KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIA VUOTEEN 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIA VUOTEEN 2010"

Transkriptio

1

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIA VUOTEEN 2010 Raportti Päivi Mäenpää Kotka 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 27. 1

3 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Oy Kotkan kirjapaino Ab, Hamina 06/2006 ISSN ISBN

4 Esipuhe Sairaankuljetus on maassamme erityisesti 1990-luvulta lähtien kehittynyt voimakkaasti sisällöllisesti ja toiminnallisesti osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoketjua. Erityisesti lääkkeiden ja teknologian käyttö on lisääntynyt. Niinpä tehohoidon menetelmiä on ryhdytty soveltamaan kriittisessä tilassa olevien potilaiden hoidossa sairaanhoitolaitosten ulkopuolella. Kehityksen myötä on myös kuljetuksen aikana potilaita alettu hoitaa tehokkaasti. Tänä päivänä puhutaankin kokonaisvaltaisesti ensihoitojärjestelmästä. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä on tullut yhä kattavammin mukaan sairaankuljetustehtäviin. Lainsäädännössä sairaankuljetus jaetaan perustasoon ja hoitotasoon. Terveyskeskukset ohjaavat ja valvovat perustasoa ja sairaanhoitopiirit puolestaan hoitotasoa. Sairaankuljetuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kansanterveyslaissa säädetty terveyskeskuksen tehtäväksi. Terveyskeskus voi järjestää toiminnan joko itse tai sopia järjestämisestä yksityisen luvanvaraisen yrityksen tai pelastustoimen kanssa. Kuljetuskalusto ja välineistö on nykyään standardoitu EU-säädösten mukaisesti. Osa kuljetuksista on potilassiirtoja ja osa selkeästi ensihoitoa. Ensihoitojärjestelmän hoitoketjun ensimmäinen linkki on hätäkeskus, jonka on pyrittävä mahdollisimman tarkkaan tilanteen arviointiin, ja arvioinnin mukaisesti tarvittavan, oikean tasoisen ja tarkoituksenmukaisen yksikön hälyttämiseen. Ketju etenee hälytetyn yksikön saapumiseen tapahtumapaikalle ja ammattilaisten tekemään tilannearvioon. Tilannearvion pohjalta tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet koulutuksen, ammattitaidon, kokemuksen ja voimassaolevan ohjeistuksen antamin valmiuksin. Tarvittaessa konsultoidaan ensihoidon vastuulääkäriä, ja näin saatujen hoito-ohjeiden mukaisesti potilaan hoitoa edelleen jatketaan kuljetuksen aikana hoitopaikkaan saakka. Erittäin tärkeää on, että tänä aikana turvataan toimiva tiedonvälitys em. toimijoiden kesken. Perustuslain mukaan kansalaisille tulee taata tarvittavat terveydenhuollon palvelut tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Kuitenkin mm. sosiaali- ja terveysministeriön asettama Sairaankuljetuksen luvan myöntämistä ja taksan vahvistamista koskevien käytäntöjen kehittämistyöryhmä, Saku-työryhmä muistiossaan vuonna 2000 totesi, että nykyinen järjestelmä on epäselvä, sekava. Siksi maassamme tulisi ryhtyä toimenpiteisiin järjestelmän yhtenäistämiseksi. Työryhmä mm. totesi, että selkeää kokonaisvastuuta toimivasta ensihoitojärjestelmästä ei ole osoitettu millekään terveydenhuollon taholle ja kunta/terveyskeskus on tänä päivänä liian pieni yksikkö järjestämisvastuuseen. Työryhmä ehdottikin, että sairaankuljetus järjestettäisiin ns. alueellisen mallin pohjalta laajempana kokonaisuutena. Työryhmä esitti myös em. pohjalta tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Erittäin tärkeää potilaan hoitoketjussa ensihoitojärjestelmässä on myös tarvittavan tiedon siirto oikea-aikaisesti potilaan kohtaamisen, tilanteen ja hoidon arvioimisen, oikeiden toimenpiteiden ja tarvittavien konsultaatioiden varmistamiseksi. Viranomaisradioverkko, VIRVE on otettu kattavasti maassamme sairaankuljetusyksiköiden käyttöön ja VIRVEn ansiosta perustiedonsiirto sairaankuljetusyksiköiden, hätäkeskuksen ja terveydenhuollon päivystyspisteiden välillä on voimakkaasti kehittynyt. Kuitenkin mm. datan siirrossa ja itse viestinnässä on puutteita. Valtakunnallista ensihoitokertomuksen sisällön määritystä vasta parhaillaan tehdään. 3

5 Etelä-Suomen lääninhallituksen aloitteesta käynnistyi vuonna 2003 Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanke. Hanketta rahoittavat Etelä-Suomen lääninhallitus, EU sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit, ja sitä hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n Hyvinvoinnin tutkimus-kehittymiskeskus, HYTKES. Hankkeen yksi tavoite on ollut laatia Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010 alueen toimintavalmiuksien ja tiedonkulun lisäämiseksi ja parantamiseksi huomioiden ensihoidon sisällön kehittyminen ja valtakunnassa meneillä olevat kehittämistoimenpiteet. Strategia-asiakirja valmistui keväällä 2006 ja se lähetettiin lausunnolle Kaakkois-Suomen kuntiin. Strategiaa oli laatimassa alueen ensihoidon asiantuntijoita ja käytännön toimijoita terveyskeskuksista, sairaanhoitopiireistä, pelastuslaitoksista sekä alan yrityksistä. Strategiaprosessia ohjasi KTT Jyrki Ahola. Strategiassa päätavoitteeksi otettiin Kaakkois-Suomen ensihoitojärjestelmän yhtenäistäminen yhteiseksi ensihoidon toiminnalliseksi ensihoitopalvelukeskukseksi, jota hallinnoisivat esim. sairaanhoitopiirit. Saaduissa lausunnoissa koettiin erittäin tärkeäksi esitetty visio laajemman yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi osaavine toimijoineen, mikä vastaa sitä tahtotilaa, mitä Kaakkois-Suomessa vallitsee. Lausunnoissa myös todettiin, että strategiassa on nostettu esille oikeat asiat henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Edelleen todettiin, että ensihoidon toiminnan laadun lisäksi johtamisen sekä logistiikan kehittäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Lausunnoissa otettiin yleisesti kantaa siihen, että strategiatyössä olisi tullut arvioida tarkemmin vaihtoehtoisten mallien taloudellisia vaikutuksia. Ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmä jatkaakin vielä taloudellisten vaikutusten vertailua ja arviointia. Tarkoituksena on, että tämän strategia-asiakirjan lisäksi toimitetaan alueen kuntiin, kuntayhtymiin ja sairaanhoitopiireihin vuoden 2006 lopussa asiantuntijatyönä laadittu kustannusvertailu esitetyn toimintamallin taloudellisten vaikutusten konkreettista arvioimista ja vertailua varten. Strategia-asiakirja ja kustannusvertailut ovat perusta, jonka pohjalta kehittämistyötä on edelleen jatkettava kunnissa yhteistyössä sidosryhmätoimijoiden kanssa niin, että strategiatyön aikana selkeästi löydetty yhteinen tahtotila Kaakkois-Suomen uudistetuksi ensihoitopalvelumalliksi toiminnan laadun, osaamisen sekä viestinnän kehittämisineen toteutuu ja muodostuu hyväksi käytännöksi. Kirsti Riihelä Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 4

6 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia on alueen ensihoidon toimijoiden tarpeista nouseva toiminnan kehittämisen linjaus vuoteen Tämä strategiatyö on osa Kaakkois- Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanketta. Hanke on EU:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien rahoittama ja se toimii Hanketta hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy ja siellä toimiva Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES. Kehittämisstrategiaprosessin tarkoituksena oli tuoda Kaakkois-Suomen alueen ensihoidon toimijoiden tahtotila mukaan päätöksentekoon, joka johtaa myöhemmin ensihoitopalvelutoiminnan menestyksekkääseen organisointiin ja kehittämiseen. Lähtökohtana on ensihoitopalvelun kokoaminen hallinnollisesti siten, että palvelun tasa-arvoinen saatavuus ja laatu on mahdollista turvata entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Prosessi toteutettiin jatkuvan strategiatyöprosessimallin mukaisesti (Ahola 1995). Strategiatyössä oli mukana ensihoidon asiantuntijoita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelta, ja he työskentelivät pääosin näissä kahdessa alueellisessa ryhmässä. Työryhmien tuotokset vedettiin kokouksen jälkeen yhteen ja vietiin jälleen käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Kehittämisstrategiatyön pohjaksi muodostettiin matriisi, johon erotettiin lähinnä porrastetun ensihoitopalveluketjun mukaiset painoalueet ensivastetoiminta, perustason ensihoitotyö, hoitotason ensihoitotyö, lääkärijohtoinen ensihoitopalvelu, monipotilastilanne ja siirtokuljetus. Näitä alueita tarkasteltiin kuuden näkökulman kautta, joita ovat ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus, talous ja palvelun tuottaminen, henkilöstön osaaminen, tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen, valvonta, ohjaus ja laadunhallinta sekä operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet. Matriisin kautta muodostettiin yleinen ensihoidon kehittämisstrategia näkökulmittain, joka suuntasi painoaluekohtaisten strategioiden laatimista yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Kehittämisstrategia rakentuu vuonna 2003 Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeessa tehdyn selvitystyön, uusimman alan kirjallisuuden ja tutkimuksen sekä strategiatyössä mukana olleiden asiantuntijoiden yhdessä arvioimien perususkomusten pohjalle. Tämän kehittämisstrategiatyön visio pyrkii kuvamaan ensihoitopalvelun haluttua tilaa Kaakkois-Suomessa vuonna Vuonna 2010 Kaakkois-Suomen alueen ensihoitopalvelu on organisoitu siten, että se tarjoaa alueen asukkaille tasa-arvoisesti ja inhimillisesti korkeatasoisen sekä nopean avun erilaisissa terveysongelmissa taloudellisesti ja tehokkaasti. Alueen ensihoitopalvelun tuottaa osaava ensihoitohenkilöstö, joka toimii asiakaslähtöisesti tehden saumatonta yhteistyötä muiden ensihoitopalvelun keskeisten toimija- ja viranomaistahojen kanssa. Tästä visiosta tulee totta tavoiteasettelun sekä niiden saavuttamiseksi määriteltyjen strategioiden avulla. Strategiset linjaukset on kuitenkin saatava elämään pitkäjänteisesti konkreettisissa toimintasuunnitelmissa ja päätöksissä. Työssä on kuvattu kolme kärkihanketta. Ensimmäinen on ensihoitopalvelun alueellinen järjestäminen eli Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelukeskuksen perustaminen. Toisena on sähköisen tiedonsiirron kehittäminen osana alueellista poti- 5

7 lastietojärjestelmää. Kolmas on viranomaisyhteistyön käynnistäminen lääkinnällisen pelastustoimen ohjeistuksen luomiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Näiden avulla strategiatyön linjauksia on mahdollista lähteä toteuttamaan. 6

8 Abstract The development strategy of emergency care of South-East Finland is the definition of policy until 2010 for the development of the activities rising from the needs of those working within emergency care in the area. This strategy work is part of the development project of the development of emergency communication in South-East Finland. The project is funded by the EU, the State Provincial Office of Southern Finland, the hospital districts of South Karelia and is carried out The project is administered by Kymenlaakso University of Applied Sciences Ltd and HYTKES, the research and development centre functioning there. The aim of the project is to take the wishes of emergency care providers into account in decision making, which will later on lead to the successful organization and development of emergency services. The starting point is to gather the emergency care services administratively so that the equal availability and quality of services will be guaranteed more effectively and economically. The process was carried out in accordance with the process model of continuous strategy work. (Ahola 1995). The strategy work was participated by the emergency experts of Kymenlaakso and South Karelia and the working took mainly place in these two regional groups. The ideas of the groups were discussed in the following meeting. A matrix was formed for the basis of the development strategy work. This included mainly the target areas of the chain of emergency services first response, basic emergency care, advanced emergency care, emergency care lead by doctors, situations with multiple casualties and transfer transports. These areas were examined from six points of view equal availability of emergency services, economy and production of the services, knowledge of the personnel, information and communication systems as well as the development of technology, supervision, counselling and quality control and operative management, cooperation with authorities and geographical special areas. A general development strategy was formed by the matrix with the aim of drawing out target strategies in accordance with the common goals. The development strategy based on the research work done for the development project for the emergency communication of South-East Finland in 2003, the latest literature and research of the field as well as the basic beliefs assessed by the experts participating the strategy work. The vision of this strategy work aims to describe the desired state of emergency services in On this basis it is desired in South-East Finland that In year 2010 the emergency services in South-East Finland will be organized so that all the inhabitants of the area have an equal, humanly high standard and quick access to health care services economically and effectively. The emergency services of the area will be produced bya qualified emergency care personnel, who works patient-centeredly in close cooperation with the main providers of emergency services and the authorities. This vision will come true by setting goals and reaching them by defined strategies. The strategic definition of policy must be evident in the concrete long-term action plans and decisions. The research describes three target projects, the regional arrangement of emergency services, 7

9 that means launching the emergency service centre of South-East Finland, the development of telemedicine information exchange as part of the regional patient record system, and starting the authority cooperation for drawing out guidelines for medical rescue work and the development of activities by means of which the definition of policy of the strategy work can be started. 8

10 Sisällys ESIPUHE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 STRATEGIAPROSESSIN TOTEUTTAMINEN JA ORGANISOINTI Ensihoito strategiaprosessissa Mitä strategia-ajattelu on? Mitä hyötyä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiasta on? Miten strategiatyö organisoitiin? 13 2 KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIAPROSESSIN KUVAUS 16 3 NÄKÖKULMIA KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOITOPALVELUN KEHITTÄMISEEN Ensihoitopalvelua koskeva lainsäädäntö Toimintaympäristön perususkomusten eli nykytilan kuvaus Ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus Talous ja palvelun tuottaminen Henkilöstön osaaminen Tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen Valvonta, ohjaus ja laadunhallinta Operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun visio vuoteen KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOITOPALVELUN KESKEISET TAVOITTEET JA STRATEGIAT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus Talous ja palvelun tuottaminen Henkilöstön osaaminen Tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen Valvonta, ohjaus ja laadunhallinta Operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet Strategiset kärkihankkeet 38 5 TOIMINNAN PAINOALUEIDEN MUKAISET STRATEGIAT Ensivastetoiminta Perustason ensihoitotyö Hoitotason ensihoitotyö Lääkärijohtoinen ensihoitotoiminta Monipotilastilanteet Siirtokuljetukset 50 9

11 6 YHTEENVETO KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIASTA 52 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Strategiatyöprosessin kokoukset ja prosessin ohjaukset vuosina Liite 2: Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiaseminaarin, , ohjelma Liite 3: Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueen hoitolaitostunnisteet / terveydenhuollon toimintayksiköt Liite 4: Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueen sairaankuljetus- ja ensihoitoyksiköt Liite 5: Kaavio Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelukeskuksesta ja sen toiminnasta KUVIOT 1. Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian painoalueet ja näkökulmat (matriisi) 2. Jatkuva strategiaprosessi 10

12 1 Strategiaprosessin toteuttaminen ja organisointi Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tässä strategiatyössä käytetyt käsitteet ja kuvataan yleisesti strategia-ajattelun luonnetta, sen organisoimista tässä prosessissa sekä esitetään koko työtä ohjannut matriisi, johon on koottu strategian painoalueet ja niiden tarkastelunäkökulmat. 1.1 Ensihoito strategiaprosessissa Tässä strategiatyön loppuraportissa kuvataan Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen Koska ensihoidon kentällä on käytössä useita toimintaa kuvaavia käsitteitä, käydään aluksi läpi tässä työssä käytetyt käsitteet ja niiden perustelut. Sairaankuljetustoiminnan painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän potilaiden kuljettamisesta heidän hoitamiseensa eli ensihoitoon. Ensihoito on terveydenhuollon palvelu, joka turvaa äkillisesti sairastuneen ja onnettomuuden uhrin korkeatasoisen hoidon tapahtumapaikalla, sairaankuljetuksen aikana ja sairaalassa sisältäen tilanteen arviointia, potilaan ja omaisen ohjausta ja neuvontaa, potilaan elintoimintoja käynnistävää tai ylläpitävää sekä hänen terveydentilaansa parantavaa toimintaa. Hoitotason ensihoito on tehohoidon tasoista hoitoa, joka viedään potilaan luokse. Hoitoa jatketaan kuljetuksen aikana, ja se päättyy vasta silloin, kun potilas on luovutettu lopulliseen, potilaan hoitoon kykenevään hoitopaikkaan ja hoitovastuu on luovutettu sen hoitohenkilöstölle. (Kinnunen 2002; Määttä 2003). Ensihoito on toimintana siis enemmän kuin perinteisellä sairaankuljetuksella ymmärretään. Kuljetus ensihoidossa on kuitenkin edelleen olennainen toimintaa määrittelevä tekijä, sillä avun tarve käynnistyy hätäpuhelusta ja sen yhteydessä hätäkeskuspäivystäjän tekemästä riskinarviosta. Tehdyn riskinarvion ja paikallisen terveysviranomaisen antamien ohjeiden mukaan tilanteeseen hälytetään sairaankuljetusyksikkö tai -yksiköitä. (STM 2005:23). Ensihoitohenkilöstön potilaan luona tekemän tilannearvon perusteella annetaan kyseisen potilaan tarvitsema ensihoito, joka johtaa joko potilaan kuljetukseen terveydenhuollon toimintayksikköön ja potilaan kuljetuksenaikaisen hoidon turvaamiseen tai potilaan neuvontaan ja jatkohoidon ohjaukseen ilman kuljetuksen tarvetta, ns. x-tehtävään. Kuntaliitto on määritellyt kansanterveyslaissa tarkoitetun sairaankuljetuksen ensihoitopalveluksi, joka tuottaa ensihoitoa (Huhtala, 2004). Ensihoitopalvelun käsite antaa nykyisestä toiminnasta oikeamman kuvan ja se pitää sisällään sekä sairaankuljetuksen että potilaan tilan vaativan ensihoidon. Tässä strategiatyössä käytetään käsitteitä ensihoitopalvelu ja ensihoitopalvelujärjestelmä, jotka kattavat käsitteinä koko potilaan toiminnallisen katkeamattoman hoitoketjun avun hälyttämisestä siihen saakka, kun potilas on siirretty jatkohoitoon. Ensihoitopalveluhenkilöstön tekemästä potilaan hoitotyöstä käytetään käsitettä ensihoitotyö. 11

13 1.2 Mitä strategia-ajattelu on? Tulevaisuus muodostuu Kuusen, Hiltusen & Linturin (2000) mukaan asioiden muuttumisesta ajassa. Muutoksen saavat aikaan erilaiset muutosvoimat, joihin kuuluu myös strateginen ajattelu. Ahola (1995) määrittelee strategisen ajattelun jatkuvana asiantilojen näkemisenä, kokonaisuuksien hahmottamisena ja tavoitteellisten tulevaisuudenkuvien luomisena ja arviointina sekä näiden kuvien muuttamisena todeksi. Se on enemmän kuin pelkkää ajattelua. Strategioita voidaankin Kuusen ym. (2000) mukaan kuvata toiminnaksi, joiden avulla pyritään ohjautumaan oikealle reitille, joka vie kohti tavoitetta eli visiota. Tässä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiassa vuoteen 2010 on pyritty näkemään alueen ensihoitotoiminnan tulevaisuuteen käyttäen apuna Aholan (1995) jatkuvan strategiaprosessin mallia. Työ on ollut mielenkiintoista ja haastavaa. Ensihoito on nuori terveydenhuollon toimiala, joka on vasta kehittymässä ja hakemassa parhaan mahdollisen toiminnan mallia. Tässä työssä on pyritty etsimään uusia toimintamalleja irrottautuen nykyhetkestä ja siitä johtuvista rajoitteista. Ensihoitotoimintaa ohjaava lainsäädäntö on yksi tällainen rajaava tekijä. Strategiatyöryhmä on tiedostanut, että sillä ei ole mahdollisuutta ainakaan suoranaisesti vaikuttaa lainsäädännön muuttumiseen. Työryhmä on halunnut korostaa hyviä toimintamalleja ja tuoda esille ajatuksia siitä, millainen olisi hyvä ja toimiva ensihoitojärjestelmä Kaakkois-Suomessa vuonna Onko tämä strategiatyön tulos sellainen, johon myös asioista päättävät voivat sitoutua siten, että esitetyt strategiat ovat muutakin kuin pelkkää ajattelua? Siihen ei voi antaa vastausta tässä työssä, sillä kysymys on myös tahdosta muuttaa asioita. 1.3 Mitä hyötyä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiasta on? Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisen strategiaprosessissa oli tavoitteena linjata alueen ensihoitotoiminnan tulevaisuutta siten, että tämä terveydenhuollon osa-alue mahdollistaa entistä korkealaatuisemman ensihoitopalvelun tuottamisen alueen väestölle. Tulevaisuuden linjauksen pohjana on strategiatyön alkuvaiheessa tehty nykytilan alueellinen ja valtakunnallinen kartoitus, jossa strategiatyöryhmä kävi läpi ensihoitopalvelutoiminnan ongelmat ja kehittämiskohteet. Tulevaisuuden linjauksessa keskeisinä laadullisina määritteinä ovat strategiatyöryhmässä yhteisesti hyväksytyt alueen ensihoitotoiminnan arvot, joita ovat ammatillinen osaaminen, toiminnan inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys, alueellinen tasa-arvoisuus, eri toimijoiden yhteistyö sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Arvot on tarkoituksella ilmaistu ihmisestä lähtien, vaikka useimmiten järjestys asioita käsiteltäessä on toinen. Nämä arvot ovat strategiaprosessin perusta ja myötäilevät myös potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (785/1992) henkeä. Strategiaprosessissa saatiin aikaan seuraavat asiat: Määriteltiin ensihoitopalvelun taustalla olevat alueelliset ja laajemmat perususkomukset, joiden avulla kartoitettiin nykytila. Analyysi perustui olemassa olevaan yleiseen tietoon sekä toimijoiden omiin näkemyksiin. Asetettiin ja kuvailtiin Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun tahtotila eli visio. 12

14 Asetettiin tavoitteet ensihoitopalvelun painoalueille, joita tarkasteltiin valituista näkökulmista (vrt. matriisi). Suunniteltiin ja valittiin Kaakkois-Suomen tasolle ensihoitopalvelun kehittämisen strategiat eli toiminnan yleislinja ja strategiat ensihoitopalvelun eri osa-alueille. Nimettiin kärkihankkeet, joiden totuttamisella vauhditetaan ensihoitopalvelun kehittämistä Kaakkois-Suomessa. Laadittiin yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia ensihoitopalvelun eri painoalueille. Kehittämisstrategia on laadittu mahdollisimman laajan ensihoidon alueellisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Ryhmässä päädyttiin toiminnan kehittämisen linjaukseen, jonka mukaan ensihoitopalvelu organisoidaan Kaakkois-Suomessa alueellisesti sairaanhoitopiirien toimintana. Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun järjestämisalue on tällöin sama kuin Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen toiminta-alue. Tämä linjaus mahdollistaa ensihoitopalvelun kehittämisen kokonaisuutena, kun alueella jo käytössä olevat resurssit yhdistetään ja käytetään koko alueen ensihoitopalvelun kehittämiseen.. Lopullisena tavoitteena on tarjota alueen asukkaille entistä korkeatasoisempaa hoitoa erilaisissa terveysongelmissa, osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön avulla. Tehty strategiatyö antaa selkeät suuntaviivat ja osin myös konkreettiset ehdotukset toiminnan kehittämiseen 1.4 Miten strategiatyö organisoitiin? Strategiaprosessi on tehty alueen ensihoitopalvelun asiantuntijoiden ja Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen yhteistyönä. Hanke on EU:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien rahoittama hanke, ja sitä hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy ja siellä toimiva Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES. Työ käynnistyi virallisesti syksyllä 2004, kun Etelä-Suomen lääninhallitus oli hyväksynyt aiemman hankesuunnitelman muutokset. Hankesuunnitelman muutoksessa tavoitteisiin lisättiin Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian laatiminen. Syksyn 2004 aikana oman strategiaprosessimallin kehittänyt kauppatieteiden tohtori, professori Jyrki Ahola lupautui antamaan ohjausta prosessin läpiviemiseksi hankkeen projektipäällikkö Päivi Mäenpäälle, jonka vastuulla oli strategiatyön käytännön toteuttaminen. Kaakkois-Suomen ensihoidon strategiatyö on tehty jatkuvan strategiaprosessin mukaan, jossa alueen ensihoitopalvelua tarkastellaan kuuden (6) keskeisen painopistealueen kautta. Ne noudattavat koko ensihoitojärjestelmän eri toiminta-alueita, sillä painopisteet ovat muototutuneet ensihoitopalvelujärjestelmän toiminnallisesta kokonaisuudesta. Näin ne mahdollistavat koko toiminnan tarkoituksenmukaisen tarkastelun. Valitut painoalueet ovat: ensivastetoiminta perustason ensihoitotyö hoitotason ensihoitotyö lääkärijohtoinen ensihoitopalvelu 13

15 monipotilastilanne siirtokuljetus Lisäksi ensihoitopalvelun toimintoja tarkasteltiin strategiatyöryhmässä kuudesta (6) eri näkökulmasta, jotka ovat samat kaikille painotusalueille. Näkökulmien valinnassa strategiatyöryhmä käytti pohjana yhdysvaltalaisen NHTSC: n (National Highway Traffic Safety Commite) luomaa 14 ulottuvuuksista mallia. Sen perusteella muokattiin tässä työssä käytetyt näkökulmat, jotka ovat seuraavat: ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus talous ja palvelun tuottaminen henkilöstön osaaminen tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen valvonta, ohjaus ja laadunhallinta operatiivinen johtaminen ja viranomaisyhteistyö sekä maantieteelliset erityisalueet (mm. vesistö, liikenneyhteydet ja raja) Kuvio 1. Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian matriisi Strategiaprosessi eteni vaiheittain. Perustavaa esityötä oli tehty jo vuoden 2003 aikana, jolloin Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanke käynnistyi. Silloinen projektipäällikkö Jukka Pappinen oli koonnut alueen ensihoidon asiantuntijoita kokouksiin, joissa keskityttiin muutamien ensihoitopalvelun toimintojen kehittämiseen. Tällöin kehitettiin mm. tilastointimallit elottomille sekä sydäninfarktin trombolyysi- eli liuotushoitoa saaneille potilaille. Varsinaisen strategiaprosessin käynnistyttyä syksyllä 2004 todettiin, että ensihoidon asiantuntijoita, joilla on mahdollista aktiivisesti osallistua prosessiin, on melko pieni ryhmä. Tällöin päätettiin, että prosessi viedään läpi siten, että ei muodosteta erikseen painoalueiden mukaisia alatyöryhmiä. Painoalueittaiset työryhmät olisivat mahdollistaneet jokaisen alueen syvällisemmän tarkastelun, mutta asiantuntijaryhmän koko määritteli tässä toiminnan organisoinnin realiteetit. 14

16 Strategiatyöryhmän jäsenet Strategiatyöryhmän kokouksiin ovat osallistuneet prosessin eri vaiheissa seuraavat henkilöt: ensihoidon vastuulääkäri Loikas Petri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ensihoidon vastuulääkäri Niemelä Heimo, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ensihoidon vastuulääkäri, avohoidon johtaja, Kristeri Kari, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sairaankuljetusyrittäjä Putkinen Esko, Parikkalan Ensihoitopalvelu Oy sairaankuljetusyrittäjä Koponen Markku, Imatran alueen sairaankuljetus ky sairaankuljetusyrittäjä Arola Hannu, Anjalankosken sairaankuljetus ky sairaankuljetusyrittäjä Natunen Anssi, Ruokolahden ensihoito ky ensihoidon vt. osastonhoitaja Pappinen Jukka, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri johtava lääkäri Kohvakka Timo Lappeenrannan tk (syksystä 2005 lähtien Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja) apulaispalopäällikkö Westerstråhle Ulf, Etelä-Karjalan pelastuslaitos projektipäällikkö Mäenpää Päivi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, HYTKES Lisäksi seuraaville henkilöille on lähetetty sähköpostitse kokouksissa käsiteltyjä asioita ja työstettyä materiaalia kommentoitavaksi: sairaankuljetuspäällikkö Wall Janne, Kymenlaakson pelastuslaitos johtava lääkäri Keränen Pekka, Joutsenon tk ensihoidon johtaja Ruusunen Juha, Imatran tk ensihoidon vastuulääkäri Virolainen Raija, Elimäen tk sairaankuljetusyrittäjä Turtia Timo, Paramedic Oy Strategiatyötä on myös käsitelty Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmässä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: sosiaalineuvos, lääninlääkäri Riihelä Kirsti, Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, ohjausryhmän puh.joht. johtajaylilääkäri Kauppinen Ritva, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, varapuh.joht. (varajäsen Niemelä Heimo) johtajaylilääkäri Haavisto Ermo, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, varapuh.joht. (varajäsen Loikas Petri) pelastusjohtaja Parkko Vesa, Kymenlaakson pelastuslaitos ensihoidon koulutusohjelmajohtaja Saikko Simo, Etelä-Karjalan AMK (jäsen asti) sairaankuljetusyrittäjä Koponen Markku, Imatran alueen sairaankuljetus ky ensihoidon vastuulääkäri, avohoidon johtaja, Kristeri Kari, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon VIRVE pääkäyttäjä Pekkola Tapio, Etelä-Suomen lääninhallitus aikuiskoulutusjohtaja Airola Anneli, Kymenlaakson AMK projektijohtaja Hasu Johanna, Kymenlaakson AMK (jäsen asti) apulaispalopäällikkö Westerstråhle Ulf, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (jäsen lähtien) ensihoidon johtaja Ruusunen Juha, Imatran terveyskeskus (jäsen alkaen) 17

17 Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeesta ohjausryhmään kuuluu projektipäällikkö Päivi Mäenpään lisäksi projektikoordinaattori Marko Lehikoinen alkaen. Ohjausryhmän kokouspöytäkirjat ja muu materiaali lähetetään myös sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partaselle, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri sekä sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassiselle, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri sekä projektin valvojalle, EU-koordinaattori Merja Rossille Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolle. 18

18 3 Näkökulmia Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun kehittämiseen Tässä kappaleessa käydään läpi jatkuvan strategiaprosessin vaiheista perususkomusten määrittely matriisiin tarkastelunäkökulmien kautta sekä esitetään toiminnan kehittämisen visio. Aluksi esitetään kooste ensihoitopalvelua säätelevästä lainsäädännöstä, joka muodostuu useista eri säädöksistä. Osa näistä koskee erityisesti ensihoitopalvelun järjestämistä, sopimista, valvontaa, ohjausta sekä toimintaan liittyviä vastuukysymyksiä. Osa lainsäädännöstä on yleistä terveydenhuoltoa ja siten myös ensihoitopalvelussa toimivaa henkilöstöä, koskevaa. 3.1 Ensihoitopalvelua koskeva lainsäädäntö Suomen perustuslain (731/1999) 6 edellyttää ihmisten tasavertaista kohtelua yhteiskunnassa ja 19 mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kansanterveyslain (KTL, 66/ ) perusteella kunnan tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällistä pelastustoimea sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittaa sairaankuljetusvalmiutta, lukuun ottamatta sairaankuljetukseen tarvittavia ilma-alusten sekä kelirikkokelpoisten ja vastaavanlaisten erityiskulkuneuvojen hankintaa. Asetus pelastustoimesta (787/2003) määrittelee, että terveydenhuoltoviranomaiset huolehtivat lääkinnällisestä pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta. Lääkinnällinen pelastustoimi on erikoissairaanhoitolain (ESHL, 1062/ 1989, 1) mukaan osa erikoissairaanhoitoa. Sairaanhoitopiirin on nimettävä lääkinnällisestä pelastustoimesta vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on edistää, organisoida ja johtaa toiminnan kehittämistä alueellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista (733/1992) annetun lain perusteella kunta voi järjestää sairaankuljetuksen joko omana toimintanaan, yhdessä toisen kunnan kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palvelut toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Yksityisellä sairaankuljetusyrityksellä tulee olla lain luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) edellyttämä lääninhallituksen myöntämä liikennelupa. Pelastustoimi voi tuottaa asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan ensihoitopalvelua, jos siitä on sovittu terveydenhuoltoviranomaisten kanssa. Sairaankuljetusasetuksen (565/1994) mukaan sairaankuljetuksen pitää olla lääketieteellisesti asianmukaista ja kuljetusmuotoa valittaessa on otettava huomioon potilasturvallisuus. Lisäksi toimintaa varten pitää olla asianmukainen sairaankuljetuskalusto ja varustus. Asetus määrittelee myös perus- ja hoitotason ensihoidon. Terveyskeskus ohjaa ja valvoo perustason ja osaltaan hoitotason sairaankuljetusta, ja tähän tehtävään on määrätty ensihoidosta vastaava lääkäri, tai jos häntä ei ole nimetty, toiminnasta vastaa terveyskeskuksen johtava lääkäri, vastaava lääkäri tai ylilääkäri. Sairaanhoitopiiri ohjaa ja valvoo osaltaan hoitotason sairaankuljetusta, ja tehtävään on nimetty ensihoidosta vastaava lääkäri. 19

19 Ensihoitopalvelussa on voimassa kaikki se, mitä potilaan asemaa ja oikeuksia (785/1992, muutokset 653/2000) koskevassa laissa on säädetty. Tämän perusteella potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lain mukaan potilasta on myös ohjattava ja annettava hänelle terveydentilaan ja hoitoon liittyvä selvitys siten, että potilas ymmärtää sen sisällön. Potilasvahinkolain (585/1994) mukaan potilaalla on oikeus korvaukseen terveydenhuollossa sattuneesta vahingosta, joka johtuu tutkimukseen, hoitoon tai muuhun vastaavaan toimintaan liittyvästä laiminlyönnistä tai tapaturmasta. Tapaturma voi tapahtua myös sairaankuljetuksen aikana. Laissa on määritelty lisäksi ensihoitopalveluun olennaisesti liittyvien hätäkeskuspäivystäjien ja sopimukseen perustuvien ensivasteauttajien toiminnasta johtuvat potilasvahingot. Lääkehoidon toteuttamisesta ensihoitopalvelussa, kuten muussakin terveydenhuollossa, säädetään lääkelaissa 395/1987 ja sen muutoksissa 853/2005 sekä lääkeasetuksessa 693/1987. Lääkelaitos antaa em. lainsäädännön perusteella tarkemmat toimintaa koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2006 alussa lääkehoidon toteuttamista käsittelevän oppaan (Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 2005:32), jossa määritellään mm. terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkkeiden annosteluun liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Sairaankuljetusasetuksen (565/1994, 5) mukaan hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi potilaan tilasta ja hänelle suoritetuista toimenpiteistä on tehtävä asianmukaiset merkinnät. Ensihoitopalvelussa täytetään SV210-lomake, johon kirjataan hoitamiseen liittyvät tiedot. Lomake toimii myös KELA: n matkakorvauslomakkeena. Täytetty SV 210-lomake on näin osa potilasasiakirjaa. Lain potilaan asemasta ja oikeuksista 12 mukaan on säädetty lisäksi, että terveydenhuollon ammattihenkilön on merkittävä potilasasiakirjoihin tarpeelliset tiedot potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjojen laatimisesta (99/2001) määritellään kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja henkilöt, jotka saavat tehdä merkintöjä potilasasiakirjoihin. Näitä ovat potilaan hoitoon osallistuvat henkilöt, jotka on määritelty laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat tehdä merkinnät potilasasiakirjoihin. Myös muut hoitoon osallistuvat henkilöt saavat tehdä merkintöjä ammattihenkilöiden ohjeiden mukaan. Henkilötietolain (523/1999) mukaan potilaalla on oikeus tarkastaa häntä koskevat potilasasiakirjoihin merkityt tiedot. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittelee eri terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten laillistetun, luvan saaneen ja nimikesuojatun ammattihenkilön, ja antaa yleiset sekä ammattieettiset velvoitteet. Lain 22 rajaa taudinmäärityksen ja oikeuden määrätä lääkkeitä lääkärin tehtäväksi. Ensihoitotilanteet sairaalan ulkopuolisena toimintana eroavat kuitenkin muista terveydenhuollon palveluista. Hätätilanteissa tarvitaan sekä perusettä hoitotasolla riittäviä hoitotoimenpidevaltuuksia sekä hoitovaltuuksia. Nämä perustuvat perus- ja täydennyskoulutukseen, määräaikaiseen hoitovelvoitteeseen (-lupaan) ja tilanteessa tarvittaessa tehtävään lääkärin konsultaatioon hoito-ohjeiden pyytämiseksi. Luvat ovat paikkakunta- tai sairaanhoitopiirikohtaisia, ja ne myöntää pääsääntöisesti perustasolla terveyskeskuksen ensihoidon vastuulääkäri ja hoitotasolla sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. (Määttä 2003, 29) Myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan salassapitovelvollisuutta koskevat määräykset ovat erittäin tärkeät. Salassapitovelvollisuuden väistymisen 20

20 periaatteena on asianomaiselta henkilöltä saatu lupa. Ensihoitopalvelua, osana muuta terveydenhuoltoa, koskee salassapidon väistymiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus tartuntatautilain (583/ ), lastensuojelulain (683/1983, 40), rikoslain (839/1889), lain kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973, 14) sekä lain tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (24/2001, 10) säädösten mukaisesti. Myös pelastuslain (458/2003, 85) mukaan pelastustoimen palveluksessa oleva tai pelastustoimeen osallistuva henkilö ei saa pelastustoimeen kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen tai luvatta ilmaista muille tässä tehtävässään seikkaa, josta on lailla säädetty tai lain nojalla määrätty salassapitovelvollisuus. Tähän liittyvät mm. henkilön terveydentilaa koskevat tiedot. 3.2 Toimintaympäristön perususkomusten eli nykytilan kuvaus Strategiaprosessissa on tärkeää tarkastella toimintaympäristöä. Ahola (1995) erottaa ympäristöanalyysissä kaksi näkökulmaa. Makronäkökulman analyysissä tarkastellaan ympäristöä laajasti. Ensihoidon kehittämisstrategiaprosessissa tämä tarkoittaa ensihoidon tämänhetkisen toimintaympäristön tarkastelua sekä mahdollisten tulevaisuuspolkujen hahmottelua valtakunnallisella tasolla. Mikronäkökulmassa tarkastellaan lähellä olevaa toimintaympäristöä, joka tässä ensihoidon kehittämisstrategiassa on Kaakkois-Suomen alueen tilanne nyt ja sen odotettavissa olevat muutokset. Seuraavassa tarkastellaan ensihoitopalvelun toimintaympäristöä sekä mikro- että makrotasolla. Perususkomusten kuvaaminen perustuu strategiatyöhön osallistuneiden asiantuntijoiden tietoon, näkemyksiin ja kokemuksiin toiminnan nykytilasta, lainsäädäntöön sekä ensihoitopalvelua käsittelevään uusimpaan kirjallisuuteen. Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen edellinen projektipäällikkö Jukka Pappinen selvitti vuoden 2003 aikana Kaakkois-Suomen ensihoidon tilannetta tilastoidun tiedon perusteella. Tätä tietoa on käytetty työssä soveltuvin osin. Suomalaisesta ensihoidon järjestelmästä ja hallinnoinnista ei ole olemassa toistaiseksi sellaista tieteellistä tietoa, jota olisi voitu käyttää strategiatyön pohjana. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ensihoitotyöryhmä (STM 1997:16) tarkasteli ensihoitojärjestelmää palveluketjuna. Työryhmässä kartoitettiin ensihoitojärjestelmän nykytila ja ongelmat sekä selvitettiin lääkintähelikopteritoimintaa osana ensihoitojärjestelmää. Tämä työ oli tärkeä toiminnan kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Ensihoitopalvelun merkitys osana terveydenhuoltoa ja potilaan hoito- ja palveluketjun alkua on jatkuvasti lisääntymässä koko valtakunnassa, kun ensihoitopalvelutehtävien määrä kasvaa nopeasti. Tähän vaikuttaa mm. se, että väestö ikääntyy, elinikä kasvaa ja pitkäaikaissairaiden osuus väestöstä lisääntyy. Lisäksi mielenterveysongelmat sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ovat kasvava ongelmakenttä. Näihin tilanteisiin liittyy usein väkivaltaisuutta, tapaturmariskien lisääntymistä sekä huumeiden yliannostus- ja alkoholimyrkytystapauksia. Myös sosiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys ja syrjäytyneisyys lisääntyvät. Sosiaalisiin ongelmiin apua tuova sosiaalipäivystysjärjestelmä on vasta kehittymässä Suomeen. Ensihoitopalvelujärjestelmän on pystyttävä vastamaan väestön yhä monitahoisempiin ja vaikeampiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. (Määttä 2003, 24) Huolimatta edellä mainituista yhteiskunnallisista kehitystrendeistä päivystystoiminta keskittyy terveydenhuollon laitoksissa yhä suurempiin yksiköihin, mistä seuraa potilaiden kuljetusmatkojen pidentyminen. Tämä kehitys edellyttää asianmukaista, ammattitaitoista ja tehokasta ensihoitoa potilaan kotona tai tapahtumapaikassa. Varsinkin väestön ikääntyminen lisää sekä 21

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ensihoitopalvelusopimus

Ensihoitopalvelusopimus 1 Ensihoitopalvelusopimus Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Taivassalon kunta, sairaankuljetus Sopimuksen kohde 1 Sopimuksen kohde

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset.

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset. 26.5.2014 Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Viite: Markkinaoikeuden lausuntopyyntö 28.4.2014 Dnro:2014/453-461 Tausta Yhdeksän sairaankuljetus-/ensihoitoyrityksen tekemä valitus Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot