Suomen Uimaliitto ry

Transkriptio

1 päivitys Suomen Uimaliitto ry Ohjesääntö

2 Sisällys 1. Yleistä 3 2. Suomen Uimaliiton yleinen ohjesääntö 4 3. Organisaatio Liittohallitus Työvaliokunta Seuratoiminnan kehittämisryhmä Olosuhteiden kehittämisryhmä Uintiurheilun kilpailu- ja valmennustoiminta Huippu-uintiurheilun johtoryhmä Lajien työryhmät 9 - Uinnin kehittämisryhmä - Uimahyppyjen asiantuntijaryhmä - Taitouinnin asiantuntijaryhmä - Vesipallon asiantuntijaryhmä Kilpailutyöryhmä Toimintatavat Sisäinen viestintä ja yhteiset kohtaamiset Talous, toiminnan seuranta ja arviointi Kokoukset 14

3 1. Yleistä Suomen Uimaliitolla on kirjallinen liittokokouksen hyväksymä strategia, jossa määritellään sen visio, arvot ja tavoitteet. Toiminnan tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hyvän hallinnon perusteita. Liitto on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan Valo-yhteisön yhteisesti hyväksymiä Reilun Pelin periaatteita. Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluvat muun muassa: - Demokraattisuus, avoimuus, luotettavuus - Organisaation hallintojärjestelmä, jossa johdetaan ja valvotaan toimintaa ottamalla huomioon lajiliiton tarkoitus ja sidosryhmien edut - Suojellaan jäsenistön ja toiminnassa mukana olevien oikeuksia, kohdellaan tasapuolisesti ja rohkaistaan toimimaan aktiivisesti lajiliitossa - Taloudellisten tietojen oikea ja oikea-aikainen raportointi - Operatiivisen johdon ja luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja valvontatehtävät ja tilivelvollisuus Hallituksen ja luottamuselinten jäsenten sekä henkilöstön tulee noudattaa hallinnollisia periaatteita, jotka perustuvat eettisyyteen, vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen. Lisäksi heidän tulee toimia Suomen Uimaliiton etujen mukaisesti. Liittohallituksen ja sen nimeämien työryhmien jäsenten pätevyyksien tulee edustaa asiantuntijuutta ja taitoa, joita tarvitaan Suomen Uimaliiton tarkoitusperän ja strategisen suunnan saavuttamiseksi. Liittohallituksen ja työryhmien tulee toimia kollektiivisen vastuun periaatteella, eli yksittäinen hallituksen tai työryhmän jäsen, puheenjohtaja mukaan lukien, ei voi käyttää vaikutusvaltaansa, ohjata henkilökuntaa tai tehdä hallintopäätöksiä ellei häntä ole valtuutettu hallituksen erillisen päätöksen mukaan. Jokainen liittohallituksen tai työryhmän jäsen jakaa vastuuta kaikesta päätöksenteosta, mukaan lukien hallituksen sekä työryhmän valtuutuksella tehdyt päätökset. Jäsenet eli uimaseurat ovat tärkein sidosryhmä. Seurojen pääasiallinen vaikuttamiskanava on liittokokous. Työryhmiin ja liittohallitukseen osallistuvat vapaaehtoiset, joita hyvän hallinnon periaatteet koskettavat samalla tavalla kuin henkilöstöäkin. Työryhmien jäsenet voivat olla jäsenseurojen nimeämiä tai muita henkilöitä, jotka haluavat edistää uintiurheilua ja -liikuntaa Uimaliiton etujen mukaisesti. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti valiokunnat/johtoryhmät/työryhmät: - voidaan asettaa vuosittain tai pidemmäksi aikaa tiettyjen tehtävien kehittelyä ja suorittamista varten - niille voidaan siirtää päätösvaltaa sääntöjen rajoissa - yleensä toimivat valmistelevina ja esittelevinä eliminä - sihteerinä/esittelijänä on toiminnoista vastaava toimihenkilö tai siihen rooliin nimetty henkilö - oltava yhteys liittohallitukseen, vähintään pöytäkirjojen jakaminen - jos valiokunnalle on delegoitu päätösvaltaa, tulee sen noudattaa lakeja sekä lajiliiton yleisiä sääntöjä ja ohjeita kokousmenettelyn, päätöksenteon ja päätösvaltaisuuden suhteen - valiokunta on vastuussa sen nimittäneelle taholle - toiminnan tulee olla yhdenmukaista lajiliiton strategian, toimintasuunnitelman ja operatiivisen johdon antamien ohjeiden mukaisia - valiokunta toimii operatiivisesti, hallinnollisesti ja sisällöllisesti toiminnanjohtajan alaisuudessa, toiminnanjohtajalla on oikeus ohjata valiokunnan toimintaa

4 2. Suomen Uimaliiton yleinen ohjesääntö Keskeiset liiton toimintaperiaatteet on kirjattu liiton sääntöihin, jotka on päivitetty keväällä Tällä ohjesäännöllä määritellään tarkemmin liiton toimintatavat sekä eri toimielinten toimenkuvat, vastuut ja toimintakaudet. Liittohallitus nimeää tarvittavat työryhmät, niiden puheenjohtajat sekä muut jäsenet. Työryhmien kokoonpanoissa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikkia koskeva ohjesääntö: - Nimetyt työryhmät toimivat liittohallituksen asiantuntijaryhminä. Liittohallitus voi valtuuttaa työryhmiä tekemään päätöksiä, mutta liittohallitus kantaa kaikista päätöksistä juridisen vastuun. - Kukin työryhmä toimittaa toiminnanjohtajalle omaa toiminta-aluettaan koskevan talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen niille määrättyinä ajankohtina annetun ohjeistuksen mukaisesti. - Työryhmät toimivat toiminnanjohtajan valvonnan alaisuudessa. - Kunkin työryhmän on toimittava vahvistetun budjetin ja toimintasuunnitelman puitteissa. - Kukin työryhmä toimii liiton yhteisen vuosikellon puitteissa ja osallistuu vuosikellon mukaisiin yhteisiin tilaisuuksiin. - Työryhmä kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta. - Työryhmät voivat tarvittaessa käyttää apunaan asiantuntijajäseniä tai -ryhmiä. - Budjettivastuu on liiton toimihenkilöillä tai vastaavassa tehtävässä toimivalla tai erikseen nimetyllä henkilöllä - Liittohallitus päättää talousraameista. - Päätöksissä noudatetaan Uimaliiton sääntöjä ja yleismääräyksiä. - Päätösvaltaisuus määräytyy ryhmän koon perusteella. Paikalla on oltava vähintään puolet (1/2) jäsenistä, kuitenkin niin että paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi (2) jäsentä. - Kaikista kansainvälisistä matkoista on sovittava erikseen toiminnanjohtajan kanssa. Jos osallistuu kansainväliselle kokous- tai kilpailumatkalle, on siitä tehtävä kirjallinen raportti toiminnanjohtajalle. 3. Organisaatio Tärkeimpinä toiminnan kohteina ovat uimaseurat, uintiurheilijat ja liikkujat. Kaikkien työryhmien tavoitteena on tukea ja varmistaa näiden kohderyhmien palvelujen ja toiminnan kehittäminen. Suomen Uimaliiton ylin päättävä elin on liittokokous, joita ovat syyskokous ja kevätkokous. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä liittokokouksia liittohallituksen tai jäsenseurojen esityksestä. Jäsenseurat valitsevat keskuudestaan liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet kolmen vuoden toimintakausiksi. Liittohallituksen henkilövalintoja valmistelee vaalivalmistelutoimikunta. Vaalivalmistelutoimikunnalla on erillinen ohjesääntö, joka päivitettiin kevätkokouksessa. Liittohallituksen apuna toimii työ- ja talousvaliokunta, joka toimii talouden asiantuntijaryhmänä sekä valmistelee liittohallituksen asioita. Organisaation tavoitteena on saavuttaa asetetut strategiset tavoitteet. Organisaatiossa toimii sekä tietyksi toimintakaudeksi nimettyjä luottamushenkilöryhmiä, projektiluontoisia työryhmiä että henkilökunnasta koostettuja tiimejä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu Suomen Uimaliiton organisaatio kokonaisuutena.

5 Uintiurheilun kilpailu- ja valmennustoimintaa kehitetään erityisesti lajien asiantuntijatuntijaryhmissä, huippuuintiurheilun johtoryhmässä sekä kilpailutyöryhmässä. Seuratoiminnan ja olosuhteiden kehittämisryhmien toimenkuviin kuuluu toimia läpileikkaavasti kaikkien lajien kanssa sekä toimia yhteistyössä myös ulkoisten sidosryhmien kanssa. Jokaisessa työryhmässä on nimettynä liiton vastuuhenkilö tai muu vastaava henkilö Liittohallitus Päättää vuosittain strategian toteutumiseksi tarvittavat toimintamuodot sekä toimenpiteiden toteuttamiseen ohjattavat resurssit. Liittohallitus seuraa ja arvioi vuosittain Uimaliiton strategian toteutumista sekä tekee muut tarvittavat sääntömääräiset päätökset tai delegoi ne tarvittaessa muulle asiantuntija- tai työryhmälle. Liittokokouksessa valitut puheenjohtaja ja kahdeksan (8) jäsentä Toimikausi: Jäsenet valitaan 3 vuoden kausille, erovuorossa on vuosittain kolmannes jäsenistä Toiminnanjohtaja - vastaa Uimaliiton strategian toteutumisesta ja seurannasta - kantaa liiton toiminnasta juridisen vastuun - vastaa taloudesta ja tarvittaessa tekee budjettitarkennuksia toimintavuoden aikana - päättää liiton ohjesäännön ja sen perusteella nimeää tarvittavat työryhmät, niiden puheenjohtajat ja jäsenet - esittää liittokokoukselle toimintasuunnitelman ja talousarvion

6 - esittää liittokokoukselle vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen - vastaa uintiurheilun edunvalvontatehtävistä, liikunnan ja urheilun sidosryhmätyöstä sekä toteuttaa omalta osaltaan yhteisiä liikuntajärjestöjen valintoja yhteisen Olemme maailman liikkuvin urheilukansa sekä Paras Pohjoismaa vision suunnassa - päättää kansallisesta kilpailujärjestelmästä - päättää uintiurheilun yleismääräyksistä - myöntää Uimaliiton ansiomerkin sekä Uimaliiton kunniajäsenyyden - valitsee liiton edustajat/ehdokkaat valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen johtotehtäviin tai työryhmiin - vahvistaa kansainvälisten arvokilpailujen yleiset valintakriteerit olympiadiksi kerrallaan ja valtuuttaa huippuuintiurheilun johtoryhmän valitsemaan edustusjoukkueet valintakriteerien mukaisesti - valitsee Vuoden Uintiurheilijan ja Vuoden Uintiurheiluvalmentajan - vastaa kriisiviestinnästä - hoitaa muut sääntömääräiset ja liittokokouksen sille antamat tehtävät 3.2.Työvaliokunta Toimii liiton talouden asiantuntijaryhmänä sekä liittohallituksen käsittelyyn tulevien asioiden valmistelijana. Liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi (1) liittohallituksen keskuudestaan nimeämä jäsen sekä liiton talousvastaava Toimikausi: Vahvistetaan vuosittain liittohallituksen ensimmäisessä kokouksessa. Toiminnanjohtaja - vastaa liiton talouden linjauksista - valmistelee ehdotuksia talouden kehittämistoimenpiteistä - valmistelee talousarvion seuraavalle toimintakaudelle - valmistelee ja raportoi liittohallitukselle osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöksen - valitsee liiton edustajat kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen virallisiin kokouksiin - kehittää liiton seurantaraportointia - ideoi ja toteuttaa liiton varainhankintaa - päättää vuosittain Uimaliiton hinnaston seuraavalle toimintakaudelle - päättää ja vahvistaa vuosittain liiton kulukorvaukset ja palkkio-ohjeet

7 3.3.Seuratoiminnan kehittämisryhmä Kehittää uintiurheilua ja vesiliikuntaa seuroissa koko elämänkulun ajalla sekä varmistaa liiton palveluiden kehittymisen seurojen tarpeiden suuntaisesti. Työryhmä ohjaa ja auttaa uimaseuroja sekä seuraa uintiurheilun ja vesiliikunnan trendejä. Puheenjohtaja + 6 jäsentä. Työryhmän yhden jäsenen olisi hyvä edustaa päätoimisia seuratyöntekijöitä ja yhden masters-/aikuisten harrasteuintiurheilua. Kokoonpanossa tulee kiinnittää huomiota, että edustettuna on erikokoisia seuroja eri puolilta maata. Työryhmään nimetään liittohallituksen edustaja. 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 2-4 kertaa vuodessa Seuratoiminta- ja nuorisovastaava, tarvittaessa koulutusvastaava tai muu toimihenkilö - kerää ja analysoi tietoa jäsenseurojen toiminnasta ja tarpeista yhteistyössä lajien asiantuntijaryhmien kanssa - vahvistaa nykyisten toimintamallien käyttöä uimaseuroissa ja kehittää seurojen käyttöön uusia toimintamalleja eri-ikäisille - arvioi seuratoiminnan osaamistarpeita - valmistelee ja suunnittelee seura- ja aluefoorumeja sekä niiden teemoja - tekee yhteistyötä muiden valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa seura- ja liikuntatoiminnan kehittämiseksi - muodostaa projektityöryhmiä tarpeiden mukaisesti - valitsee palkittavat seuratoimijat - toteuttaa muut mahdolliset liittohallituksen sille osoittamat tehtävät 3.4. Olosuhteiden kehittämisryhmä Vaikuttaa uusien ja perusparannukseen menevien uimahallien päätöksenteko- ja rakentamisprosesseihin. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu kunta- ja uimahallivaikuttaminen olosuhdepolitiikan osalta. Työryhmä tekee työtä kansallisella tasolla vahvistaen yhteistyötä valtakunnallisten organisaatioiden ja paikallisten seuratoimijoiden kanssa. Puheenjohtaja + 4 jäsentä. Työryhmän yhden jäsenen olisi hyvä edustaa uimahallien tai kuntien toimijoita. Työryhmään nimetään liittohallituksen ja SUH:n edustaja. 2 vuotta

8 Ryhmän kokoontuminen: 2-4 kertaa vuodessa Toiminnanjohtaja - vaikuttaa paikallisesti ja valtakunnallisesti uimahallihankkeisiin - seuraa uimahallihankkeiden valmistelua ja osallistuu tarvittaessa valmisteluprosesseihin - osallistuu sidosryhmäyhteistyöhön liikuntapaikkavaikuttamisen näkökulmasta - suunnittelee ja toteuttaa kunnille tehtävää olosuhdeviestintää - kehittää seurojen ja kuntien kumppanuuksia olosuhdetyössä - kerää tietoa seurojen olosuhdeasioista - koordinoi Uimaliiton lajien olosuhdetyötä - toteuttaa muut mahdolliset liittohallituksen sille osoittamat tehtävät 3.5.Uintiurheilun kilpailu- ja valmennustoiminta Kilpailu- ja valmennustoiminnan kannalta oleellisia ovat eri lajien maajoukkuetoiminnot urheilijan polun eri vaiheissa, kilpailujärjestelmät, kansallisten arvokilpailujen laadukas järjestäminen, lajien kehitystyö seuroissa sekä sääntöjen toimivuus. Erityisen tärkeää on yhteistyö eri uintiurheilulajien kesken sekä yhteistyö kilpa- ja huippuurheilua kehittävien kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa Huippu-uintiurheilun johtoryhmä (HUU-jory) Linjaa huippu-uintiurheilun olympiadin ja paralympiadin suuntaviivat sekä määrittää vuosittaiset toiminnan ja menestyksen tavoitteet eri uintiurheilulajeissa. Huippu-uintiurheilun johtoryhmä päättää aikuisten ja nuorten maajoukkueiden toiminnasta liittohallituksen antamien raamien mukaisesti. Puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja ja jäseninä Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaava, uinnin päävalmentaja, vammaisuinnin valmennuspäällikkö, uimahyppyjen NOV ja liittohallituksen nimeämä edustaja. Kokouksiin kutsutaan myös vesipallon ja taitouinnin edustajat. Olympiadi/paralympiadi Ryhmän kokoontuminen: 2-4 kertaa Uintiurheilun kehityspäällikkö

9 - määrittelee Uimaliiton huippu-urheilun linjan ja tavoitteet maajoukkuetoiminnalle kussakin lajissa - päättää kauden arvokilpailujen tavoitteet ja lajikohtaiset tavoitteet - päättää maajoukkueiden vuosittaiset toimintaraamit eri uintiurheilulajeissa: nuorten ja aikuisten maajoukkuetoiminta, arvokilpailuvalinnat valintajärjestelmän puitteissa, HUY-yhteistyö - päättää nuorten ja aikuisten maajoukkueiden budjetista liittohallituksen antamien raamien mukaisesti ja vastaa budjetin toteuttamisesta ja seurannasta - tekee yhteistyötä lajien asiantuntijaryhmien kanssa ja antaa niille tarvittaessa toimeksiantoja - tekee yhteistyötä kilpailutyöryhmän kanssa - vastaa huippu-urheilutoiminnan seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista - vastaa Uimaliiton Antidoping -ohjelmasta - päättää Vuoden Uimarin, Vuoden Vammaisuimarin, Vuoden Uintivalmentajan ja Vuoden Vammaisuintivalmentajan valinnat - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä Lajien asiantuntijaryhmät: uinti, uimahypyt, taitouinti, vesipallo Lajien asiantuntijaryhmillä on vastuu oman lajinsa kehitystyöstä koko urheilijan polulla. Lajien asiantuntijaryhmien tehtävänä on valmistella huippu-uintiurheilun johtoryhmälle tarvittavia päätösasioita maajoukkuetoiminnasta sekä kehittää omaa lajiaan lapsuus- ja valintavaiheen osalta. Lajien asiantuntijaryhmillä on erilaisia toimenkuvia riippuen lajin kehitystilanteesta ja toiminnan painopisteistä. Uinnin kehittämisryhmä Kehittää kokonaisvaltaisesti kilpauintia ja valmennusosaamista seuroissa koko uimarin polulla. Puheenjohtaja + 4 jäsentä + tarvittaessa kouluttajien edustaja 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 2-4 kertaa Uinnin nuorten olympiavalmentaja, tarvittaessa uintiurheilun kehityspäällikkö, koulutusvastaava ja vammaisuinnin valmennuspäällikkö

10 - vastaa uimarin polun päivitystyöstä - vastaa Pisara-osaamiskeskuksen sisällön kehittämisestä - kehittää suomalaisen huippu-uinnin linjaa - kehittää toimintamalleja polun jalkauttamiseksi uimaseuroissa - kehittää valmennusosaamista ja -koulutusta koko uimarin polulla - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä Uimahyppyjen asiantuntijaryhmä Kehittää uimahyppytoimintaa seuroissa ja Uimaliitossa uimahyppääjän polun mukaisesti, kehittää lajin valmennusosaamista sekä tukee seurojen uimahyppytoiminnan kehittämistä. Puheenjohtaja + 4 jäsentä, joille nimetään vastuualueet (esim. koulutus, tilastot, viestintä, kansallinen kilpailutoiminta ja säännöt, seuratoiminta) 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 4-6 kertaa Uintiurheilun kehityspäällikkö, Uimahyppyjen NOV - suunnittelee, toteuttaa ja arvioi liiton uimahyppytoimintaa uimahyppääjän polun mukaisesti - tukee ja kehittää seurojen ja liiton valmennus- ja kilpailutoimintaa - päättää lajin kansallisesta toimintakalenterista ja vastaa sen toteuttamisesta - organisoi lajin koulutustoimintaa - päättää lajin kansalliset kilpailusäännöt ja tiedottaa kilpailutyöryhmää muutoksista - valmistelee arvokilpailuvalinnat HUU-jorylle - vastaa lajin yleisviestinnästä - osallistuu tarvittaessa kansainväliseen yhteistyöhön - valmistelee strategisten valintojen suunnassa lajin toimintasuunnitelman, talousarvion ja vuosikertomuksen - päättää Vuoden Uimahyppääjän ja Uimahyppyvalmentajan valinnat - tekee esitykset kansallisten arvokilpailujen järjestäjistä kilpailutyöryhmälle - esittää kilpailutyöryhmälle tuomarit LEN:n ja Finan listoille ja kilpailuihin - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä

11 Taitouinnin asiantuntijaryhmä Kehittää taitouintitoimintaa seuroissa ja Uimaliitossa taitouimarin polun mukaisesti, kehittää ja järjestää valmennuskoulutusta sekä tukee seurojen taitouintitoiminnan laajenemista. Puheenjohtaja + 4 jäsentä, joille nimetään vastuualueet (esim. koulutus, viestintä, kansallinen kilpailutoiminta ja säännöt, seuratoiminta) 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 4-6 kertaa Taitouinnin lajivastaava tai erikseen tehtävään nimetty henkilö - suunnittelee, toteuttaa ja arvioi liiton taitouintitoimintaa taitouimarin polun mukaisesti - tukee ja kehittää seurojen ja liiton valmennus- ja kilpailutoimintaa - päättää lajin kansallisesta toimintakalenterista ja vastaa sen toteuttamisesta - organisoi lajin koulutustoimintaa - päättää lajin kansalliset kilpailusäännöt ja tiedottaa kilpailutyöryhmää muutoksista - osallistuu tarvittaessa HUU-johtoryhmän työhön - vastaa lajin yleisviestinnästä - osallistuu tarvittaessa kansainväliseen yhteistyöhön - valmistelee strategisten valintojen suunnassa lajin toimintasuunnitelman, talousarvion ja vuosikertomuksen - päättää Vuoden Taitouimarin ja Taitouintivalmentajan valinnat - tekee esitykset kansallisten arvokilpailujen järjestäjistä kilpailutyöryhmälle - esittää kilpailutyöryhmälle tuomarit LEN:n ja Finan listoille ja kilpailuihin - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä Vesipallon asiantuntijaryhmä Kehittää ja järjestää vesipallon sarjatoimintaa, järjestää valmentajakoulutusta sekä tukee seurojen vesipallotoiminnan laajenemista sekä lisenssipelaajien määrän kasvua. Puheenjohtaja + 4 jäsentä, joille nimetään vastuualueet (esim. maajoukkue, sarjatoiminta, viestintä, koulutus, tilastointi). 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 4-6 kertaa

12 Vesipallon lajivastaava tai erikseen tehtävään nimetty henkilö - suunnittelee, toteuttaa ja arvioi vesipallon sarja- ja harrastustoimintaa vesipalloilijan polun mukaisesti - tukee ja kehittää seurojen ja liiton valmennus- ja kilpailutoimintaa - päättää lajin kansallisesta toimintakalenterista ja vastaa sen toteuttamisesta - organisoi lajin koulutustoimintaa - päättää lajin kansalliset kilpailusäännöt ja sarjamääräykset ja tiedottaa muutoksista kilpailutyöryhmää - osallistuu tarvittaessa HUU-johtoryhmän työhön - vastaa lajin yleisviestinnästä - osallistuu tarvittaessa kansainväliseen yhteistyöhön - valmistelee strategisten valintojen suunnassa lajin toimintasuunnitelman, talousarvion ja vuosikertomuksen - päättää Vuoden Vesipalloilijan ja Vuoden Vesipallovalmentajan valinnat - esittää kilpailutyöryhmälle tuomarit LEN:n ja Finan listoille ja kilpailuihin - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä Kilpailutyöryhmä Kehittää uintiurheilun kilpailutoiminnan laatua ja varmistaa tasavertaisen kilpailumahdollisuuden kaikille urheilijoille sääntöjen mukaan. Työryhmä vastaa kansallisista arvokilpailuista. Puheenjohtaja + 4 jäsentä. Työryhmän yhden jäsenen olisi hyvä edustaa masters-uintiurheilua ja yhden Tuomariklubia. Työryhmään nimetään liittohallituksen edustaja. Tarvittaessa kutsutaan muita asiantuntijoita. 2 vuotta Ryhmän kokoontuminen: 4-6 kertaa Kilpailupäällikkö - päättää kaikkien lajien kansallisten arvokilpailujen järjestäjät ja ajankohdat - päivittää uinnin, uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon säännöt kansainvälisten sääntöjen mukaisiksi o Uinti: sääntöjen päivitykset ja muutoksista tiedottaminen, sääntötulkinnat ja soveltaminen kansallisissa kilpailuissa o Uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon sääntöjen koordinointi yhdessä lajien asiantuntijaryhmien kanssa - vastaa kansallisten kilpailujen säännöistä ja vesipallon sarjatoiminnan sääntömääräyksistä o Uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon kanssa yhteistyössä lajiryhmien kanssa

13 - päättää kansalliset uintiurheilun laji- ja olosuhdesäännöt - kehittää, seuraa ja arvioi kansallista kilpailujärjestelmää - myöntää Suomessa pidettävien lajien PM-kilpailut lajien asiantuntijaryhmien esityksestä - vastaa kansallisten arvokilpailujen laadusta tehden yhteistyötä Tuomariklubin kanssa - valitsee kilpailujen johtajat ja lähettäjät uinnin kansallisiin arvokilpailuihin - esittää Finalle ja LEN:lle kansainväliset tuomarit eri lajeihin sekä kansainvälisiin arvokilpailuihin asiantuntijaryhmän esitysten perusteella (pl. uinti, jossa kilpailutyöryhmä itse tekee esitykset) - toteuttaa ja kehittää uinnin tuomari- ja toimitsijakoulutusta - vastaa muista liittohallituksen sille osoittamista tehtävistä 4. Toimintatavat Uimaliiton toiminta perustuu yhteiseen visioon, arvoihin ja toiminta-ajatukseen. Liittohallitus vahvistaa luottamuselimille toimintasuunnitelman ja talousarvion raamit strategian suunnassa. Toimintasuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Liittohallitus vahvistaa suunnittelun ja seurannan tueksi vuosikellon Sisäinen viestintä ja yhteiset kohtaamiset Aktiivinen ja avoin sisäinen viestintä sekä riittävät yhteiset kohtaamiset vahvistavat yhteistä tekemistä. Jokaisen vastuulla on tiedottaa eri kohderyhmiä liiton ja oman työryhmän toiminnasta. Työryhmien jäsenten tulee viestiä positiivisesti liiton toiminnasta ja tuoda myös jäsenistöltä ja seuratoimijoilta kritiikkiä sekä uusia kehitysideoita. Hyvän hallinnon periaatteissa viestinnästä sanotaan: - Yhdessä tekeminen vaatii paljon suoraa vuorovaikutusta ja aktiivista tiedottamista sovituin pelisäännöin - Hyvän hallinnon keskeisiä piirteitä ovat lajiliiton toiminnan läpinäkyvyys, asiallinen ja oikea-aikainen tiedottaminen, toiminnan tavoitteiden ja päämäärien täsmentäminen ja toiminnan riittävä raportointi ja ennakointi - Työryhmillä on oltava selkeät roolit ja liiton viestintärakenteet selvillä - Avoin ja keskusteleva organisaatiokulttuuri - Hallituksen tiedottamisen pelisäännöt ja ohjeet kriisiviestintää varten Sisäistä viestintää työryhmien välillä ja jäsenseuroille toteutetaan sähköpostitse, verkkosivujen kautta, Seuratiedotteessa ja Uinti-lehdessä. Yhteistä suunnittelua ja sisäistä viestintää edesautetaan yhteisin tapaamisin, joita järjestetään kaikille työryhmien jäsenille kerran vuodessa. Lisäksi Uimaliitto Open järjestetään kaikkien työryhmien puheenjohtajille kahdesti vuodessa.

14 4.2. Talous, toiminnan seuranta ja arviointi Luottamushenkilöryhmät kehittävät, toteuttavat ja arvioivat omaa toimintaansa ohjesäännön tehtävien mukaisesti läpi vuoden. Henkilöstö jakaa jatkuvasti tietoa eri työryhmien toiminnoista omissa tiimipalavereissaan. Liittohallitus seuraa työryhmien toimintaa keräämällä puolivuotiskatsauksen toimintasuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden seuraamiseksi. Strategian toteutumista seurataan liittohallituksen määrittämien mittareiden avulla. Toimihenkilöt tekevät kustannuspaikkojen ja projektien talousseurantaa kuukausittain. Lisäksi neljännesvuosittain tehdään tarkempi talouden osavuosikatsaus. Työryhmillä ei ole talousvastuuta, vaan se on liiton toimihenkilöillä tai nimetyillä vastuuhenkilöillä. Työryhmä saa toteuttaa toimintaansa ainoastaan hyväksytyn toimintasuunnitelman puitteissa. Jos toimintasuunnitelmasta poiketaan, tulee poikkeukset hyväksyttää toiminnanjohtajalla. Talousvastaava toimittaa talousraportin pyydettäessä työryhmän puheenjohtajalle. Talousraportti edelliseltä kuukaudelta saadaan tilitoimistolta kuun 10. päivä Kokoukset Kullekin työryhmälle on kirjattu toimenkuva sekä raamit toiminnalle. Työryhmät pitävät yhden kokouksistaan aina kaikkien työryhmien tapaamisen yhteydessä. Muut kokoukset päätetään työryhmän tarpeiden mukaisesti ohjesäännön antamien raamien mukaan. Kiireelliset asiat voidaan ratkaista puhelin- tai sähköpostikokouksella. Jokaisella kokouksella tulee olla selkeä tavoite ja esityslista. Kaikista virallisista kokouksista tehdään muistio tai pöytäkirja. Työryhmän aloittaessa toimintansa nimeää se keskuudestaan varapuheenjohtajan. Puheenjohtajana toimii liittohallituksen nimeämä henkilö. Sihteerinä toimii työryhmän esittelijä tai erikseen nimetty henkilö. Ensimmäisessä kokouksessa uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon lajien asiantuntijaryhmissä määritellään muiden jäsenten vastuualueet. Ennen kokousta: - Kutsu kokoukseen on lähetettävä sähköisesti työryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta ja esityslista viimeistään neljää päivää ennen kokousta. - Päätöksiin liittyvät taustamateriaalit tulee toimittaa ennakkoon työryhmälle. - Kutsu ja esityslista toimitetaan aina myös liiton toiminnanjohtajalle: eerika.laalo-haikio@uimaliitto.fi. Toiminnanjohtajalla ja liiton puheenjohtajalla on oikeus osallistua työryhmien kokouksiin halutessaan. - Esittelijä ja puheenjohtaja valmistelevat yhdessä esityslistan. - Esityslista tehdään Uimaliiton viralliselle dokumenttipohjalle. - Jokainen jäsen perehtyy kokousmateriaaleihin ennen kokousta. - Kokoustila voidaan varata Uimaliiton tiloista työryhmän esittelijän toimesta. Muiden kokoustilojen osalta työryhmä vastaa itse tila- ja tarjoiluvarauksista. Uimaliiton kokoustila on käytössä vain, jos joku henkilökunnasta osallistuu kokoukseen. - Jos kokouksen asialistalla on asioita, jotka koskevat muiden työryhmien vastuualueita, laitetaan esityslista tiedoksi ko. ryhmän esittelijälle ja puheenjohtajalle.

15 Kokouksen aikana: - Virallisista kokouksista tehdään aina pöytäkirja. Pöytäkirjat julkaistaan liiton verkkosivuilla, muistiot toimivat työryhmän ja henkilökunnan sisäisinä asiakirjoina. Kokouspöytäkirjaan kirjataan päätökset ja kokousmuistioon laajemmin keskustelut. - Pöytäkirja kirjoitetaan Uimaliiton viralliselle dokumenttipohjalle. - Kokouksessa valitaan pöytäkirjan tarkastaja/-t. - Jos käytössä on kannettava tietokone ja datatykki, suositellaan pöytäkirjan kirjoittamista kokouksen aikana kaikkien nähtävissä. - Puheenjohtaja vastaa kokousaikataulussa pysymisestä. Kokouksen jälkeen: - Pöytäkirjan tarkastaja/-t ja puheenjohtaja kuittaa pöytäkirjan tarkastetuksi työryhmän sihteerille. - Sihteeri toimittaa viikon sisällä kokouksesta pöytäkirjan tarkistettuna sähköisessä muodossa liittoon, jonka jälkeen se julkaistaan liiton verkkosivuilla. Pöytäkirjat toimitetaan jakelulla: o eerika.laalo-haikio@uimaliitto.fi o jussi.salminen@uimaliitto.fi o kokouksen esittelijä, ellei hän ole nimetty sihteeriksi - Mikäli seuraavassa kokouksessa tehdään tarkistettuun pöytäkirjaan muutoksia, tulee muutos kirjata uutena päätöksenä. - Työryhmä vastaa tarvittavasta sisäisestä tiedottamisesta muille työryhmille tai seuroille tai muille kohderyhmille. Tiedotuskanavia ovat: sähköposti, verkkosivut, Seuratiedote ja Uinti-lehti. - Jos työryhmä tekee yhteistyötä läheisesti muiden työryhmien kanssa, on syytä erikseen informoida työryhmiä heitä koskevista esityksistä ja päätöksistä. Uusi ohjesääntö organisaatiomuutoksen jälkeen vuodelle hyväksyttiin liittohallituksen kokouksessa. Ohjesäännön päivitykset: - päätös liittohallitus, päivitetty päätös liittohallitus, päivitetty (huippu-uintiurheilun johtoryhmän kokoonpano) Ohjesääntöä päivitettiin työryhmien uudelle toimintakaudelle : - päätös liittohallitus, päivitetty , astuu voimaan heti - päätös liittohallitus, päivitetty , astuu voimaan uuden työryhmähaun yhteydessä (uinnin asiantuntijaryhmä à uinnin kehittämisryhmä + sisältö) Toimintakausi : - päätös liittohallitus, astuu voimaan uuden työryhmänkauden alussa (uinnin kehittämisryhmän esittelijä, muut tarkennukset)