Tammikuu Pääkirjoitus. Tilintarkastusalalla maailman tyytyväisimmät asiakkaat. EU on haastava tilintarkastusympäristö

Transkriptio

1 BDO Observer Pääkirjoitus Tammikuu 2007 Pääkirjoitus 1 Tilintarkastusalalla maailman tyytyväisimmät asiakkaat 2 EU on haastava tilintarkastusympäristö 6 Uusi osakeyhtiölaki ja verotus 8 Tyttären näkökulmasta; 20-vuotta perheyrittäjyyttä Järvenpäässä 10 BDO International 12 BDO pähkinänkuoressa 13 BDO on toiminut Suomessa jo vuodesta 1994 lähtien. Kovinkaan monet tilintarkastusalan ulkopuolelta eivät vielä tunne meitä. Nyt olemme päättäneet korjata tilanteen koko maailmanlaajuisessa organisaatiossamme ja aloittaneet toimenpiteet BDO:n tunnettavuuden nostamiseksi. Osana tätä päätöstä olemme päättäneet aktivoitua uudelle tasolle kansainvälisessä verkostossamme eli olemme päättäneet TO SWITCH the network ON. Tämä päätös on jo kantanut hedelmää ja kuluvan vuoden aikana olemme saaneet jo monia globaalisti toimivia uusia asiakkaita. Kotimaiset asiakkaamme ovat jatkossakin meidän tärkein voimavaramme ja tulemme panostamaan tähän paljon. Tämä on ensimmäinen numero asiakaslehdestämme. Jatkossa lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehdessä kirjoitetaan tilintarkastukseen ja verotukseen liittyvien asioiden ohella myös jotakin meistä itsestämme. Pääset kurkistamaan hieman mitä yrityksessämme, taustaryhmissämme tai asiakkaidemme taholla tapahtuu. Kannattaa jatkossa ainakin selata lehti läpi, josko sieltä vaikka löytyisi hieman kevennystä päivän rutiineihin tai muuta hyödyllistä tietoa. Asioissa ja artikkeleissa saattaa olla hieman erilainen näkökulma. Lehdessä pyrimme kertomaan asioista meidän organisaatioon sopivalla tavalla. BDO:n yrityskuvastrategiassa todetaan, että olemme without Equal. Poikkeammekin rakenteeltaan muista suurista tilintarkastusketjuista: olemmehan juuriltamme vahvasti eurooppalaisia. Noin viisitoista vuotta sitten tilintarkastusalalla oli yhdeksän suurta + BDO ja monien fuusioiden jälkeen jäljellä on nyt neljä suurta + BDO. Olemme kasvaneet pääosin ilman fuusioita, viime vuosina olemme saaneet kertoa kasvusta iloisesti kaksinumeroisin luvuin. Täällä Suomessa monet tuntevat meidät paremmin vanhoista taustoistamme. Suuri osa nykyisistä partnereistamme on lähtöisin Kihlman Oy:stä, joka oli 80-luvun lopulla yksi merkittävistä suomalaisista KHTyhteisöistä. Ensimmäiset nykyisistä asiakkaistamme ovat perua jo näiltä ajoilta, siispä monet asiakassuhteet ovatkin jo pidempiä kuin historiamme Suomessa. Toivotan kaikille lukijoille antoisia lukuhetkiä! Hannu Riippi Toimitusjohtaja

2 2 Tilintarkastusalalla maailman tyytyväisimmät asiakkaat T i l i n t a r k a s t u s a l a n a s i a k a s t y y t y v ä i s y y s s a a m o n e n m u u n a l a n k a l p e n e m a a n k a t e u d e s t a. T o i m i a l a t u t k i m u k s e n m u - k a a n 9 5 % s u o m a l a i s y r i t y k s i s t ä o n j o k o e r i t t ä i n t a i m e l k o t y y t y v ä i s i ä n y k y i s e e n t i l i n t a r k a s t a j a a n s a. E r i t y i s e s t i P k - s e k t o r i l l a a s i a k a s t y y t y v ä i s y y s o n h ä m m e n t ä v ä n k o r k e a : p e r ä t i 7 0 % y r i t y k s i s t ä o n e r i t t ä i n t y y t y v ä i s i ä t i l i n t a r k a s - t a j a a n s a. Mielikuva tilintarkastusyrityksistä ja tilintarkastajista on usein stereotyppinen: harmaaseen pukuun sonnustautunut harmaahapsinen pilkunviilaaja etsimässä suurennuslasilla yrityksen kirjanpidosta mahdollisia epäselvyyksiä huippulukemiin nouseva asiakastyytyväisyys ei voisi olla kauempana tästä kuvasta. Erittäin tyytyväinen 63/ % BDO:n teettämä toimialatutkimus kertoo kuitenkin toista: joko suomalaiset ovat suuria harmauden ystäviä tai sitten tilintarkastajilla on muita poikkeuksellisia taitoja ilahduttaa asiakkaitaan, siksi korkeita alan asiakastyytyväisyyslukemat ovat. Melko tyytyväinen 81/149 Melko tyytymätön 5/149 1 % 54 % Tutkimustulos osoittaa, että asiakkaat arvostavat tilintarkastajien ammattitaitoa. Pk-yrityksille tilintarkastaja on usein kuin perhelääkäri, johon muodostuu pitkäaikainen luottamussuhde. Isommat yritykset puolestaan osaavat paremmin hyödyntää tilintarkastajien laajaa osaamista lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi. Tämä varmasti nostaa isojen yritysten tyytyväisyyttä tilintarkastajiinsa. Erittäin tyytymätön 0/149 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Tyytyväisyys nykyiseen tilintarkastajaan, TOP500 Erittäin tyytyväinen 209/300 Melko tyytyväinen 76/300 Melko tyytymätön 4/300 Erittäin tyytymätön 0/300 EOS 5/300 Ei halua vastata 6/300 1 % 0 % 2 % 2 % 25 % 70 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % TOP500-yrityksestä 42 % kertoo olevansa erittäin tyytyväinen tilintarkastajaansa ja 54 % melko tyytyväisiä. Pk-yritysten joukossa vastaavat luvut ovat 70 % ja 25 %. Melko tyytymättömiä tilitarkastajaansa oli yksi prosentti molemmissa tutkimusryhmissä. Erittäin tyytymättömiä asiakkaita ei löytynyt kummastakaan tutkimusryhmästä. Tilintarkastajaksi hakeutuu usein palveluhalukkaita ihmisiä. Halu palvella yhdessä korkean ammattitaidon kanssa poikii luonnostaan asiakastyytyväisyyttä. Näin korkeat tyytyväisyysluvut todistavat, että tilintarkastajia todella tarvitaan, mikä pitäisi mielestämme olla myös selkeä viesti tilintarkastuslain valmistelijoille. Tyytyväisyys nykyiseen tilintarkastajaan, PK

3 3 K i l p a i l u t t a m i - n e n v ä h ä i s t ä Korkean asiakastyytyväisyyden myötä yritysten halu kilpailuttaa tilintarkastajiaan on alhainen. Jopa suuryritykset, joiden tilintarkastuskulut ovat merkittävästi suuremmat kuin pienyritysten, kilpailuttavat tilintarkastajiaan säästeliäästi. Viidennes tutkimuksessa mukana olleista Suomen TOP500- yrityksestä ei ole koskaan kilpailuttanut tilintarkastajaansa. Se kertoo erittäin pitkistä asiakassuhteista, sillä suuri osa isoista yrityksistä on vanhempia yhtiöitä. Kyllä, viimeisen 1-2 vuoden aikana 41/150 Kyllä, viimeisten 3-5 vuoden aikana 32/150 Joskus aiemmin (yli 5 vuotta sitten) 25/150 Ei ole koskaan kilpailuttanut 31/150 Onko yhtiönne kilpailuttanut tilintarkastustoimistoa? EOS 21/ % 17 % 21 % 21 % 27 % Pk-yrityksissä kilpailuttaminen on tätäkin harvinaisempaa, sillä 44 % ei ole koskaan kilpailuttanut tilintarkastajaansa. Vähäinen kilpailutus ei ole yllätys pienyritysten kohdalla, koska niissä asiakkaat kaipaavat tilintarkastajaksi luottomiestä, joka on vuosien varrella oppinut tuntemaan asiakkaansa. Ei halua vastata 0/150 Onko yhtiönne kilpailuttanut tilintarkastustoimistoa? 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Toimistojen kilpailuttaminen, TOP500 Tilintarkastuskustannus on Pkyrityksissä usein myös varsin marginaalinen kuluerä. Luottosuhdetta ei pääse syntymään, jos usein vaihtaa tilintarkastajaa. Kyllä, viimeisen 1-2 vuoden aikana 38/300 Kyllä, viimeisten 3-5 vuoden aikana 53/300 Joskus aiemmin (yli 5 vuotta sitten) 61/ % 18 % 20 % Suuryritysten kohdalla kilpailuttamisinnon luulisi sen sijaan olevan suurempaa, koska tilintarkastuskustannukset ovat satoja tuhansia euroja, vähintäänkin kymmeniätuhansia euroja ja tilintarkastuksen henkilösidonnaisuus on vähäistä. Ei ole koskaan kilpailuttanut 132/300 EOS 16/300 Ei halua vastata 0/300 0 % 5 % 44 % Toisaalta edellä todettu korkea tyytyväisyys voi myös olla syynä vähäiseen kilpailutukseen; miksi kilpailuttaa tilintarkastajaansa, jos kerran on tyytyväinen tämän palveluun (hallituksien ja tarkastusvaliokuntien tulisi olla kriittisiä tässä asiassa). 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Toimistojen kilpailuttaminen, PK Tutkimuksessa ei tehty erillistä selvitystä julkisen sektorin kilpailutukseen, koska siellä kilpailutus on ollut jo pitkään arkipäivää.

4 4 T i l i n t a r k a s t a j i - e n v a l i n t a p e r u s - t e i s s a o n e r o j a Jos asiakastyytyväisyydessä ja kilpailuttamisinnossa TOP500- ja Pk-yritykset kulkevatkin pitkälti samoja polkuja, eroja alkaa löytyä, kun kysytään tilintarkastajien valintaperusteista. Kansainvälinen ketju 32/ % 53 % 53 % Pk-yrityksissä arvostetaan eniten tilintarkastajan ammattitaitoa ja kokemusta, kun taas suuryrityksissä hinta-laatusuhde katsotaan yhtä tärkeäksi asiaksi kuin ammattitaito. Tilintarkastustiimin pysyvyys 10/150 Nopeus 7/150 5 % 7 % 17 % 23 % Tutkimuksessa tuli esille kolmas merkittävä kriteeri luotettavuus, jota emme mielestämme itsestään selvänä asiana osanneet erikseen kysyä. Mikä sitten tekee tilintarkastajasta tai tilintarkastustoimistosta luotettavan, onkin sitten jo kokonaan erillisen tutkimuksen arvoinen asia. Periaatteenamme on tähänkin asti ollut, että tilintarkastuskertomus on asiakkaallemme laatusertifikaatti, jonka luotettavuutta ei erikseen kyseenalaisteta. Erikoispalvelut 10/150 7 % 4 % Muu 91/ % 2 % Ei halua vastata 4/150 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Toimiston valintakriteerit, TOP500 Hinta-laatu -suhde 132/300 Kansainvälinen ketju 48/300 Asiantuntemus, kokeneet tarkastajat 234/300 Tilintarkastustiimin pysyvyys 51/300 Palveluhenkisyys ja joustavuus 101/300 Nopeus 14/300 Yhtiön kokemus, referenssit 60/300 Erikoispalvelut 27/300 Yrityksen koko 15/300 Muu 110/300 EOS 13/ % 17 % 5 % 20 % 9 % 5 % 4 % 34 % 37 % 44 % 78 % Suurilla yrityksillä on vahvat laskenta- ja vero-osastot ja ne osaavat siten ratkaista ongelmansa varsin itsenäisesti. Vastaavasti pienet yritykset tarvitsevat tilintarkastajan osaamista myös käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikki PKyritykset eivät ole vielä oppineet hyödyntämään tilintarkastajaansa riittävässä määrin. Tilintarkastus ei ole pelkkä lakisääteinen prosessi. Tämän jos jokainen yrittäjä oivaltaisi, ei viimeaikaisen kaltaista keskustelua ns. tilintarkastuspakosta tarvitsisi käydä. Ei halua vastata 1/300 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Toimiston valintakriteerit, PK

5 5 R i i p p u m a t t o - m u u s Koetteko muiden kuin tilintarkastukseen liittyvien palveluiden vähentävän tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden? Tutkimuksemme perusteella voitaneen vetää johtopäätös, että tilintarkastajan riippumattomuuden ei yleisesti ottaen koeta vaarantuvan siitä, että sama tilintarkastustoimisto myy tilintarkastuksen ohella myös muita palveluita. Asiakkaan näkökulmasta katsoen on päinvastoin paljon helpompaa ostaa useita palveluita samalta toimittajalta. Kyllä 45/150 Ei 88/150 EOS 16/ % 30 % 58 % Vastaajina oli tällä kertaa yritysjohto eikä hallituksen tai tarkastusvaliokuntien jäsenet. Mikäli tutkimus olisi tehty näiden ja omistajien keskuudesta saattaisivat johtopäätökset olla erilaiset. Kun kysyttiin mitä palveluita tilintarkastajilta ostetaan oli valtaosa vastaajista käyttäneet Ei halua vastata 1/150 Koetteko muiden kuin tilintarkastukseen liittyvien palveluiden vähentävän tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden? Kyllä 70/300 Ei 203/300 EOS 24/300 8 % 23 % 1 % tilintarkastajiaan ainakin verokonsultointiin liittyvien palveluiden tarjoajana. TOP500- yritysten keskuudessa lähes kol- 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 68 % Riippumattomuus, TOP500 mannes vastaajista kokee riippumattomuuden vaarantuvan lähinnä silloin kun mennään palveluihin, jotka eivät välittömästi liity suoraan taloushallintoon. Tilintarkastajien riippumattomuus on asia, jota täytyy pohtia akselilla USA, Eurooppa ja Suomi. Tässä tutkimuksessa on keskitytty lähinnä suomalaiseen näkökulmaan, eikä vastaajien joukosta ole poimittu esimerkiksi PCAOB-säännösten piiriin kuuluvien yrityksien vastauksia erikseen. Selvästi on havaittavissa eroja vastauksissa riippuen oliko vastaajan yritys kotimainen tai osa kansainvälistä konsernia. Ei halua vastata 3/300 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Riippumattomuus, PK T a u s t a t i e t o a t u t k i m u k s e s t a BDO FinnPartners Oy teetti syys-lokakuussa 2006 toimialatutkimuksen saadakseen tietoa miten yritysmaailmassa suhtaudutaan tilintarkastusalalla tapahtuneeseen viimeaikaiseen kehitykseen. Ala on keskittynyt yhä enenevässä määrin ja suuret tilintarkastustoimistot ovat jälleen laajentaneet palveluaan kaikkeen muuhunkin kuin tilintarkastukseen. Paljon keskustelua on käyty myös aiheesta tarvitaanko tilintarkastusta pienissä yhtiöissä. BDO:n teettämän tutkimuksen toteutti Protone Oy puhelinhaastatteluna. Tutkimukseen haastateltiin 150 yritystä Suomen suurimpien yritysten TOP500-listalta sekä 300 pk-yritystä. Vastaajina olivat yritysten toimitusjohtajat tai talousjohtajat/-päälliköt.

6 6 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala- Nissilä EU on haastava tilintarkastusympäristö L u x e m b u r g i s s a s i j a i t s e v a, v u o n n a t o i m i n t a n s a a l o i t t a n u t E u r o o p a n T i l i n t a r - k a s t u s t u o m i o i s t u i n o n u n i o n i - t a s o n a i n o a u l k o i n e n t a r k a s - t u s v i r a n o m a i n e n. S e t a r k a s t a a i t s e n ä i s e s t i E u r o o p a n u n i o n i n v a r o j e n k e r u u t a j a n i i d e n k ä y t t ö ä s e k ä a r v i o i s a m a l l a, m i t e n E U : n t o i m i e l i m e t t o - t e u t t a v a t n ä i t ä t e h t ä v i ä. Tilintarkastustuomioistuin tutkii, onko rahoitustoimet kirjattu asianmukaisesti, tarkastaa niiden laillisen ja asianmukaisen toteuttamisen sekä varojen taloudellisen, vaikuttavan ja tehokkaan hoidon. Suomeksi sanottuna tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, että unionin vuosittaista talousarviota noudatetaan. Samoin se tarkastaa unionin virastojen ja laitosten tilinpäätökset. Tässä yhteydessä se tarkastaa, ovatko tilinpäätökset täydelliset ja tarkat; antavatko ne oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuoden tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta vuoden lopussa (tilien luotettavuus). Samalla tarkastetaan, onko tulot kerätty ja ovatko menot aiheutuneet kaikkien asiaan kuuluvien sääntöjen ja säännösten mukaisesti (laillisuus ja asianmukaisuus). Vuosittain tilintarkastustuomioistuin antaa tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta ns. tarkastuslausuman. E U o n v a a t i v a t a r k a s t u s y m p ä - r i s t ö Kuluvana vuonna unionin talousarvio on runsaat 111,4 miljardia euroa eli vajaa kolme kertaa Suomen budjetin kokoinen. Siitä noin 80 % hallinnoidaan käytännössä unionin jäsenmaissa. Useimpien menojen osalta kysymyksessä on siten jaettu hallinto; oikeastaan vain unionin instituutioiden hallintomenot, kehitysyhteistyömenot ja valtaosa ns. sisäisistä politiikoista ja tutkimusmenoista on komission suorassa ohjauksessa. Maatalousmenot muodostavat budjetista lähes puolet (n. 46 %) ja alue- ja rakennepolitiikan menot noin 30 % eli näihin kahteen menoalueeseen käytetään runsaat 3 / 4 unionin rahoista. Tämä heijastuu luonnollisesti myös tarkastustoimintaan ja sen volyymeihin. Euroopan unioni on vaativa tarkastusympäristö. Jo pelkästään edellä todettu jaettu hallinto tekee siitä haasteellisen. Unionissa on 25 - ja ensi vuonna kenties jo 27 - erilaista taloushallinto- ja tarkastuskulttuuria. S u o m a l a i s e n a j ä s e n e n ä O l a v i A l a - N i s s i l ä Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen jokaisesta jäsenmaasta ja se työskentelee kollegiona. Nämä jäsenet ovat riippumattomia myös edustamiensa jäsenmaiden hallituksista. Kaikkiaan tilintarkastustuomioistuimessa työskentelee tällä hetkellä noin 800 henkilöä, joista vajaat 350 on tarkastajia. Tilintarkastustuomioistuin on jaettu tarkastusryhmiin, jotka koostuvat talousarvion eri alueisiin erikoistuneista osastoista. Suomen jäsenenä Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen on valittu Olavi Ala-Nissilä.

7 7 Suomen Keskustan entinen kansanedustaja aloitti kuusivuotisen virkakautensa 1. maaliskuuta Ala-Nissilä uskoo voivansa hyödyntää suomalaista osaamista ja kehitystyötä tilintarkastustuomioistuimen varsinaisen valvontatoimen ohella myös varainkäytön valvonnan kehittämistehtävissä. Suomella on jo pitkät perinteet talouden raportoinnin, valvontatoimen organisoinnin ja pitkäjänteisen kehysbudje- toinnin osalta. Kokemusta Ala- Nissilälle on kertynyt runsaasti, sillä hän on osallistunut kotimaassa julkisen hallinnon valvontatoimen kehittämistyöhön toimimalla mm. Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta Hän on ollut myös jäsenenä kahdessa eduskunnan asettamassa, näitä asioita pohtineessa työryhmässä. Tilintarkastustuomioistuimessa Picture Luxembourg Tourist Office - London. Used with kind permission. Ala-Nissilä kuuluu maatalouden tarkastuksia johtavaan tarkastusryhmään, joka oli alun alkaenkin yksi hänen prioriteeteista. Lisäksi hän pyrkii vaikuttamaan tarkastustoiminnan kehittämistä ns. CEAD-tarkastusryhmässä (Coordination, Evaluation, Assurance and Development). O l a v i A l a - N i s s i l ä n a u t t i i L u x e m b u r g i s s a a s u m i s e s t a Ala-Nissilä kuvaa työtä kansainvälisessä ympäristössä, Luxemburgissa mielenkiintoiseksi ja hän on viihtynyt hyvin. Eniten hän nauttii Luxemburgissa asumisessa kesästä ja keväästä, jolloin säät ovat mainiot. Talvet ovat hieman nuhjuisempia. Luxemburgissa asumisessa on myös suuri etu hänen juuri aloittamalle golfharrastukselle. Euroopan sydämessä hän pystyy pelaamaan ja harjoittelemaan jopa 8-9 kuukautta vuodessa. Suomessa hän käy myös usein, koska perhe jäi Suomeen, vaimo työnsä ja tytär opiskeluiden takia. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on ehdoton riippumattomuusvaatimus. Ala- Nissilä onkin luopunut kaikista tilintarkastustehtävistä ja luottamustehtävistä. - Lentopallon SM-liigan puheenjohtaja olen kuitenkin edelleen ja säilytin myös KHT-tutkintoni ja jäsenyyteni KHT-yhdistyksessä, hän kertoo. Siitä hän näkee hyötyä työhönsä Luxemburgissa, joka on nimenomaan tilintarkastusta tai paremminkin sen johtamista. Verkostot kotimaahan on Ala- Nissilän mielestä hyvä säilyttää ja yhteyksiä pidetään yllä. Tärkeää on myös uusien luominen Luxemburgissa. Kiitoksia BDOlaisille hyvästä yhteistyöstä ja menestystä vahvaan kehittämistoimintaanne, hän toivottaa.

8 8 U u s i o s a k e - y h t i ö l a k i j a v e r o t u s Uusi osakeyhtiölaki tuli v o i m a a n U u d e s s a laissa on t a v o i t e l t u mm. lain selkeyttä ja Antti Suulamo, KTM joustavuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi lakiin on lisätty mm. tahdonvaltaisuutta ja samalla karsittu tarpeettomia muotomääräyksiä. Uusi laki onkin mm. yhtiön varojenjaon osalta vanhaa lakia joustavampi. Osakeyhtiölain säännöksiä tulkittaessa on nykyisessä tilanteessa muistettava, että osakeyhtiölaki ei sääntele asioita verotuksen näkökulmasta; jokin toimenpide saattaa olla osakeyhtiölain mukaan hyväksyttävää, mutta voi kuitenkin johtaa ankaraan ja yllätykselliseen verokohteluun. Uusi osakeyhtiölaki onkin synnyttänyt uusia verokysymyksiä. Ongelmana on kuitenkin tällä hetkellä se, että verolainsäädäntöä ei ole uudistettu vastaamaan niihin kysymyksiin, joita yhtiölainsäädännön uudistus on tuonut mukanaan. Myöskään verohallitus ei ole toistaiseksi antanut ohjeistusta uusia epäselviä tilanteita varten. Näitä ongelmatilanteita on osin käsitellyt viime keväänä työnsä valmiiksi saanut yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 (Arvela II, Verotus, tilinpäätös ja yhtiöoikeus VM 4/2006). Työryhmän tehtävänä oli mm. arvioida mitä muutostarpeita tilinpäätössääntelyn ja osakeyhtiölainsäädännön alalla tapahtuvasta kehityksestä aiheutuu yritysverotukseen. Työryhmän yhtenä päätarkoituksena oli yritysverotuksen kehittäminen siten, että verojärjestelmä ei muodostuisi esteeksi IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatimiselle. Työryhmä ei kuitenkaan tehnyt selkeitä muutosesityksiä uuden osakeyhtiölain ja verotuksen ongelmakohtiin. Epävarma tilanne tulee säilymään todennäköisesti ainakin vuoden 2008 alkuun, jolloin aikaisintaan voidaan odottaa verolainsäädännön uudistusten olevan voimassa. Nykyisen hallituksen aikana esitystä uusiksi verolaeiksi ei ole realistista odottaa. Tänä epävarmuuden aikana yritysten täytyy selvittää mm. ennakkotiedoin verotuksellisesti epäselvien toimenpiteiden verovaikutukset. Tulee myös muistaa, että verohallituksen antama ohjeistus ei tuo täyttä oikeusvarmuutta verovelvollisen näkökulmasta. Seuraavassa on esitetty lyhyesti uuden osakeyhtiölain ja nykyi- sen verolainsäädännön epäkohtia sekä yritysverotuksen kehittämistyöryhmän ajatuksia. Y r i t y s m u o d o n m u u t o s Uusi osakeyhtiölaki mahdollistaa osakeyhtiön muodonmuutoksen esimerkiksi avoimeksi yhtiöksi, kommandiittiyhtiöksi tai toiminimeksi. Nykyisessä verolainsäädännössä tämänsuuntaiset yritysmuodon muutokset ovat kuitenkin vieraita. Käytännössä tällainen muodonmuutos tarkoittanee verotuksellisesti yrityksen purkaantumista. Tällöin purkautuvan yhtiön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Yhtiölle voi siis realisoitua verotuksen poistamattomien tasearvojen ja käyvän arvon erotuksen mukainen veronalainen tulo. Osakkaan puolestaan katsotaan luovuttavan osakkeensa, jolloin osakkaalle muodostuu veronalaista luovutusvoittoa tai tappiota. Tämä saattaa johtaa ankariin veroseuraamuksiin. Yhtiömuodonmuutos toiseen suuntaan eli osakeyhtiöksi on edelleen veroneutraali, jos muodonmuutos tehdään nykyisten verolakien mukaan jatkuvuusperiaatetta noudattaen. V a r o j e n j a k a m i - n e n v ä l i t i l i n - p ä ä t ö k s e n p e - r u s t e e l l a Uusi osakeyhtiölaki mahdollistaa varojen jaon perustumisen tilintarkastettuun välitilinpäätökseen. Vanhan osakeyhtiölain aikana tämä ei ollut mahdollista. Nykyisessä verolainsäädännössä ei ole säädetty

9 9 sanktioita osakeyhtiölain vastaiseen osingonjakoon. Laki ei myöskään tunne välitilinpäätökseen perustuvaa osingonjakoa. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmän mukaan välitilinpäätökseen perustuva osingonjako olisi verotuksessa hyväksyttävää sillä reunaehdolla, että osingonjako ei ylitä viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen osoittamia jakokelpoisia varoja. Suurempi osingonjako katsottaisiin laittomaksi varojenjaoksi verotuksen näkökulmasta. Veronsaajan ongelma ja huoli muodostuu käytännössä siitä, että välitilinpäätösosinko pohjautunee useasti tilanteeseen, jossa yhtiöllä ei ole jakokelpoisia varoja viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöksen perusteella. Näin yhtiöstä voitaisiin jakaa varoja ulos ennen kuin niitä on voitu verottaa. L a i t o n v a r o j e n - j a k o Uuden osakeyhtiölain mukaan laittomasta varojenjaosta on kysymys, jos varojenjakoon ei ole ollut käytettävissä jakokelpoisia varoja eli vapaata omaa pääomaa, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat varojenjaossa ei ole noudatettu varojenjakoa koskevia menettelysäännöksiä varojenjaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai varojenjaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden liiketapahtuma vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista syytä. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä esitti, että siltä osin kuin yhtiön varojenjakoon ei olisi käytettävissä osakeyhtiölain mukaan jakokelpoisia varoja, jaettu määrä olisi työryhmän mukaan yksityishenkilölle kokonaan veronalaista tuloa. Listatusta yhtiöstä jaettu määrä olisi pääomatuloa ja listaamattomasta yhtiöstä jaettu määrä ansiotuloa. Vanhan osakeyhtiölain aikana verotuksen kannalta ei annettu erityistä merkitystä sille, että yhtiössä tehty varojen jakamista koskeva päätös oli osakeyhtiölain vastainen. V a r o j e n j a k o v a p a a n o m a n p ä ä o m a n r a h a s - t o s t a Ongelmallinen tilanne verotuksen kannalta liittyy sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin, joita osakeyhtiölle voi syntyä erilaisissa tilanteissa. Uuden lain voimassa ollessa voidaan varoja merkitä po. rahastoihin. Rahastoja voidaan kerryttää mm. osakkaiden sijoituksilla ja sidottua pääomaa alentamalla. Rahastoihin voidaan siirtää myös mm. voittovaroja. Rahastoja voidaan myös purkaa palauttamalla varoja osakkaille. Kun yhtiö päättää jakaa näitä varoja osakkaalle, liittyy näihin tilanteisiin monesti pääoman palauttamisen luonne. Jaetut varat voivat olla kuitenkin luoteeltaan myös voittovaroista kertyneitä varoja. Palautuksen verokohtelusta ei ole nykyisessä verolainsäädännössä säännöksiä. Uuden osakeyhtiölain mukaan sijoitetun vapaan oman palauttaminen ei ole osingonjakoa. Työryhmä piti sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston jakamista osakkaille ongelmallisena verotuksen näkökulmasta. Työryhmä esitti perustellun kysymyksen siitä, onko edellytyksiä kohdella sijoitetun pääoman jakamista osakkaan verotuksessa eri tavalla kuin yhtiölle kertyneen voiton jakamista. Työryhmän mukaan sijoitettujen varojen jaon luonnetta koskevat näkökohdat puoltaisivat sitä, että nykyinen perusratkaisu varojenjakotapojen verokohtelussa säilytettäisiin. Toisaalta käytännön syyt puoltaisivat sitä, että kaikkea vapaan oman pääoman jakoa verotettaisiin yhdenmukaisesti. Olisi epäiltävissä, että osinkoverojärjestelmä, jossa vapaata omaa pääomaa voitaisiin jakaa yhtiön valinnan mukaan kaksin täysin erilaisin verovaikutuksin, ei olisi kestävä. Työryhmä ehdotti, että osingonjaon lisäksi osinkona pidettäisiin verotuksessa varojenjakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Näin myös siinä tapauksessa, että kyseessä oleva varojen jako olisi todelliselta luonteeltaan pääoman palautusta. Osakepääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen sekä vanhan osakeyhtiölain mukaisten ylikurssirahaston ja vararahaston palauttamiset verotettaisiin osakkaan verotuksessa nykyiseen tapaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan. S u o s i v a o s i n - g o n j a k o Uuden osakeyhtiölain mukaan vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 13 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. Säännöksen nojalla yksimieliset osakkeenomistajat voivat esimerkiksi

10 10 päättää jakaa vapaata omaa pääomaa muussa suhteessa kuin osakkeenomistuksen tai yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella tulisi tehdä. Suosivia varojenjakotilanteita ovat esimerkiksi tilanteet, joissa vanhemmat suuntaavat osingon lapsilleen tai yritys työntekijöilleen osana palkitsemisjärjestelmää. Jos osingon peruste yhtiöjärjestyksessä täsmällisesti määrätty eikä osakkailla ole harkintavaltaa, kysymys ei Arvelan työryhmän mukaan lähtökohtaisesti ole suosivasta osingonjaosta. Työryhmän mukaan verokohtelua tulisi selventää siten, että jos yhtiö on jakanut varoja poiketen osakkeiden lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisesta osinkooikeudesta, jaettu määrä luettaisiin osakkaiden tuloksi sen mukaan kuin he ovat olleet osinkoon lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan oikeutettuja. Työryhmä katsoi lisäksi, että siitä seikasta, miten suoritus otetaan huomioon sen saajan verotuksessa, ei olisi tarkoituksen mukaista sisällyttää lakiin säännöstä, vaan tämä jäisi tilannekohtaisesti arvioitavaksi. Esimerkiksi työpanoksen perusteella saatua tuloa verotettaisiin ansiotulona. Tämä saattaisi aiheuttaa ankaran verotuksen, koska tulosta verotettaisiin sekä osakasta että työntekijää ja suoritukseen liittyisi vielä vähennyskelvottomuus yhtiötasolla. Nykyisen verolainsäädännön mukaan näitä jakotilanteita arvioidaan veron kiertämistä, peiteltyä osinkoa ja lahjaverotusta koskevien säännösten nojalla. Tyttären näkökulmasta; 20-vuotta perhe-yrittäjyyttä Järvenpäässä H a a s t a t t e l u s s a o n M E R - Y h t i ö t O y : n o s a k a s, y r i t t ä j ä p a r i s k u n t a R a i j a j a V e i k k o M e r o n n u o r e m p i t y t ä r, Y T M K a t j a M e r o. Katja Mero M i k ä M E R - Y h t i ö t o n? MER-Yhtiöt Oy on yrityskokonaisuus, johon kuuluu kirjanpitotoimintoa harjoittava Tilitoimisto Tilimer, kiinteistöhallintoa eli isännöintiä harjoittava MER- Isännöinti sekä kone- ja prosessisuunnittelua harjoittava Insmer Engineering Oy. MER-Yhtiöt ovat toimineet Keski-Uudellamaalla nyt 20-vuotta ja juhlia juhlittiin Vanhempani aikovat vielä jatkaa yrittämistä täällä ainakin kymmenisen vuotta. Vanhemmillani on myös museotila isäni Veikon kotitilalla Forssassa, josta on vuodesta 2000 lähtien kehitetty aktiivista maaseutumatkailutilaa sekä 1800-lukua esittelevää talonpoikaismuseota. Äitini Raija on myös HTM-tilintarkastaja. M i l l a i s t a o n o l l u t k a s v a a y r i t t ä j ä p e r h e e n t y t t ä r e n ä? Yrittäjäperheen lapsena on ollut todella kivaa kasvaa. Minulla ei ole koskaan ollut sellainen olo, että vanhempani olisivat välittäneet minusta tai siskostani Jutasta yhtään vähempää, vaikka he olivatkin paljon töissä. Vanhempamme pitivät aina huolen siitä, että läksyt tehtiin ja koulumenestys pysyi edes kohtuullisena. Yhteistä aikaa vietettiin aina perjantaisin ja pienempänä minulla oli tapana soitella äidille töihin kun oli ikävä ja äiti jaksoi tunnollisesti kuunnella jutusteluani ja samalla kuulin aina luuriin näppiksen äänen, kun äiti teki kirjanpitoa samalla kun jutteli kanssani puhelimessa.

11 11 Yrittäjäperheen lapsena olen saanut hyvin laajaalaisen näkökulman työelämään ja siihen, mitä työteko ja kunnianhimo todellisuudessa tarkoittavat. Tästä on minulle ollut hyötyä nyt kun olen itse menossa työelämään ja olen työnhakijan asemassa. Yrittäjäperheen tyttärenä olen myös oppinut hyvin itsenäiseksi jo pienestä pitäen ja olen huomannut, että parhaiten tässä maailmassa pärjää itse tekemällä eikä muita syyttelemällä. nekkaassa asemassa, että minulla ja siskollani olisi mahdollisuus jatkaa vanhempieni työtä ja lähtökohdat olisivat hyvin erilaiset kuin vanhemmillani oli 20-vuotta sitten. MER-Yhtiöillä on vakavarainen talous ja vakaa asiakaskunta sekä hyvä ja luotettava maine. Näistä lähtökohdista on helppo lähteä yrittäjäksi. Tulevaisuus näyttää mitä tapahtuu. M i t ä i t s e o l e t m i e l t ä y r i t - t ä j y y d e s t ä S u o m e s s a? Yrittäjyyttä ei kannusteta läheskään tarpeeksi ja verotuksen vuoksi siitä on myös tehty hyvin epämotivoiva ala maassamme. En itse ymmärrä tällaista politiikkaa ja minua harmittaa, että yrittäjyys on niin monille korkeasti koulutetuille nuorille kuin punainen vaate, jota kartetaan viimeiseen asti. Yrittäjyys työllistää maassamme suurimman osan ihmisistä ja ilman yrittäjyyttä Suomen elintaso laskisi dramaattisesti, joten toivon tulevaisuuden päättäjiltä rohkeutta paneutua tähän ongelmaan ja olla valmiita tekemään konkreettisia muutoksia yrittäjyyden lisäämiseksi maassamme. O l e t k o i t s e s u u n n i t e l l u t r y h t y v ä s i y r i t t ä j ä k s i? Olen vasta 24-vuotias ja valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi kesäkuussa 2006, joten vielä en osaa sanoa, haluanko yrittäjäksi. Yrittäjyys kuitenkin kiinnostaa minua ja olen huomannut kaipaavani yrittäjän itsenäisyyttä työskennellessäni muilla työtekijänä. Voisin kyllä hyvin kuvitella itseni yrittäjäksi jonain päivänä. Minä olen siinä mielessä on- Raija ja Veikko Mero Kolme hienoa rouvaa oli Fazerin kahvilassa keskustelemassa kovaan ääneen kenen mies on kaikkein korkeimmassa asemassa. Ensimmäinen rouva sanoi, että hänen mies on korkein, koska hän on eversti. Kun hän menee jonnekin hänelle sanotaan aina Herr Översten. Toinen rouva sanoi, että kyllä hänen miehensä on kaikkein korkein, koska hän on suulähettiläs. Kun hän menee jonnekin, hänelle sanotaan Teidän korkeutenne (näin sanotaan Ruotsissa suurlähettiläälle). Herre Gud, du är redan här Kolmas rouva tokaisi, että hänen miehensä on tilintarkastaja ja hän on ilman muuta kaikkein korkein. Miten niin muka tilintarkastaja voi olla kaikkein korkein. No, minun mieheni meni eräänä päivänä eräälle asiakkaalle päivää aikaisemmin kuin oli sovittu ja käytävällä tuli vastaan firman toimitusjohtaja, joka sanoi Herre Gud, du är redan här.

12 12 BDO International Norjan BDO kasvoi moninkertaiseksi B D O R e v i c o A S, B D O : n j ä s e n y r i t y s N o r - j a s s a, v a h v i s t i h e i n ä k u u s s a f u u s i o n N o - r a u d i t A S : n k a n s s a. N o r a u d i t o n e n t i n e n M o o r e s R o w l a n d I n t e r n a t i o n a l - v e r k o s t o n j ä s e n. F u u s i o s s a s y n t y n y t y r i t y s o n n i - m e l t ä ä n B D O N o r a u d i t A S. Norjan BDO on laajentanut toimintaansa, joka aloitettiin Oslossa vuonna 2000, merkittävästi kuuden vuoden ajan. Norauditin kanssa tehdyn onnistuneen fuusion seurauksena toimistojen määrä nousi yhdestä 30:neen ja partnereiden ja henkilöstön määrä 32 henkilöstä 525 henkilöön, moninkertaistaen näin BDO:n koon Norjassa. Vuotuisen liikevaihdon odotetaan olevan noin 500 miljoonaa Norjan kruunua (noin 63 miljoonaa euroa). Fuusiossa syntynyt BDO Noraudit nousee Norjan tilintarkastusyritysten viidennelle sijalle, aivan Deloitten ja KPMG:n tuntumaan. Norunn Byrkjeland (Suomen KHT-yhdistystä vastaavan norjalaisen organisaation uusi puheenjohtaja) on vakuuttunut, että fuusion seurauksena BDO Norauditilla on hyvä markkina-asema Norjassa. Fuusiossa syntynyt yritys vahvistaa meidän strategista laajentumista Norjassa ja sen seurauksena meidän on mahdollistaa tarjota asiakkaillemme parasta mahdollista neuvontaa, niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Me odotamme kasvavaa yhteistyötä BDO jäsenyritysten kanssa ja hyötyvämme maailmanlaajuisesta verkostosta. BDO-tilintarkastusketjun kasvu jatkuu vahvana Kansainvälisen tilintarkastusketjun BDO:n jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on jälleen kasvanut kaksinumeroisella luvulla päättyneeltä tilikaudella liikevaihtoa kertyi 3,911 miljardia dollaria. Kasvu edelliseen vuoteen (3,328 miljardia d o l l a r i a ) v e r r a t t u n a o n 1 7 %. Euroina vuoden 2006 yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,082 miljardia euroa. Kasvuprosentti edelliseen vuoteen verrattuna on 12 %. Ero kasvuprosenteissa johtuu euron vahvistuneesta kurssista dollariin verrattuna. Alueellisten tulosten mukaan Lähi-itä loisti 24 % kasvulla, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu oli 12 % ja Afrikassa 11 %. Suomessa BDO:n liikevaihto kasvoi 10 %. BDO on säilyttänyt viidennen sijansa kansanvälis- ten tilintarkastustoimistojen sijoituslistalla. Kuulumalla ryhmään, jolla on laaja verkosto, BDO:n jäsenyritykset haastavat suuremmat kilpailijansa tarjoamalla asiakkailleen erilaisen yksilöllisen vaihtoehdon. Suomen BDO:n liikevaihto osoittaa suurempaa prosenttimääräistä kasvua kuin muiden yritysketjujen tähän mennessä julkistettujen tilinpäätösten liikevaihdot. Tämä selvästi vahvistaa, että BDO:lla Suomessa on kyky palvella suuria monikansallisia asiakkaita, missä päin maailmaa he sitten sijaitsevatkaan. BDO:n kansainvälinen yritysketju koostuu 621 toimistosta 107 maassa. Henkilökuntaa ketjulla on lähes edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 7 %.

13 BDO pähkinänkuoressa B D O S u o m e s s a on suomalainen talousalan asiantuntija, jolla on suomalainen osaaminen, kontaktiverkosto ja joustavuus sekä suuren kansainvälisen BDO verkoston resurssit, menetelmät, laatu ja neuvonantajat; on toiminut itsenäisenä yhtiönä vuodesta 1994 lähtien; toimii itsenäisesti ja on kokonaan kotimaisessa omistuksessa; on yli 30 tilintarkastusammattilaisen organisaatio ja on yksi viidestä suomalaisesta PCAOB* rekisteröidystä yhtiöistä; palvelee Helsingissä (BDO FinnPartners Oy), Turussa (BDO Lyran Oy) sekä Lahdessa ja Porissa (BDO Bical Oy); toiminnan tärkeimpiä arvoja ovat ammattimaisuus ja laatu sekä yhteistyö ja luottamus. Asiakkaiden menestyminen on pääasia. *) Public Company Accounting Overside Board B D O I n t e r n a t i o n a l on maailmanlaajuinen tilintarkastusverkosto. Jokainen itsenäinen BDO jäsenyritys palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita omassa maassaan kansainvälisen verkoston tukemana ja tarjoaa laajan valikoiman tilintarkastus ja konsultointipalveluita; aloitti toimintansa vuonna 1963, ja oli nimeltään Binder Dijker Otte & Co (Englannin, Hollannin ja Saksan toimistojen perustajien mukaan); koostuu yli 93 jäsenyrityksestä 105 maassa ja on edustettuna kaikissa maanosissa; on maailman 5. suurin tilintarkastusverkosto; jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,911 miljardia dollaria 2006; on 27,800 ihmisen organisaatio, sisältäen 2,220 partneria 621 toimistossa maailmanlaajuisesti. BDO Observer Julkaisija BDO FinnPartners Oy Vattuniemenranta Helsinki +358 (20) Päätoimittaja Hannu Riippi Toimituskunta Antti Suulamo Vella Kimpimäki The content of the publication belongs to BDO FinnPartners Oy unless indicated otherwise. Any copy of information must include a notice of copyright BDO FinnPartners Oy, a Finnish limited liability company and a member firm of the BDO network of independent member firms affiliated with BDO International. BDO and BDO International are trademarks of Stichting BDO BDO is the brand name for the BDO International network and all BDO Member Firms. BDO International is a world wide network of public accounting firms, called BDO Member Firms, serving international clients. Each BDO Member Firm is an independent legal entity in its own country. The network is coordinated by BDO Global Coordination B.V. incorporated in the Netherlands, with an office in Brussels, Belgium, where the Global Coordination Office is located. BDO Observer is designed to provide general information on matters of interest. The contents are not a substitute for specific advice and should not be relied upon as such. The information is not intended to constitute accounting, tax, investment, legal or other professional advice or services. The material discussed should not be acted on without obtaining professional advice appropriately tailored to your individual needs. Although we aim to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. Please contact BDO FinnPartners Oy for specific advice on any area of interest.