Ympäristökeskuksen kannanotto Tynnyripuiston asemakaavan muutokseen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE TIEDOKSI Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Espoon ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö - ja rakennuslain mukaisesta maisematyölupahakemuksesta metsänhakkuita varten keskuspuiston Harmaakallion alueella, hakijana Espoon kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut Hakemus koskee Keskuspuiston Harmaakallion alueella (Kauklahti 2:17 osa ja Saunalahti 42 P 47 osa) sijaitsevaa 2,2 ha:n laajuista metsäkuviota, jolla halutaan tehdä ylitiheän sekametsän (mäntykoivu) 45 % harvennushakkuu. Hakkuukuvio sijaitsee osin Keskuspuisto II -osayleiskaava-alueella ja osin Tillinmäen asemakaavan lähivirkistysalueella VL. Lähimmät liito-oravaesiintymät sijaitsevat hakkuukuviosta kaakkoon ja kuvion eteläpuolella on säilyttämisen arvoinen Harmaakorven luontokohde. Hakkuissa jätetään luontokohteen reunaan suojavyöhyke. Hakkuukuviolle on jo aiemmin myönnetty maisematyölupa (KP 4/2011), mutta se on käyttämättömänä vanhentunut. Lausuntoa on pyydetty mennessä ja hakkuukohde on tarkastettu maastossa Ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus katsoo, että ylitiheän nuorehkon metsän harvennushakkuu on alueen virkistyskäytön kannalta perusteltua. Alueella ei myöskään ole sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat esteenä hakkuille. Ympäristökeskus esittää, että hakkuissa käytettävä kalusto ja ajankohta valitaan siten, että korjuujälkien syntyminen virkistysmetsään vältetään mahdollisimman hyvin. Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa maisematyöluvasta (Kalevi Hiironniemi) 700/ /2015 Ympäristökeskuksen kannanotto Tynnyripuiston asemakaavan muutokseen Tynnyripuiston asemakaavan muutoksella mahdollistetaan koulun, uimahallin, hotellin, asuntojen ja toimistojen rakentaminen Matinkylän Tynnyripuistoon, Ison Omenan länsipuolelle. Kannanottoa on pyydetty mennessä. Ympäristökeskus totesi kannanotossaan , että alueen kaavasuunnittelu on ympäristötekijöiden puolesta erityisen onnistunutta. Toimintojen sijoittelun avulla sekä koulun oppilaille että alueen tuleville asukkaille pystytään järjestämään melun ja ilmanlaadun puolesta turvallinen ja terveellinen opiskelu- ja elinympäristö. Ratkaisu on myös hyvin perusteltu kaavan oheismateriaalissa, kuten kaavaselostuksessa, Ilmanlaadun suositukset -liitteessä sekä korttelisuunnitelmassa, joskin korttelisuunnitelman toimintojen sijoitteluohjeet tulisi saada sitoviksi, jotta ilmanlaatutavoitteiden täyttäminen voidaan varmistaa. Muilta osin ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa kaavasta. (Leena Sjöblom) 1013/ /2014 Ympäristökeskuksen kannanotto Suurpelto III asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen

2 Suurpelto III asemakaava käsittää Henttaan pientaloalueen ja Suurpellon jo rakentuneiden alueiden välisen peltoalueen ja vähän Piilipuuntien varren metsää. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kannanottoa on pyydetty mennessä. Ympäristökeskus totesi kannanotossaan , että kaavan energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Kaavalla mm. mahdollistetaan kerrostalokorttelin maalämmön keruu alueen ulkopuoliselta viheralueelta. Ympäristökeskus esitti, että kaavan yhteydessä laaditun Energiaohjaus-asiakirjan tavoitteita tuotaisiin myös itse kaavaan, jolloin niiden toteutuminen ei jäisi pelkästään rakentajan hyvän tahdon varaan. Muilta osin ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa kaavasta. (Leena Sjöblom) Viite: Lupatunnus S Ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista poikkeamislupaa varten, Riilahden/Sammentien metron pystykuilun rakentaminen Hakemus koskee metron tarvitseman kuilurakennuksen rakentamista maanalaisesta asemakaavasta poikkeavaan paikkaan Sammentien varteen puistoalueelle. Asiasta kysyttiin ympäristökeskuksen lausuntoa, sillä alueen kohdalla kulkee tärkeä tunnettu liito-oravayhteys. Ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaan kuilurakennus ja sen mahdollisesti edellyttämä huoltoyhteys Sammentielle on mahdollista rakentaa, mikäli huolehditaan siitä, että puistoalueelle jää riittävästi kookkaita puita liito-oravayhteyden säilyttämistä varten. (Leena Sjöblom). 3539/ /2015 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T, Kuuterselän puisto (Pohjois-Tapiola), hakijana tekninen keskus / KVP Hakemus koskee Kuuterselän puisto nimisen puistoalueen metsänhakkuita Kuuterseläntien ja Kievannantie 34 välisellä alueella Laajalahdessa. Hakkuun tavoitteena on poistaa hyönteistuhoille altistuneet kuuset, jotta ne eivät kaatuisi talojen tai Elisan maston päälle. Alueelle on tarkoitus tehdä täydennysistutus seuraavana istutuskautena. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi huomioida hakkuissa. Ympäristökeskus huomauttaa kuitenkin, että itäinen puolikas metsiköstä on varsin kuusivaltainen, jolloin kaikkien kuusien poisto muuttaisi voimakkaasti asukkaiden lähipuistoa ja maisemaa. Ympäristökeskus suosittaa, että terveimpiä kuusia jätetään mahdollisuuksien mukaan esim. ryhmissä alueelle. (Tia Lähteenmäki) Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: 5426/ /2014 Uudenmaan ELY -keskuksen vastaus kanteluun Uudenmaan ELY -keskus on ottanut kantaa asukkaan tekemään hallintokanteluun koskien Turveradantie/Mankkaanlaaksontien työmaan viranomaisvalvontaa. Kantelussaan asukas on selostanut työmaaurakoitsijan toiminnassa havaitsemiaan puutteita ja todennut että valvonta on jätetty asukkaiden vastuulle. Viranomaisen toiminnasta asukas on todennut, että Espoon ympäristökeskuksessa ei virka-aikana ollut paikalla ketään, joka tietäisi tai tekisi asialle (pölyhaitta) mitään. Asukas arvosteli myös sitä, että myöskään virka-ajan ulkopuolella virkamiehiä ei tavoita.

3 Ympäristökeskus antoi ELY -keskukselle selvityksen asukkaan lähettämien lukuisten melu-, pöly- ja tärinähaittoja selostavien kirjelmien johdosta. Kannanotossaan ELY -keskus toteaa, että ympäristökeskus on selvittänyt tietyömaan toiminnassa havaitsemansa epäkohdat ja ulkopuolisten ympäristökeskuksen tietoon saattamat tietyömaata koskevat ilmoitukset. ELY -keskuksen mukaan Espoon ympäristökeskus ei ole laiminlyönyt tehtäviään, vaikka valvontaviranomaisella ei olekaan ympärivuorokautista päivystystä. Ympäristökeskuksessa on menetelty hallintolain säännösten mukaisesti. (Kari Kavasto) 2480/ /2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös merikaapelin sijoittamisesta Suomen aluevesille ja Suomen talousvyöhykkeelle Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt C-Lion 1 Oy:lle luvan otsikossa mainittua hanketta varten sekä valmisteluvan. C-Lion 1 Oy rakentaa vedenalaisen tietoliikenneyhteyden Helsingistä Saksaan. Suomen aluevesillä merikaapeli kulkee Helsingin ja Sipoon alueilla. Merikaapelin asentamisen vaikutus ympäristöön on vähäinen. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa edunmenetystä tai haittaa luonnolle. Päätös on nähtävillä mm. ympäristökeskuksessa valitusajan ja luettavissa myös osoitteessa (Ilppo Kajaste) 3967/ /2014 Kulmakorpi I asemakaava-alueen louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutusten arviointi ELY keskuksen lausunto arviointiselostuksesta Uudenmaan ELY keskus on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kyseessä on noin 2,3 milj. m 3 ktr suuruinen louhintahanke noin 40 ha laajuisella alueella Espoon Kulmakorvessa. Alue louhitaan työpaikka-aluetta koskevan asemakaavan toteuttamiseksi. ELY keskus katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty esitetyt vaihtoehdot selkeästi ja havainnollisesti. Hanke on kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti. Hankkeen keskeisiä haittavaikutuksia ovat melu, tärinä ja pölypäästöt. Vaikutukset on tunnistettu hyvin ja arvioidut asiat on tuotu selkeästi esille. ELY keskus katsoo kuitenkin, että joitakin seikkoja olisi ollut syytä tuoda selkeämmin esille. Läheisen rakennusjätteen käsittelylaitoksen pohjaveden havaintoputkessa on todettu poikkeamia. Olisi ollut syytä esittää arvio siitä, onko louhinnalla vaikutusta haitta-aineiden leviämiseen. Räjäytysten kohdalla olisi ollut hyvä arvioida myös paineiskun vaikutukset ja siitä aiheutuva häiriö. Vaikutuksista pintavesiin, ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä maankäyttöön ELY keskuksella oli vain joitakin esitystapaa koskevia huomautuksia. Louhinnan ympäristölupaa haettaessa on syytä esittää, millä tavalla selostuksessa esitetyt keinot haitallisten vaikutusten vähentämiseksi on huomioitu, erityisesti melun, pölyn ja tärinän kohdalla. Hankealueen pintamaiden mahdollinen pilaantuminen on selvitettävä. Jatkovalmistelussa kallioperän vedenjohtavuutta tulee selvittää tarkemmin pohjaveden liikkeisiin vaikuttavien heikkousvyöhykkeiden löytämiseksi. Alueen hulevesien käsittely tulee toteuttaa siten, ettei alueelta pääse kalastolle, muulle vesieliöstölle tai vesikasvillisuudelle haitallisia aineita. Hankealueen arkeologinen inventointi on päivitettävä. Hankkeen vaikutusten seuranta tulee liittää alueen yhteisseurantaohjelmiin. ELY keskus toivoo, että asukkaiden vaatimia kattavaa sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia, asuinrakennusten liittämistä vesi- ja viemäriverkkoon sekä kevyen liikenteen väylän rakentamista Nupurintielle olisi edistettävä.

4 ELY keskuksen lausunto ja muut hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät dokumentit löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivulta (Harri Anttila) 2224/ /2014 Högberget, maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointi ELY keskuksen lausunto arviointiselostuksesta Uudenmaan ELY keskus on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Alueelta saatavissa olevan kiviaineksen määrä on vaihtoehdosta riippuen 8-14 miljoonaa kiintokuutiometriä. Louhinnan jälkeen alue toimisi maankaatopaikkana. Maanvastaanottoa toteutettaisiin vaihtoehdosta riippuen hehtaarin alueella täyttömäärien ollessa vastaavasti noin miljoonaa kuutiometriä. Hankkeen toiminta-ajaksi on arvioitu vuotta. ELY keskus katsoo, että Högberget -hankkeen arviointiselostus täyttää arviointimenettelylle YVA -asetuksen 10 :ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Arviointiselostus on asianmukaisesti käsitelty YVA -lainsäädännön vaatimalla tavalla. Yhteysviranomainen katsoo, että seuraavat seikat tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyissä. Maa- ja kallioperän perusselvitykset on tehty huolellisesti ja suurimmaksi osaksi yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon esittämällä tavalla. Pohjavesimallinnus on tehty hyväksyttävällä tavalla. Pohjavesimallinnuksen perusteella näyttäisi siltä, että louhosalue kussakin vaihtoehdossa saattaa täyttyä vedellä, jos louhos on pitkän aikaa käyttämättä, eikä vesiä pumpata pois. Selostuksessa ei ole käsitelty sitä, kuinka paljon vesiä joudutaan pumppaamaan louhoksesta pois eikä sitä, minne louhoksesta pois pumpattavat vedet johdetaan. Nämä vesimäärät tulee arvioida myöhemmissä lupaprosesseissa. Mikäli vesiä joudutaan pumppaamaan yli 250 m 3 /d, vaatii hanke vesilain mukaisen luvan sekä myös siinä tapauksessa, että toiminnasta aiheutuu haittaa Fagerängin kiinteistön tai Halujärven ympäristön kiinteistöjen veden hankintaan. Lupavaiheessa tulee tarkastella, tarvitaanko Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun lisäyksiä Högbergetin hankkeen osalta. Myös pohjaeläimistön tilaa on tarpeen tarkkailla Högbergetin hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen toteuttaminen katkaisisi Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävän ekologisen yhteyden. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää, miten voidaan säilyttää tämä tärkeä yhteys. Luontoselvitystä tulee täydentää mm. liito-oravan, viitasammakon, linnuston, päiväperhosten, sudenkorentojen ja kasvilajien osalta. Lisäksi tulee varmistaa, että metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ei tuhoudu. Ympäristölupahakemuksessa on esitettävä murskauslaitosten suunnitellut sijoituspaikat sekä sijoittuminen korkeussuunnassa. Ohjearvojen alapuolelle pääseminen vaatii merkittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä ja laitteiden melutason hallintaa sekä toimintarajoituksia laitteille. Voimassa olevan maakuntakaavan perusteella Högbergetin ottaminen louhinta- ja maanvastaanottotoimintaan on maakuntakaavan vastaista ja vaarantaa maakuntakaavan toteutumisen. Lisäksi hankkeen vaihtoehdot VE 1 ja VE 2 ovat voimassa olevan Ämmässuon asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kieliä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista. ELY keskuksen lausunto ja muut hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät dokumentit löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivulta (Harri Anttila)

5 1802/ /2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Delete Finland Oy:n Juvanmalmin siirtokuormausaseman ympäristölupapäätöksen muuttamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Delete Finland Oy:n Juvanmalmin siirtokuormausaseman ympäristöluvan toiminnan muuttamisesta. Siirtokuormausasema sijaitsee osoitteessa Juvanmalmintie 18. Espoon ympäristölautakunta on antanut lausunnon ympäristöluvan muutoshakemuksesta. Siirtokuormausasemalle saa ottaa vastaan nykyisin vastaanotettavien jätteiden lisäksi asbestijätettä 1000 t/a, rakennusten alapohjahiekkoja 1000 t/a ja hiekkapuhallushiekkoja 1000 t/a, jolloin vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä on t/a aiemman t/a sijasta. Siirtokuormausaseman toiminta-aikaa on myös lisätty siten, että melua aiheuttamatonta toimintaa saa suorittaa lauantaisin klo 7-18 pois lukien arkipyhät. Aluehallintovirasto toteaa, että lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Uusien jakeiden käsittelyn tai toiminnan lisäajan ei ennalta arvioiden oleteta lisäävän toiminnan ympäristöhaittoja tai -riskejä. Aluehallintovirasto myöntää YSL:n 199 :n mukaisen toiminnan aloittamisluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 6000 euron suuruista vakuutta vastaan. Laitoksella on jo tehty vastaavaa toimintaa eikä aloitusluvan myöntäminen tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta edistää kierrätystä ja jätemateriaalien hyötykäyttöä ja soveltuu alueelle. Päätös on luettavissa ympäristöhallinnon Lupa-Tietopalvelusta osoitteessa (Lea Salonpää) 661/ /2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Varsasaaren yhteysvenelaiturin uusimisesta ja siihen liittyvistä ruoppaus- ja täyttötöistä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin rakennusvirastolle luvan Varsasaaren yhteysvenelaiturin uusimiseen ja siihen liittyviin ruoppaus- ja täyttötöihin. Päätöksen mukaan ruopattavien massojen kokonaismäärä saa olla enintään m 3 ktr. Haitattomat ruoppausmassat voidaan läjittää Rövargrundetin meriläjitysalueelle. Ruoppaus- ja läjitys on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti välisenä aikana. Hankkeesta ei arvioida syntyvän haittoja tai edunmenetyksiä. (Ilppo Kajaste)