Valtuusto , LIITE 7 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 JA HALLITUKSEN SEN JOHDOSTA ANTAMA LAUSUNTO

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 7 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 JA HALLITUKSEN SEN JOHDOSTA ANTAMA LAUSUNTO Hallitus päätti esittää valtuustolle lausuntonaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2012 seuraavaa: (kursivoitu teksti on vastaus arviointikertomuksen havaintoihin, arviointikertomuksen numerointi ja otsake). 4.2 Potilasturvallisuus Suositus: Suunnitelma laadunhallinnan toteuttamisesta tulee laatia ja toteuttaa viipymättä. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden sekä potilasturvallisuuden kehittäminen tulisi organisoida keskitetysti, jotta HUS:n arvo korkea laatu ja tehokkuus toteutuisi. Potilasturvallisuussuunnitelma ja suunnitelma laadunhallinnan toteuttamisesta voidaan potilasturvallisuusasetuksen mukaan tehdä erillisinä dokumentteina. Toisin kuin arviointikertomuksessa todetaan, on tiedot HUS:n laadunhallintadokumenteista koottu yhteen. Näitä dokumentteja on useita kymmeniä (erilaisia ohjekirjeitä yms.). Suurinta osaa niistä ei ole tarkoituksenmukaista päivittää vuosittain, kun taas potilasturvallisuuden kehittämisen kannalta on tärkeää jatkuvasti löytää ja toteuttaa potilasturvallisuuden kehittämiskohteita. HUS:n toimitusjohtaja, johtajaylilääkäri ja muu johto vastaavat kukin osaltaan potilasturvallisuuden toteuttamisesta. Kuten useimmissa muissakin laajoissa tehtäväkokonaisuuksissa, järkevä työnjako ja tehtävien delegointi on tehokkain tapa kokonaisuuden toteuttamiseen. Suositus: Potilasturvallisuussuunnitelman erilainen aikataulutus verrattuna kuntayhtymän talouden ja toiminnan suunnitteluun vaikeuttaa potilasturvallisuussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden seurantaa ja arviointia. Tarkastuslautakunta esittää, että kalenterivuosittainen potilasturvallisuussuunnitelma käsitellään samanaikaisesti muiden strategisten asiakirjojen kanssa HUS:n suunnittelun ja seurannan vuosikellon mukaisesti. HUS:ssa on otettu käyttöön toimintamalli, jossa potilasturvallisuussuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti mm. vaaratapahtumaraportoinnin perusteella. Vuosittain tiedot potilasturvallisuustilanteesta kootaan potilasturvallisuusraporttiin, joka käsitellään hallituksessa. Potilasturvallisuussuunnitelman päivittäminen useammin kuin kerran vuodessa on perusteltua. On myös arvioitava, onko nykyinen strategisten asiakirjojen käsittelysykli muutoinkaan kaikilta osin tarkoituksenmukainen, koska esimerkiksi talouden ja toiminnan toteuma vaikuttaa liian vähän seuraavan kauden suunnitteluun. Suositus: HUS:n tulee varmistaa, että potilasturvallisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Vuoden 2011 ja 2012 kuolleisuusluvut on laskettu eri perustein. Kuolleisuustietojen pohjana ovat uloskirjoitustiedot (HILMO), mutta vuonna 2011 kuolleiden osuus suhteutettiin käyntimäärään ja vasta vuonna 2012 se kohtuullisen monimutkaisten tietopoimintojen jälkeen onnistuttiin suhteuttamaan eri henkilötunnuksiin. Näin ollen vuosien 2011 ja 2012 tiedot eivät ole vertailukelpoisia, vaikka sinänsä oikein.

2 4.3 Hoidon saatavuus Suositus: HUS:n tulee huolehtia siitä, että terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset hoitoon pääsyn määräajat toteutuvat ja että HUS tiedottaa hoitoon pääsy- ja odotusajoista toimintayksiköittäin lain edellyttämällä tavalla internetissä neljän kuukauden välein. HUS pyrkii hoidon saatavuuden turvaamiseen optimoimalla resurssien allokointia sekä kehittämällä ja uudistamalla toimintaansa ja toimintamallejaan polikliinisen ja päiväkirurgisen toiminnan suuntaan. Tarvittaessa käytetään lisätyötä, ylityötä ja mahdollisesti palveluseteleitä. Odotusajat julkaistaan internetissä neljän kuukauden välein THL:n virallisen raportoinnin yhteydessä. 4.4 Vaikuttaako tulotaso sairaalapalvelujen käyttöön? Suositus: HUS:n tulee edelleen kehittää sekä omia hoitokäytäntöjään että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, jotta yhdenvertainen ja tasa-arvoinen hoito toteutuu HUSalueella. Sosiaaliryhmien välisiin kasvaviin eroihin sairastavuudessa ja kuolleisuudessa voidaan vaikuttaa vain hyvin rajallisesti julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keinoin. Esimerkiksi taustalla vaikuttava monikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Kuntien vastuulla on terveydenhuoltolain mukaan asettaa strategisessa suunnittelussaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet. Kuntien tulee seurata väestön terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Terveydenhuoltolain mukaisesti HUS tarjoaa kunnille terveyden edistämiseen asiantuntemusta sekä tukee ja osallistuu yhteistyössä kuntien kanssa valmisteltavien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisten strategioiden tekemiseen. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi asiaa HUS:ssa. Alaraaja-amputaatioiden merkittävimmän syyn diabeteksen hoitoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä, hyvänä esimerkkinä tästä on Jorvin sairaalassa aloitettu uusi diabeteskeskustoiminta. Perusterveydenhuollossa tapahtuvaa erikoislääkärien vastaanotto- ja konsultaatiotoimintaa kehitettäessä voidaan myös muiden potilasryhmien kohdalla kehittää paremmin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintamalleja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä on mahdollista yrittää tarkemmin selvittää eri väestöryhmien ja potilasryhmien palvelutarvetta ja segmentoida palvelua entistä paremmin tarvetta vastaavaksi esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoitomalleja kehitettäessä. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön terveyden edistämisen ammattilaiset ovat kuntien tukena terveyserojen kaventamiseen pyrkivässä palveluketjutyössä. 2 (9)

3 6.1 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Suositus: Tiivistyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken edellyttää moniammatillista asiantuntemusta ja verkostomaista toimintatapaa. Kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tulee omissa suunnitelmissaan varautua tiivistyvään yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon yksikön moniammatillisuutta ja verkostomaista toimintatapaa edistetään vahvistetaan vahvistamalla perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoa. Käytännössä rationaalisen lääkehoidon kehittämisen ns. Rohto-verkoston pohjalta syntynyt kehittäjäverkosto linkataan perusterveydenhuollon yksikköön, joka jatkossa tukee verkoston käytännön kehittäjiä ja kouluttaa uusia kehittäjiä. Verkostomaisella toimintatavalla vahvistetaan myös hoitotyön ja suun terveydenhuollon osuutta. Osaltaan yhteistyötä linjataan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa, jotka valmistuvat ja hyväksytään vuoden 2013 aikana. HUS:n ja sosiaalitoimen yhteistyö tiivistyy, minkä osoituksena parhaillaan selvitetään pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan siirtymistä HUS:iin. 6.2 Hoito- ja palveluketjujen arviointi Suositus: Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen tulee keskittää, koordinoida ja arvioida järjestelmällisemmin. Lisäksi hoito- ja palveluketjuista tulee tiedottaa nykyistä laajemmin. Pääkaupunkiseudun aiesopimukseen liittyneessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatioryhmän loppuraportissa ehdottamien toimenpiteiden toteutus on viivästynyt, kuten raportissa todetaan. Tähän ovat olleet vaikuttamassa SOTE-uudistuksen synnyttämä epävarmuus pk-seudun terveydenhuollon tulevasta rakenteesta ja potilasohjauksesta sekä ongelmat nykyisissä ja kehitteillä olevissa IT-järjestelmissä (ml. HUSin Exranet). Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen on edelleen HUSin tavoitteena. Vuoden 2013 strategisiin avaintavoitteisiin kuuluu sairaanhoitoaluekohtaiset palveluketjujen kuvaukset ja niiden mittarit. Jatkossa asiakokonaisuus on tarkoitus kytkeä tulevan uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviin toimintatapojen kehittämiseen. Hoito- ja palveluketjuista tiedottamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan Extranet-alustaa. 6.3 Keinoja siirtoviivepäivien vähentämiseksi Suositus: Siirtoviivepotilaiden laskutuksen karenssipäivien määrää pitäisi vähentää ja harkita siirtoviivepäivien hinnan korottamista. Siirtoviivepotilaiden laskutuksen karenssipäivien määrää on vähitellen alennettu ja hintaa nostettu. Karenssipäivien vähentäminen voi kuitenkin johtaa potilaiden tarpeettomaan siirtelyyn ja aiheuttaa potilasturvallisuusongelmia. Potilaan kannalta kotiutuminen tai siirto kuntoutuspaikkaan on parempi ratkaisu kuin ylimääräinen siirtely HUS:n ja terveyskeskuksen välillä. HUS onkin järjestänyt ortopedistraumatologisia ja neurologisia potilaitaan varten kuntoutuspaikkoja, joita voidaan käyttää, jos kotikunnan jatkohoitojärjestelyt eivät vedä. Pääosin siirtoviiveongelmat johtuvat Helsingin terveyskeskuksen ja Espoon terveyskeskuksen vaikeuksista järjestää HUS:n potilaiden jatkohoitoa. Helsingin osalta tilanne on parantunut selvästi 3 (9)

4 alkuvuonna 2013 ja kaupungin tavoitteena on nollata maksulliset siirtoviivepäivät vuoden 2013 aikana. Espoon tilanteen ei odoteta parantuvan ennen uuden terveyskeskussairaalan valmistumista. 6.4 Lihavuuden hoito Suositus: Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma, johon HUS on tähän asti tarjonnut ratkaisuksi lähinnä lihavuusleikkauksia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että lihavuuden konservatiivista hoitoa kehitetään, ja että sen saatavuus perusterveydenhuollossa paranee. Samanaikaisesti tulee seurata lihavuuskirurgisten toimenpiteiden määrän kehitystä sekä hoidon tuloksia. Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden konservatiivisella hoidolla on HYKS:ssä ja HUS:ssa pitkät perinteet. Painonhallintaryhmähoitoa on 1980-luvin puolivälistä lähtien levitetty alueen muihin erikoissairaanhoidon yksiköihin ja 2000-luvulla hoitoa on ollut ja on edelleen tarjolla HUS:n kaikissa esh:n yksiköissä sekä Helsingin terveyskeskuksen sisätautien konsultaatiopoliklinikoilla (Laakso, Malmi ja Herttoniemi). Vuosittaisten ryhmien määrä HUS:n sairaaloissa vaihtelee 2-4 ryhmän välillä/sairaala ja vuonna 2010 tehdyn selvityksemme mukaan esh:n ryhmähoitoon osallistui 350 potilasta. Lihavuus on epidemiologisesti niin ison mittaluokan terveysongelma, ettei sitä ole mahdollista erikoissairaanhoidossa ratkaista. Erikoissairaanhoidon on hoitokokemuksen kartuttamiseksi ja hoidon kehittämiseksi perusteltua osaltaan osallistua lihavuuden konservatiiviseen hoitoon, vaikka hoidon toteuttamisessa painopisteen tulee olla perusterveydenhuollossa. HUS:n roolina hoidolle myönteisen ilmapiirin luominen, yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa lihavuuden hoidon tarjonnan lisääminen ja hoidon sisällön yhdenmukaisuuden ja laadukkuuden turvaaminen. Tätä varten on HUS:n medisiinisen tulosyksikköön organisoitu lihavuuskeskus. 7.2 Kirurgian tuottavuuserot sairaaloiden välillä ja tuottavuus HUS:n operatiivisessa yksikössä Suositus: Lisätöiden kohdistaminen toimenpiteisiin ja ajankohtiin, joissa ne ovat kustannustehokkaita, tulee varmistaa. Myös muita vaihtoehtoja kuin lisätyömalli tulee kehittää kannustimeksi, jotta virka-aikana tehtyä tuotantoa saadaan lisättyä. Yksiköissä, joissa on jouduttu hoitotakuussa pysymiseksi teettämään lisätöitä, pyritään vuonna 2013 selkeästi vähentämään lisätöitä vuoden 2012 tasosta. Tavoitteessa näytetään neljän kuukauden toteuman perusteella onnistuttavan, vähenemä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on 13 % / 0,7 milj. euroa. Lisäksi on ryhdytty mm. seuraaviin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat lisätöiden vähentämisen myös pitkällä tähtäimellä Silmätaudeissa virka-aikaista kapasiteettia lisätään avaamalla syksyllä 2013 Läntinen Silmäsairaala. Vuositasolla volyymi uudessa yksikössä nostetaan yli leikkauksen. Neurokirurgian osalta selvitetään eri mahdollisuuksia viidennen leikkaussaliin käyttöönottoon, tällöin mm. lisätöinä tehtävät spinaalileikkaukset voitaisiin siirtää kokonaan virka-aikaiseksi toiminnaksi. Palvelusetelikonseptin laajentamista eräille operatiivisille erikoisaloille (verisuonikirurgia, ortopedia, käsikirurgia, ge-kirurgia) valmistellaan. 4 (9)

5 Virka-aikaista toimintaa tukevana ja lisätöiden määrää vähentävänä mallina käytössä on ollut ns. suoritepalkkiomalli (TTL). Tämän avulla voitiin esim. Operatiivisessa tulosyksikössä vuonna 2012 suorittaa saman leikkaussalitiimin toimesta loppuun noin 500 säännöllisen työajan yli jatkunutta leikkausta. Vaihtoehtokustannus TTL:n käytölle olisi ollut (jos leikkaus olisi peruttu) koko leikkauksen tekeminen lisätyönä, jolloin kustannus olisi ollut moninkertainen. Talousarviosuunnitelmakaudelle tehtävässä palkkausjärjestelmässä on tarkoitus laajentaa suoritepalkkiomalleja ja luoda mm. peruspalkkaukseen aikapalkkausmuodon rinnalle vaihtoehtoinen suoritus-/palkkiopalkkamalli, jolla voidaan vaikuttaa yksilötason tuottavuuden parantamiseen, kun osa palkasta sidotaan tehtyihin suoritteisiin. 8.2 Vuokratyövoiman käyttö Suositus: HUS:n tulisi raportoida vuokratyövoiman käytöstä henkilötyövuosina henkilöstöryhmittäin sekä henkilötyövuoden hinta henkilöstöryhmittäin, jotta vuokratyövoiman ja oman henkilöstön kustannuksia henkilötyövuotta kohti voitaisiin verrata. HUS:ssa vuokratyövoiman käyttöä on raportoitu euromääräisinä hankintakustannuksina ja arvioituina henkilötyövuosina. Yksiköitä on ohjeistettu tiliöimään vuokratyövoimakustannuksensa henkilöstöryhmittäin. Tiliöinti ei kuitenkaan toteudu täysin ohjeistuksen mukaan, mikä tuo osaltaan haasteita raportoinnille. Esimiehiä kehotetaan jatkossa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tiliöintitarkkuuteen. Vuokratyövoiman ja oman henkilökunnan työvoimakustannusten vertailussa on mittarina käytetty henkilötyötunnin hintaa, joka on kunkin yrityksen osalta määritetty erikseen sopimuksen liitteenä olevassa hinnastossa. Vuokratyövoimayritysten henkilötyötunnin hinta sisältää myös kustannuseriä (esim. palkanmaksu, hallintokustannukset), joita HUS:n henkilötyötunnin hinta tai henkilötyövuoden hinta ei pidä sisällään. Raportointia kehitetään v aikana. Kirjanpidosta saatavien tietojen lisäksi yrityksiä velvoitetaan raportoimaan entistä systemaattisemmin heiltä hankittua vuokratyövoimaa sekä henkilötyötunteina että euroina. 8.3 Rekrytoinnin kehittäminen Suositus: Tarkastuslautakunta edellyttää, että HUS:ssa on tutkintojen tarkistamista ja kirjaamista varten yhtenäiset käytännöt. Tarkastuslautakunta esittää, että myös HUS:n virallisia pysyväisohjeita täydennetään henkilöstön pätevyyden tarkistamisen osalta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tutkinnot ja valvontaviranomaisen antama laillistus tarkastetaan alkuperäisistä todistuksista rekrytointitilanteessa. Asiakirjoista otetaan kopio työnantajan arkistoon palvelussuhteen alkaessa. Kopiot todistuksista merkitään tarkastajan nimikirjaimilla ja tarkastuspäivämäärällä. Henkilöstösihteeri kirjaa tutkintotiedon HUSPlus-järjestelmään. Terhikki-järjestelmästä tarkastetaan oikeus ammatinharjoittamiseen. HUS:n intranetissa on ohjeistus kelpoisuuksien ja laillistusten tarkastamisesta. Lisäksi yhtenäisen menettelyn varmistamiseksi esimiehille on tiedotettu asiasta erillisellä tiedotteella. 5 (9)

6 Tutkintojen tarkastamisesta ja kirjaamisesta laaditaan suosituksen mukaisesti virallinen ohjekirje vuonna Kesäkuussa 2013 järjestetään osana HUS:n ja Valviran yhteistyötä esimiesten ajankohtaisiltapäivä ammatinharjoittamisoikeuksista ja niiden varmistamisesta. Suositus: HUS:n tulisi yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden (esimerkiksi HOAS:n) kanssa selvittää mahdollisuutta asuntojen omaan rakennuttamiseen, hyödyntäen HUS-Kiinteistöjen osaamista ja kokemusta. HUS:n omistamien henkilöstöasuntojen kokonaismäärä on alentunut vuosien aikana noin 500 asunnolla. Syynä asuntojen vähentymiseen on ollut alueellisten asuntotarpeiden muuttuminen. Esim. Länsi- ja Keski-Uusimaalla on edelleen asuinkohteita, joissa tyhjäkäyttöriskien välttämiseksi asuntoja on vuokrattu ulkopuolisille, mikäli henkilöstöstä ei ole löytynyt vuokralaisia. Pääkaupunkiseudun asuntomäärä on kuitenkin pysynyt vakiona. Sopivien rakennuttamisen yhteistyöprojektien löytäminen Helsingin seudulla on haasteellista. HUS Kiinteistöt on alustavasti tunnustellut yhteistyömahdollisuuksia opiskelijasäätiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Lisäksi HUS-Kiinteistöt Oy selvittää kevään 2013 aikana yhteistyömahdollisuuksia Espoon ja Helsingin edustajien kanssa. 8.4 Vuorovaikutteinen johtaminen Suositus: HUS:ssa tulee kiinnittää huomiota kehityskeskusteluiden tasapuoliseen toteutumiseen työuransa eri vaiheissa olevien työntekijöiden osalta. Kehityskeskustelut ovat hyvä väline tukea ammatillista kehittymistä ja antaa palautetta erityisesti työuransa alussa olevien ja uusien työntekijöiden kohdalla. Kehityskeskustelujen toteuttamiseen vaikuttavat olennaisesti yksiköiden johdon toimenpiteet ja tuki esimiehille. Kehityskeskustelukäytännöt ovat olleet teemana kaikissa HUS:n esimiesvalmennuksissa. Vuoden 2012 aikana uudistettiin kehityskeskustelujen ohjeistusta ja lomaketta. Uudistusprosessin yhteydessä sekä esimiehille järjestetyissä infoissa kehityskeskusteluihin liittyen tuli toistuvasti esiin isojen, yli 50 hengen, yksiköiden haasteet kehityskeskustelujen toteuttamisessa. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten kehityskeskusteluja ehditään käydä uusien työntekijöiden kanssa. Uusien työntekijöiden kohdalla hyvin hoidettu perehdytysprosessi on pääasiallinen keino tukea työssä onnistumista ja antaa palautetta uudelle työntekijälle sekä saada häneltä kehitysideoita yksikön toimintaan. Kehityskeskusteluohjeeseen lisätään tietoa uusien työntekijöiden kehityskeskustelukäytännöistä sekä kehityskeskustelun ja perehdytyksen yhteydestä. Vuoden 2013 aikana työstetään HUS:n sisäistä ohjeistusta ryhmäkehityskeskusteluihin liittyen ja kerätään palautetta niiden käytöstä. 6 (9)

7 Suositus: HUS:ssa tulee varmistaa, että henkilöstökyselyt tuottavat luotettavaa tietoa. Lisäksi tulee kriittisesti arvioida työolobarometriin liittyvien kannustepalkkioiden jakamisen periaatteita. Työolobarometri kysely on kehitetty osana vuoden 2002 HUS muutostutkimusta, jolle saatiin tukea Työsuojelurahastolta ja Työministeriön TYKE-ohjelmasta. Tutkimusryhmässä olivat mukana Työterveyslaitos, Kuopion yliopisto sekä HUS Laatuasiantuntija -koulutuksen kehittämisprojektin työryhmä, joka analysoi 11 vastaavaa kyselyä. Taustalla on Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi kysely, jota käytetään myös Sairaalahenkilöstö hyvinvointi ja Kunta10 tutkimuksissa. Kyselylomaketta uudistetaan tarvittaessa vuosittain saadun palautteen pohjalta. Vuoden 2013 aikana mm. jaetaan kyselyssä useaan asiaan viittaavat kysymykset erillisiksi kysymyksiksi, lisätään ohjetekstejä kyselyyn ja päivitetään avoimia kysymyksiä. Suosituksen mukaisesti taustamuuttujiin lisätään työsuhteen luonne (määräaikainen/vakituinen). Vuoden aikana erityistä huomiota kiinnitetään työolobarometrin raportoinnin kehittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen yksiköissä. Kyselylomakkeen mahdollinen laajempi muokkaus toteutetaan vuonna Työolobarometrin kannustepalkkiot perustuvat hallituksen hyväksymään Työhyvinvointiohjelmaan ja palkitsemisstrategiaan. Huippuyksikön palkitsemisen tavoitteena on ollut kannustaa työyhteisöjä kehittämään työhyvinvointitoimintaa. Kymmenen yksikön kannustepalkkioiden jakamisen tavoitteena on ollut nostaa työolobarometrin vastausprosenttia. Kun vuonna 2013 tehdään uudet työhyvinvoinnin/ työsuojelun toimintaohjelmat, tullaan palkitsemiskäytäntöä arvioimaan ja uudistamaan. Suositus: Intranetin käyttäjälähtöisyyttä tulee parantaa huolehtimalla sisällön ajantasaisuudesta ja löydettävyydestä. Järjestelmien päällekkäisyyttä tulee purkaa tiedon tehokkaan välittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi. Intranetin uudistus on kestänyt pitkään ja projektissa on ollut lukuisia teknisiä ongelmia. Vuonna 2012 uusi intranet julkaistiin ja se on otettu osittain käyttöön. Koska uusi intranet ei ole vielä valmis, on vanhaakin intranetia käytetty yhä. Sinne ei enää kannata päivittää tietoja ja siksi vanhassa intranetissa on vanhentunutta tietoa. Tavoitteena on, että vanha intranet poistuu käytöstä vuoden 2013 aikana ja HUS:ssa siirrytään kokonaan uuden intranetin käyttöön. Samalla uusi intranet tulee jokaisen huslaisen internetselaimen aloitussivuksi. Uusi intranet poikkeaa vanhasta nimenomaan käyttäjälähtöisyyden vuoksi. Uudessa intranetissa on otettu käyttöön työtilat, joissa yksiköt ja ryhmät voivat keskenään jakaa ja tuottaa tietoa. Tämän lisäksi uudessa intranetissa on jokaiselle oma profiilisivu. 9 Hallittu ja tasapainoinen talous Suositus: Hallituksen tulisi perusteellisemmin analysoida sitä, miksi tavoitteet eivät toteutuneet. Oleellista on selvittää tarkemmin mm. syyt henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien merkittävään lisäykseen yli talousarvion lukujen, miksi aiempien vuosien hyvä tuottavuuskasvu hidastui 2012, ja mistä johtuvat merkittävät tuottavuuden ja tuotehintojen erot sairaanhoitoalueiden kesken. HUS:ssa on viimeisen neljän vuoden aikana panostettu pitkäjänteisesti toiminnan johtamisessa ja ohjauksessa tarvittavan ajantasaisen ja luotettavan tietotuotannon toteuttamiseen. Kuten Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, 7 (9)

8 HUS-Total raportointiportaalin ominaisuuksien parantaminen vuonna 2012 antoi aiempaa paremmat edellytykset tiedolla johtamiseen. HUS:n yksikkökohtaisessa kuukausittaisessa toiminnan ja talouden raportoinnissa on tavoitteena analysoida olennaiset budjettipoikkeamat ja muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Analyysin pohjaksi tulee jokaisessa yksikössä tunnistaa ne toiminnalliset tekijät, joista poikkeamat tai muutokset johtuvat. Laadukas analyysi edellyttää toiminnan ja talouden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Kuntayhtymätasoinen analyysi perustuu yksikkökohtaisiin (sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt, tytäryhtiöt ja tulosalueet) analyyseihin. Vuoden 2012 tilinpäätösraportoinnissa käyttöönotettiin kaikissa yksiköissä yhtenäinen analyysimalli toimintatuottojen, toimintakulujen ja poistojen yhteismäärän sekä henkilötyövuosien toteumien analysointiin. Analyysimalli on otettu käyttöön vuoden 2013 kuukausittaisessa toiminnan ja talouden raportoinnissa. Yksikkökohtainen analyysi mahdollistaa HUS-tasolla eri yksiköiden vertailun ja vertaisarvioinnin. HUS:n eri yksiköiden välinen systemaattinen vertaisarviointi ja sen kehittäminen eri osa-alueilla sisältyy strategiasta valittuihin vuoden 2013 avaintavoitteisiin. Toiminnan ja talouden syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen kehittämisen tueksi vuonna 2013 aloitetaan suunnitelmallinen HUS:n esimiesten (ylin johto, keskijohto ja lähijohto) talouskoulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on HUS:n esimiesten talousosaamisen lisääminen päivittäisen toiminnan johtamisen tueksi ja tehostamiseksi. Koulutus sisältää mm. päivittäisessä toiminnassa tehtävien päätösten ja valintojen merkityksen ja ymmärtämisen taloudellisten lopputulosten kannalta. Esimiesten talouskoulutus on osa HUS:n esimiesten virkatyötä. Siten varmistetaan kattavasti kaikkien HUS:n esimiesten talousosaamisen lisääntyminen. Laadukkaan analyysin sekä toiminnan ja talouden yhteyden ymmärryksen parantamiseksi järjestetään lisäksi taloushallinnon asiantuntijakoulutuskokonaisuus HUS:n eri yksiköissä toimiville talouden asiantuntijoille. Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kouluttaa yhteensä 40 talousasiantuntijaa. Suositus: Hallituksen tulee esittää valtuustolle suunnitelma HUS:n talouden tasapainottamiseksi tulevina vuosina ottaen huomioon mm. investointien rahoituksen, lisääntyvät lainanhoitokustannukset, kasvava korkoriski ja kuntien maksukyvyn. HUS:n hallitus käsitteli helmi- ja maaliskuussa 2013 talouden tasapainottamistoimenpiteitä vuodelle Samassa yhteydessä päätettiin, että hallitukselle valmistellaan pidemmän aikavälin tasapainottamisohjelma vuosille , jolla taseeseen kertynyt edellisten tilikausien ali-/ylijäämä saadaan vaiheittain tilanteeseen. Ohjelman yksikkökohtainen ja HUS-kuntayhtymätasoinen valmistelu toteutetaan vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä. Valmistelussa huomioidaan HUS:n strategiset tavoitteet sekä ennustettu HUS-alueen väestönkehitys, kuntien taloustilanne ja sen kehitysnäkymät. Tehokas toiminta, parantuva tuottavuus ja palveluiden hintakilpailukyky ovat strategiasta valittuja avaintavoitteita, joiden mukaisesti toimintaa pitkäjänteisesti kehitetään. Edellisten toteutuminen osaltaan varmistaa tasapainoisen talouden toteutumista. Osana vuoden 2013 talousarviota jokainen tulosalue, liikelaitos, taseyksikkö ja tytäryhtiö ovat laatineet oman yksikkönsä tasapainotetun ohjauskortin, jonka pohjana on HUS-kuntayhtymätasoiset strategiasta johdetut vuoden (9)

9 avaintavoitteet. Siten kuntayhtymän strategiasta johdetun toiminnallisen ja taloudellisen tavoiteasetannan yhdenmukaisuus koko konsernissa varmistetaan. HUS:n yhtymäjohto pitää vuosikellon mukaisesti kaikkien yksiköiden kanssa kolme kertaa vuodessa johdon seurantakokouksen, jossa läpikäydään yksikön toiminnan ja talouden tilannetta sekä erityisesti seurataan talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden edistymistä. 10 Uudistuva johtajuus ja organisaatio Suositus: HUS:n hallituksen tulee selvittää mahdollisuuksia moniportaisen hallintorakenteen keventämiseen ja arvioida erilaisten vaihtoehtojen kustannus- ym. vaikutukset. Hallituksen tulee samalla harkita myös konsernijaoston tarpeellisuutta. HUS:ssa on kevennetty luottamusmiesorganisaatiota siirtymällä 9 liikelaitoksen mallista 7 liikelaitokseen, joilla on aiemman 9 johtokunnan sijasta 2 johtokuntaa. Virkamiesorganisaatiota on viime vuonna kevennetty lakkauttamalla useita johtavia virkoja HUS- ja HYKS-hallinnosta, viimeksi HUS:n toimitusjohtaja siirtyy alkaen johtamaan myös HYKS-sairaanhoitoaluetta. HYKSin organisaatiorakennetta ollaan uudistamassa ns. osaamiskeskushankkeella, jolloin nykyisistä tulosyksiköistä ja klinikkaryhmistä muodostuu aiemman kahden organisaatiotason sijasta yksi taso. Hallitus päätti valita konsernijaoston jäsenet vuosille , mutta jaoston asemaa selkeytetään. Se keskittyy jatkossa HUS-konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöiden seurantaan Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suositus: Hallituksen ja kuntayhtymän johdon tulee edistää valvontajärjestelmän toimivuutta mm. päivittämällä valvontajärjestelmää koskevaa ohjeistusta sekä lisäämällä tiedottamista hallituksen ja toimitusjohtajan ohjeistuksista ja linjauksista. Arviointikertomuksen suositus on varteenotettava sekä valvontajärjestelmän ohjeistuksen päivittämisen että ohjeistusten ja linjausten tiedottamisen osalta. Toimitusjohtaja käynnistää toimenpiteet em. asioiden kehittämiseksi suositusten esittämällä tavalla. 9 (9)