JÄSENTIEDOTE 12/2011 AJANKOHTAISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE 12/2011 AJANKOHTAISTA"

Transkriptio

1 JÄSENTIEDOTE 12/2011 AJANKOHTAISTA 1. Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä (liite1) 2. SK: Joulukauppa käy talouden epävarmuudesta huolimatta (liite 2) 3. Erikoiskaupan myynti kasvoi elokuussa 8,9 prosenttia 4. Tilastokeskuksen pikaennakko: Vähittäiskaupan myynti kasvoi lokakuussa 3,5 prosenttia 5. Kuluttajien luottamus ei enää heikentynyt marraskuussa 6. EK: Yritysten luottamus talouteen entistä hauraampaa 7. Itella: Jo puolet suomalaisista hankkii joululahjoja verkosta - Verkkokaupoissa kotimaisuus on valttia YRITYSASIAT 8. EK: Kuntien yritysilmastoa selvitetty TYÖSUHDEASIAT 9. Kaupan uusi työehtosopimus (liite 3) 10. Palkkojen ulosmittaukseen muutoksia Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssäkäyvää VEROTUS 12. Ennakkotietoa sosiaalivakuutusmaksuista Luontoisedut 2012 (liite 4) 14. Parannuksia lomautettujen ja osa-aikaisten työntekijöiden asemaan - Vuorotteluvapaaseen ei heikennyksiä 15. Uudet verokortit voimaan SY: Palkkaa vai osinkoa? TOIMIALA-ASIAA 17. Uusi laki lelujen turvallisuudesta JÄRJESTÖASIAA 18. Verotusohje yleishyödyllisten yhdistysten jäsenmaksujen verottomuudesta LIITTEET: - Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä Joulukauppa käy talouden epävarmuudesta huolimatta - Kaupan uusi työehtosopimus Luontoisedut 2012

2 AJANKOHTAISTA 1. KAUPAN TUTKIMUSPÄIVÄ - ERIKOISKAUPAN TEEMAPÄIVÄ Ajankohtaista tietoa kuluttajien muuttuvista odotuksista erikoiskaupalta esitellään Kaupan tutkimuspäivässä - erikoiskaupan teemapäivässä, joka järjestetään torstaina Finlandiatalossa Helsingissä. Kaupan tutkimuspäivän tarkoituksena on esitellä erikoiskauppaa koskevaa ajankohtaista tutkimusta kaupalle ja sen sidosryhmille. Tutkimuspäivä on lisännyt vuosi vuodelta suosiotaan kaupan eri toimijoiden kohtauspaikkana ja viime tammikuussa tutkimuspäivä kokosi yhteen lähes 270 kaupan kehityksestä kiinnostunutta. Tutkimuspäivän päähuomio kiinnittyy tällä kertaa erikoiskaupan tulevaisuuskuvaa tutkivan, laajamittaisen ERIKA tutkimushankkeen ensimmäisiin tuloksiin. Kaksivuotisen tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää kolmen yliopiston - Jyväskylän, Tampereen ja Turun - sekä erikoiskaupan etujärjestöjen ja yritysten yhteistyönä, millaisilla palvelukonsepteilla suomalainen erikoiskauppa pystyisi vastaamaan tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin. Tutkimushankkeessa on toteutettu mm. kaksi laajaa kuluttajakyselyä: Tulevaisuuden kuluttaja sekä KUMU2011, joka on jatkoa Länsikeskus ( ) ja Mylly ( ) -tutkimuksille. Tutkimuspäivän teemoina ovat mm: - Kuluttajien muuttuvat asenteet ja elämäntyylit - Erikoiskauppa verkossa blogimarkkinoinnin mahdollisuudet - Hyvinvointi ja elämyksellinen erikoiskauppa Ilmoittautumiset pyydämme perjantaihin mennessä: - linkki sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen - sähköpostitse (ilmoita nimi, yritys, sähköpostiosoite, laskutusosoite, mahd. erikoisruokavalio) - tai puhelimitse (09) Osallistumismaksu (laskutetaan tilaisuuden jälkeen): - 190,00 / hlö, jos yritys on jonkin Erikoiskaupan Liiton toimialayhdistyksen jäsen - 220,00 / hlö muille kuin jäsenille (190,00 / hlö, jos yrityksestä/yksiköstä osallistuu vähintään 5 henkilöä) 2. SK: JOULUKAUPPA KÄY TALOUDEN EPÄVARMUUDESTA HUOLIMATTA Joulukauppakyselyn mukaan kuluttajat ja kauppiaat uskovat, että tänä vuonna jouluostoksiin kulutetaan lähes edellisvuosien tahtiin epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Myös verkkokauppojen odotetaan kasvattavan tänä jouluna suosiotaan. Talouskriisi ei näytä vaikuttavan merkittävästi kuluttajien joulusuunnitelmiin. Epävarmuuden lisääntymisestä huolimatta valtaosa kuluttajista ei aio tinkiä joulun ajan kulutuksestaan. Kaupan liiton kuluttajille tekemän kyselyn mukaan 78 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joulun valmisteluun rahaa joko saman verran tai enemmän kuin vuosi sitten. Myös joululahjoihin noin 74 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joko saman verran tai enemmän rahaa kuin viime vuonna. Joulukulutustaan pienentävien määrä on kuitenkin hieman lisääntynyt viime vuodesta. Vuosi sitten samaan aikaan joulun valmistelussa kulutustaan suunnitteli vähentävänsä 13 prosenttia kuluttajista, kun tänä vuonna määrä on noussut 20 prosenttiin. Samoin joululahjahankinnoissa kulutustaan vähentävien osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin.

3 Reippaimmin rahaa jouluhankintoihin käyttävät edellisvuosien tapaan työssä käyvät pariskunnat ja lapsiperheet. Lapsiperheillä varovaisuus on kuitenkin lisääntynyt hieman viime vuodesta. Kaupan liitto on selvittänyt myös kaupan alan yritysten odotuksia joulumyynnin onnistumisesta. Kyselyn mukaan odotuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuodesta, sillä yli puolet yrityksistä odottaa viime vuoden tapaan joulumyynnin kasvavan vähintään 3 prosenttia. Vajaa viidennes yrityksistä ei odota myynnin kasvavan lainkaan. Vilkkaimmaksi joulumyynnin viikonlopuksi ennakoidaan joulua edeltävää viikonloppua. Jouluapulaisia kaupan alalle ennustetaan palkattavan tänä vuonna noin Määrä on jonkin verran vähemmän kuin vuosi sitten. Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa. Tutkimusta varten haastatellaan kaikkiaan 2 200:aa kuluttajaa. Tiedot yritysten odotuksista puolestaan perustuvat Kaupan liiton jäsenpaneeliin. 3. ERIKOISKAUPAN MYYNTI KASVOI ELOKUUSSA 8,9 PROSENTTIA Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja huoltamomyynti) kasvoi elokuussa 8,9 prosenttia, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 8,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Arkimyyntipäiviä oli elokuussa 27 eli yksi enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Erikoiskaupan myynti kasvoi 5,3 prosenttia tammi - elokuussa 2011 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 5,8 prosenttia vastaavana aikana. Myynti toimialoittain ERIKOISKAUPAN MYYNTI (TOL 2008) (pl. Apteekit ja huoltamot) Kk-muutos- %* Arvo 8/2011 VÄHITTÄISKAUPPA YHT. (pl. moottoriajon. ja moottorip. vk.) 8,2 Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot 19,3 Televiestintälaitteet 34,0 Sähköiset kodinkoneet, viihde-elektroniikka 8,7 Huonekalut, valaisimet, matot, tekstiilit ja taloustarvikkeet 1,5 Rautakauppatavara, maalit, lasi sekä tapetit ja lattiapäällysteet 13,8 Kirjat, sanomalehdet ja paperitavara 3,2 Urheiluvälineet -2,6 Veneet ja veneilytarvikkeet 6,1 Vaatteet, jalkineet ja nahkatavarat erikoismyymälöissä 9,5 Kukat, kasvit, siemenet ja lannoitteet 5,0 Kultasepänteokset ja kellot 4,2 Optisen alan vähittäiskauppa 7,8 Vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden tai internetin välityksellä 9,0 Muu vähittäiskauppa 9,2 ERIKOISKAUPPA YHT. 8,9

4 Kaupan suuryksikköjen myynti elokuussa Tavaratalo- ja hypermarketketjujen (Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni-konserni ja Minimani-yhtiöt) myynnin arvo kasvoi elokuussa 7,6 prosenttia edellisen vuoden elokuuhun verrattuna ja jakautui seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +3,3 %, josta pukeutuminen:+2,5 % ja koti & vapaa-aika: +3,6 % - Elintarvikkeet: +11,0 % Tavaratalokaupan myynnin arvo kasvoi tammi - elokuussa 4,9 prosenttia jakaantuen seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +1,9 %, josta pukeutuminen:+1,0 % ja koti & vapaa-aika: +2,3 % - Elintarvikkeet: +7,3 % 4. TILASTOKESKUKSEN PIKAENNAKKO: VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI KASVOI LOKAKUUSSA 3,5 PROSENTTIA Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi lokakuussa 3,5 prosenttia vuoden 2010 lokakuuhun verrattuna. Myynnin määrä, josta hintavaikutus on poistettu, nousi samana aikana 0,5 prosenttia. Kaupan pikaennakko perustuu otokseen, joka kattaa keskimäärin 50 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vähittäiskaupan myynti kasvoi syyskuussa 7,7 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti nousi syyskuussa 7,7 prosenttia vuoden 2010 syyskuuhun verrattuna. Myynnin määrä kasvoi samana aikana 4,1 prosenttia. Tukkukaupassa myynti kohosi 6,7 prosenttia ja autokaupassa 9,1 prosenttia. Koko kaupan myynti kasvoi syyskuussa 7,3 prosenttia. 5. KULUTTAJIEN LUOTTAMUS EI ENÄÄ HEIKENTYNYT MARRASKUUSSA Kuluttajien luottamuksen keväällä alkanut heikkeneminen pysähtyi marraskuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa 1,5, kun se oli lokakuussa 1,3 ja syyskuussa 2,3. Viime vuoden marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 20,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin marraskuuta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää pysyivät marraskuussa suunnilleen ennallaan edelliskuuhun verrattuna. Kuluttajien odotukset yleisestä talouskehityksestä eli Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat synkät. Arviot myös omasta taloudesta olivat marraskuussa heikot, mutta omiin säästämismahdollisuuksiin uskottiin vahvasti. Kuluttajista 37 prosenttia piti marraskuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vuosi sitten 49 prosenttia. Kulutusaikeet olivat marraskuussa maltillisia, mutta monet kotitaloudet suunnittelivat käyttävänsä rahaa esimerkiksi matkailuun tai kodintekniikan hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 15 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden marraskuussa 18 ja 8 prosenttia. 6. EK: YRITYSTEN LUOTTAMUS TALOUTEEN ENTISTÄ HAURAAMPAA Yritysten luottamusindikaattorit olivat valtaosin laskussa marraskuussa. Tämänhetkistä suhdannekuvaa luonnehditaan useimmilla toimialoilla tavanomaista heikommaksi. Indikaattoreiden

5 lasku kertoo talouskasvun selvästä hidastumisesta ja ennen kaikkea merkittävästä epätietoisuudesta kansainvälisen talouskehityksen suunnasta. Suomen teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannekuva on tummentunut jo kesästä lähtien, ja marraskuun luvuissa havaitaan epävarmuuden kasvaneen jo palvelusektorillakin. Teollisuuden luottamus kääntyi uudelleen heikompaan. Tuotannon kasvusta arvioidaan vaisua ja tilauskanta on supistunut. Indikaattori painui nyt -10 pisteeseen, kun lokakuun tarkistettu lukema on -7. Luottamusindikaattori on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (+3) alapuolella. Rakentamisen luottamusindikaattori koheni parilla pisteellä, mutta tilauskanta ja henkilöstöodotukset ovat melko heikot. Luottamusindikaattorin marraskuun saldoluku on -5, lokakuun tarkistettu lukema oli -7. Pitkän aikavälin keskiarvo on -5. Yksityisten palvelujen luottamus heikkeni varsin selvästi. Suhdanteissa on tapahtunut käänne heikompaan vaikka myynnin odotetaan vielä kasvavan. Marraskuun saldoluku on +13, kun lokakuun tarkistettu lukema oli +20. Indikaattori painui myös hieman pitkäaikaisen keskiarvon (+17) alapuolelle. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori heikkeni Myös vähittäiskaupan luottamusindikaattori heikkeni marraskuussa, kun myyntiodotukset synkkenivät. Uusin saldoluku on +7, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli +10. Pitkän ajan keskiarvo on 0. Myynti on pysynyt kasvussa, vaikka kasvuvauhti on hieman hidastunut. Myyntiodotukset ovat jo melko vaisut, ja lähikuukausien kasvusta odotetaan hidasta. Varastot ovat jonkin verran tavanomaista suuremmat. Vain teollisuuden suhdannekuva on EU-alueen keskiarvoa synkempi Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, lokakuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisten rakennusyritysten suhdannekuva oli hieman EU-maiden keskiarvoa vahvempi, palveluyritysten luottamus toiseksi vahvinta ja vähittäiskaupan EU alueen vahvinta. 7. ITELLA: JO PUOLET SUOMALAISISTA HANKKII JOULULAHJOJA VERKOSTA - Verkkokaupoissa kotimaisuus on valttia Lähes joka toinen suomalainen aikoo tänä vuonna ostaa joululahjoja verkkokaupoista. Verkkoostokset houkuttelevat yhtä lailla naisia kuin miehiä, ja huomattava enemmistö kuluttajista suosii kotimaisia verkkokauppoja. Tiedot käyvät ilmi Itellan teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 1000 suomalaista. Verkkokaupoista on tullut merkittävä joululahjojen hankintakanava, ja lähes puolet suomalaisista kertoo ostavansa tänä vuonna lahjoja verkosta. Kaikkein innokkaimpia ostoaikeet ovat vuotiaiden keskuudessa, mutta myös vuotiaat ilmoittavat keskittävänsä ostoksia verkkoon keskimääräistä todennäköisemmin. Lähes kaikki ostajat suosivat kotimaisia verkkokauppoja ja enemmistö hankkii lahjansa vain kotimaisista verkkokaupoista. Itellan mukaan kotimaiselle verkkokaupalle onkin nyt kysyntää - kuluttajat tuntuvat luottavan kotimaiseen verkkokauppaan. Verkkokauppiaiden kannattaisi tuoda tätä kilpailuetua voimakkaammin esille viestinnässä ja markkinoinnissaan.

6 Verkko-ostamisen suosiota selittää nettiaktiivisuus: ne jotka muutenkin käyttävät verkkoa eniten, ovat myös aktiivisia verkkokaupan asiakkaita. Asuinpaikka ja tulotaso eivät juuri vaikuta verkkoostamisen suosioon, mutta maaseudulla asuvien kuluttajien keskuudessa aikeet ostaa vain kotimaisista kaupoista kasvavat. Verkosta ostetaan tavaralahjoja Tavarajoululahjat ovat vastaajien mielestä selvästi palveluja suositumpia verkko-ostoksia. Enemmistö kuluttajista aikoo ostaa verkosta musiikkia, elokuvia ja pelejä sekä kirjoja ja lehtiä. Monia kiinnostavat myös kulutus- ja viihde-elektroniikka, muoti ja vaatteet sekä harrastusvälineet. Naisilla ja miehillä painottuvat eri tuotteet verkosta ostettavissa joululahjoissa. Naisia kiinnostavat eniten muoti ja vaatteet, kauneus ja terveys, kalusteet ja sisustus, kirjat ja lehdet sekä lelut. Miesten kiinnostuksen kärjessä taas ovat kulutus- ja viihde-elektroniikka, harrastusvälineet sekä musiikki, elokuvat ja pelit. Vastaajat ilmoittivat ostavansa verkosta joululahjaksi keskimäärin kolmea kysytyistä kymmenestä tavaratuoteryhmästä. Kaikkein monipuolisimmin ostoksia aikovat tehdä vuotiaat. YRITYSASIAT 8. EK: KUNTIEN YRITYSILMASTOA SELVITETTY Lieto yritysmyönteisin kunta, Salo seutukunnista ykkönen Lieto nousi Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi vuonna Seutukunnista ykköspaikan otti Salon seutu. Tiedot käyvät ilmi EK:n toista kertaa toteuttamasta kuntien yritysilmastoselvityksestä, jossa oli mukana 50 kuntaa ja 25 seutukuntaa. Kuntien välisessä vertailussa seuraavina tulivat Kaarina, Raisio ja Kerava. Merkittävimmät nousijat kuntavertailussa olivat Lahti, Forssa, Salo ja Porvoo. Näistä Lahti ja Salo ylsivät tänä vuonna kymmenen parhaan joukkoon. Suurimmat putoajat olivat Äänekoski, Kirkkonummi ja Vantaa. Tulokset perustuvat EK:n rakentamaan yritysilmastomittariin, jossa tuoreimpien tilastotietojen ja yritysjohtajille suunnatun kyselyn yhdistelmänä muodostetaan yritysilmastoa mittaava kokonaisindeksi. Indeksissä tilastomuuttujat saavat suuremman painoarvon ja niistä muodostunutta kuvaa täydennetään yritysjohtajien mielipiteillä. Uutuutena seutukuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtaisten tulosten lisäksi tänä vuonna tutkittiin myös seutukuntien yritysmyönteisyyttä. Tutkimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella laajemmin erilaisten kasvukeskusten ja työssäkäyntialueiden tilannetta yritysten ja yrittäjyyden näkökulmista. Vahvan yritysperinteen omaava Salon seutu ylsi vertailussa ensimmäiseksi huolimatta alueella viime aikoina epävarmuutta herättäneistä talousuutisista. Seuraavina tulivat Tampereen ja Lahden seutukunnat. Eniten haasteita yrittäjäystävällisen ilmapiirin muodostamisessa on tutkimustulosten perusteella Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kotka-Haminan seutukunnissa. Positiivisen yritysilmaston kunnissa ja seutukunnissa on selvityksen perusteella yhteisiä piirteitä. Hyvä yritysilmasto on todennäköinen, jos kunta huolehtii pk-yritystoiminnan kannusteista ja toimii läpinäkyvästi sekä aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi yritysilmastoltaan myönteisimmät kunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon kaikessa päätöksenteossaan ja hyödyntävät monipuolisesti paikallisia pk-yrityksiä palvelutuotannossaan.

7 TYÖSUHDEASIAT 9. KAUPAN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS Työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat marraskuun lopussa ns. raamiratkaisun tarpeeksi kattavaksi ja sopimuksessa on mukana 94 prosenttia kaikista palkansaajista eli noin kaksi miljoonaa palkansaajaa. Kaupan liiton ja Palvelualojen Ammattiliiton sopima uusi raamisopimuksen mukainen Kaupan työehtosopimus tulee voimaan ja on voimassa saakka. Raamisopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan yhteensä 4,3 prosenttia sopimuskauden aikana. Lisäksi kaupan osapuolten sopimuksen mukaisesti paikkakuntakalleusluokka II poistuu lopullisesti kesäkuussa Työmarkkinakeskusjärjestöt hiovat vielä raamisopimuksen tekstikysymyksiä kesään 2012 mennessä Kaupan uudesta työehtosopimuksesta kerrotaan tarkemmin liitteessä PALKKOJEN ULOSMITTAUKSEEN MUUTOKSIA 2012 Työnantajan kuittausoikeudesta Työnantaja voi kuitata omia saataviaan työntekijän palkasta. Kuittauksen edellytyksenä on, että työnantajan saatava työntekijältä on selvä ja erääntynyt. Työnantajan on itse päätettävä, onko vastasaaminen niin selvä ja riidaton, että sen voi vähentää palkasta. Jos kuittaus toteutetaan lainvastaisesti, työnantajalla on korvausvelvollisuus työntekijälle palkan maksamatta jättämisestä. Työnantaja ei tarvitse palkan kuittaukseen työntekijän suostumusta. Saatavan ei myöskään tarvitse olla tuomioistuimen vahvistama. Saatavaa on kuitenkin vaadittava vastapuolelta ennen kuin ryhdytään kuittaukseen. Kuittaus tehdään kuittausilmoituksella, jossa luetellaan mitä saatavia on kuitattu ja milloin kuittaus on tapahtunut. Kuittaus tulee voimaan, kun työntekijä on saanut tiedon kuittausilmoituksesta. Jos työnantaja on saanut työntekijän palkan ulosmittausta koskevan maksukiellon, hänellä ei ole oikeutta kuitata palkkaa omalla saatavallaan (KKO 1979-II-136). Työnantaja voi kuitenkin kuitata sellaisen palkkasaatavan, joka on jo erääntynyt maksukiellon tiedoksisaantihetkellä. Työnantajan oikeus kuitata saataviaan on rajoitettu samaan määrään, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Siten työnantajan tulee ennen kuittausta laskea suojaosuus ja ulosottopidätyksen määrä. Ulosoton suojaosuutta korotetaan Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2012 alusta. 3,8 prosentin tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen. Ulosotossa olevalle velalliselle jää näin suojaosuutena 21,69 euroa päivää kohti (korotus 0,79 euroa). Lisäksi velalliselle on jätettävä 7,79 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden (korotus 0,28 euroa). Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten 650,70 euroa kuukaudessa (korotus 23,70 euroa). Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 884,40 euroa kuukaudessa (korotus 32,10 euroa).

8 Asteikkoulosmittaukseen muutoksia Vuoden 2012 alusta alkaen suurituloisimpiin sovellettava asteikkoulosmittausluokan ulosmitattava määrä muuttuu. Asteikkoulosmittauksessa palkasta ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. Asteikkoulosmittaus on ankarin ulosmittausluokka ja se koskee suurituloisimpia velallisia. Asteikkoulosmittaus toimitetaan, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä eli vuonna 2012 yksinäisen velallisen nettopalkka on suurempi kuin 2602,80 euroa. Ulosmittausmallin muutos annetaan työnantajille tiedoksi maksukieltolomakkeilla. Työnantajan kuittausoikeus muuttuu vastaavasti. Työnantaja saa kuitata saataviaan saman määrän, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Palkan ulosmittaukseen löytyy ohjeistusta oikeuslaitoksen linkistä: 11. TYÖTERVEYSHUOLTO KATTAA LÄHES KAKSI MILJOONAA TYÖSSÄKÄYVÄÄ Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan työntekijää eli 87 % palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä luvulla. Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä on alle 10 hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Osa ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuollossa tehtiin vuonna 2009 lähes miljoona terveystarkastusta. Työterveyshuollon yhteistyössä työpaikan kanssa tekemiin työpaikkaselvityksiin käytettiin tuntia ja tietojen antamiseen ja ohjaukseen tuntia. Valtaosalla työterveyshuollon piiriin kuuluvista (93 %) on mahdollisuus käyttää myös sairaanhoidon palveluja, joiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Vuonna 2009 sairaanhoitokäyntejä tehtiin kaikkiaan 5,1 miljoonaa, joista 3,5 miljoonaa lääkärille ja reilu miljoona terveydenhoitajalle. Vuonna 2009 työterveyshuollon kustannukset olivat 599 milj. euroa, mikä oli 6,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnantajille korvattiin näistä kustannuksista sairausvakuutuslain nojalla työtulovakuutuksesta 272 milj. euroa. Työnantajien maksettavaksi jäi 326 milj. euroa. Kelan maksamien työterveyshuoltokorvausten osuus oli 1,7 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista VEROTUS 12. ENNAKKOTIETOA SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUISTA 2012 Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 ovat seuraavat:

9 1. TYÖNANTAJAN MAKSUT (% palkasta) Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,12 2,12 (sosiaaliturvamaksu) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu palkkasumman euroon saakka 0, palkkasumman euron ylittävältä osin 3, palkkasumman euroon saakka - 0,80 - palkkasumman euron ylittävältä osin - 3,20 Työnantajan eläkemaksut (TyEL) kokonaismaksu keskimäärin (ilman alennuksia) 22,1 22,80 - työnantajan maksu keskimäärin 17,1 17,35 Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,07 0,07 Tapaturmavakuutusmaksu (keskimäärin) Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu vaihtelee 1,0 1,0 työn vaarallisuuden ja tapaturmien määrän mukaan 2. TYÖNTEKIJÄN MAKSUT (% palkasta) Työntekijältä pidätettävät maksut, jotka eivät sisälly verokortin pidätysprosenttiin (kuten sairausvakuutusmaksu): Työttömyysvakuutusmaksu työntekijän osuus 0,60 0,60 Työeläkemaksu alle 53-vuotiaat 4,7 5,15-53 vuotta täyttäneet 6,0 6, LUONTOISEDUT 2012 Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet (liite x). Arvostuksissa on huomioitu etukohtainen kustannustason nousu. Autoedun arvot vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % ,4 % + 90 ikäryhmä B 1,2 % ,2 % ikäryhmä C 0,9 % ,9 % Puhelinetu ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

10 Ravintoetu Tavanomaisen ravintoedun arvo on 5,60 euroa, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,60 ja enintään 9,30. Vastaavasti enintään 9,30 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5, PARANNUKSIA LOMAUTETTUJEN JA OSA-AIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAAN - Vuorotteluvapaaseen ei heikennyksiä Hallitus on sitoutunut tukemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimusta työttömyysturvaan liittyvillä lakimuutoksilla. Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeville maksetaan jatkossa lomautuspäiviltä täysi työttömyyspäiväraha sovitellun päivärahan sijasta. Ehdotus koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Menettely on ollut jo käytössä määräaikaisen säädöksen turvin, mutta nyt se vakinaistetaan. Täyden työttömyyspäivärahan maksaminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun päivärahan sovittelua ei tarvitse tehdä. Lisäksi osa-aikatyön määrittelyä lievennetään nykyisestä. Jatkossa työ katsottaisiin osa-aikaiseksi, jos työaika on korkeintaan 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Nykyään osa-aikatyön raja on 75 prosenttia. Osa-aikatyötä työnantajasta riippuvista syistä tekevillä työntekijöillä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Muutoksen seurauksena yhä useampi osa-aikatyöntekijä on palkan lisäksi oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Valtio osallistuu määräaikaisesti vuosina lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen. Valtio maksaa työttömyyskassalle lomautusajan päivärahoista peruspäivärahaa vastaavan määrän kuten muistakin ansiopäivärahoista. Nykyisin peruspäivärahan osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto. Raamiratkaisuun liittyen peruutetaan myös hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä pysyy siten ennallaan, eikä korvaustasoihin ole tulossa heikennyksiä. 15. UUDET VEROKORTIT VOIMAAN Vuoden 2012 verokorttien postitus alkaa joulukuun puolessa välissä, ja verokortit ovat asiakkailla viimeistään tammikuun puoliväliin mennessä. Tammikuussa 2012 toimitaan vielä vuoden 2011 verokortin mukaan. Tulorajojen seuranta aloitetaan alusta tammikuussa, eli vuoden 2011 tuloilla ei ole vaikutusta ennakonpidätykseen tammikuussa. Vuoden 2012 verokortti tarvitaan vasta helmikuussa SY: PALKKAA VAI OSINKOA? Suomen Yrittäjien veroasiantuntijan mukaan YEL-yrittäjän kannattaa nostaa vuoden 2012 alusta palkkaa noin euroa. Tuosta summasta maksettava vero jää alle 24,5 prosentin, joka tulee olemaan uuden yhteisöverokannan taso. Sen jälkeen yrittäjän kannattaa nostaa osinkoa yhdeksän prosenttia yrityksen nettovarojen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Tästä osasta yritys maksaa 24,5 prosentin yhteisöveron.

11 Tämän ylittävät tulot kannattaa nostaa yhteensä lähes euroon asti palkkana. Tämän jälkeen voi vielä nostaa pääomatulo-osinkona, jos nettovarat riittävät. Yli euron tuloilla verotus ei enää merkittävästi poikkea, olipa korvaus palkkaa vai ansiotulo-osinkoa. Edellä mainittu tulos on karkea ja palkanmaksun edullisuus osinkoihin nähden kannattaa aina laskea osakas- ja yrityskohtaisesti. TOIMIALA-ASIAA 17. UUSI LAKI LELUJEN TURVALLISUUDESTA Uusi laki lelujen turvallisuudesta tulee voimaan Laki asettaa täsmällisiä vaatimuksia lelujen turvallisuudesta eri elinkeinonharjoittajille, valmistajille, heidän valtuutetuille edustajilleen, maahantuojille ja jakelijoille. Laki edellyttää valmistajalta tuntuvasti kattavampaa lelujen turvallisuuden selvittämistä ja leluja koskevaa asiakirja-aineistoa kuin aikaisemmin. Valmistajan on esimerkiksi annettava erityinen EYvaatimustenmukaisuusvakuutus osoittaakseen, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Lain mukaan lelun on oltava turvallinen sen ennakoitavissa olevan ja tavanomaisen käyttöajan. Laki sisältää turvallisuusvaatimukset lelujen fyysisille ja mekaanisille ominaisuuksille, syttyvyydelle, kemiallisille ominaisuuksille, sähköominaisuuksille, hygienialle ja radioaktiivisuudelle. Kemiallisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset tulevat voimaan 20. heinäkuuta Lisäksi laki vaatii, että valmistajan täytyy pystyä tehokkaasti jäljittämään lelut koko toimintaketjussa. Tämä yksinkertaistaa ja tehostaa markkinavalvontaa sekä elinkeinonharjoittajien toimenpiteitä, jos leluissa ilmenee turvallisuuspuutteita. Uuden lain nojalla annetaan teknisluontoisista seikoista vielä myöhemmin tänä vuonna valtioneuvoston asetus lelujen turvallisuudesta sekä työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräitä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista. Myös ne tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Uuden lain noudattamista valvovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, aluehallintovirastot, kuntien kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaiset ja tullilaitos. Laki korvaa voimassa olevan lain vuodelta 1997, ja sillä pannaan täytäntöön vuonna 2009 uudistettu direktiivi lelujen turvallisuudesta. JÄRJESTÖASIAA 18. VEROTUSOHJE YLEISHYÖDYLLISTEN YHDISTYSTEN JÄSENMAKSUJEN VEROTTOMUUDESTA Verohallinto on antanut verotusohjeen yleishyödyllisten yhdistysten jäsenmaksujen arvonlisäverottomuudesta. Ohje perustuu KHO:n tuoreeseen päätökseen, joka koskee Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen toiminnan verottomuutta. Korkein hallinto-oikeus antoi vuosikirjaratkaisun KHO:2011:75, joka koski yhdistystä, jonka tarkoituksena oli sen jäsenten yleisten etujen ajaminen. Ratkaisun mukaan yhdistyksen perimiä jäsenmaksuja ei voitu käsitellä arvonlisäverollisena, koska yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jäsenmaksua ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja sen yksittäiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Koska yhdistyksen suorittaman palvelun ja jäsenen maksaman jäsenmaksun välillä ei siten ollut suoraa tai välitöntä yhteyttä, jäsenmaksu ei ollut vastike yhdistyksen jäsenelle suorittamista palveluista. Näin ollen yhdistys ei harjoittanut toimintaansa

12 kokonaisuudessaan arvonlisäverolain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. KHO totesi, että yhdistys ei siten voinut arvonlisäverolain 12 :n 1 momentin perusteella hakeutua ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta kokonaisuudessaan arvonlisäverovelvolliseksi eikä vähentää kustannuksiinsa sisältyvää arvonlisäveroa kokonaisuudessaan. KHO on perusteluissaan viitannut muun muassa EU:n tuomioistuimen antamaan tuomioon C-515/07 (VNLTO). Tuomion perustelujen mukaan VNLTO ajoi maaseutuelinkeinonharjoittajien etuja. Yhdistyksen jäseninä oli alan yrittäjiä, jotka maksoivat sille jäsenmaksuja, joista suurin osa oli tarkoitettu käytettäväksi jäsenten yleisten etujen ajamiseen. EU:n tuomioistuin toteaa tuomion kohdassa 34, ettei toiminta, jota yhdistys harjoittaa ajaakseen jäsentensä yleisiä etuja, ole kuudennen arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua arvonlisäverollista toimintaa, koska kyseessä eivät ole vastikkeelliset tavaroiden ja palvelujen suoritukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen merkitys KHO:n antamalla ratkaisulla on merkitystä tilanteissa, joissa arvioidaan, onko luovutetuilla tavaroilla tai palveluilla ja saadulla vastikkeella suora ja välitön yhteys ja voiko tavaroiden tai palvelujen luovutus siten olla arvonlisäverollinen. Päätös vaikuttaa muun muassa päätöksessä kuvattua edunvalvontaa harjoittavien yleishyödyllisten yhdistysten asemaan. Osa edunvalvontaa harjoittavista yleishyödyllisistä yhdistyksistä on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jolloin yhdistykset ovat suorittaneet arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta ja tähän saakka myös jäsenmaksuistaan. KHO: n antama ratkaisu muuttaa aikaisempaa käytäntöä. Sellaisten yhdistysten, jotka harjoittavat päätöksessä kuvatunlaista edunvalvontatoimintaa vastaavanlaisissa olosuhteissa ja joiden perimillä jäsenmaksuilla ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä jäsenille luovutettuihin tavaroihin ja palveluihin, tulee jatkossa käsitellä toimintansa arvonlisäverottomana. Tällaisten yhdistysten tulee ilmoittaa arvonlisäverollisen toiminnan lopettamisesta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin lomakkeella Y4. Lomake lähetetään osoitteeseen: PRH-VEROHALLINTO, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Yhdistyksellä saattaa olla arvonlisäverottomana käsiteltävän edunvalvontatoiminnan lisäksi myös sellaista liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa, josta hakeutumismahdollisuus on edelleen olemassa. Tältä osin yhdistys voi edelleen jatkaa toimintaansa arvonlisäverollisena. Yhdistyksen perimillä jäsenmaksuilla voi edelleen joissakin muissa tilanteissa olla suora ja välitön yhteys luovutettuihin tavaroihin tai palveluihin. Tällöin jäsenmaksuja voidaan pitää vastikkeena luovutetuista tavaroista ja palveluista. KHO:n päätös ei aiheuta muutoksia tällaisen yhdistyksen toimintaan. Soveltamisajankohta Verohallinto katsoo, että yhdistyksille tulee varata aikaa valmistautua muutokseen. Näin ollen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmeneviä periaatteita tulee noudattaa alkaen.

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Joulukauppa 2010 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu

Lisätiedot

Joulukauppa 2013 kuluttajat

Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukaupan arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Kellot, korut, kultasepäntuotteet* Kirjat* Kodin tekniikka* Mm. lelut, pelit, lahjatavarat, Kukat ja kasvit* Huonekalut

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Joulukauppa 2011 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.2011 Joulukauppa 11 - Kuluttajakyselyn alueellisia päätuloksia 28.11.11 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 3 Taloustilanteen (odotukset omasta tai

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Joulukauppa 2009. - Kuluttajakysely. Viikot 47 ja 48. Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa

Joulukauppa 2009. - Kuluttajakysely. Viikot 47 ja 48. Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Joulukauppa 2009 - Kuluttajakysely Viikot 47 ja 48 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Joulukauppa 2009 Kuluttajakysely Innolink Research Oy haastattelee

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Vähittäiskauppa kesällä

Vähittäiskauppa kesällä Vähittäiskauppa kesällä Mitä kesällä ostetaan? Kukkien ja kasvien myynnin sesonki alkaa käynnistyä huhtikuussa ja kuumimmillaan se on touko-kesäkuussa. Toukokuussa kasveja myydään jopa 93 prosenttia keskimääräistä

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vähittäiskauppa verkossa 2014. Kuluttajien ostokset ulkomailta

Vähittäiskauppa verkossa 2014. Kuluttajien ostokset ulkomailta Vähittäiskauppa verkossa 2014 Kuluttajien ostokset ulkomailta Kuluttajien verkko-ostokset ulkomailta - taustaa Tutkimusta varten TNS Gallup toteutti tammi-helmikuun vaihteessa kuluttajakyselyn. Kyselyn

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2012. Perustietoa verkkokauppaseurannasta

Verkkokauppatilasto 2012. Perustietoa verkkokauppaseurannasta Perustietoa verkkokauppaseurannasta Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut palvelut, tuotteet ja sähköiset

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

28.1.2014. Pauliina Kovanen

28.1.2014. Pauliina Kovanen 28.1.2014 Pauliina Kovanen Tarvittaessa ei palkanmaksua ilmoitus verohallintoon TVR:lle myös kausityönantajailmoitus Joulu-tammikuu: Kokonaispalkkojen ilmoitus vakuutusyhtiöille (työttömyysvakuutus TVR,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013

Verkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2011. Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012

Verkkokauppatilasto 2011. Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012 Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012 Kansallisen verkkokaupan seurantaa vuodesta 2010 Seurannan toteuttajat: Seurannan sisällöllinen suunnittelu ja kehitystyö on tehty yhteistyössä siten, että organisaatioiden

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kaupan toimintaympäristö muutoksessa. Homecoming Day 22.8.2014 Aato-yliopisto Juhani Pekkala

Kaupan toimintaympäristö muutoksessa. Homecoming Day 22.8.2014 Aato-yliopisto Juhani Pekkala Kaupan toimintaympäristö muutoksessa Homecoming Day 22.8.2014 Aato-yliopisto Juhani Pekkala 4.8.2014 Toimintaympäristön muutosvoimat 1. Pitkittyvä taloudellinen taantuma 2. Digitaalinen murros 3. Sisäinen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Kaupan alan näkymät RETAIL -AAMUPÄIVÄ. Kansallismuseon auditorio 4.11.2009 Matti Räisänen

Kaupan alan näkymät RETAIL -AAMUPÄIVÄ. Kansallismuseon auditorio 4.11.2009 Matti Räisänen Kaupan alan näkymät RETAIL -AAMUPÄIVÄ Kansallismuseon auditorio 4.11.2009 Matti Räisänen Kaupan alan näkymät Toteutuneesta myynnistä Tulevaisuuden näkymistä Työllisyydestä Mitä 2010 Kaupan liiton jäsenyritysten

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 1028/2014 Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2.3.2011

Kaupan näkymät 2.3.2011 Kaupan näkymät 2.3.2011 Kuluttajabarometri: Miltä kuluttajien ostoaikomukset näyttävät? Pellervo Marja-aho suunnittelija pellervo.marja-aho@tilastokeskus.fi p. (09) 1734 3349 Mikä on kuluttajabarometri?

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot