KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella

Transkriptio

1 KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella Raija Räikkönen 1), Sirpa Kurppa 2), Leena Rantamäki-Lahtinen 3), Arja Seppälä 4), Mira Eskola 2), Terhi Luukkonen 5) 1) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Helsinki, 2) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 2) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 3) MTT Taloustutkimus, Helsinki, 4) MTT Kotieläintuotannontutkimus, Jokioinen, 5) HY, kotieläintieteiden opiskelija, Helsinki, Tiivistelmä MTT selvitti kesällä 2011 tekemässään kyselytutkimuksessa Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueiden lammastalouden tilaa ja kehitystarpeita. Tutkimus on osa vuonna 2011 alkanutta kolmivuotista KnowSheep -hanketta. Alueen yrittäjät hyödynsivät yritystoiminnassaan monipuolisesti aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Lampaat olivat tilan päätuotantosuunta tai lisäarvon ja tärkeän mielikuvan tuoja tilan muulle yritystoiminnalle. Maatilan monialaisuus on usein ainoa vaihtoehto toimeentulon saavuttamiseksi rannikko- ja saaristoalueella. Alueella on paljon Natura ja luonnonsuojelualueita. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät lammastuotannon ympäristöystävällistä imagoa tärkeänä. Yritystoiminnassa arvostettiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, vapautta, vihreitä arvoja ja kiireettömyyttä. Maisemanhoito ja arvokkaan luonnon säilyttäminen ovat koko yhteiskuntaa palvelevia julkishyödykkeitä, jolloin työstä on mahdollisuus saada korvausta ainoastaan tukien kautta. Byrokratia, EU, epävarmuus tulevaisuudesta ja lammastalouden kannattamattomuus koettiin merkittäviksi uhkiksi. EU-tuet ovat yrittäjille välttämättömiä toimeentulon saavuttamiseksi. Yrittäjät olivat erittäin huolissaan omasta jaksamisesta. Byrokratian kuormittavuus kohdistuu etenkin monialaisille tiloille, koska yksi yritys joutuu vastaamaan moneen toimialaan kohdistuvista velvoitteista. Monialayrityksiin kohdistuvia hallintomenettelyjä tulisi kehittää integroimalla eri toimialojen vaatimuksia ja hakemalla kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa monialaisen yrityksen hallinnollisiksi vaatimuksiksi ja esimerkiksi tarkastustoiminnan pohjaksi. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Lammastalousyrittäjien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Sosiaalinen verkosto on esim. yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Verkostoitumisen kautta voidaan löytää myös keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Alueella lampaita käytetään tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lammastuotteiden kysynnän lisääntyminen on tuonut uskoa maatilan muun yritystoiminnan kasvattamiseen. Yrittäjät seuraavat yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin kannattamattomista liiketoiminnan osa-alueista voidaan luopua ja keskittää voimavarat parhaiten kannattaviin liiketoiminnan osa-alueisiin. Vaikka yrityksen kasvu ja voiton maksimointi eivät ole yrittäjille tärkeimpiä, kannattavuus on merkittävää monialayrittäjyydessäkin. Maaseutuyritysten monialaisuus on yhteiskunnalle hyödyllistä ja arvokasta etenkin harvaanasutuilla, syrjäisemmillä alueilla maaseudun palvelujen säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Asiasanat lammas, kannattavuus, monialaisuus, luontoarvot, menestystekijät, verkostoituminen 1

2 Johdanto Yrityksen strategioiden, kehittymisen ja kasvun lähtökohtana voidaan pitää resursseja, joita yrityksellä itsellään on. Resurssipohjaisessa näkemyksessä yritystoiminnan lähtökohtana ovat yrityksen omistuksessa olevat pääomat, tieto, taidot ja kyvyt (Coates ja McDermott 2002, 436.) Rannikko- ja saaristoalueen maatiloilla on paljon erilaisia resursseja esimerkiksi ranta-alueita, rakennuksia, koneita ja monipuolista osaamista, joita yrittäjät voivat hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Tilan resursseja pyritään hyödyntämään tehokkaasti ja monipuolisesti, koska toimintaympäristö ei useinkaan anna mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen esim. peltoalueita lisäämällä. Yritysten syntyyn ja kasvuun vaikuttavat ympäristölähtöisen lähestymistavan mukaan joko toimialaympäristö tai alue, jossa yritys sijaitsee. Toimialaympäristössä keskeisiä asioita ovat toimialan elinkaaren vaiheet ja keskittyneisyys. Aluenäkökulmassa korostuvat toimintaympäristön erityispiirteet ja yritysten käyttäytyminen sijainnin mukaan. (Niitykangas 2003, ) Erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaisia strategioita yrityksen menestymiseen. Rannikko- ja saaristoalueella maantieteellinen ja kulttuurinen ympäristö asettavat erityispiirteensä yrityksen toimintaympäristölle. Maaseutu on elänyt voimakkaan rakennemuutoksen kourissa viimeiset vuosikymmenet. Uusien trendien myötä asiakkaiden ostoperusteet ovat muuttuneet ja kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Evoluutioteoria antaa näkökulman yritysten kilpailukykyyn, jolloin kilpailukyvyn kannalta jonkun arvostetun ominaisuuden kehittäneet yritykset syrjäyttävät ne yritykset, joilta puuttuu tämä tärkeä ominaisuus (Metacalfe 2000, 7). Evoluutioteorian pohjalta menestyvä yritys pystyy valitsemaan toimintastrategian, joka vastaa oman aikansa haasteisiin ja arvomaailmaan. Kestävä kehitys on yksi esimerkki nykyajan asiakkaiden arvomaailmasta. Rannikko- ja saaristoalueella maaseutuyrittäjät ovat nähneet monialaisuuden ratkaisuna joko välttämättömyytenä luonnon tai taloudellisten olosuhteiden vuoksi tai aineellisten tai aineettomien voimavarojen käyttämisenä tuottavammalla tavalla uuden liikeidean toteuttamisen kautta (Alsos ym. 2002, , Peltola 2000, 203). Alueella on paljon ainutlaatuisia vesi- ja luontoalueita, joita yrittäjät voivat hyödyntää yritystoiminnassaan. Yrittäjät ovat kyselyn mukaan ammattitaitoisia, jolloin he voivat hyödyntää tehokkaammin osaamistaan monialayrittäjyyden kautta. Yrittäjät olivat myös motivoituneita, koska saavat toteuttaa luovuuttaan.(haines & Davies 1987, 23, ) Vuoden 2011 alusta alkanut kolmivuotinen KNOWSHEEP -hanke toteutetaan Central Baltic Interreg IV A -ohjelman Saaristo -alaohjelman mukaisesti Suomen ja Viron saaristoalueilla. Hankkeen tavoitteena on edistää saaristoalueiden lammaselinkeinoa. Hanke päättyy Hankkeen strateginen osuus on MTT:n vetämä. Hankkeessa ovat mukana ERIA Viron maatalouden tutkimuslaitos (pääpartneri), MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, HAMK, Länsi-Turunmaan kaupunki, Turun Yliopisto Brahea, Viron yliopisto sekä käsityöyhdistykset Saarenmaalta ja Hiidenmaalta. Tutkimushankkeen tarkoituksena on löytää taloudellinen kannattavuus lammastuotannossa sekä Viron että Suomen Itämeren saarilla ja rannikkoalueilla. Tutkimusalue sisältää paljon Natura ja luonnonsuojelualueita, joiden erikoisolosuhteet huomioidaan samoin kuin pienimuotoinen lammastalous, mikä on ollut perinteinen elinkeino Itämeren saarten asukkaille. Kestävän kehityksen strategiaan sisällytetään taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen ja ekologinen ulottuvuus. MTT selvitti kesällä 2011 tekemässään kyselytutkimuksessa koko hankealueen lammastuotannon tilaa, voimavaroja ja kehitystarpeita. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen lammastalouden strategian luomisessa. Aineisto ja menetelmät MTT toteutti kesällä 2011 kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin Itämeren rannikko- ja saaristoalueiden lammastalouden tilaa, yrittäjien arvoja ja sen kehittämismahdollisuuksia. Kyselytutkimuksen lisäksi alueen analysoinnissa on käytetty Tietopalvelulta ostettuja tietoja, yleisiä tilastoja sekä haastateltu alueen yrittäjiä. KnowSheep hankkeessa MTT:n tekemä kyselytutkimus lähetettiin Suomessa Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen saaristo ja saaristo-osakuntiin sekä Ahvenanmaalle niille tiloille, joilla oli enemmän kuin kolme lammasta. Virossa kysely lähetettiin s- postilla Saarenmaalle, Hiidenmaalle ja Länsimaalle tiloille, joilta yhteystiedot saatiin ERIA:lta. Vastauksia saatiin Suomesta 63 kpl ja Virosta 16 kpl. Suomessa vastausprosentti oli 32. Kyselyyn vastan- 2

3 neet olivat pääosin lammastalousyrittäjiä, joilla oli koko alueen keskimääräistä lammasmäärää enemmän uuhia. Aineistoa käsiteltiin pääosin yhtenäisenä aineistona, koska Suomen ja Viron vastaukset olivat hyvin samankaltaisia. Joitakin tilastollisesti merkittäviä eroja löytyi, kun verrattiin toisiinsa alle ja yli 20 uuhen lammastiloja. Tulokset ja tulosten tarkastelu Kyselytutkimuksien tuloksista nousivat voimakkaasti esille kestävän kehityksen strategiaan sisällytettävä taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen ja ekologinen ulottuvuus. Taloudelliseen ulottuvuuteen liittyy yritysvastuu, minkä kautta yritys voi toimia pitkällä tähtäimellä. Alueen maatilat olivat suurelta osin monialaisia, mikä tarkoittaa useamman toimialan yritystoiminnan harjoittamista maatilalla. Monialaisuuden kautta yritykset ovat löytäneet mahdollisuuden lammastalouden jatkamiseen. Taloudellisesti menestyvällä yrityksellä on parhaat mahdollisuudet huolehtia sosiaalis-kulttuurisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta. Yritykset kokivat ekologisuuden ja ympäristöasioiden olevan yritystoiminnassa erittäin tärkeitä samoin kun he näkivät perinteiden säilyttämisen ja yhteistyön lisäämisen arvokkaana asiana yritystoiminnassa. Yritysvastuu Lammastalous on rannikko- ja saaristoalueella usealle tilalle vain osa tilan toimintaa. Tilalla on usein muuta yritystoimintaa esim. jatkojalostustoimintaa tai suoramyyntiä. Lähes 60 %:lla kyselyyn vastanneista lammastalousyrittäjistä koulutus oli yritystoimintaan liittyvää. Lammastalousyrittäjät hyödynsivät aktiivisesti monipuolista koulutustaan joko lammastaloudessa tai tilan muussa yritystoiminnassa. Lammasrodun valintaan vaikutti tilalle valittu tuotantosuunta. Osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä piti lampaita lemmikkeinä, oman mieltymyksen takia tai kulttuurisista syistä. Lampaat käytettiin hyvin tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Kyselyyn vastanneista suurin osa arvioi lammastalouteen liittyvän yritystoiminnan liikevaihdon osuuden olevan noin euroa vuodessa, mikä sisälsi myyntitulot sekä mahdolliset tuet. Yritystoiminnan/yrittäjän kaikista nettotuloista (100 %) erotettuna lammastalouden osuuden keskiarvo oli 35 %. Vastaajat odottavat lammastuotannon tulojen nousevan hiukan seuraavan viiden vuoden aikana. Metsätalouden keskimääräinen osuus kyselyyn vastanneilla lammastiloilla oli noin 15 % sekä muun maa- ja puutarhatalouden tulot yli 40 %. Matkailun keskimääräinen osuus oli tulonlähteistä 15 %, minkä odotettiin tulevaisuudessa nousevan yli 25 %:iin. Muun yritystoiminnan tulojen osuus arvioitiin olleen yli 20 %, minkä odotettiin nousevan lähes 30 %:iin. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tiloista arvioi kuitenkin, että tulot matkailusta tai muusta tilan yritystoiminnasta jäävät huomattavasti alle euron, mikä kuvaa yritystoiminnan pienuutta ja monialaisuutta. Toisaalta joukossa oli myös isoja monialatiloja, jotka olivat keskittyneet voimakkaasti joko matkailuun tai muuhun yritystoimintaan. Pääomatulojen osuus tulonlähteenä oli suurimmalla osalla 10 % alapuolella, minkä osuuden oletettiin vain hiukan nousevan. Toisaalta haastattelussa oli mukana tiloja, jotka olivat investoineet huomattavia määriä pääomatuloja yritystoimintaan. Palkkatyön osuus suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista jäi alle 40 %:n, kun taas eläkkeen osuudeksi arvioitiin noin 60 %. Tämän perusteella lammastaloustuotantoa jatketaan jossain määrin usein myös eläkeiässä. Muiden tulonlähteiden osuus jäi alle 40 %:iin. Saaristo- ja rannikkoseudun lammastalousyrittäjät sekä Suomessa että Virossa kokivat vahvuuksiksi oman ammattitaidon, maiseman, luonnon ja tuotteiden kysynnän. Usea yritys koki vahvuudeksi myös tilan sijainnin ja sopivan koon. Mahdollisuudeksi usea yrittäjä koki monialaisuuden, mikä saaristossa on hyvin yleistä sekä yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuuden. Alueen heikot kulkuyhteydet hidastavat toimituksia, mutta parantavat osaltaan paikallisten tuotteiden markkinointimahdollisuuksia. Paikallisuus, lähiruoka ja jäljitettävyys ovat trendejä, joita asiakkaat arvostavat yhä enemmän. Vaikka yrittäjät seurasivat yritystoiminnan kannattavuutta, voiton maksimointi ja yrityksen kasvu eivät olleet yritystoiminnan tärkeimpiä asioita. Yrittäjät olivat löytäneet itselleen sopivan yrityskoon toiminnalleen. Yritysten heikkoutena koettiin pieni tuotanto ja ajan puute. Useimmat yrittäjät kokivat uhkiksi EU:n, byrokratian ja tulevaisuuden epävarmuuden. Yrittäjät olivat syvästi huolissaan omasta jaksamisesta.(kuvio 1.) Kyselyyn vastanneet lammastuotantoyrittäjät kokivat, että 3

4 yritystoiminnan laajentamisen suurimpia esteitä ovat ajan puute ja heikko kannattavuus. EU-tuet ovat hyvin tai erittäin tärkeitä lammastuotannon jatkumiselle. Lammastalouden tuet ohjaavat tilan toimintaa etenkin suuremmilla tiloilla, missä tulot ovat riippuvaisia lammastaloudesta. Kuvio 1. Rannikko- ja saaristoalueen lammastalouden SWOT. Kyselyn tuloksista ilmeni, että lähivuosina moni lammastalouden yrittäjä suunnittelee lisäävänsä tuotantoa ja/tai tuotteiden jalostusastetta. Tuotannon kasvattamisella vastataan kysyntään, koska paikoin lihan kysyntä on ylittänyt tuottajien odotukset. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä n. 80 % kohdisti tuotteidensa ja palvelujensa markkinoinnin lähiseudulle. Yrittäjät käyttivät markkinointikanavina pääasiassa puskaradiota ja yleisötapahtumia. Kysymykseen vastanneista vain 22 % hyödynsi markkinoinnissa kotisivuja. Tuotteiden kilpailukykyä lisääviksi ominaisuuksiksi koettiin eläinten hyvinvointi, laatu ja puhtaus. Rannikko- ja saaristoalueella monella yrittäjällä ei olisi ollut toimeentulomahdollisuuksia ilman maatilan muuta yritystoimintaa. Monialayrittäjyys on yksi tärkeä toimeentulon mahdollisuus, kun yritys sijaitsee harvaan asutulla alueella, asiakasmäärät ovat pieniä tai yritystoiminta on sesonkiluontoista. Eri toimialojen yhdistäminen samaan yrityskokonaisuuteen mahdollistaa maatilan toiminnan jatkuvuuden ja ylläpitää samalla maaseudun elinvoimaisuutta. Ympäristövastuu Suomen meri- ja rannikkoalueen suojelutaso on arvioitu heikoksi luontotyypeillä, jotka ainakin osittain ovat riippuvaisia laidunnuksesta, kuten merenrantaniityt, kuivat kanerva- ja variksenmarja- 4

5 dyynit sekä Itämeren hiekkarannat. Merenrantaniityt kärsivät hoidon puutteesta ja Itämeren rehevöitymisestä. Hiekkaisia rantatyyppejä uhkaa muun muassa virkistyskäyttöön kuuluva kulutus ja rakentaminen sekä Itämeren rehevöityminen. Suomessa lähes kaikki niittytyypit on arvioitu hyvin uhanalaisiksi, koska ne vaativat jatkuvaa laidunnusta tai niittoa. (Liukko 2008, 48-51). Merenrantaniityt sekä niihin rajautuvat tuoreet ja kuivat niityt muodostavat arvokkaan perinnemaiseman. Länsi-Virossa ja Saaristomerellä mukaan tulevat lehdes- ja lehtoniityt sekä Virossa ja Ahvenanmaalla kalkkivaikutteiset niityt ja letot. (Ikonen 2007, 7). Lammas on tehokas, mutta valikoiva laiduntaja. Se suosii matalakasvuisia, hentoja heinäkasveja sekä heiniä. Myös vesakot maistuvat. (Priha 2003). Virossa rantaniityillä lampaat laiduntavat yleensä yhdessä nautojen kanssa. Lampaat välttelevät kosteita maa-alueita, mutta viihtyvät rantaniittyjen kuivilla ja korkeammilla alueilla. Lampaat katkaisevat kasvit läheltä maanpintaa ja syövät myös puiden ja pensaiden lehtiä. (Briggs et al. 2003, Jääskeläinen 2003) Laiduntavat eläimet ylläpitävät ja elävöittävät maalaismaisemaa sekä maisemanhoidon kautta tarjoavat omistajilleen lisätuloja. Maisemahoitotyöhön kohdistetut EU- tuet ovat välttämättömiä, koska luontoarvot ovat julkishyödykkeitä ja hoidetusta maisemasta ei voida velottaa kuluttajia. Saaristo- ja rannikkoalueen olosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia yritystoiminnalle. Vastuullisuutta edellytetään yhä enemmän yritystoiminnassa ja tuotteiden koko arvoketjussa. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät vihreitä arvoja erittäin tärkeinä omassa yritystoiminnassaan. Paikallisia tuotteita ja palveluja kehittämällä, joilla on ekologinen ja eettinen arvo, voidaan luoda osaamista, mitä voidaan viedä maailmalle. Yritystoiminnassa tulee toimia kestävän kehityksen toimintaperiaatteen mukaan, jotta luonnon moninaisuus säilyy tuleville sukupolville. Saariston ja rannikkoalueiden ainutlaatuinen luonto antaa monia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Alueilla on useita suosittuja matkailualueita, jotka työllistävät alueen väestöä matkailusesonkien aikana. Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä 90 % oli sitä mieltä, että lammastuotannon ystävällinen imago ulospäin ja vihreät arvot tuotannossa olivat tärkeitä. Yrittäjille kestävän kehityksen toimintatavat yritystoiminnassa olivat tärkeitä. Lammastuotanto koettiin ympäristöystävälliseksi. Sosiaalis-kulttuurinen vastuu Oman paikkakunnan tärkeimmiksi vahvuuksiksi koettiin ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, rauhallisuus ja maalaismaisemat. Ruoka- ja käsityöperinnettä sekä markkinoita ja tapahtumia pidettiin säilyttämisen arvoisina. Erityisesti lampaanvillan hyödyntäminen on nähty ongelmalliseksi. Kehräämöjä on vähän ja ne sijaitsevat pitkien matkojen päässä. Suuri osa villasta jää tiloilla hyödyntämättä, koska sitä ei ehditä tai osata jalostaa pidemmälle. Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueella elää paikallisia perinteitä, joiden avulla syntyy ainutlaatuisia ja kulttuurisesti arvokkaita tuotteita. Tämän lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita ja toimeentulonlähteitä elvyttämään paikallista yrittäjyyttä. Yritystoiminnan monipuolisuus, luonto, kiireettömyys, kannattavuus ja yrittäjän vapaus nousivat tärkeimmiksi asioiksi yrittäjille. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonto olivat henkilökohtaisesti tärkeitä asioita etenkin monialatiloille. Vaikka vapaus ja kiireettömyys olivat tärkeitä asioita kaiken kokoisille tiloille, vähemmän lampaita omistavat tilat olivat onnistuneet paremmin yritystoiminnan vapaudessa. Monialaiset tilat kokivat yritystoiminnassaan tärkeäksi asiakaskohtaisen joustavuuden. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Lammastuotantoyrittäjien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä tulisi kehittää sekä sosiaalisen että taloudellisen näkökulman kannalta. Sosiaalinen verkosto on yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Verkostoitumisen kautta voidaan löytää keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjät kokivat, että heiltä puuttui eniten osaamista maatalouspolitiikan ennakoinnissa ja ajan hallinnassa. Markkina- ja toimintaympäristöselvityksiä on tehty hyvin vähän. Taitojen kehittämisen tarve koettiin tärkeäksi etenkin myyntityössä, markkinoinnissa, tuotesuunnittelussa, laadun hallinnassa ja toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelussa. Runsaasta työmäärästä ja lammastuotannon kannattamattomuudesta huolimatta kyselyyn vastanneista yli 50 % katsoi tulevaisuuteen positiivisesti. Monialatilojen toimintaa voidaan laajentaa esim. ostamalla resursseja, verkottumisen ja yhteistyökumppaneiden avulla. 5

6 Johtopäätökset Itämeren rannikko- ja saaristoalueella sekä Suomessa että Virossa on tyypillistä maatilojen monialaisuus. Usean sadan uuhen tilat ovat harvinaisia. Tiloja yhdistävä tekijä on ainutlaatuinen meri- ja rannikkoalueen luonto, joka tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös rajoittaa yritystoimintaa. Alueen monialayrittäjillä on paljon yhtäläisyyksiä muiden alueiden monialayrityksiin verrattuna. Tiloilla on erilaisia voimavaroja käytössä, joita he hyödyntävät monipuolisesti. Yrittäjät ovat sopeutuneet ympäristön muutoksiin, ymmärtäneet nykypäivän arvomaailman ja ovat halukkaita vastaamaan sen haasteisiin. Yrittäjien mielestä yritystoimintaa voidaan kehittää parantamalla liiketoimintaosaamista myyntityössä, markkinoinnissa, tuotesuunnittelussa, laadun hallinnassa ja toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelussa. Yritystoiminnan ylihajauttaminen monialayrityksissä on riski yrittäjien jaksamiselle, koska töitä voi kasaantua yhdelle henkilölle liian paljon. Byrokratia, EU, epävarmuus tulevaisuudesta ja lammastalouden kannattamattomuus koettiin merkittäviksi yritystoiminnan uhkiksi. Yrittäjät olivat erittäin huolissaan omasta jaksamisesta. Yhteiskunnan tulisi omalta osaltaan huolehtia maaseutuyrittäjien taloudellisesta ja sosiaalisesta vastuusta vähentämällä pienyritystoimintaan kohdistuvaa byrokratiaa. Maaseudun monialayritysten osalta byrokratiaa voitaisiin vähentää yhdenmukaistamalla eri toimialojen hallintomenettelyjä. Pieniä yrityksiä koskeva riskiperuste tulisi huomioida paremmin, kun tuotantomäärät ovat pieniä ja jäljitettävyys on mahdollista. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta toiminnalle asetetut vaatimukset eivät saa kasvaa ylivoimaisiksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja perinnebiotorppien hoitaminen ovat tärkeitä rannikko- ja saaristoalueella. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät vihreitä arvoja erittäin tärkeinä omassa yritystoiminnassaan. Paikallisia tuotteita ja palveluja kehittämällä, joilla on ekologinen ja eettinen arvo, voidaan luoda osaamista, mitä voidaan viedä maailmalle. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Sosiaalinen verkosto on yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä ja sen kautta voidaan löytää keinoja mm. työn jakamiseen. Tiiviimpi yhteistyö yritystoiminnan eri sidosryhmien kanssa auttaa usein myös yritystoiminnan kehittymisessä. Rannikko- ja saaristoalueella voidaan kehittää yritystoimintaa vastuullisuus- ja ympäristöasioissa, laadun parantamisessa ja vakioinnissa. Kilpailukykyä lisääviä ominaisuuksia ovat puhtaat raakaaineet, korkea laatu, paikallisuus ja eläinten hyvinvointi. Uusia, toimivia markkinakanavia tulisi kehittää. Kustannusten alentamisen, resurssien ostamisen ja verkostoitumisen kautta voidaan löytää keinoja yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Maatilan monialaisuus on usein, joskus jopa ainoa, vaihtoehto toimeentulon saavuttamiseen rannikko- ja saaristoalueella, koska tilan kokoa ei ole mahdollista laajentaa. Lammastalous on etenkin pienillä uuhimäärillä kannattamatonta. EU-tuet koetaan yrittäjille välttämättömiksi. Alueella lampaita käytetään tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lammastuotteiden kysynnän lisääntyminen on tuonut uskoa maatilan muun yritystoiminnan kasvattamiseen. Yrittäjät seuraavat yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin kannattamattomista yritystoiminnan osa-alueista voidaan luopua ja keskittää voimavarat parhaiten kannattaviin yritystoiminnan osa-alueisiin. Vaikka yrityksen kasvu ja voiton maksimointi eivät ole yrittäjille merkittävimpiä, kannattavuus on yksi tärkeimmistä asioista liiketoiminnassa. Maaseutuyritysten monialaisuus on yhteiskunnalle hyödyllistä ja arvokasta etenkin harvaanasutuilla, syrjäisemmillä alueilla maaseudun palvelujen säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kirjallisuus Alsos, G., Ljunggren, E.& Pettersen, L What triggersthe start-up of new business activities? An empirical investigation within agriculture. RENT XVI, entrepreneurship and small business conference proceedings Vol. 1. Barchelona, Spain: Universitat Autonoma de Barcelona Briggs, L.; Lepik, I.; Lotman, K.; Rannap, R. & Rannap, V Coastal meadow management Best practice guidelines. Ministry of the Environment of the Republic of Estonia: 99 p. 6

7 Coates, T.T. ja McDermott, C An exploratory analysis of new compentescies: a resource based view perspective. Journal of Operations Management 20: Haines, M. & Davies, R Diversifying the farm business. UK: BSP Professional Books. 304 s. ISBN Ikonen, I. & Hagelberg, E. (toim) Ruovikot ja Merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä- Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37/2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus: 102 s. Jääskeläinen, E. (toim) Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkoset sarja Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus: s. 13 Liukko, U-M & Raunio, A. (toim) Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14/2008. Suomen ympäristökeskus: 429 s. Metacalfe, J.S Restless capitalism, experimental economies. Teoksessa: During, W., Oakey, R & Kipling, M. (toim.) New Technology-Based Firms at the Turn of the Century. Amsterdam, Netherlands: Pergamon. s Niittykangas, H Yrittäjä ja yrityksen toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto, Taloustieteen tiedekunta. Julkaisu N:o 134/2003. Jyväskylä. 294 s. ISBN Peltola, A Viljelijäperheiden monitoimisuus suomalaisilla maatiloilla. MTTL:n julkaisuja 96. Vammala: MTTL. 280 s. ISBN Priha, M. (toim.) Perinnebiotooppien hoitokortti 1 Laidunnus. Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus: 4 s. 7