KUHMOISTEN KUNTA Tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 KUHMOISTEN KUNTA Tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2011

2

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä kunnasta... 3 Kunnanjohtajan katsaus Yleistä... 4 Kuhmoisten kunnan taloudellinen tilanne Konsernin toiminta ja talous Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen käyttötalous Yleishallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Asuminen Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Sivistystoimen hallinto Lasten päivähoito Esi- ja perusopetus Lukio Ruokapalvelut Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Tekninen hallinto Kaavoitus ja maankäyttö Kiinteistötoimi Palo- ja pelastustoimi Rakennuslautakunta Varasto, vesihuoltolaitos ja pesula Käyttötalous yhteensä 90 Investointien toteutuminen Tuloslaskelmien toteutumiset Rahoituslaskelman toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernin tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoitus Muut liitteet Luottamustoimet Kuhmoisten kunnan virat ja toimet Henkilöstötilinpäätös Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tilaaja Tuottaja

4

5 3 KUHMOISTEN KUNTA 1.1 Yleistä kunnasta Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna Kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla valtatie 24:n varrella ja naapurikunnat ovat Padasjoen kunta etelässä, Oriveden kaupunki ja Kangasalan kunta lännessä ja Jämsän kaupunki pohjoisessa. Idässä rajanaapureina ovat Luhanka ja Sysmä. Vuoden 2011 alusta lukien Kuhmalahti yhdistyy Kangasalan kunnan kanssa, joten uutena rajanaapurina lännessä on Kangasalan kunta. Päijänteen rannalla sijaitseva Kuhmoisten kunta on eteläisin Keski-Suomen luonnonkaunis kunta. Ennen lääninuudistusta kunta oli osa Päijät-Hämeen lääniä ja Keski-Suomen lääniin kunta siirtyi Kuhmoinen on tunnettu historiastaan ja ihmisiä on liikkunut alueella jo tuhansien vuosien ajan. Historiaa todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Kuhmoisten kunnan rikkautena ovat laajat metsäalueet, sadat järvet ja osaavat ihmiset. Lukuisat kesäasukkaat ovat löytäneet kunnan kesänviettopaikakseen. Kunnan alueella sijaitsee useita kooltaan vaihtelevia yrityksiä muun muassa Meteco Oy, IPS-Putki Oy, Puulon Oy, Harmonia Kaluste Oy ja Roselli Oy. Kunnan alueella sijaitseva Sahanrannan satamaalue on yksi merkittävimmistä Päijänteen rannalla sijaitsevista venesatamaalueista. Kuhmoisten kunnan logistinen sijainti on hyvä: Helsinkiin Kuhmoisista on maanteitse matkaa vain 180 km, Lahteen 80 km ja Tampereelle 85 km. Jyväskylään on matkaa 95 km ja Jämsään 40 km. Kuhmoisten kunnan pintaala on 937 km 2, josta maapinta-alaa 662 km 2 ja vesipinta-alaa 275 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on km, josta loma-asutukseen soveltuvaa rantaa on n. 900 km.

6 4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilinpäätösvuosi 2011 oli valtuustokauden kolmas vuosi. Valtuuston puheenjohtajana toimi Silmu Sarvala (sdp) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Kimmo Malin (kok). Kuhmoisten kunnan organisaatiokaavio on seuraavanlainen: VALTUUSTO 21 jäsentä KUNNANHALLITUS 7 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä + tilintarkastaja PERUSTURVAJAOS 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ kunnanjohtaja + osastojen päälliköt KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä VAALITOIMI- KUNTA 3 jäsentä KUNNAN- HALLITUKSEN ALAISET TULOS- YKSIKÖT Hallinto-osasto Osastopäällikkö SIVISTYS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KOULUJEN YHTEINEN JOHTOKUNTA 8 jäsentä SIVISTYSTOIMI Sivistysosasto Osastopäällikkö TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä RAKENNUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä TEKNINEN TOIMI Tekninen osasto Osastopäällikkö Kuhmoisten kunta muodostaa Jämsän kaupungin kanssa yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sopimusosapuolten yhteinen toimielin on tilaajalautakunta, johon Jämsän kaupunki nimeää seitsemän (7) jäsentä ja Kuhmoisten kunta kaksi (2) jäsentä. Elinkeinoasiat Kuhmoisten kunta ja Jämsän kaupunki ovat omistaneet yhdessä seudullisen elinkeinoelämän kehitysyhtiö Jämsek Oy:n vuodesta 1994 lähtien. Elinkeinotoimen tehtävät päätettiin järjestää uudelleen ja kunta irtisanoi

7 5 Jämsän kaupungin ja kunnan välisen osakassopimuksen sekä Jämsek Oy:n ja kunnan välisen ostopalvelusopimuksen alkaen. Samassa yhteydessä kunta päätti, että kunnan organisaatioon perustetaan uusi kehittämisasiamiehen vakanssi vuoden 2012 alusta lukien. Tehtävään valittiin Arto Kummala alkaen. Työllisyysasiat Kuhmoisten kunnan työllisyysasioihin oli kiinnitetty tilinpäätösvuonna erityistä huomiota työttömyysasteen ollessa Keski-Suomen korkeimpia. Kunta päätti palkata omaan organisaatioonsa määräaikaisen työnsuunnittelijan Mira Jokisen työllisyysvaroin loppuvuonna Mira Jokinen siirtyi vuoden 2011 lopussa uusiin tehtäviin ja työnsuunnittelijaksi palkattiin työllisyysvaroin Terhi Sumioinen alkaen. Sivistystoimi Verkostolukio/yhtenäiskoulu Kuhmoisten kunta päätti alkuvuonna 2011 sitoutua tavoitteeseen yhdessä Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien kanssa, että Etelä-Päijänteen verkostolukio perustetaan Verkostolukion tarkoituksena on varmistaa lukiokoulutuksen saatavuus pienissä kunnissa. Verkostolukion valmistelu eteni loppuvuonna siihen vaiheeseen, että kunnat olivat palkkaamassa yhteistä hallinnollista rehtoria tai koordinaattoria valmistelemaan uutta lukiota. Kuhmoisten kunnassa koulutoimi on nykyisessä muodossaan yhtenäinen kokonaisuus: kunnassa on yksi koulukeskus ja yhteinen opettajakunta alakoulusta lukioon. Yhtenäiskoulun perustaminen nähtiin yhtenä vaihtoehtona koulutoimen uudelleen järjestämiseksi. Yhtenäiskoulu on koulu, missä samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä voi olla opetusta vuosiluokilla 0-13 eli esiopetuksesta lukioon. Oppilasmäärän edelleen vähentyessä opetuspalvelujen laadun tiivistäminen nähtiin tärkeänä. Myös opettajien ammattitaidon ja erityisosaamisen hyödyntäminen joustavasti sekä resurssien kohdentaminen toisi koulukeskuksen toimintaan tehokkuutta. Kuhmoisten kunta teki yhtenäiskouluun liittyvän päätöksen, jossa koulu aloittaa toimintansa ja että siellä toimivat vuosiluokat 0 9 sekä lukio. Tässä yhteydessä nykyinen lukionrehtori virka lakkautettiin ja koulutoimeen perustettiin yhtenäiskoulun rehtorin virka alkaen. Samassa yhteydessä päätettiin perustaa yhtenäiskoulun apulaisrehtori, joka toimii tehtävissä opettajanvirkansa ohella

8 6 Tekninen toimi Teknisessä toimessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista asioiden hoitoa on haitannut merkittävässä määrin toimintojen kannalta avainhenkilöiden vaihtuminen. Kunnan vuonna 2009 irtisanoman rakennusmestarin tilalle palkkaama rakennusmestari Tapio Laine irtisanoutui tehtävästään lokakuussa Samoihin aikoihin pitkään kuntaa palvellut vesihuoltolaitoksen hoitaja ilmoitti myös irtisanoutumisestaan kunnan palveluksesta. Uusien avainhenkilöiden saaminen keskeytyneiden avaintehtävien hoitoon valinta- ja perehdyttämisprosesseineen on ollut todellinen haaste tekniselle toimelle. Rakennusmestarin virassa on aloittanut Markus Virolainen ja vesihuoltolaitoksen hoitajan tehtäviä on lähtien hoitanut Ville Saarinen. ICT- ja palkkahallinnonpalvelut Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti loppuvuonna 2010, että Kuhmoisten kunnan ICT- ja palkkahallinnon palvelut ostetaan alkaen Jämsän kaupungilta väliaikaisesti siihen asti, kunnes palkkahallinnon palvelut ja ICTpalvelut on saatu kilpailutettua ja sopimuksen mukainen toiminta käynnistettyä. Kuhmoisten kunnan ICT- sekä palkanlaskentapalvelut hoidettiin vuoden 2010 loppuun asti JamIT-Tieto Oy:n toimesta. Yhtiön toiminnot päättyivät ja yhtiön henkilöstö siirtyi Jämsän kaupungin palvelukseen , jonka jälkeen kyseiset palvelut on Kuhmoisten kunnalle tuottanut Jämsän kaupunki. ICT- ja palkanlaskentapalvelujen tuottamisesta Kuhmoisten kunnalle on valmisteltu sopimus toistaiseksi voimassa olevana alkaen. Selvitystyö kunnan kannalta tarkoituksenmukaisimmasta ICT- ja palkanlaskentapalvelujen tuottamisvaihtoehdoista jatkuu toistaiseksi. Kuntien yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa.

9 7 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8,5 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo euroa asukasta kohti. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Sairaanhoitopiirin vaihtaminen Kuhmoisten kunta päätti erota Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja liittyä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Kunnan jäsenyys uudessa sairaanhoitopiirissä alkaa Neuvottelut sairaanhoitopiirin vaihtamisesta aloitettiin alkuvuonna 2011 ja kunnanvaltuusto hyväksyi asiaa koskevan aiesopimuksen kesällä. Ensimmäisen sysäyksen harkintaan sairaanhoitopiirin vaihtamiseksi antoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuonna 2010 tekemä päätös pysyä Kuopion yliopiston erityisvastuualueella. Kuhmoisten kunta, Jämsän ja Keruun kaupunki kannattivat jo tuolloin Tampereen suunnan valintaa. Yhteistyöllä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tavoitellaan muun muassa Jämsässä sijaitsevan Jokilaakson sairaalan aseman vahvistamista sekä saada aikaan uutta kehittämistoimintaa Jämsän ja Kuhmoisten muodostaman sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen terveydenhuoltoon.. Kaukolämpöhanke Kaukolämpöverkon rakentamisen valmistelu Kuhmoisten kunnan alueella aloitettiin loppuvuonna Kuhmoisten kunnanhallitus päätti Kuhmoisten kaukolämpöverkon suunnitteluun liittyvän konsulttisopimuksen hyväksymisestä Planora Oy:n kanssa. Hankkeeseen nimettiin myös suunnittelutyöryhmä. Kuhmoisten kunta pyysi tarjouksia keväällä 2011 kaukolämpöenergian tuottamisesta Kuhmoisiin mahdollisesti rakennettavaan kaukolämpöverkostoon. Tarjousten vertailun jälkeen yksi tarjoajista teki kunnanhallituksen päätökseen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimusten perusteella kunnanhallitus päätti keskeyttää hankinnan ja palauttaan sen uudelleen valmisteltavaksi. Kunnanhallitus päätti , että

10 8 kaukolämpöhankkeeseen liittyvä energianhankinta suoritetaan neuvottelumenettelyä käyttäen ja valtuuttaa työryhmän käynnistämään hankinnan valmistelut. Neuvottelukutsu lähetettiin Vapo Oy:lle sekä Kuhmoisten Lämpö Oy:lle. Molemman yhtiöt ovat vastanneet myönteisesti esitettyyn neuvottelukutsuun. Rakennusmestarin irtisanouduttua syksyllä 2011 hankkeen valmistelu keskeytyi, mutta valmistelutyötä on jatkettu alkuvuonna Talousarvioon 2012 on varattu :n investointimääräraha kaukolämpöverkoston suunnitteluun ja rakentamiseen. Laajakaista kaikille - hanke Kuhmoisten kunta päätti hyväksyä verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarjouksen Laajakaista kaikille hankkeen osalta. Taustalla oli kunnan alustava sitoumus olla mukana valtioneuvoston käynnistämässä hankkeessa. Tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen rahoituksesta kolmanneksen maksaa valtio ja toisen kolmanneksen maksaa tulevan kilpailutuksen voittava operaattori. Kunnille jää maksettavaksi joko 33 %, 22 %, tai 8 % koko hankkeen arvosta riippuen siitä, mihin maksuluokkaan kunta luokitellaan. Kuhmoisten kunta luokiteltiin 8 %:n maksuluokkaan. Talousarvioon 2012 varattu euron investointimääräraha Laajakaista kaikille hankkeen toteutukseen.

11 9 Maaseutuhallinto Kuhmoisten kunta hyväksyi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisen Jämsän, Keuruun, Multian, Mänttä-Vilppulan, Petäjäveden Ruoveden ja Virtojen kanssa. Kunnat muodostavat alkaen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on tullut voimaan Lain perusteella kuntien tulee viimeistään lähtien muodostaa nykyistä suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Kunnat velvoitetaan eräin poikkeuksin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita, joilla tulee olla vähintään 800 tukihallinnon asiakasta. Tehtävien hoitoon tulee osallistua vähintään 5 henkilöä. Yhteistoiminta-alueella tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kuntien välisen sopimuksen perusteella yhdelle kunnista tai perustettavalle kuntayhtymälle. Hallinnoiva kunta tekee ns. maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Eriytettäviä tehtäviä yhteistoiminta-alueella ovat tukihakemusten tallentaminen, tallennusten tarkastaminen, tuen maksatus ja mahdollinen tuen takaisinperintä eli ns. maksajaviranomaistehtävät sekä hallintoviranomaistehtävänä tukiin liittyvien sitoumusten hyväksyminen. Kuhmoisissa on 85 tukia hakevaa maatilaa ja Jämsässä n. 320 kpl, joten Jämsän seudun oli hakeuduttava yhteistoiminta-alueeseen. Kuhmoisten kunnan taloudellinen kehitys vuonna 2011 Kuhmoisten kunta teki vuodelle 2011 talousarvion, jossa tilikauden tulosarvio oli euroa alijäämäinen. Kunnan talousarviota vuodelle 2011 muutettiin syksyllä 2011, muutetun talousarvion tulosarvio on alijäämäinen. Muutetun talousarvion mukaan kunnan verotulot olivat euroa ja tilinpäätöksen toteuma on ,72 euroa eli verotulot toteutuivat ,72 euroa suurempana. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti syksyllä 2009, että kunnan tuloveroprosentti on 2010 vuonna 19,75 % ja samalla päätettiin korotuksista myös kiinteistöverojen osalta. Kunnan verotulot tilinpäätöksessä 2009 olivat 7,103 milj. euroa ja 2010 tilinpäätöksessä 7,423 milj. euroa. Kuhmoisten kunnan saamien valtionosuuksien kasvu on ollut merkittävää viime vuosina. Vertailutietona voidaan todeta seuraavaa: 2005 vuonna 5,156 milj. euroa, 2006 vuonna 5,979 milj. euroa, 2007 vuonna 6,038 milj. euroa, 2008 vuonna 6,958 milj. euroa, 2009 vuonna 7,586 milj. euroa, 2010 vuonna 7,978 milj. euroa ja tilinpäätösvuonna ,46 euroa. Kuhmoisten kunnan vuoden 2011 tilinpäätös on ,31 euroa ylijäämäinen. Verotulojen ja valtionosuuksien hyvät kertymät sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden maltillinen menokehitys mahdollistivat Kuhmoisten kunnalle hyvän tuloksen vuodelta Jämsän kaupungilta ostettujen sosiaali- ja terveystoimen ostopalveluiden lopulliset kustannukset olivat ,97 euroa, talousarvio alittui ,03 euroa.

12 10 Käyttötalouden menoissa valtuuston sitovuustason ylityksiä tapahtui yleishallinnossa eläkemenoperusteisten maksujen osalta sekä opetustoimessa ylitystä tapahtui hallinnon osalla ja teknisen toimen osalla vesihuoltolaitoksessa. Lisäksi oli muutama pienempi ylitys. KÄYTTÖTALOUS Tulojen alitukset ,98 Tulojen ylitykset ,66 Menojen alitukset ,51 Menojen ylitykset ,02 Netto ,17 Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Kuhmoisissa asui asukasta. Muutos vuoden takaiseen on -49 asukasta. Väestömuutos selittyy luonnollisella poistumalla, sekä normaalilla muuttoliikkeellä. Väestöennusteiden mukaan Kuhmoisten kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Haasteena on työikäisten määrän väheneminen ja ikäihmisten määrän lisääntyminen. Ennusteiden mukaan kunnan väkimäärä vuonna 2025 laskisi noin 15 prosenttia vuoden 2005 (2805) tilanteesta Vuoden 2011 lopussa Kuhmoisten työttömyysprosentti oli 13,0 % kun vuotta aiemmin työttömien osuus työvoimasta oli 15,7 %. Kuhmoisissa oli vuoden 2011 lopussa 131 työtöntä joista miehiä 64 kpl ja naisia 69 kpl. Alle 25 - vuotiaita työttömiä oli 14 kpl, yli 50 -vuotiaita työttömiä oli 74 kpl ja vuotiaita työttömiä oli 43 kpl. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2011 lopussa 31 kpl kun niitä oli vuoden 2010 lopussa 65 kpl, vähennystä vuodessa 34 kpl. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut selvässä laskussa. Kuhmoisten elinkeinoelämässä suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Elinkeinorakenteeltaan kunta on tyypillinen maaseutukunta ja alkutuotannossa työskentelee noin 15 prosenttia työvoimasta. Palvelualojen työpaikat kunnassa muodostavat yli puolet kaikista työpaikoista ja jalostuksen osuus on noin neljännes. Kuhmoisten kunnan alueella sijaitsevista yrityksistä suurin osa on rakennus- ja palvelualayrityksiä sekä teollisuusyrityksiä. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuhmoisten kunnan tuottamat palvelut järjestetään pääosin omalla henkilöstöllä. Poikkeuksena on sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osa teknisen toimen tehtävistä. Henkilöstöön liittyvien riskien vähentämiseksi Kuhmoisten kunnan on työnantajana jatkuvasti kiinnitettävä huomiota henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin. Kunta tulee toteuttamaan työtyytyväisyyskyselyn vuoden 2012 aikana. Henkilöstön ikääntyminen aiheuttaa työnantajalle erityisiä haasteita. Ennusteiden mukaan vuosina Kuhmoisten kunnan henkilöstöstä eläköityy 26,9 %. Kunnan henkilöstö on hyvin sitoutunut toimimaan kunnan palveluksessa ja henkilöstö työurat ovat usein hyvin pitkiä.

13 11 Ympäristötekijät Merkittävä tulevaisuuden taloudellinen riski on kunnan menojen ja tulojen tasapaino. Tämän riskin toteutuminen on mahdollista erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Tilinpäätösvuonna 2011 kyseinen riski ei toteutunut, vaan toimialan kustannukset pysyivät hyvin hallinnassa. Kunnan riskiksi ja epävarmuustekijäksi voidaan nimetä myös kuntalaisten palvelutarpeen kysynnän kasvu. Työikäisten määrän vähentyminen aiheuttaa kuntatalouteen haasteita. Kunnan väestön ikääntyminen aiheuttaa terveyspalveluiden kysynnän kasvua. Jos työttömyys kasvaa, aiheuttaa se menopaineita sosiaalitoimessa erityisesti toimeentuloturvan puolella. Kuhmoisten kunnan tekemistä päätöksistä on tullut vireille vuosittain muutamia oikeudenkäyntejä. Ratkaisua vailla olevia päätöksiä on edelleen rakennusmestari Ari Mäkisen virkasuhteen päättämistä koskeva asia. Kuhmoisten kunta on ollut vuodesta 2008 mukana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa Hiilineutraalit kunnat hankkeessa. Kunta pyrkii sekä omilla toimillaan että lisäämällä tiedostusta kuntalaisille, vapaaajanasukkaille ja yrityksille merkittäviin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2010 Kuhmoisten kunnassa solmittiin kuntien energia ohjelma sopimus Motivan kanssa ja kunnan ympäristötoimessa on toiminut energia-asiantuntija edistämässä Hinku-hanketta. Vuonna 2011 kunnassa ei tehty merkittäviä investointeja energiansäästöön liittyen. Kunnanvaltuuston hyväksymät investoinnit jätettiin toteuttamatta teknisen lautakunnan päätöksillä, eikä niitä näin ollen päästy toteuttamaan suunnitelmien mukaan. Kunta ehti saada jo myönteisen tulipäätöksen esimerkiksi katuvalojen investointiin Keski-Suomen Ely-keskukselta, mutta hanketta ei kuitenkaan toteutettu. Toteuttamatta jäi LED-valoinvestointien lisäksi paloaseman ilmanvaihdon saneeraus ESCO-hankkeena. Kunnan asukkaille ja vapaa-ajanasukkaille oli tarjolla energianeuvontaa, kun Kuhmoisten kunta tarjosi energianeuvojan palveluja kuntalaisille syksyllä. Neuvonta kiinnosti kiitettävästi ja tavoitemäärät energiakatselmuksille ylittyivät. Kuhmoisten kouluissa on kuluvan lukuvuoden teemana ympäristöasiat ja yhteistyötä ympäristötoimen ja koulun välillä on tehty. Syksyllä valmisteltiin investointiesitykset vuodelle Kunnan kaukolämpöhanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaan ja hanke ei juuri edistynyt vuonna Toimivalla hakelaitoksella ja sillä tuotetulla kaukolämmöllä kunta korvaisi merkittävän määrän öljyä ja siirtyisi näin osaltaan ympäristöystävällisemmällä polttoaineella tuotetun lämmön käyttöön. Hankkeella on myös taloudellista vaikutusta: hake maksaa tällä hetkellä energiayksikköä kohden noin 20 % siitä mitä öljy maksaa.

14 12 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selontekoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Tilikauden aikana mahdollisista havaituista puutteista on raportoitava ja selvitettävä, miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään kunnan toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen sekä tuloksellisuuden seurantaan, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseen ja toteamiseen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen, riskien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat tärkeä osa kunnan sisäistä johtamisja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kunnan tavoitteet tullaan saavuttamaan, resurssien käyttö on taloudellista ja tehokasta ja kunnan toiminta on säännösten ja normien mukaista. Sisäisen valvonnan tulee antaa kohtuullinen varmuus siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti ja organisaation päämäärät ja tavoitteet tullaan saavuttamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuhmoisten kunnassa vuosittain hyväksyttävät talousarvion täytäntöönpanoohjeet sekä sisäisen valvonnan ohje toimivat keskeisinä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keinoina. Niiden avulla tulosalueiden esimiehet valvovat resurssien käytön tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä toiminnan oikeellisuutta. Havaituista puutteista raportoidaan välittömästi ja esimiehet puuttuvat havaittuihin epäkohtiin. Tarvittaessa työnantaja työnjohdollisena asiana antaa työntekijälle/viranhaltijalle suullisen tai kirjallisen varoituksen. Kunnan johtoryhmätyöskentelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan suunnitteluun, aikataulujen laatimiseen, työpaikkakokousten pitämiseen ja sisäiseen tiedottamiseen.

15 13 Kuhmoisten kunnan talouden keskeiset tunnusluvut vuonna 2011 Tilinpäätöstiedoista voi lukea, että kunnan toimintatulot vuonna 2011 olivat 2,957 milj. euroa (2010 tp 2,8 milj. euroa) ml. sisäiset ja ulkoiset erät. Eroa talousarviossa arvioituun on n. 0,026 milj. euroa. Pelkät ulkoiset tuotot olivat 2,150 milj. euroa ja olivat 0,097 milj. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Metsänmyyntituloja kertyi tilinpäätösvuonna arvioitua enemmän, mikä selittää syntyneen tulojen ylityksen pääosin. Tilinpäätösvuoden toimintakulut olivat 17,050 milj. euroa (2010 tp 16,6), joten talousarviossa arvioidut menot alittuivat 1,022 milj. eurolla. Erityisesti alitusta menojen osalta tapahtui asiakaspalveluiden ostoissa ja siellä sosiaali- ja terveystoimen menojen osalta (0,457 milj. euroa). Henkilöstökulut tilinpäätöksessä olivat yhteensä 4,344 milj. euroa. Palkat ja palkkiot olivat 3,203 milj. euroa ja henkilösivukulut 1,141 milj. euroa. Kokonaisuutena tarkastellen kunnan tulot ylittivät menot siten, että vuosikatteesta muodostui ,73 positiivinen (2010 tp ,45 positiivinen). Poistot ja arvonalentumiset huomioiden tilikauden tulokseksi muodostuu ylijäämää ,31. Investointimenoja kunnalle kertyi ,97 ja investointituloja ,12. Tonttien myyntituloja 755,12 sekä investointitulona on käsitelty JamIT-Tieto Oy:n osakkeiden tasearvon poisto , koska yhtiö purettiin. Kuhmoisten kunnan osuus JamIT-Tieto Oy:n varoista oli ,39 näin ollen kunnan tappioksi muodostui yhtiön purkautuessa 8 557,61. Suurimpana yksittäisenä investointina oli keittiöiden korjaus ( ), joka valmistui vuonna 2011 ja kokonaiskustannukseksi useammalta vuodelta muodostui ,15. Orivedentie 3 ja 5 saneeraukseen (terveysasema) käytettiin investointirahaa tilinpäätösvuonna , saneerausta jatketaan v Lisäksi tilinpäätösvuonna investoitiin kaavateiden rakentamiseen ( ) ja vesi- ja viemäriverkostoon ( ). Jätevedenpuhdistamon lingon korjaus tuli maksamaan Koulukeskuksen yläpihaa kunnostettiin ja asfaltoitiin ( ). Uutta pitkäaikaista lainaa ei talousarviovuonna nostettu ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,780 milj. eurolla.

16 14 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoiset) TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,2 13,0 Vuosikate/Poistot, % 193,9 212,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset: toimintatuotot / toimintakulut = 100 x toimintatuotot / toimintakulut Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina. vuosikate / poistot = 100 x vuosikate/poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

17 15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT, NETTO TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 8 87 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0 0 PYSYVIEN VAST. HYÖDYKK. LUOV.TULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINTIEN TULORAHOITUS, % 218,10 226,9 % PÄÄOMAMENOJEN TULORAHOITUS, % 103,57 92,2 % LAINANHOITOKATE 1,9 1,7 KASSAN RIITTÄVYYS, PV 57,2 70,2 ASUKASMÄÄRÄ Rahoituslaskelman tunnuslukujen selitykset: investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

18 16 pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate /(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi olla myös negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa eli kassavaroja. kassan riittävyys (pv) = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kunnan kassavaroilla kattaa. Tasetarkastelu Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta laskettaessa vuoden 2010 tilinpäätöksen perusteella kunnan omavaraisuusaste on 81,4 % (2010 tp 75,3 %). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on 18,6 % (2010 tp 26,3 %). Kunnan taseessa edellisten tilikausien ylijäämä on ,76 euroa. Hallitukselle esitän, että tilikauden ylijäämä ,31 euroa kirjataan taseen tilikauden ylijäämätilille. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Kuhmoisten kunnan talous vuonna 2011 täyttää tasapainossa olevan talouden tunnusmerkit. Kunnalla ei ole edellisiltä vuosilta kattamatonta alijäämää ja tämä antaakin tuleville vuosille liikkumavaraa kohdata kuntatalouden haasteet.

19 17 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaokutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 10 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0 2 Pitkäaikaiset saamiset 0 2 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahmarkkinainstrum Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA

20 18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 8 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 81,4 75,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,6 26,3 Kertynyt yli-/alijäämä (milj. ) 3,2 2,5 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta (milj. ) 1,6 2,4 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0,4 0,4 Asukasmäärä Taseen tunnuslukujen selitykset omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

21 19 suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)/asukasmäärä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) lainat euroa/asukas Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto-, ja muilla veloilla. lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

22 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2150 Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 8119 Korkokulut 33 Korkotuotot 56 Muut rahoituskulut 20 Muut rahoitustuotot 96 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) luovutusvoitot -1 -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot -9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykk. luov.tulot 14 Investointimenot 705 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 780 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset 661 Kokonaismenot Rahavarojen muutos

23 21 Kunnan tulojen jakautuminen (ulkoiset) % % % Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Muut % Kunnan menojen jakautuminen (ulkoiset) % % % Investointimenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Henkilöstökulut % % % Tulojen ja menojen kehitys vuosina Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet

24 22 Toimintatuotot toimialoittain (ulkoiset) % % Yleishallinto Opetus- ja kulttuuritoimi Tekninen toimi % Toimintakulut toimialoittain (ulkoiset) % % % Yleishallinto (ilman SOTE:a) SOTE:n ostopalvelut Opetus- ja kulttuuritoimi Tekninen toimi %

25 23 Verotulojen kehitys vuosina Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Vuosikatteen ja tuloksen kehitys vuosina Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Talousarvion toteutuminen ja arvio tulevasta kehityksestä Kunnanvaltuuston hyväksymät palvelutavoitteet ja menokehykset toteutuivat talousarviossa pääosin suunnitellulla tavalla. Vuosikatteesta muodostui ,73 euroa positiivinen. Vuosikate asukasta kohden on 613 euroa. Kunnan lainakanta tilinpäätösvuoden lopussa oli n. 1,586 milj. euroa eli 633 euroa/asukas (926 euroa/asukas v. 2010). Kunnan lainakantaa on kyetty merkittävästi pienentämään vuosittain ja uutta talousarviolainaa ei ole tarvinnut nostaa.

26 24 Kuhmoisten kunnan väestörakenne ja korkea työttömyys aiheuttavat palvelutarpeen kasvua erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kunnan käyttötalouden menoista noin viisikymmentä prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveystoimen menoista. Konsernin toiminta ja talous Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten kunta omistaa aravalainsäädännön alaisen tytäryhtiön Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n, jonka vuoden 2011 tilikausi oli yhtiön seitsemäs tilikausi. Kuluneella tilikaudella yhtiö toteutti edelleen keskeisten tehtäviensä hoitamista kohtuuhintaisten ja hyväkuntoisten vuokraasuntojen tarjoamiseksi kuntalaisille. Tavoitteena oli huoneistojen säilyminen sellaisessa kunnossa, joka mahdollistaa asukkaiden terveellisen ja turvallisen asumisen. Tilikauden aikana yhtiön huoneistoja korjattiin huomattavasti enemmän kuin edellisinä tilikausina, huoneistoneliömetriä kohden laskettuna 12,94 euroa. Rakennusten korjaus- ja kunnossapito-toimenpiteissä toteutettiin erityisesti energiansäästöön tähtääviä korjauksia. Lisäksi yhtiössä toteutettiin liikkumisen esteettömyyteen liittyviä korjaustoimenpiteitä. Tilikaudella huoneistojen käyttöaste laski huolestuttavan alas 89 %:iin. Tämä näkyi myös yhtiön liikevaihdon pienentymisenä. Vuokria nostettiin alkaen keskimäärin 1,5 %. Peritty keskineliövuokra on lähellä valtakunnallista vastaavantyyppisten yhteisöjen perimää keskineliövuokraa. Kun vielä otetaan huomioon yhtiön huoneistojen kunto, kunnan sijainti ja väkiluku, ei vuokria nostamalla voida merkittävästi lisätä liikevaihtoa. On huomattava, että vuokratason nosto on kasvattanut maksuvaikeuksia. Tulevaisuudessa vuokria voidaankin korottaa lähinnä korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Tilikauden tulos on tappiollinen. Tähän on vaikuttanut eniten lainojen korkotason nousu. Suurin nousu oli Valtiokonttorin lainojen koroissa, jotka nousivat tilikaudella 1,7 prosenttiyksikköä. Valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna yhtiön korkokulut on kuitenkin alhaiset. Tulevien tilikausien haasteina tulee olemaan korkoriskin minimoiminen. Tilikaudella yhtiö on lyhentänyt lainojaan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi yhtiö otti Kuhmoisten Osuuspankista euron lainan. Vaikka yhtiön huoneistojen kunnossapitoon osoitettuja varoja on lisätty, ne eivät edelleenkään ole riittäviä asuntojen kuntoon nähden. Henkilöstö Henkilöstön lukumäärä tilikaudella Kiinteistönhoito vakituiset 2 2 Lomasijaiset ja muut osa-aikaiset siivoukset, piha-alueiden hoito 4 4 Korjaus- ja huoltotyöt 2 3

27 25 Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:lle asettamat tavoitteet tilikaudelle 2011 ja niiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Kunnan tarpeisiin Käyttöaste % 95 % 89 % soveltuvan asuntokannan ylläpitäminen Asuntokannan Korjauskustannukset 3,90 5,86 korjaukset suunnitelmallinen eur/ m² 7,08 investoinnit hoito Rakennuskohtainen Suunnitelman Rakennushoito- ja laadinta pts-korjauskust. käyttösuunnitelma laadittu Energiankulutuksen vedenkulutus l/hlö/vrk vähentäminen lämmitysenergiankulutus kwh/ m³ lämm.energian kulutus 149 kwh/ m² Jämsek Oy Kuhmoisten kunta oli tilinpäätösvuonna omistajana seudullisessa kehitysyhtiössä Jämsek Oy:ssä, jonka toimialana on toimialueellaan edistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan mukaan lukien matkailun kehittymistä sekä huolehtia ohjelmaperusteisen aluepolitiikan toteuttamisesta. Kuhmoisten kunnan ja Jämsek Oy:n välinen ostopalvelusopimus irtisanottiin kuitenkin päättymään Toimintavuosi oli yhtiön seitsemästoista ja nykyisen EU-ohjelmakauden neljäs vuosi. Toimialue on kuulunut Koheesio- ja kilpailukyky eli KOKO-ohjelma -alueisiin. Varsinaisessa toiminnassaan yhtiö on toteuttanut perustehtäväänsä neuvoa yritystoimintaa suunnittelevia ja yrittäjiä yrityksen aloitustoimenpiteissä, liiketoimintasuunnitelmien laadinnassa, rahoituksen ja tukien hakemisessa sekä kehittämistoimenpiteissä. Jämsek välittää niille koulutusta, konsultointia ja muita yrityspalveluja sekä tuottaa matkailupalveluja. Lisäksi yhtiö edistää alueen yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä yhdessä kuntien kanssa hoitaa seudun edunvalvontaa sekä elinkeino- ja aluepolitiikkaa.

28 26 Edunvalvontatyö painottui kertomusvuonna maakunnalliseen vaikuttamiseen mm. Keski-Suomen yritystoiminnan klusteri- ja osaamiskeskusohjelmakehittämisen uudelleen organisoinnin valmisteluun aktiivisesti osallistumalla. Lisäksi seudun puolesta koottiin ja valmisteltiin esityksiä maakuntaohjelmaan ja -suunnitelmaan, työ- ja elinkeinoministeriön aluetalouskatsauksiin sekä työvoimapoliittisiin investointivarausesityksiin. Kertomusvuonna edunvalvonnan kohteina olivat erityisesti seudun elinkeinoelämän kannalta tärkeät maantie ja rautatiehankkeet. Aluekehittämistyössä KOKO-ohjelman avulla on koordinoitu seudun aluerakenteen kehittämistä. Aluekehittämistyönä on myös tehty hankevalmistelu-, seuranta- ja hallinnointityötä omistajille sekä hankittu ja tuotettu kuntien sekä sidosryhmien käyttöön tarvittuja seudun tilasto- ja ennakointitietoja erityisesti uuden Luuppi-julkaisun välityksellä. Yrityspalvelut tuotettiin edelleen asiakasvastaavaperiaatteella. Jämsän seudulla yritysten perustamisluvut alenivat hieman edellisvuodesta vaikka asiakaskontaktimäärät ja rahoitushakemusten määrät kasvoivat. Uusia yrityksiä rekisteröitiin kaupparekisterin mukaan koko seudulle yhteensä 105 kpl (120 kpl vuonna 2009), joista Kuhmoisiin 14 kpl (10 kpl v. 2009) Toimivien yritysten kasvu- ja kehittämisneuvonta kohdistui valittujen painopistetoimialojen yrityksiin. Kertomusvuoden aikana päättyi Jämsän seudun pk-teollisuuden Masterplan hanke, jolla tähdättiin seudun pkteollisuuden kehittämiseen ja uudistamiseen. Matkailun suotuisa kehitys Jämsän seudulla jatkui edelleen. Rekisteröityjen yöpymisten määrä nousi ensimmäisen kerran yli ollen Kasvua edellisestä vuodesta ( ) oli 7,8 %. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä.

29 27 Kuhmoisten kunnan tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt olivat vuonna 2011 seuraavat: Tytäryhteisöt: Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy (omistusosuus 100 %) Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy (omistusosuus 100 %) Kuntayhtymät: Keski-Suomen liitto (0,90 %) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky (0,63 %) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (1,27 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni (0,19 %) Osakkuusyhteisöt: Kiinteistö Oy Hokkalanperä (35 %) Asunto Oy Peltohokkala (25,6 %) Jämsek Oy (33,3 %) Kiinteistö Oy Pohjoisportti (35,5 %) Hyväksyttyä konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä taikka säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella. Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy on raportoinut kunnanhallitusta toiminnastaan neljännesvuosittain konserniohjeen mukaisesti. Muiden yhtiöiden osalta konserniohjausta on käyty erilaisissa palavereissa sekä neuvotteluissa. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 4 Muut omistusyhteysyhteisöt 6 Yhteensä 6 10

30 28 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilivuosi Tilivuosi KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,2 30,4 Vuosikate/Poistot, % 165,2 183,8 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / Toimintakulut Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä.

31 29 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Tilivuosi Tilivuosi KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 1 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta

32 30 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 1 Antolainasaamisten vähennykset 1 0 Antolainauksen muutokset 1 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset -43 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Vaihto-omaisuuden muutos 6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 181,5 185,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 90,6 94,7 Lainanhoitokate 1,7 1,6 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % =100* Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.