SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ. Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ. Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

2 MAJOITUSTOIMINNAN SIDOSRYHMÄT Majoitusyritysten toimintaan liittyy olennaisesti lukuisa joukko erilaisia sidosryhmiä. Sidosryhmien merkitys majoitusyrityksen toiminnalle vaihtelee suuresti, mutta jokaisella oheisen kuvion toimijalla on oma merkittävä osuutensa majoitusyrityksen menestykselle. Tutustu tässä esitettyihin sidosryhmiin ja pidä sidosryhmä-ajattelu mielessäsi tutustuessasi tulevaan materiaaliin. Pohdi löydätkö muita tärkeitä sidosryhmiä maaseutu ja leirintäaluematkailun ja lomaosaketoiminnan toimialoilta ja ovatko jotkut sidosryhmät tärkeämpiä kuin toiset. Mieti myös tarkemmin mitä eri ryhmiä/tahoja kunkin sidosryhmän alle voi linkittyä käsiteltyjen toimijoiden kohdalla. OMISTAJAT/ HLÖ. KUNTA ASIAKKAAT RAHOITTAJAT MAJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVA YRITYS Maaseutumatkailuyritys Leirintäalue, lomakylä Lomaosakeyrittäjä YHTEISTYÖKUMPPANIT JÄLLEENMYYJÄT MUUT SIDOSRYHMÄT (WTO, KTM, MEK, SHR, Alueelliset matkailuorganisaatiot)

3 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä MITÄ ON MAASEUTUMATKAILU? MAASEUTUMATKAILUN MÄÄRITELMIÄ - Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin (luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyys) perustuvaa asiakaslähtöistä yritystoimintaa. - Maaseutumatkailu on osa matkailuelinkeinoa, se ei siis ole itsenäinen toimiala. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä= maaseutupoliittinen kehittämistermi Maaseutumatkailun vahvuudet ja voimavarat ovat maaseudun luontaisissa voimavaroissa ja arvoissa; ympäristöystävällisyys, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen - Maaseutumatkailu on yksi työkalu alueiden kehittämistyössä ja matkailun merkitys maaseudun elinkeinona onkin kasvussa. Davidsson 1992; Maaseutumatkailu kattaa paikallisten ihmisten järjestämät ja hoitamat/isännöimät matkailuaktiviteetit, jotka perustuvat sekä luonnonvaraiseen että ihmisten muokkaaman ympäristön vahvuuksiin. Page & Getz 1997; Maaseutumatkailu on matkailua, joka rajoittuu urbaanisten raja-alueiden ja erämaa-alueiden väliselle sektorille ja sen vetovoima on rauhallisuus, väljyys, maaseutumainen elämäntapa, luonto, maisema, perinteiset ihmiset, rentoutuminen ja seikkailu. Borg 1997; Maaseutumatkailu on taajamien ja matkailukeskusten ulkopuolella tapahtuvaa matkailua, joka on usein pienimuotoista, maatilatalouteen ja ulkoiluun liittyvää, yksilöllistä palvelua.

4 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Päätuote majoitus/maatilaloma, lisäksi erilaisia luontoon olennaisesti liittyviä ohjelma- ja elämyspalveluja - Toimialan tilastointi erittäin vaikeaa (maaseudulla majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä n. 5500) joista Tilastokeskuksen rekisterissä n Yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle jäävät hieman yli 2000 yritystä on rekisteröity Maaseutumatkailun teemaryhmään tietokantaan. - Tilastokeskuksen rekisterin em. yritysten (n. 3200) lv n. 400 milj. (2000), teemaryhmän rekisteriin kuuluvien yritysten arvioitu lv 84 milj. (2000) - Valtaosa asiakkaista kotimaisia - Muut lähtöalueet Saksa, Espanja, Ruotsi, Venäjä - Toiminta vahvasti sesonkiluonteista > ympärivuotista toimintaa vain n. 65% yrityksistä - Pien- ja perheyrittäjävaltaisuus olennaista - Sivutoimisuus ja harrastelijamaisuus leimaavat alaa, kuten elämätapayrittäjyys - Alhaiset käyttöasteet, suuri vaihtelevuus johtuen sesonkimaisuudesta - Vetovoimatekijöinä maisema ja maaseutukulttuuri sekä lähiruoka, paikallisuus (ml. ihmiset), kestävä kehitys KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT - Maaseutumatkailu nähdään EU:ssa merkittävänä elinkeinona > rahoitustukia on saatavilla eri rahoituslähteistä - Maaseutumatkailun teemaryhmän taustatuki- ja työ - Maaseudun rauha ja väljyys - Tietoteknisten sovellusten nopea kehittyminen edesauttaa toimintaa - Joustavuus ja yksilöllisyys - Ympäristövastuullisuus (sekä toimijoiden että myös asiakkaiden ympäristövastuullisuus ja tietous merkittävässä asemassa) - Laatutyö merkittävässä asemassa (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifiointi) - Matkailun megatrendit; lyhyet lomat, muutokset demografisissa tekijöissä, kestävän kehityksen arvostaminen - Suomessa Lomarengas Oy vahva toimija kohteiden jälleenmyyjänä ja markkinoijana

5 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA KESKEISET ONGELMAT KESKEISET KEHITTÄMISTARPEET - Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on pieni, suoraan verrannollinen palveluiden laatuun, tuottamiseen ja hinnoitteluun - Maaseudun infrastruktuuri rapautuu maatalouden supistuessa/keskittyessä suurien tuottajien toimintaan, maaseudun peruspalvelutarjonta (kaupat, postit, pankit, julkinen liikenne) kuihtuu - Yrittäjien ikääntyminen - Hanketoiminnan sirpaleisuus ja hanketoiminnan tavoitteiden epämääräisyys - Laatujärjestelmien käyttöönoton vähäisyys - Markkinoinnin osalta pitkäjänteisempää toimintaa ja voimien yhdistäminen suurempien toimijoiden kanssa tärkeää - Maaseutumatkailutuotteiden saatavuus ja ostaminen on tehtävä helpommaksi - Laadunhallinta saatava keskeiseksi osaksi maaseutumatkailua (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifionti) - Matkailureitistöjen rakentaminen, tuotteistaminen ja maaseutumaiseman säilyttäminen - Rahoitusta tulisi suunnata seinien rakentamisen sijaan myös myynti- ja markkinointityön kehittämiseen - Hanketyöskentelyn selkeyttäminen ja yhteistyön tehostaminen

6 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET - Perhe- ja pienyrittäjyyden tuoma inhimillisyys ja lämpö - Yksilöllisyys - Alueellinen omaleimaisuus ja perinteiden hyväksikäyttö - Laatutyö on käynnistetty - Yhteistyö alan sisällä on alkanut - Suomen luonto ja ympäristö vetovoimatekijänä - Maaseudun rauha ja väljyys - Viestintä- ja tietotekniikan hyödyntäminen - Maaseutuympäristö ohjelmapalveluiden puitteena - Neljä vuodenaikaa ja perinteiset vuosijuhlat - ehtymätön voimavara tuotekehitykselle - Kehittämisresursseja käytettävissä (EUrakennerahastot) HEIKKOUDET UHAT - Lyhytjänteisyys - Huono kannattavuus - Tuotteiden taso kirjavaa, hajanaisuus - Tehokkaan ja pitkäjänteisen markkinoinnin puute - Investoitu rakennuksiin liiketoiminnan kehittämisen sijaan - Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen kuihduttaa maaseudun elinvoimaa - Kulttuurimaiseman ja tieverkoston rapautuminen - Suomalainen byrokratia suosii vain suuria toimijoita - Ympäristön pilaantuminen

7 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN TULEVAISUUDEN TAVOITTEET VUOTEEN 2007 (Maaseutumatkailun teemaryhmä) VISIO 2007 Meneillään olevan ohjelmakauden jälkeen maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina Päätavoitteet - Lisätä alan liikevaihtoa ja alan tarjoamien työpaikkojen määrää - Parantaa maaseutumatkailuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä - Luoda edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle Muut kasvutavoitteet - Nostaa majoitustilojen käyttöaste yli 50% - Edellyttää mittavia peruskorjauksia vanhimpien yritysten joukossa tai vaihtoehtoisesti heikompilaatuisen majoituskapasiteetin poistumista markkinoilta kokonaan - Liikevaihdon nelinkertaistaminen vuoteen 2007 mennessä, tavoite lv. vuonna milj - Työllistävyyden lisääminen 6000:n henkilötyövuoteen Mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan: - Majoituskapasiteetin käyttöaste - Yöpymis- ja kävijämäärät - Ohjelma- ja ravitsemispalveluiden kävijämäärät/käyttöaste - Liikevaihto - Yritysten kannattavuus - Työllistävyys henkilötyövuosina ja naistyöpaikkojen määrä - Asiakastyytyväisyys

8

9

10 Kuva 1. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/ /2005 Kuva.4 Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun majoitusyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/01-12/05

11

12

13

14

15 Taulukko 1

16 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Lähde: MALO-luokitus

17 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Tämä esitys opastaa sinut maaseutumatkailun majoitusilojen valtakunnallisen luokituksen pääperiaatteisiin ja luokitusperusteisiin. Luokituksen toteutuksesta ja toimeenpanosta vastaa Maaseutukeskusten liitto ry (ProAgria Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen luokitus yhtenäisen ohjeiston mukaisesti aloitettiin vuonna Luokitus koskee vuokrattavia loma-mökkejä sekä aamiaismajoitus -ja maatilalomapalveluihin kuuluvia majoitustiloja. Valtakunnallinen luokitus mahdollistaa maaseutumatkailun majoitustarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa! Laatutyökalu maaseutumatkailuyrityksille

18 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen tarkoituksena on - Helpottaa maaseutumatkailupalveluiden markkinointia ja myyntiä niin kotimaassa kuin ulkomailla - Puolueeton arviointi lisää asiakkaiden luottamusta palveluja kohtaan ja asiakas tietää jo ostovaiheessa millainen taso kohteessa on - Ohjeisto palvelee myös majoitustilojen rakennussuunnittelua - Lähtökohta yrityksen laatutyölle - Seurantatyökalu maamme maaseutumatkailun majoituskapasiteetin teknisen laadun kehityksestä

19 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokitellulle kohteelle myönnetään luokitustunnuksen käyttöoikeus. Yritys voi hankkia tunnuksella varustetun kilven ja luokituksesta kehystetyn todistuksen. Yritys voi käyttää tunnusta omissa markkinointimateriaaleissaan ja muissa painotuotteissaan. Luokituksen voi tehdä ainoastaan siihen koulutettu ja hyväksytty luokittelija. Maassamme on 25 koulutettua luokittelijaa. Luokittelijat ovat pääsääntöisesti maaseutukeskusten, 4H-piirien ja matkailuorganisaatioiden toimihenkilöitä. Luokituksesta peritään maksu.

20 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen toimeenpanosta ja toteutuksesta vastaa Maaseutukeskusten liitto. Luokitustoimintaa valvoo ja koordinoi työryhmä, jossa ovat edustettuina seuraavat tahot: Maa- ja metsätalousministeriö Matkailun edistämiskeskus Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry MTK/yrittäjät Lomarengas ry Svenska Lantbrukssälskapens Förbund rf Maaseutukeskusten liitto ry

21 LUOKITUSPERUSTEET Seuraava luokitteluohjeisto on luokittelijan työkaluna hänen suorittaessaan kohteen arviointia. Ohjeisto on jaettu kolmeen eri arvioitavaan osa-alueeseen: * Perusvaatimukset kaikkia majoitustiloja kohtaan * Majoitustilojen tekniset vaatimukset - mökkiluokitus - aamiaismajoitus - maatilalomat * Luokittelijan oma arvio kohteesta

22 LUOKITUSPERUSTEET 1. Kaikkia majoitustiloja koskevat perusvaatimukset MAKUUHUONEET Huonealan tulee olla vähintään 7 m 2 / 1 hengen huone, vähintään 10 m 2 / 2 hengen huone. Poikkeuksen muodostaa ennen vuotta 1994 rakennettujen mökkien osalta 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Ennen vuotta 1994 aamiaismajoitus- ja maatilalomakäyttöön otetun majoitustilan osalta 1-2 luokissa vähintään 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Vähintään 7 m 2 / 1 henkilö on aina voimassa. VUOTEET Erilliset, yhteen siirrettävät tai parisänky ja koko vähintään 80 cm x 200 cm, päällystetty patja vähintään 10 cm ja petauspatja sekä siistit, yhtenäiset vuodetekstiilit. Lisävuoteita ovat em. vuoteita pienemmät vuoteet, kerrossängyn ylävuoteet, vuodesohvat, pukuhuoneen vuoteet, parvisängyt sekä muut vuoteet, jotka mittojensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella rajoittavat vuoteen käyttöä normaalivuoteena. Lisävuoteen koko vähintään 160cm x 60cm. IKKUNAT JA OVET Majoitustiloissa on oltava tuuletusmahdollisuus ja makuutilassa ikkuna. Makuutilojen ikkunoissa on oltava rullaverhot tms.,joilla huone voidaan pimentää Majoitustilojen tuuletusikkunoissa ja -luukuissa on oltava hyttysverkot Majoitustilassa on oltava lukittava ovi SÄILYTYSTILAT Majoitustiloissa on oltava käyttötarkoitukseen nähden riittävästi säilytystilaa

23 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala 12m2 12m2 24m2 24m2 42m2 Huoneistoala/ vuode 5m2 5m2 8m2 8m2 10m2 Huoneistoala/ lisävuode 2m2 3m2 3m2 3m2 4m2 Lämmitys Puu/kaasu/sähkö Puu/öljy/sähkö Puu/sähkölämmitin tai varaava takka/ sähkö Sähkö/vastaava kiinteä Sähkö/ vastaava, kiinteä Valaistus Öljy/kaasu Kaasu Sähkö Sähkö Sähkö Vesi Kaivo/juomaveden toimitus kaivo/lähde tai pumppu mökin ulkopuolella Vesijohto (kylmä ja lämmin) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Makuutilat Ei erillisiä tiloja Eristettävä makuualkovi Vähintään 1 kahden hengen ovellinen makuuhuone (max. 4 vuodetta/h) Vähintään 1 ovellinen kahden hengen makuuhuone (max. 2 vuodetta/h) Vähintään 2 ovellista kahden hengen makuuhuonetta (max. 2 vuodetta/h)

24 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala Oma ulkokäymäläosasto Oma ulkokäymälä Oma ulkokäymälä Sisäkäymälä Erillinen sisäkäymälä Huoneistoala/ vuode Sauna yhteiskäyttö Sauna yhteiskäyttö Oma sauna Erillinen pesuhuone/ oma sauna Erillinen pesu-huone/ oma sauna/ erillinen pukuhuone Huoneistoala/ lisävuode Keittomahdollisuus Keittomahdollisuus Keittosyvennys/ tupakeittiö Tupakeittiö/keittiö Tupakeittiö/keittiö Lämmitys puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä kylmäsäilytystila puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä jääkaappi (kaasu/ sähkö) kaatoallas ja viemäröinti tiloissa kaasu/ sähköliesi, 2 levyä, uuni jääkaappi (kaasu/ sähkö), 110 l tiskipöytä (ruostumaton teräs) viemäröinti sähköliesi, 3 levyä uuni jääkaappi (sähkö) 140 l tiski-pöytä (ruostumaton teräs), josta vesijohto ja viemäröinti sähköliesi, 3 levyä, uuni jääkaappi (sähkö) 160 l, pakastin liesituuletin tiskipöytä (ruostuma- ton teräs), josta vesi- johto ja viemäröinti, astianpesukone, mikroaaltouuni, pyykinpesukone Valaistus (takka) Takka takka

25 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT/ Erityiskohdat Rantamökit Kesällä Soutuveneen käyttö- Mahdollisuus Yhteinen soutuveneen (enintään 2 mökillä) Oma soutuvene Oma soutuvene Oma soutuvene Talvimökit Irrallinen sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat Sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat, pistorasia ulkona autolle Vesijohto (kylmä ja lämmin) tiskipöydässä kaksoisovet ja ikkunat/lämpöovet, tuulikaappi, pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone (sähkö) pistorasia ulkona autolle käynti käymälään ja suihkuun sisäkautta

26 2. Kohteen tekniset vaatimukset AAMIAISMAJOITUS LUOKITUSPERUSTEET Aamiaismajoituspalvelussa keskeisimpiä tekijöitä ovat aamiainen sekä hyvät saniteetti- ja makuutilat. Aamiaisen tulee sisältää seuraavat tuotteet: - kahvi, tee, jäävesi, maito ja kotimainen mehu - vaalea ja tumma leipä - voi ja margariini - juusto, makkara, muu leike tai muna - puuro, murot tai mysli - hillo tai marmeladi - kahta lajia tuoretta vihannesta tai hedelmää Perusvaatimukset kohdassa kaikkia majoitustiloja koskevien vaatimisten (1.) lisäksi: - makuuhuoneet 7 m 2 / hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode - keskuslämmitys tai vastaava - sähkövalo Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enint. 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden asiakkaiden kanssa, enint. 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä ateriapalvelu tai keittomahdollisuus

27 2. Kohteen tekniset vaatimukset MAATILALOMAT LUOKITUSPERUSTEET Maatilaloma vietetään toimivalla maatilalla, jossa isäntäväki palvelee lomavieraita. Majoituksen lisäksi siihen liittyvät kiinteästi ateria- ja ohjelmapalvelut. Keskeistä ovat hyvät ja siistit saniteetti- ja makuutilat. Pihapiirin viihtyisyys ja toimivuus on myös otettava huomioon. Kotieläimet kuuluvat myös toimivalle maatilalle. Makuuhuoneet: minimikoko 7 m 2 / 1 hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode Lämmitys puu/ kaasu/ öljy/ sähkö puu/ kaasu/ öljy/ sähkö keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava lisälämmitysmahdollisuus Valaistus öljy/ kaasu/ sähkö sähkö sähkö sähkö sähkö Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enintään 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden vieraiden kanssa, enintään 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä

28 LUOKITUSPERUSTEET 3. Luokittelijan arvio kohteesta Laatuluokituksen lisäksi luokittelija arvioi yrityksen ympäristön seuraavien tekijöiden osalta: - sisustuksen taso - rakennusten kunto - yleisvaikutelma ja yksityiskohdat - ympäristön viihtyisyys - vesistö ja rannan laatu Luokittelija arvioi mainitut tekijät asteikolla: korkeatasoinen, keskinkertainen, vaatimaton. Arvio ei vaikuta majoitustilan saamaan laatuluokkaan.

29 LEIRINTÄALUEMATKAILU JA RETKEILYMAJATOIMINTA OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Seuraavassa esityksessä tarkastellaan suomalaista leirintäaluematkailua ja retkeilymajatoimintaa ja niiden asemaa suomalaisen matkailun kentällä

30 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäaluematkailu on ollut Suomessa suosittu matkailun muoto. Syitä ovat olleet matkustamisen vaivattomuus ja leirintämatkailun huokeus sekä lukuisat kohteet hyvillä sijainneilla. Autoistumisen ja ihmisten vapaa-ajan lisääntymisen myötä tämä matkailun muoto on kasvatti suosiotaan nopeasti. Nykyisin yöpymismäärät leirintäalueiden mökeissä ja erityisesti teltoissa ovat romahtaneet, pääpainon ollessa vahvasti caravan-matkailussa. Leirintäalueet ja lomakylät ovat rinnakkain toimivia majoituspalveluja. Lomakylien yhteydessä on usein leiriytymismahdollisuus/leirintäalue ja leirintäalueella on lomamökkejä. Leirintäalueet sijaitsevat usein kaupunkien ja taajamien läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja vesistöjen äärellä. Talvileirintäalueita on syntynyt erityisesti tunturikohteiden läheisyyteen caravan-matkailijoille. Lomakyliä ryhdyttiin rakentamaan Suomeen 1960-luvulla. Kohteita rakennettiin kotimaanmatkailijoiden tarpeisiin, lähinnä perheille. Mökit olivat aluksi vaatimattomia, mutta kilpailun kiristyessä niiden varustetaso on kasvanut. Suurten tunturikohteiden ja muiden laskettelukeskusten läheisyydessä nykyiset lomakylät tarjoavat luksus-tason majoitusta.

31 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Suomen leirintäalueyhdistys (SLY) on maamme leirintäalueiden markkinointi ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenleirintäalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%. Yhdistykseen kuuluu noin 200 jäsenleirintäaluetta eri puolilta Suomea. Jäsenalueilla yhteensä noin caravan ja telttapaikkaa, vuodepaikkaa ja yli 4000 mökkiä. SF-Caravan ry (www.karavaanarit.fi) on valtakunnallinen matkailuajoneuvojen käyttäjien kuluttajajärjestö. Perustettu vuonna Liittoon kuuluu 65 paikallista SF- Caravan yhdistystä ympäri Suomen. Henkilöjäseniä yhteensä Maassamme on noin (vrt. henkilöjäsenten määrä) rekisteröityä matkailuvaunua matkailuautoa. Vuosittain rekisteröinnit ovat kasvaneet noin 10%.

32 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokitus Suomalaiset leirintäalueet luokitellaan 5-portaisen asteikon avulla 1-5 tähden alueisiin (vrt. Malo-luokitus) Luokituksen tarkoituksena kertoa asiakkaille kohteiden varustetasosta ja laadusta sekä antaa vertailukelpoista tietoa eri kohteista. Samalla järjestelmä antaa alueille työkalun oman toimintojensa kehittämisen tueksi. Luokitusjärjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa (pl. Islanti). Suomalaiset luokitusvaatimukset on toteutettu yhteistoiminnassa Suomen leirintäalueyhdistyksen (www.camping.fi), SF-Caravan ry:n (www.karavaanarit.fi) ja eri viranomaisten kanssa. Luokitus on vapaaehtoinen leirintäalueille. Yrittäjien/alueita ylläpitävien toimijoiden on itse haettava luokitusta. Eurooppalainen leirintäaluematkailun kattojärjestö European Federation of Camping Site Organizations EFCO

33 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet * Leirintäpaikkoja tulee olla vähintään 25 ja kunkin pinta-alan tulee olla vähintään m2, valvonta alueella päiväsaikaan, käymälät, jätehuolto, puhelin ** Em. Lisäksi mm. merkityt ajoväylät, viidennes vaunupaikoista sähkösitetty, telttailumahdollisuus, vastaanottotila, valvonta klo. 7-23, suihkuissa, peseytymispaikoissa, vaatehuoltotiloissa ja astianpesupaikoissa lämmin vesi, kioski, leikkipaikkoja ja grillipaikka *** Em. Lisäksi mm. ajoväylät pinnoitettu ja valaistu, puolet vaunupaikoista sähköistetty, talvialueilla kaikki, erillinen telttailualue, matkailutietoa, ennakkovarausmahdollisuus, leirintäkorttijärjestelmä, valvonta myös yöaikaan, lastenhoitotila, ruokailutila, pesukone, tyhjennyskaivo kiinteille jätevesisäiliöille, sauna, peruselintarvikkeita myyvä kahvila, oleskelutila, vapaa-ajan toimintoja, uintimahdollisuus, asiakaspuhelin, postilaatikko, aluekartta, mökkejä tai huoneita

34 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet **** Em. Lisäksi 75% vaunupaikoista sähköistetty, vaunupaikkojen sisämajoituksen ympärivuotinen varausmahdollisuus, kielitaitoinen henkilökunta, tasaisia paikkoja matkailuautoille, WC-, suihku-, peseytymis-, ruokailu-, vaatehuoltoja oleskelutilat lämmitetty, oleskelutilassa TV, jätteiden lajittelu, kahvilassa ruoka-annoksia ***** Em. Lisäksi mm. valvontaa 24 tuntia vuorokaudessa, kaikki saniteetti- a palvelutilat lämpöeristetty, lastenhoitopalvelu, ravintola, monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, alue yleisvalaistu, osassa sisämajoitustiloissa oma WC, suihku, pienoiskeittiö ja TV Katso tarkat leirintäalueluokitusperiaatteet TÄSTÄ

35 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomen Retkeilymajajärjestö (SRM) perustettiin vuonna Perustajina toimivat joukko erinäisiä nuoriso-, liikunta- ja retkeilyjärjestöjä. Tavoitteena oli tarjota jäsenistölle edullisia majoituspalveluja tarjoava verkosto keskieurooppalaisen mallin mukaan, ja joka olisi samalla kytköksissä kansainväliseen retkeilymajajärjestelmään. Nykyisin SRM:n jäseninä on yli 60 erilaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, harrastus-, eläkeläis-, ammattija matkailujärjestöä. Hostelleja ylläpitävät erilaiset yhteisöt ja yritykset (kunnat, yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, perheyhtiöt jne.) Ketjuun kuuluu 84 suomalaista hostellia (2006). Järjestön ja hostellien yhteistoimintaa ohjaa yhteistoimintasopimus, joka määrittää hostellien toimintaperiaatteet ja asettaa peruskriteerit sekä toiminnalle että tiloille. Retkeilymajaliike toimii ympäri maailman. Retkeilymajoihin voi majoittua yli 80:ssä maassa ja hostelleja on kaiken kaikkiaan yli Kansainvälinen retkeilymajaliitto International Youth Hostel Federation- IYHF on toiminnallinen kattojärjestö. Perustettu 1932, toimii Lontoossa. Suomi kuuluu ko. kattojärjestöön.

36 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellin/retkeilymajan määritelmä: Hostelli on majoitusliike, jossa painotetaan edullisuutta, välittömyyttä, siisteyttä ja turvallisuutta. Huonekoot voivat vaihdella yhden hengen huoneista 6-8 hengen huoneistoihin (dormitorit). Merkittävää on että suihkut ja wc-tilat ovat usein käytävillä, eivät varsinaisissa huoneissa/huoneistoissa. Perhehuoneistoja on myös saatavilla. Majoitushinnasta on myös mahdollista säästää tuomalla omat lakanat mukaan, ne ovat aina myös vuokrattavissa erikseen hostellista. Toiminta ei välttämättä ole kaikkien hostellien osalta ympärivuotista, vaan useat toimijat ovat avoinna esim. ainoastaan kesäisin. Ko. kohteet ovat usein esim. oppilaitoksen opiskelijoiden talviasuntoja tms. Hostelleissa on myös yleensä itsepalvelukeittiö ja vaatteiden pesumahdollisuus sekä erilaisia säilytystiloja/vuokralokeroita.

37 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomessa toimii 84 SRM-hostelliketjuun kuuluvaa majoitusliikettä, ympäri vuoden näistä on avoinna noin 50 (2006). Hostelleja on ympäri Suomen, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Hostellien tunnuksina teiden varsilla on perinteinen mökki ja kuusi-merkki. Majoituksen lisäksi monet hostellit tarjoavat myös erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja. SRM-ketjuun kuuluvat hostellit luokitellaan kolmeen eri tasoluokkaan varustelutason mukaan > laatutyökalu. Tutustu suomalaisiin retkeilymajoihin TÄSTÄ

38 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellikortti Hostellitoimintaan kuuluu olennaisesti kansainvälinen hostellikortti. Kortin avulla saa alennusta yöpymisistä ja lukemattomista muista palveluista. Yövyttäessä hostellissa ulkomailla on kansainvälinen hostellikortti pakollinen useassa kohdemaassa. Sähköinen varausjärjestelmä Internationl Youth Hostel Federation ylläpitää hostellien sähköistä varausjärjestelmään internetissä. Järjestelmän kautta asiakas voi varata majoituksen lähes tuhannesta hostellista 56:n maan alueelta. Varatessa järjestelmän kautta asiakas maksaa ennakkomaksun ja käsittelymaksun. Suomalaisia kohteita järjestelmän kautta voi varata tällä hetkellä Espoosta, Helsingistä, Turusta ja Vaasasta.

39 LOMAOSAKETOIMINTA Loma- ja/tai viikko-osaketoiminnan pääperiaate kiteytyy ns. viikko-osakkeen omistukseen tietyssä kohteessa. Lomaosake voi olla joko täysi omistusoikeus tai määräaikainen hallintaoikeus johonkin tiettyyn kohteeseen. Osakkeita myyvät ns. time-sharing-yhtiöt, jotka puolestaan vuokraavat osaketta ulkopuolisille niinä aikoina, jolloin asiakas ei sitä tarvitse. Viikko-osakkeen hallinta on samankaltainen, mutta tällöin hallitaan vain vuoden jotain tiettyä viikkoa johonkin tiettyyn huoneistoon, loma-asuntoon, mökkiin tms. kohteeseen jossakin lomakohteessa. Käytännössä asiakas ostaa esim. kalenteriviikon 43 omistusoikeuden Kivijärvellä, Keski-Suomessa sijaitsevasta Hannunkiven lomakylästä hintaan 4000e. Asiakas voi tällöin käyttää ko. loma-asuntoa tuona viikkona täysin vapaasti. Kohteen siivouksesta, liinavaatteiden pesusta, pihanhoidosta yms. huolehditaan asiakkaan puolesta. Lomaosaketoiminnan merkittävä ominaisuus on että asiakas voi halutessaan vaihtaa kohteen johonkin toiseen kohteeseen, vaihtoehtoja on ympäri maailman. Suomessa suurin osa lomaosakekeskuksista sijaitsee Lapissa ja Itä- Suomessa. Suomalaisilla on myös paljon omistusoikeuksia erityisesti Espanjan kohteissa.

40 LOMAOSAKETOIMINTA Suurin lomaosakkeita välittävä yritys on RCI (Resort Condominiums International) toiminta alkanut luvulla. Viikko-osakkeita välittävä yritys Aikalomat Oy Suomen viikko-osakeyhdistys on alalla toimivien viikko-osakeyrittäjien kattojärjestö. Yhdistyksen toiminta painottuu jäsenyritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja toimia luotettavana kanavana osakkeen omistajien/kuluttajien ja yrittäjien välillä. Suomen viikko-osakeyhdistys Yleisimmät motiivit lomaosakkeen hankintaan: Helppo ja vaivaton, ei siivouksia, huoltotöitä jne. Kohteet ovat usein erittäin hyvin varusteltuja. Loma-ja/tai viikko-osakkeen vaihtomahdollisuus (yli 5000 kohdetta maailmanlaajuisesti) Alhainen hankintahinta ja yhtiövastike Merkittävin lomaosaketoimintaa harjoittava yritys Suomessa on Vuokatin Katinkulta. Holiday Club Finland

41 Pohdittavaa Selvitä millaisia maaseutumatkailu, leirintäalue ja/tai lomakylä ja/tai lomaosakekohteita on asuinpaikkakunnallasi ja esittele ne lyhyesti. Tutustu kohteisiin tarkemmin esim. internetin avulla ja nimeä mielestäsi niiden tärkeimpiä sidosryhmiä. Pohdi maatilamatkailun toimialaa. Mitkä ovat mielestäsi maatilamatkailun vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa ja mieti mihin suuntaan maatilamatkailu mielestäsi tulee kehittymään. Keitä ovat maatilamatkailukohteiden asiakkaat, mistä he tulevat ja miksi? Mieti myös millä tavoin maatilamajoitusta tarjoavat kohteet voisivat kehittyä niin että ne houkuttelisivat uusia mahdollisia asiakasryhmiä? Keitä nämä uudet asiakasryhmät voisivat olla? Tutustu Suomen leirintäalueisiin -portaalin avulla. Tarkastele alueita erityisesti leirintäalueluokitus mielessäsi. Mitä kaikkia yksittäisiä palveluja/tuotteita leirintäalueet tarjoava matkailijoille? Mitä yhtäläisyyksiä tai vastaavasti eroavaisuuksia alueiden tarjonnassa on? Mistä mahdolliset erot tai yhtäläisyydet voivat mielestäsi johtua? Pohdi lomaosaketoiminnan etuja ja hyötyjä matkailijan näkökulmasta? Mitä mahdollisia uhkakuvia näet toiminnassa niin matkailijan kuin lomaosakeyrittäjän silmin katsottuna?

42 Lähteet Web; Maaseutumatkailun teemaryhmä Malo-luokitus Maakuntien Parhaat Suomen leirintäalueyhdistys ry SF-Caravan ry Suomen retkeilymajajärjestö Hostelling International Suomen viikko-osakeyhdistys ry RCI Finland Oy (loma-osakkeet) Aikalomat Oy (viikko-osakkeet) Muut: Brännare, R., Kairamo, H., Kulusjärvi, T. & Matero, S. Majoitus- ja matkailupalvelu. WSOY, Porvoo, Lindgren, M. (toim.) Matkailualan vuosikirja Edita, Helsinki, 2003 Maaseutumatkailulehti. Kevät 2006.

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Jäsenyys hostelliverkostossa tarjoaa monia etuja

Jäsenyys hostelliverkostossa tarjoaa monia etuja Liittymisinfo hostelleille 2017 1 Jäsenyys hostelliverkostossa tarjoaa monia etuja Tässä liittymisinfossa esittelemme sinulle Suomen Hostellijärjestön sekä Hostelling Internationalin (HI) toimintaa. Kerromme

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

YYTERI RESORT & CAMPING HINNASTO 2017

YYTERI RESORT & CAMPING HINNASTO 2017 YYTERI RESORT & CAMPING HINNASTO 2017 Hintojen muutokset mahdollisia. Tarjoukset sekä kulloinkin voimassa olevan hinnan näet varausjärjestelmästä. Kysy en viikkohintoja! LOMAMÖKIT Talvi, Kevät, Syksy Alku-

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Lisätietoa majoituksesta

Lisätietoa majoituksesta Lisätietoa majoituksesta Huoneet Kartanon päärakennuksessa Huoneita on yhteensä 11, joista yksi on neljän hengen huone (hinta 95 per vrk), kaksi kolmen hengen (75 vrk), kuusi kahden hengen (60 vrk) ja

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Tervetuloa Villa Hillaan!

Tervetuloa Villa Hillaan! Villa Hilla Tervetuloa Villa Hillaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Villa Hillaan Kittilän Leville. Tutustuthan ohjeisiin huolella ja muista ilmoittaa tuloaikasi avainpalveluumme. Perustiedot

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Tervetuloa Putti Torppaan!

Tervetuloa Putti Torppaan! Putti Torppa Tervetuloa Putti Torppaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Putti Torppaan Jämsän Himokselle. Perustiedot Putti Torpasta Osoite: Kivistönkatu 5, 42100 Jämsä Tyyppi: hirsirakenteinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos SATAKUNTA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo SATAKUNTA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET Kaupunkiseudun kuntien lausunnot KANGASALA Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 02.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Koivikonkaari 10, 91910 Tupos Liminka Tupos Kiinteistötunnus: 425-402-19-178 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Omakotitalo omalla

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI... 3 1. Perustiedot...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos PIRKANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo PIRKANMAA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Mökit. Matkailuajoneuvo- ja telttapaikat. Saunat. Kokous- ja juhlatilat. Aluekartta

Mökit. Matkailuajoneuvo- ja telttapaikat. Saunat. Kokous- ja juhlatilat. Aluekartta Astu muutama askel metrosta ja saavut leirintäalueelle, jossa historian havina kohtaa nykyaikaiset palvelut Helsingin keskustan välittömässä läheisyydessä. Rastila Camping Helsinki on tähden leirintäalue,

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Tuomaantie 18, 90410 Oulu Oulu Pinta-ala: 172 m² Kokonaisala: 203 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 17.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Matosuontie 34, 90230 Oulu Oulu Kastelli Kiinteistötunnus: 564-22-6-26 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 152 m² Kokonaisala asuinrakennus:

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot