LOPPURAPORTTI Sodankylän elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI Sodankylän elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys"

Transkriptio

1 1 LOPPURAPORTTI Sodankylän elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys ProAgria Lappi ry/ Ari Saarela T:mi Wustefeld

2 2 Hankkeen nimi: Sodankylän elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden toteutettavuusselvitys Hankkeen toteuttaja: Sodankylän kunta Hankkeen numero: Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimenpide: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Hankeaika: Johdanto Sodankylän kunnan alueella löytyy monipuolisesti erilaisia raaka-aineita paikallisen jatkojalostuksen tarpeisiin järvikalan, maidon, naudanlihan, poron, perunan, nauriin, yrttien sekä marjojen muodossa. Jalostustoiminta on kuitenkin vähäistä ja paikallisia tuotteita ei ole tarjolla kysyntää vastaavasti lähimarkkinoilla. Kuluttajat eivät saa haluamiaan tuotteita. Kauppa, ravintolat ja muut matkailun piirissä toimijat eivät saa haluamiaan tuotteita valikoimiinsa. Julkisella sektorilla hidasteeksi koetaan hankintalaki ja sen tulkintavaikeudet. Lisäksi paikallisen ruoan uusien myyntikanavien kehittyminen on ollut hidasta. Kehittämistoiminta alalla on ollut perinteisesti tuotantolähtöistä: Perinteinen, tuotantolähtöinen liiketoiminnan suunnittelu on ohjannut elintarvike- ja luonnontuotealan kehittämistä. Tuotantolähtöisessä kehittämistavassa raaka-aineisiin-, tuotteisiin - ja tuotantoon liittyvä osaaminen on hankkeiden kehittämistoimenpiteiden myötä alan toimijoiden keskuudessa vahvistunut, mutta erityisesti luonnontuotealan suurta ainutlaatuista potentiaalia ei ole onnistuttu kääntämään menestyväksi yritystoiminnaksi. Luonnontuotealalle ja elintarviketuotantoon on pyritty saamaan yrittäjyyttä Sodankylässä usean EU-osarahoitteisen kehittämishankkeen kautta erityisesti kahden ensimmäisen EUrahoituskauden aikana (ajanjakso ). Alalla on toteutettu useita kehittämishankkeita, joissa syntyneisiin kirjallisiin aineistoihin tutustuimme nykytilakartoituksen yhteydessä. Aineistossa on hyödynnettävää tulevia kehittämistoimia varten: käyttökelpoista reseptiikkaa, tuotantoon, keruuseen ja käsittelyyn liittyvää yksityiskohtaista tietoa ja osin vielä käytettävissä olevaa tietoa verkostoitumisesta. Näiden luonnonraaka-aineiden hyödyntämisessä runsaasti hyödynnettävää kun toteutetaan asiakaskeskeistä, asiakkaan tarpeista lähtevää toimintamallia uuden yritystoiminnan synnyttämisessä. Tuotelähtöinen ajattelu ohjaa kehittämistoimintaa Lapissa edelleen voimakkaasti. Toisaalta lappilainen luonto tarjoaa monipuolisen potentiaalikentän paikalliselle yritystoiminnalle tuottaa asiakkailleen korkealaatuisia erikoistuotteita heidän tarpeisiinsa. Laatu, puhtaus, ilmasto, imago ovat merkittävä osa tekijöistä, joiden avulla lappilaiset tuotteet voivat saavuttaa selkeää kilpailuetua. Jatkossa alan toiminnan lähtökohtana tulee olla asiakastarpeiden tunnistaminen ja yhteistyö käytännössä asiakastahojen kanssa jo tuotekehitysvaiheessa sekä hakea asiakastarpeisiin uusia innovatiivisia ratkaisuja.

3 3 Toimintaympäristön ja markkinamahdollisuuksien tuntemisessa on keskeisten toimijoiden kesken selkeitä puutteita: tuottaja ei tunne lähialueen markkinamahdollisuuksia, ravintola ei tiedä mitä lähialueelta löytyy ja asiakas ei tunne mitä mahdollisuuksia löytyy käyttää paikallisesti tuotettua ruokaa. Toimintakulttuuria kuvaavat mm. seuraavat asiat: muualta tulleet tuotteet ovat hyviä, toisaalta ei ymmärretä omiin tuotteisiin liittyviä arvoja. Toimijoiden yhteistyö on puutteellista: alan kehittäjät kehittelevät omia juttujaan, samoin tuottajat ja ravintolat ostavat sieltä mistä se on helpointa eli suurien tukkujen kautta tulevia pitkälle jalostettuja, prosessoituja tuotteita. Sodankylästä kauppakunnostettu luonnonkala ja tiloilla tuotettu erikoisliha menevät alueemme ulkopuolelle tukkuihin ja sieltä ravintoloihin etelässä, luonnonmarjat jalostettavaksi etelään oman alueen ulkopuolelle, matkailija tulee Lappiin ja saa mm. tuontikalaa lautaselleen. Paikallisesti asiakkaiden tarpeet ja toisaalta paikallinen tuotanto ja jatkojalostus eivät kohtaa. Muutosta kuvattuun tilanteeseen haetaan mm. tämän toteutettavuusselvityksen ja -ohjelman avulla 2. Tavoitteet Hanke käynnistyi käytännössä syyskuussa Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää käytännössä asiakastarpeista lähtien elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden keskeiset toteuttamis- ja kehittämisedellytykset elintarvike- ja luonnontuotealalla Sodankylässä. Luonnontuotealan osalta keskityimme elintarviketuotannossa hyödynnettävissä oleviin paikallisiin luonnontuotteisiin. A. Tavoitteena toteutettavuusselvityksessä oli tunnistaa erityisesti ko. toimialojen nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä suoranaiset esteet ja hidasteet paikallisten raaka-aineiden jatkojalostamiselle. B. Tavoitteena oli tuottaa todettujen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta asiakasja kysyntälähtöisesti tarkastellen käytännön toimintamalleja kehittämään jatkossa olemassa olevaa yritystoimintaa ja edesauttamaan uuden yritystoiminnan syntymistä. C. Tavoitteena oli myös rakentaa toteuttamisohjelmaesitys v ja askelmerkit tavoitteiden saavuttamiseksi. D. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa avaimet käteen periaatteella toimiva konsepti yritystoiminnan käynnistämistä varten luonnonmarjojen jatkojalostusta varten sekä käytännön toimintamallit

4 4 3. Toimintatapa Hankkeen aikana selvitimme käytettävissä olevat keskeiset luonnon raaka-aineet ja viljellyt tuotteet. Tunnistimme käytännössä keskeiset markkinamahdollisuudet jalostettaville tuotteille ja rakensimme toteuttamisohjelman eri markkinasegmenttien ( suurkeittiöt, erikoiskaupat, hotellit jne. ) hyödyntämiseksi käytännössä ja jatkojalostuksen lisäämiseksi tulevaisuudessa.. Tuloksena syntyi konkreettinen ohjelma yritystoiminnan järjestelmälliseksi synnyttämiseksi elintarvike- ja luonnontuotealalla koskien elintarvikkeita. Toimintatapana oli perehtyminen aluksi olemassa olevaan kirjalliseen aineistoon (tehdyt tutkimukset, aiemmin toteutetut kehittämishankkeet ja rekisterit) sekä aiheen kannalta keskeisten toimijoiden haastattelut. Kirjallisesta aineistosta on luettelo liitteenä. Irja Wustefeld suoritti käytännössä aiheeseen liittyvän kirjallisen aineiston kokoamisen ja keskeiset haastattelut. Aineiston yhteenvedot ja johtopäätökset sekä ohjelmayhteenveto on suoritettu Irja Wustefeldin ja Ari Saarelan yhteistyönä. Lisäksi Johannes Vallivaara on osallistunut yrittäjyyden mallintamisessa tarvittavien välineiden kokoamiseen ja tiimipalavereihin. Toteutusvaiheet: 1. Kirjalliseen aineiston perehtymisen ohella haastattelimme keskeisiä toimijoita alkutuotantoon ja luonnontuotteiden keräilyyn sekä jalostukseen liittyen sekä elinkeinojen kehittäjätahoihin liittyen. Lisäksi suoritimme syvähaastatteluja keskeisiksi kokemiimme asioihin liittyen. Yhteensä toimijoiden haastatteluja oli 76 kpl. 2. Tavoitteena oli kerätä pohjatiedot nykytila-analyysia varten ja selvittää jatkojalostukseen liittyvää resurssipohjaa sekä luonnon keräilytuotteiden että viljeltyjen tuotteiden ja toimijoiden osalta. 3. Valittujen markkinasegmenttien keskeisten asiakasryhmien haastattelut, ravintolat, erikoiskaupat, julkinen ruokahuolto paikallisesti, alueellisesti Lapissa ja muualla Suomessa (otanta) 4. Raaka-aineiden tuottajien ja jatkojalostajien haastattelut 5. Tausta-aineistojen yhteenvedot ja alustavat johtopäätökset 6. Swot analyysit raaka-aineittain jatkojalostuksen näkökulmasta ja johtopäätökset niistä 7. Potentiaalien tarkempi määrittely edellisen pohjalta sekä yrittäjyyden kehittämisen mahdollisuudet 8. Jatkojalostukseen liittyvät toimintamallit 9. Toteuttamisohjelma

5 5 4. Swot analyysi yritystoiminnasta raaka-aineittain Sodankylän raaka-ainepotentiaali luonnossa ja maatiloilla antaa hyvät mahdollisuudet oman alueen elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Alkutuotannossa on mahdollisuuksia tuottaa tulevaisuudessa runsaasti ja monipuolisesti jatkojalostuksessa tarvittavia raakaaineita sekä lisätä tiloilla tapahtuvaa jatkojalostustoimintaa. Paikallisesta luonnosta on saatavilla marjoja, luonnonyrttejä, sieniä sekä järvikalaa ja poronlihaa. Erityisesti paikallista marjaa kerätään vuosittain merkittäviä määriä ja välitetään jatkojalostettavaksi muualle Suomeen ja ulkomaille. Viljeltyinä tuotteina tiloilla on mansikkaa ja herukkaa, juureksina naurista ja perunaa. Kotieläintiloista suurin osa tuottaa maitoa (n. 6,1 miljltr/v.2013, tuottajia 29 kpl), lampaita kasvatetaan 10:llä tilalla. Tiloilla kasvatetaan myös lihanautoja ja emolehmiä. Elintarvikkeiden jatkojalostustoiminta kunnan alueella on pääasiassa pienimuotoista ja pääosin alhaisella jalostusasteella lähinnä liittyen poronlihan- ja järvikalan jalostukseen liittyen. Luonnonyrttien kaupallinen keruu ja käsittely sekä jatkojalostus puuttuvat tällä hetkellä käytännössä lähes kokonaan. Näiden raaka-aineisiin liittyy kuitenkin suuret potentiaalit jatkojalostuksessa. Seuraavassa tarkastelemme swot-analyysin muodossa raaka-aineittain yritystoiminnan nykytilaan liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia ja toisaalta toimintaympäristöön liittyviä yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä uhkia ja esteitä Marjat Swot Marjat Luonnonmarjat - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset ja suuret raakaainevarannot pohjoisuus -> raaka-aineiden hyvä imago, puhtaat ja laadukkaat raakaaineet, synnyttämistä joista jalostettavissa Marjat viedään bulkkina korkealaatuisia erikoistuotteita jalostettavaksi muualle Organisoituja keruuverkostoja olemassa ja keruuseen liittyvää osaamista Puhdistuskapasiteettia lähialueella Jatkojalostavaa yrittäjyyttä vähän, alueen oma yrittäjäpotentiaali ohut koskien uusien yritysten Keruuverkostojen toimintaa ja ylläpitoa kehitettävä Tuotantolähtöinen ajattelutapa Mahdollisuudet Lähes rajattomat markkinamahdollisuudet laadukkaille erikoistuotteille Jalostusmahdollisuudet paikallisesti Mahdollisuus organisoida läpinäkyvä Uhkat Satomäärien vaihtelu vuosittain Näköalattomuus jalostusmahdollisuuksien hyödyntämisessä paikallisesti ja toimialan kehittämisessä

6 6 ja jäljitettävä laatuketju (keruusta markkinaan) Keskeiset jalostukseen liittyvät konseptit mallinnettavissa alentaen kynnystä uuteen yrittäjyyteen Yritystoimintaa voi hallitusti aloittaa pienimuotoisena ja laajentaa jatkossa hallitusti Asiakaskeskeisyys liikeidean ydin; tunnistetaan tarpeet eri asiakassegmenteissä (ravintolat, erikoiskaupat,..) Yhteistyö tuotekehityksessä (reseptiikka, tuotetestaus) em. asiakassegmenttien kanssa Räätälöitävyys mahdollista jatkojalostuksessa, erikoistuotteet Jalostusyritysten mallintaminen ja konseptointi asiantuntijoiden toimesta (keruuverkostojen rakentamiseen ja hallintaan, raakaaineiden erikoisosaamisen tunnistamiseen ja soveltamiseen tuotannossa, reseptiikan luomiseen, tuotantoprosessien luomiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Potentiaalisten yrittäjien hankinta myös alueen ulkopuolelta Raaka-aineiden erikoisominaisuuksien hyödyntäminen tuotteiden markkinoinnissa (vrt. soveltava tutkimus argumentoinnissa) Oman alueen erikoisraaka-aineiden arvostuksen lisääminen (mm. ravintoarvot, puhtaus, jäljitettävyys) Tuotteilla kasvot pienyrittäjyydessä, palautteiden saaminen helpottuu, luottamus ja tuntemus tuotteisiin lisääntyy Tarinoiden ja paikallisen kulttuurin hyödyntäminen tuotteiden markkinoinnissa Tuotantokeskeisestä toimintatavasta asiakaskeskeiseen yrittäjyyteen Käytännön vision ja strategioiden puuttuminen paikallisesti, toimintaohjelmanpuuttuminen sekä siihen liittyvä pitkäjänteinen toteuttaminen ja tahtotila puuttuvat terve ylpeys ja arvostus omaan tekemiseen puuttuvat Syvä osaaminen puuttuu jalostusyritysten menestykseen liittyvissä kriittisissä tekijöissä/ kehittäminen Lapissa; tehdään keskinkertaisia kehittämistoimia Tutkimustulokset hajallaan ja huonosti löydettävissä, soveltavaa tutkimusta olemassa lisääntyvästi, mutta ei hyödynnetä riittävästi

7 7 Viljellyt marjat - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - Hyviä, maaperältään viljelyyn sopivia eteläisiä rinnepeltoja saatavilla, kunnostettavissa, muunnettavissa marjanviljelyyn. - kaupallista viljelykokemusta 4:llä yli 10 v. ajalta - kokemuksia eri lajikkeiden viljelystä - sadot määrällisesti ja laadullisesti hyviä, erottuvat erikoisominaisuuksillaan - markkinat vetävät; itsepoiminta, marketit - hyvä tuoteimago - pohjoinen sato ajoittuu myöhempään kuin pääsato muualla Suomessa - viljelyalat pieniä - yhteistoiminta vähäistä - tukitoimet viljelyn lisäämiseksi olleet vähäisiä : osaamisen kehittäminen, viljelyn teknologia, lajikkeiden valinta, markkinoinnissa, kannattavuuteen liittyvissä asioissa, liikeidean kirkastamisessa, strategian puuttuminen, täsmätuki puutteellista - kokeilujen ja erehdysten kautta toimintaan - ei nähdä markkinaan liittyviä mahdollisuuksia Mahdollisuudet - asiakastarpeiden selvittäminen - viljelyalan lisääminen - hyvistä käytännöistä oppiminen - paikallinen yhteistoiminta - yhteiset kriteerit ja hyvä tapa tuottaa laatumarjoja - mehiläisiä pölytystehtäviin - >laatuhunajaa sivutuotteena - marjojen viljely myös sivutyönä mahdollista - keruun organisointi viljelyalan lisäämisen myötä markkinoiden laajentaminen - jalostaminen korkealaatuisiksi erikoistuotteiksi - laatumarjasta brändi, yhdenmukainen toimintamalli, verkoston hallinta - Toiminnan konseptointi ja mallintaminen asiantuntijoiden avulla - Soveltavan tutkimuksen tulosten hyödyntäminen tiloilla; MTT, viljelyalat, ravitsemuksellinen laatu Uhkat - Riittävän kiinnostuksen puute - Ei saada riittävästi ympäristön tukea kehittämiseen: osaamiseen ja yhteistyöhön - tautialttius, sääolosuhteiden vaihtelut - strategian ja neuvonnan puuttumisen riittämättömyys

8 Erikoislihan tuotanto Liha - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet Lihakarjarodut/Ylämaan karja: 3:lla tilalla yhteensä 380 kpl Ylämaan karjaa ja 4:llä tilalla lihakarjaa - Alkuperäisrodut: ISK, LSK ja PSK Hereford ja risteytykset edelliseen ja Charolais - kiinnostus lähiruokakonseptista - aktiivisia toimijoita - tehty testauksia ulosmyyntiä varten ruhonosista - rotu sopii paikallisiin olosuhteisiin - pitkäikäisiä, vähärasvaista, liha marmoroituu iän myötä, liha pienisyistä ja tummaa, kiinteää - hyvät emo-ominaisuudet; alkuperäisja ylämaan karjoissa - kyytöt teuraskypsiä km. 18 kk Lihakarjarodut/ Ylämaan karja: - ei jatkojalostusta - teurastusmahdollisuuden puute - ei leikkuutiloja tiloilla tai yhteisesti - nykyisin hakuajankohdissa ongelmia - kuljetuskustannukset korkeat - rotu ei sovellu voimaperäiseen tehotuotantoon - Ylämaan karja sukukypsä vuotiaana, sitoo alkuvaiheessa pääomia Mahdollisuudet Lihakarjarodut/ Ylämaan karja: - monipuoliset markkinat - teurastus, leikkuu ja jatkojalostus tehtäväksi omalla alueella - teurastus / selvitettävä nykyiset käytössä olevat liikkuvat teurastamot kapasiteetti? - selvitettävä tuottajien yhteisen liikkuvan teurastamon investointimahdollisuus ja siihen liittyvä hajautettu jalostustoiminta - jatkojalostus asiakastarpeiden mukaan ( ravintolat ja muut asiakassegmentit) - erikoistuminen jatkojalostuksessa (työnjakoa yrittäjien kesken) - rotuominaisuuksien hyödyntäminen lopputuotteiden markkinoinnissa/ faktat, tarinat Uhkat Lihakarjarodut/Ylämaan karja: - ei päästä jalostusketjussa eteenpäin - yhteistyöhön ei riittävästi tahtotilaa - ei ratkaista teurastuskysymystä ja jalostuskysymystä

9 9 Poronliha - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - Jatkojalostavia yrityksiä 4 kpl - Leikkaamoja 3 kpl - Poroteurastamoja 2 kpl - Alueellinen ja Etelä-Suomen markkina - Raaka-aine laadukas, läpinäkyvyys, jäljitettävyys - Kysyntä ylittää tarjonnan Mahdollisuudet - Kokonaisporomäärät laskussa ja rajallinen raaka-ainemäärä jatkojalostukseen - Poromiesyrittäjien korkea keski-ikä - Vähän sukupolvenvaihdoksia Uhat - Paikkakunnalta tuleva teurasporomäärä voidaan periaatteessa leikata ja jatkojalostaa Sodankylässä - Kiinnostuksen lisääntyminen jatkojalostukseen - Teurastamot Sodankylässä ja Unarissa - Sattasniemen paliskunnalla mahdollisuus leikata ja suora myydä sekä jalostaa nykyistä enemmän ; koko ruhon hyödyntäminen Jalostustilojen hyödyntäminen myös lammaspuolella lisää käyttöastetta - Leikkuuosaamisen hyödyntäminen nautapuolella? - Nykyisten yritysten toiminnan kehittäminen - Asiakaslähtöinen tuotekehitys jalostavissa yrityksissä; uudet tuotemahdollisuudet/ erikoistuotteet - parempi hinta - Teurasmäärien laskun jatkuminen, petopolitiikka - Kustannusten jatkuva nousu poronhoidossa aiheuttaa kannattavuusongelmia - Laatu vaihtelee lappilaisissa jatkojalostusyrityksissä

10 10 Lammas - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - lammastiloja 10 kpl, uuhia n.1000 kpl n karitsaa/v - mukana sopimustuotannossa ja toimittavat pääosin Rönkä Oy:lle - sopimustilojen laatukriteerit parantaneet tuotettavan lihan laatua ja määrää - osa teurastuttaa Sattasen poroteurastamolla ja teettää paloittelun rahtityönä ja pakataan ruhonosittain vakuumiin Kylmänen Oy:llä - luomulampaita, toimituksia julkiseen ruokahuoltoon ja ravintolaan - pienet tuotantovolyymit - vaikea löytää synergiaetuja pitkien etäisyyksien vuoksi - ei hyödynnetä kokonaisuutena Mahdollisuudet - Lisätään muiden kuin sopimustuottajien osalta teurastusta Sodankylässä ja leikkuuta poroteurastamolla - kokonaisvaltainen hyödyntäminen: liha, nahka, villa, yhteistyö lähituottajat - Neuvonnan ja tuotannon mallintamisen kautta alennetaan kynnystä uuteen yrittäjyyteen esim. osana tilakokonaisuuden toimintaa Uhkat - suuri osa tuotosta tulee tukien kautta - tukipolitiikan epävarmuus tulevaisuudessa - kustannustason kohoaminen suhteessa saataviin tuottoihin

11 Kala Kala - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - monipuoliset ja suuret raakaainevarannot - asianmukaiset käsittelytilat kalasatamissa: Lokka, Porttipahta, Unari - Korkea laatu toiminnassa/ Lokka - kalan kauppakunnostus osaaminen - kylmäketju varmistettu käytännössä - tahto kehittää - Kalakantojen väheneminen ja kalaston rakenteen muuttuminen - Merkittävä osa kalasta myydään pyöreänä - Pitkät etäisyydet, rahtikustannukset syövät kannattavuutta - Yhteistyön puute - elinkeinollisen strategian puuttuminen jatkuva systemaattinen kehittäminen puuttuu - kalastajamäärät Mahdollisuudet - luonnon, villin järvikalan arvostuksen nousu markkinoilla - alueellisten markkinoiden kehittäminen: yhteistyössä matkailu, julkinen ruokapalvelu - yhteistyö alueellisesti horisontaalisesti maakunnassa - asiakaslähtöisen tuotanto- ja palveluketjun kehittäminen - yhdenmukaisten, korkeiden laatustandardien kehittäminen ja niihin sitoutuminen - jatkojalostuksen kehittäminen: uudet kalalajit ja tuotteet ( hauki, särki, ahven, made, kuha), myös eläinten ruuaksi - asiakaslähtöinen, yhteinen tuotekehitystyö - logistiikka: jakelureittien ja verkoston kehittäminen - hoitokalastus tärkeää - yrittäjien roolia lisättävä kehittämistoimissa ja näkemyksiä hyödynnettävä merkittävästi nykyistä enemmän sitoutuneisuus kasvaa - muut käyttötarkoitukset: lemmikkieläinruoka - Laajempi yhteistyö Lapissa: raakaaineet, jalostus - nuorten kiinnostuminen kalastamisesta ammattina tai osana sitä Uhkat - särkikalakantojen runsas lisääntyminen - arvokalojen väheneminen ja kääpiöityminen - ammattikalastajamäärän vähentyminen ja ikärakenne - näköalattomuus ja yhteistyön puute

12 Maidon erikoistuotanto Maito- erikoistuotanto- jatkojalostus - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - Laadukasta raaka-ainetta paikallisesti olemassa - maidon pienimuotoista jatkojalostusta erikoistuotteiksi ei ole - Jatkojalostus sopii pienille ja keskisuurille tiloille - pienimuotoinen teknologia puutteellista jalostukseen - kiinnostusta jatkojalostukseen olemassa haastattelujen mukaan markkinassa ja tiloilla - totuttu yksinomaan raaka-aineen tuottajan rooliin, missä ostaja olemassa - ei kaupallista perinnettä omassa jalostuksessa Mahdollisuudet - korkealaatuisten erikoistuotteiden valmistus matkailun piirissä toimiviin ravintoloihin ja erikoiskauppoihin - yhteistyö tarvittavan logistiikan toteuttamiseksi - raaka-aine olemassa paikallisesti, myös alkuperäisrotuna lypsykarjaa, josta runsasproteiinista ja rasvapitoista raaka-ainetta jatkojalostukseen esim. juustojen raaka-aineeksi tarvetta todettu ravintoloissa - lisäansioita tarvitaan tiloille, jatkojalostuksen kautta parempaa hintaa tuotteille - asiakaslähtöinen tuotekehitys: ravintolat - Liikeidean/liiketoiminnan konseptointi ja avaimet käteen periaatteella tarjoaminen kiinnostuneille - Ei raskaita kone- ja laiteinvestointeja - Maidon käytön perinteiden tuotteistaminen tarpeiden mukaisesti nykyaikaan Uhat - byrokratia - tuotantotiloihin liittyvät vaatimukset - keskusliikkeiden vahva asema markkinassa

13 Viljellyt tuotteet Maatilat-Viljellyt - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet Nauris: - Kaupalliset viljelijät, 3 kpl, yht. n. 8,5 ha (sis. 3 ha luomua) - Kauppakunnostus: markkina vähittäiskauppa: I-luokan tuotteet tukkuun - Hyviä maita viljelyyn: rinnepellot konekylvö, yhteistyötä - Vahvan makuinen ja hyvänvärinen - Syksysesonki Peruna: - Toiminta vähäistä heikon kannattavuuden vuoksi Mahdollisuudet Nauris: - Markkinamahdollisuudet: paikallisesti ja alueellisesti lähinnä ravintoloissa, edellyttää jalostusta - pesu, kuorinta, lajittelu, esikypsennys, esikäsitellyt ja valmiit komponentit - ravitsemukselliset ominaisuudet, perinne - kasviksista kärkituote - Useita tuotekehitysmahdollisuuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan: uudet käyttötavat - Mielikuva laatutuotteesta luotava Peruna: - Puikulaa mahdollisuus käyttää kuorimatta: pestynä, viipaloituna, voi maustaa eri tavoin - Viljelyn lisääminen markkinamahdollisuuksia ja tuotevaihtoehtoja Nauris: - Ei jatkojalostusta - Pitkäkestoinen säilyvyys heikko tuoreena - Vähän yrittäjyyttä - Tiedottaminen ja neuvonta vähäistä Peruna: - Kaupallinen viljely vähäistä, 1 toimija - hintakilpailussa vaikea pärjätä, halpaa perunaa tulee alueelle muualta - Perunan kaupallinen kuorinta on volyymibisnestä ja menestymismahdollisuudet tällä alueella vähäiset Uhat Nauris: - Kiinnostuksen puutteesta uhkana viljelyn loppuminen - Kulttuuriperimän menettäminen Peruna: - sadon määrään vaikuttavat mm. taudit

14 Muut: yrtit, sienet Sienet ja yrtit - SWOT: Yritystoimintaan liittyvät Vahvuudet Heikkoudet - Vahvuutena monipuoliset raakaaineet: kuusenkerkkä, mesiangervon versot ja kukat, koivun- ja villivadelman lehdet, kanervan kukat, maitohorsman versot ja kukka, sianpuolukan versot, väinönputki, katajanverso), luonnonsienilajit - Kehittämistyötä eri hankkeilla tehty kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana, prosessien yksittäisiä osia esim. keruusta kuivaamiseen on runsaasti hanketieto hyödynnettävissä uutta yritystoimintaa suunniteltaessa - luonnonraaka-ainetta monipuolisesti saatavilla sekä sienien että yrttien osalta - Ei varsinaista liiketoimintaa - Eri kehittämishankkeilla saavutetut tuotteistamistulokset hyödyntämättä kaupallisesti - alan kehittäminen EU-aikana ollut pääasiassa tuotantolähtöistä ja panokset on keskitetty pääasiassa tuotannon kehittämiseen ja siihen liittyvän osaamisen lisäämiseen - asiakaskeskeinen, tarpeista lähtevä kehittäminen on puuttunut lähes kokonaan: asiakastarpeiden tunnistaminen markkinassa (tässä: ruokatuotteet) ja niistä johdetut tuotemahdollisuudet (reseptiikka), riittävän raaka-aineen saannin varmistaminen, reseptiikan kautta johdetut tuotantoprosessit, tarvittavat investoinnit ja taloudellinen tarkastelu läpimenevänä tekijänä Mahdollisuudet - kiinnostuksen herättäminen valmiiden markkinamahdollisuuksien avulla - yritysmallin konseptointi ja mallintaminen, loppuräätälöinti potentiaalisten yrittäjien kanssa - erikoisyrttien hyödyntäminen puoliviljeltyinä - tarpeiden esille tuonti ravintoloiden keittiömestareiden kanssa ja liiketoiminnan rakentamisen toteuttaminen sitä kautta - yrttien mahdollisuudet maustamiseen ja lisäaineiden korvaajiksi - yritysmallin tarjoaminen potentiaalisille yrittäjille - haastatteluissa kysyntää ravintoloissa todettu olevan Uhat - paikallinen ohut yrittäjäpotentiaali - keskittyminen edelleen tuotantokeskeiseen toimintatapaan - satovaihtelut, mutta raaka-ainetta yleensä saatavilla

15 15 5. Potentiaalit Potentiaalien tarkastelussa on painopistettä kiinnitetty erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Markkinassa olevat tunnistettavat keskeiset potentiaalit (sisältäen keskeisesti tarpeet, verkostot sektoreittain) eli asiakastarpeet käytännössä 2) Yrittämiseen, raaka-aineisiin, tuotantoon ja osaamiseen sekä teknologiaan ja logistiikkaan liittyvät potentiaalit, jotka mahdollistavat uudenlaista ajattelutapaa ja tuottavat kulloinkin tarvittavia innovatiivisia ratkaisuja synnyttäen uutta ja kehittäen jo toimivaa yritystoimintaa 5.1. Marjat (luonnon- ja viljellyt marjat) Kaupallinen jatkojalostustoiminta on vähäistä ja toisaalta paikallinen yrittäjäpotentiaali on myös vähäinen ajatellen uuden yritystoiminnan synnyttämistä. Uuden yrittämisen synnyttämisessä voidaan hyödyntää uusia lähestymistapoja: toimintatavan mallintaminen, konseptointi. Toimintaympäristön tuomien mahdollisuuksien ja jo toimivien yrittäjien potentiaalien ja vahvuuksien tunnistaminen (hiljaisten signaalien lukukyky) on tärkeää ja niiden hyödyntäminen konseptien avulla. Kunnan alueella on monipuoliset ja runsaat marjaraaka-ainevarannot (mustikka, puolukka, pohjan variksenmarja, hilla) saatavilla vuosittain, jotka ovat lähes kokonaan paikallisesti jalostamatta erikoistuotteiksi (esim. juomat, hillot, kuivatut tuotteet). Kannattava ja kilpailukykyinen jatkojalostustoiminta muodostuu pohjoisesta puhtaudesta, ympäristöolojen aiheuttamista erikoisominaisuuksista ja kestävästä toiminnasta. Paikallisesti on olemassa jo organisoituja keruuverkostoja, joiden toimintaan liittyy tehokkuutta ja laatutietoisuutta. Kerättyjen marjaraaka-aineiden tasalaatuisuudessa on kuitenkin puutteita. Tilannetta on kuitenkin parantanut mm. Arktiset Aromit ry:n laatimat Luonnonmarjojen laatuluokitus- ja lajitteluohjeet suosituksineen (haastattelut). Liiketoiminnan kehittämistä edesauttaa merkittävästi se, että hyvistä raaka-aineista on tunnistettavissa markkinassa runsaasti erilaisia asiakastarpeita, joista yhteistyössä asiakasyritysten ja jalostajien kesken on mahdollista räätälöidä (reseptiikka ja tuotetestaus) haluttuja laatutuotteita. Tuotteet voivat olla yksilöityjä pitkälle jalostettuja erikoistuotteita. Tavoitteena on ja kilpailutekijänä ovat lyhyet, läpinäkyvät, jäljitettävät laatuketjut raakaaineen alkuperästä loppukäyttäjään

16 Raaka-aineet: Maa- ja metsätalousministeriön vuodesta 2011 lähtien Maaseutuviraston ylläpitämään Marsi-tilastoon kootaan vuosittain marjayrityksiltä saadut tiedot marjojen ostomääristä. Tilasto ei sisällä marjojen tori- ja suoramyyntiä eikä poimintaa kotitarpeiksi. Kaupallisesti merkittävimmät luonnonmarjat ovat mustikka, puolukka ja hilla. Niistä kertynyt poimintatulo muodosti 99% kaikista marjoista saadusta poimintatulosta v (Marsi-tilasto). Suomessa luonnonmarjojen vuosittaiset kokonaisadot ja kerätyt määrät vaihtelevat suuresti alueesta riippuen. Kymmenen vuoden ( ) ostomäärien keskiarvo on vuodessa 7,9 milj.kg ja korkeimmillaan 15,7 milj.kg. Luonnonmarjojen kokonaissadon määräksi on arvioitu yhteensä n miljoonaa kiloa. Luonnonmarjoja talteenottomäärä kokonaissadosta on arvoitu olevan 2-14 %. Ostomäärien vaihtelusta n. 40 % selittyy muulla kuin hehtaarisatojen vaihteluilla. Huonoinakin vuosina sato voi paikallisesti ja alueittain olla hyvä. Koko maata kattavien satoseurantojen kehittäminen olisi tärkeää luonnonmarjojen runsaamman ja tasaisemman saatavuuden turvaamiseksi. Lapissa luonnonmarjojen talteenottoa myyntiin on tilastoitu vaihtelevasti, kattavia vuosittaisia määriä ei ole saatavilla. Esimerkiksi v ainostaan 10 % Marsi-tilastoidusta luonnonmarjoista poimittiin Lapista kun vastaava osuus v oli 47 %. Tilastoissa Lapin keskimääräinen osuus on n. 20 % valtakunnallisista määristä. Vuosittaisen marjasadon kokonaispotentiaali muodostuu jo edellisen vuoden syksyllä jolloin kukka-aihiot erilaistuvat. Tämän jälkeen syksyn, talven kevään ja kesän olosuhteet määräävät lopullisen sadon. Pölytyksen onnistumiseen otolliset sääolosuhteet ja pölyttävien hyönteisten määrä on erityisesti tärkeää. Tuulipölytteisiä ovat variksenmarja ja tyrni muut ovat riippuvaisia hyönteispölyttäjistä. (Marsi-tilastot ) Kuten edellä on todettu, tilastot ovat olemassa maakuntatasolla, joten Lapin osalta kuntakohtaista luotettavaa ostotilastoa ei ole saatavilla. Viimeiset luotettavat tilastot ovat Lapin osalta v:lta 2011 (v osalta vastanneiden määrä oli vähäinen). Kaiken kaikkiaan tilastollisen tutkimuksen ja toteutettujen haastattelujen (paikalliset marjanostajat ja kerääjät) perusteella voidaan todeta Sodankylän omaavan monipuoliset, laajat marja-alueet ja vuosittain marjoja tulevan myyntiin runsaasti ja niiden menevän lähes täysin jalostettavaksi Lapin ulkopuolelle. Tarkkoja potentiaaleja on vaikea todeta, mutta satojen voi todeta huonoinakin vuosina olevan keskeisten jalostukseen käytettävin marjalajien osalta riittäviä paikalliseen jatkojalostukseen. Myyntiin tulevia marjamääriä oli tutkittu mm osalta aiemmissa Sodankylässä toteutetuissa kehittämishankkeissa (Luonnonvarojen kehittämisen hyödyntäminen Sodankylässä ja Sodankylän Luonnontuotealan- ja elintarvikealan kehittämishanke); niissä on todettu poimitun myyntiin n kg/v. Määrä todennäköisesti on murto-osa kerätystä kokonaismarjamäärästä. Pohjoisten marjojen laadullisia tekijöitä ei ole riittävästi nähty eikä hyödynnetty marjatuotteiden kaupallistamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä:

17 17 Eri tutkimuksissa on todettu pohjoisen marjojen terveysvaikutteisten ominaisuuksien olevan merkittävästi etelämpänä kasvavien marjojen vastaavia korkeampia. Esimerkkinä mm. seuraava marjojen ravitsemuksellisista ominaisuuksista, joita voidaan hyödyntää marjojen erikoistuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä: sisältävät vain vähän energiaa energiaan suhteutettuna suuri ravintotiheys enemmän kuitua (vs.tuontihedelmät) hyvä rasvahappokoostumus sekä omega-6/ omega 3-suhde ei kolestrolia hyvä natrium/kalium suhde ei laktoosia eikä gluteiinia fenoliyhdisteitä sekä C- ja E-vitamiineja enemmän kuin tuontihedelmissä (Laura Jaakola, Marjojen terveysvaikutukset, Riitta Törrönen ym.: Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksista) Haastattelujen ja kirjallisten aineistojen pohjalta kertyi raportin lisäksi runsaasti oheisaineistoja, joita voidaan myöhemmin hyödyntää tulevissa käytännön tuotekehitystilanteissa ja myyntiargumentoinnissa, kun haetaan ylivoimatekijöitä jalostusyrityksen toimintaan Markkina: Valtaosa Suomessa kaupallisesti kerätyistä luonnonmarjamääristä menee vientiin pyöreänä puhdistettuna ja pakastettuna. Mustikan markkina-alueet ovat Kiina ja Japani. Niistä valmistetaan ensisijaisesti terveystuotteita. Puolukkaa viedään Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi esim. hillot. Muiden luonnonmarjojen variksenmarjan, karpalon, tyrnin, mesimarjan, metsävadelman, juolukan, ahomansikan ja pihlajanmarjan kaupallinen merkitys on vähäinen. Haastatteluissa ja suorissa kontakteissa tuli selkeästi esille, että ravintolat ja erikoiskaupat ovat lisääntyvässä määrin kiinnostuneita paikallisista, kotimaisista raaka-aineista. Yleisiä huomioita kehittämistarpeista: kiinnostusta jalosteiden käyttöön on, koko tuotanto ja palveluketju pelittämään, hyvä tasalaatuisuus, tarpeita vastaavat tuotteet, määrät ja pakkauskoot, logistiikan toimivuus kokonaisuudessaan tilaus-toimitusketjussa. Tarinat ja faktat pohjoisuudesta kiinnostavat. Ravintoloissa mm. varastotilat erittäin rajalliset. Ravintoloiden tarpeet: A. käyttövalmiita tuotteita esim. mehut ja hillot aamiaisella B. komponentteja eri käyttötarkoituksiin: esim. puhdas käsitelty, pyree ym. C. talon omat räätälöidyt tuotteet Alueen tuotteet ravintolan viestinnässä /ruokalistalla, marjakortit ( marjasta raakaaineena) pohjana. Tarinat ja faktat tuotteiden tukena: tausta tietoja tuotteesta. Luonnon villiruoka marjoina on haluttua ja voidaan käyttää yhtenä myynnin vahvuutena.

18 18 Ravintoloissa halutaan yhteistyötä tuotekehityksessä jo valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Julkisen ruokapalvelun tarpeet: - raaka-ainepotentiaali monipuolinen ja riittävä kattamaan julkisen ruokapalvelun kaikki marjatarpeet ja -jalosteet: mehut, hillot,marjasoseet eri marjalaaduista - yrittäjällä halu yhteistyöhön - määrät, jalosteet, pakkaukset, toimitukset, ennakkotilaukset Paikalliset marjat ja marjatuotteet vaihtoehto tuontituotteille. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteistä tuotteistusta, tuotekehitystä ja konseptointia asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Esim. sairaat, vanhukset, lapset, joiden hyvinvointia edistetään turvaamalla marjaraaka-aineista valmistettujen lisäaineettomien ruokien / tuotteiden käyttöä monipuolisesti. Erikoiskaupat: - vaatimuksena korkea laatu, tarkat laatuvaatimukset - tunnistettava ketju raaka-aineeseen saakka, läpinäkyvyys - luotettava toimija ja toimitusvarmuus - tarkoituksenmukaiset ja houkuttelevat myyntipakkaukset - eettisyys, ympäristöystävällisyys, kestävät toimintatavat - erikoiskaupoilla on toisistaan poikkeavia tarpeita, jotka täytyy ottaa huomioon ja tarkastella asiakaskohtaisesti (haastattelut) - toiveet yhteisistä myyntitapahtumia esim. ostajien tiloissa (haastattelut) esim. tuotteiden lanseeraustilaisuuksissa Yritystoiminta Tässä tarkastelussa on selvitetty erityisesti mustikan, puolukan, pohjan variksenmarjan ja hillan hyödyntämistä jatkojalostuksessa. Pohjoinen laatu on merkittävä tekijä yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Sen voidaan nähdä muodostuvan esim. seuraavasti näkökulmista: Puhtaus Erikoisominaisuudet Kestävä tuotanto Ekologisesti Sosiaalisesti Rikas (vielä osittain), elävä luonnon hyödyntämisen perinne Yrittäjyyden prosessi - syntynyt kehittämiskokemuksista ja pilottimallista: A. tarvitaan jalostajia valmistamaan tuotteet kustannustehokkaasti B. asiakaslähtöisyys: tarpeet lähtökohtana tuotteistukselle C. asiakkaat mukaan tuotekehitykseen D. perustuotteet / räätälöidyt tuotteet

19 19 E. alkavalla oltava prototuotteita (maistaminen, haistaminen, kokeminen) tuotetestauksia varten F. marjat ovat laadullisine ominaisuuksineen vahvuus G. selvitty markkinoita eri asiakassektoreilla H. alustavat tuoteaihiot raaka-aineen saannin selvittämiksi I. tuotantoprosessien pohjalta selvitetty investointitarpeet J. toimintaan liittyvät kulut K. simuloitu tuotanto L. laadun hallinta koko arvoketjun osalta M. toiminnan kannattavuusarviot Tuotekehitys: N. tuotantolähtöisestä kehittämistavasta vrs. asiakaslähtöiseen O. tuotekehityspuitteet: tuotekehitystilat, tekniset välineet ja osaaminen ( palvelukonsepti ja -palvelulupaus) Verkostot ja logistiikka Lappiin saapuivat ensimmäiset Kauko-Idästä kutsutut poimijat v Ulkomaisten marjayritysten kutsumien poimijoiden määrä on kasvanut vuosittain merkittävästi. Lapin alueella ulkomaalaisia poimijoita Ukrainasta on ollut jo 1990-luvulla. Kutsuttujen poimijoiden lisäksi maahan saapuu omatoimisesti vuosittain tuntematon määrä poimijoita Baltian maista ja Venäjältä. Lapissa luonnonmarjoja poimineet % osuuden kerätystä marjamäärästä v Kotimaiset poimijat 9% Ulkomaiset poimijat 90% Ei vastaneet 1% Kerätty marjamäärä yht. 1,2 milj.kg Lapin osuus koko maasta kerätystä marjamäärästä n. 20,3%. Ulkomaisten poimijoiden työskentelyaikana Lapissa kerätty vuosittainen luonnonmarjojen kauppaan tulomäärä on ollut korkeimmillaan vuosien aikana. Koko valtakunnallisesti ulkomaalaisen poimijoiden poimimia marjamääriä kysyttiin ensi kerran Osuudet kysyttiin marjakauppaa harjoittavilta yrityksiltä. Kyselyssä Lapista mukana on ollut 15 yritystä. Kyselyyn vastanneiden määrä oli suuri tämän vuoksi tulos ko. vuodelta antaa paremman kuvan kotimaisten ja ulkomaisten kerääjien poimimista osuuksista kuin seuraava 2012 vuoden kysely. Tuolloin vastanneiden osuus oli ainoastaan 42%. Kun asiakkaina ovat ravintolat kauempana, niin heidän varastotilansa ovat vähäiset, joten kaupanteossa joudutaan hyödyntämään tukkuja. Jatkojalostuksen lisääntyessä paikallisten tuotteiden tukkutoiminnan käynnistäminen on välttämättömyys.

20 Viljellyt marjat: Viljeltyjen marjojen osuutta voi nostaa pääosin neuvonnan avulla, jolloin kiinnostuneille voidaan osoittaa yrittämiseen liittyvät mahdollisuudet käytännössä: liikeidea: tuote/markkina, markkinan rakentaminen yhteistyössä ostajien ja asiantuntijoiden kanssa. Viljellyillä marjoilla on myös tärkeä rooli luonnonmarjojen jatkojalostuksen yhteydessä. Viljellyillä marjoilla voidaan täydentää ja monipuolistaa tuotetarjontaa yhdistelemällä makuja ja aromeja. Pohjoisen puhtauden lainalaisuudet ovat samat kuin luonnonmarjoissa (mm. aromikkuus). Olosuhteet tarkastelluille marjalajikkeilla (tässä pääasiassa mansikalle ja mustaherukalle ) suotuisat olosuhteet. Marjan viljelyyn, lajikkeiden valintaan ja toiminnan toteuttamisessa kaivataan neuvontaa samoin kannattavan toiminnan edellytyksiin.. Markkina löytyy paikallisesti sekä alueellisesti mm. matkailun piiristä (ravintolat, leipomokonditoriat, ruokapiirit, erikoiskauppa, vähittäiskaupat matkailukeskuksista) Lapista. Viljeltyjä marjoja on mahdollista hyödyntää paikallisessa jalostusyrityksessä tasaamaan sadoltaan heikompia luonnonmarjavuosia. Eteneminen: viljeltävien määrien lisääntyessä jalostuksen tuotekehitystä lisätään ja yhteiskäyttöä: luonnonmarjat ja viljellyt marjat täydentävät toisiaan ravitsemuksellisesti ja aromeiltaan Erikoisliha Raaka-aineet Erikoisliha raaka-aineena: Jatkojalostukseen on olemassa pohjaa nykyisillä tiloilla ja heillä on halukkuutta kehittää toimintaansa jalostukseen ja laajentaa sitä. Kyseessä erikoisraaka-aine. N. 2/3 Suomessa teurastettavista lihakarjasta on tavallisia lehmiä. Sodankylässä Ylämaan karja, alkuperäiskarja: PSK, ISK, LSK, charolais, hereford ja lihakarjarotujen risteytykset: Ylämaan karja tulee toimeen kovissa sääolosuhteissa, vaatimaton ravinnon suhteen, myös laidunravinnolla. Pärjää ilman suojaavaa navettaa ja on parhaimmillaan luonnon ja metsälaitumilla. Rotu ei sovellu voimaperäiseen lihantuotantoon. Rodulla on hyvät emoominaisuudet. Sukukypsyyteen eläimet tulevat muita liharotuja hitaammin. Hiehot astutetaan n. 2-3 vuotiaina. Kehittyy hitaasti, mutta on tuottavuudeltaan pitkäaikainen. Emolehmä tuottaa vasikoita joka vuosi keskimäärin 15 v. ajan. Teuraskypsä 2,5 3 v. Liha on tummaa, maukasta ja tiivissyistä, marmoroituu vanhempana. Lihassa on vähemmän rasvaa, mutta enemmän rautaa ja proteiinia kuin naudanlihassa keskimäärin. Soveltuvuus ruokatuotteeksi: pitkä kasvatusaika, kiinteät syyt, tummuus, aromikkaita.

21 21 Hereford: Alkuperä Englanti, Länsi Englannissa Walesin rajamailta, Herefordin maakunnasta. Punavalkoinen; valkeapäinen suosittu lihakarjarotu. Nykyään levinnein lihakarjarotu, kasvatetaan yli 50 maassa. Kookas, lempeä luonteinen korkeajalkainen, kestävä ja nopeakasvuinen rotu. Ei rasvoitu kovin helposti. Hyödyntää hyvin luonnonlaitumia, nurmirehua sekä karkeaa rehua. Jalostuksessa keskitytty hyvään lihalaatuun ja kasvatuksen kustannustehokkuuteen. Koko: lehmät: kg sonnit: kg. Kasvatusaika keskimäärin 18 kk. Charolais: Rodun alkuperä Ranskasta. Valkoinen tai kerman vaalea sekä sarvellisia että nupoja. Lihaksikas, hyvä kasvukyky, erinomaiset tulokset rehunkäytössä. Koko: lehmät kg, sonnit kg. Voidaan tavoitella suuria yli 400 kg teurasruhoja ilman lihan rasvoittumista. Suomalaiset alkuperäisnautarodut: Kolme geneettisesti eri rotua. Kookkain on ruskea länsisuomalainen ( lsk), ruskeavalkoinen itäsuomalainen (isk) käytetään myös nimitystä kyyttö. Pohjoissuomalainen eli lapin lehmä on yleensä kokonaan valkoinen usein vain korvat ja turpa musta, mutta tavataan myös musta- tai ruskealaikullisia yksiöitä. Alkuperäisrotujen eläimet ovat parhaiten Suomen oloihin sopeutuneita sitkeitä ja terveitä. Hedelmällisyys hyvä ja poikimavaikeudet harvinaisia. Tunnettua kestävyydestään ja rodun parhaimmat maidon vuosituotokset saavutetaan vasta vanhemmilla yksilöillä. Paras vuositulos Suomen alkuperäiskarjalla on tällä hetkellä kg maitoa ja 481 kg valkuaista. Liha tiivissyistä, maukasta ja aromaatista Rotuominaisuuksia voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja myynnissä Markkina Ravintolat: Haastattelujen perusteella todetaan seuraavaa: ravintolat kiinnostuneita tarjoamaan asiakkailleen lähiruokaa, jossa korostuu pohjoisen lihan tuoteominaisuudet, pohjoinen puhtaus, eettiset ja kestävät tuotantotavat, rotuominaisuudet ja kulttuuriperimä: Seuraavat asiat kiinnostavat erityisesti: - tiloilla: miten eläimet elävät elämäänsä, taustatarinat tilasta, isäntäperheestä - henkilökohtaiset kontaktit tuottajaan: tuottajan esittäytymiskäynnit ravintolassa, keittiömestarin tutustumiskännit tilalla - liha: ammattitaitoinen, korkealaatuinen teurastus, paloittelu, pakkaus / pakkausmateriaali asianmukainen, esim. vakuumipussit vahvoja ja lujia, että pysyvät ehjinä - leikkaaminen tasalaatuista, sovitut asiakastarpeet täyttävää - sovitut pakkauskoot - arvo-osat raakakypsytettyinä: liha mureaa ja aromikasta - toimitusvarmuus ja luotettavuus toimituksissa eli sovitut määrät, sovittu tasainen laatu, sovittuna aikana

22 22 - ravintolat valmiita yhteiseen tuotekehitykseen, mutta perusasiat ensin oltava tuottajalla kunnossa - kiinnostusta lihan käyttöön sekä tuoreena että laadukkaina jalosteina - jalosteita, esim. raakapakasteina jauhelihasta valmistettuja erikoistuotteita lihapullat, pihvit, erikoismakkarat Julkinen ruokapalvelu: - valmistusteknologia mahdollistaa pitkää kypsytysaikaa vaativien ruhonsosien käytön - Valmistus haluttuun valmiusasteeseen jalostuslaitoksessa tai vaihtoehtoisesti omassa keittiössä - ruokalistalla erityisesti vanhuksille viikonloppuisin / juhlapäivinä - kouluissa arjestakin juhlaa lähiruokateemoja / oman maan ruokaa - yhteisesti sovitut tuoteominaisuudet, toimitukset, pakkauskoot, määrät, toimitusajat Suoramyynti tilalta ja ruokapiirit: Suoramyyntimäärät ovat tällä hetkellä vähäisiä, mahdollisuudet lisätä myyntiä erityisesti tuotteen jalostusastetta ja pakkaamalla lisäävät kysyntää. Ruokapiirien toimintaa on käynnistetty Sodankylässä ja kysyntä kasvaa tasaisesti ja on kehittyvä asia. Erikoiskaupat: - myöhemmin tuotannon jatkojalostuksen lisääntymisen myötä - tiedottaminen paikallisesta erikoislihasta -> myyntitapahtumaa teema ja esittelyt jossa tuottaja mukana - markkina-alueena Lappi Yritystoiminta Haastatteluissa mukana olleilla tiloilla on selkeä kiinnostus kasvattamansa liharaakaaineen jatkojalostukseen paremman tuloksen saavuttamiseksi. Kiinnostus osallistua lähiruokakonseptin toteuttamiseen käytännössä oli selkeä. Tuotteistamista voi käytännössä toteuttaa em. tarpeista yhteistyössä ostaja- /käyttäjätahojen kesken. Käytännössä pullonkaulana toiminnan on kehittymiselle eläinten teurastus. Tällä hetkellä kehitystä haittaa teurastukseen liittyvien kustannusten suuruus rahtiteurastamoissa (teurastuspalkkiot + rahtikustannukset+ lihasta saatava alhainen hinta). Tuotannon volyymit tiloilla ovat tällä hetkellä niin pienet ja tilojen määrä vähäinen, että oman kiinteän teurastamon investointi ei ole mahdollinen. Liikkuvan teurastamovaihtoehdon selvitys on meneillään ProAgrian toteuttaman kevään 2014 aikana. Tavoitteena on saada aikaan liikkuvan teurastamon palveluita tuottava yritys, jossa on lappilainen omistus ja yritykseen omistukseen voisivat osallistua teurastamon palveluita käyttävät tilat. Liharaaka-aineesta on mahdollista jalostaa erikoistuotteita korkealla jalostusasteella. Tilat voivat myös erikoistua eri rotujen kasvattamiseen.

23 23 Liikkuvan teurastamon investointi edellyttää tilojen yhteistyötä koko Lapin alueella ja teurastamopalvelujen käyttämistä tulevaisuudessa. Edelleen investointi edellyttää jatkojalostuksen kytkemistä toimintaan ja siis käytännössä jatko jalostuksen keskittämistä. Kysymys on tässäkin tapauksessa se, että antaako yhteistyö siihen osallistuville tiloille jatkossa riittävän kannattavuuspohjan. Tekemämme analyysin pohjalta on nähtävissä, että hajautettu pienimuotoinen jalostus takaa pitemmällä aikavälillä riskittömämmän vaihtoehdon. Kilpailutilanne liha-alalla Suomessa on tiukka ja Lapissa se tulee mahdollisen liikkuvan teurastamon myötä vielä kiristymään. Ylämaan karjaa on 3:lla tilalla ja lihanautoja kasvatetaan 4:llä tilalla. Päärodut charolais ja hereford. Yhdellä tilalla on alkuperäiskarjaa: pohjoissuomalainen (lapin lehmä) itäsuomalainen (kyyttö), länsisuomalainen. Nykyisillä tiloilla on potentiaalia kehittyä halutessaan tuottamaan laatulihaa lähinnä ravintoloiden tarpeisiin. Samoin ravintolasektorilla on kiinnostusta hankintoihin ja yhteiseen tuotekehitykseen. Tulevaisuudessa ilman erityisiä kehittämistoimia yritystoiminta lihakarjan kasvatuksen osalta on loppumassa. Toimintaan liittyvä kustannuskehitys on ollut ylisuhteista viime vuosina verrattuna tulojen kehitykseen tiloilla. Menestyminen jatkossa edellyttää ehdottomasti jatkojalostustoimintaa tiloilla tai tilojen yhteisesti omistamissa tuotantolaitoksissa, joissa saavutetaan yhteistyön kautta riittävästi synergiaetuja. Asiakaskeskeisesti tuotteistamalla ja korkeamman jalostusasteen kautta tiloilla on saavutettavissa nykyistä parempi kannattavuus. Verkostot ja logistiikka: Tarkasteluhetkellä yritykset toimittavat kasvattamansa lihakarjan pääasiassa Atrialle ja Lapissa Veljekset Rönkä Oy:lle, joissa karja teurastetaan ja jalostetaan ja josta osa palautuksina Sodankylän tuottajille takaisin. Keskinäinen tilojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Poronlihan jatkojalostukseen liittyvät potentiaalit: Toteutunut teurasmäärä alueella on päättyneen poronhoitovuoden tilaston mukaan oli n kpl. Poronlihan jatkojalostusta tapahtuu pääasiassa 4:ssä jalostuslaitoksessa. Tuotteet ovat asiakaslähtöisesti pitkälle jalostettuja. Mahdollisuuksia mennä jalostusasteessa eteenpäin on edelleen olemassa koko teurasmäärä huomioiden. Uutta laitoskapasiteettia ei laajemmassa mitassa ole syntymässä. Suoramyynnin osuus on kasvamassa. Paikallisesti lihankäyttöön liittyvä yhteistyö edellyttää hankkijan ja toimittajan välistä yhteistyötä tuotekehityksessä ja sopimista laatuun ja toimituksiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen aikana suoritettiin asiaan liittyviä toimenpiteitä yhteistoiminnan käynnistämiseksi suurkeittiön ja jatkojalostajan välillä.

24 24 Jatkossa teurasmäärien mahdollisesti pysyvästi laskiessa on kiinnitettävä huomiota jatkojalostustoiminnan kehittämiseen mm. rahtityötä lisäämällä hyödyntäen muita raakaaineita (hirvi, muu riista, lammas, mahdollisesti sienet, yrtit kesäkaudella). Lammastilayrittämiseen liittyvät potentiaalit: Lammastaloudessa menestyvien tilojen vahvuutena on kokonaisuuden hyödyntäminen: lihan lisäksi markkinoille tilat tuottavat villaa, nahkoja, asusteita. Tukien osuus kokonaisliikevaihdosta keskimäärin on. 70% luokkaa. Hyviä esimerkkejä ja konsultointia saatavilla kannattavasta yritystoiminnasta lammastilalla Lapissa. Karitsojen teurastus poroteurastamolla edelleen mahdollisuus ja lihan leikkuu ja vakumointi Kylmänen Oy:llä sekä suoramyynti tilalta Luonnonkala Raaka-aineet Käsitellyt kalamäärät v (kaupallinen tarkoitus): - Lokka kg - Porttipahta kg - Unari kg Päätoimiset kalastajat 19 henkilöä Markkina Sodankylän kalastajien merkittävimmät kalavirrat Lokasta ja Porttipahdasta suuntautuvat etelän kalatukkuihin. Lapin lähimarkkinat ovat n. 5% tuotantomäärästä ja ne muodostuvat ravintoloista ja pieni osa saaliista menee suoraan alueen vähittäiskauppoihin. Alueellinen markkina matkailun piirissä suuri mahdollisuus, avainkysymyksinä tuotekehityksen toteuttaminen asiakaslähtöisesti yhteistyössä asiakasyritysten kanssa ja toimivan logistiikan järjestäminen. Monipuoliset kalakannat ja mahdollistavat kehittää paikallisia erikoistuotteita eri asiakassegmenttien käyttöön. Lähtökohtana jatkossa: Asiakaslähtöisyys ja tarpeet perustana: markkina/ matkailu/lappi/ yhteinen tuotekehitys, uudet kalalajit, yrittäjät mukaan nykyistä enemmän, yhteistyön kehittäminen (konkreettisten markkinamahdollisuuksien/ ravintoloiden tarpeiden esittely) Yritystoiminta Kaupallinen luonnonkalan hyödyntäminen tapahtuu lähinnä Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla sekä Unarinjärveltä pyydettävästä kalastosta. Kunnassa monipuolinen kalasatamaverkosto, jotka mahdollistavat kaupallisen kalan jatkojalostuksen toteuttamista.

25 25 Sodankylän alueella on toimivat asianmukaiset kalankäsittelytilat Lokassa, Porttipahdassa ja Unarissa. Merkittävimmät paikallista kalaa jalostavat yritykset ovat Lokan Luonnonvaraosuuskunta (Lokan Jaloste), Kiveliön Kala Ky T:mi Jari Annala. Päätuotteina ns. tuoreet, pyöreät kalat, kalafileet. Lokassa kalaosuuskunta käsittelee kaloja vuodessa n kg ja jatkojalostaa saaliin pääosin fileiksi. Ahven on päätuote, haukea käsitellään fileiksi n kg, lisäksi käsitellään pieniä määriä särkeä. Kehittämiskohteita ovat hauki- ja särkimassa. Haukimassasta on tehty soveltuvuus testivalmistus ravintoloiden tarpeisiin sekä perustuote murekkeiden pihvien sekä kylmänä tarjottavien ruokalajien osalta. Raaka-aine todettiin testivalmistuksessa erittäin laadukkaaksi ja maukkaaksi sekä monikäyttöiseksi raakaaineeksi. Raaka-aineita ja valmiita tuotteita arvioi raati, jossa oli edustettuna raakaainetuottajan ja valmistajakokkien ohella ravintoloiden ostoista sekä ruokatuotannon johtamisesta vastaavia tahoja. Särkimassa vaatii jatkokehittämistä. Särjestä kehitetään säilyke ravintoloiden tarpeisiin vaihtoehtona sopimusvalmistus. Julkinen ruokapalvelu testaa ja kehittää tuotteen itse. Laadukkaan kalaraaka-aineen riittävän ja yhdenmukaisen saannin turvaamiseksi kalastajille ja käsittelyyn tarvitaan yhtenäiset käytännöt (esim. haukimassa). Yrittäjillä halu kehittää yhteistyössä jalostustoimintaa vastaamaan tarpeita ja mahdollisuudet kalatoimituksiin ympäri vuoden. Hankkeen puitteissa yhteistyön käynnistäminen/lokka: - yhteistyöstä ja jatkosuunnitelmista Sodankylän julkisen ruokahuollon kanssa - selvitetään tuotekohtaiset tarpeet, käyttö ja käyttömäärät eri kalalajien kohdalla - Koe-erät sen jälkeen kun em. asia on selvitetty tuotteiden testaus ja tuotekehityksellä. Koe-erät särjestä kesällä 2013 ( touko - kesäkuussa ennen juhannusta) - Jatkossa: Tarpeiden ennakointi yhteistyössä jalostajien kanssa sekä sopimukset ja toimitusjärjestelyt - vuosisopimukset, toimitussopimukset, maksuehdot laskutussopimukset /voidaan varastoida Lokan Jalosteessa pakastettuna ja toimittaa tilaajalle sovituissa erissä Verkostot ja logistiikka 1) Logistiikka; matkailukeskukset, horisontaalinen, Kittilä-Sodankylä-tunturit 2) Matkailun sesonkien ulkopuolinen aika: kohdennettava muualle kasvukeskuksiin ja selvitettävä mahdollisuudet tuottaa pitempään säilyviä tuotteita 5.4. Maidon erikoistuotanto Raaka-aineet: Mahdollistaa erikoistuotteiden pientuotannon jatkojalostustoimintaa. Alkuperäisrotujen maito sisältävät erityisominaisuuksia, kuten korkeampi proteiini- ja rasvapitoisuus kuin valtaroduilla ja lisäksi sisältää ominaisuuksia, jotka esimerkiksi edistävät juustoutumista.

26 26 Tällä hetkellä Sodankylässä on alkuperäistila, joka tuottaa 200 ltr/ päivä, joten kokonaisuutena ottaen toiminta vielä vähäistä. Kuitenkin jo tässä vaiheessa eväitä on käynnistää jatkojalostusta. Tästä on kokemuksia jo muualta Suomesta. Esimerkiksi kyytön maidosta voi tuottaa perinteistä leipäjuustoa, tuorejuustoa. Jatkojalostuksen rakentaminen myös tavallisen lehmän maidon raaka-aineesta on mahdollisuus monille pienille ja keskisuurille tiloille Markkina Pohjoisen matkailukeskuksissa kiinnostusta ja kysyntää alkuperäisrotujen maidosta valmistetuille perinteiselle leipäjuustolle ja muille juustotuotteille. Esim. asiakaslähtöisen tuotekehityksen avulla mahdollisuus tuottaa tarvittavia tuotteita. Mahdollisuus pienemmille tiloille ilman suuria investointeja erikoistua ja tuottaa laatutuotteita todetun kysynnän mukaisesti. Pääasiassa markkina on ravintoloissa Lapin alueella. Raejuustot, valkohomejuustot, tuorejuustot maustettuina alueen yrteille, levitetyyppiset tuorejuustot. Jako leipäjuustot, tuore- ja salaattijuustot, valkohomejuustot (kypsytysajat 4-5 vko:t ), kovat juustot (kypsytysajat 4-5 kk). Alkuun keskittyminen matkailun markkinaan ja suoramyyntiin Yritystoiminta Maitotiloja Sodankylässä oli yhteensä 29 kpl, jotka tuottivat yhteensä 6,1 milj.ltr v Tuotanto käytännössä kokonaisuudessaan menee jalostettavaksi Lapin ulkopuolelle. Paikallisesti on mahdollista toteuttaa jatkossa tiloilla myös pienimuotoista jatkojalostusta, jolloin tila erikoistuu tuottamaan maidosta korkeatasoisia paikallisia ruokatuotteita. Paikallisesti ja alueellisesti matkailun markkinassa on tilaa laadukkaille tuotteille. Suoritettujen haastattelujen mukaan halukkuutta jatkojalostukseen on olemassa, suurimpana kynnyksenä on toteutettujen esimerkkien ja liiketoimintamallien puuttuminen, samoin teknologia pienimuotoiseen valmistukseen on vähäistä. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen asettaa haasteita neuvonnalle ja tutkimukselle synnyttää toimivia liiketoimintamalleja kiinnostuksen herättämiseksi. Raaka-aine soveltuu erikoisominaisuuksien puolesta erittäin hyvin juustojen valmistukseen 5.5. Viljellyt tuotteet Raaka-aineet: nauris: 3 kaupallista viljelijää, yht. 8,5 ha keskimääräinen ha sato kg 1.lk.tuottetta peruna: 1 kaupallinen viljelijä (pienimuotoista) ei jatkojalostusta

27 27 Hankkeen aikana haastateltiin nauriin viljelijät kunnan alueella. Viljelyn lisäämiseen mahdollisuuksia kun vain markkinaan on mahdollista saada varmuutta. Perunan viljelyyn kaupallisesti vain yhdellä vähäistä toimintaa. Sivutoimisesti pääasiassa kotitalouskäyttöön viljelyä on Markkina: Mahdollisuudet nauriin osalta monipuoliseen tuotekehitykseen eri asiakasryhmille; matkailusesonkiin säilyvyys vaikea tällä hetkellä. Euroopassa olemassa erilaisia teemaravintoloita: tältä pohjalta esim. nauriin käyttöä voisi sopivasti tuotteistettuna lisätä merkittävästi (vrt. esim. Euroopassa puuroravintolat, Tanska) Yritystoiminta: Nauriin viljelyn kehittäminen ja kauppakunnostus sekä pitemmälle viety jatkojalostus mahdollista. Edellyttää asiakaslähtöistä kehittämistapaa ja sopimuspohjaista toimintaa. Perinteiden ja uusien käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen Verkostot ja logistiikka: Osana yhteistä logistiikkakeskusta ja tulevaisuudessa ja tarvittavat tuote-erät voidaan toimittaa logistiikkakeskuksen kautta asiakkaille Sienet, yrtit Raaka-aineet: Sienet: Rouskut, herkkutatit, kehnäsieni, tuoksuvalmuska, korvasieni Kartoituksen mukaan hyvät sienimaastot Yrtit: Kuivatuotteet listauksien mukaan esim. tee; perusraaka-aine hyvä, esim. 3:sta aineesta ruokien maustajana, esim. komponentteina; koivunsilmut keväällä keitoissa, salaatissa ym. mahlaa keittopohjiin, imagonnostajina. väinönputki esim. leivän mausteena kandeerattu (sokeriliemessä tehty, marmeladin kaltainen esim. leipomuksissa)

28 Markkina Sienet - markkina - laajat markkinat ja tarpeet lappilaisen matkailukeskusten ravintoihin - komponenttina poronlihatuotteiden jatkojalostuksessa - komponenttina kalatuotteiden jatkojalostuksessa - komponenttina sieni- ja kasvisruokien jatkojalostuksessa - käytön edellytys ovat erityyppiset - edellytykset käyttöön ovat eri asiakkaiden tarpeisiin soveltuvat kulloiseenkin tarpeisiin riittävien jalostusasteiden omaavat tasalaatuiset tuotteet Luonnon yrtit markkina - halua ja kiinnostusta hyödyntämiseen kuten edellä - kuivattuna jauheena tai rouheena( sekoitukset räätälöityinä asiakastarpeiden mukaisesti) - pakasteena jotkut yrtit sopivat pakastukseen esim. nokkonen - uutteena, siirappeina, juomina, mausteina esim: kuusenkerkkä, koivunsilmu, maitohorsan kukka, maarianheinä Kiinnostuksen herättäminen valmiiden markkinamahdollisuuksien avulla - yritysmallin konseptointi ja mallintaminen, loppuräätälöinti potentiaalisten yrittäjien kanssa - erikoisyrttien hyödyntäminen puoliviljeltyinä - tarpeiden esille tuonti ravintoloiden keittiömestareiden kanssa ja liiketoiminnan rakentamisen toteuttaminen sitä kautta - yrttien mahdollisuudet maustamiseen ja lisäaineiden korvaajiksi - yritysmallin tarjoaminen potentiaalisille yrittäjille - haastatteluissa kysyntää ravintoloissa todettu olevan, esim. komponentit eri muodoissaan Yritystoiminta Toimijat puuttuvat tällä hetkellä, toiminta mallinnetaan samalla tavalla kuin marjojen jatkojalostuksen kuvaiksessa Osabisnes esim. poronlihan jatkojalostuksessa - 1-asteen jalostus korvasienet, rouskut esim. käsittely ja paloittelu sekä muu tarvittava esikäsittely käyttövalmiiksi, haluttuun käyttötarkoituksen mukaiseen muotoon, pakkaaminen tarvetta vastaaviin pakkauskokoihin - tatit: perkaus ja tarvittava paloittelu nesteytys pakkaus kuten edellä

29 29 - tatit soveltuvat myös kuivattavaksi/ käyttövalmiita keittoihin, kastikkeisiin yms. - kuivatuista tateista voi valmistaa tattijauhetta antamaan luontaista aromia ruokiin - 2-asteen jalosteita rouskuista erilaiset asiakkaiden mukaan räätälöidyt valmistuotteet mm. marinoidut sienet Verkostot ja logistiikka: Toimiva keräilyverkosto luotavissa (samaan tapaan kuin marjapuolella) Verkostoa kehitetty 2000 luvun alkuvuosien aikana. Olemassa tarkkoja aineistoja, joita voidaan hyödyntää tulevan yritystoiminnan kehittämistyössä. 6. Liiketoimintamallit 6.1. Marjoista yritystoimintaa A. Luonnonmarjat ja niiden hyödyntäminen osoittautui tarkastelun vahvimmaksi potentiaaliksi ja aloitettavan laajemman kehittämisprosessin pohjaksi valikoitui luonnonmarjojen jatkojalostus. B. Suoritetuissa toimijahaastatteluissa ja kirjallisissa analyyseissa vahvistui käsitys, että periaatteessa kaikki keskeiset liiketoiminnan osa-alueet olivat lähes jo olemassa jalostustoiminnan synnyttämiseksi: vuosittain paikallisesti kerättävät marjamäärät, jotka toimitetaan bulkkina alueen ulkopuolelle jalostettaviksi, monipuoliset markkinamahdollisuudet erikoistuotteiden jatkojalostukseen. Tarkat asiakastarpeet markkinasta sekä ratkaisumallit paikallisen jalostustoiminnan synnyttämiseksi vain puuttuivat. C. Kun luonnonmarjojen jatkojalostustoimintaan liittyvää yrittäjyyttä ei luontaisesti synny, niin päätimme hankesuunnitelman mukaisesti pilottina mallintaa ja rakentaa käytännössä toimivan jalostamon liiketoimintamallin, jota tarjotaan potentiaalisille yrittäjille uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi. D. Yrittäjän kanssa liiketoimintamalli räätälöidään käytännössä lopullisesti toiminnan käynnistämistä varten. Mallia voidaan monistaa vastaaviin tapauksiin ja myös muilla toimialoilla. Yrityskohtainen räätälöinti suoritetaan yrittäjän omalla kehittämispanoksella tai yrityskohtaisenkehittämistuen avulla.

30 30 3 Ravintolat, erikoiskaupat ja suurkeittiöt Sodankylä, Lappi, muu Suomi, ulkomaat A r v o k e t j u 2. Reseptiikka 5 Yritys Toimintaprosessit, Yhteistyö, Investoinnit Pelisäännöt, Talous 4 6 K o n s e p t i t 1 Raaka-aineet toimittajat Laatukriteerit, sopimukset, työohjeet Liiketoimintamalli-kaaviossa on kuvattu luonnonmarjojen jalostusprosessin eri vaiheita. Numerointi ei tarkoita ajallista etenemistä, vaan huomioitavia prosessin osia. Käytännössä eri osien kehittämistä toteutetaan samanaikaisesti. Numerointi kuvaa liikeidean syntymistä (1-2) ja sen pohjalta asiakassegmenttien (3) tarpeiden konkretisoitumista ja yhteistä tuotteiden räätälöintiä ja reseptiikan tarkentumista (4). Liikeideaan sisältyen alustava reseptiikka on luotu kohdassa 2. Kohdan 5 mukaisesti toteutetaan liiketoimintaan tarvittavat prosessit, sisäinen logistiikka, investoinnit, jotka määritellään reseptiikan pohjalta. Rinnalle luodaan prosessien kautta talouden ja siihen liittyvän kannattavuuden tarkastelu, joka mahdollistaa talouden simuloinnin toiminnan kehittämisvaiheessa ja myöhemmin toimintaa toteutettaessa. Huomioita (haastattelujen ja kontaktien pohjalta): Tuotekehitysyhteistyöstä: kiinnostusta asiakassegmenteissä on, mutta ravintoloissa heidän oma aika kortilla tuotekehitykseen, joten ovat yhteistyöhakuisia/ halutaan jo valmiiksi pureksittuja esityksiä tuotteista ja käyttökohteista. Kehittämisprosessin eteneminen karkeasti: aluksi perustuote- erät kuntoon -> testaus-> parannukset ja räätälöinti-> mahdollinen ravintolan oma tuote / tuoteperhe- >hankintasopimukset Logistiikka mietittävä ja haettava ratkaisuja / jokaisessa haastattelussa se tulee pullonkaulana esille Perustuotteet: puolukasta, mustikasta, kaarnikka on aika tuntematon, hilla kallista raakaaineena (toiminnan kannattavuus varmistettava), mehut, hyytelöt

31 31 Matkailuun liittyvät kohteet tunturikohteissa mahdollisuus laajentaa esim. mökkipalveluihin luksustuotteet (esim. hillolajitelmat ym. ) yksilöllisiä, paikallisia tuotteita. Tarpeita tarkastellaan asiakasryhmäkohtaisesti: ulkomaiset ja kotimaiset asiakkaat ja heidän tarpeensa ja kulttuurinsa erityispiirteet. Tarpeet ovat erilaisia ravintoloissa ja erikoiskaupoissa: jalosteet ovat pitemmälle jalostettuja. Ravintoloihin voidaan myydä puolivalmisteita ja marjakomponentteja samoin komponentteja suurkeittiöille. Tarpeet täytyy selvittää syvähaastatteluin puolistrukturoidun kysymyspatterin avulla erityyppisiin ravintoloihin, esim. marjojen tuotteistaminen ja entisten tuotteiden parantaminen ja uusien tuotteiden osalta idean myynti (esim. maistatuksen avulla) toimijalle ravintolassa. Täytyy osata lukea neuvottelutilanteessa toimijaa ja tarpeita. Testitilanteessa esitetään vaihtoehdot jatkotoimenpiteistä. Asiantuntijan rooli myötäkulkijana jalostajalle on tärkeää; dokumentointi, selkeät tavoitteet toiminnassa. Osana toteuttamisselvitystä laadimme konkreettisen toimintamallin marjan jatkojalostusyrityksen synnyttämiseksi hankepilottina. Toteutuneen mallia tarjosimme käytännön toteutukseen potentiaalisille yrittäjille ja kehittämisprosessi tekemämme pilottimallin pohjalta eteni yrityskohtaisesti omaa latuaan. Tuloksena uusi luonnonmarjoja jatkojalostava yritys Sodankylään. Aloitettava toiminta hyvä alku jatkojalostustoiminnalle, kasvumahdollisuudet markkinan ja tuotteistamisen/ erikoistumisen sekä korkean jalostusasteen kautta erittäin hyvät. Konseptointi tiettyyn rajaan, headhanttaus ja sparrauksen tukemana räätälöinti yrittäjän kanssa halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Toteutetun pilottiyrityksen toiminta käynnistyy työllistäen aluksi 2 henkilöä. Toiminta käynnistyy valittujen perustuotteiden (mehut) puitteissa. Yrityksessä jatkuva tuotekehitys ja uusia pitemmälle jalostettuja terveyttä edistäviä tuotteita tulevina vuosina tuotantoon. Vahvuutena lappilaisten raaka-aineiden terveyttä edistävät erikoisominaisuudet, jotka myös tutkimuksen kautta todennettu ja siirrettävissä tuotteisiin ja sitä kautta tuotteiden käyttäjien hyödynnettäviksi. Hyvät esimerkit ja onnistumiset ruokkivat uuden yritystoiminnan syntymistä Visio: Paikallisten marjojen jatkojalostusyrityksen syntyminen pilottina Sodankylän luonnontuotealan kärkihankkeena ja sen ympärille syntyy muita eri osioissa kuvattuja yrityksiä. Erikoistumisen ja yhteistyön kautta syntyy useita yrityksiä laajan monipuolisten raaka-aineiden ja laajan markkinakysynnän ansiosta.

32 Erikoislihan jatkojalostuksen liiketoimintamalli Lähtökohta: - ei paikallista jatkojalostustoimintaa - halukkuutta siirtyä jatkojalostustoimintaan 7:llä tilalla, nykyisen tuottajan rooli ei anna kannattavuusedellytyksiä toiminnalle tulevina vuosina. Uhkana toiminnan lopettaminen 2:lla tilalla, jollei muutosta saada aikaan. - liikkuva teurastamomalli on mahdollinen toteutusvaihtoehto tilojen ollessa omistajina yhtiössä ja kun hyödyntäjinä tiloja on Lapissa laajemmalla alueella. Huomoitava on kuitenkin nykyinen kilpailutilanne Lapissa/ Rönkä Oy:n hankinta (erityisesti jos julkista tukirahaa käytetään investointeihin). - Teurastukseen tulee liittyä myös jalostustoiminta ollakseen kokonaisuutena kannattavaa ja tuottaakseen riittävän voiton osakkailleen ja teurastamon ylläpitämiseksi. - Edellinen puoltaisi keskitettyä jalostustoimintaa, ts. eri puolilta Lappia teuraat kuljetettaisiin sovittuun paikkaan jatkojalostettavaksi tuotteiksi ja edelleen markkinoille. Tilat olisivat osakkaina ja omistajina. Etuina tässä: o keskittäminen edullisempaa tuotannon ja markkinoille saattamisen kannalta o investoinnit suhteessa edullisemmat kuin hajautetussa mallissa Ongelmia tuottavat: o Kaikille osakkaille pitäisi pystyä takaamaan merkittävästi parempi tulos kuin nykyisellään liha raaka-aineen tuottajina, käytännössä se lienee pitkien etäisyyksien ja verkoston hajanaisuuden vuoksi pitkällä aikavälillä mahdotonta: volyymit ovat suhteellisesti ottaen pieniä ja tuloksen jakavia paljon. Kiinnostavuus osallistua laajaan verkostoon vähenee ja pitkällä aikavälillä pääosa raaka-ainetta tuottavista tiloista olisi samassa tilanteessa kuin nyt ollessaan raaka-aineen tuottajina. Sosiaalinen näkökulma hyödyn pysyvästä jakautumisesta raaka-aineiden tuottajatiloille laajemmin ei toteudu pitemmällä aikavälillä vaan tilanne palautuu tulevien vuosien kuluessa nykyisen kaltaiseksi. o Lisäksi johtuen rajallisista raaka-ainemääristä kilpailutilanne entisestäänkin kiristyisi ja voisi pahimmillaan johtaa teurastuksen loppumiseen Lapissa. Jatkojalostus Sodankylässä Tila 1 Tila2 Tila3 Tila4 Mobiili -teurastamo J N E Rahtiteurastus muualla

33 33 Selvitettävä: o Mobiiliteurastamokysymyksen ratkaisu: kannattavuusrajojen selvittäminen investointien, kulujen ja riittävän yrittäjävoiton kautta verrattuna tarvittaviin teurasmääriin o Paikallinen tilojen omistajuus merkittävästi mukana perustettavassa yrityksessä (osuuskunta/oy) o Halukkuutta tilakohtaiseen jalostukseen ja suora myyntiin teurastamoosakkuuden lisäksi (haastattelut) o Tavoitteena saada erikoistuotteet kulutettua matkailun piirissä Lapissa, jolloin välillinen vaikuttavuus huomioiden saavutettaisiin optimaalinen kokonaisvaikutus. Visio: Teurastuskysymyksen ratkaisu on edellytys tulevalle kehittämisprosessille. Sodankylässä kasvatettu erikoisraaka-aine jatkojalostetaan korkealaatuisiksi erikoistuotteiksi pääasiassa ravintoloihin matkailun asiakkuuksien käyttöön ja suoramyyntiin korkealaatuisia tuotteita arvostaville asiakkuuksille sekä erikoiskauppoihin eettisesti kestävällä tavalla Luonnonkalan jatkojalostukseen ja yhteistyöhön liittyvä liiketoimintamalli Mahdollisuudet toteuttaa suoraan asiakastarpeista lähtevää liiketoimintaa ovat hyvät: Hankkeen aikana todettiin haastatteluissa (ravintolat, suurkeittiöt) konkreettiset tarpeet nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteille. Pitemmälle jalostettujen kalatuotteiden markkina on pääosin matkailun piirissä sesonkien aikana ja kasvukeskukset pohjoisessa ja muualla maassa muodostavat markkinan muina aikoina. Paikallisesti ja alueellisesti suurkeittiöt täydentävät markkinaa. Kehittämisprosessi voidaan käynnistää ja toteuttaa seuraavasti: Asiakastarpeiden määrittely (ravintolat, suurkeittiöt) Alustavan reseptiikan muodostaminen keskeisille tarpeille Alustavan liiketoimintamallin kuvaus (tuotteet, reseptiikka, tuotantoon liittyvät prosessit, investoinnit, osaaminen, logistiikka, kannattavuuden alustava analysointi Liikeidean räätälöinti/ nykyiset keskeiset kalan jatkojalostajat Sodankylässä Yhtiöittäminen, paikallinen omistus: pääosin nykyiset jatkojalostajat ja kalastajat Yrityspuisto: tilakysymyksen ratkaiseminen/ kunnan tuki tilapalvelujen muodossa

34 34 Visio: Yrityksessä omistuspohja nykyisillä kalastajilla ja jalostavilla yrityksillä. Asiakastarpeista suoraan kehitetty korkeampi jalostusaste tuotannossa.. Erikoistuotteet, jotka kulutetaan pääosin matkailun piirissä. Muodostaa hyödynnettävän vahvuustekijän matkailuyrityksille, työllistää lisää kalastamiseen ja jatkojalostukseen Maidon pienimuotoisen erikoistuotannon käynnistäminen Hankkeen aikana ilmeni kiinnostusta pienmeijeritoimintaan ja maidon jatkojalostamiseen tilapuitteissa. Suomessa on muutamia tilapuitteissa toimivia meijereitä, joiden toimintaa on benchmarkattu ja laadittu toimiva malli perustaa käytännössä esim. juustoja valmistava yritys. Alla on kuvattu juuston valmistuksen prosessia: Juuston valmistuksen keskeinen prosessi: Maitoraaka-aineesta juustoa: 10 l:sta maitoa voi valmistaa n. 1 kg juustoa. Alkuperäisrodun maidontuotanto: 1 lehmä lypsää päivässä keskimäärin 20 l maitoa / n. 10 kk /vuosi, ko maitomäärästä tulee 2 kg juustoa/pv. Vuoden aikana 1 lehmä tuottaa 5000 kg 8000 kg maitoa. ( 10 lehmän päivätuotanto nyt n. 200 l maitoa ts. 20 kg juustoa) keskeinen juuston valmistusprosessi: - maidon pastörointi: 20 sekuntia C -asteeseen - siirto juustokattilaan -> lämpötila säätö optimiksi - hapatteen, valkohomeviljelmä ja juoksuttimen lisäys (esim. valkohomejuusto ) - juustomassan työstö: hyydytys ja leikkaaminen rakeiksi - juustomassan erottaminen: osa herasta valutetaan pois kattilasta -> juustomassan huuhtelu -> lämpimällä vedellä - juustomassa nostellaan muotteihin - hapatetaan n. 5 h -> muotit käännetään ylösalaisin hapattamisaikana - muotit poistetaan -> juustokiekot laitetaan suolautumaan suolaliemeen hetkeksi - homepinnan kasvatus: juustot siirretään kosteaan huoneeseen 1 viikoksi - juustojen kypsytys pakattuina kylmiössä n. 4-5 vko

35 35 Tuotantoon voi kuulua tuorejuustoja: esim. leipäjuusto, levitetyyppinen pehmeä tuorejuusto sekä salaattituorejuustoja: valmistusprosessi lyhyt -> ei pitkää kypsytys- / varastointiaikaa Pintakitti- ja valkohomejuustot: valmistus ja kypsytysaika varastossa n. 4 5 vkoa Kovat juustot esim. Cheddar -tyyppiset: puristus tiiviiksi massaksi muotissa paineen avulla ->kypsytys viileässä varastossa n. 4 kk. Markkinaselvitystä on tehty hankkeen puitteissa ja asiaa on käsitelty aiemmin kohdassa Markkina: kohteena matkailuyritykset ja suora myynti paikallisille markkinoille. Yrityksen toteuttaminen mahdollista käynnistää heti hankkeessa esitetyn perusmallin mukaisesti (vrt. marjojen ja kalojen jatkojalostus) Visio: Muutaman vuoden kuluessa on mahdollista toteuttaa useita yrityshankkeita maatiloilla tuottamaan pienimuotoisesti lappilaisesta laadukkaasta maitoraaka-aineesta erikoistuotteita alkuperäisroduista Viljellyt tuotteet & sienet ja yrtit kokonaisuus Asiakastarpeiden tarkka kuvaus - tuoteiahiot - toteutuksen kuvaus Juuresten ominaisuuksien ja soveltumisen tutkiminen (nauris, peruna, porkkana, ryvässipuli) Asiakaslähtöisten tarpeiden ja käyttökohteiden esille tuonti tiloille. Tuotava esille viljelyn mahdollisuuksista elinkeinona ja osana elinkeinotoimintaa tiloille Yhteistyö jatkojalostajien kanssa (kala, liha, marjat)

36 36 Markkinasta lähtevien käyttötarkoituksien kuvaaminen; - swot ja potentiaalit lähtökohtana - benchmarkattu hyviä toimintatapoja, joiden soveltuvuus myös Sodankylään todettu Yrtit: kuivatus / esim. Rissasen tilalla olemassa kuivaamo Tuotetarpeita on selvitetty suoraan markkinasta: Esim. kuusenkerkkä -siirapit (marjanjalostamossa), kerätään ja pakastetaan sekä erilliset tuotteet: ravintolat ja myös laadukkaina tuotteina erikoiskauppoihin Sienet: käyttövalmiit komponentit, valmiit tuotteet/ kasvistuotteet Toteutus tapahtuu rakennetun ja testatun mallin mukaisesti. Visio: Yrityksen perustaminen mahdollinen, missä käsitellään nauriit, sipulit ja hyödynnetään yrtit ja sienet hyödyntäen rakennettua toimintamallia. Toiminta liittyen yrityspuistomalliin, jolloin saavutetaan synergiaetuja 7. Johtopäätökset Edellä esitetyn mukaisesti saimme luotua monipuolisen näkemyksen elintarvike- ja luonnontuotealan kehittämisen edellytyksistä Sodankylässä. 1)Kirjallisen aineiston tarkastelun avulla saimme selville ne asiat, joita voidaan hyödyntää aiemmin toteutettujen hankkeiden osalta jatkossa yritystoiminnan kehittämisessä. 2)Haastatteluissa tarkentui paikallisen yrittäjyyden nykytila ja siihen liittyvät mahdollisuudet. Näkökulmana oli tarkastella raaka-aineryhmittäin yrittäjyyttä ja sen nykytilaa ja tulevaisuuteen liittyviä potentiaaleja. Haastatteluissa (76 kpl) selvitimme paikallisten tuotteiden jalostustoimintaan, kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita. Keskeistä oli nykyisten toimijoiden haastattelut, joiden avulla selvitettiin mm. määrälliset ja resursseihin liittyvät potentiaalit sekä tahtotila yritystoiminnan kehittämisen suhteen tulevaisuudessa. Toimijahaastatteluissa ilmeni lähes poikkeuksetta kehittämisen halu ja tahto löytää uusia käytännön mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen sekä odotus konkreettisista kehittämistoimista ja tuesta jatkossa. Yrittäjät kokivat puutteita neuvonnassa ja uusien liiketoimintamallien hahmottamisessa ja niiden hyödyntämisessä. Markkinatoimijoilla (ravintoloiden, erikoiskauppojen ja suurkeittiöiden) on selkeää käytännön kiinnostusta Sodankylässä jalostettuihin ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden hankintaan. Markkinatarpeet ovat kehittämisen keskeinen perusta ja niitä todettiin runsaasti tulevien kehittämistoimien pohjaksi. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu tunnistettuja yritysten käynnistys- ja kehittämispotentiaaleja, joiden puitteissa uusia yrityksiä on mahdollista käynnistää Sodankylässä:

37 37 KEHITTÄMISPOTENTIAALIT Marjatilat Marjojen jatkojalos tamo Kasvisja yrttitilat Erikoislihan jatkojalosta mo Logistiikka keskus Kasvisjalostamo Tilameijeri Kalanjalostamo Lihatilat 3) Hankkeen aikana toteutettiin pilottina luonnonmarjojen jatkojalostukseen liittyvän pilotin mallintaminen. Prosessia on kuvattu kohdassa 6.1. Testiluonteisesti headhuntattiin jatkojalostustoimintaa toteuttamaan yrittäjät ja tulevan yrityksen räätälöintiä toiminnan käynnistämiseksi jatkettiin omana yrityskohtaisena projektina tämän hankkeen ulkopuolella. Kyseisen marjaa jalostavan yrityksen toiminta on käynnistymässä aluksi pienimuotoisena, mutta se tarvitsee jatkossa nykyistä suuremmat tilat toiminnan volyymin kasvaessa ja monipuolistuessa. Perustuotteina ovat erikoisjuomat alkuvaiheessa. Yritys voi toimia jatkossa tulevan elintarvike- ja luonnontuotealan yrityspuiston kärkiyrityksenä ja sen puitteissa voi käynnistyä myös tuleva toimialaan liittyvä logistiikkakeskus ja kanava paikallisille tuotteille. Jatkossa yritys työllistää tuotantoon paikallisesti ja tarjoaa keruuverkostoilleen parasta mahdollista markkinahintaa vuosittain. 4) Nykyisissä kalasatamien tiloissa Lokassa ja Porttipahdassa toiminta muodostuu pääasiassa alhaisen jalostusasteen tuotteiden jalostuksesta. Nykyisillä toimijoilla em. paikoissa on mahdollista halutessaan toteuttaa toimintaa omistajina uuden perustettavan kalaa jalostavan yhtiön puitteissa. Nykyisten toimijoiden omistajuus ja sitoutuminen takaa riittävän kalaraaka-aineen saannin jatkojalostukseen vuosittain. Yrityksen toiminta on mahdollista rakentaa pääasiassa lappilaisten matkailukohteiden varaan talvisesongissa jo todettujen tarpeiden ja ravintoloiden kanssa yhteisesti

38 38 kehitettävien tuotteistojen pohjalta. Markkinan muodostaisi muina aikoina lappilaisista ja muista väestökeskittymistä muodostuvat tarpeet samoin kuin paikallinen kysyntä suurkeittiöillä ja henkilöstöravintoloissa. Tuotteina esimerkiksi voivat olla ravintolan tarpeisiin räätälöidyt, tasalaatuiset lounas- ja päivällistuotteet sekä valmiit kalaruokatuotteet. Markkinan tunnistamiseksi hankkeen ohessa suoritimme alustavaa tuotekehitystä nykyisten Lokan toimijoiden ja ravintoloiden keittiömestareiden yhteistyönä. Edellä mainitulla tavalla on mahdollista jalostaa tuotteita nykyistä pidemmälle ja saada toiminnasta lisää liikevaihtoa, tulosta sekä työllistää uusia ammattikalastajia alueella ja tuotantolaitoksessa. Matkailuun ja julkiseen ruokapalveluun liittyvä markkina saa asiakkailleen tarjottavaksi paikallisesta kalasta valmistettuja kalatuotteita. 5) Erikoislihan jatkojalostamo toiminnalla tarkoitetaan tässä paikallisesti tiloilla kasvatettavien lihakarjojen ja alkuperäisrotuisten nautaeläinten lihan jatkojalostusta: lihan kypsytystä eri käyttötarkoituksiin, komponenteiksi, valmiiksi tuotteiksi ja ym. kysynnän tarpeiden mukaan, joita todettiin markkinahaastatteluissa (ravintolat, suurkeittiöt) Toiminnan toteuttaminen edellyttää tilojen omistamaa yhtiötä (osuuskunta/ oy). Osuuskuntamallissa tuotettavaa ylijäämää voidaan jakaa omistajilleen joustavasti ja oikeudenmukaisesti jäsenien toimintaan antamisen panosten suhteessa. Nykyisillä lihaa kasvattavilla tiloilla oli halukkuutta myös omaan leikkaamotoimintaan, jolloin nykyistä parempaa hintaa on mahdollista saada myös suoramyynnin kautta (tuoreliha, sisältäen myös raakakypsytyksen). Asiakkaina ovat tällöin yksittäiset asiakkaat ja ruokapiirit. Tämä tukee teuraseläimen lihan hyödyntämistä kokonaisuudessaan jatkojalostukseen. Teurastuskysymyksen selvittäminen ratkaisee toteutusvaiheen käytännössä. 6) Pienmeijeritoimintaa on mahdollista käynnistää välittömästi ja soveltaa jo kuvattua liiketoimintamallia: käytännössä jatkojalostustoiminnasta kiinnostunut saa yrityskohtaisen kehittämishankkeen avulla vastaavan tarkan toimintakonseptin kuin marjojen jatkojalostusosiossa toteutimme. Toteutus käynnistyy v ) Kasvisjalostamo sienimö toiminta on mahdollista käynnistää ja soveltaa jo kuvattua liiketoimintamallia: käytännössä jatkojalostustoiminnasta kiinnostunut saa yrityskohtaisen kehittämishankkeen avulla vastaavan tarkan toimintakonseptin kuin marjojen jatkojalostusosiossa toteutimme. 8) Marjatiloilla nykyiset yrittäjät ovat kiinnostuneet kehittämään toimintaansa ja lisäämään tuotettavia volyymeja kun markkina-analyysien kautta saavat konkreettista tietoa kysynnästä.

39 39 8. Toteuttamisohjelma Lähtökohdat Hankkeen toteuttamistoimenpiteiden tuloksena on Sodankylän todettu omaavan mittavat ja monipuoliset potentiaalit elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden kehittämiseksi. Tämä koskee sekä paikalliseen luontoon että maa-, poro- ja luontaistiloihin liittyviä mahdollisuuksia. Hyödynnettävissä ovat erityisesti paikalliset marjat, luonnonkalat ja maatiloilla viljeltävät ja kasvatettavat sekä paikallisesti jatkojalostettavat tuotteet. Merkittävä lähtökohta on, että tulevat käytännön kehittämistoimenpiteet yritystoiminnan kehittämiseksi voivat perustua jo todettuihin asiakastarpeisiin ja todettuihin konkreettisiin välineisiin, joiden avulla voidaan välittömästi ryhtyä käytännössä kehittämään paikallista alan yrittäjyyttä ja lähiruuan saatavuutta. Hankkeessa suoritetuissa yrityshaastatteluissa lähes poikkeuksetta todettiin, että miten tästä jatketaan, tämä hyvä asia ei saa jäädä tähän. Laajempien käytännön tuloksien saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen vuosien työ, minkä avulla nyt todetut mahdollisuudet on muutettavissa yrittäjyydeksi, mikä tuottaa paikallista hyvinvointia, lisää työmahdollisuuksia ja pitää kyliä elävinä sekä tuottaa tarvittavia verotuloja. Tämä edellyttää taloudellisten tekijöiden, sosiaalisten pääomien ja ympäristötekijöiden erityistä huomioimista yritystoiminnan kehittämisessä. Onnistuminen edellyttää paikallista tahtotilaa, sitoutumista ja yhteistyötä eri toimijatahojen kesken. Toteutettu hanke toimii hyvänä pohjana tarvittavalle strategiatyölle. Tärkeä edellytys käytännössä edellä esitetyn kehittämistoiminnan ja tulosten saavuttamiseksi on paikallisen elintarvike- ja luonnontuotealan ja lähiruokaohjelman toteuttaminen paikallisesti. Ohjelmassa määritellään vuoteen 2020 ulottuva tavoitetila sekä askelmerkit tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehittämistoimenpiteiden jalkauttamiseksi Visio 2020 Sodankylä on paikallista luontoa kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntävä kunta, jossa on korkean jalostusasteen omaavaa paikallisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostustoimintaa ja joka antaa elannon paikallisille ihmisille nykyistä merkittävästi laajemmin 8.3. Keskeiset strategiat Osana Sodankylän kunnan elinkeinostrategiaa: vahvistamme nykyistä elintarvike- ja luonnontuotealan elinkeinopohjaa kehitämme uutta ko. toimialoihin liittyvää yrittäjyyttä esitettyjen potentiaalien pohjalta erityisesti markkinatarpeisiin pohjautuen ja innovatiivisia ratkaisuja toteuttaen Keskitymme erityisesti paikallisista marjoista, lihasta, kalasta sekä maatilojen tuottamista raaka-aineista toteutettavaa jatkojalostukseen korkealaatuisiksi

40 40 erikoistuotteiksi, joita tuotetaan paikallisille, alueellisille, muille kotimaille ja ulkomaisille markkinoille todettuihin tarpeisiin. Toteutamme ja edistämme uutta alueellista elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostustoimintaa ja yhteistyötä, painopistealueina paikallinen ruoka ja suurkeittiöiden mahdollisuuksien hyödyntäminen tehokkaasti paikallisten tuotteiden hankkijana: paikallisten tuotteiden hyödyntäminen (työohjelma toimenpiteineen) 8.4. Toimenpiteet ja aikataulu Hanketoimenpiteiden tuloksena on syntynyt kattava kuva elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyteen liittyvistä tekijöistä ja niiden pohjalta on mahdollista saada aikaan yhteinen tahtotila strategian kautta ja tarvittavat käytännön toimenpiteet. Jokaisesta osa-alueesta on laadittavissa hankkeen pohjalta työohjelmat ja osa toimenpiteistä voidaan käynnistää välittömästi. Marjojen jatkojalostamo on käynnistymässä. Paikallisen kalan jatkojalostamon kehittämistyö sekä logistiikkaan liittyvät kysymykset voivat käynnistyä välittömästi, samoin erikoislihan jatkojalostus toimenpiteet teurastamokysymyksen ratkettua. Lihatiloille on kysyntää liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä halukkuutta jalostaa myös yksittäisillä tiloilla. Maatilapuitteissa tapahtuva pienimuotoinen maidon jatkojalostuksen kehittäminen hankkeessa toteutetun konseptin pohjalta käynnistyy heti. Marjatilat kaipaavat liiketoiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen asiantuntijapalveluita ja sparrausta ja toimenpiteet käynnistettävissä heti.

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 19.11.2008, Rovaniemi Jussi Veijola MTT Kasvintuotannon tutkimus, Rovaniemi Esityksen sisältö Elintarvikealan

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin

Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyteri, Pori 5.5. projektipäällikkö Johanna Mattila Esityksen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2014 Metsämarjojen vahvuudet Kansainvälinen kiinnostus Ympäristöystävällisyys ja alhainen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot