Suomen Uimaliitto TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Suomen Uimaliitto TOIMINTASUUNNITELMA 2012

2 2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ TUKITOIMINTA Talous Markkinointi Viestintä Tietotekninen toiminta Lajipalvelut OLOSUHDEVALIOKUNTA KANSALLINEN TOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA UINTILIIKUNNAN TOIMIALAT JA SEURATOIMINTA Nuorisoliikunta Aikuisliikunta Vammaisuinti Seuratoiminnan kehittäminen KOULUTUSPALVELUT KILPAILUTOIMINTA JA SÄÄNNÖT Tuomariklubi UINTIURHEILUN LAJITOIMINNOT Uinti Vammaishuippu-uinti Uimahypyt Vesipallo Taitouinti Masters-toiminta KANSAINVÄLISET ARVOKILPAILUT ERILLISPROJEKTIT Kansainväliset arvokilpailut Suomessa... 27

3 3 1. YLEISTÄ Suomen Uimaliiton toiminnassa tulee näkymään, että vuosi 2012 on olympiavuosi. Elo- ja syyskuussa järjestetään Lontoossa sekä olympialaiset että paralympialaiset. Huippuuintiurheilussa suurin osa resursseista tullaan keskittämään olympiavalmistautumiseen mahdollisimman hyvän kilpailumenestyksen saavuttamiseksi. Lontoon kisojen jälkeen katseet tullaan kääntämään vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin. Unicef Team Rion toimintaa tullaan tehostamaan ja terävöittämään siten, että siitä muodostuu eri lajiemme osalta olympialaisiin tähtäävä huippu-urheilun ykkösryhmä. Yhteistyö Unicefin kanssa puhtaan veden turvaamiseksi kehitysmaiden lapsille jatkuu ja sitä kehitetään edelleen. Seuratoiminnan kehittämisen osalta tullaan jatkamaan seurakäyntejä urapolkuteeman ympärillä. Vuonna 2011 vierailujen kohderyhmänä olivat erityisesti nuorten uimareiden valmentajat. Vuoden 2012 kiertueen osalta keskitytään muihin seuratoimijoihin painottaen millaista on hyvä seuratoiminta urapolun eri vaiheissa. Tavoitteena on saada urapolkumalli käyttöön uinnin ohella myös uimahypyissä, taitouinnissa ja vesipallossa. Vammaisuinnin integrointia viedään edelleen eteenpäin. Vuodesta 2012 alkaen vammaisuinnin SM-kilpailut tullaan yhdistämään sekä SM-uintien että lyhyen radan SMuintien kanssa. Näiden toimenpiteiden jälkeen on vuonna 2005 käynnistetty integraatio suurimmaksi osaksi suoritettu loppuun. Koulutuksen osalta erityisenä painopisteenä on rakentaa lasten ja nuorten valmentajille työkalupakki, josta he saavat vinkkejä ja ohjeita omaan päivittäiseen työhönsä. Työkalupakki tulee kaikkien hyödynnettäväksi Uimaliiton kotisivuille. Olosuhdeasiasioissa tavoitteena on entistä tehokkaampi vaikuttaminen niin paikallis- kuin valtakunnallisella tasolla. Seuroille tullaan tuottamaan materiaalia oman edunvalvontatyön tueksi. Talouden osalta tavoitteena on nollatulos. Oma pääoma pyritään pitämään pitkäaikaisella tavoitetasolla, joka vastaa noin neljän kuukauden kiinteitä kuluja. Tavoitteena on nykyisten yhteistyökumppaneiden pitäminen sekä uusien hankkiminen liiton tuotteiden ja palveluiden entistä paremmalla tuotteistamisella. Vuoden 2012 aikana Uimaliitossa tullaan tekemään valintoja ja kohdentamaan resursseja siten, että heti vuoden 2013 alusta voidaan ryhtyä toteuttamaan uutta vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa.

4 4 Vuoden 2012 painopisteet Lontoon olympialaiset ja paralympialaiset Unicef Team Rion toiminnan vakiinnuttaminen Urheilijan urapolkumallin vieminen laajemmalti seurakenttään ja työkalupakin tuottaminen nuorten valmentajille. Olosuhdeasioissa vaikuttaminen sekä valtakunnallisella että paikallistasolla Missio Suomen Uimaliiton missio on uimataidon kehittäminen yhdessä uimaseurojen kanssa niin, että uintiliikunnasta muodostuu mahdollisimman monelle elinikäinen harrastusmuoto ja että uintiurheilijoilla on mahdollisuus saavuttaa myös kansainvälistä menestystä. Toimintasuunnitelma perustuu tulevana vuonna viimeistä kertaa Uintiurheilu ja -liikunta strategiseen ohjelmaan. Ohjelman perusta Uimaseurojen toiminnan kehittäminen Huippu-uintiurheilun kehittäminen Myönteisen arvostuksen vahvistaminen Vesitilan varmistaminen uintiurheilujärjestöjen käyttöön Asiantuntemuksen hyödyntäminen Ammattimaisuuden lisääminen Uimaliiton toiminnan arvot Seuralähtöisyys Toiminnassa huomioidaan jäsenyhteisöt ja niissä toimivat yksilöt Osaaminen Osaaminen luo menestystarinoita Yhteistyö Yhteistyöllä saamme aikaan enemmän

5 5 2. TUKITOIMINTA 2.1 Talous Visio Suomen Uimaliiton taloudellinen perusta on vahva. Tavoitteet Uimaliiton vapaa pääoma on vuoteen 2012 mennessä Valtionavustus vuositasolla on vähintään vuoteen 2012 mennessä Liiton vapaan pääoman osalta asetettu euron tavoitetaso saavutettiin jo vuoden 2009 aikana. Liiton vapaan pääoman vahvistaminen ei ole siten tarpeen, vaan vuoden 2012 tavoitteena on tehdä nollatulos ja pitää oma pääoma tasolla, joka vastaa noin 4 kuukauden kiinteitä kuluja. Talousarvio on tehty varovaisuusperiaatteella. Talousarvion tuottobudjetti on ja kulubudjetti Budjetti osoittaa 400 euron ylijäämää. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaksi on budjetoitu Valtionavun taso määräytyy vahvistetun tulosperusteisen määrärahan kriteerien mukaan. Lisäystä edelliseen vuoteen tarvitaan erityisesti olympiavuoden aiheuttamien lisäkulujen kattamiseen. Lisäksi nuorten puolella on lukuisia lupaavia nuoria uintiurheilijoita, joiden kehittymiseksi huipulle tarvitaan panostusta. Lajin harrastajamäärä lisenssiurheilijoissa mitattuna kasvoi viime vuonna kymmenellä prosentilla. Palveluiden tuottaminen laajemmalle joukolle vaatii lisäresursseja. Vuonna 2012 tullaan myös keskittymään entistä enemmän seuratoiminnan kehittämiseen. 2.2 Markkinointi Uimaliiton markkinoinnin tavoitteena on lisätä liiton talousresursseja, tuotteiden kysyntää sekä luoda liitosta haluttu yhteistyökumppani. Markkinoinnin painopisteitä ovat yhteistyösopimukset, omat tuotteet (Blue Card, merkkimyynti) sekä koulutukset. Uintilehden ilmoitusmyynnin tehostamiseksi on tehty yhteistyösopimus Dataprint Oy:n kanssa. Markkinoinnin osalta pyritään tekemään yhteistyösopimus liiton ja uintiurheilun tuotteistamiseksi sekä järjestelmällisen ja ammattimaisen myyntityön aloittamiseksi. Lasten ja nuorten kurssitoiminnan puolella on lanseerattu uusia koulutuksia ja kurssitoimintaan liittyviä materiaaleja. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on kyseisten kurssien vakiinnuttaminen seurojen toiminnassa ja sitä kautta suoritusmerkkimyynnin kasvattaminen.

6 6 Vuonna 2011 Uimaliitto solmi vakuutus- ja markkinointiyhteistyösopimuksen Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa. Syksystä 2011 eteenpäin kaikki Uimaliiton vakuutuksellisen lisenssin hankkineet urheilijat ovat vakuutettuja Pohjantähdessä. Vuoden aikana tavoitteena on vakiinnuttaa ja syventää yhteistyötä Pohjantähden kanssa. Yhteistyökumppaneiden hankinnassa pyritään hyödyntämään sekä Uimaliiton parissa toimivien henkilöiden kontakteja sekä ulkoisia sopimuskumppaneita. Vuoden 2012 aikana pyydetään tarjoukset eri varustetoimittajilta ja laaditaan uusi tulevan olympiadin kattava varusteyhteistyösopimus. Tavoitteet ja toimenpiteet Liiton palveluiden ammattimainen tuotteistaminen sekä järjestelmällisen myyntityön kehittäminen Pyritään sitouttamaan yhteistyökumppanit pidempiaikaiseen molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön Yhteistyösopimus Uinti-lehden mainosmyynnin kehittämiseksi Nykyisten yhteistyökumppanuuksien kehittäminen Uusien suoritusmerkkien ja kurssimateriaalien aktiiviset markkinointitoimenpiteet 2.3 Viestintä Visio Suomen Uimaliiton viestintä tukee uintiurheilua ja liikuntaa sekä vahvistaa liiton imagoa Yleistä Uimaliiton viestinnässä on kaksi kulmakiveä, verkkosivut ja Uinti-lehti. Uimaliiton verkkosivujen tiedottamisella sekä sitä tukevalla seuratiedottamisella pyritään välittämään ajankohtaisia tiedotteita, joiden pääkohderyhmänä ovat Uimaliiton jäsenseurat ja niiden toimijat. Uinti-lehti keskittyy taustoittavampaan materiaaliin, joka ei ole niin ajankohtaisuuteen sidottua kuin verkkosivujen tiedottaminen. Molempien medioiden sisällöntuottamisessa luotetaan lajiryhmien omiin asiantuntijoihin. Viestintää koordinoidaan ja toteutetaan Uimaliiton toimistolta. Tavoitteet Vahvistaa uinnin sisäistä ilmapiiriä ja uintiurheilijoiden arvostusta Vahvistaa uintiurheilun yhteiskunnallista merkitystä Auttaa seuroja kehittämään paikallisen tason viestintää Helpottaa medioiden kynnystä uintiurheilun uutisoinnissa

7 7 Painopisteet Lontoon olympialaisiin valmistautuvien uintiurheilijoiden painottaminen tiedottamisessa Videomateriaalin merkitys tiedottamisessa ja näkyvyyden parantamisessa Avovesiuinnin tunnettavuuden kehittäminen viestinnällisin keinoin Verkkosivuviestinnän kehittäminen uuden alustan avulla Toimenpiteet Lontoon olympialaisten ja paralympialaisten esille tuonti Taustoittavan TV-tasoisen videomateriaalin tuottaminen medioiden käyttöön Lajiryhmien asiantuntijoiden aktivointi uusien verkkosivujen kehittämiseksi Uimaliiton uusitut verkkosivut otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Uusittu sivualusta avaa uusia mahdollisuuksia päivittäistiedottamisessa. Tavoitteena on hyödyntää uudet ominaisuudet ja saada lajien parista uusia asiantuntijoita toteuttamaan verkkoviestintää. Uinti-lehti ilmestyy vuonna 2012 edelleen viisi kertaa 56-sivuisena. Uintiurheilun vuosikirja 2011 julkaistaan alkuvuodesta Kirjaan kootaan vuoden 2011 arvokilpailujen tuloksia, tilastoja, ennätyksiä ja kuvia. Vuosikirja toteutetaan toistaiseksi painettavassa muodossa ilman sähköistä versiota. Tiedotusvälineitä palvellaan Uimaliiton toimistolta käsin. Ennen arvokilpailuja ja merkittäviä tapahtumia medioita tiedotetaan tulevista tapahtumista ja tarjotaan taustatietoa. Myös tapahtumien aikana tarjotaan ajantasaista ja nopeaa informaatiota ja materiaalia. Tarvittaessa medialle ja sidosryhmille järjestetään tiedotustilaisuuksia. 2.4 Tietotekninen toiminta Visio Uimaliitto tuottaa laadukkaita tietoteknisiä palveluja kilpailutoiminnan, tietohallinnon ja seuratoiminnan tarpeet huomioon ottaen. Yleistä Tietotekninen palvelutoiminta tulee vuonna 2012 tukemaan selkeämmin muiden lajien kuin uinnin tietoteknisiä tukitoimia. Tarkoituksena on helpottaa kilpailujen toimitsijoita sekä tulosten tilastointia. Tämä mahdollistaa useampien käyttäjien saamisen mukaan matalamman käyttökynnyksen myötä. Toiminnan painopisteet Pienten lajien kilpailujärjestelmien kehittäminen Kotisivujen yhteydessä olevan ekstranetin palveluiden personointi

8 8 Tavoitteet Jokaisella lajilla on oma kilpailu- ja tulosjärjestelmä joka keskustelee liiton muiden keskeisten palveluiden, kuten esim. lisenssirekisterin kanssa. Extranetin kautta mahdollistettavat palvelut ovat personoituja rekisteröidyn käyttäjän profiilin (lisenssinhaltija, kouluttaja, seura jne) mukaan Toimenpiteet Selvitetään kaikkien kilpailulajien tarpeet ja ohjelmistorajapinnat, jotta tietolähteet ja rekisterit pystyvät siirtämään tietoa vaivattomasti keskenään. Toteutetaan tietojen siirron mahdollisuus molempiin suuntiin tarpeiden mukaan. Toimitaan aktiivisesti yhdessä SLU:n kanssa saadaksemme ohjelmistoihin tarvittavat ominaisuudet. Ylläpidetään uinnin kilpailuohjelmistoa ja tilastointipalvelua sekä kehitetään näitä ohjelmistoja yhdessä ohjelmien valmistajan kanssa. Mahdolliset erilliset hankkeet Valmentajan työkalupakki rakennetaan Internetiin tarjoamaan monipuolinen ja helppokäyttöinen tietolähde uinnin valmennukseen. Tarkemmin koulutuksen osiossa. 2.5 Lajipalvelut Lajipalveluiden tehtävänä on tarjota Uimaliiton lajiryhmille kilpailu- ja leiritoimintaan liittyviä palveluita. Päätehtävänä on matka- ja leirivarausten hoitaminen sekä toimintasuunnitelman mukaisten kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumiset ja matkajärjestelyt. Toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen ottaen huomioon tapahtumien urheilulliset tavoitteet. Lajipalvelut myös koordinoi kansainvälistä kirjeenvaihtoa eteenpäin johtoryhmille/lajeille ja hoitaa niihin liittyvät toimeksiannot. 3. OLOSUHDEVALIOKUNTA Visio Suomen Uimaliitto on vahva edunvalvoja ja saavuttanut vakiintuneen aseman asiantuntijana ja aloitteentekijänä uimahalliasioissa ja työskentelee mahdollisimman kattavan ja laadukkaan uimahalliverkoston luomiseksi maahamme. Yleistä Uimaliiton tavoitteena on strategian mukaisesti olla omalta osaltaan varmistamassa, että kansalaisilla olisi riittävät ja laadukkaat puitteet aktiivisen vesiliikunnan ja urheilun harrastamiseen. Tätä tehtävää varten Uimaliitossa on olosuhdevaliokunta. Tavoitteiden toteuttamiseksi Uimaliitto toimii mielipidevaikuttajana sekä käynnistää projekteja ja ylläpitää tiivistä yhteistyötä alan muiden vaikuttajien kanssa.

9 9 Keskeisimpinä toimintamuotoina ovat liiton olosuhdevaliokunnan, luottamushenkilöiden sekä toimiston henkilöstön vierailut paikkakunnilla, joille uusia uimahalleja suunnitellaan ja rakennetaan. Lisäksi Uimaliitto antaa aktiivisesti lausuntoja olosuhdekysymyksiin liittyen. ja pyrkii omalta osaltaan herättämään keskustelua ja löytämään ratkaisuja uimahallien energiatalouden tehostamiseen. Hallihankkeissa pyritään myös vaikuttamaan siihen, että uimahallit ovat esteettömiä ja kaikkien käytettävissä. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on näkyä olosuhdeteemalla Uimaliiton viestintäkanavissa sekä tuottaa seuroille materiaalia olosuhdevaikuttamisen tueksi. Painopisteet ja tavoitteet Uimahallien uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet ja niihin vaikuttaminen Tietoisuuden lisääminen uuden tyyppisistä edullisemmista uimahalliratkaisuista Materiaalin tuottaminen seuroille olosuhdevaikuttamisen tueksi Seurojen tietoisuuden lisääminen kuntatason vaikuttamismahdollisuuksista 4. KANSALLINEN TOIMINTA Kansallinen toiminta käsittää liiton järjestötoiminnan, johon kuuluvat liittokokoukset, liittohallitus, työ- ja talousvaliokunta, viestintä- ja markkinointivaliokunta, sääntövaliokunta, työryhmät, strategiaryhmät sekä kansallinen sidosryhmäyhteistyö. Lisäksi toimintaan kuuluvat liiton järjestösopimukset kuten Gramex, Teosto, Tuplaturvavakuutus ym. Edelleen toimintaan kuuluu antidoping- ja muu eettinen työ sekä tasa-arvotyö. Liittohallitus Liittohallituksen tehtävä on valvoa liittokokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista, hyväksyttyjen strategioiden toteutumista sekä hoitaa edunvalvontaa muuttuvassa yhteiskunnassa. Toimintasuunnitelman toteutuksesta vastaavat liiton toimisto, johtoryhmät ja valiokunnat. Sääntövaliokunta Sääntövaliokunta vastaa liittohallitukselle kaikista sääntöihin liittyvistä asioista. Taitolajien osalta kansallisista kilpailusäännöistä vastaavat lajien johtoryhmät. Edunvalvonta Uintiurheilun edunvalvontaan kuuluvat taloudelliset, olosuhteisiin liittyvät, viestinnälliset sekä järjestöpoliittiset haasteet. Liittohallitus perustaa tarpeen mukaan valiokuntia/työryhmiä vastaamaan näihin haasteisiin. Nuoriso- ja harrasteuintiurheilun johtoryhmät Johtoryhmien ydintehtävänä on varmistaa laadukkaiden palveluiden tuottaminen uimaseuroille ja uimaseuran ja kunnan liikuntatoimen välisen yhteistyön kehittäminen.

10 10 Johtoryhmät vastaavat osaltaan nuoriso-, harraste-, kunto- ja terveysliikunnan edistämisestä. Kansalliset sidosryhmät Uimaliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä seuraavien sidosryhmien kanssa: Nuori Suomi; nuorisouintiurheilu Olympiakomitea; huippu-uintiurheilu Paralympiakomitea; vammaishuippu-uintiurheilu Suomen Vammaisurheilu ja liikunta Suomen Kuntoliikuntaliitto; aikuisten kunto- ja terveysliikunta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto; uimaopetus, vesiturvallisuus ja erityisryhmät Suomen Antidopingtoimikunta; dopingvalvonta Suomen Liikunta ja Urheilu; kansallinen edunvalvonta Antidopingtyö Uimaliiton antidopingohjelmaa noudattaen liitto toimii määrätietoisesti kansallisen ADT ry:n sekä kansainvälisen WADA:n ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti tarjoten uintiurheilijoille koulutusta ja valistusta ja toimeenpanemalla testauksia. Antidopingtyötä tehdään kaikilla organisaation tasoilla. Suomen Uimaliitto on mukana Suomen Antidopingtoimikunnan perustamassa Puhtaasti Paras -ohjelmassa, joka edistää puhdasta urheilua herättämällä avointa keskustelua dopingista. Ohjelma kunnioittaa puhtaita urheilijoita ja Reilun Pelin arvoja. Se kannustaa huippu-urheilijoita ja nuoria aktiiviurheilijoita puhtaaseen urheiluun. Uintiurheilijoista Puhtaasti Paras ohjelman tähdistöön kuuluu Hanna-Maria Seppälä. Tasa-arvo Uimaliitto osallistuu aktiivisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tasa-arvotyöhön sekä edistää laaja-alaista tasa-arvoa toiminnan kaikilla osaalueilla. Reilu Peli Uimaliitto on sitoutunut noudattamaan Reilun Pelin periaatteita. Yhteiskuntavastuu Suomen Uimaliitolla on Suomen Unicefin kanssa yhteistyösopimus, jonka tärkeimpänä tavoitteena on kerätä varoja puhtaan ja turvallisen veden varmistamiseksi maailman lapsille sekä välittää tietoa Unicefin työstä. Yhteistyö näkyy jatkuvasti erilaisina tapahtumina kilpailujen yhteydessä, Uimaliiton kotisivuilla ja lehdessä. Lokakuussa järjestetään jo viides valtakunnallinen Suomi Ui Unicefille -hyväntekeväisyyskampanja. Lokakuussa toteutetaan uinnin kansainvälinen syyskauden pääkilpailutapahtuma Finnish Open GP for Unicef, jonka starttimaksujen tuotoista osa lahjoitetaan Unicefille.

11 11 Unicef Team London -projektin toiminta huipentuu Lontoon kisoihin. Tämän lisäksi olympialaisten jälkeen käynnistetään toden teolla Rio de Janeiron 2016 olympialaisiin tähtäävien nuorten lahjakkaiden urheilijoiden ryhmä, Unicef Team Rio. Ryhmien tavoitteena on urheilullisen menestyksen ohella lisätä tietoisuutta Unicefin toiminnasta. Ryhmien uimarit viestivät Unicefin toiminnasta omilla paikkakunnillaan. 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Suomen Uimaliitto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen järjestötoimintaan. Tavoitteena on kansainvälinen vuorovaikutus ja tietotaidon vaihto sekä virikkeiden ja toimintamallien hakeminen. Suomi toimii vuosina Pohjoismaiden Uimaliiton (NSF) puheenjohtajamaana. Pohjoismaiden Uimaliitto on jäsentensä muodostama yhteistyöjärjestö, jonka yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on toimia yhteisenä pohjoismaisena rintamana ja edunvalvojana kansainvälisissä kysymyksissä sekä Euroopan että maailman tasolla. Suomen Uimaliiton puheenjohtaja toimii myös pohjoismaisen liiton puheenjohtajana ja toiminnanjohtaja pohjoismaisen liiton pääsihteerinä. Vuoden 2012 erityisenä aiheena on yhteispohjoismaisten ehdokkaiden valinta kansainvälisen ja Euroopan uimaliiton luottamustehtäviin. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen paralympiakomitean työryhmiin ja luokittelutehtäviin. Joulukuussa 2012 parhaat nuoret urheilijat kokoontuvat kilpailemaan pohjoismaisista mestaruuksista Vaasaan. Suomen Uimaliitto järjestää kilpailut yhdessä Vaasan Uimaseuran kanssa. Toiminta Tapahtuma Paikka/kokoukset Edustus LEN kongressi Lissabon PJ, TJ ja Kurt Mikkola NSF kongressi Reykjavik PJ, TJ ja Kurt Mikkola LEN hallitus 4 kokousta Kurt Mikkola LEN taitouintikomitea 1 kokous Ulla Lucenius LEN masterskomitea 1 kokous Sami Wahlman LEN uimahyppykomitea 1 kokous Vesa Martikkala FINA masterskomitea 1 kokous Kurt Mikkola

12 12 6. UINTILIIKUNNAN TOIMIALAT JA SEURATOIMINTA 6.1 Nuorisoliikunta Visio Uimaseurasta eväitä elämään. Tavoite Uimaseuroissa on taitavia uintiliikunnan harrastajia joka tasolla laadukkaassa ohjauksessa ja valmennuksessa. Yleistä Pyrkimyksenä on saada lapset ja nuoret liikkumaan tarjoamalla heille monipuolista ja laadukasta toimintaa uimaseuroissa valtakunnallisesti. Uimaliitto tukee tavoitetta järjestämällä erilaisia koulutuksia jäsenseuroilleen. Laadukkaassa ja turvallisessa lasten ja nuorten toiminnassa nousee tärkeimmäksi osaksi osaavien ja koulutettujen ohjaajien toiminta joka tasolla. Nuorisotoiminta on keskeinen osa eri lajijohtoryhmien toimintaa ja sisältyy myös niiden toimintasuunnitelmiin. Painopiste Vesikirpusta uimariksi polun vahvistaminen uimaseuroissa Toimenpiteet ja tavoitteet Valmentajan työkalupakki Vesitaituri- ja Tekniikkaralli -toimintojen vakiinnuttaminen Seurojen tukeminen Nuoren Suomen seurasinetin hakemisessa Rollo-tapahtuman kehittäminen ja monipuolistaminen Valmentajan työkalupakki Kasva ja kehity uintivalmentajana Uimaliitto toteuttaa 2012 Nuoren Suomen tukemana kehityshankkeen, Uintivalmentajan työkalupakki, joka on kaikkien saatavilla oleva, ohjaajien ja valmentajien osaamista lisäävä verkkopohjainen työkalu. Uimarin polku on työkalupakin pohja ja ohjaa valmennuksen suunnittelua ja kehittämistä. Uintivalmentajan työkalupakki-hankkeen tavoitteena on Uimaliiton yhtenäisen valmennuslinjan luominen vastaamaan huipulle tähtäävän uimarin arkiharjoittelua. Toinen tärkeä tavoite on taata uimarin polun alkuvaiheen valmennusosaaminen, jossa huomioidaan lasten ja nuorten yksilöllinen kehittyminen.

13 Aikuisliikunta Visio Uintiliikunta edistää merkittävästi yksilön hyvinvointia ja terveyttä. Yleistä Uimaliiton tavoitteena on edistää yhteistyössä uimaseurojen kanssa aikuisille suunnattujen vesiliikuntapalveluiden tarjontaa sekä lisätä harrastajien määrää seuroissa. Vuonna 2012 toteutetaan uinnin terveysprofiili, joka on osa Suomen Kuntoliikuntaliiton käynnistämää Sports Club for Health hanketta. Uimaliiton tavoitteena saada tiivistelmä uintiliikunnan terveyshyödyistä ja riskeistä sekä tehdä lajin käyttöön sopivaa materiaalia. HydroBic- ja vesijumppakoulutuksia toteutetaan yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Painopiste Terveysprofiilihanke Toimenpiteet Harrastajakysely lajin harrastajille Ui kesäksi kuntoon kampanjan toteutus yhteistyössä KUNTO ry:n ja SUH:n kanssa 6.3 Vammaisuinti Visio Uimaliiton tavoitteena on mahdollistaa uinnin harrastaminen kaikille vammasta riippumatta Uimaliiton jäsenseuroissa. Painopisteet Vammaisuintitoiminnan kehittäminen yhteistyössä Paralympiakomitean, Vammaisurheilujärjestö VAU:n ja SUH:n kanssa Seurojen tukeminen vammaisuintitoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä Vammaisuinnin koulutuksen integroinnin loppuunsaattaminen (tuomarikoulutus) Vammaisuinnin näkyvyyden lisääminen Tavoitteet ja toimenpiteet Vammaisuinnin koulutuspaketin integroiminen liiton koulutuksiin (tuomarikoulutus) ja Kouluttajien kouluttaminen vammaisuintimateriaalin osalta Vammaisuinnin harrastajamäärien kasvaminen Vammaisuinnin tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen sekä tiedotuksen tehostaminen (uudet www-sivut, sosiaalinen media) Seurakonsultaatiot ja käynnit, polkukiertue yhteistyössä liiton muiden toimijoiden kanssa Vammaisuinnin kehittäminen yhteistyössä vammaisurheilujärjestö VAU:n, SUH:n ja Paralympiakomitean kanssa Osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja tapahtumiin

14 14 Kehittämishankkeet vammaisuinnin integraatiosta inkluusioon 6.4 Seuratoiminnan kehittäminen Tavoite Uimaseuroissa on osaavia toimijoita kaikilla seuratoiminnan alueilla ja sitä kautta uimaseurat kehittyvät ja profiloituvat omassa toiminnassaan. Uimaseurojen toiminta on laadukasta ja ammattimaista joka tasolla. Yleistä Seuratoiminnan kehittämisen lähtökohtana on seurakentän moninaisuuden ymmärtäminen ja toiminnan monimuotoisuuden arvostaminen. Lähtökohtina ovat myös kunkin seuran sen hetkinen kehitystila, toimintaympäristö ja tahtotila. Keskeisessä roolissa seurojen kehittymisessä on seuratoimijoiden osaaminen ja koulutus sekä koko organisaation pitkäjänteinen ja strateginen kehitys. Seuroille tullaan tekemään tilannekartoitus ja -arviointi, jonka pohjalta saadaan kuva seuratoiminnan nykytilasta. Kartoituksen avulla tullaan käynnistämään seurojen profilointityö. Nämä toimenpiteet auttavat tarjoamaan seuroille tarvelähtöisesti kohdennettua koulutusta ja tukea. Kehittääkseen toimintaansa monet seurat tarvitsevat apuvälineitä pitkäjänteiseen ja strategiseen toiminnan suunnitteluun. Liitto tulee aloittamaan työn tämän osa-alueen kehittämisessä. Liitto hyödyntää seurakehittämisen alueella yhteistyökumppaneiden (esim. SLU:n aluejärjestöt, Nuori Suomi) tarjoamia koulutuksia ja palveluita, kuitenkin huomioiden ja korostaen omaa laji-identiteettiä ja -kulttuuria. Seurojen toimintaa pyritään kehittämään myös edelleen Sinettiseura-järjestelmän avulla yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa. Seurojen päättäjille tullaan tarjoamaan tietoa ajankohtaisista seuratoimintaan liittyvistä asioista kevät- ja syyskokouksien yhteydessä järjestettävissä tilaisuuksissa. Kansallisten arvokilpailujen yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuuksia seurojen valmentajille ja muille seuratoimijoille. Lisäksi Uimaliiton henkilöstö sekä luottamusjohto tapaavat seurojen edustajia matkustaessaan eri puolella Suomea. Vuoden aikana tullaan toteuttamaan aluekierroksia, joiden aikana on tavoitteena tavata mahdollisimman monia seuroja ja seuratekijöitä. Aluekierrosten tavoitteena on kertoa liiton ajankohtaisista asioista sekä keskustella seuroille tärkeistä asioista, yhtenäisenä nimittäjänä seuratoiminnan kehittäminen. Painopiste Seuratoiminnan ja -organisaatioiden kehittäminen seuralähtöisesti

15 15 Toimenpiteet Seurojen tilannekartoitus Minkälaisia seurat ovat, mitä seurat tarvitsevat kehittyäkseen omassa toiminnassaan. Seurojen profiloituminen ja sitä kautta kohdennettu apu, tuki ja koulutustarjonta seuroille Seuraorganisaation toiminnan kehittäminen Seurajohdolle ja toimijoille kohdennettua koulutusta, tukea oman toiminnan kehittämiseen siten, että mahdollistetaan seuran pitkäjänteinen toiminta Seuratekijöiden työn arvostuksen nostaminen 7. KOULUTUSPALVELUT Uimaliitto järjestää uimaseurojen tarpeiden mukaista koulutusta. Tavoitteena on tukea ja lisätä uimaseuroissa toimivien ohjaajien, opettajien, valmentajien, uintiurheilijoiden, toimitsijoiden, toimihenkilöiden ja luottamusjohdon osaamista. Painopiste Koulutustarjonnan nykytilan arviointi ja kehityssuunnitelman laatiminen Toiminta ja tavoitteet Koulutustarvekysely Ohjaajakoulutus Koulutustapahtumia Osallistujatavoite Lasten uinninohjauksen perusteet 5 60 Vesiralli Aikuisten uintitekniikka 1 10 Vesijumppa ja HydroBic 5 60 Vesijuoksu 1 15 Valmentajakoulutus Taso I valmentajakoulutus Taso II valmentajakoulutus 1 20 Taso III valmentajakoulutus 1 10 Syksyn seminaari 1 80 Kouluttajakoulutus 1 40 Yhteensä

16 16 8. KILPAILUTOIMINTA JA SÄÄNNÖT Visio Uimaliiton alainen kilpailutoiminta on laadukasta ja sen kehittämisessä urheilija on aina etusijalla. Yleistä Tuomarikoulutukset: 2-lk tuomarikoulutus seuralähtöisesti, arvio 25 kurssia, á 20 hlö 1-lk tuomarikoulutus, 2 kurssia á 20 hlö kertauskurssit muiden koulutusten ja kilpailuiden yhteydessä Sääntöseminaarin järjestäminen yhteistyössä Tuomariklubin kanssa Sääntövideon jalkauttaminen koulutuksiin, sekä kertauksiin ja kisoihin Uinnin tuomaritoiminta kansainvälisellä tasolla tavoitteena on, että jokainen FINA-tuomari osallistuisi ainakin yksiin kv. kisoihin kansallisella tasolla kilpailunjohtaja ja lähettäjä kaikkiin arvokilpailuihin vähintään kilpailunjohtaja kaikkiin kansallisiin FINA-kilpailuihin, tarvittaessa myös lähettäjä Säännöt (SVK) yhteistyötä Uinnin johtoryhmän kanssa; muun muassa arvokisasääntöjen uudistaminen kokoukset tarpeen mukaan SVK:n edustaja mukaan FINA:n kansainväliseen tuomariseminaariin tai koulutukseen Osallistutaan sääntöseminaariin sosiaalisen median hyödyntäminen Tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet 2012 Sääntövideon jalkauttaminen kentälle; materiaali käyttöön koulutuksissa, sekä arvokilpailuiden toimitsijapalavereissa. Kansallisen ja kansainvälisen tuomaritoiminnan kehittäminen; FINA tuomari mukaan kaikkiin kv. arvokilpailuihin, kokemusten ja oppien jako, raportointi. Tuomarikoulutuksen kehittäminen; omat kouluttajatapaamiset. Arvokilpailusääntöjen ajanmukaistaminen; kisat, aikarajat, vaatimukset ym. muuttuvat jatkuvasti sääntöjen mukauduttava paremmin muuttuvaan ympäristöön. 8.1 Tuomariklubi Yleistä Tuomariklubi työskentelee arvokilpailujen järjestämiseen liittyvissä neuvonta- ja tukitehtävissä. Tuomariklubi kehittää yhteistyössä sääntövaliokunnan ja uinnin johtoryhmän kanssa kansallisia arvokilpailuja ja tuomari- ja toimitsijatyöskentelyä kehittämällä vaikuttaa myös muiden kilpailujen toteutumiseen tasokkaampina.

17 17 Painopisteet Arvokilpailujen järjestämiseen liittyvän asiantuntemuksen ja laadun kehittäminen. Suomalaisen tuomari- ja toimitsijaosaamisen yleinen kehittäminen yhteistyössä sääntövaliokunnan kanssa. Tarkkailutoiminnan laajentaminen Uimahallien laatuluokituksen käyttöönotto Tuomareiden edunvalvonta Toiminta Tarkkailutoiminta Arvokilpailujen tarkkailutoimintaa jatketaan hyväksi osoittautuneella mallilla Klubin tarkkailijan voi myös vapaaehtoisesti tilata kilpailuihin syyskaudesta 2011 alkaen Vuosittainen koulutusseminaari Tuomariklubi järjestää yhteistyössä sääntövaliokunnan kanssa tuomareille suunnatun seminaarin, joka toimii tuomareiden jatkokoulutuksena sekä yhteisenä keskustelu- ja tutustumiskanavana Vuoden uintikilpailu Tuomariklubi valitsee vuosittain vuoden uintikilpailun Kilpailujen laadun yleinen kehittäminen Tuomariklubi toimillaan tähtää suomalaisen tuomari- ja toimitsijaosaamisen tason nostamiseen panostamalla kilpailunjohtajina toimivien tuomareiden osaamisen kehittämiseen Muu toiminta Tuomariklubi voi tarpeen tullen antaa suosituksia ja asiantuntijakannanottoja toiminta-alueeseensa liittyen 9. UINTIURHEILUN LAJITOIMINNOT 9.1 Uinti Visio Suomi on kansainvälisesti merkittävä uintimaa, lajin suosio on vahva ja näkyvyys hyvä. Taloudelliset resurssit ovat riittävät tavoitteellisen huippu-uintiohjelman toteuttamiseksi. Perustana suomalaiselle huippu-uinnille on kansainvälinen menestys olympiamatkoilla 50 metrin radalla. Toiminnassa korostuu eettisyys. Uinnin tekijöiltä vaaditaan rehellisyyttä, toistensa kunnioittamista ja rakentavaa kriittisyyttä.

18 18 Painopisteet 2012 Liittojohtoinen huippu-uintitoiminta keskittyy Unicef Team Londonin (UTL) tapahtumiin ja tähtää menestymiseen Lontoon 2012 olympialaisissa. Unicef Team Londonin rinnalle muodostettu haastajaryhmä jatkuu. Näiden uimareiden tavoitteena on saavuttaa UTL:n tuloskriteerit ja menestyä kauden arvokisoissa Rio De Janeiron olympialaisiin tähtäävän Unicef Team Rio (UTR) projekti jatkuu taustalla ja on maajoukkuetoiminnan tukiryhmä. Toiminta on kaudella 2012 pääosin omakustanteista ennen kuin Unicef Team Riosta tulee syksyllä 2012 huippu-uinnin pääprojekti. Henkinen valmennus on oleellinen osa huippu-uintitoimintaa Kehityshankkeista Uimarin polku on osa huippu-uintijärjestelmää ja polku on osa uimaseurojen toimintaa. Uimarin polun toisen vaiheen seurakäynnit jatkuvat vuonna Vuoden 2012 olympialaisiin tähtäävän naisten viestiprojektit 4x100 m vapaauintiviestiin ja 4x100 m sekauintiviestiin jatkuvat osana UTL:n toimintaa. Valmennuskoulutusta kehitetään vastaamaan huipulle tähtäävän uimarin arkiharjoittelua kaikissa ikäryhmissä ja varmistetaan, että uimarin polku on osa kaikkia Uimaliiton koulutustasoja. Valmentajan työkalupakin tuottaminen Uimaliiton verkkosivuille Korkeanpaikanharjoittelun projektin käynnistäminen syksyllä 2012 Uimaliiton valmennusryhmät vuonna 2012 ovat Siniviittaryhmät, Ikäkausi- ja nuorten maajoukkue, maajoukkue, olympialaisiin tähtäävät Unicef Team London ja Unicef Team Rio. Kaikkien muiden ryhmien valintakriteereinä käytetään kansainvälistä Rudolphin taulukkoa (RT) paitsi UTL- ja UTR-ryhmillä ovat omat valintakriteerinsä. Valmennusryhmien toimintasuunnitelmat valintakriteereineen julkaistaan Uimaliiton verkkosivuilla. Tapahtumakohtaiset tavoitteet Unicef Team London Olympialaisiin tähtäävä Unicef Team London -projekti on liiton tärkein panostus huippuuinnin alueella. Valintakriteerit perustuvat MM-Shanghain 2011 B-rajoihin. UTL:n toiminnan päätavoite on maksimoida uinnin menestyminen vuoden 2012 olympialaisissa. Erityisen tärkeää on saavuttaa menestystä kansainvälisissä arvokilpailuissa olympiamatkoilla seuraavan vuoden aikana, jotta yhden mitalin tavoite olympialaisissa on realistinen. Lontoon olympialaisten uinnin valintajärjestelmä on muuttunut ja valintakriteerit löytyvät sekä Uimaliiton että Olympiakomitean sivuilta. Unicef Team London tarjoaa uimareille leiritystä koti- ja ulkomailla ja kovatasoisia kansainvälisiä kilpailuja. Liittojohtoisten leirien ja kansainvälisten kilpailujen tarkoitus on antaa sekä uimareille että heidän henkilökohtaisille valmentajilleen kansainvälistä

19 19 kokemusta ja lisätä heidän osaamistaan valmentautumisessa kohti Lontoon olympiakisoja. Unicef-yhteistyö tuo ryhmien toimintaan mukaan tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja Unicef Team Londonin tavoitteet Saada menestyvä ja voittava joukkue Lontoon Olympiakisoihin 2012 ja saavuttaa arvokisamitaleja ja finaaleja muissa kauden 2012 arvokisoissa. Laadukas liittojohtoinen huippu-uintiohjelma, joka tukee uimareiden henkilökohtaisia valmennussuunnitelmia kohti Lontoon olympiakisoja. Kehityskeskustelujen jatkaminen UTL:n henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Henkilökohtaisten valmentajien ja uimareiden tukeminen yksilöllisesti heidän kotipaikkakunnillaan. Uimareiden kehityksen seurata Rudolphin taulukon avulla. Liittojohtoisten testaus- ja seurantajärjestelmien jatkaminen. Kansainvälisissä kilpailuissa tehtyjen kilpailuanalyysien tehokas hyödyntäminen. Olympiakisojen kisapaikkoihin tutustuminen maaliskuussa Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Olympialaiset, Lontoo 1 finaalipaikka Valmennuspäällikkö EM-uinnit, Antwerpen 1 mitali, 2 finaalipaikkaa Valmennuspäällikkö Nuorten EM-uinnit, Antwerpen 1 mitali, 5 finaalipaikkaa ja 7 semifinaalipaikkaa Nuorten Olympiavalmentaja Nuorten PM-uinnit 3. paras maa, 20 mitalia IKM- ja Siniviittakoordinaattori Lyhyen radan EM-uinnit, 1 mitali, 2 finaalipaikkaa Valmennuspäällikkö Chartres Ikäkausi PM-kilpailut 3. paras maa, 18 mitalia IKM- ja Siniviittakoordinaattori 9.2 Vammaishuippu-uinti Vammaishuippu-uinnin tavoitteena on Lontoon paralympialaiset ja niissä menestyminen. Tavoitteena on vähintään tuplata paralympialaisiin pääsevien uimareiden määrä (3 uimaria) ja saavuttaa 2 finaalipaikkaa. Paralympialaisiin tähtääviä uimareita ja valmentajia tuetaan mm. hyödyntämällä UTL yhteistyön luomat olosuhteet ja asiantuntijapalvelut. Uimareiden valmistautumista tuetaan myös mahdollistamalla riittävä leiritys sekä osallistuminen riittävän kovatasoisiin kansainvälisiin kilpailuihin, joissa on mahdollisuus saavuttaa lisää Lontoon MQS-rajoja. Aloitetaan valmistautuminen Rion paralympailaisiin kartoittamalla leiritysolosuhteita ja jatketaan UTR-yhteistyötä ja mahdollistetaan siihen kuuluvien uimareiden leiritys ja kansainväliset kilpailut. Lontoon paralympialaisten jälkeen UTL-uimarit liittyvät UTR:oon ja painopiste siirtyy UTR-uimareihin.

20 20 Nuorten urheilijoiden valmentautumista parannetaan vakiinnuttamalla nuorten maajoukkueen sekä talenttien toiminta, leiritysten lisäksi tavoitteena on osallistua kansainvälisiin kilpailuihin ja saada uimareille kansainvälinen luokittelu, toiminnassa hyödynnetään Paralympiakomitean nuorisojärjestelmän tuki. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään osallistumalla mm. IPC:n työryhmiin ja luokittelutehtäviin. Vammaisten SM-uinnit yhdistetään sekä pitkän että lyhyen radan SM-uinteihin. Kilpailujärjestelmää kehitetään ja tiedotusta lisätään niin, että uimareilla, valmentajilla ja toimitsijoilla on riittävä tieto kilpailujärjestelmästä sekä luokittelusta ja sääntöpoikkeuksista. Tavoitteena on saada IPC:n toimitsijakurssin läpikäyneitä tuomareita/toimitsijoita Suomeen, jotta jatkossa olisi mahdollista järjestää Suomessa kansainvälisiä uintikilpailuja sekä toisaalta saada päteviä toimitsijoita vammaisten kansallisiin kilpailuihin. Kansallista luokittelujärjestelmää ja luokittelurekisteriä kehitetään yhteistyössä luokittelijoiden kanssa. Vammaisuinnin koulutuspaketti jalkautetaan kaikkiin koulutuksiin osaksi liiton valmennusja ohjauskoulutusta, koulutetaan liiton kouluttajia uuden materiaalin osalta. Painopisteet Lontoon paralympialaiset ja niihin tähtäävien uimareiden ja valmentajien tukeminen mm. hyödyntämällä UTL yhteistyö Valmistautuminen seuraavaan paralympiadiin ja UTR yhteistyön jatkaminen Liittojohtoisten valmennusryhmien järjestelmän rakentaminen Uusien uimareiden rekrytointi ja nuorten maajoukkueen toiminnan vakiinnuttaminen Valmennus- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen tuomarikoulutuksen osalta Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen Tavoitteet ja toimenpiteet Lontoon paralympialaisissa menestyminen (2 finaalipaikkaa), Lontooseen tähtäävien urheilijoiden ja valmentajien tukeminen mm. hyödyntämällä UTL yhteistyö UTR yhteistyön jatkaminen Uusien uimareiden rekrytointi ja nuorten maajoukkueen toiminnan vakiinnuttaminen, valmennusjärjestelmän kehittäminen Testaus- ja kilpailuanalyysijärjestelmän kehittäminen Vammaisuinnin osallistujamäärien lisääminen SM- ja kansallisiin kilpailuihin Vammaiskilpauinnin näkyvyyden lisääminen Kilpailutoimitsijoiden tieto-taidon parantuminen vammaisuinnin osalta ja IPC:n toimitsijakurssille osallistuneiden toimitsijoiden määrän lisääntyminen Suomessa Kansallisen luokittelutoiminnan ja luokittelurekisterin kehittäminen Kansainvälinen kouluttautuminen sekä vammaishuippu-uinnin että IPC:n luokitteluja tuomaritehtävien osalta

21 21 Tapahtumat Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Yhteistyö Kansainvälinen kilpailutoiminta Paralympialaiset, 2 finaalipaikkaa, 3 uimaria Vammaisuinnin Para Lontoo, UK vp 3-4 kv. kilpailua Lontoon MQS-aikojen alittaminen, nuorten uimareiden kv. kilpailukokemuksen lisääminen vuvp Kansallinen kilpailutoiminta Yhdistetyt SM-uinnit 2 kilpailua, 30 osallistujaa Valmennustoiminta Lontoo-leiri vuvp Para UTL-leirit 2-3 kv leiriä, 2 kotimaan leiriä vuvp UTL UTR-leirit 2-3 kotimaan leiriä vuvp UTR Maajoukkueleirit 1-2 kotimaan leiriä vuvp Nuorten ryhmän leirit 3 kotimaan leiriä vuvp Para Suurleiri 1 kotimaan leiri vuvp Para Koulutustoiminta Kv. tuomarikoulutus 2 osallistujaa vuvp IPC/Para Kv. luokittelukoulutus 1 osall. vuvp IPC/Para Kv. vammaishuippuuintiseminaari 1 osall. vuvp 9.3 Uimahypyt Olympiavuonna Uimahyppyjen johtoryhmän (UHJR) painopiste on selkeästi huippuurheilussa. Vuoden päätavoite on Olympialaiset ja niitä ennen Maailmancup, jossa loput olympiapaikat jaetaan. Vuonna 2012 on myös NMM-kilpailut, jonne useampi urheilija ylittänee A-valintarajat. Kilpailutoiminta muodostaa näin ollen pääosan UHJR:n toimintabudjetista Samalla ryhdytään valmistautumaan Rion 2016 olympialaisiin UTR-projektilla. Erillisprojektina on tavoitteena käynnistää tuomarikoulutuksen uudistus. Projekti pitää sisällään erityisesti uimahyppyjen sääntöpohjan keräämisen ja kääntämisen suomeksi (FINA:n säännöt, FC-kilpailusäännöt, Pohjoismaiset säännöt jne), tuomarikoulutuksen luento- ja koemateriaalien työstämisen eri koulutustasoille (luentopohjat, ennakkotehtävät, koetehtävät) ja opetus/testivideoiden kuvauksen ja koonnin sekä koulutusjärjestelmän suunnittelutyötä. Projektissa tuomarikoulutus jaetaan neljään eri tasoon. Koottava

22 22 materiaali palvelee myös muun muassa tulevaa toimitsijakoulutuksen kehittämistä sekä lajia yleisemminkin. Painopisteet Lontoon olympialaisiin valmistautuminen Maajoukkuetoiminnan tehostaminen Nuorten aamuvalmennuksen turvaaminen Tuomarikoulutuksen uudistus (erillisprojektina) Tavoitteet Olympiapaikan saavuttaminen Maailman Cupissa EM-kilpailuissa kaksi finaalipaikkaa NMM kilpailuissa finaalipaikka NEM kilpailuissa yksi mitali ja kolme finaalipaikkaa 23 mitalia PM- ja nuorten PM-kilpailuista Toimenpiteet Kilpailu- ja leiritoiminta olympialaisiin tähtääville Aamuvalmennustoiminta urheiluakatemioiden yhteydessä Maajoukkueleirit ja testileirit (UTR) Koulutusjärjestelmän uudistuksen käynnistys tuomarikoulutuksesta (erillisprojektina) Tapahtumakohtaiset tavoitteet Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Valmennustoiminta Urheiluakatemioiden valmennus Nuorten suurleirit Maajoukkueleirit/testileirit Kansallinen kilpailutoiminta SM-tason kilpailut Finn-Cup-kilpailut Kansainvälinen kilpailutoiminta Maailman Cup EM-kilpailut NMM-kilpailut 4 valmennusryhmää 20 hyppääjää 2 leiriä, 50 hyppääjää 3 leiriä ja mahdollisesti arvokilpailujen yhteydessä lyhyemmät leirit 2 kilpailua, 60 osallistujaa/kilpailu 6 kilpailua, 100 osallistujaa Olympiapaikka 2 finaalipaikka Finaalipaikka Vesa Martikkala Satu Pirhonen Satu Pirhonen

23 23 NEM-kilpailut PM-/NPM-kilpailut IYDM Dresden ja IYDM Stockholm Diving Lund Koulutustoiminta Uimahyppyopettaja I (starttipaketti) Uimahyppyopettaja II Henkinen valmennus Skandinaavinen koulutus LEN Kongressi 3 finaalipaikkaa, yksi mitali 23 mitalia 2 mitalia 2 mitalia 2 koulutusta 2 koulutusta Rio projektissa 4 koulutusta Suomesta 3 osallistujaa Suomesta 3 osallistujaa Sirja Rytkönen Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishanke Toimenpiteet Yhteistyötaho Kilpailutoiminta Tekninen ja taloudellinen apu Uimahyppyseurat Uusien seurojen rekrytointi Koulutuksen uudistus Unicef Team London ja Unicef Team Rio Starttipaketin käyttö, konsultointikäynnit Tuomari- ja toimitsijakoulutuksen ja koulutusmateriaalin uudistus Tehostetaan kilpailu- ja valmennustoimintaa Uimahyppyseurat Tuomarityöryhmä / Pirre Lammi, toimiston henkilökunta, uusi toimihenkilö Henkilökohtaiset valmentajat, uimahyppyseurat, valmennuspäällikkö 9.4 Vesipallo Vesipallon johtoryhmän jatkaa ikäkausijoukkueiden kehittämistä lisäämällä uuden ikäluokan. Tämä ikäluokka on jo mukana seurojen juniorityössä, joten liittotasoisesti pitää kansainvälinen kanssakäyminen aloittaa syksyllä Vesipalloilijan kehitysportaat on yhtenäisen ja tavoitteellisen juniorityön ohjekirja, jolla pyritään tuomaan jokaiseen ikäryhmään ja seuraan tavoitteisiin perustuva suunnitelmallinen harjoittelu. Samalla vesipallo voidaan ottaa myös muiden uintiurheilun yleisseurojen toimintaan osaksi uintiopetusta. Laaja-alaisemmalla tarjolla jokaisella aloittelevalle uintiurheilijalle voidaan tarjota monipuoliset ja mielekkäät harrastusmahdollisuudet.

24 24 Painopisteet Lapset -97 tai myöhemmin syntyneiden tason nosto Pohjoismaiselle tasolle Uuden ikäkausiryhmän ottaminen maajoukkuetoimintaan Valmentajakoulutuksen järjestäminen Kausisuunnittelun kehittäminen seuroissa Tavoitteet Nuorisomaajoukkueiden palkintosijat nuorten PM-tasolla Vesipalloilijan kehitysportaat Koulutettu valmentaja jokaiseen vesipalloseuraan Toiminta Tapahtuma Tavoite Tuottaja / vastuuhenkilö KOULUTUS Neuvottelupäivä 2 seminaaria Vesipallon johtoryhmä Valmentajakoulutus I - II tasot Vesipallon johtoryhmä Tuomarikoulutus 1 kevät ja syksy Vesipallon johtoryhmä VALMENNUSTOIMINTA Miesten maajoukkue Marko Perälä Nuoret -95 tai myöh.synt. NPM sij.1-3 Teppo Lehtinen, Kim Jernmark Nuoret -95 tai myöh. synt / tytöt. NPM 2012 Hannele Kupari, Tiina Kupari, Lapset -97 tai myöh.synt. NPM sij.1-3 Lioumis Pantelis, Antti Karkman Lapset -99 tai myöh.synt. Avoin Maajoukkuetoiminnan koordinointi VpJr / avoin SARJATOIMINTA Tuomarikorvaukset Vpjr / Uimaliiton tsto Tuomarinimitykset VpJr Tulospalvelu Janne Linnus Mediat Jussi Salminen /seurat paikallisesti KEHITTÄMISHANKKEET Vesipalloilijan kehitysportaat VpJr /Pekka Natunen Lapset -97 tai myöh.synt. VpJr / Pj Valmentajakoulutus VpJr/ Pj Seuratoiminnan kehittäminen VpJr

25 Taitouinti Yleistä Taitouinnin valmennusjärjestelmää kehitetään edelleen tukemaan seuroissa tapahtuvaa valmennusta. Päävalmentaja suorittaa seurakäyntejä ja syksyllä tullaan järjestämään suurleiri valmentajille ja uimareille. Kilpaileminen ja valmentautuminen tähtää jo vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin. Välitavoitteena ovat Lontoon olympialaiset. Lisäksi tavoitteena on säilyttää asema parhaana Pohjoismaana. Tavoitteet Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Olympialaiset, Lontoo Parin osallistuminen (24 paria) Päävalmentaja EM-kilpailut, Antwerpen Joukkue + combo finaaliin, Päävalmentaja pari + soolo 16. joukkoon Nuorten MM-kilpailut Joukkue + combo finaaliin Päävalmentaja PM-kilpailut, Tampere paras Pohjoismaa Päävalmentaja Nuorten PM-kilpailut, Kööpenh paras Pohjoismaa Päävalmentaja Comen Cup Joukkue finaaliin, combo 16. Päävalmentaja joukkoon Kansainv. kilpailut 3-4 kilpailua Päävalmentaja Suurleirit Kotimaa: 1 leiri Toimitsijakoulutukset toimitsijakoul. tarpeen muk. C-tuomari 1 kpl B-tuomari 1 kpl Taitouinnin johtoryhmä Taso I valmentajakoulutus 2 koulutusta Päävalmentaja Taso II valmentajakoulutus 2 koulutusta Päävalmentaja Toimenpiteet Vuoden aikana kehitetään taitouimarin urapolkua samoin kuin taitouintivalmentajan ja -tuomarin urapolkua. Avoimet Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestetään Tampereella kesäkuussa. Kansallista kilpailujärjestelmää kehitetään niin, että kaikissa järjestettävissä kilpailuissa kyetään hyödyntämään olemassa olevaa tietotekniikka ja sitä kehitetään edelleen. Laaditaan laatukäsikirja taitouintikilpailujen järjestämisestä Aloitteleville seuroille luodaan kummiseurajärjestelmä tukemaan lajin kehittämistä seuroissa.

26 Masters-toiminta Yleistä Masterstoiminnan tavoitteena on rakentaa yhteistoimintaa mastersikäisten uimarien, uimahyppääjien, vesipalloilijoiden, taitouimareiden ja avovesiuimareiden kesken, sekä saada harrastajat jatkamaan aktiivisen kilpailu-uransa jälkeenkin uintiurheilun parissa. Tavoitteena on myös löytää uusia aikuisharrastajia lajin pariin. Painopisteet Masterskilpailujen arvostuksen kohottaminen Aktivoida mastersien osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin Puolen Tonnin Uinti -tapahtuman kasvattaminen Seurojen masterstoiminnan kehittäminen Toimenpiteet Masterskilpailujen arvostuksen kohottaminen, ohjeet järjestäville seuroille Tiedottamisen parantaminen, sähköpostia seuroille, kirjoituksia ja Tietoja tapahtumista Uintilehteen ja kotisivulle Seurojen masterstoiminnan kehittäminen Puheenvuoro masterstoiminnasta Uidaan yhdessä -seminaariin Mastersien vesipalloturnauksen ja uimahyppykilpailujen järjestäminen Erilliset hankkeet Mastersuintiesitteen (kattaa kaikki lajit) julkaiseminen 10. KANSAINVÄLISET ARVOKILPAILUT Arvokilpailut Paikka Aika EM-kilpailut (uinti, taitouinti) Antwerpen, BEL EM-kilpailut (uimahypyt) Eindhoven, NED Masters MM-kilpailut Riccione, ITA Nuorten EM-uinnit Antwerpen, BEL Nuorten EM-uimahypyt Graz, AUT Olympialaiset Lontoo, GBR Paralympialaiset Lontoo, GBR Nuorten MM-taitouinnit Kreikka Nuorten MM-uimahypyt Adelaide (AUS) Lyhyen radan EM-uinnit Chartres, FRA Lyhyen radan MM-uinnit Istanbul, TUR

27 ERILLISPROJEKTIT 11.1 Kansainväliset arvokilpailut Suomessa Vuosien aikana selvitetään mahdollisuutta järjestää taitouinnin nuorten MMkilpailut 2014 ja/tai mastersien EM-kilpailut 2015 Suomessa. Mikäli kisoja päädytään hakemaan ja kisat Suomeen myönnetään, aloitetaan alustavat valmistautumistoimenpiteet jo vuoden 2012 aikana.