MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 3/2009

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 3/ SISÄLLYS YLIOPISTOJA PALKITAAN VASTEDES LAADUSTA JA VAIKUTTAVUUDESTA DR. JOAN LOFGREN IS THE NEW PROGRAM DIRECTOR OF HSE MIKKELI ASTRAL-TUTKIMUSLABORATORIOLLE RAHOITUSTA MATERIAALITEKNIIKAN INNOVAATIOYMPÄ- RISTÖJEN VAHVISTAMISEEN UUSIA VOIMAVAROJA ESIMIESTYÖHÖN DIGITOINTIKESKUKSEEN 20 UUTTA TYÖNTEKIJÄÄ OPM:N RAHOITUKSELLA ECO STUDIES -LUOMUOPINNOT KIINNOSTAVAT OPISKELIJOITA LUOMUTIETOA UUDELLA TOIMINTAMALLILLA VIHANNESTILOJEN KANNATTAVUUTTA KEHITETÄÄN TAUTIEN JA LANNOITUKSEN HALLINNALLA ENERGIAOMAVARAINEN MAATILA VÄHENTÄÄ TEHOKKAASTI YMPÄRISTÖN RAVINNE- JA HAJA- KUORMITUSTA LUOVILLA ALOILLA ON VIENTIÄ MAAILMALLA VENÄLÄISOPISKELIJAT ESITTELIVÄT LIIKETOIMINTASUUNNITELMANSA BALTIC SEA INTEGRATION HANKE KV-LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN KÄYNNISTYY KOULUTUSTA TAPAHTUMIA - BUSINESS THROUGH RESEARCH - ASTRaL-SEMINAR LIIKETOIMINTAA TUTKIMUKSESTA - YRITTÄJÄLÄHTÖINEN TUTKIMUS Venäläinen elokuva yhteiskunnan peilinä -Studia Generalia luento klo 16:30 - HUOM! Elokuvaviikko Räntää ja Loskaa myös Mikkelissä! Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa kaksi uutta venäläistä elokuvaa ALEKSANDRA ma klo 16:30 ja KERRAN PROVINSSISSA ti klo 16:30 - Tuukkalan kaivaukset syksyllä Studia Generalia luento klo 16:30 - Mikkelin Tiedepäivää vietetään ti HENKILÖSTÖUUTISIA - Ruralia-instituutti palkitsi työntekijöitään 1

2 YLIOPISTOJA PALKITAAN VASTEDES LAADUSTA JA VAIKUTTAVUUDESTA YLIOPISTOKESKUSTEN ASEMA RIIPPUVAINEN EMOYLIOPISTOJEN TAHTOTILASTA Yliopistojen keskinäisen kilpailun valtionosuuksista odotetaan kiristyvän yliopistolain uudistuksen myötä. Jatkossa kunkin yliopiston pitää entistä enemmän ansaita rahoituksensa tulosten, eli laadun ja vaikuttavuuden, ei vain määrän kautta. Myös yliopistokeskusten on entistä paremmin lunastettava olemassaolonsa oikeutus. Yliopistokeskusten tulee profiloitua ja fokusoida toimintaansa nykyistä enemmän ja löytää omaleimaisuutensa. Opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukka puhui yliopistojen ja niiden rahoituksen uudistamisesta Porin yliopistokeskusseminaarissa lokakuussa. Valtiosihteeri Misukka lohdutteli, ettei mikään yliopisto menetä kohtuuttomasti valtionosuuksiaan, mutta jatkossa palkitaan entistä enemmän hyvästä työstä. Eduskunta hyväksyi yliopistolain kesäkuussa ja yliopistojen tulosneuvottelut ministeriön kanssa on aloitettu lokakuussa. Jatkossa yliopistot vastaavat itse entistä enemmän omasta taloudestaan, ja valtionrahoitusta jaetaan laskennallisen mallin mukaan, kun nykyisin rahaa on jaettu pitkälti opiskelijamäärien mukaan. Päätöksenteko siirtyy tulevaisuudessa suurelta osin yliopistoille ja ne päättävät itse, mitä rahoilla tehdään. Osa yliopistokeskusten rahoituksesta tulee emoyliopistojen kautta. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on yliopistokeskuksissa jatkossakin merkittävä. Yliopistokeskukset ovat yliopistojen yhteenliittymiä, konsortioita. Yliopistojen toiminta alueella, siis myös yliopistokeskuksissa, on yliopistojen käsissä ja oleellista on, että yliopistokeskusten toiminta tuottaa lisäarvoa sekä alueelle että yliopistolle. Yliopistokeskusten täytyy myös täyttää samat laatu- ja vaikuttavuuskriteerit. Vaikka yliopistojen strategiaprosessit erityisesti alueellisten toimintojen osalta ovat paikoitellen vielä kesken, ei Mikkelissä ole nähtävissä välittömiä uhkakuvia yliopistokeskuksen osalta. Lisätietoja: Mikkelin yliopistokeskuksen vs. pääsihteeri Matti Malinen, p , DR. JOAN LOFGREN IS THE NEW PROGRAM DIRECTOR OF HSE MIKKELI Mikkeli University Consortium is pleased to announce that the Helsinki School of Economics has appointed Dr. Joan Lofgren as the new Program Director of HSE Mikkeli. Dr. Lofgren brings strong academic credentials to the position and a great deal of international experience. Dr Lofgren is currently teaching in Mikkeli. Joan Lofgren holds a Ph.D. from Columbia University (political economy). She has taught in different programs in Finland, including at the University of Tampere, University of Turku and the Helsinki School of Economics, Mikkeli Campus. In Mikkeli, she has taught the course on Doing Business in the Baltics and has served as a thesis supervisor. Joan Lofgren also was a researcher at the Center for Markets in Transition (CEMAT), a research unit of the main campus of the Helsinki School of Economics. She has conducted numerous research projects on topics such as women entrepreneurs, social capital networks among managers and innovation networks. Joan also has served as a language consultant at the Nordic Investment Bank. In addition to her native language of English, she is fluent in Finnish, Swedish, Russian, and German. Joan Lofgren is originally from the United States (State of Washington) but has lived in Europe altogether for 20 years, including Switzerland, Germany, Sweden, Estonia, Russia and Finland (since 1995). Joan Lofgren has begun her position as Program Director on a half-time basis but will be full-time starting November 1, More information: Dean David Atkinson, Helsinki School of Economics, Mikkeli Campus, Tel.: , david.atkinson@mli.hse.fi. 2

3 ASTRAL-TUTKIMUSLABORATORIOLLE RAHOITUSTA MATERIAALITEKNIIKAN INNOVAATIOYMPÄIRISTÖJEN VAHVISTAMISEEN Astral-tutkimuslaboratorio on saanut euroa innovaatioympäristön vahvistamiseen. Materiaalitekniikan innovaatioympäristön vahvistaminen -hankkeessa, jota Itä-Suomen lääninhallitus rahoittaa, pääpaino on uuden ALD laitteen hankinnassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä toimiva ASTRaL -laboratorio on ollut mukana ALD-teknologian ja ohutkalvojen kehittämisessä vuodesta 2004 lähtien. Laitehankinnalla vahvistetaan edelleen laboratorion tutkimustoimintaa ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Atomic layer deposition (ALD) eli atomikerroskasvatus on Suomessa jo luvulla kehitetty kemiallisiin reaktioihin perustuva pinnoitusmenetelmä, joka on vasta viime vuosina alkanut kasvaa maailmalla yhdeksi varteenotettavimmista huipputeknologioista. Syy tämänhetkiseen suureen kiinnostukseen on nanoteknologia ja sen tuomat vaatimukset materiaaleille. ALD soveltuu erittäin ohuiden kalvojen pinnoitukseen, jotka ohuimmillaan voivat olla vain muutaman atomikerroksen paksuisia. Sovelluskohteita löytyy mm. elektroniikkateollisuudesta, sensoriteollisuudesta, aurinko- tai polttokennojen valmistuksesta, lääketieteen sovelluksista ja ympäristön puhdistamiseen liittyvistä menetelmistä. Lisätietoja: Tutkija Tommi Kääriäinen p , lisätietoja ALD- teknologiasta: Tutkija Marja-Leena Kääriäinen p , UUSIA VOIMAVAROJA ESIMIESTYÖHÖN HSE Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä päättyi syyskuussa vuoden kestävä esimieskoulutus, jossa keskityttiin esimiehen työhyvinvoinnin kohentamiseen ja omien voimavarojen löytämiseen. Todistuksen sai 15 eteläsavolaista esimiestä. Ohjelman aikana esimiehet kokeilivat ja testasivat uusia toimintatapoja arjen esimiestyössään ja saivat sparrausta ohjaajalta ja esimieskollegoiltaan. Tuloksena syntyi uusia oivalluksia, joita jaettiin päätöspäivänä. Mukana olivat myös esimiesten omat esimiehet. Pomot osallistuivat kaikkiaan ohjelman kolmeen koulutuspäivään sekä ohjelman alussa toteutettuun työpaikkakeskusteluun yhdessä osallistujan kanssa. Keskustelut pidettiin osallistujien omalla työpaikalla. Pilottiohjelman lähtökohtana oli koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen sekä esimiesten ja johdon yhteisen johtamisnäkemyksen syntyminen. Seuraava Voimavaroja esimiestyöhön -ohjelma käynnistyy Savonlinnassa Ohjelma kuuluu Hyvä johtaja hankkeeseen, joka on Etelä-Savon TEkeskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Eila Avelin, HSE Pienyrityskeskus, p , DIGITOINTIKESKUKSEEN 20 UUTTA TYÖNTEIJÄÄ OPM:N RAHOITUKSELLA Opetusministeriö on myöntänyt Kansalliskirjaston Kansalliselle digitointikeskukselle rahoituksen julkaisuperinnön digitointiin ja digitoitavan aineiston tuottamiseen ja kuvailuun liittyvään kehittämistyöhön. Rahoituksella palkattiin 20 uutta työntekijää, joista puolet aloitti työnsä toukokuussa ja kymmenen digitoijaa syyskuun alussa. Palvelussuhteet kestävät vuoden 2009 loppuun. Kansalliskirjaston Kansallinen digitointikeskus käsittelee aineistoja loppuvuoden kahdessa vuorossa. Kansallisessa digitointikeskuksessa työskentelee yhteensä 86 työntekijää. ECO STUDIES -LUOMUOPINNOT KIINNOSTAVAT OPISKELIJOITA Eco Studies -opinnot ovat kasvattaneet suosiotaan yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Myös avoimen yliopiston kautta tulevien opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet. Luomutietojensa päivitystä tarvitsevat 3

4 mm. monet opettajina ja neuvojina työskentelevät henkilöt. Syyslukukauden Eco Studies -opintoihin on tähän mennessä ilmoittautunut 151 opiskelijaa, joista ennätykselliset 29 henkilöä syyskuussa alkavalle luomukasvintuotannon opintojaksolle. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön Eco Studies -opetusohjelma tarjoaa Suomen ainoat yliopistolliset opintokokonaisuudet luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa. Monitieteisessä ohjelmassa voi suorittaa luomun perusopinnot, ja opetus on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaista. Opintoja voi suorittaa myös avoimen yliopiston kautta. Kansainvälisessä kestävän kehityksen keskustelussa on sitouduttu kehittämään elintarviketuotantoa nykyistä kestävämpään suuntaan. Luonnonmukainen tuotanto on merkitykseltään tärkeä, virallisesti valvottu maatalouden tuotantojärjestelmä ja elintarviketalouden sektori, joka pyrkii vastaamaan kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Luomutuotteiden kulutus on maailmalla ollut kasvussa jo vuosia, ja viime vuonna kulutus kasvoi selvästi Suomessakin. Lisätietoja: koordinaattori Aija Taskinen, p , ja opintosihteeri Ritva Mynttinen, p , LUOMUTIETOA UUDELLA TOIMINTAMALLILLA Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke kehittää luomualan osaamista verkostojen ja uusien viestintävälineiden ja toimintatapojen avulla hankkien, jalostaen ja välittäen tietoa ja osaamista alkutuotantoon. Verkossa toimivat teemaryhmät suunnittelevat hankkeen toimintaa ja kehittävät viestintää, tekevät materiaaleja ja järjestävät koulutuksia. Materiaalit julkaistaan verkkopalvelussa. Toimintaansa kehittäville, luomuun siirtyville ja luomussa kehitetyistä viljelymenetelmistä kiinnostuneille viljelijöille suunnattu oppimateriaalituotanto ja koulutukset käsittelevät kestävälle maataloudelle ja luomumaataloudelle tärkeitä aiheita kuten kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa, energiatehokkuutta ja markkinointia. Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja osatoteuttajana on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä kumppaneina ProAgria Keskusten luomuneuvojat ja monet muut luomuketjun toimijat ja kehittämishankkeet. Hanketta rahoittaa Hämeen TE-keskus valtakunnallisena hankkeena Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätietoa: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, p , ja verkkoopetuskoordinaattori Harri Hakala, p , VIHANNESTILOJEN KANNATTAVUUTTA KEHITETÄÄN TAUTIEN JA LANNOITUKSEN HALLINNALLA Etelä-Savon vihannesviljelmien tautitilanne kartoitetaan ja uusia keinoja tautien torjuntaan etsitään VIHTA-hankkeessa. Tauteja aiheuttavia sieniä ja bakteereita sekä taudinaiheuttajien leviämisreittejä kartoitetaan ja tautien torjuntaa biofumikaation ja muiden biologisten torjunta-ainevalmisteiden avulla testataan. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta yhdistää pyydyskasvien ja biofumikaatiokasvien käyttö vihannesviljelmillä, jolloin on mahdollisuus pidättää paremmin ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista vesistöihin ja samanaikaisesti vähentää maalevintäisten tautien aiheuttamia satotappioita vihannesviljelmillä. Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitoksen ja Ruralia-instituutin yhteinen hanke tehdään yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Iivonen, p ja projektisuunnittelija Hanna Avikainen, p

5 ENERGIAOMAVARAINEN MAATILA VÄHENTÄÄ TEHOKKAASTI YMPÄRISTÖN RAVINNE- JA HAJAKUORMI- TUSTA ESBIO Energiaomavarainen maatila -hankkeessa tarkastellaan energiaomavaraisesti toimivan maatilan kestävän alkutuotantoketjun energiateknistä toteuttamista sekä maatilamittakaavaisen biokaasulaitoksen sivutuotteiden tehokasta ja elintarvikehygienian kannalta turvallista hyödyntämistä. Lisäksi tutkitaan bioenergiavaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta ja ekologista kestävyyttä. Hankkeella pyritään lisäämään maaseudun energiaomavaraisuutta, lisäämään bioenergian tuotantoa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maatalouden aiheuttamaa ympäristön ravinne- ja hajukuormitusta pyritään vähentämään käyttämällä ympäristöystävällisempiä orgaanisia lannoitusmuotoja. Hanke koostuu kolmesta osatehtävästä, joita ovat biokaasulaitostarkastelu, mädätteen lannoituskäytön kehittäminen ja biodiesellaitostarkastelu. Biokaasulaitostarkastelu tukee Etelä-Savon alueen maaseutuyritysten biokaasuteknologian käyttöönoton edistämistä ja sivutuotevirtojen tehokasta ja turvallista hyödyntämistä. Hanke tuottaa uutta tietoa mädätteen käytöstä rypsin, vehnän ja avomaavihannesten lannoitteena. Biodieseltarkastelun tuloksina saadaan selville alueellisesti tuotetun RME:n ja valkuaispuristeen energia- ja hiilitaseet tavanomaisen ja luomutuotannon osalta. Hanke on Ruralia-instituutin, MAMKin, LUT:in ja MTT:n yhteishanke ja sitä rahoittaa Etelä-Savon TEkeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Iivonen, p , LUOVILLA ALOILLA ON VIENTIÄ MAAILMALLA Luovilla aloilla on halua ja kykyä kansainvälistymiseen, mutta alalle täytyy löytää sopivia rahoitusmalleja vauhdittamaan maailmalle menoa. HSE Pienyrityskeskus ja Cemat julkaisivat yhteistyönä kaksi tutkimusta, jotka kuvaavat luovien alojen kansainvälistymisen tilaa ja sen haasteita. Tutkimusjohtaja Jari Handelberg HSE Pienyrityskeskuksesta kuvasi kolmiosaista tutkimusprosessia, jossa selvitettiin yrityskentän mietteitä valtakunnallisesti sekä haastateltiin kärkiyrityksiä ja asiantuntijoita. "Luovilla aloilla tehdään valtavan pitkäjänteistä työtä. Käytössä pitäisi olla nopeasti rahoitusinstrumentteja, kun tilaisuuksia avautuu, Handelberg toteaa. Nykyiset rahoitusmuodot eivät ole Handelbergin mielestä sopivia luovien alojen yrityksille, vaan niille pitäisi kehittää uusia, erilaisia rahoitusinstrumentteja. Kansainvälistymiseen liittyy monia haasteita tutkimuksessa haastateltujen yrittäjien mielestä. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on usein vaikea löytää, aikaa ei ole riittävästi eikä kansainvälistymisosaamistakaan ole käytössä. Lisäksi rahoitusmahdollisuuksista sekä muista palveluista puuttuu tietoa ja hakuprosessikin tuntuu hankalalta. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Jari Handelberg, HSE Pienyrityskeskus, p , Lue lisää verkossa: VENÄLÄISOPISKELIJAT ESITTELIVÄT LIIKETOIMINTASUUNNITELMIAAN Uniikkeihin lahjatavaroihin erikoistunut myymälä, pihalaattoja kierrätysmateriaaleista ja ikääntyville suunniteltu käsipuhelin olivat venäläisopiskelijoiden esittelemiä liikeideoita Entrepreneurship Development -hankkeen pilottikoulutuksen päätösseminaarissa Pietarissa. 5

6 HSE Pienyrityskeskuksen ja Pietarin valtion finanssiyliopiston FinEcin yhteistyönä räätälöimä akateemisen yrittäjyyden kesäkurssi sai hyvää palautetta yliopiston johdolta, mukana olleilta luennoitsijoilta sekä opiskelijoilta. Opiskelijat päättivät koulutuksen esittelemällä raadille omat liiketoimintasuunnitelmansa. Lisätietoja: projektipäällikkö Elena Mochnikova, HSE Pienyrityskeskus, p , Lue aiheesta lisää: BALTIC SEA INTEGRATION HANKE KV-LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN KÄYNNISTYY BALTIC SEA INTEGRATION -hanke, jonka tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen, käynnistyy lokakuussa Hanke tukee eri toimialojen innovatiivisten ja osaamispohjaisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnantoiminnan- sekä yhteistyön kehittämistä ja vahvistamista Latviassa, Liettuassa sekä Pietarin alueella. Näissä maissa toteutetaan hankkeen aikana verkostoitumistapahtumia yrityshautomoiden, osaamiskeskusten, yritystoimintaa tukevien organisaatioiden ja yritysten edustajille. Lisäksi kohdemaissa tarjotaan koulutusta, yrityskohtaista konsultointia ja markkinaselvityksiä. Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueiden yrityshautomojen ja osaamiskeskusten johdolle ja henkilöstölle sekä yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittäjille. BALTIC SEA INTEGRATION on Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen kanssa yhteistyössä toteuttama ja se saa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta. Kansallisena rahoittajana toimii Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. Lisätietoja: Natalia Narits, HSE Pienyrityskeskus, p , HENKILÖSTÖUUTISIA Ruralia-instituutti on huomioinut 20-vuoden palveluksesta Mikkelin yksikössä seuraavia henkilöitä: Johtaja, professori, VTT Pirjo Siiskonen Koulutussihteeri, yo-merkonomi Sirpa Nupponen Tietotekniikkapäällikkö, DI, YTM Rauno Terho Informaatikko, FM Hilkka Aro Kamreeri, tradenomi Hanna-Riitta Karttunen Ruralia-instituutti on huomioinut 15-vuoden palveluksesta Mikkelin yksikössä seuraavia henkilöitä: Tiedottaja VTK, Anne-Maria Hytönen Toimistosihteeri Sirpa Hämäläinen Koulutussuunnittelija, YTM Riitta Kaipainen Tutkimussihteeri Mirja Marttinen Erikoissuunnittelija, agronomi Jukka Rajala Tutkimusjohtaja, varajohtaja, ETT Jouni Kujala Kehittämispäällikkö, ETM Marita Leskinen Tutkimussihteeri, yo-merkonomi Tiina Parkkinen Ruralia-instituutti on huomioinut 10-vuoden palveluksesta Mikkelin yksikössä seuraavia henkilöitä: Tuotekehittäjä Raija Alatalo Taloussihteeri, yo-merkonomi Susanna Björninen Tutkimusjohtaja, HT Torsti Hyyryläinen Projektisuunnittelija, FM, Vesa Rouhiainen Erikoissuunnittelija, ETM, Marjo Särkkä Tirkkonen 6

7 Projektipäällikkö, puutarhuri Anne Piirainen Johdon sihteeri Sirpa Piskonen Lisäksi Ruralia-instituutti on huomioinut 20 vuotta Ruralia-instituutin johtokunnassa toiminutta Apulaiskaupunginjohtaja, rakennusneuvos Eero Kaitaista. TAPAHTUMIA TOOLS FOR THE FUTURE THROUGH RESEARCH BUSINESS THROUGH RESEARCH - ASTRaL-SEMINAR, Thursday , at 14:30 16:00 p.m. Mikkeli university consortium, Classroom, 1. floor, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli The utilisation of research results brings a competitive advantage in an ever-changing environment. However, in order for companies to capitalise on the research, they have to be aware of the capabilities that can be achieved and how these can impact on their products. This seminar BUSINESS THROUGH RESEARCH introduces some of the fields of current research in thin films and surface modifications. It aims to promote cooperation between research organisations and enterprises and to make the province more innovative and competitive. To develop productive collaboration we must identify the needs of business and the possibilities coming from research. Our goal is that this seminar boosts the growth of high technology in South-Savo in business and research. This seminar presented by ASTRaL (Advanced Surface Technology Research Laboratory), the Mikkelibased research unit of Lappeenranta University of Technology, introduces its research in thin film technology. Thin films are very widely used in many different industries, ranging from pharmaceuticals and medicine to the automotive, environmental and food industries. They have an ever-increasing range of applications. One important goal of this seminar is to illustrate some uses of this ubiqitous but hidden technology. BUSINESS THROUGH RESEARCH ASTRaL-Seminar is organized by Mikkeli University Consortium and Lappeenranta University of Technology. It is open for everyone and free of charge. Please register at info@muc.fi. More information: Secretary general Matti Malinen, Mikkeli University Consortium, tel or matti.malinen@muc.fi TUTKIMUKSESTA TYÖKALUJA TULEVAISUUTEEN LIIKETOIMINTAA TUTKIMUKSESTA - YRITTÄJÄLÄHTÖINEN TUTKIMUS, To klo 13:00 15:00 Mikkelin yliopistokeskus, PYK:in luokka, 1. krs., Lönnrotinkatu 7, Mikkeli Tutkimus on työväline parempiin tuloksiin. Tutkimustiedon kattava ja nopea hyödyntäminen on kilpailuetu muuttuvassa ympäristössä. LIIKETOIMINTAA TUTKIMUKSESTA tilaisuudessa pohdimme, kuinka parantaa eteläsavolaisten tutkimus- ja kehittämistoimijoiden ja yritysten yhteistyötä ja tehdä maakunnastamme entistä innovatiivisempi ja kilpailukykyisempi. Tuloksellisten yhteistyömuotojen kehittämisessä on tärkeää huomioida eri toimijoiden tarpeet, toiveet ja toimintatavat. Tervetuloa pohtimaan, kuinka hyödyntää eteläsavolainen tutkimusosaaminen ja saavuttaa parempia tuloksia! Tilaisuuden järjestävät Mikkelin yliopistokeskus ja Tutkimuksesta kilpailukykyä -hanke. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumista mennessä osoitteeseen info@muc.fi Lisätietoja: Mikkelin yliopistokeskuksen vs. pääsihteeri Matti Malinen, puh , matti.malinen@muc.fi 7

8 TERVETULOA KUULEMAAN, KUINKA VENÄLÄINEN ELOKUVA HEIJASTAA YHTEISKUNTAA! FL, tutkija Pentti Stranius luennoi to klo 16:30 18:00 aiheesta VENÄLÄINEN ELOKUVA YHTEISKUNNAN PEILINÄ Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli AVAUS: LUENTO: Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari FL, tutkija Pentti Stranius Elokuva on aina ollut merkittävässä roolissa Venäjän, myös entisen Neuvostoliiton kulttuurielämässä. Valkokangas on aina eräänlaisen peilin tavoin heijastanut yhteiskuntaelämän käänteitä, ideologiaa, poliittisia tapahtumia ja jyrkkiäkin murroksia. Luennolla käsitellään lyhyesti venäläisen elokuvan historiaa ja erityisesti tilannetta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ohjaajista on esillä ennen muuta elokuvan "uudeksi Tarkovskiksi" nimetty lahjakas dokumenttielokuvan ja fiktion yhdistäjä, monilla festivaaleilla palkittu Aleksandr Sokurov. HUOM! Elokuvaviikko Räntää ja Loskaa myös Mikkelissä! Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa esitetään kaksi uutta venäläistä elokuvaa ALEKSANDRA ma klo 16:30 ja KERRAN PROVINS- SISSA ti klo 16:30. Pentti Straniuksen luento pohjautuu pitkälti näihin elokuviin, jotka kannattaa katsoa ennen luentoa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa! TERVETULOA KUULEMAAN TUUKKALAN KAIVAUSTEN UUSIMMISTA LÖYDÖISTÄ! FM, tutkija Esa Mikkola luennoi to klo 16:30 18:00 aiheesta TUUKKALAN KAIVAUKSET SYKSYLLÄ 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1, Mikkeli AVAUS: LUENTO: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, Ruralia-instituutti FM, tutkija Esa Mikkola Luento käsittelee Mikkelin Tuukkalan ruumiskalmiston tutkimushistorian uusimpia tut-kimustuloksia. Museoviraston arkeologian osasto kaivoi Tuukkalassa Kaivaukset liittyivät Etelä- Savon Energian kaukolämpöhankkeeseen. Kaivauksissa löytyi jo tutkituiksi otaksutulta alueelta kahdeksan hautaa, joista seitse-män oli ruumishautoja ja yksi polttohauta. Lähes kaikki haudat olivat esineellisiä. Löy-dettyjen esineiden perusteella haudat voidaan ajoittaa rautakauden lopulle tai varhaiskeskiaikaan ( jkr.). Esineistön perustella myös vainajien sukupuoli on voitu määritellä. Kaivauksissa löydettiin myös kaksi lapsen hautaa, joista toinen osoittautui yllättäen esineistöltään nyt löydetyistä rikkaimmaksi. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa! 8

9 KALENTERIIN MERKITTÄVÄKSI! MIKKELIN TIEDEPÄIVÄÄ VIETETÄÄN TIISTAINA Ensi vuonna Mikkelin Tiedepäivää vietetään tiistaina klo 12:00-19:00 Kokous- ja kongressitalo Mikaelissa. Mikkelin Tiedepäivän teemana on Kansainvälisyyttä paikallisesti. Mikkelin ensimmäistä Tiedepäivää vietettiin Kokous- ja kongressitalo Mikaelissa ja Tiedepäivä keräsi noin 140 kuulijaa. Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikön tutkijat pureutuivat Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen -teemaan Mikkelin Tiedepäivän aikana. Mikkelin Tiedepäivän tavoitteena oli tuoda esille em. toimijoiden yhteisten tutkimusalojen osaaminen laajemmalle yleisölle sekä nostaa Mikkelissä tehtävän tutkimuksen tunnettuutta myös kansallisella ja valtakunnallisella tasolla. Mikkelin Tiedepäivän yhteydessä jaettiin myös Tieteenkesyttäjä palkinto. Tieteenkesyttäjäksi nimettiin tänä vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan tutkimusjohtaja Martti Kemppinen. Tieteenkesyttäjä palkinto myönnetään henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinto myönnettiin neljättä kertaa. Lisätietoja: Vs. pääsihteeri Matti Malinen, puh , MUCINOITA TOIMITUS:: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, p , Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, p , MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS - KESTÄVÄ, UUDISTUVA JA VAIKUTTAVA YLIOPISTOYHTEISÖ Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toiminnassa painottuvat luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. OSAAMISALAT Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta TUNNUSLUVUT LYHYESTI Vuosibudjetti 17,2 M Henkilökunta 204 Kandidaattiopiskelijoita 290 Opiskelijoita 5607 Professuureja 7 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN MUODOSTAVAT HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU Pienyrityskeskus BScBA-ohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Savo KUOPION YLIOPISTO Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ 9