SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ. Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ. Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA"

Transkriptio

1 SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

2 MAJOITUSTOIMINNAN SIDOSRYHMÄT Majoitusyritysten toimintaan liittyy olennaisesti lukuisa joukko erilaisia sidosryhmiä. Sidosryhmien merkitys majoitusyrityksen toiminnalle vaihtelee suuresti, mutta jokaisella oheisen kuvion toimijalla on oma merkittävä osuutensa majoitusyrityksen menestykselle. Tutustu tässä esitettyihin sidosryhmiin ja pidä sidosryhmä-ajattelu mielessäsi tutustuessasi tulevaan materiaaliin. Pohdi löydätkö muita tärkeitä sidosryhmiä maaseutu ja leirintäaluematkailun ja lomaosaketoiminnan toimialoilta ja ovatko jotkut sidosryhmät tärkeämpiä kuin toiset. Mieti myös tarkemmin mitä eri ryhmiä/tahoja kunkin sidosryhmän alle voi linkittyä käsiteltyjen toimijoiden kohdalla. OMISTAJAT/ HLÖ. KUNTA ASIAKKAAT RAHOITTAJAT MAJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVA YRITYS Maaseutumatkailuyritys Leirintäalue, lomakylä Lomaosakeyrittäjä YHTEISTYÖKUMPPANIT JÄLLEENMYYJÄT MUUT SIDOSRYHMÄT (WTO, KTM, MEK, SHR, Alueelliset matkailuorganisaatiot)

3 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä MITÄ ON MAASEUTUMATKAILU? MAASEUTUMATKAILUN MÄÄRITELMIÄ - Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin (luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyys) perustuvaa asiakaslähtöistä yritystoimintaa. - Maaseutumatkailu on osa matkailuelinkeinoa, se ei siis ole itsenäinen toimiala. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä= maaseutupoliittinen kehittämistermi Maaseutumatkailun vahvuudet ja voimavarat ovat maaseudun luontaisissa voimavaroissa ja arvoissa; ympäristöystävällisyys, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen - Maaseutumatkailu on yksi työkalu alueiden kehittämistyössä ja matkailun merkitys maaseudun elinkeinona onkin kasvussa. Davidsson 1992; Maaseutumatkailu kattaa paikallisten ihmisten järjestämät ja hoitamat/isännöimät matkailuaktiviteetit, jotka perustuvat sekä luonnonvaraiseen että ihmisten muokkaaman ympäristön vahvuuksiin. Page & Getz 1997; Maaseutumatkailu on matkailua, joka rajoittuu urbaanisten raja-alueiden ja erämaa-alueiden väliselle sektorille ja sen vetovoima on rauhallisuus, väljyys, maaseutumainen elämäntapa, luonto, maisema, perinteiset ihmiset, rentoutuminen ja seikkailu. Borg 1997; Maaseutumatkailu on taajamien ja matkailukeskusten ulkopuolella tapahtuvaa matkailua, joka on usein pienimuotoista, maatilatalouteen ja ulkoiluun liittyvää, yksilöllistä palvelua.

4 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Päätuote majoitus/maatilaloma, lisäksi erilaisia luontoon olennaisesti liittyviä ohjelma- ja elämyspalveluja - Toimialan tilastointi erittäin vaikeaa (maaseudulla majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä n. 5500) joista Tilastokeskuksen rekisterissä n Yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle jäävät hieman yli 2000 yritystä on rekisteröity Maaseutumatkailun teemaryhmään tietokantaan. - Tilastokeskuksen rekisterin em. yritysten (n. 3200) lv n. 400 milj. (2000), teemaryhmän rekisteriin kuuluvien yritysten arvioitu lv 84 milj. (2000) - Valtaosa asiakkaista kotimaisia - Muut lähtöalueet Saksa, Espanja, Ruotsi, Venäjä - Toiminta vahvasti sesonkiluonteista > ympärivuotista toimintaa vain n. 65% yrityksistä - Pien- ja perheyrittäjävaltaisuus olennaista - Sivutoimisuus ja harrastelijamaisuus leimaavat alaa, kuten elämätapayrittäjyys - Alhaiset käyttöasteet, suuri vaihtelevuus johtuen sesonkimaisuudesta - Vetovoimatekijöinä maisema ja maaseutukulttuuri sekä lähiruoka, paikallisuus (ml. ihmiset), kestävä kehitys KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT - Maaseutumatkailu nähdään EU:ssa merkittävänä elinkeinona > rahoitustukia on saatavilla eri rahoituslähteistä - Maaseutumatkailun teemaryhmän taustatuki- ja työ - Maaseudun rauha ja väljyys - Tietoteknisten sovellusten nopea kehittyminen edesauttaa toimintaa - Joustavuus ja yksilöllisyys - Ympäristövastuullisuus (sekä toimijoiden että myös asiakkaiden ympäristövastuullisuus ja tietous merkittävässä asemassa) - Laatutyö merkittävässä asemassa (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifiointi) - Matkailun megatrendit; lyhyet lomat, muutokset demografisissa tekijöissä, kestävän kehityksen arvostaminen - Suomessa Lomarengas Oy vahva toimija kohteiden jälleenmyyjänä ja markkinoijana

5 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA KESKEISET ONGELMAT KESKEISET KEHITTÄMISTARPEET - Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on pieni, suoraan verrannollinen palveluiden laatuun, tuottamiseen ja hinnoitteluun - Maaseudun infrastruktuuri rapautuu maatalouden supistuessa/keskittyessä suurien tuottajien toimintaan, maaseudun peruspalvelutarjonta (kaupat, postit, pankit, julkinen liikenne) kuihtuu - Yrittäjien ikääntyminen - Hanketoiminnan sirpaleisuus ja hanketoiminnan tavoitteiden epämääräisyys - Laatujärjestelmien käyttöönoton vähäisyys - Markkinoinnin osalta pitkäjänteisempää toimintaa ja voimien yhdistäminen suurempien toimijoiden kanssa tärkeää - Maaseutumatkailutuotteiden saatavuus ja ostaminen on tehtävä helpommaksi - Laadunhallinta saatava keskeiseksi osaksi maaseutumatkailua (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifionti) - Matkailureitistöjen rakentaminen, tuotteistaminen ja maaseutumaiseman säilyttäminen - Rahoitusta tulisi suunnata seinien rakentamisen sijaan myös myynti- ja markkinointityön kehittämiseen - Hanketyöskentelyn selkeyttäminen ja yhteistyön tehostaminen

6 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET - Perhe- ja pienyrittäjyyden tuoma inhimillisyys ja lämpö - Yksilöllisyys - Alueellinen omaleimaisuus ja perinteiden hyväksikäyttö - Laatutyö on käynnistetty - Yhteistyö alan sisällä on alkanut - Suomen luonto ja ympäristö vetovoimatekijänä - Maaseudun rauha ja väljyys - Viestintä- ja tietotekniikan hyödyntäminen - Maaseutuympäristö ohjelmapalveluiden puitteena - Neljä vuodenaikaa ja perinteiset vuosijuhlat - ehtymätön voimavara tuotekehitykselle - Kehittämisresursseja käytettävissä (EUrakennerahastot) HEIKKOUDET UHAT - Lyhytjänteisyys - Huono kannattavuus - Tuotteiden taso kirjavaa, hajanaisuus - Tehokkaan ja pitkäjänteisen markkinoinnin puute - Investoitu rakennuksiin liiketoiminnan kehittämisen sijaan - Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen kuihduttaa maaseudun elinvoimaa - Kulttuurimaiseman ja tieverkoston rapautuminen - Suomalainen byrokratia suosii vain suuria toimijoita - Ympäristön pilaantuminen

7 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN TULEVAISUUDEN TAVOITTEET VUOTEEN 2007 (Maaseutumatkailun teemaryhmä) VISIO 2007 Meneillään olevan ohjelmakauden jälkeen maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina Päätavoitteet - Lisätä alan liikevaihtoa ja alan tarjoamien työpaikkojen määrää - Parantaa maaseutumatkailuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä - Luoda edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle Muut kasvutavoitteet - Nostaa majoitustilojen käyttöaste yli 50% - Edellyttää mittavia peruskorjauksia vanhimpien yritysten joukossa tai vaihtoehtoisesti heikompilaatuisen majoituskapasiteetin poistumista markkinoilta kokonaan - Liikevaihdon nelinkertaistaminen vuoteen 2007 mennessä, tavoite lv. vuonna milj - Työllistävyyden lisääminen 6000:n henkilötyövuoteen Mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan: - Majoituskapasiteetin käyttöaste - Yöpymis- ja kävijämäärät - Ohjelma- ja ravitsemispalveluiden kävijämäärät/käyttöaste - Liikevaihto - Yritysten kannattavuus - Työllistävyys henkilötyövuosina ja naistyöpaikkojen määrä - Asiakastyytyväisyys

8

9

10 Kuva 1. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/ /2005 Kuva.4 Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun majoitusyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/01-12/05

11

12

13

14

15 Taulukko 1

16 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Lähde: MALO-luokitus

17 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Tämä esitys opastaa sinut maaseutumatkailun majoitusilojen valtakunnallisen luokituksen pääperiaatteisiin ja luokitusperusteisiin. Luokituksen toteutuksesta ja toimeenpanosta vastaa Maaseutukeskusten liitto ry (ProAgria Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen luokitus yhtenäisen ohjeiston mukaisesti aloitettiin vuonna Luokitus koskee vuokrattavia loma-mökkejä sekä aamiaismajoitus -ja maatilalomapalveluihin kuuluvia majoitustiloja. Valtakunnallinen luokitus mahdollistaa maaseutumatkailun majoitustarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa! Laatutyökalu maaseutumatkailuyrityksille

18 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen tarkoituksena on - Helpottaa maaseutumatkailupalveluiden markkinointia ja myyntiä niin kotimaassa kuin ulkomailla - Puolueeton arviointi lisää asiakkaiden luottamusta palveluja kohtaan ja asiakas tietää jo ostovaiheessa millainen taso kohteessa on - Ohjeisto palvelee myös majoitustilojen rakennussuunnittelua - Lähtökohta yrityksen laatutyölle - Seurantatyökalu maamme maaseutumatkailun majoituskapasiteetin teknisen laadun kehityksestä

19 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokitellulle kohteelle myönnetään luokitustunnuksen käyttöoikeus. Yritys voi hankkia tunnuksella varustetun kilven ja luokituksesta kehystetyn todistuksen. Yritys voi käyttää tunnusta omissa markkinointimateriaaleissaan ja muissa painotuotteissaan. Luokituksen voi tehdä ainoastaan siihen koulutettu ja hyväksytty luokittelija. Maassamme on 25 koulutettua luokittelijaa. Luokittelijat ovat pääsääntöisesti maaseutukeskusten, 4H-piirien ja matkailuorganisaatioiden toimihenkilöitä. Luokituksesta peritään maksu.

20 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen toimeenpanosta ja toteutuksesta vastaa Maaseutukeskusten liitto. Luokitustoimintaa valvoo ja koordinoi työryhmä, jossa ovat edustettuina seuraavat tahot: Maa- ja metsätalousministeriö Matkailun edistämiskeskus Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry MTK/yrittäjät Lomarengas ry Svenska Lantbrukssälskapens Förbund rf Maaseutukeskusten liitto ry

21 LUOKITUSPERUSTEET Seuraava luokitteluohjeisto on luokittelijan työkaluna hänen suorittaessaan kohteen arviointia. Ohjeisto on jaettu kolmeen eri arvioitavaan osa-alueeseen: * Perusvaatimukset kaikkia majoitustiloja kohtaan * Majoitustilojen tekniset vaatimukset - mökkiluokitus - aamiaismajoitus - maatilalomat * Luokittelijan oma arvio kohteesta

22 LUOKITUSPERUSTEET 1. Kaikkia majoitustiloja koskevat perusvaatimukset MAKUUHUONEET Huonealan tulee olla vähintään 7 m 2 / 1 hengen huone, vähintään 10 m 2 / 2 hengen huone. Poikkeuksen muodostaa ennen vuotta 1994 rakennettujen mökkien osalta 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Ennen vuotta 1994 aamiaismajoitus- ja maatilalomakäyttöön otetun majoitustilan osalta 1-2 luokissa vähintään 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Vähintään 7 m 2 / 1 henkilö on aina voimassa. VUOTEET Erilliset, yhteen siirrettävät tai parisänky ja koko vähintään 80 cm x 200 cm, päällystetty patja vähintään 10 cm ja petauspatja sekä siistit, yhtenäiset vuodetekstiilit. Lisävuoteita ovat em. vuoteita pienemmät vuoteet, kerrossängyn ylävuoteet, vuodesohvat, pukuhuoneen vuoteet, parvisängyt sekä muut vuoteet, jotka mittojensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella rajoittavat vuoteen käyttöä normaalivuoteena. Lisävuoteen koko vähintään 160cm x 60cm. IKKUNAT JA OVET Majoitustiloissa on oltava tuuletusmahdollisuus ja makuutilassa ikkuna. Makuutilojen ikkunoissa on oltava rullaverhot tms.,joilla huone voidaan pimentää Majoitustilojen tuuletusikkunoissa ja -luukuissa on oltava hyttysverkot Majoitustilassa on oltava lukittava ovi SÄILYTYSTILAT Majoitustiloissa on oltava käyttötarkoitukseen nähden riittävästi säilytystilaa

23 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala 12m2 12m2 24m2 24m2 42m2 Huoneistoala/ vuode 5m2 5m2 8m2 8m2 10m2 Huoneistoala/ lisävuode 2m2 3m2 3m2 3m2 4m2 Lämmitys Puu/kaasu/sähkö Puu/öljy/sähkö Puu/sähkölämmitin tai varaava takka/ sähkö Sähkö/vastaava kiinteä Sähkö/ vastaava, kiinteä Valaistus Öljy/kaasu Kaasu Sähkö Sähkö Sähkö Vesi Kaivo/juomaveden toimitus kaivo/lähde tai pumppu mökin ulkopuolella Vesijohto (kylmä ja lämmin) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Makuutilat Ei erillisiä tiloja Eristettävä makuualkovi Vähintään 1 kahden hengen ovellinen makuuhuone (max. 4 vuodetta/h) Vähintään 1 ovellinen kahden hengen makuuhuone (max. 2 vuodetta/h) Vähintään 2 ovellista kahden hengen makuuhuonetta (max. 2 vuodetta/h)

24 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala Oma ulkokäymäläosasto Oma ulkokäymälä Oma ulkokäymälä Sisäkäymälä Erillinen sisäkäymälä Huoneistoala/ vuode Sauna yhteiskäyttö Sauna yhteiskäyttö Oma sauna Erillinen pesuhuone/ oma sauna Erillinen pesu-huone/ oma sauna/ erillinen pukuhuone Huoneistoala/ lisävuode Keittomahdollisuus Keittomahdollisuus Keittosyvennys/ tupakeittiö Tupakeittiö/keittiö Tupakeittiö/keittiö Lämmitys puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä kylmäsäilytystila puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä jääkaappi (kaasu/ sähkö) kaatoallas ja viemäröinti tiloissa kaasu/ sähköliesi, 2 levyä, uuni jääkaappi (kaasu/ sähkö), 110 l tiskipöytä (ruostumaton teräs) viemäröinti sähköliesi, 3 levyä uuni jääkaappi (sähkö) 140 l tiski-pöytä (ruostumaton teräs), josta vesijohto ja viemäröinti sähköliesi, 3 levyä, uuni jääkaappi (sähkö) 160 l, pakastin liesituuletin tiskipöytä (ruostuma- ton teräs), josta vesi- johto ja viemäröinti, astianpesukone, mikroaaltouuni, pyykinpesukone Valaistus (takka) Takka takka

25 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT/ Erityiskohdat Rantamökit Kesällä Soutuveneen käyttö- Mahdollisuus Yhteinen soutuveneen (enintään 2 mökillä) Oma soutuvene Oma soutuvene Oma soutuvene Talvimökit Irrallinen sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat Sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat, pistorasia ulkona autolle Vesijohto (kylmä ja lämmin) tiskipöydässä kaksoisovet ja ikkunat/lämpöovet, tuulikaappi, pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone (sähkö) pistorasia ulkona autolle käynti käymälään ja suihkuun sisäkautta

26 2. Kohteen tekniset vaatimukset AAMIAISMAJOITUS LUOKITUSPERUSTEET Aamiaismajoituspalvelussa keskeisimpiä tekijöitä ovat aamiainen sekä hyvät saniteetti- ja makuutilat. Aamiaisen tulee sisältää seuraavat tuotteet: - kahvi, tee, jäävesi, maito ja kotimainen mehu - vaalea ja tumma leipä - voi ja margariini - juusto, makkara, muu leike tai muna - puuro, murot tai mysli - hillo tai marmeladi - kahta lajia tuoretta vihannesta tai hedelmää Perusvaatimukset kohdassa kaikkia majoitustiloja koskevien vaatimisten (1.) lisäksi: - makuuhuoneet 7 m 2 / hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode - keskuslämmitys tai vastaava - sähkövalo Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enint. 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden asiakkaiden kanssa, enint. 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä ateriapalvelu tai keittomahdollisuus

27 2. Kohteen tekniset vaatimukset MAATILALOMAT LUOKITUSPERUSTEET Maatilaloma vietetään toimivalla maatilalla, jossa isäntäväki palvelee lomavieraita. Majoituksen lisäksi siihen liittyvät kiinteästi ateria- ja ohjelmapalvelut. Keskeistä ovat hyvät ja siistit saniteetti- ja makuutilat. Pihapiirin viihtyisyys ja toimivuus on myös otettava huomioon. Kotieläimet kuuluvat myös toimivalle maatilalle. Makuuhuoneet: minimikoko 7 m 2 / 1 hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode Lämmitys puu/ kaasu/ öljy/ sähkö puu/ kaasu/ öljy/ sähkö keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava lisälämmitysmahdollisuus Valaistus öljy/ kaasu/ sähkö sähkö sähkö sähkö sähkö Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enintään 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden vieraiden kanssa, enintään 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä

28 LUOKITUSPERUSTEET 3. Luokittelijan arvio kohteesta Laatuluokituksen lisäksi luokittelija arvioi yrityksen ympäristön seuraavien tekijöiden osalta: - sisustuksen taso - rakennusten kunto - yleisvaikutelma ja yksityiskohdat - ympäristön viihtyisyys - vesistö ja rannan laatu Luokittelija arvioi mainitut tekijät asteikolla: korkeatasoinen, keskinkertainen, vaatimaton. Arvio ei vaikuta majoitustilan saamaan laatuluokkaan.

29 LEIRINTÄALUEMATKAILU JA RETKEILYMAJATOIMINTA OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Seuraavassa esityksessä tarkastellaan suomalaista leirintäaluematkailua ja retkeilymajatoimintaa ja niiden asemaa suomalaisen matkailun kentällä

30 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäaluematkailu on ollut Suomessa suosittu matkailun muoto. Syitä ovat olleet matkustamisen vaivattomuus ja leirintämatkailun huokeus sekä lukuisat kohteet hyvillä sijainneilla. Autoistumisen ja ihmisten vapaa-ajan lisääntymisen myötä tämä matkailun muoto on kasvatti suosiotaan nopeasti. Nykyisin yöpymismäärät leirintäalueiden mökeissä ja erityisesti teltoissa ovat romahtaneet, pääpainon ollessa vahvasti caravan-matkailussa. Leirintäalueet ja lomakylät ovat rinnakkain toimivia majoituspalveluja. Lomakylien yhteydessä on usein leiriytymismahdollisuus/leirintäalue ja leirintäalueella on lomamökkejä. Leirintäalueet sijaitsevat usein kaupunkien ja taajamien läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja vesistöjen äärellä. Talvileirintäalueita on syntynyt erityisesti tunturikohteiden läheisyyteen caravan-matkailijoille. Lomakyliä ryhdyttiin rakentamaan Suomeen 1960-luvulla. Kohteita rakennettiin kotimaanmatkailijoiden tarpeisiin, lähinnä perheille. Mökit olivat aluksi vaatimattomia, mutta kilpailun kiristyessä niiden varustetaso on kasvanut. Suurten tunturikohteiden ja muiden laskettelukeskusten läheisyydessä nykyiset lomakylät tarjoavat luksus-tason majoitusta.

31 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Suomen leirintäalueyhdistys (SLY) on maamme leirintäalueiden markkinointi ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenleirintäalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%. Yhdistykseen kuuluu noin 200 jäsenleirintäaluetta eri puolilta Suomea. Jäsenalueilla yhteensä noin caravan ja telttapaikkaa, vuodepaikkaa ja yli 4000 mökkiä. SF-Caravan ry (www.karavaanarit.fi) on valtakunnallinen matkailuajoneuvojen käyttäjien kuluttajajärjestö. Perustettu vuonna Liittoon kuuluu 65 paikallista SF- Caravan yhdistystä ympäri Suomen. Henkilöjäseniä yhteensä Maassamme on noin (vrt. henkilöjäsenten määrä) rekisteröityä matkailuvaunua matkailuautoa. Vuosittain rekisteröinnit ovat kasvaneet noin 10%.

32 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokitus Suomalaiset leirintäalueet luokitellaan 5-portaisen asteikon avulla 1-5 tähden alueisiin (vrt. Malo-luokitus) Luokituksen tarkoituksena kertoa asiakkaille kohteiden varustetasosta ja laadusta sekä antaa vertailukelpoista tietoa eri kohteista. Samalla järjestelmä antaa alueille työkalun oman toimintojensa kehittämisen tueksi. Luokitusjärjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa (pl. Islanti). Suomalaiset luokitusvaatimukset on toteutettu yhteistoiminnassa Suomen leirintäalueyhdistyksen (www.camping.fi), SF-Caravan ry:n (www.karavaanarit.fi) ja eri viranomaisten kanssa. Luokitus on vapaaehtoinen leirintäalueille. Yrittäjien/alueita ylläpitävien toimijoiden on itse haettava luokitusta. Eurooppalainen leirintäaluematkailun kattojärjestö European Federation of Camping Site Organizations EFCO

33 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet * Leirintäpaikkoja tulee olla vähintään 25 ja kunkin pinta-alan tulee olla vähintään m2, valvonta alueella päiväsaikaan, käymälät, jätehuolto, puhelin ** Em. Lisäksi mm. merkityt ajoväylät, viidennes vaunupaikoista sähkösitetty, telttailumahdollisuus, vastaanottotila, valvonta klo. 7-23, suihkuissa, peseytymispaikoissa, vaatehuoltotiloissa ja astianpesupaikoissa lämmin vesi, kioski, leikkipaikkoja ja grillipaikka *** Em. Lisäksi mm. ajoväylät pinnoitettu ja valaistu, puolet vaunupaikoista sähköistetty, talvialueilla kaikki, erillinen telttailualue, matkailutietoa, ennakkovarausmahdollisuus, leirintäkorttijärjestelmä, valvonta myös yöaikaan, lastenhoitotila, ruokailutila, pesukone, tyhjennyskaivo kiinteille jätevesisäiliöille, sauna, peruselintarvikkeita myyvä kahvila, oleskelutila, vapaa-ajan toimintoja, uintimahdollisuus, asiakaspuhelin, postilaatikko, aluekartta, mökkejä tai huoneita

34 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet **** Em. Lisäksi 75% vaunupaikoista sähköistetty, vaunupaikkojen sisämajoituksen ympärivuotinen varausmahdollisuus, kielitaitoinen henkilökunta, tasaisia paikkoja matkailuautoille, WC-, suihku-, peseytymis-, ruokailu-, vaatehuoltoja oleskelutilat lämmitetty, oleskelutilassa TV, jätteiden lajittelu, kahvilassa ruoka-annoksia ***** Em. Lisäksi mm. valvontaa 24 tuntia vuorokaudessa, kaikki saniteetti- a palvelutilat lämpöeristetty, lastenhoitopalvelu, ravintola, monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, alue yleisvalaistu, osassa sisämajoitustiloissa oma WC, suihku, pienoiskeittiö ja TV Katso tarkat leirintäalueluokitusperiaatteet TÄSTÄ

35 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomen Retkeilymajajärjestö (SRM) perustettiin vuonna Perustajina toimivat joukko erinäisiä nuoriso-, liikunta- ja retkeilyjärjestöjä. Tavoitteena oli tarjota jäsenistölle edullisia majoituspalveluja tarjoava verkosto keskieurooppalaisen mallin mukaan, ja joka olisi samalla kytköksissä kansainväliseen retkeilymajajärjestelmään. Nykyisin SRM:n jäseninä on yli 60 erilaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, harrastus-, eläkeläis-, ammattija matkailujärjestöä. Hostelleja ylläpitävät erilaiset yhteisöt ja yritykset (kunnat, yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, perheyhtiöt jne.) Ketjuun kuuluu 84 suomalaista hostellia (2006). Järjestön ja hostellien yhteistoimintaa ohjaa yhteistoimintasopimus, joka määrittää hostellien toimintaperiaatteet ja asettaa peruskriteerit sekä toiminnalle että tiloille. Retkeilymajaliike toimii ympäri maailman. Retkeilymajoihin voi majoittua yli 80:ssä maassa ja hostelleja on kaiken kaikkiaan yli Kansainvälinen retkeilymajaliitto International Youth Hostel Federation- IYHF on toiminnallinen kattojärjestö. Perustettu 1932, toimii Lontoossa. Suomi kuuluu ko. kattojärjestöön.

36 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellin/retkeilymajan määritelmä: Hostelli on majoitusliike, jossa painotetaan edullisuutta, välittömyyttä, siisteyttä ja turvallisuutta. Huonekoot voivat vaihdella yhden hengen huoneista 6-8 hengen huoneistoihin (dormitorit). Merkittävää on että suihkut ja wc-tilat ovat usein käytävillä, eivät varsinaisissa huoneissa/huoneistoissa. Perhehuoneistoja on myös saatavilla. Majoitushinnasta on myös mahdollista säästää tuomalla omat lakanat mukaan, ne ovat aina myös vuokrattavissa erikseen hostellista. Toiminta ei välttämättä ole kaikkien hostellien osalta ympärivuotista, vaan useat toimijat ovat avoinna esim. ainoastaan kesäisin. Ko. kohteet ovat usein esim. oppilaitoksen opiskelijoiden talviasuntoja tms. Hostelleissa on myös yleensä itsepalvelukeittiö ja vaatteiden pesumahdollisuus sekä erilaisia säilytystiloja/vuokralokeroita.

37 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomessa toimii 84 SRM-hostelliketjuun kuuluvaa majoitusliikettä, ympäri vuoden näistä on avoinna noin 50 (2006). Hostelleja on ympäri Suomen, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Hostellien tunnuksina teiden varsilla on perinteinen mökki ja kuusi-merkki. Majoituksen lisäksi monet hostellit tarjoavat myös erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja. SRM-ketjuun kuuluvat hostellit luokitellaan kolmeen eri tasoluokkaan varustelutason mukaan > laatutyökalu. Tutustu suomalaisiin retkeilymajoihin TÄSTÄ

38 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellikortti Hostellitoimintaan kuuluu olennaisesti kansainvälinen hostellikortti. Kortin avulla saa alennusta yöpymisistä ja lukemattomista muista palveluista. Yövyttäessä hostellissa ulkomailla on kansainvälinen hostellikortti pakollinen useassa kohdemaassa. Sähköinen varausjärjestelmä Internationl Youth Hostel Federation ylläpitää hostellien sähköistä varausjärjestelmään internetissä. Järjestelmän kautta asiakas voi varata majoituksen lähes tuhannesta hostellista 56:n maan alueelta. Varatessa järjestelmän kautta asiakas maksaa ennakkomaksun ja käsittelymaksun. Suomalaisia kohteita järjestelmän kautta voi varata tällä hetkellä Espoosta, Helsingistä, Turusta ja Vaasasta.

39 LOMAOSAKETOIMINTA Loma- ja/tai viikko-osaketoiminnan pääperiaate kiteytyy ns. viikko-osakkeen omistukseen tietyssä kohteessa. Lomaosake voi olla joko täysi omistusoikeus tai määräaikainen hallintaoikeus johonkin tiettyyn kohteeseen. Osakkeita myyvät ns. time-sharing-yhtiöt, jotka puolestaan vuokraavat osaketta ulkopuolisille niinä aikoina, jolloin asiakas ei sitä tarvitse. Viikko-osakkeen hallinta on samankaltainen, mutta tällöin hallitaan vain vuoden jotain tiettyä viikkoa johonkin tiettyyn huoneistoon, loma-asuntoon, mökkiin tms. kohteeseen jossakin lomakohteessa. Käytännössä asiakas ostaa esim. kalenteriviikon 43 omistusoikeuden Kivijärvellä, Keski-Suomessa sijaitsevasta Hannunkiven lomakylästä hintaan 4000e. Asiakas voi tällöin käyttää ko. loma-asuntoa tuona viikkona täysin vapaasti. Kohteen siivouksesta, liinavaatteiden pesusta, pihanhoidosta yms. huolehditaan asiakkaan puolesta. Lomaosaketoiminnan merkittävä ominaisuus on että asiakas voi halutessaan vaihtaa kohteen johonkin toiseen kohteeseen, vaihtoehtoja on ympäri maailman. Suomessa suurin osa lomaosakekeskuksista sijaitsee Lapissa ja Itä- Suomessa. Suomalaisilla on myös paljon omistusoikeuksia erityisesti Espanjan kohteissa.

40 LOMAOSAKETOIMINTA Suurin lomaosakkeita välittävä yritys on RCI (Resort Condominiums International) toiminta alkanut luvulla. Viikko-osakkeita välittävä yritys Aikalomat Oy Suomen viikko-osakeyhdistys on alalla toimivien viikko-osakeyrittäjien kattojärjestö. Yhdistyksen toiminta painottuu jäsenyritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja toimia luotettavana kanavana osakkeen omistajien/kuluttajien ja yrittäjien välillä. Suomen viikko-osakeyhdistys Yleisimmät motiivit lomaosakkeen hankintaan: Helppo ja vaivaton, ei siivouksia, huoltotöitä jne. Kohteet ovat usein erittäin hyvin varusteltuja. Loma-ja/tai viikko-osakkeen vaihtomahdollisuus (yli 5000 kohdetta maailmanlaajuisesti) Alhainen hankintahinta ja yhtiövastike Merkittävin lomaosaketoimintaa harjoittava yritys Suomessa on Vuokatin Katinkulta. Holiday Club Finland

41 Pohdittavaa Selvitä millaisia maaseutumatkailu, leirintäalue ja/tai lomakylä ja/tai lomaosakekohteita on asuinpaikkakunnallasi ja esittele ne lyhyesti. Tutustu kohteisiin tarkemmin esim. internetin avulla ja nimeä mielestäsi niiden tärkeimpiä sidosryhmiä. Pohdi maatilamatkailun toimialaa. Mitkä ovat mielestäsi maatilamatkailun vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa ja mieti mihin suuntaan maatilamatkailu mielestäsi tulee kehittymään. Keitä ovat maatilamatkailukohteiden asiakkaat, mistä he tulevat ja miksi? Mieti myös millä tavoin maatilamajoitusta tarjoavat kohteet voisivat kehittyä niin että ne houkuttelisivat uusia mahdollisia asiakasryhmiä? Keitä nämä uudet asiakasryhmät voisivat olla? Tutustu Suomen leirintäalueisiin -portaalin avulla. Tarkastele alueita erityisesti leirintäalueluokitus mielessäsi. Mitä kaikkia yksittäisiä palveluja/tuotteita leirintäalueet tarjoava matkailijoille? Mitä yhtäläisyyksiä tai vastaavasti eroavaisuuksia alueiden tarjonnassa on? Mistä mahdolliset erot tai yhtäläisyydet voivat mielestäsi johtua? Pohdi lomaosaketoiminnan etuja ja hyötyjä matkailijan näkökulmasta? Mitä mahdollisia uhkakuvia näet toiminnassa niin matkailijan kuin lomaosakeyrittäjän silmin katsottuna?

42 Lähteet Web; Maaseutumatkailun teemaryhmä Malo-luokitus Maakuntien Parhaat Suomen leirintäalueyhdistys ry SF-Caravan ry Suomen retkeilymajajärjestö Hostelling International Suomen viikko-osakeyhdistys ry RCI Finland Oy (loma-osakkeet) Aikalomat Oy (viikko-osakkeet) Muut: Brännare, R., Kairamo, H., Kulusjärvi, T. & Matero, S. Majoitus- ja matkailupalvelu. WSOY, Porvoo, Lindgren, M. (toim.) Matkailualan vuosikirja Edita, Helsinki, 2003 Maaseutumatkailulehti. Kevät 2006.

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

TASOLUOKKA. Kesäalueilla 75% matkailuajoneuvopaikoista. läheisyydessä on vastaanottotila.

TASOLUOKKA. Kesäalueilla 75% matkailuajoneuvopaikoista. läheisyydessä on vastaanottotila. ASOLUOKKA 1. Pinta-ala Leirintäpaikkoja on väh. 25 kpl ja yhden pinta-ala väh. 80 m2 ja moottoriajoneuvon kanssa 100 m2. - vähintään 20% paikoista on varattuna kiertomatkailua varten 2. Ajoväylät i vaatimuksia

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Suomen Hostellijärjestö ja HI-hostellit

Suomen Hostellijärjestö ja HI-hostellit Suomen Hostellijärjestö ja HI-hostellit Suomen Hostellijärjestö Suomen Hostellijärjestön (ent. Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ry) perusti joukko nuoriso-, liikunta- ja retkeilyjärjestöjä vuonna 1935 (meneillään

Lisätiedot

Hotellit. Ruotsiin tulossa hotellien tasoluokitus

Hotellit. Ruotsiin tulossa hotellien tasoluokitus Hotellit Useilla hotelliketjuilla on oma sisäinen laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä ja muilla majoitusliikkeillä myös oma luokituksensa. Suomessa ei ole kuitenkaan käytössä virallista hotelliluokitusta

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA 26.8.2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä ja Matkailun laatuyhteistyöryhmä Työn laatija: Mari Righini, Capefinn Oy LAADUN

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailuautojen ja - vaunujen tyhjennyspisteet Lapissa

Matkailuautojen ja - vaunujen tyhjennyspisteet Lapissa Matkailuautojen ja - vaunujen tyhjennyspisteet Lapissa Pidä Lappi Siistinä ry Joulukuu 2012 Hankkeen tavoite Toteutus ja organisointi Leirintämatkailun nykytilanne Käsitteitä ja määritelmiä Leirintäalueluokitukset

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Mökit. Matkailuajoneuvo- ja telttapaikat. Kesähostelli Karavaani. Saunat. Kokous- ja juhlatilat. Aluekartta

Mökit. Matkailuajoneuvo- ja telttapaikat. Kesähostelli Karavaani. Saunat. Kokous- ja juhlatilat. Aluekartta Astu muutama askel metrosta ja saavut leirintäalueelle, jossa historian havina kohtaa nykyaikaiset palvelut Helsingin keskustan välittömässä läheisyydessä. Rastila Camping Helsinki on 5 tähden leirintäalue,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Lisätietoa majoituksesta

Lisätietoa majoituksesta Lisätietoa majoituksesta Huoneet Kartanon päärakennuksessa Huoneita on yhteensä 11, joista yksi on neljän hengen huone (hinta 95 per vrk), kaksi kolmen hengen (75 vrk), kuusi kahden hengen (60 vrk) ja

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Tervetuloa Putti Torppaan!

Tervetuloa Putti Torppaan! Putti Torppa Tervetuloa Putti Torppaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Putti Torppaan Jämsän Himokselle. Perustiedot Putti Torpasta Osoite: Kivistönkatu 5, 42100 Jämsä Tyyppi: hirsirakenteinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Tervetuloa Villa Hillaan!

Tervetuloa Villa Hillaan! Villa Hilla Tervetuloa Villa Hillaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Villa Hillaan Kittilän Leville. Tutustuthan ohjeisiin huolella ja muista ilmoittaa tuloaikasi avainpalveluumme. Perustiedot

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot