KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella"

Transkriptio

1 KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella Raija Räikkönen 1), Sirpa Kurppa 2), Leena Rantamäki-Lahtinen 3), Arja Seppälä 4), Mira Eskola 2), Terhi Luukkonen 5) 1) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Helsinki, 2) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 2) MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 3) MTT Taloustutkimus, Helsinki, 4) MTT Kotieläintuotannontutkimus, Jokioinen, 5) HY, kotieläintieteiden opiskelija, Helsinki, Tiivistelmä MTT selvitti kesällä 2011 tekemässään kyselytutkimuksessa Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueiden lammastalouden tilaa ja kehitystarpeita. Tutkimus on osa vuonna 2011 alkanutta kolmivuotista KnowSheep -hanketta. Alueen yrittäjät hyödynsivät yritystoiminnassaan monipuolisesti aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Lampaat olivat tilan päätuotantosuunta tai lisäarvon ja tärkeän mielikuvan tuoja tilan muulle yritystoiminnalle. Maatilan monialaisuus on usein ainoa vaihtoehto toimeentulon saavuttamiseksi rannikko- ja saaristoalueella. Alueella on paljon Natura ja luonnonsuojelualueita. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät lammastuotannon ympäristöystävällistä imagoa tärkeänä. Yritystoiminnassa arvostettiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, vapautta, vihreitä arvoja ja kiireettömyyttä. Maisemanhoito ja arvokkaan luonnon säilyttäminen ovat koko yhteiskuntaa palvelevia julkishyödykkeitä, jolloin työstä on mahdollisuus saada korvausta ainoastaan tukien kautta. Byrokratia, EU, epävarmuus tulevaisuudesta ja lammastalouden kannattamattomuus koettiin merkittäviksi uhkiksi. EU-tuet ovat yrittäjille välttämättömiä toimeentulon saavuttamiseksi. Yrittäjät olivat erittäin huolissaan omasta jaksamisesta. Byrokratian kuormittavuus kohdistuu etenkin monialaisille tiloille, koska yksi yritys joutuu vastaamaan moneen toimialaan kohdistuvista velvoitteista. Monialayrityksiin kohdistuvia hallintomenettelyjä tulisi kehittää integroimalla eri toimialojen vaatimuksia ja hakemalla kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa monialaisen yrityksen hallinnollisiksi vaatimuksiksi ja esimerkiksi tarkastustoiminnan pohjaksi. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Lammastalousyrittäjien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Sosiaalinen verkosto on esim. yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Verkostoitumisen kautta voidaan löytää myös keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Alueella lampaita käytetään tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lammastuotteiden kysynnän lisääntyminen on tuonut uskoa maatilan muun yritystoiminnan kasvattamiseen. Yrittäjät seuraavat yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin kannattamattomista liiketoiminnan osa-alueista voidaan luopua ja keskittää voimavarat parhaiten kannattaviin liiketoiminnan osa-alueisiin. Vaikka yrityksen kasvu ja voiton maksimointi eivät ole yrittäjille tärkeimpiä, kannattavuus on merkittävää monialayrittäjyydessäkin. Maaseutuyritysten monialaisuus on yhteiskunnalle hyödyllistä ja arvokasta etenkin harvaanasutuilla, syrjäisemmillä alueilla maaseudun palvelujen säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Asiasanat lammas, kannattavuus, monialaisuus, luontoarvot, menestystekijät, verkostoituminen 1

2 Johdanto Yrityksen strategioiden, kehittymisen ja kasvun lähtökohtana voidaan pitää resursseja, joita yrityksellä itsellään on. Resurssipohjaisessa näkemyksessä yritystoiminnan lähtökohtana ovat yrityksen omistuksessa olevat pääomat, tieto, taidot ja kyvyt (Coates ja McDermott 2002, 436.) Rannikko- ja saaristoalueen maatiloilla on paljon erilaisia resursseja esimerkiksi ranta-alueita, rakennuksia, koneita ja monipuolista osaamista, joita yrittäjät voivat hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Tilan resursseja pyritään hyödyntämään tehokkaasti ja monipuolisesti, koska toimintaympäristö ei useinkaan anna mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen esim. peltoalueita lisäämällä. Yritysten syntyyn ja kasvuun vaikuttavat ympäristölähtöisen lähestymistavan mukaan joko toimialaympäristö tai alue, jossa yritys sijaitsee. Toimialaympäristössä keskeisiä asioita ovat toimialan elinkaaren vaiheet ja keskittyneisyys. Aluenäkökulmassa korostuvat toimintaympäristön erityispiirteet ja yritysten käyttäytyminen sijainnin mukaan. (Niitykangas 2003, ) Erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaisia strategioita yrityksen menestymiseen. Rannikko- ja saaristoalueella maantieteellinen ja kulttuurinen ympäristö asettavat erityispiirteensä yrityksen toimintaympäristölle. Maaseutu on elänyt voimakkaan rakennemuutoksen kourissa viimeiset vuosikymmenet. Uusien trendien myötä asiakkaiden ostoperusteet ovat muuttuneet ja kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Evoluutioteoria antaa näkökulman yritysten kilpailukykyyn, jolloin kilpailukyvyn kannalta jonkun arvostetun ominaisuuden kehittäneet yritykset syrjäyttävät ne yritykset, joilta puuttuu tämä tärkeä ominaisuus (Metacalfe 2000, 7). Evoluutioteorian pohjalta menestyvä yritys pystyy valitsemaan toimintastrategian, joka vastaa oman aikansa haasteisiin ja arvomaailmaan. Kestävä kehitys on yksi esimerkki nykyajan asiakkaiden arvomaailmasta. Rannikko- ja saaristoalueella maaseutuyrittäjät ovat nähneet monialaisuuden ratkaisuna joko välttämättömyytenä luonnon tai taloudellisten olosuhteiden vuoksi tai aineellisten tai aineettomien voimavarojen käyttämisenä tuottavammalla tavalla uuden liikeidean toteuttamisen kautta (Alsos ym. 2002, , Peltola 2000, 203). Alueella on paljon ainutlaatuisia vesi- ja luontoalueita, joita yrittäjät voivat hyödyntää yritystoiminnassaan. Yrittäjät ovat kyselyn mukaan ammattitaitoisia, jolloin he voivat hyödyntää tehokkaammin osaamistaan monialayrittäjyyden kautta. Yrittäjät olivat myös motivoituneita, koska saavat toteuttaa luovuuttaan.(haines & Davies 1987, 23, ) Vuoden 2011 alusta alkanut kolmivuotinen KNOWSHEEP -hanke toteutetaan Central Baltic Interreg IV A -ohjelman Saaristo -alaohjelman mukaisesti Suomen ja Viron saaristoalueilla. Hankkeen tavoitteena on edistää saaristoalueiden lammaselinkeinoa. Hanke päättyy Hankkeen strateginen osuus on MTT:n vetämä. Hankkeessa ovat mukana ERIA Viron maatalouden tutkimuslaitos (pääpartneri), MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, HAMK, Länsi-Turunmaan kaupunki, Turun Yliopisto Brahea, Viron yliopisto sekä käsityöyhdistykset Saarenmaalta ja Hiidenmaalta. Tutkimushankkeen tarkoituksena on löytää taloudellinen kannattavuus lammastuotannossa sekä Viron että Suomen Itämeren saarilla ja rannikkoalueilla. Tutkimusalue sisältää paljon Natura ja luonnonsuojelualueita, joiden erikoisolosuhteet huomioidaan samoin kuin pienimuotoinen lammastalous, mikä on ollut perinteinen elinkeino Itämeren saarten asukkaille. Kestävän kehityksen strategiaan sisällytetään taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen ja ekologinen ulottuvuus. MTT selvitti kesällä 2011 tekemässään kyselytutkimuksessa koko hankealueen lammastuotannon tilaa, voimavaroja ja kehitystarpeita. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen lammastalouden strategian luomisessa. Aineisto ja menetelmät MTT toteutti kesällä 2011 kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin Itämeren rannikko- ja saaristoalueiden lammastalouden tilaa, yrittäjien arvoja ja sen kehittämismahdollisuuksia. Kyselytutkimuksen lisäksi alueen analysoinnissa on käytetty Tietopalvelulta ostettuja tietoja, yleisiä tilastoja sekä haastateltu alueen yrittäjiä. KnowSheep hankkeessa MTT:n tekemä kyselytutkimus lähetettiin Suomessa Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen saaristo ja saaristo-osakuntiin sekä Ahvenanmaalle niille tiloille, joilla oli enemmän kuin kolme lammasta. Virossa kysely lähetettiin s- postilla Saarenmaalle, Hiidenmaalle ja Länsimaalle tiloille, joilta yhteystiedot saatiin ERIA:lta. Vastauksia saatiin Suomesta 63 kpl ja Virosta 16 kpl. Suomessa vastausprosentti oli 32. Kyselyyn vastan- 2

3 neet olivat pääosin lammastalousyrittäjiä, joilla oli koko alueen keskimääräistä lammasmäärää enemmän uuhia. Aineistoa käsiteltiin pääosin yhtenäisenä aineistona, koska Suomen ja Viron vastaukset olivat hyvin samankaltaisia. Joitakin tilastollisesti merkittäviä eroja löytyi, kun verrattiin toisiinsa alle ja yli 20 uuhen lammastiloja. Tulokset ja tulosten tarkastelu Kyselytutkimuksien tuloksista nousivat voimakkaasti esille kestävän kehityksen strategiaan sisällytettävä taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen ja ekologinen ulottuvuus. Taloudelliseen ulottuvuuteen liittyy yritysvastuu, minkä kautta yritys voi toimia pitkällä tähtäimellä. Alueen maatilat olivat suurelta osin monialaisia, mikä tarkoittaa useamman toimialan yritystoiminnan harjoittamista maatilalla. Monialaisuuden kautta yritykset ovat löytäneet mahdollisuuden lammastalouden jatkamiseen. Taloudellisesti menestyvällä yrityksellä on parhaat mahdollisuudet huolehtia sosiaalis-kulttuurisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta. Yritykset kokivat ekologisuuden ja ympäristöasioiden olevan yritystoiminnassa erittäin tärkeitä samoin kun he näkivät perinteiden säilyttämisen ja yhteistyön lisäämisen arvokkaana asiana yritystoiminnassa. Yritysvastuu Lammastalous on rannikko- ja saaristoalueella usealle tilalle vain osa tilan toimintaa. Tilalla on usein muuta yritystoimintaa esim. jatkojalostustoimintaa tai suoramyyntiä. Lähes 60 %:lla kyselyyn vastanneista lammastalousyrittäjistä koulutus oli yritystoimintaan liittyvää. Lammastalousyrittäjät hyödynsivät aktiivisesti monipuolista koulutustaan joko lammastaloudessa tai tilan muussa yritystoiminnassa. Lammasrodun valintaan vaikutti tilalle valittu tuotantosuunta. Osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä piti lampaita lemmikkeinä, oman mieltymyksen takia tai kulttuurisista syistä. Lampaat käytettiin hyvin tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Kyselyyn vastanneista suurin osa arvioi lammastalouteen liittyvän yritystoiminnan liikevaihdon osuuden olevan noin euroa vuodessa, mikä sisälsi myyntitulot sekä mahdolliset tuet. Yritystoiminnan/yrittäjän kaikista nettotuloista (100 %) erotettuna lammastalouden osuuden keskiarvo oli 35 %. Vastaajat odottavat lammastuotannon tulojen nousevan hiukan seuraavan viiden vuoden aikana. Metsätalouden keskimääräinen osuus kyselyyn vastanneilla lammastiloilla oli noin 15 % sekä muun maa- ja puutarhatalouden tulot yli 40 %. Matkailun keskimääräinen osuus oli tulonlähteistä 15 %, minkä odotettiin tulevaisuudessa nousevan yli 25 %:iin. Muun yritystoiminnan tulojen osuus arvioitiin olleen yli 20 %, minkä odotettiin nousevan lähes 30 %:iin. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tiloista arvioi kuitenkin, että tulot matkailusta tai muusta tilan yritystoiminnasta jäävät huomattavasti alle euron, mikä kuvaa yritystoiminnan pienuutta ja monialaisuutta. Toisaalta joukossa oli myös isoja monialatiloja, jotka olivat keskittyneet voimakkaasti joko matkailuun tai muuhun yritystoimintaan. Pääomatulojen osuus tulonlähteenä oli suurimmalla osalla 10 % alapuolella, minkä osuuden oletettiin vain hiukan nousevan. Toisaalta haastattelussa oli mukana tiloja, jotka olivat investoineet huomattavia määriä pääomatuloja yritystoimintaan. Palkkatyön osuus suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista jäi alle 40 %:n, kun taas eläkkeen osuudeksi arvioitiin noin 60 %. Tämän perusteella lammastaloustuotantoa jatketaan jossain määrin usein myös eläkeiässä. Muiden tulonlähteiden osuus jäi alle 40 %:iin. Saaristo- ja rannikkoseudun lammastalousyrittäjät sekä Suomessa että Virossa kokivat vahvuuksiksi oman ammattitaidon, maiseman, luonnon ja tuotteiden kysynnän. Usea yritys koki vahvuudeksi myös tilan sijainnin ja sopivan koon. Mahdollisuudeksi usea yrittäjä koki monialaisuuden, mikä saaristossa on hyvin yleistä sekä yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuuden. Alueen heikot kulkuyhteydet hidastavat toimituksia, mutta parantavat osaltaan paikallisten tuotteiden markkinointimahdollisuuksia. Paikallisuus, lähiruoka ja jäljitettävyys ovat trendejä, joita asiakkaat arvostavat yhä enemmän. Vaikka yrittäjät seurasivat yritystoiminnan kannattavuutta, voiton maksimointi ja yrityksen kasvu eivät olleet yritystoiminnan tärkeimpiä asioita. Yrittäjät olivat löytäneet itselleen sopivan yrityskoon toiminnalleen. Yritysten heikkoutena koettiin pieni tuotanto ja ajan puute. Useimmat yrittäjät kokivat uhkiksi EU:n, byrokratian ja tulevaisuuden epävarmuuden. Yrittäjät olivat syvästi huolissaan omasta jaksamisesta.(kuvio 1.) Kyselyyn vastanneet lammastuotantoyrittäjät kokivat, että 3

4 yritystoiminnan laajentamisen suurimpia esteitä ovat ajan puute ja heikko kannattavuus. EU-tuet ovat hyvin tai erittäin tärkeitä lammastuotannon jatkumiselle. Lammastalouden tuet ohjaavat tilan toimintaa etenkin suuremmilla tiloilla, missä tulot ovat riippuvaisia lammastaloudesta. Kuvio 1. Rannikko- ja saaristoalueen lammastalouden SWOT. Kyselyn tuloksista ilmeni, että lähivuosina moni lammastalouden yrittäjä suunnittelee lisäävänsä tuotantoa ja/tai tuotteiden jalostusastetta. Tuotannon kasvattamisella vastataan kysyntään, koska paikoin lihan kysyntä on ylittänyt tuottajien odotukset. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä n. 80 % kohdisti tuotteidensa ja palvelujensa markkinoinnin lähiseudulle. Yrittäjät käyttivät markkinointikanavina pääasiassa puskaradiota ja yleisötapahtumia. Kysymykseen vastanneista vain 22 % hyödynsi markkinoinnissa kotisivuja. Tuotteiden kilpailukykyä lisääviksi ominaisuuksiksi koettiin eläinten hyvinvointi, laatu ja puhtaus. Rannikko- ja saaristoalueella monella yrittäjällä ei olisi ollut toimeentulomahdollisuuksia ilman maatilan muuta yritystoimintaa. Monialayrittäjyys on yksi tärkeä toimeentulon mahdollisuus, kun yritys sijaitsee harvaan asutulla alueella, asiakasmäärät ovat pieniä tai yritystoiminta on sesonkiluontoista. Eri toimialojen yhdistäminen samaan yrityskokonaisuuteen mahdollistaa maatilan toiminnan jatkuvuuden ja ylläpitää samalla maaseudun elinvoimaisuutta. Ympäristövastuu Suomen meri- ja rannikkoalueen suojelutaso on arvioitu heikoksi luontotyypeillä, jotka ainakin osittain ovat riippuvaisia laidunnuksesta, kuten merenrantaniityt, kuivat kanerva- ja variksenmarja- 4

5 dyynit sekä Itämeren hiekkarannat. Merenrantaniityt kärsivät hoidon puutteesta ja Itämeren rehevöitymisestä. Hiekkaisia rantatyyppejä uhkaa muun muassa virkistyskäyttöön kuuluva kulutus ja rakentaminen sekä Itämeren rehevöityminen. Suomessa lähes kaikki niittytyypit on arvioitu hyvin uhanalaisiksi, koska ne vaativat jatkuvaa laidunnusta tai niittoa. (Liukko 2008, 48-51). Merenrantaniityt sekä niihin rajautuvat tuoreet ja kuivat niityt muodostavat arvokkaan perinnemaiseman. Länsi-Virossa ja Saaristomerellä mukaan tulevat lehdes- ja lehtoniityt sekä Virossa ja Ahvenanmaalla kalkkivaikutteiset niityt ja letot. (Ikonen 2007, 7). Lammas on tehokas, mutta valikoiva laiduntaja. Se suosii matalakasvuisia, hentoja heinäkasveja sekä heiniä. Myös vesakot maistuvat. (Priha 2003). Virossa rantaniityillä lampaat laiduntavat yleensä yhdessä nautojen kanssa. Lampaat välttelevät kosteita maa-alueita, mutta viihtyvät rantaniittyjen kuivilla ja korkeammilla alueilla. Lampaat katkaisevat kasvit läheltä maanpintaa ja syövät myös puiden ja pensaiden lehtiä. (Briggs et al. 2003, Jääskeläinen 2003) Laiduntavat eläimet ylläpitävät ja elävöittävät maalaismaisemaa sekä maisemanhoidon kautta tarjoavat omistajilleen lisätuloja. Maisemahoitotyöhön kohdistetut EU- tuet ovat välttämättömiä, koska luontoarvot ovat julkishyödykkeitä ja hoidetusta maisemasta ei voida velottaa kuluttajia. Saaristo- ja rannikkoalueen olosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia yritystoiminnalle. Vastuullisuutta edellytetään yhä enemmän yritystoiminnassa ja tuotteiden koko arvoketjussa. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät vihreitä arvoja erittäin tärkeinä omassa yritystoiminnassaan. Paikallisia tuotteita ja palveluja kehittämällä, joilla on ekologinen ja eettinen arvo, voidaan luoda osaamista, mitä voidaan viedä maailmalle. Yritystoiminnassa tulee toimia kestävän kehityksen toimintaperiaatteen mukaan, jotta luonnon moninaisuus säilyy tuleville sukupolville. Saariston ja rannikkoalueiden ainutlaatuinen luonto antaa monia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Alueilla on useita suosittuja matkailualueita, jotka työllistävät alueen väestöä matkailusesonkien aikana. Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä 90 % oli sitä mieltä, että lammastuotannon ystävällinen imago ulospäin ja vihreät arvot tuotannossa olivat tärkeitä. Yrittäjille kestävän kehityksen toimintatavat yritystoiminnassa olivat tärkeitä. Lammastuotanto koettiin ympäristöystävälliseksi. Sosiaalis-kulttuurinen vastuu Oman paikkakunnan tärkeimmiksi vahvuuksiksi koettiin ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, rauhallisuus ja maalaismaisemat. Ruoka- ja käsityöperinnettä sekä markkinoita ja tapahtumia pidettiin säilyttämisen arvoisina. Erityisesti lampaanvillan hyödyntäminen on nähty ongelmalliseksi. Kehräämöjä on vähän ja ne sijaitsevat pitkien matkojen päässä. Suuri osa villasta jää tiloilla hyödyntämättä, koska sitä ei ehditä tai osata jalostaa pidemmälle. Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueella elää paikallisia perinteitä, joiden avulla syntyy ainutlaatuisia ja kulttuurisesti arvokkaita tuotteita. Tämän lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita ja toimeentulonlähteitä elvyttämään paikallista yrittäjyyttä. Yritystoiminnan monipuolisuus, luonto, kiireettömyys, kannattavuus ja yrittäjän vapaus nousivat tärkeimmiksi asioiksi yrittäjille. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonto olivat henkilökohtaisesti tärkeitä asioita etenkin monialatiloille. Vaikka vapaus ja kiireettömyys olivat tärkeitä asioita kaiken kokoisille tiloille, vähemmän lampaita omistavat tilat olivat onnistuneet paremmin yritystoiminnan vapaudessa. Monialaiset tilat kokivat yritystoiminnassaan tärkeäksi asiakaskohtaisen joustavuuden. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Lammastuotantoyrittäjien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä tulisi kehittää sekä sosiaalisen että taloudellisen näkökulman kannalta. Sosiaalinen verkosto on yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Verkostoitumisen kautta voidaan löytää keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjät kokivat, että heiltä puuttui eniten osaamista maatalouspolitiikan ennakoinnissa ja ajan hallinnassa. Markkina- ja toimintaympäristöselvityksiä on tehty hyvin vähän. Taitojen kehittämisen tarve koettiin tärkeäksi etenkin myyntityössä, markkinoinnissa, tuotesuunnittelussa, laadun hallinnassa ja toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelussa. Runsaasta työmäärästä ja lammastuotannon kannattamattomuudesta huolimatta kyselyyn vastanneista yli 50 % katsoi tulevaisuuteen positiivisesti. Monialatilojen toimintaa voidaan laajentaa esim. ostamalla resursseja, verkottumisen ja yhteistyökumppaneiden avulla. 5

6 Johtopäätökset Itämeren rannikko- ja saaristoalueella sekä Suomessa että Virossa on tyypillistä maatilojen monialaisuus. Usean sadan uuhen tilat ovat harvinaisia. Tiloja yhdistävä tekijä on ainutlaatuinen meri- ja rannikkoalueen luonto, joka tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös rajoittaa yritystoimintaa. Alueen monialayrittäjillä on paljon yhtäläisyyksiä muiden alueiden monialayrityksiin verrattuna. Tiloilla on erilaisia voimavaroja käytössä, joita he hyödyntävät monipuolisesti. Yrittäjät ovat sopeutuneet ympäristön muutoksiin, ymmärtäneet nykypäivän arvomaailman ja ovat halukkaita vastaamaan sen haasteisiin. Yrittäjien mielestä yritystoimintaa voidaan kehittää parantamalla liiketoimintaosaamista myyntityössä, markkinoinnissa, tuotesuunnittelussa, laadun hallinnassa ja toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelussa. Yritystoiminnan ylihajauttaminen monialayrityksissä on riski yrittäjien jaksamiselle, koska töitä voi kasaantua yhdelle henkilölle liian paljon. Byrokratia, EU, epävarmuus tulevaisuudesta ja lammastalouden kannattamattomuus koettiin merkittäviksi yritystoiminnan uhkiksi. Yrittäjät olivat erittäin huolissaan omasta jaksamisesta. Yhteiskunnan tulisi omalta osaltaan huolehtia maaseutuyrittäjien taloudellisesta ja sosiaalisesta vastuusta vähentämällä pienyritystoimintaan kohdistuvaa byrokratiaa. Maaseudun monialayritysten osalta byrokratiaa voitaisiin vähentää yhdenmukaistamalla eri toimialojen hallintomenettelyjä. Pieniä yrityksiä koskeva riskiperuste tulisi huomioida paremmin, kun tuotantomäärät ovat pieniä ja jäljitettävyys on mahdollista. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta toiminnalle asetetut vaatimukset eivät saa kasvaa ylivoimaisiksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja perinnebiotorppien hoitaminen ovat tärkeitä rannikko- ja saaristoalueella. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät vihreitä arvoja erittäin tärkeinä omassa yritystoiminnassaan. Paikallisia tuotteita ja palveluja kehittämällä, joilla on ekologinen ja eettinen arvo, voidaan luoda osaamista, mitä voidaan viedä maailmalle. Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä vain vähän. Sosiaalinen verkosto on yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä ja sen kautta voidaan löytää keinoja mm. työn jakamiseen. Tiiviimpi yhteistyö yritystoiminnan eri sidosryhmien kanssa auttaa usein myös yritystoiminnan kehittymisessä. Rannikko- ja saaristoalueella voidaan kehittää yritystoimintaa vastuullisuus- ja ympäristöasioissa, laadun parantamisessa ja vakioinnissa. Kilpailukykyä lisääviä ominaisuuksia ovat puhtaat raakaaineet, korkea laatu, paikallisuus ja eläinten hyvinvointi. Uusia, toimivia markkinakanavia tulisi kehittää. Kustannusten alentamisen, resurssien ostamisen ja verkostoitumisen kautta voidaan löytää keinoja yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Maatilan monialaisuus on usein, joskus jopa ainoa, vaihtoehto toimeentulon saavuttamiseen rannikko- ja saaristoalueella, koska tilan kokoa ei ole mahdollista laajentaa. Lammastalous on etenkin pienillä uuhimäärillä kannattamatonta. EU-tuet koetaan yrittäjille välttämättömiksi. Alueella lampaita käytetään tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lammastuotteiden kysynnän lisääntyminen on tuonut uskoa maatilan muun yritystoiminnan kasvattamiseen. Yrittäjät seuraavat yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin kannattamattomista yritystoiminnan osa-alueista voidaan luopua ja keskittää voimavarat parhaiten kannattaviin yritystoiminnan osa-alueisiin. Vaikka yrityksen kasvu ja voiton maksimointi eivät ole yrittäjille merkittävimpiä, kannattavuus on yksi tärkeimmistä asioista liiketoiminnassa. Maaseutuyritysten monialaisuus on yhteiskunnalle hyödyllistä ja arvokasta etenkin harvaanasutuilla, syrjäisemmillä alueilla maaseudun palvelujen säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kirjallisuus Alsos, G., Ljunggren, E.& Pettersen, L What triggersthe start-up of new business activities? An empirical investigation within agriculture. RENT XVI, entrepreneurship and small business conference proceedings Vol. 1. Barchelona, Spain: Universitat Autonoma de Barcelona Briggs, L.; Lepik, I.; Lotman, K.; Rannap, R. & Rannap, V Coastal meadow management Best practice guidelines. Ministry of the Environment of the Republic of Estonia: 99 p. 6

7 Coates, T.T. ja McDermott, C An exploratory analysis of new compentescies: a resource based view perspective. Journal of Operations Management 20: Haines, M. & Davies, R Diversifying the farm business. UK: BSP Professional Books. 304 s. ISBN Ikonen, I. & Hagelberg, E. (toim) Ruovikot ja Merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä- Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37/2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus: 102 s. Jääskeläinen, E. (toim) Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkoset sarja Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus: s. 13 Liukko, U-M & Raunio, A. (toim) Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14/2008. Suomen ympäristökeskus: 429 s. Metacalfe, J.S Restless capitalism, experimental economies. Teoksessa: During, W., Oakey, R & Kipling, M. (toim.) New Technology-Based Firms at the Turn of the Century. Amsterdam, Netherlands: Pergamon. s Niittykangas, H Yrittäjä ja yrityksen toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto, Taloustieteen tiedekunta. Julkaisu N:o 134/2003. Jyväskylä. 294 s. ISBN Peltola, A Viljelijäperheiden monitoimisuus suomalaisilla maatiloilla. MTTL:n julkaisuja 96. Vammala: MTTL. 280 s. ISBN Priha, M. (toim.) Perinnebiotooppien hoitokortti 1 Laidunnus. Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus: 4 s. 7

KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella 24.10.2011

KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella 24.10.2011 KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella 24.1.211 1 24.1.211 KnowSheep- Tietopohjainen lammasyritystoiminnan kehittäminen Itämeren saaristoalueella Vuoden

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Leena.Sahlstrom@evira.fi Yhteistyötä Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Jonna Kyyrö, Terhi Virtanen, Simo Rintakoski, Evira Jarkko Niemi, Alina Sinisalo,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys case KnowSheep. Raija Räikkönen, Sirpa Kurppa

Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys case KnowSheep. Raija Räikkönen, Sirpa Kurppa 110 Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys case KnowSheep Raija Räikkönen, Sirpa Kurppa 110 Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys - case KnowSheep Raija Räikkönen, Sirpa Kurppa ISBN: 978-952-487-475-5 ISSN 1798-6419

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Tiedonkeruu toukokuu 2013 Vastaajia 184 - Isännöintiyritysten johtoa - Omistajia ja yrittäjiä Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Isännöintiyritysten liikevaihto,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen Iiro Ikonen 08.03.2010 1 Projektitietoa Projektin hakija: Lounais-Suomen ympäristökeskus, sittemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus Ohjelma: Central Balticin pääohjelma (toimintalinja: Terveellinen ja turvallinen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT

Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT Minkälaiset strategiat korostuvat tulevaisuuden maatilalla? Tutkimuspäällikkö Pasi Rikkonen, MTT Esityksessä: 1. Minkälaisia tulevaisuuden tavoitteita suomalaisilla maatilayrityksillä on (kolme tilaryhmää)?

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot