2013 1 HARJOITTELUINFO 21.2.2013 Englantilainen filologia HARJOITTELU YLEISESTI 2 1. Harjoittelupaikka, jonka työnantaja maksaa kokonaan; kannattaa yrittää hakea näitäkin, koska niistä voi löytyä työpaikka

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydett Harjoittelu Opinnäyte- ja projektityöt Muita esimerkkejä ja palaute Työelämäopinnot

Lisätiedot

Ohjeistus CIMOn maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut

Ohjeistus CIMOn maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut Ohjeistus CIMOn maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut Kun CIMOn harjoittelupaikka on varmistunut, harjoittelija voi sopia yleensä suoraan työnantajan kanssa harjoitteluun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ohjeistus CIMOn Maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut

Ohjeistus CIMOn Maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut Ohjeistus CIMOn Maaohjelmien harjoittelijoille: kun harjoittelupaikka on varmistunut Aluksi pari keskeistä asiaa: Jos sinusta tehdään juttu johonkin mediaan, niin olisi hienoa jos muistaisit tuon jutun

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Opintoasiain päällikön päätös 1 (5) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun periaatteet ja apurahat perustutkintoopiskelijoiden ulkomaan opintoihin Vaihto-opiskelu Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

ChiNet-verkosto. Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006. PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla

ChiNet-verkosto. Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006. PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla ChiNet-verkosto OPHn verkosto Aloittanut toimintansa 2006 Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa 2006 PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla Suomalaiset verkostokoulut:

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖHARJOITTELU 19.11.2013. Jaana Severidt, kv asiain suunnittelija

KANSAINVÄLINEN TYÖHARJOITTELU 19.11.2013. Jaana Severidt, kv asiain suunnittelija 19.11.2013 Jaana Severidt, kv asiain suunnittelija Miksi? Mitä ulkomaan työkokemus antaa? Työkokemusta ja elämänkokemusta kehittää joustavuutta, itsenäisyyttä, ongelmanratkaisutaitoa, kykyä tulla toimeen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot