SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ. Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

Transkriptio

1 SUOMALAISEN MAJOITUSELINKEINON ERITYISPIIRTEITÄ Tarkastelussa MAASEUTUMATKAILU LEIRINTÄALUEMATKAILU LOMAOSAKETOIMINTA

2 MAJOITUSTOIMINNAN SIDOSRYHMÄT Majoitusyritysten toimintaan liittyy olennaisesti lukuisa joukko erilaisia sidosryhmiä. Sidosryhmien merkitys majoitusyrityksen toiminnalle vaihtelee suuresti, mutta jokaisella oheisen kuvion toimijalla on oma merkittävä osuutensa majoitusyrityksen menestykselle. Tutustu tässä esitettyihin sidosryhmiin ja pidä sidosryhmä-ajattelu mielessäsi tutustuessasi tulevaan materiaaliin. Pohdi löydätkö muita tärkeitä sidosryhmiä maaseutu ja leirintäaluematkailun ja lomaosaketoiminnan toimialoilta ja ovatko jotkut sidosryhmät tärkeämpiä kuin toiset. Mieti myös tarkemmin mitä eri ryhmiä/tahoja kunkin sidosryhmän alle voi linkittyä käsiteltyjen toimijoiden kohdalla. OMISTAJAT/ HLÖ. KUNTA ASIAKKAAT RAHOITTAJAT MAJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVA YRITYS Maaseutumatkailuyritys Leirintäalue, lomakylä Lomaosakeyrittäjä YHTEISTYÖKUMPPANIT JÄLLEENMYYJÄT MUUT SIDOSRYHMÄT (WTO, KTM, MEK, SHR, Alueelliset matkailuorganisaatiot)

3 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä MITÄ ON MAASEUTUMATKAILU? MAASEUTUMATKAILUN MÄÄRITELMIÄ - Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin (luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyys) perustuvaa asiakaslähtöistä yritystoimintaa. - Maaseutumatkailu on osa matkailuelinkeinoa, se ei siis ole itsenäinen toimiala. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä= maaseutupoliittinen kehittämistermi Maaseutumatkailun vahvuudet ja voimavarat ovat maaseudun luontaisissa voimavaroissa ja arvoissa; ympäristöystävällisyys, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen - Maaseutumatkailu on yksi työkalu alueiden kehittämistyössä ja matkailun merkitys maaseudun elinkeinona onkin kasvussa. Davidsson 1992; Maaseutumatkailu kattaa paikallisten ihmisten järjestämät ja hoitamat/isännöimät matkailuaktiviteetit, jotka perustuvat sekä luonnonvaraiseen että ihmisten muokkaaman ympäristön vahvuuksiin. Page & Getz 1997; Maaseutumatkailu on matkailua, joka rajoittuu urbaanisten raja-alueiden ja erämaa-alueiden väliselle sektorille ja sen vetovoima on rauhallisuus, väljyys, maaseutumainen elämäntapa, luonto, maisema, perinteiset ihmiset, rentoutuminen ja seikkailu. Borg 1997; Maaseutumatkailu on taajamien ja matkailukeskusten ulkopuolella tapahtuvaa matkailua, joka on usein pienimuotoista, maatilatalouteen ja ulkoiluun liittyvää, yksilöllistä palvelua.

4 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Päätuote majoitus/maatilaloma, lisäksi erilaisia luontoon olennaisesti liittyviä ohjelma- ja elämyspalveluja - Toimialan tilastointi erittäin vaikeaa (maaseudulla majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä n. 5500) joista Tilastokeskuksen rekisterissä n Yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle jäävät hieman yli 2000 yritystä on rekisteröity Maaseutumatkailun teemaryhmään tietokantaan. - Tilastokeskuksen rekisterin em. yritysten (n. 3200) lv n. 400 milj. (2000), teemaryhmän rekisteriin kuuluvien yritysten arvioitu lv 84 milj. (2000) - Valtaosa asiakkaista kotimaisia - Muut lähtöalueet Saksa, Espanja, Ruotsi, Venäjä - Toiminta vahvasti sesonkiluonteista > ympärivuotista toimintaa vain n. 65% yrityksistä - Pien- ja perheyrittäjävaltaisuus olennaista - Sivutoimisuus ja harrastelijamaisuus leimaavat alaa, kuten elämätapayrittäjyys - Alhaiset käyttöasteet, suuri vaihtelevuus johtuen sesonkimaisuudesta - Vetovoimatekijöinä maisema ja maaseutukulttuuri sekä lähiruoka, paikallisuus (ml. ihmiset), kestävä kehitys KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT - Maaseutumatkailu nähdään EU:ssa merkittävänä elinkeinona > rahoitustukia on saatavilla eri rahoituslähteistä - Maaseutumatkailun teemaryhmän taustatuki- ja työ - Maaseudun rauha ja väljyys - Tietoteknisten sovellusten nopea kehittyminen edesauttaa toimintaa - Joustavuus ja yksilöllisyys - Ympäristövastuullisuus (sekä toimijoiden että myös asiakkaiden ympäristövastuullisuus ja tietous merkittävässä asemassa) - Laatutyö merkittävässä asemassa (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifiointi) - Matkailun megatrendit; lyhyet lomat, muutokset demografisissa tekijöissä, kestävän kehityksen arvostaminen - Suomessa Lomarengas Oy vahva toimija kohteiden jälleenmyyjänä ja markkinoijana

5 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA KESKEISET ONGELMAT KESKEISET KEHITTÄMISTARPEET - Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on pieni, suoraan verrannollinen palveluiden laatuun, tuottamiseen ja hinnoitteluun - Maaseudun infrastruktuuri rapautuu maatalouden supistuessa/keskittyessä suurien tuottajien toimintaan, maaseudun peruspalvelutarjonta (kaupat, postit, pankit, julkinen liikenne) kuihtuu - Yrittäjien ikääntyminen - Hanketoiminnan sirpaleisuus ja hanketoiminnan tavoitteiden epämääräisyys - Laatujärjestelmien käyttöönoton vähäisyys - Markkinoinnin osalta pitkäjänteisempää toimintaa ja voimien yhdistäminen suurempien toimijoiden kanssa tärkeää - Maaseutumatkailutuotteiden saatavuus ja ostaminen on tehtävä helpommaksi - Laadunhallinta saatava keskeiseksi osaksi maaseutumatkailua (MALO-luokitus, Maakuntien Parhaat-sertifionti) - Matkailureitistöjen rakentaminen, tuotteistaminen ja maaseutumaiseman säilyttäminen - Rahoitusta tulisi suunnata seinien rakentamisen sijaan myös myynti- ja markkinointityön kehittämiseen - Hanketyöskentelyn selkeyttäminen ja yhteistyön tehostaminen

6 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET - Perhe- ja pienyrittäjyyden tuoma inhimillisyys ja lämpö - Yksilöllisyys - Alueellinen omaleimaisuus ja perinteiden hyväksikäyttö - Laatutyö on käynnistetty - Yhteistyö alan sisällä on alkanut - Suomen luonto ja ympäristö vetovoimatekijänä - Maaseudun rauha ja väljyys - Viestintä- ja tietotekniikan hyödyntäminen - Maaseutuympäristö ohjelmapalveluiden puitteena - Neljä vuodenaikaa ja perinteiset vuosijuhlat - ehtymätön voimavara tuotekehitykselle - Kehittämisresursseja käytettävissä (EUrakennerahastot) HEIKKOUDET UHAT - Lyhytjänteisyys - Huono kannattavuus - Tuotteiden taso kirjavaa, hajanaisuus - Tehokkaan ja pitkäjänteisen markkinoinnin puute - Investoitu rakennuksiin liiketoiminnan kehittämisen sijaan - Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen kuihduttaa maaseudun elinvoimaa - Kulttuurimaiseman ja tieverkoston rapautuminen - Suomalainen byrokratia suosii vain suuria toimijoita - Ympäristön pilaantuminen

7 MAASEUTUMATKAILU OSANA MATKAILUN TOIMIALAA MAASEUTUMATKAILUN TULEVAISUUDEN TAVOITTEET VUOTEEN 2007 (Maaseutumatkailun teemaryhmä) VISIO 2007 Meneillään olevan ohjelmakauden jälkeen maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina Päätavoitteet - Lisätä alan liikevaihtoa ja alan tarjoamien työpaikkojen määrää - Parantaa maaseutumatkailuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä - Luoda edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle Muut kasvutavoitteet - Nostaa majoitustilojen käyttöaste yli 50% - Edellyttää mittavia peruskorjauksia vanhimpien yritysten joukossa tai vaihtoehtoisesti heikompilaatuisen majoituskapasiteetin poistumista markkinoilta kokonaan - Liikevaihdon nelinkertaistaminen vuoteen 2007 mennessä, tavoite lv. vuonna milj - Työllistävyyden lisääminen 6000:n henkilötyövuoteen Mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan: - Majoituskapasiteetin käyttöaste - Yöpymis- ja kävijämäärät - Ohjelma- ja ravitsemispalveluiden kävijämäärät/käyttöaste - Liikevaihto - Yritysten kannattavuus - Työllistävyys henkilötyövuosina ja naistyöpaikkojen määrä - Asiakastyytyväisyys

8

9

10 Kuva 1. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/ /2005 Kuva.4 Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun majoitusyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/01-12/05

11

12

13

14

15 Taulukko 1

16 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Lähde: MALO-luokitus

17 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Tämä esitys opastaa sinut maaseutumatkailun majoitusilojen valtakunnallisen luokituksen pääperiaatteisiin ja luokitusperusteisiin. Luokituksen toteutuksesta ja toimeenpanosta vastaa Maaseutukeskusten liitto ry (ProAgria Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen luokitus yhtenäisen ohjeiston mukaisesti aloitettiin vuonna Luokitus koskee vuokrattavia loma-mökkejä sekä aamiaismajoitus -ja maatilalomapalveluihin kuuluvia majoitustiloja. Valtakunnallinen luokitus mahdollistaa maaseutumatkailun majoitustarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa! Laatutyökalu maaseutumatkailuyrityksille

18 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen tarkoituksena on - Helpottaa maaseutumatkailupalveluiden markkinointia ja myyntiä niin kotimaassa kuin ulkomailla - Puolueeton arviointi lisää asiakkaiden luottamusta palveluja kohtaan ja asiakas tietää jo ostovaiheessa millainen taso kohteessa on - Ohjeisto palvelee myös majoitustilojen rakennussuunnittelua - Lähtökohta yrityksen laatutyölle - Seurantatyökalu maamme maaseutumatkailun majoituskapasiteetin teknisen laadun kehityksestä

19 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokitellulle kohteelle myönnetään luokitustunnuksen käyttöoikeus. Yritys voi hankkia tunnuksella varustetun kilven ja luokituksesta kehystetyn todistuksen. Yritys voi käyttää tunnusta omissa markkinointimateriaaleissaan ja muissa painotuotteissaan. Luokituksen voi tehdä ainoastaan siihen koulutettu ja hyväksytty luokittelija. Maassamme on 25 koulutettua luokittelijaa. Luokittelijat ovat pääsääntöisesti maaseutukeskusten, 4H-piirien ja matkailuorganisaatioiden toimihenkilöitä. Luokituksesta peritään maksu.

20 MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS Luokituksen toimeenpanosta ja toteutuksesta vastaa Maaseutukeskusten liitto. Luokitustoimintaa valvoo ja koordinoi työryhmä, jossa ovat edustettuina seuraavat tahot: Maa- ja metsätalousministeriö Matkailun edistämiskeskus Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry MTK/yrittäjät Lomarengas ry Svenska Lantbrukssälskapens Förbund rf Maaseutukeskusten liitto ry

21 LUOKITUSPERUSTEET Seuraava luokitteluohjeisto on luokittelijan työkaluna hänen suorittaessaan kohteen arviointia. Ohjeisto on jaettu kolmeen eri arvioitavaan osa-alueeseen: * Perusvaatimukset kaikkia majoitustiloja kohtaan * Majoitustilojen tekniset vaatimukset - mökkiluokitus - aamiaismajoitus - maatilalomat * Luokittelijan oma arvio kohteesta

22 LUOKITUSPERUSTEET 1. Kaikkia majoitustiloja koskevat perusvaatimukset MAKUUHUONEET Huonealan tulee olla vähintään 7 m 2 / 1 hengen huone, vähintään 10 m 2 / 2 hengen huone. Poikkeuksen muodostaa ennen vuotta 1994 rakennettujen mökkien osalta 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Ennen vuotta 1994 aamiaismajoitus- ja maatilalomakäyttöön otetun majoitustilan osalta 1-2 luokissa vähintään 7-10 m 2 / 2 hengen huone. Vähintään 7 m 2 / 1 henkilö on aina voimassa. VUOTEET Erilliset, yhteen siirrettävät tai parisänky ja koko vähintään 80 cm x 200 cm, päällystetty patja vähintään 10 cm ja petauspatja sekä siistit, yhtenäiset vuodetekstiilit. Lisävuoteita ovat em. vuoteita pienemmät vuoteet, kerrossängyn ylävuoteet, vuodesohvat, pukuhuoneen vuoteet, parvisängyt sekä muut vuoteet, jotka mittojensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella rajoittavat vuoteen käyttöä normaalivuoteena. Lisävuoteen koko vähintään 160cm x 60cm. IKKUNAT JA OVET Majoitustiloissa on oltava tuuletusmahdollisuus ja makuutilassa ikkuna. Makuutilojen ikkunoissa on oltava rullaverhot tms.,joilla huone voidaan pimentää Majoitustilojen tuuletusikkunoissa ja -luukuissa on oltava hyttysverkot Majoitustilassa on oltava lukittava ovi SÄILYTYSTILAT Majoitustiloissa on oltava käyttötarkoitukseen nähden riittävästi säilytystilaa

23 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala 12m2 12m2 24m2 24m2 42m2 Huoneistoala/ vuode 5m2 5m2 8m2 8m2 10m2 Huoneistoala/ lisävuode 2m2 3m2 3m2 3m2 4m2 Lämmitys Puu/kaasu/sähkö Puu/öljy/sähkö Puu/sähkölämmitin tai varaava takka/ sähkö Sähkö/vastaava kiinteä Sähkö/ vastaava, kiinteä Valaistus Öljy/kaasu Kaasu Sähkö Sähkö Sähkö Vesi Kaivo/juomaveden toimitus kaivo/lähde tai pumppu mökin ulkopuolella Vesijohto (kylmä ja lämmin) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Vesijohto (kylmä ja lämmin, varaaja 30l/hlö) Makuutilat Ei erillisiä tiloja Eristettävä makuualkovi Vähintään 1 kahden hengen ovellinen makuuhuone (max. 4 vuodetta/h) Vähintään 1 ovellinen kahden hengen makuuhuone (max. 2 vuodetta/h) Vähintään 2 ovellista kahden hengen makuuhuonetta (max. 2 vuodetta/h)

24 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT Huoneistoala Oma ulkokäymäläosasto Oma ulkokäymälä Oma ulkokäymälä Sisäkäymälä Erillinen sisäkäymälä Huoneistoala/ vuode Sauna yhteiskäyttö Sauna yhteiskäyttö Oma sauna Erillinen pesuhuone/ oma sauna Erillinen pesu-huone/ oma sauna/ erillinen pukuhuone Huoneistoala/ lisävuode Keittomahdollisuus Keittomahdollisuus Keittosyvennys/ tupakeittiö Tupakeittiö/keittiö Tupakeittiö/keittiö Lämmitys puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä kylmäsäilytystila puu/ kaasu/ sähkölevy, 2 levyä jääkaappi (kaasu/ sähkö) kaatoallas ja viemäröinti tiloissa kaasu/ sähköliesi, 2 levyä, uuni jääkaappi (kaasu/ sähkö), 110 l tiskipöytä (ruostumaton teräs) viemäröinti sähköliesi, 3 levyä uuni jääkaappi (sähkö) 140 l tiski-pöytä (ruostumaton teräs), josta vesijohto ja viemäröinti sähköliesi, 3 levyä, uuni jääkaappi (sähkö) 160 l, pakastin liesituuletin tiskipöytä (ruostuma- ton teräs), josta vesi- johto ja viemäröinti, astianpesukone, mikroaaltouuni, pyykinpesukone Valaistus (takka) Takka takka

25 LUOKITUSPERUSTEET 2. Kohteen tekniset vaatimukset MÖKIT/ Erityiskohdat Rantamökit Kesällä Soutuveneen käyttö- Mahdollisuus Yhteinen soutuveneen (enintään 2 mökillä) Oma soutuvene Oma soutuvene Oma soutuvene Talvimökit Irrallinen sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat Sähkölämmitin, sähkövalo, kaksoisovet ja ikkunat, pistorasia ulkona autolle Vesijohto (kylmä ja lämmin) tiskipöydässä kaksoisovet ja ikkunat/lämpöovet, tuulikaappi, pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone pistorasia ulkona autolle kaksoisovet ja - ikkunat/ lämpöovet/ tuulikaappi varusteiden kuivauskaappi tai - huone (sähkö) pistorasia ulkona autolle käynti käymälään ja suihkuun sisäkautta

26 2. Kohteen tekniset vaatimukset AAMIAISMAJOITUS LUOKITUSPERUSTEET Aamiaismajoituspalvelussa keskeisimpiä tekijöitä ovat aamiainen sekä hyvät saniteetti- ja makuutilat. Aamiaisen tulee sisältää seuraavat tuotteet: - kahvi, tee, jäävesi, maito ja kotimainen mehu - vaalea ja tumma leipä - voi ja margariini - juusto, makkara, muu leike tai muna - puuro, murot tai mysli - hillo tai marmeladi - kahta lajia tuoretta vihannesta tai hedelmää Perusvaatimukset kohdassa kaikkia majoitustiloja koskevien vaatimisten (1.) lisäksi: - makuuhuoneet 7 m 2 / hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode - keskuslämmitys tai vastaava - sähkövalo Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enint. 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden asiakkaiden kanssa, enint. 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä ateriapalvelu tai keittomahdollisuus

27 2. Kohteen tekniset vaatimukset MAATILALOMAT LUOKITUSPERUSTEET Maatilaloma vietetään toimivalla maatilalla, jossa isäntäväki palvelee lomavieraita. Majoituksen lisäksi siihen liittyvät kiinteästi ateria- ja ohjelmapalvelut. Keskeistä ovat hyvät ja siistit saniteetti- ja makuutilat. Pihapiirin viihtyisyys ja toimivuus on myös otettava huomioon. Kotieläimet kuuluvat myös toimivalle maatilalle. Makuuhuoneet: minimikoko 7 m 2 / 1 hlö, 10 m 2 / 2 henkilöä, lisävuode 3 m 2 / vuode Lämmitys puu/ kaasu/ öljy/ sähkö puu/ kaasu/ öljy/ sähkö keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava keskuslämmitys tai vastaava lisälämmitysmahdollisuus Valaistus öljy/ kaasu/ sähkö sähkö sähkö sähkö sähkö Saniteettitilat yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, yli 10 käyttäjää yhteinen käymälä ja suihku muiden asiakkaiden ja isäntäväen kanssa, enintään 10 käyttäjää yhteinen sisäkäymälä ja suihku muiden vieraiden kanssa, enintään 10 käyttäjää oma sisäkäymälä ja suihku samassa rakennuksessa oma sisäkäymälä ja suihku huoneessa/ huoneistossa/ mökissä

28 LUOKITUSPERUSTEET 3. Luokittelijan arvio kohteesta Laatuluokituksen lisäksi luokittelija arvioi yrityksen ympäristön seuraavien tekijöiden osalta: - sisustuksen taso - rakennusten kunto - yleisvaikutelma ja yksityiskohdat - ympäristön viihtyisyys - vesistö ja rannan laatu Luokittelija arvioi mainitut tekijät asteikolla: korkeatasoinen, keskinkertainen, vaatimaton. Arvio ei vaikuta majoitustilan saamaan laatuluokkaan.

29 LEIRINTÄALUEMATKAILU JA RETKEILYMAJATOIMINTA OSANA MATKAILUN TOIMIALAA Seuraavassa esityksessä tarkastellaan suomalaista leirintäaluematkailua ja retkeilymajatoimintaa ja niiden asemaa suomalaisen matkailun kentällä

30 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäaluematkailu on ollut Suomessa suosittu matkailun muoto. Syitä ovat olleet matkustamisen vaivattomuus ja leirintämatkailun huokeus sekä lukuisat kohteet hyvillä sijainneilla. Autoistumisen ja ihmisten vapaa-ajan lisääntymisen myötä tämä matkailun muoto on kasvatti suosiotaan nopeasti. Nykyisin yöpymismäärät leirintäalueiden mökeissä ja erityisesti teltoissa ovat romahtaneet, pääpainon ollessa vahvasti caravan-matkailussa. Leirintäalueet ja lomakylät ovat rinnakkain toimivia majoituspalveluja. Lomakylien yhteydessä on usein leiriytymismahdollisuus/leirintäalue ja leirintäalueella on lomamökkejä. Leirintäalueet sijaitsevat usein kaupunkien ja taajamien läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja vesistöjen äärellä. Talvileirintäalueita on syntynyt erityisesti tunturikohteiden läheisyyteen caravan-matkailijoille. Lomakyliä ryhdyttiin rakentamaan Suomeen 1960-luvulla. Kohteita rakennettiin kotimaanmatkailijoiden tarpeisiin, lähinnä perheille. Mökit olivat aluksi vaatimattomia, mutta kilpailun kiristyessä niiden varustetaso on kasvanut. Suurten tunturikohteiden ja muiden laskettelukeskusten läheisyydessä nykyiset lomakylät tarjoavat luksus-tason majoitusta.

31 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Suomen leirintäalueyhdistys (SLY) on maamme leirintäalueiden markkinointi ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenleirintäalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%. Yhdistykseen kuuluu noin 200 jäsenleirintäaluetta eri puolilta Suomea. Jäsenalueilla yhteensä noin caravan ja telttapaikkaa, vuodepaikkaa ja yli 4000 mökkiä. SF-Caravan ry ( on valtakunnallinen matkailuajoneuvojen käyttäjien kuluttajajärjestö. Perustettu vuonna Liittoon kuuluu 65 paikallista SF- Caravan yhdistystä ympäri Suomen. Henkilöjäseniä yhteensä Maassamme on noin (vrt. henkilöjäsenten määrä) rekisteröityä matkailuvaunua matkailuautoa. Vuosittain rekisteröinnit ovat kasvaneet noin 10%.

32 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokitus Suomalaiset leirintäalueet luokitellaan 5-portaisen asteikon avulla 1-5 tähden alueisiin (vrt. Malo-luokitus) Luokituksen tarkoituksena kertoa asiakkaille kohteiden varustetasosta ja laadusta sekä antaa vertailukelpoista tietoa eri kohteista. Samalla järjestelmä antaa alueille työkalun oman toimintojensa kehittämisen tueksi. Luokitusjärjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa (pl. Islanti). Suomalaiset luokitusvaatimukset on toteutettu yhteistoiminnassa Suomen leirintäalueyhdistyksen ( SF-Caravan ry:n ( ja eri viranomaisten kanssa. Luokitus on vapaaehtoinen leirintäalueille. Yrittäjien/alueita ylläpitävien toimijoiden on itse haettava luokitusta. Eurooppalainen leirintäaluematkailun kattojärjestö European Federation of Camping Site Organizations EFCO

33 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet * Leirintäpaikkoja tulee olla vähintään 25 ja kunkin pinta-alan tulee olla vähintään m2, valvonta alueella päiväsaikaan, käymälät, jätehuolto, puhelin ** Em. Lisäksi mm. merkityt ajoväylät, viidennes vaunupaikoista sähkösitetty, telttailumahdollisuus, vastaanottotila, valvonta klo. 7-23, suihkuissa, peseytymispaikoissa, vaatehuoltotiloissa ja astianpesupaikoissa lämmin vesi, kioski, leikkipaikkoja ja grillipaikka *** Em. Lisäksi mm. ajoväylät pinnoitettu ja valaistu, puolet vaunupaikoista sähköistetty, talvialueilla kaikki, erillinen telttailualue, matkailutietoa, ennakkovarausmahdollisuus, leirintäkorttijärjestelmä, valvonta myös yöaikaan, lastenhoitotila, ruokailutila, pesukone, tyhjennyskaivo kiinteille jätevesisäiliöille, sauna, peruselintarvikkeita myyvä kahvila, oleskelutila, vapaa-ajan toimintoja, uintimahdollisuus, asiakaspuhelin, postilaatikko, aluekartta, mökkejä tai huoneita

34 LEIRINTÄALUEMATKAILU SUOMESSA Leirintäalueluokituksen pääpiirteet **** Em. Lisäksi 75% vaunupaikoista sähköistetty, vaunupaikkojen sisämajoituksen ympärivuotinen varausmahdollisuus, kielitaitoinen henkilökunta, tasaisia paikkoja matkailuautoille, WC-, suihku-, peseytymis-, ruokailu-, vaatehuoltoja oleskelutilat lämmitetty, oleskelutilassa TV, jätteiden lajittelu, kahvilassa ruoka-annoksia ***** Em. Lisäksi mm. valvontaa 24 tuntia vuorokaudessa, kaikki saniteetti- a palvelutilat lämpöeristetty, lastenhoitopalvelu, ravintola, monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, alue yleisvalaistu, osassa sisämajoitustiloissa oma WC, suihku, pienoiskeittiö ja TV Katso tarkat leirintäalueluokitusperiaatteet TÄSTÄ

35 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomen Retkeilymajajärjestö (SRM) perustettiin vuonna Perustajina toimivat joukko erinäisiä nuoriso-, liikunta- ja retkeilyjärjestöjä. Tavoitteena oli tarjota jäsenistölle edullisia majoituspalveluja tarjoava verkosto keskieurooppalaisen mallin mukaan, ja joka olisi samalla kytköksissä kansainväliseen retkeilymajajärjestelmään. Nykyisin SRM:n jäseninä on yli 60 erilaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, harrastus-, eläkeläis-, ammattija matkailujärjestöä. Hostelleja ylläpitävät erilaiset yhteisöt ja yritykset (kunnat, yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, perheyhtiöt jne.) Ketjuun kuuluu 84 suomalaista hostellia (2006). Järjestön ja hostellien yhteistoimintaa ohjaa yhteistoimintasopimus, joka määrittää hostellien toimintaperiaatteet ja asettaa peruskriteerit sekä toiminnalle että tiloille. Retkeilymajaliike toimii ympäri maailman. Retkeilymajoihin voi majoittua yli 80:ssä maassa ja hostelleja on kaiken kaikkiaan yli Kansainvälinen retkeilymajaliitto International Youth Hostel Federation- IYHF on toiminnallinen kattojärjestö. Perustettu 1932, toimii Lontoossa. Suomi kuuluu ko. kattojärjestöön.

36 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellin/retkeilymajan määritelmä: Hostelli on majoitusliike, jossa painotetaan edullisuutta, välittömyyttä, siisteyttä ja turvallisuutta. Huonekoot voivat vaihdella yhden hengen huoneista 6-8 hengen huoneistoihin (dormitorit). Merkittävää on että suihkut ja wc-tilat ovat usein käytävillä, eivät varsinaisissa huoneissa/huoneistoissa. Perhehuoneistoja on myös saatavilla. Majoitushinnasta on myös mahdollista säästää tuomalla omat lakanat mukaan, ne ovat aina myös vuokrattavissa erikseen hostellista. Toiminta ei välttämättä ole kaikkien hostellien osalta ympärivuotista, vaan useat toimijat ovat avoinna esim. ainoastaan kesäisin. Ko. kohteet ovat usein esim. oppilaitoksen opiskelijoiden talviasuntoja tms. Hostelleissa on myös yleensä itsepalvelukeittiö ja vaatteiden pesumahdollisuus sekä erilaisia säilytystiloja/vuokralokeroita.

37 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Suomessa toimii 84 SRM-hostelliketjuun kuuluvaa majoitusliikettä, ympäri vuoden näistä on avoinna noin 50 (2006). Hostelleja on ympäri Suomen, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Hostellien tunnuksina teiden varsilla on perinteinen mökki ja kuusi-merkki. Majoituksen lisäksi monet hostellit tarjoavat myös erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja. SRM-ketjuun kuuluvat hostellit luokitellaan kolmeen eri tasoluokkaan varustelutason mukaan > laatutyökalu. Tutustu suomalaisiin retkeilymajoihin TÄSTÄ

38 RETKEILYMAJATOIMINTA SUOMESSA Hostellikortti Hostellitoimintaan kuuluu olennaisesti kansainvälinen hostellikortti. Kortin avulla saa alennusta yöpymisistä ja lukemattomista muista palveluista. Yövyttäessä hostellissa ulkomailla on kansainvälinen hostellikortti pakollinen useassa kohdemaassa. Sähköinen varausjärjestelmä Internationl Youth Hostel Federation ylläpitää hostellien sähköistä varausjärjestelmään internetissä. Järjestelmän kautta asiakas voi varata majoituksen lähes tuhannesta hostellista 56:n maan alueelta. Varatessa järjestelmän kautta asiakas maksaa ennakkomaksun ja käsittelymaksun. Suomalaisia kohteita järjestelmän kautta voi varata tällä hetkellä Espoosta, Helsingistä, Turusta ja Vaasasta.

39 LOMAOSAKETOIMINTA Loma- ja/tai viikko-osaketoiminnan pääperiaate kiteytyy ns. viikko-osakkeen omistukseen tietyssä kohteessa. Lomaosake voi olla joko täysi omistusoikeus tai määräaikainen hallintaoikeus johonkin tiettyyn kohteeseen. Osakkeita myyvät ns. time-sharing-yhtiöt, jotka puolestaan vuokraavat osaketta ulkopuolisille niinä aikoina, jolloin asiakas ei sitä tarvitse. Viikko-osakkeen hallinta on samankaltainen, mutta tällöin hallitaan vain vuoden jotain tiettyä viikkoa johonkin tiettyyn huoneistoon, loma-asuntoon, mökkiin tms. kohteeseen jossakin lomakohteessa. Käytännössä asiakas ostaa esim. kalenteriviikon 43 omistusoikeuden Kivijärvellä, Keski-Suomessa sijaitsevasta Hannunkiven lomakylästä hintaan 4000e. Asiakas voi tällöin käyttää ko. loma-asuntoa tuona viikkona täysin vapaasti. Kohteen siivouksesta, liinavaatteiden pesusta, pihanhoidosta yms. huolehditaan asiakkaan puolesta. Lomaosaketoiminnan merkittävä ominaisuus on että asiakas voi halutessaan vaihtaa kohteen johonkin toiseen kohteeseen, vaihtoehtoja on ympäri maailman. Suomessa suurin osa lomaosakekeskuksista sijaitsee Lapissa ja Itä- Suomessa. Suomalaisilla on myös paljon omistusoikeuksia erityisesti Espanjan kohteissa.

40 LOMAOSAKETOIMINTA Suurin lomaosakkeita välittävä yritys on RCI (Resort Condominiums International) toiminta alkanut luvulla. Viikko-osakkeita välittävä yritys Aikalomat Oy Suomen viikko-osakeyhdistys on alalla toimivien viikko-osakeyrittäjien kattojärjestö. Yhdistyksen toiminta painottuu jäsenyritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja toimia luotettavana kanavana osakkeen omistajien/kuluttajien ja yrittäjien välillä. Suomen viikko-osakeyhdistys Yleisimmät motiivit lomaosakkeen hankintaan: Helppo ja vaivaton, ei siivouksia, huoltotöitä jne. Kohteet ovat usein erittäin hyvin varusteltuja. Loma-ja/tai viikko-osakkeen vaihtomahdollisuus (yli 5000 kohdetta maailmanlaajuisesti) Alhainen hankintahinta ja yhtiövastike Merkittävin lomaosaketoimintaa harjoittava yritys Suomessa on Vuokatin Katinkulta. Holiday Club Finland

41 Pohdittavaa Selvitä millaisia maaseutumatkailu, leirintäalue ja/tai lomakylä ja/tai lomaosakekohteita on asuinpaikkakunnallasi ja esittele ne lyhyesti. Tutustu kohteisiin tarkemmin esim. internetin avulla ja nimeä mielestäsi niiden tärkeimpiä sidosryhmiä. Pohdi maatilamatkailun toimialaa. Mitkä ovat mielestäsi maatilamatkailun vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa ja mieti mihin suuntaan maatilamatkailu mielestäsi tulee kehittymään. Keitä ovat maatilamatkailukohteiden asiakkaat, mistä he tulevat ja miksi? Mieti myös millä tavoin maatilamajoitusta tarjoavat kohteet voisivat kehittyä niin että ne houkuttelisivat uusia mahdollisia asiakasryhmiä? Keitä nämä uudet asiakasryhmät voisivat olla? Tutustu Suomen leirintäalueisiin -portaalin avulla. Tarkastele alueita erityisesti leirintäalueluokitus mielessäsi. Mitä kaikkia yksittäisiä palveluja/tuotteita leirintäalueet tarjoava matkailijoille? Mitä yhtäläisyyksiä tai vastaavasti eroavaisuuksia alueiden tarjonnassa on? Mistä mahdolliset erot tai yhtäläisyydet voivat mielestäsi johtua? Pohdi lomaosaketoiminnan etuja ja hyötyjä matkailijan näkökulmasta? Mitä mahdollisia uhkakuvia näet toiminnassa niin matkailijan kuin lomaosakeyrittäjän silmin katsottuna?

42 Lähteet Web; Maaseutumatkailun teemaryhmä Malo-luokitus Maakuntien Parhaat Suomen leirintäalueyhdistys ry SF-Caravan ry Suomen retkeilymajajärjestö Hostelling International Suomen viikko-osakeyhdistys ry RCI Finland Oy (loma-osakkeet) Aikalomat Oy (viikko-osakkeet) Muut: Brännare, R., Kairamo, H., Kulusjärvi, T. & Matero, S. Majoitus- ja matkailupalvelu. WSOY, Porvoo, Lindgren, M. (toim.) Matkailualan vuosikirja Edita, Helsinki, 2003 Maaseutumatkailulehti. Kevät 2006.