1. Matkalla kohti visiota Jatkuva arviointi Painopistealueet Eettiset periaatteet Seuratoiminta...

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2014

2 Toimintasuunnitelma 2014 Sisältö 1. Matkalla kohti visiota Jatkuva arviointi Painopistealueet Eettiset periaatteet 4 2. Seuratoiminta Uintiurheilu Kilpa- ja huippu-uinti Uinti Vammaisuinti Uimahypyt Taitouinti Vesipallo Maajoukkueet Uinnin maajoukkueet Vammaisuinnin maajoukkue Uimahyppyjen maajoukkue Kansallinen kilpailutoiminta Koulutustoiminta Viestintä Olosuhdetyö Hallinto ja talous Henkilökunta Kansallinen järjestötoiminta Kansainvälinen järjestötoiminta Kansainväliset arvokilpailut Suomessa Talous ja varainhankinta 24 Liite

3 1. Matkalla kohti visiota 2020 Suomen Uimaliiton toiminta-ajatuksena on uimataidon kehittäminen yhdessä uimaseurojen kanssa niin, että uintiliikunnasta muodostuu mahdollisimman monelle elinikäinen harrastusmuoto ja uintiurheilijat saavuttavat kansainvälistä menestystä. Yhteisiä arvoja ovat arvostus, ilo sekä halu olla paras ja ne näkyvät läpileikkaavasti kaikissa toiminnoissa. Vuonna 2013 käynnistettiin liiton uusi strategiakausi. Visiona vuodelle 2020 on, että Uintiurheilu on kansainvälisellä huipulla oleva vaikuttavin laji. Visio koostuu eri elementeistä, joita ovat: Kolmen harrastetuimman lajin tai liikuntamuodon joukossa kaikissa ikäluokissa Menestyvä, arvostettu ja haluttu laji Paras pohjoismaa 2020 Kansallisesti johtava asema Vaikuttava laji: useilla elämänalueilla, terveyttä edistävästi, tasa-arvoisesti, kansallisessa identiteetissä Vision saavuttamiseksi on nimetty neljä menestystekijää, joiden mukaan liiton toimintaa jatkossa suunnataan. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti seuratoiminnan tukemiseen, olosuhdetyöhön sekä uintiurheilun ja -liikunnan näkyvyyden lisäämiseen. Huippu-uintiurheilussa tavoitteena on nuorten urheilijoiden saattaminen kohti menestyvää aikuisurheilijan uraa. Visio saavutetaan vain jos työtä tehdään yhdessä uintiurheiluseurojen kanssa. 1.1 Jatkuva arviointi Vuoden 2013 aikana on toteutettu monia uudistuksia, jotka palvelevat strategian tavoitteita. Vuoden 2014 tavoitteena on saattaa loppuun uudistukset sekä varmistaa, että uudet toimintatavat ja toiminnot löytävät paikkansa osana Uimaliiton toimintaa. Vuoden aikana arvioidaan myös uusien työryhmien toimivuus ja tarvittaessa muutetaan rakenteita. Strategian seurantaan tarvitaan konkreettisia mittareita. Toimintavuoden aikana liittohallitus valmistelee niin määrälliset kuin laadullisetkin mittarit, joilla seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Toimintasuunnitelmaan on lisätty mittarit ja tavoitteet, joita kullakin toimenpiteellä tavoitellaan. Toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista seurataan myös puolivuotiskatsauksen avulla. 3

4 Toimintasuunnitelma Painopistealueet Seuratoiminta, huippu-uintiurheilu sekä sidosryhmä- ja yritysyhteistyö ovat edelleen liiton painopistealueet. Erityisesti seuratoiminnan toimenpiteet tulevat näkymään yhteisenä valintana jokaisella toimintasektorilla. Seuratoimintaa tuetaan mm. uudistamalla ohjaaja- ja valmentajakoulutusta, toteuttamalla seurakohtaamisia sekä parantamalla viestintää. Huippu-uintiurheilussa resursseja suunnataan erityisesti huippuvaiheen toimintaan. Samalla kehitetään toimintoja koko uimarin polulla aina lapsuusvaiheesta alkaen. Sidosryhmä- ja yritysyhteistyössä tavoitteena on lisätä Uimaliiton yritysyhteistyökumppaneiden lukumäärää ja kehittää uusia yhteistyömuotoja. Seuratoiminta: Lasten ja nuorten uimaopetuksen ja vesitaituruuden kehittäminen uintiurheiluseuroissa Seurojen yhteinen syksyn aloitustapahtuma Ohjaajafoorumi Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kehittäminen eri lajeissa Harrastajamäärien lisääminen harrasteja kilpatasolla eri lajeissa Liiton seuratoiminnan kehittämisen kokonaisuuden selvittäminen ja suunnittelu tuleville vuosille systemaattiseen kehittämistyöhön Tiedonkeruu seuratoiminnan luvuista Huippu-uintiurheilu: Uinnin päävalmentajan toiminta yhdessä urheilija- valmentajaparien kanssa ja maajoukkuetoiminnan kehittäminen Uimahyppyjen nuorten olympiavalmentajan työn tukeminen Tasapainoinen talous Laadukkaan arkiharjoittelun kehittäminen koko urheilijan polulla Valmentajien, urheilijoiden ja liiton yhteistyön lisääminen ja palautejärjestelmän käyttöönotto Uuden organisaation toimivuuden arviointi: valmennusorganisaatio ja luottamushenkilötyöryhmät Sidosryhmä- ja yritysyhteistyö: Uimaliiton aktiivinen rooli liikunnan ja urheilun järjestökentällä Vanhoista kumppanuuksista huolehtiminen ja uusien sopimusten hankinta Jäsenetujen rakentaminen uimaseurojen jäsenille Olosuhdevaikuttaminen 1.3 Eettiset periaatteet Suomen Uimaliitto on sitoutunut noudattamaan urheilujärjestöjen Reilun Pelin periaatteita. Hyvän hallinnon periaatteet ovat olleet liiton organisaatiouudistuksen kulmakivenä. Uutta organisaatiota arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota läpinäkyvyyteen, vastuullisuuteen ja luotettavuuteen. Uimaliitto toimii määrätietoisesti kansallisen ADT ry:n sekä kansainvälisen WADA:n ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti tarjoten uintiurheilijoille koulutusta ja valistusta sekä toimeenpanemalla testauksia. Antidopingtyötä tehdään kaikilla organisaation tasoilla. Käynnissä oleva Puhtaasti Paras -ohjelma on osa Uimaliiton toimintaa. Uimaliitto osallistuu aktiivisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön ja urheilujärjestöjen tasa-arvotyöhön sekä edistää laaja-alaista tasa-arvoa toiminnan kaikilla osa-alueilla. 4

5 2. Seuratoiminta Uimaliiton strategia on uimaseurojen ja liiton yhteinen työkalu. Seuratoiminnan kehittäminen tukee Uimaliiton Parhaassa liitossa parhaat seurat -menestystekijää, jossa pääajatuksena on varmistaa laadukas seuratoiminta ympäri Suomea. Uintiurheiluseuroilla on myös suuri vaikutus suomalaisten uimataidon kehittämiseen sekä omatoimisen terveys- ja kuntoliikunnan lisääntymiseen. Strategiassa tavoitteena onkin varmistaa uintiliikunnan rooli kolmen harrastetuimman lajin joukossa. Seuroja kannustetaan ja tuetaan tekemään omia pitkän tähtäimen suunnitelmia samassa suunnassa Uimaliiton tavoitteiden kanssa. Uimaliiton roolina on vahvistaa ja tukea seurojen tarjontaa koko elämänkulun ajalle. Uimaseuroissa on mahdollista harrastaa ja kilpailla lapsesta aina masters-sarjoihin saakka. Masters-uintiurheilu on seuroissa toteutettavaa aikuisten tavoitteellista kuntoliikuntaa. Masters-toiminnan tavoitteena on saada kilpailu-uransa päättäneet uintiurheilijat pysymään lajin parissa, lisätä seuroissa nuorten ja aikuisten aktiivista osallistumista sekä innostaa seuroja lisäämään kunto- ja terveysliikuntaa. Laadukkaan seuratoiminnan varmistamiseksi Uimaliitto tarjoaa ohjaaja- ja valmentajakoulutusta, seurakohtaamisia ja kohdennettuja kehitysprosesseja. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Laadukkaan lasten ja nuorten uintiurheilutoiminnan toteuttaminen uimaseuroissa Monipuolisen aikuisliikunnan edistäminen uimaseuroissa ja omatoimisen uintiliikunnan tukeminen Seuratoimijoiden osaamisen kehittäminen Vuosittaisten seurakohtaamisten järjestäminen Seurapalvelujen toteuttaminen Vesitaituriksi uimaseurassa: yhteisen syyskauden tapahtuman suunnittelu ja toteutus, yhteisten toimintamallien käytön lisääminen Sinettiseuratoiminta Seuratoiminnan kehittämistukihankkeiden seurakohtainen sparraus Valmentajafoorumin Vesitaituriksi uimaseurassa -linja Ohjaajakoulutukset Ui Kesäksi Kuntoon -kampanja Masters-toiminta Ohjaajakoulutukset Seurakysely ja tulosten hyödyntäminen SEKE-hanke Pohjois-Savossa Oman seuran analyysin käyttöönotto HuimaSeura -kriteerien luominen Seurafoorumit (2/vuosi) Aluefoorumit Seuravakuutukset Neuvonta Kunniamerkit Vesitaiturit, Vesiralli, Tekniikkaralli: järjestävien seurojen lukumäärä Sinettiseurojen lukumäärä, osallistuvat seurat Sinettiseminaariin Seuratuen hankehakemusten sparrausten määrä suhteessa hakemuksiin Osallistujien lukumäärät ja palaute Lasten ja nuorten liikkujien määrä seuroissa Kampanjaan osallistuvien hallien ja liikkujien määrä Masters-lisenssien määrä ja osallistujat kilpailuissa Koulutetut ohjaajat Aikuisliikkujien määrä seuroissa Seurakyselyn tulosten vertailu edellisen vuoden tuloksiin SEKE-hankkeen palaute HuimaSeurojen ja liiton yhteistyön kehittyminen Osallistujien lukumäärä Palaute seuroilta Palvelujen käyttöaste 5

6 Toimintasuunnitelma 2014 Vuoden 2014 päätavoitteena on lisätä yhteisten toimintamallien käyttöä seuroissa sekä toteuttaa yhteinen syyskauden avajaistapahtuma uintiurheiluseurojen profiilin nostamiseksi. Seuratoiminnan kehittäminen on laaja kenttä, jossa jokaisella lajilla ja toiminnalla on oma roolinsa. Uimaliiton seuratoiminnan kehittämisryhmä vastaa erityisesti lasten, nuorten ja aikuisten harrasteliikunnan sekä seuratoimijoiden ja seurajohdon kehittämistoimenpiteistä. Muita toimenpiteitä tehdään jokaisessa lajissa erikseen. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti muiden suomalaisten liikuntajärjestöjen kanssa. 3. Uintiurheilu Huippu-uintiurheilun strategisena tavoitteena on olla vuoteen 2020 mennessä paras Pohjoismaa. Uinti, vammaisuinti ja uimahypyt ovat seuraavan olympiadin painopistelajeina. Painopistelajeissa järjestetään maajoukkuetoimintaa tähdäten maailman huipulle. Kehityslajeissa, taitouinnissa ja vesipallossa, tavoitteena on lisätä harrastajamääriä kansallisesti seuratoiminnan kautta ja osallistua pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin. Organisaatiouudistuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä eri uintiurheilulajien yhteistyötä niin suunnittelun kuin valmennusosaamisen näkökulmista. Uusi huippu-uintiurheilun johtoryhmä asettaa aikuisten ja nuorten maajoukkueiden menestystavoitteet. Mukana ovat lähtökohtaisesti kaikki Uimaliiton lajit. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa kehityslajien mahdollisuus oppia painopistelajeista sekä varmistaa lajien yhteismitallisuus niin maajoukkuetoiminnan, valintakriteerien kuin toimintatapojen osalta. Uintiurheilussa järjestetään liittojohtoisesti harjoitusleirejä, kansainvälisiä kilpailumatkoja sekä osallistutaan arvokilpailuihin. Eri lajien maajoukkueet matkustavat keskimäärin 2500 vuorokautta vuodessa. Lajipalvelujen päätehtävänä on matka- ja leirivarausten hoitaminen sekä toimintasuunnitelman mukaisten kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumiset ja matkajärjestelyt. Toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen ottaen huomioon tapahtumien urheilulliset tavoitteet. Lajipalvelut koordinoi myös kansainvälistä kirjeenvaihtoa eteenpäin työryhmille/lajeille ja hoitaa niihin liittyvät toimeksiannot. 6

7 3.1 Kilpa- ja huippu-uinti Kilpa- ja huippu-uinnin lähtökohtana on huipulle tähtäävän uimarin polun kokonaisvaltainen tukeminen ja osaamisen varmistaminen polun eri vaiheissa. Liittojohtoisella kehitystyöllä varmistetaan urheilijoiden arkiharjoittelun riittävä määrä ja laatu, valmentajien osaamisen lisääntyminen, keskeisten akatemiapaikkakuntien ja seurojen tukeminen sekä huippu-uinnin edellyttämät olosuhteet. Uinnin valmennuslinja kehittää ja varmistaa suomalaista uintivalmennusosaamista uimarin polulla. Uimarin polku jaetaan lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheeseen. Lapsuus- ja valintavaiheen alkuosan toiminta keskittyy valmentajien tietouden ja osaamisen lisäämiseen. Lapsuusvaiheessa lahjakkaita urheilijoita ja heidän valmentajiaan tuetaan liiton järjestämillä Rollo-leireillä. Valintavaiheen tavoitteena on uimarin arkiharjoittelun laadun parantaminen, voittamisen kulttuurin iskostaminen ja sen jalkauttaminen kansainvälisissä kilpailuissa. Ikäkausi- ja nuorten maajoukkueelle toteutetaan liiton toimesta niin maajoukkueleirejä kuin mahdollisuus kansainvälisiin kilpailuihin. Ikäkausimaajoukkueen tukena toimii osa-aikainen nuorten olympiavalmentaja ja nuorten maajoukkueesta vastaa päätoiminen nuorten olympiavalmentaja. Huippuvaiheen tavoitteena on mahdollistaa finaali- ja mitalitason menestys EM-, MM-, olympia- ja paralympiauinneissa. Liittojohtoisessa toiminnassa tämä tarkoittaa panostusta 2016 Rio de Janeiron olympialaisten ja paralympialaisten potentiaalisiin menestyjiin yhteistyössä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön ja lajiryhmävastaavan kanssa. Tavoitteena on saavuttaa kaksi mitalia Rio de Janeiron olympialaisessa ja paralympialaisissa. Aikuisten maajoukkueen osalta suurin panostus on ollut ulkomaalaisen päävalmentajan palkkaaminen. Vammaisuinnin maajoukkuetoiminnasta vastaa päätoiminen vammaisuinnin valmennuspäällikkö. 7

8 Toimintasuunnitelma Uinti Strategian mukaisesti uinnissa tavoitteena on olla paras Pohjoismaa vuonna Toimintaa suunnitellaan huippu-uintiurheilun johtoryhmässä, joka asettaa tavoitteet kullekin olympiadille. Uinnin asiantuntijaryhmä vastaa akatemiatoiminnan ja valmennusosaa misen kehittämisestä. Vuonna 2014 päätavoitteena on varmistaa suunnitelmallinen, toimintaa arvioiva ja yksilölliset ominaisuudet huomioiva valmennus koko uimarin polulla. Erityisesti huomiota kiinnitetään fyysisten ominaisuuksien harjoittamiseen sekä motoristen perustaitojen arviointiin. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Lapsuusvaihe: Rollo-leirien sisältö ja testit vastaamaan lapsuusvaiheen laadukasta päivittäisharjoittelua ja kilpailuissa onnistumista Harjoitusmäärät ja laatu varmistavat IKMJ-osaamistavoitteet Valintavaihe: Urheiluakatemiaverkoston kehittäminen Nuorten- ja ikäkausimaajoukkueen uimareiden päivittäisharjoittelun tehostaminen Huippuvaihe: Päävalmentajan toiminnan vakiinnuttaminen Laadukkaat maajoukkuetoiminnot Rollo-leirit, 4 leiriä Vieru mäellä Leiriohjelmaan taidon ja osaamisen varmistavia osa-alueita Valmentajille leirien yhteydessä koulutusta lapsen motoristen taitojen kehittämiseen KTK- ja allastestien hyödyntäminen ja seuranta Pisaran kautta Uimaliiton akatemiaohjeistus: liiton ja jäsen seurojen tarpeiden kartoittaminen Akatemiatapaamiset Uintiyläkoulutoiminnan edistäminen Nuorten olympiavalmentajien yhteistyön lisääminen kotimaan liittojohtoista leirivuorokautta ja 1-2 kv. kilpailua Systemaattinen harjoittelun seuranta Pisaran avulla Päävalmentajan tuki uimarivalmentajapareille seurakäynneillä ja maajoukkuetapahtumissa Huippu-urheiluyksikön kanssa tehtävä yhteistyö: terveydenhuolto, ennaltaehkäisevä fysioterapia, lajiryhmävastaavien tapaamiset KTK-testejä liittojohtoisesti yli 100, 10 seuraa mukaan KTK-testaamiseen Seuranta Pisarassa 100 m SKU-mitalit Rollo-joukkueen RT-pisteet Harjoitusmäärien seuranta Pisarassa Kolme koulutusta akatemiapaikkakunnilla 3-4 akatemiatapaamista Akatemiaohjeistus valmis mittareineen Valmennusorganisaation tapaamiset RT-pisteet ikäkausi- ja nuorten maajoukkueilla Tulostaso EYOF, NEM, Multinations NEM-finaali- ja semifinaalipaikat Menestys verrattuna tavoitteisiin Palaute maajoukkuetoiminnoista urheilijoilta ja valmentajilta Tulostason kehittyminen Kaikilla maajoukkueuimareilla on nimettynä oma lääkäri 8

9 3.1.2 Vammaisuinti Vammaisuinnin pitkän tähtäimen tavoite on arvokilpailumenestys Rion 2016 ja Tokion 2020 Paralympialaisissa sekä joukkuekoon kasvattaminen arvokilpailuissa. Vuoden 2014 päätavoitteet ovat arvokilpailumenestys kesän EM-uinneissa, uusien urheilijoiden rekrytointi seuroihin ja nuorten urheilijoiden tukeminen järjestämällä harjoittelua tukevia leirejä sekä IPC:n toimijoiden määrän lisääminen Suomessa. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uusien urheilijoiden rekrytoiminen Osaamisen lisääminen: IPC:n toimijoiden (luokittelijat/tuomarit) määrän lisääntyminen Suomessa valmennusosaamisen lisääntyminen Yhteistyö Paralympiakomitean ja VAU:n kanssa Olemassa olevien tapahtumien hyödyntäminen; Loiskutellen leiri, Junior Games Uudet rekrytointimahdollisuudet (muualla toimivat mallit) Talenttileiri (1-2/v) arkiharjoittelun tukemiseksi nuorten leirin yhteydessä IPC:n koulutuksiin osallistuminen (luokittelu/tuomaritoiminta) Kansallisiin ja/tai kv. koulutuksiin osallistuminen sekä luokittelutoimintaan osallistuminen Uimareiden määrä Toiminnassa mukana olevien seurojen ja valmentajien määrä 1-3 uutta toimijaa (luokittelija/tuomari) 1-2 osallistujaa, 1-2 koulutusta osallistuminen 2-3 IPC:n luokittelutapahtumaan Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen Vammaisuimareiden kilpailutoiminnan ja menestyksen varmistaminen Pohjoismaisen yhteistyön parantaminen esim. kv. arvokilpailujen tukitoimintojen ja luokittelun suhteen IPC:n koulutuksiin ja työryhmiin osallistuminen SUiL:n, SUH:n, VAU:n ja Paralympiakomitean välisen kehittämistyöryhmän toiminnan jatkuminen Yhteistyö Huippu-urheiluyksikön kanssa vammaisurheilun kehittämisessä Maajoukkuetoiminta Tukipalvelujen organisointi Kansallinen kilpailumahdollisuus, näyttöjä mahdollista antaa kansallisissa kilpailuissa (SM, GP-sarja), IPC.n hyväksyntä kilpailuille Säännöllinen osallistuminen ja tiedonjako Tapahtumien määrä SM-uinteihin osallistuvien lukumäärä Maajoukkuetoimintojen palaute Arvokilpailujen menestystavoitteet 9

10 Toimintasuunnitelma Uimahypyt Uimahypyissä on realistiset mahdollisuudet saada menestyviä urheilijoita 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin ja kasvavalla menestyksellä myös vuoden 2020 olympialaisiin Tokioon. Pitkän tähtäimen tavoitteena on uimahyppyjen harrastajamäärien nostaminen ja toiminnan laadun parantaminen. Uimahyppytoiminta tukee strategista tavoitetta nousta parhaaksi pohjoismaaksi uintiurheilussa. Nousu parhaaksi pohjoismaaksi edellyttää liittojohtoisen valmennuksen ja akatemiavalmennuksen tehostamista sekä laadukasta seuratoimintaa harrastajamäärien kasvattamiseksi. Seuraavan olympiadin painopisteenä on Rio projektin käytännön toiminta ja panostus huippuvaiheen toimintaan. Vuoden 2014 päätavoitteet ovat maajoukkuetoiminnan tehostaminen ja valmennustoiminnan tukeminen. Uimahyppyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan uimahyppyjen asiantuntijaryhmässä ja Uimaliiton huippu-uintiurheilun johtoryhmässä. 10

11 Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Maajoukkuetoiminnan tehostaminen Rio-projektin toteutus pääosin kilpailumatkojen tuen muodossa 2-3 syncro-leiriä Uimahyppyjen kausisuunnitelmapohja luotu ja koottu 1 hyppääjä käynyt leirillä Pohjoismaissa Urhean aamuvalmennus varmistettu Akatemioiden oheispalveluiden hyödyntäminen (koulutus, fysioterapia, lääkäripalvelut) Maajoukkueen kesäharjoittelu turvattu Uimahyppääjän polku valmistuu Talent-ryhmä valittu, 1-2 leiriä ja kv. kilpailumatka järjestetty Valmentajien tietojen vaihto ja yhteisten valmennuslinjojen luonti Talent-toiminnan kautta Nuorten olympiavalmentajan ja valitun hyppääjän ulkomaan leiri Uusien seurojen rekrytointi, harrastajamäärän kasvu Lapsuus- ja valintavaihe: Uusi Uimahyppääjän ohjaajakurssi 1 ja 2 Yhteiskoulutukset muiden lajien kanssa toteutuneet, osallistujamäärät ja palaute Nimetty viestintävastaava, juttujen määrän kasvu lehdessä ja verkkosivuilla Tulosluokkien seuranta ja nuorten talent-ryhmän täydennys Tasojärjestelmä nostaa lahjakasta nuorta loogisesti huippua kohti Valmennustoiminnan tukeminen Valmennusosaamisen lisääminen Seuratoiminnan tukeminen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen Kansallisen kilpailutoiminnan toteuttaminen koko uimahyppääjän polulla Rio 2016-projektin jatkaminen Naisten 3 m parihyppyjen harjoittelumahdollisuuden vahvistaminen Kausisuunnitelmien koordinointi Huippuvaihe: Pohjoismainen leiri-yhteistyö Nuorten olympiavalmentaja Helsinki Akatemiavalmennus: HKI, Oulu, Turku Huippujen harjoitteluolosuhteisiin vaikuttaminen Uimahyppääjän polun luominen Lapsuus- ja valintavaihe: Talent-ryhmän käynnistäminen Huippuvaiheessa kansainvälinen yhteistyö huippuvalmentajien kanssa Huippuvaiheen koulutukset: LEN/FINAn koulutukset (1-2 hlö), osallistuminen skandinaaviseen koulutukseen (3 hlöä) Toiminnan laajuuden ja laadun kasvattaminen Tuomarikoulutus 2x 1 suurleiri, 1-2 alueleiriä yhteistyössä seurojen kanssa Näkyvyyden lisääminen Lajiyhteistyön kehittäminen yhteisten koulutusten avulla Koulutusmateriaalien uudistamisen jatkaminen Hallimestaruuskilpailut ja SM-kilpailut (aikuiset, nuoret): huippujen ja haastajien kohtaaminen, näyttöjen vahvistaminen, valintavaiheen vahvistaminen Huippuhyppääjien ja haastajien kohtaaminen Valintavaiheen vahvistaminen Näyttöjen vahvistaminen Finn-Cup 1-6 Lahjakkuuksien löytäminen, kilpailemaan oppiminen 11

12 Toimintasuunnitelma Taitouinti Kuluvan olympiadin tavoite on lisätä lajin harrastajamäärää 40 prosentilla. Tavoitteeseen edetään lisäämällä urheilijoiden ja taitouintia tarjoavien seurojen määrää. Laatua lajin sisäisesti nostetaan lisäämällä toimijoiden osaamistasoa sekä toiminnan ammattimaisuutta. Taitouinti on Uimaliiton kehitys laji kuluvan olympiadin aikana. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Kolme uutta seuraa taitouinnin toteuttajana Ajantasaisen valmentaja- ja tuomarikoulutusmateriaalin tuottaminen ja säännöllisen koulutustoiminnan organisoiminen Nuorten MM-kilpailujen onnistuminen Tampereella Aktiivisen junioritoiminnan käynnistäminen ja tukeminen Luodaan starttikoulutus uusille seuroille ja kootaan materiaali koulutukseen Seurojen konsultoiminen taitouinnin aloittamiseksi Taitouimarin polun jalkauttaminen uusiin seuroihin Lajitaso 1-koulutusmateriaalien ja tuomarikoulutusmateriaalien päivittäminen kevään 2014 aikana Luodaan valmentajan ja tuomarin urapolku Järjestetään valmentaja-, tuomari- ja toimitsijakoulutukset Osallistutaan kilpailujärjestelyihin Tuetaan suomalaisurheilijoiden valmentautumista kilpailuihin Järjestetään toukokuussa ja elo-syyskuussa kansalliset leirit NMJ-valintakriteerit Pisarassa Uuden järjestelmän mukainen urheilijoiden valintaleiri elokuussa Toimenpiteitä suunnittelee ja toteuttaa taitouinnin asiantuntijaryhmä. Vuoden 2014 päätavoitteet ovat taitouimarin polun jalkauttaminen seuratoimintaan sekä kansainvälinen onnistuminen nuorten MM-kilpailuissa ja henkilökohtaisten ennätyspisteiden saavuttaminen. Pidetään starttikoulutus tammi- ja elokuussa 2014 Kolmessa uudessa seurassa taitotaso 1-tasoisia uimareita vähintään 30 kpl Lisenssimäärä Valmentajakoulutusten osallistujamäärät 1 uusi kilpailunjohtaja 1-2 uutta tuomarikouluttajaa 1-2 tuomaria kansainväliseen kilpailuun, jossa tuomaritarkkailija 1-2 kansainvälistä tuomari- ja valmentajakoulutusta Onnistuneet kilpailut Duon menestyminen kilpailuissa Leirien osallistujamäärät Pisaran käyttöönotto 12

13 3.4 Vesipallo Vesipallon pitkän tähtäimen tavoitteena on kotimaisen kilpailu- ja harrastustoiminnan kehittäminen. Toiminnassa painotetaan seuraavina vuosina vesipallosta kiinnostuneiden seurojen tukemista, jotta kynnys vesipallon aloittamiseen madaltuisi. Toimintaa kehitetään ja suunnitellaan vesipallon asiantuntijaryhmässä. Vuoden 2014 päätavoitteina ovat vesipalloilijan urapolun tekeminen, kansallisten sarjojen laadukas toteuttaminen sekä nuorten ikäkausimaajoukkueiden toiminnan kehittäminen. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Sarjatoiminnan järjestäminen Seuratoiminnan kehittäminen Lisää vesipallon harrastajia Koulutuksen kehittäminen Vesipalloilijan polku Maajoukkuetoiminnan toteuttaminen Tuomarikorvaukset ja -nimitykset Tulospalvelu Mediayhteistyö Pitkäjänteisen suunnitelman luominen Luodaan vesipalloilijan polku Järjestetään seurojen neuvottelupäivä maalis-huhtikuussa Järjestetään valmentajakoulutusta Tuetaan syksyn seurajohtoisen valmentajafoorumin järjestämisessä Vesis-ohjaajakoulutuksen parempi linkittäminen Vesiralliin Nuorten PM-turnaukseen osallistuminen Nuorten leirit syksyllä 3-4 kpl ennen PMkilpailuja, ikäryhmät A (-95), B (-97), C (-99) ja D (-01) Miesten maajoukkue: joukkueenjohtajan ja valmentajan etsiminen, toimintasuunnitelman suunnittelu kaudelle , vähintään 25 sitoutunutta pelaajaa tavoitteena, pelaajatarkkailu Finnkampen-tapahtuma, toukokuu 2014 Naisten/A-B -tyttöjen maajoukkue: joukkueenjohtajan etsiminen, toimintasuunnitelman luominen kaudelle , rahoituksen suunnittelu, kokoaminen, kaksi leiriä keväällä ja kaksi leiriä syksyllä, osallistuminen yhteen turnaukseen, vähintään 25 sitoutunutta pelaajaa tavoitteena Sarjakausi : 5 sarjaa, 28 joukkuetta, 221 ottelua Tulospalvelujärjestelmä käytössä Teksti-TV: miesten ja naisten SMsarjojen tulokset ja sarjataulukko Sarjakausi : 7 sarjaa, 35 joukkuetta, 300 ottelua 20 koulutettua valmentajaa Vesipalloilijan polku valmis Uudistettu Vesismateriaali Vesirallissa Valmentajafoorumiin 20 osallistujaa +10% Lisenssimäärät (VPA, VPB) Paras pohjoismaa Leirien onnistuminen Sitoutuneet pelaajat ja vetäjät 13

14 Toimintasuunnitelma Maajoukkueet Maajoukkuetoiminta ja osallistuminen arvokilpailuihin ovat liiton perustehtäviä. Uinnissa ja uimahypyissä tavoitteena on kansainvälinen menestys aikuisten ja nuorten olympia-, MM- ja EM-tasolla. Taitouinnissa ja vesipallossa tähdätään tällä hetkellä pääsääntöisesti pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin. Vuonna 2014 maajoukkuetoiminnan tavoitteena antaa urheilijoille kansainvälisiä kilpailukokemuksia, tukea laadukkaassa arkiharjoittelussa sekä oppia menestymisen kulttuuria. Liiton tavoitteena on löytää tasapaino toimintojen ja käytössä olevien resurssien välillä. 4.1 Uinnin maajoukkueet Aikuisten maajoukkue Tavoitteet: 1. Onnistuminen arvokisoissa, to the Podium 2. Urheilullisuuden varmistaminen Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri Turku Tekniikka analyysien tekeminen ja laadukas allasharjoittelu pitkällä altaalla SM-uinnit (50m) Turku Tulostason nousu, finaaliin oikeuttava tulos, näyttökisa EM-uinteihin Suomi-Viro maaottelu Espoonlahti Viimeinen näyttökisa EM-uinteihin, 20 uimaria Leiri paikka avoin EM-joukkue, uimaria, laadukas harjoittelu pitkällä radalla ja EM-joukkueen ryhmähengen luominen Leiri Canet-en-Roussillon Mare Nostrumkilpailut Barcelona ja Canet EM-joukkue, valmistava leiri Mare Nostrum kiertueelle, ryhmähengen vahvistaminen ja kilpailuun valmistava harjoittelu EM-joukkue, kokemuksen haku kovasta kansainvälisestä kilpailusta Pre-Camp Rijeka EM-joukkue, kovan ja laadukkaan allasharjoittelun toteuttaminen Kotimaan harjoitusolo-suhteiden varmistaminen Pori, Turku, Jyväskylä, Oulu 2x8 vrk leiri, vain EM- ja Nuorten olympialaisten uimarit, uimareiden yhteisharjoittelun mahdollistaminen kesätauon aikana EM-uinnit ja esileiri Berliini 1 mitali + 4 finaalipaikkaa Leiri Turku Noin 30 uimaria, kauden avaus ja kuivaharjoittelun painotus Leiri ulkomaa Noin 20 uimaria, Maailman Cup osakilpailuun valmistavaa harjoittelua World Cup + leiri Ajankohta ja paikka avoin 20 uimaria, kokemus kansainvälisestä kilpailusta ja finaalipaikkojen saavuttaminen SM-uinnit (25m) Tampere Tulostason nousu, finaaliin oikeuttava tulos Lyhyen radan MMuinnit Doha 3 finaalipaikkaa 14

15 Nuorten maajoukkue Tavoitteet: 1. Harjoitusmäärien varmistaminen ja seuranta, urheilulliset uimarit 2. Kansainvälinen kilpailukokemus, kauden päätähtäin arvokisoihin ja omien ennätysten parantaminen Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri Turku Tekniikka-analyysit päälajeista, joukkueen ryhmäytyminen, kova harjoitusleiri, 20 uimaria Suomi-Viro maaottelu Mare Nostrum-kilpailu ja leiri Nuorten EM-uinnit, Dordrecht, Hollanti Espoo Kokemus kansainvälisestä kilpailusta, näyttömahdollisuus NEM-kisaan, 20 uimaria Canet, Barcelona NEM-joukkueen yhteinen joukkueen kokemus kovasta kv. kilpailusta, leirillä pääpaino kehittävällä harjoittelulla Dordrecht Yli 10 semifinaali- ja 4 finaalipaikkaa, omien ennätysten ja tilastopaikkojen parantaminen, onnistuminen kovassa kilpailussa Nuorten olympialaiset Nanjing Tyttöjen viestijoukkue, 4+2 poikaa Leiri Syyskuu Testipatterin läpikäynti, kauden avausleiri ja kauden toiminnan esittely, 20 uimaria Svenska SimSpelen Lokakuu, Väsby Nuoret kovaan kisaan kokemaan uutta, 14 uimaria Pohjoismaiden nuorten mestaruuskilpailut Ruotsi 1-3 joukossa maiden pistekilpailuissa, 8+8/preseniorit 8+8 Ikäkausimaajoukkue Tavoitteet: 1. Harjoitusmäärien varmistaminen ja taitavat, urheilulliset uimarit 2. Kansainvälinen kilpailukokemus, kauden päätähtäin arvokisoihin ja omien ennätysten parantaminen Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri Pojat: Vierumäki Tytöt: Vierumäki Kovan harjoittelun merkitys, taitavuus altaassa ja kuivalla Multinations, kilpailu ja leiri Kypros Lajiryhmien parhaat 8+8 uimaria Pohjoismaiden Ikäkausimestaruusuinnit Tanska 8+8 uimaria, 1-3 parhaan maan joukossa maiden pistekilpailuissa Leiri Vierumäki Testaus, ryhmäytyminen ja altaassa eri vauhtialueet Svenska SimSpelen Lokakuu, Väsby, Ruotsi Kansainvälinen kisakokemus ja joukkuehenki 15

16 Toimintasuunnitelma Vammaisuinnin maajoukkue Vammaisuinnin maajoukkue Tavoitteet: 1. Uimareiden arkiharjoittelun tukeminen ja maajoukkueen tukipalveluiden hyödyntäminen 2. Onnistuminen EM-uinneissa ja kansainvälisen kilpailukokemuksen lisääminen 3. Rion aikaeroon ja matkustamiseen valmistautuminen 4. Nuorten ryhmän toiminta Paralympiakomitean kanssa Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri Turku Tekniikka-analyysi, arkiharjoittelun tukeminen, kausisuunnitelma, 3-5 urheilijaa Leiri Turku Arkiharjoittelun tukeminen, 3-5 urheilijaa Nuorten leiri Pajulahti Nuorten arkiharjoittelun tukeminen ja ryhmäytyminen, 6 urheilijaa valmentaja British Open (tmv. Euroopan kilpailu) huhtikuu, Sheffield Kansainvälisen kilpailukokemuksen saaminen, näyttömahdollisuus EM-uinteihin, uusien uimareiden luokittelu, 6-8 urheilijaa, 3 luokittelua SM-kilpailut Turku Uimarimäärän kasvaminen, näyttökilpailumahdollisuus Suomi-Viro Espoo Vammaisuimarit mukaan maaottelu Leiri paikka avoin Arkiharjoittelun tukeminen, valmistautuminen kesäkauteen, 4-6 urheilijaa German Open touko-kesäkuu, Berliini Kansanvälisen kilpailukokemuksen saaminen, kv. kilpailukokemus kovassa seurassa ennen EM-uinteja, 4-6 urheilijaa Nuorten leiri Pajulahti Nuorten arkiharjoittelun tukeminen, vertaistuki ryhmässä, uusien uimareiden mukaantulo, 6+10 urheilijaa ja 2-3 valmentajaa Pre-Camp Rijeka Kesäajan harjoittelun tukeminen, valmistautuminen EM-uinteihin, EM-joukkue EM-uinnit (IPC) heinä-elokuu 5-7 urheilijaa; 1 mitali + 6 finaalipaikkaa Nuorten leiri Pajulahti Nuorten arkiharjoittelun tukeminen, muihin lajeihin tutustuminen, 6 urheilijaa valmentajaa Leiri Turku Kauden avausleiri, pääpaino oheisharjoittelussa, 4-5 urheilijaa Leiri ulkomaa Arkiharjoittelun tukeminen, 4-5 urheilijaa Nuorten leiri paikka avoin Nuorten arkiharjoittelun tukeminen, 6 urheilijaa valmentajaa SM-uinnit Turku Uimarimäärän kasvaminen Rion valmistautuminen (leiri/kilp. 1 tapahtuma) aika ja paikka avoin 3-4 urheilijaa, Rion aikaeroon ja matkustamiseen valmistautuminen Uinnin ja vammaisuinnin maajoukkueiden toimintaa seurataan systemaattisen palautejärjestelmän avulla. Palautetta kerätään jokaisen tapahtuman jälkeen ja se käydään läpi valmentajaorganisaation toimesta. Kauden jälkeen tehdään yhteenveto liiton järjestämien maajoukkuetapahtumien saamasta palautteesta sekä tavoitteiden toteutumisesta. 16

17 4.3 Uimahyppyjen maajoukkue Uimahyppyjen maajoukkue Tavoitteet: 1. Kansainvälisen kisakokemuksen kartuttaminen 2. Onnistuminen kauden pääkilpailuissa (nuorten EM, EM) Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle FINA Grand Prix Rostock Rostock, Saksa 1-4 urheilijaa, 1 finaalipaikka Maajoukkueleiri kotimaassa Amsterdam Open Maaliskuu, Turku Amsterdam, Hollanti 3 päivää: aikuisten maajoukkue 5 urheilijaa, nuorten maajoukkue 5 urheilijaa Aikuisten maajoukkue 5 urheilijaa, nuorten maajoukkue 5 urheilijaa: 5x EM-rajan ylitys, 5x NEM-rajan ylitys, 1x NMM-rajan ylitys IYDM Dresden Dresden, Saksa 2-4 urheilijaa, 2 finaalipaikkaa, 2-4 x NEM-rajan ylitys, 1x NMM-rajan ylitys FINA Grand Prix Montreal Parihyppy-leirit Montreal, Kanada 1 urheilija, yhdistetään kv. leiriin, harjoittelu huippujen kanssa Kevät ja kesä, Helsinki, Mäkelänrinne 2-3x, 3-5 päivää, harjoittelua yhdessä EM-kisoja varten. Nuorten EM-kilpailut , Bergamo, Italia 5 urheilijaa, A-valintaraja neljällä urheilijalla, 5-6 finaalipaikkaa, 1x SM-luokkaraja Grand Prix Bolzano Italia 5-6 urheilijaa, 1 finaalipaikka, EM-kilpailujen esikilpailu maajoukkueurheilijoille EM-kilpailut Berliini, Saksa 5-6 urheilijaa, A-valintaraja 5 urheilijalla, 6 finaalipaikkaa, 1 sijoitus 6 joukkoon, 2x M-luokkaraja, onnistuminen pääkilpailussa Nuorten MM-kilpailut , Penza, Venäjä 1-2 urheilijaa, 1-2 sijoitusta 16. joukkoon PM-leiri Joulukuu, Ruotsi 2-3 päivää, maajoukkue ja nuorten maajoukkue PM-kilpailut Ruotsi yli 15 urheilijaa, 25 mitalia, paras Pohjoismaa 5. Kansallinen kilpailutoiminta Uintiurheilun kilpailutoiminta on yksi keskeisimpiä liiton toimintoja. Pyrkimyksenä on mahdollistaa kilpailemisen mahdollisuus eri lajeissa kansallisella tasolla huomioiden sekä lasten ja nuorten harrasteliikunnan että lajien huippujen tarpeet. Pitkän tähtäimen tavoitteena on taata yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet eri paikkakunnilla. Kansallisen kilpailutoiminnan laadun takaamiseksi koulutetaan henkilöitä tuomari- ja toimitsijatehtäviin, ja ylläpidetään jo koulutettujen ihmisten osaamista. Vuonna 2014 toiminnassa päätavoitteena on uuden kilpailutyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen sekä tuomari- ja toimitsijakoulutusten kokonaisuuden selkeyttäminen. 17

18 Toimintasuunnitelma 2014 Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Kansallisten arvokilpailuiden järjestäminen eri ikäluokille Kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen Tuomareiden ja toimitsijoiden osaamisen lisääminen yhteistyössä Tuomariklubin kanssa Osallistujamäärät Palaute koulutuksista Kansainvälisten arvokilpailuiden järjestäminen Uinti: Supermasters (25 m) Grand Prix -kilpailusarja (25 m, 50 m) Mastersmestaruusuinnit (25 m) Suomen mestaruus ja nuorten Suomen mestaruusuinnit (50 m) Grand Prix Challenge (50 m) Ikäkausimestaruusuinnit (50 m) Mastersmestaruusuinnit (50 m) Suomen mestaruus ja nuorten Suomen mestaruuskilpailut (25 m) Ikäkausimestaruusuinnit (25 m) Avovesiuinnin SM-kilpailut Rollo-uinnit (50 m) Uimahypyt: Suomen mestaruus- ja nuorten Suomen mestaruuskilpailut Masters Suomen mestaruuskilpailut Hallimestaruus- ja nuorten hallimestaruuskilpailut Taitouinti: Suomen mestaruuskilpailut Nuorten Suomen mestaruuskilpailut Ikäkausimestaruuskilpailut Vesipallo: SM-sarjat, Divisioona Tarkkaillaan sekä kansalliset arvokilpailut että muita kansallisia kilpailuja Valitaan vuoden esimerkillisin uintikilpailu Ylläpidetään ja koordinoidaan eri lajien kilpailuohjelmistoa ja tilastointipalvelua Kehitetään ohjelmistoja vastaamaan kilpailujärjestelmien tarpeita Valitaan vuosien 2015 ja 2016 arvokilpailuiden järjestäjät ja paikkakunnat Luodaan kansallisten arvokilpailuiden sisällöstä pidemmän aikavälin suunnitelma Tuomari- ja toimitsijakurssit seurakoulutuksina sekä liittojohtoisesti ja lähettäjäkoulutus - II luokan tuomari- ja toimitsijakoulutus 25 kpl - I luokan tuomari- ja toimitsijakoulutus 5 kpl - Lähettäjäkoulutus 1 kpl Sääntökouluttajien tapaamiset Uinnin sääntöseminaari Kansainvälisten sääntöjen tulkinta kansalliselle tasolle FINA tuomareiden osallistuminen kv. kilpailuihin Masters PM-uinnit Avovesiuinnin PM-kilpailut (Open water, Masters Open Water) Taitouinnin Nuorten MM-kilpailut Kilpailunjohtajien raportit Osallistujamäärät: startit ja seurat Kilpailuraportit: tarkkailijat ja kilpailujen johtajat Kilpailujen, starttien ja osallistuvien seurojen lukumäärä Octo ja WinGrodanpäivitykset DiveCalc-päivitykset Laadukkaat kilpailut NMM-kilpailujen onnistuminen toiminnallisesti ja taloudellisesti 18

19 6. Koulutustoiminta Koulutustoiminnan strategisena tavoitteena on tukea seurojen kehittymistä kohti Parhaassa liitossa parhaat seurat -tavoitetta. Koulutus on Uimaliiton peruspalvelu uimaseuroille, jonka tavoitteena on tarjota ohjaajille, valmentajille, tuomareille sekä muille seuratoimijoille laadukasta ja tarpeita vastaavaa koulutusta. Valmentajakoulutusta kehitetään valtakunnallisen osaamisohjelman suunnassa ja sisältöjen kehittämiseen käytetään parhaita asiantuntijoita. Koulutuksen kehittäminen on osa kaikkien lajien toimintaa. Vuoden 2014 päätavoitteena on varmistaa Pisara-palvelun aktiivinen käyttö seuroissa sekä toteuttaa laadukkaasti koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Pisara-palvelun käyttöönotto seuroissa Seuratoimijoiden määrän ja osaamisen lisääminen järjestämällä koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset Valmentajafoorumiin rinnakkaisohjelma lasten ja nuorten uinninopetukseen ja harrasteliikuntaan Pisara-palvelun kehittäminen ja markkinointi Ohjaajakoulutus Lasten uinninohjauksen perusteet 5 kpl Vesiralli-ohjaajakoulutus 8 kpl Aikuisten uintitekniikka 2 kpl Vesijumppa ja HydroBic 5 kpl Uinti: Valmentajakoulutus Taso I valmentajakoulutus 4 kpl Taso II valmentajakoulutus 1 kpl Taso III valmentajakoulutus 1 kpl Valmentajafoorumi 1 kpl Uimahypyt: Valmentaja- ja tuomarikoulutus Tuomarikoulutus 1 kpl Starttipakettikoulutus 1 kpl Uimahyppyjen ohjaajakurssi (1 ja 2) 1 kpl Ravintokoulutus 1 kpl Taitouinti: Valmentaja-, tuomari- ja toimitsijakoulutus Lajitaso 1-koulutus 2 kpl Starttikurssi aloittaville seuroille 2 kpl B-tuomarikurssi 1-2 kpl C-tuomarikurssi 1-2 kpl Toimitsijakoulutus 1-3 kpl Vesipallo: Valmentaja- ja tuomarikoulutus Vesis-ohjaajakoulutus 10 seuralle Taso I valmentajakoulutus 2 kpl Taso II valmentajakoulutus 1 kpl Tuomarikoulutus 2 kpl Ohjelman suunnittelu, markkinointi ja toteutus 25 seuraa käyttäjinä Aktiivinen käyttö lisenssiurheilijoiden toimesta Maajoukkueet Pisarassa Osallistujamäärien tilastointi Palautekyselyt koulutuksista Osallistujamäärä, tavoite 150 osallistujaa Palaute 19

20 Toimintasuunnitelma Viestintä Uimaliiton viestinnän roolina on lisätä uintiurheilun ja -liikunnan näkyvyyttä sekä tukea liiton eri toimintoja. Strategiassa julkisuuden ja näkyvyyden lisääminen on nostettu yhdeksi menestystekijäksi. Viestinnän pidemmän tähtäimen tavoitteena on uintiurheilun kiinnostavuuden ja arvostuksen kohottaminen kaikenikäisille ja -tasoisille sopivana liikuntaja urheilumuotona. Uimaliiton viestinnässä pääkanavina ovat jatkuvasti kehittyvät nettisivut sekä Uinti-lehti. Seurojen tiedotuskanavana toimii lisäksi sähköpostitse säännöllisesti jaettava Seuratiedote. Sähköistä nettisivuja tukevaa tiedottamista toteutetaan myös sosiaalisen median kanavilla. Vuoden 2014 päätavoitteina ovat Uinti-lehden uudistaminen ja sähköisen näköislehden tuottaminen sekä sosiaalisen median käytön lisääminen. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Liiton viestintäkanavien tehokas käyttö Kansallisten arvokilpailujen näkyvyyden kasvattaminen Mediayhteistyön ylläpito Uinti-lehden uudistaminen ja tavoittavuuden lisääminen Sähköisen näköislehden tuottaminen 7-9 seuratiedotta Verkkosivujen jatkuva kehittäminen ja päivittäminen Seuratoimintaan, olosuhteisiin sekä lasten ja nuorten uintiurheiluun keskittyvän viestinnän lisääminen Sosiaalisen median arviointi ja laajentamismahdollisuuksien selvittäminen Lajien viestinnän tukeminen Ennakkotiedottamiseen panostaminen Järjestäjäseurojen tukeminen: arvokilpailujen verkkosivut ja materiaalit käytössä Tiedottaminen kilpailujen aikana Mediaseurantapalvelu Lehdistötiedotteet Lehdistötilaisuudet Neljä Uinti-lehden numeroa painettuna ja sähköisenä, painosmäärä Seuratiedotteiden toteutuminen aikataulussa Verkkosivujen kävijämäärät Facebook-sivujen kävijämäärät Medianäkyvyys Palaute järjestäjäseuroilta Medianäkyvyys kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen aikana Median läsnäolo tapahtumissa Jatkuva mediaseuranta 20

21 8. Olosuhdetyö Uimaliiton olosuhdetyön tavoitteena on turvata uintiurheilun rooli kunnallisissa päätöksissä koskien uimahalleja, varmistaa allastilan lisärakentaminen ja vaikuttaa uimahallien käyttöpolitiikkaan uintiurheiluseurojen toiminnan tukemiseksi sekä vesiliikunnan kehittämiseksi terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta. Olosuhdetyö on yksi valituista strategian menestystekijöistä. Visiona on, että vuoteen 2020 mennessä rakennetaan kaksi uutta 50 metrin allasta ja kymmenen uutta tai peruskorjattua 25 metrin allasta. Rakennettavien altaiden osalta vaikutetaan myös uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon kilpailuolosuhteisiin. Lisäksi tavoitteena on edistää energiatehokkaiden ja esteettömien uimahallien rakentamista siten, että ne soveltuvat myös uintiurheilun tarpeisiin. Avovesiuinnin kehittäminen on osa Uimaliiton pitkäntähtäimen tavoitteita. Työn aloittaminen vaatii kuitenkin uusia henkilöja talousresursseja sekä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. Vuonna 2014 olosuhdetyön päätavoitteina ovat olosuhdekyselyn tietojen analysointi ja käyttö seurojen kanssa tehtävässä vaikuttamistyössä sekä viestinnän lisääminen uimahalleille. Olosuhdetyön edistymistä seuraa uimahalliolosuhteiden kehittämisryhmä. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Yhteistyön tiivistäminen muiden olosuhteisiin vaikuttavien tahojen kanssa Valtionapua hakeneiden hallihankkeiden seuraaminen Tiedon jakaminen uintiurheiluseurojen olosuhteiden tilanteesta Säännöllinen tiedottaminen uimahalleille SUH:n Uimahallivaliokunnan työskentelyyn osallistuminen Yhteistyö Uimahallifoorumin järjestämisessä Yhteistyö Huippu-urheiluyksikön olosuhdetyöryhmän kanssa Yhteistyö Valon kanssa Kehittämisryhmän kokoukset Paikkakunnilla olevien seurojen tai vastuuhenkilöiden kontaktointi Kuntakäynnit Seurafoorumissa olosuhdeteema Tiedottaminen olosuhdekyselyn tuloksista muille tahoille Olosuhdekyselyn tekeminen ja raportointi taitouinnin, vesipallon ja uimahyppyjen tilanteesta Dokumentointi lajivaatimuksista: harjoittelu/ kansalliset kilpailut/ viralliset kilpailut (SM, EM, MM) 3-4 tiedotetta Ui kesäksi kuntoon -kampanjan toteuttaminen Säännöllinen osallistuminen ja tiedonjako Kontaktien määrä Osallistujamäärä Lajien vaatimukset selvillä Kontaktien määrä Kampanjaan osallistuvien hallien lukumäärä 21

22 Toimintasuunnitelma Hallinto ja talous Suomen Uimaliitto on kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia 126 jäsenseuransa toiminnan kehittäjänä ja tukijana sekä uintiurheilun ja -liikunnan kansallisena ja kansainvälisenä edunvalvojana. Uimaliitto on myös Euroopan Uimaliiton (LEN) sekä Kansainvälisen Uimaliiton (FINA) jäsen. 9.1 Henkilökunta Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä. Liitolla on yksitoista päätoimista työntekijää. Lisäksi alueellisissa Urheiluakatemioissa toimivat nuorten Olympiavalmentajat ovat osa liiton valmennusorganisaatiota vastaten pienestä osasta liittojohtoista toimintaa. Hallinto ja talous Toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö Lajipalvelu- ja talousvastaava Krista Terämaa Huippu-urheilu ja valmennus Seura- ja tukipalvelut Päävalmentaja Bo Jacobsen Tiedottaja Jussi Salminen Nuorten olympiavalmentaja (uinti) Jari Varjonen Koulutus- ja aikuisliikuntavastaava Outi Kokko-Ropponen Vammaisuinnin valmennuspäällikkö Kati Kauhanen Seura- ja nuorisovastaava Jaana Sinervuo-Tarula Uintiurheilun kehittämispäällikkö Ippe Natunen Kilpailupäällikkö Riku Riikonen Urheilukatemiat NOV/uinti Marjoona Teljo NOV/uinti Antti Kauhanen NOV/uimahypyt Satu Uusitalo Toimistoassistentti Maija Lassila 22

23 9.2 Kansallinen järjestötoiminta Henkilökunnan tukena toimintaa on kehittämässä ja toteuttamassa useita luottamushenkilöryhmiä. Organisaatiouudistuksen aikana liitolle hyväksyttiin uusi ohjesääntö, joka linjaa eri työryhmien vastuut ja velvollisuudet. Vuoden 2014 aikana arvioidaan uusien työryhmien toimintaa ja päätetään tarvittaessa muutoksista. Tavoitteena on luoda organisaatio, joka voi muuttua tarpeiden mukaan. Lisäksi luottamushenkilöille halutaan antaa mielekäs tapa vaikuttaa liiton toimintaan. Työryhmille järjestetään yhteinen toiminnansuunnittelukokous elokuussa. Lisäksi työryhmien puheenjohtajat kutsutaan koolle kahdesti vuodessa Uimaliitto Open -tapahtumaan, jossa varmistetaan yhteinen suunta strategian mukaisesti ja vahvistetaan sisäistä tiedonkulkua. Jokaisen työryhmän rooli ja vastuut on kuvattu ohjesäännössä. Kansallinen järjestötoiminta käsittää liittokokoukset, liittohallituksen, työ- ja talousvaliokunnan, muut työryhmät sekä kansallisen sidosryhmäyhteistyön. Lisäksi toimintaan kuuluvat liiton järjestösopimukset kuten Gramex, Teosto ja seurojen vastuuvakuutus. Liittohallituksen tehtävä on valvoa liittokokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista, hyväksyttyjen strategioiden toteutumista sekä hoitaa edunvalvontaa muuttuvassa yhteiskunnassa. Toimintasuunnitelman toteutuksesta vastaa liiton toimisto apunaan luottamushenkilöistä muodostetut ryhmät. Uimaliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään Olympiakomitean, Paralympiakomitean, Valon, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunnan, Urheiluakatemioiden, urheiluopistojen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ja Suomen Antidopingtoimikunnan kanssa. Jäsenseurat, uintiurheilijat, liikkujat Liittohallitus Työvaliokunta Uintiurheilutoiminta Seuratoiminta Edunvalvonta Huippu-uintiurheilun johtoryhmä Uinti Uimahypyt Lajien asiantuntijaryhmät Taitouinti Vesipallo Kilpailutyöryhmä Seuratoiminnan kehittämisryhmä Uimahalliolosuhteiden kehittämisryhmä 23

24 Toimintasuunnitelma Kansainvälinen järjestötoiminta Suomen Uimaliitto osallistuu kansainväliseen järjestötoimintaan säännöllisesti. Tavoitteena on kansainvälinen vuorovaikutus, tietotaidon vaihto sekä virikkeiden ja toimintamallien hakeminen. Suomi toimii vuosina Pohjoismaiden Uimaliiton (NSF) puheenjohtajamaana. Pohjoismaiden Uimaliitto on jäsentensä muodostama yhteistyöjärjestö, jonka yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on toimia yhteisenä pohjoismaisena rintamana ja edunvalvojana kansainvälisissä kysymyksissä sekä Euroopan että maailman tasolla. Suomen Uimaliiton puheenjohtaja toimii myös pohjoismaisen liiton puheenjohtajana ja toiminnanjohtaja pohjoismaisen liiton pääsihteerinä. Vuoden 2014 aikana NSF:n toiminnassa järjestetään eri lajien PM-kilpailujen lisäksi toiminnanjohtajien tapaaminen, vuosikokous ja hallituksen kokous. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) työryhmissä ja luokittelutehtävissä sekä LEN:n ja FINA:n komiteoissa. LEN:n masterskomitean jäsenenä on liiton puheenjohtaja Sami Wahlman sekä taitouinnin komitean puheenjohtajana Ulla Lucenius. FINA:n masterskomiteassa Suomea edustaa Kurt Mikkola. Kati Kauhanen kuuluu IPC:n valmentaja- ja luokittelutyöryhmiin sekä toimii IPC:n kansainvälisenä uinnin luokittelijana. 9.4 Kansainväliset arvokilpailut Suomessa Suomen Uimaliitto järjestää yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen Uinnin tuki ry:n kanssa nuorten taitouinnin MM-kilpailut. Kilpailujen projektipäällikkönä toimii Rolf Mikkola. Tavoitteena on muun muassa edistää uintiurheilun lajitietämystä, toteuttaa laadukas kilpailu ja löytää laaja ja osaava talkoohengessä työskentelevä tekijäkaarti. Kilpailuun odotetaan osallistujia 25 maasta ja urheilijoiden, valmentajien ja huoltajien lukumäärän oletetaan olevan noin 350. Lisäksi Suomessa järjestetään elokuussa avovesiuinnin pohjoismaiset mestaruuskilpailut ja lokakuussa masters-uinnin pohjoismaiset mestaruuskilpailut. 9.5 Talous ja varainhankinta Talousarvion tuottobudjetti vuodelle 2014 on ja kulubudjetti Budjetti osoittaa 1370 euron ylijäämää. Liiton vapaa pääoma oli 2012 lopussa ,68. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaksi on budjetoitu Valtionavun taso määräytyy vahvistetun tulosperusteisen määrärahan kriteerien mukaan. Talousarvio on tehty toimintasuunnitelman mukaiseksi lisäämällä taloudellisia resursseja painopistealueille. Talouden seurantaa kehitetään edelleen enemmän toimintaa tukevaan suuntaan taloushallinnon ohjelmien ja vastuun jakamisen kautta. Sidosryhmä- ja yritysyhteistyön kehittäminen on valittu painopisteeksi vuosille Strategiassa on määritelty tavoitteeksi huippu-uintiurheilun taloudellisten resurssien kasvattaminen. Liiton oma varainhankinta koostuu pääasiassa lisenssituloista, koulutustuotoista, omien tuotteiden myynnistä sekä yhteistyökumppanuuksista. Vuonna 2013 toteutettu yritysyhteistyön konseptointi auttaa jatkossa yhteistyökumppanuuksien hankinnassa, mutta samalla yleinen taloudellinen tilanne on vaikeuttanut uusien kumppanuuksien solmimista. Vuoden 2014 tavoitteena on saada liitolle uusia tukijoita huomioiden liiton tarjoamat mahdollisuudet lasten ja nuorten uimataidon kehittämisessä, aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteuttamisessa sekä huippuuintiurheilun positiivisen imagon hyväksikäyttämisessä. Uusia tukijoita haetaan oman henkilökunnan ja liittohallituksen toimesta sekä mahdollisten markkinointikumppaneiden kautta. Myös omien tuotteiden markki- 24

25 nointia lisätään ja nykyisistä yhteistyökumppanuuksista huolehditaan systemaattisesti. Toimintavuoden aikana rakennetaan konsepti uimaseurojen jäsenten eduista. Liiton pääyhteistyökumppanina on Arena. Yhteistyötä kehitetään Vandernet Oy:n kanssa, joka toimii Arenan maahantuojana Suomessa. Sopimus on olympiadin mittainen. Yhteistyö jatkuu myös Vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa, joka vastaa myös uintiurheilun lisenssivakuutuksista. Tuotot 2014 Kulut

26 Toimintasuunnitelma 2014 Liite 1 Talousarvio vuodelle 2014 Kansainväliset arvokilpailut ovat kunkin lajin sisällä Budjetti 2014 Budjetti 2013 Tuotot Kulut Yhteensä Tuotot Kulut Yhteensä Yleishallinto Henkilöstökulut Järjestötoiminta (sis. kv-toiminta) Kilpailutoiminta Tiedotustoiminta Varainhankinta (sis. valtionavun) Seuratoiminnan kehittäminen Koulutus Huippu-uinti (sis. uinnin lajiryhmä) Valmennuksen erityisrahat Uimahypyt Taitouinti Vesipallo (sis. sarjatoiminta) Vammaisuinti Nuorten MM-taitouinti Korkotuotot ja -kulut Poistot Yhteensä

27 Suomen Uimaliiton kumppanit