kun selkä ja polvi ovat aina kipeät satumaa tuo Somerolle innovatiivisia senioriasuntoja Nauti joka askeleesta. Lamminniemen

Transkriptio

1 Nauti joka askeleesta. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen asiakaslehti 2/2013 Huikea selviytymistarina sotavuosilta Olin valekuolleena vihollisen käsissä Lamminniemen satumaa tuo Somerolle innovatiivisia senioriasuntoja Tules-kuntoutuksesta uutta motivaatiota kun selkä ja polvi ovat aina kipeät

2 Liikuntapuisto vahvistaa tasapainoa Hyvä lihasvoima ja tasapaino tuovat varmuutta arjen askareista selviytymiseen Sisällys Sotainvalidin huikea tarina: Olin valekuolleena vihollisen käsissä. Puhutaan tules-kuntoutuksesta: Elämää kremppojen ehdoilla Lamminniemeen lahjoitettiin sotien aikainen tykki Kolumni: Muutoksessa kaiken aikaa Uusi seniorikampus: Lamminniemen satumaa Sotaveteraani monessa mukana edelleenkin Lääkärin neuvot ikäihmisille Hyvä mieli on paras kasvojenkohotus Hyvin hoidetut hiukset, kädet ja jalat tuovat tervetullutta hemmottelua arkeen. Tiesitkö, että Lamminniemessä voit varata itsellesi ajan niin käsi- tai jalkahoitajalta, kampaajalta kuin hierojaltakin. pääkirjoitus Missiona terveys, toimintakyky ja hyvinvointi SOTIEMME VETERAANIEN HYVINVOINTI ON KUNNIA-ASIAM- ME. Haluamme huolehtia jokaisen Teidän yksilöllisistä tarpeista ja toimintakyvystä. Henkilökuntamme on hoitanut sotiin perustuvaa kuntoutusta ja hoivaa Lamminniemessä jo yli 20 vuoden ajan. Kuntoutuksen ja hoidon ammattilaisemme tekevät jatkossa terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä kotikäyntejä myös veteraanien koteihin. Huolehdimme kunniakansalaistemme hyvinvoinnista niin pitkään, kun siihen on tarvetta. Sotiemme veteraaneista moni toimii omaishoitajana. Kotikäynneillä voidaan ohjata myös puolisoa ylläpitämään terveyttään ja toimintakykyään ja samalla onnistuu esimerkiksi tasapainoon ja ravitsemukseen liittyvien asioiden kartoitus ja ohjaus. Voimme pitää yhteyttä kotiin myös interaktiivisen TV:n kautta ja kodista voidaan olla yhteydessä Lamminniemeen. Ja jos kotona ei avusta huolimatta enää selviä, löytyy Lamminniemestä osaavaa ja välittävää hoivaa ja lämminhenkinen koti kaikille sitä tarvitseville. TEHOKAS VALTAKUNNALLINEN KUNTOUTUSVERKOSTO muodostuu Suomen 23 veljeskodista, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Myös Lamminniemi joukon nuorimpana on aktiivisesti mukana kehittämässä uusia toimintamuotoja. Nämä kuntoutuslaitokset edustavat noin 30 prosenttia koko Suomen laitoskuntoutuskapasiteetista ja ovat myös merkittäviä Kelan kuntoutuksen tuottajia. Voidaan sanoa, että veljeskodit ovat hyvä esimerkki valtakunnallisesti toimivasta Mailis Salmi toimitusjohtaja kuntoutusverkostosta, sillä ne ovat yhdessä tuottaneet sovitun standardin mukaista ja tuloksellista ikäihmisten kuntoutusta jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi ne sijaitsevat sopivin etäisyyksin koko Suomen alueella. Toimintoja kehitetään edelleen tuotteistamalla yhdessä ja laittamalla hyviä käytänteitä jakoon koko verkostolle. Monet sairaalat käyttävät jo veljeskoteja jatkokuntoutuspaikkoina, koska olemme voineet osoittaa kuntoutuksen vaikuttavuuden ja sitä kautta saatavat säästöt. Esimerkiksi aivohalvauksen tai ison leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta on myös kuntoutuksessa olleilta saatu hyvää palautetta, kun ikäihmisen luottamus omassa kodissa pärjäämiseen on saatu palautettua lyhyellä, intensiivisellä kuntoutusjaksolla. SOMERON KAUPUNGIN JA LAMMINNIEMEN HYVINVOINTI- KESKUKSEN HYVÄ YHTEISTYÖ NÄKYY. Yhteistyössä Someron kaupungin kanssa kehitämme Lamminniemestä alueen, jossa ikäihmisten on hyvä asua. Alueellemme tullaan tulevaisuudessa rakentamaan monipuolisia senioriasuntoja, ja täältä tulee löytymään monenlaisia virikkeitä ja palveluita ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi eri elämäntilanteissa. Someron kaupunki on jo alkanut rakennuttaa 60-paikkaista palvelutaloa Lamminniemeen. Liikuntapuiston ja luontopolun läheisyyteen piha-alueelle olemme suunnittelemassa frisbeegolfrataa, joka valmistunee ensi kesäksi. Terveisin paalutustöiden keskeltä, Mailis Salmi Lisätiedot ja ajanvaraukset neuvonnasta: p , neuvonta@lamminniemi.fi Huolehdimme hyvinvoinnistasi Myös pyörätuolilla Erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltu liikuntapuisto vahvistaa lihaskuntoa ja aktivoi tasapainoa ja kehon koordinaatiota. Turvallisia liikuntahetkiä Senior Sport liikuntavälineillä Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen asiakaslehti 2/2013 Päätoimittaja Miia Kuhanen Toimitus ja taitto Pookstaavi Oy Kuvat Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy, Anne Enckelman, Sauli Kaipainen, Kiikalan Kipinät -teatteri, Päivi Laaksonen, Jaana Lindfors, Kari Nieminen, Eino Nurmisto ja SA-kuva. Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Lisätiedot ja varaukset: p neuvonta@lamminniemi.fi Omaishoitajan virkistysloma Lempeä yhdistelmä omaa aikaa ja virkistäviä hoitoja. täysihoito 3 vuorokautta (aamiainen, lounas ja päivällinen noutopöydästä) hydrojet-vesipatjahieronta, hemmotteleva käsien parafiinihoito yöpyminen 2-hengen huoneessa kuntosalin vapaa käyttö vapaa osallistuminen ohjattuihin ryhmäaktiviteetteihin (katso s.12). Omaishoidettavan intervallihoito Kysy intervallihoidon järjestämisestä kotipaikkakuntasi sosiaalitoimesta. Meille voi tulla hoitojaksolle myös palvelusetelillä ja omalla kustannuksella. 269,- Aitoa välittämistä ja osaavaa hoitoa jo yli 20 vuotta. - sairaanhoitohenkilöstö 24 h 2 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

3 Asiakkaan tarina Olin valekuolleena vihollisen käsissä 88-vuotias sotainvalidi Väinö Halmajärvi ei aina itsekään tahdo uskoa pelastuneensa väijytyksestä, joka vaati 26 kaverin hengen. Kymmenen luodinreikää nahassa muistuttavat vuoden 1944 tapahtumien olevan kuitenkin täyttä totta. Somerolainen Väinö Halmajärvi meni armeijaan huhtikuussa 1943, kaksi viikkoa 18-vuotispäivänsä jälkeen. Yhdeksän kuukauden mittaisen pioneerikoulutuksen jälkeen ensimmäinen komennus oli miinakentän rakentaminen jään alle Tapponiemessä, Äänisellä. - Se oli ensimmäinen paikka, jossa vihollinen oli lähellä. Tämän jälkeen siirryttiin Maaselän Kannakselle Krivin lähelle, jossa olimme pioneeritehtävissä kevääseen asti. Sieltä sitten polkupyörillä Karhumäkeen ja Porajärvelle. kuva: SA-kuva Mutta minkäänlaista häiriötä ei niinä päivinä ollut puolin eikä toisin. Tuntui, että sota lähti hienosti liikkeelle. Pian kaikki muuttui. Kannaksella oli ollut kovat rytinät ja Halmajärvi lähti Pioneeripataljoona 12:n matkassa perääntymään Porajärveltä ja sieltä polkupyörällä kohti Ilomantsia. Kohtalokas autokyyti - Oltiin jo aika lähellä Ilomantsia, kun tuli komennus jatkaa matkaa kuormaautolla. Ajoimme suoraan ryssän väijytykseen, mikä päätti 26 kaverini matkan lopullisesti. Heistä 13 oli itseni ikäisiä, vain 19-vuotiaita. Halmajärvi yritti muiden tapaan nousta paetakseen auton lavalta, mutta venäläiset ampuivat aina kun joku liikahti. Ensin meni kädestä kaksi luotia läpi. Seuraavalla yrityksellä konepistoolin luotisuihku lävisti lonkat ja tuli selästä ulos, jolloin mies putosi paikoilleen kuin märkä rätti. Kymmenen luodinreiän lävistämänä Halmajärvi pysyi siinä rytinässä kuitenkin kaiken aikaa tajuissaan. Vierestä ylös pyrkineen kaverin hän pelasti vetämällä tämän kolme kertaa takaisin alas. Toisella puolella polvilleen ampumaan noussut lappeenrantalainen sai osuman ja kaatui kuolleena Halmajärven halvaantuneen jalan päälle. - Ampumisen tauottua ryssät tulivat vielä repimään meiltä kaiken vähänkin arvokkaan: Kello, kukkaro ja hyväkuntoiset saappaat vietiin. Tuntui, että korva ja pää irtoavat, kun kiskaisivat leipälaukunkin olkapään takaa, luullen ottavansa kuolleelta. Kun vielä puukon ottivat vyöltä, ajattelin, että se on menoa nyt. Vihollisen lähtiessä poispäin tuli vielä valtava jysäys, mihin Halmajärven muistikuvat pimenevät.sitä seuranneen tajuttomuuden kestosta ei ole tietoa. Vain viisi selvisi - Kun heräsin, totesin raahautuneeni käsien varassa kymmenenen metrin päähän autosta, pyssy mukana. Ihmeen kaupalla olin toinen jalka halvaantuneena selviytynyt pois kuorma-auton lavalta. Lisäksi vasemmasta korvasta oli mennyt kuulo. Tuon kohtalokkaan heinäkuun 13. päivän 1944 tapahtumista selvisi lopulta hengissä vain viisi miestä. Paikalle ensimmäisenä tulleet suomalaiset kertovat näyn olleen karmea: Neljä autoon heitettyä käsikranaattia ja lopuksi auton alla räjäytetty kasapanos olivat vääntäneet rungon täysin kieroon ja tehneet myös sotilaissa sen mukaista tuhoa. Rauha muistojen kanssa Seuraavat kymmenen kuukautta Halmajärvi vietti sairaalassa, missä joutui opettelemaan kävelyn kokonaan uudelleen. Ensimmäiset 2,5 kuukautta toinen jalka oli täysin toimintakyvytön. - Muistot eivät katoa mihinkään, vaikka aikaa kuluu. Pitkäksi aikaa jäi paha olo ja ryssät olivat vuosia mukana painajaisunissa, mutta enää nekään eivät vaivaa. Konkreettisia matkamuistoja rintamalta on Halmajärvellä kehossaan vieläkin. Tulitikun pään kokoisia sirpaleita nousee pintaan aivan silmän alta yhä edelleenkin. Selästä ulos tullut luoti vahingoitti lonkkia niin, että 69 vuotta on kulunut ontuen. Lonkat on leikattu 15 vuotta sitten ja viime käynnillä lääkäri olisi jo kirjoittanut lähetteen uuteen pinnoitusleikkaukseen. - Hyvän elämän olen saanut. Kun elämänkaaren loppuminen on ollut lähellä jo niin nuorena, sitä on oppinut, ettei kaikkea pidä ottaa elämässä niin vaikeasti, kertoo 18-vuotiaana sotaan lähtenyt Väinö Halmajärvi. Hyvä elämä - Elämässä on tärkeintä elämä. Minulle sillä on erityinen merkitys, olenhan ollut valekuolleena kerran tositilanteessa. Ampumisen tauottua ryssät tulivat vielä repimään meiltä kaiken vähänkin arvokkaan: Kello, kukkaro ja hyväkuntoiset saappaat vietiin. Tuntui, että korva ja pää irtoavat, kun kiskaisivat leipälaukunkin olkapään takaa, luullen ottavansa kuolleelta. Kun vielä puukon ottivat vyöltä, ajattelin, että se on menoa nyt. Ja tervejärkinen huumori on maailman paras matkaeväs, naurahtaa Halmajärvi. Elämäntyönsä menestyvän maatilan isäntänä tehnyt Halmajärvi kertoo hyvän elämän sisältävän sopivasti fyysistä rasitusta, mieluiten työtä. Muuten ajatusmaailma alkaa liikkua väärillä raiteilla. Vaimonsa Hellin mies tapasi Somerolla talvisissa kilpa-ajoissa, joista suunnattiin illalla tansseihin. 65 vuoden yhteinen taival on siunannut pariskuntaa kolmella tyttärellä jälkipolvineen. Viimeiset kuusi vuotta Väinö Halmajärvi on ollut Alzheimerin tautiin sairastuneen vaimonsa omaishoitaja. - Kyllä meillä aika kuluu mukavasti, kun ei olla liian jyrkkiä eikä moitita toista. Jokapäiväinen ohjelmanumero on korttipeli Skip-Bon pelaaminen yhdessä. Minulla on vielä ajokortti, joten pystyn hoitelemaan kaikki asiat sujuvasti. - Hyvän elämän olen saanut. Kun elämänkaaren loppuminen on ollut lähellä jo niin nuorena, sitä on oppinut, ettei kaikkea pidä ottaa elämässä niin vaikeasti. Haastattelun katkaisee tietokoneen piippaus, joka ilmoittaa saapuvasta internetpuhelusta Skypen kautta. - Se on niin mukavaa, kun saa soittajan kuvan tuohon ruudulle. Neljättä polvee siellä näkyy nyt soittavan Ukille. 4 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

4 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus Elämää Kremppojen ehdoilla - En ikinä ajatellut olevani tarpeeksi sairas päästäkseni tuettuun kuntoutukseen. Oman fysioterapeuttini kehotuksesta päätin kuitenkin laittaa hakemuksen vetämään. Vasta nyt itselleni on selvinnyt, että olisin tosiaan ollut kuntoutuksen tarpeessa jo vuosia sitten. Tuusulassa perheineen asuva Anja Veck, 48, on lähihoitaja, joka on suuntautunut lasten ja nuorten parissa työskentelyyn. Työtään päiväkodissa hän ei nykyisin kykene hoitamaan, koska kyykistyminen tai nostelu eivät onnistu. - Yllätyin, kuinka paljon apua ja hyviä vinkkejä olen asiantuntijoiden ohjauksessa saanut. Kun hakeuduin kuntoutukseen, ajattelin itse jotain Aslak-tyyppistä jaksoa. Lääkärini kuitenkin kertoi karun totuuden: Olin liian huonossa kunnossa osallistumaan sellaiseen. Lamminniemessä olen nyt KELAn tukemana kuntoutuksessa, joka on suunnattu tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville. Vaivoja vaikka muille jakaa Anja Veck kertoo sopeutuneensa elämään kipujen ja vaivojen kanssa. Selkä on vaivannut kaikkein pisimpään, niin kauan kuin hän muistaa. Syynä on kolmannen ja neljännen selkänikaman välin madaltuminen. Vuosi 2011 oli erityisen kivulias. Polvi kipeytyi niin, että liikkuminen onnistui vain kyynärsauvojen kanssa. Välillä piti käyttää jopa pyörätuolia. Silloin todettiin polven nivelrikko. - Muistan ajatelleeni normaalin liikkumisen jääneen kokonaan minun osaltani historiaan. En uskonut, että muutaman vuoden kuluttua pystyisin liikkumaan taas näin hyvin. Eloisa ja energinen kuntoutuja kertoo myös masennuksesta, jota hän on sairastanut 20 vuotta. Kulunut kevät on tarjonnut rautaisannoksen aineksia mielen lamaantumiselle: Isä kuoli huhtikuun alussa ja kaksi päivää sen jälkeen tuli hylkäävä päätös hakemukselle Suurin pudottaja -painonpudotusohjelmaan. Kumpikin oli iso henkilökohtainen menetys. - Ihmettelen oikein itsekin, miksei masennus ole iskenyt tällä kerralla. Aina toivon, että voi kun se ei tulisikaan enää. Mutta sieltä se vaan ennemmin tai myöhemmin on ajan mittaan useimmiten ilmaantunut, toteaa Anja Veck hiljempaa, silmäkulma kostuen. Vesiliikunnasta helpotusta Toimeliasta Veckiä harmittaa, kun ei pysty tekemään kaikkea haluamaansa ja kiinnostavaa. - Joskus tuntuu, että olen yksi vaivakimppu koko ihminen. Ei tiedä, mitä pitäisi tehdä tai miten liikkua, kun aina alkaa kolottamaan ja kivistämään jostain päin kroppaa, naurahtaa hän positiiviseen tapaansa. Vesiliikunta on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi kipuja vastaan. Nivelrikon alun kovien kipujen jälkeen löytyi apu vesijumpasta ja vesijuoksusta, joilla polvi tuli parempaan kuntoon. Läheinen uimahalli on tullut tutuksi kahdesti viikossa tapahtuvan harjoittelun myötä. Musikaalinen Veck on teatterilainen sydänjuuriaan myöten. Järvenpään teatteri on tarjonnut mieluisan harrastuksen jo lähes parikymmentä vuotta. Musikaaleja rakastava elämäntäyteinen nainen on monelle tuttu myös laulajana: Solistikeikoilla sekä Duo Marinadin toisena laulajana hän esiintyy perhejuhlissa, kuten häissä ja hautajaisissa sekä jonkun verran myös ravintoloissa. Lamminniemessä aitoa auttamisen halua Työn järjestyminen on tällä hetkellä Anja Veckin suuri kysymysmerkki. - Olen työikäinen ja työkykyinen. Toivoisin saavani hoitoalalta työn, joka on fyysisesti sen verran kevyempää, että pystyn tekemään sitä vaivojeni kanssa ilman liian suurta kuormitusta. Kaksi kolmesta KELAn tules- ja reumalinjan kuntoutusjaksosta on nyt takanapäin. Yhteensä kolmen jakson aikana ollaan Lamminniemessä 18 vuorokautta. Niiden aikana tutustutaan kuntoutuksen ammattilaisten ohjaamina eri liikuntamuotoihin niin fysioterapian tiloissa, kuntosalilla kuin uimaaltaallakin. Fysio- ja toimintaterapeutin luennoista ja ryhmäkuntoutuksesta osallistujat saavat uusia näkökulmia ja virikkeitä itsenäistä harjoittelua varten. - Lamminniemessä on ihan mielettömän ihana henkilökunta. Kohtasin todella aitoa välittämistä keskustellessani psykologin kanssa työmahdollisuuksista. Pohdimme yhdessä vaihtoehtoja ja määrittelimme millaista työtä voin tehdä ja millaista en. Kartoitimme sopivia paikkoja Järvenpään talousalueelta ja yllätyksekseni psykologi tarjoutui tekemään soittokierroksen alueen työnantajille mahdollisen työkokeilun järjestymiseksi. Sellaista palvelualttiutta ei nykyisin juurikaan tule vastaan. - Lähden kotiin hyvällä mielellä. Motivaationi kuntoutumiseen on nyt korkealla, jotta syksyllä syntyvän ensimmäisen lastenlapsen hoitaminen onnistuu vaivatta, paljastaa tuleva mummi hymyillen. Joskus tuntuu, että olen yksi vaivakimppu koko ihminen, naurahtaa teatteria ja musiikkia harrastava lähihoitaja Anja Veck. Miten hakeudun Kelan tukemaan kuntoutukseen? Kuntoutukseen hakeudutaan lääkärin lähetteellä (B-lausunto). Täytä Kelan hakemus ja liitä mukaan lääkäriltä saatu kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto. Postita hakemus mihin tahansa Kelan toimistoon. Myös omaisilla on mahdollisuus osallistua kuntoutusjaksoille lyhyemmäksi ajaksi. Lamminniemessä järjestettävän Kelan kuntoutuksen ajankohdat löytyvät sivulta Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

5 sotaveteraanien kuntoutuksen Muistomerkki Lamminniemeen Heikki Lehtonen on Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n hallituksen jäsen. kolumni Lamminniemen kolumnistit tarkastelevat asioita erityisesti ikääntyvien aikuisten näkökulmasta. Tykki muistomerkkinä palauttaa mieliin Suomen sotaveteraanien arvokkaan työn vielä silloinkin, kun heitä ei enää ole. Kansallista veteraanipäivää vietettiin Lamminniemessä poikkeuksellisen juhlallisissa tunnelmissa. Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta teemalla vietetty juhla alkoi seppeleen laskulla veteraanikivelle, jonka jälkeen siirryttiin viettämään juhlapäivää Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen. Ohjelman kohokohta oli muistomerkin paljastus. Kevyen kenttäkanuunan 76 K 02:n valjastaminen muistomerkiksi on kunnianosoitus veteraanisukupolvelle, joka taisteli Suomelle itsenäisyyden ja jälleenrakensi maan, luoden pohjan nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Keskeisellä paikalla Lamminniemessä seisova uljas tykki on valmistettu Venäjällä vuonna 1917 ja se on testattu tositoimissa moneen otteeseen. - Tällainen tykki valittiin siksi, että se oli puolustusvoimien peruskalustoa 1920-luvulta talvisotaan asti ja tärkeä ase vielä jatkosodassakin, perustelee Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Arto Arvonen, joka on myös vastannut muistomerkkiprojektin monivaiheisesta toteutuksesta. Noin euroa kustantaneen tykin hankinta ja kunnostus on ollut vuoden mittainen projekti, jota tukemassa ovat olleet Someron seudun kuntokotiyhdistyksen lisäksi Someron kaupunki ja Someron Säästöpankki. Muistomerkin luovutti Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali Asko Kilpinen (ylh.), joka korosti juhlapuheessaan veteraanisukupolven elämäntyötä: He ovat mahdollistaneet demokraattisen yhteiskunnan rakentamisen. Muutoksessa kaiken aikaa Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Tätä pohdittiin tämän vuoden alussa Joensuussa eikä tämä pohdinta ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Yksityisen laitoskuntoutuksen markkinat ovat olleet jyrkästi muuttumassa jo useita vuosia ja supistuvaan suuntaan tunnetuista ja ennakoitavissa olevista syistä. Yksityisen palveluasumisen toimiala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, jossa toimii noin yritystä, työntekijää ja joiden liikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa. Tämän kaiken osuus koko toimialan liikevaihdosta ja henkilöstöstä on ylittänyt jo 50 prosenttia. Tämä kertonee, mikä on muutoksen suunta. Väestön ikääntyminen sekä tulo- että koulutustason nousu lisäävät palvelujen kysyntää. Ikääntymiseen varautuminen on ollut Suomessa vuosia keskeinen politiikkakysymys. Kuntien entisestään kovemmat kustannuspaineet ja palvelutuotannon tuottavuuden tehostamispaineet lisäävät tarvetta palvelujen ostamiseen. Keskeinen ongelma on edelleen yksityisen toimialan palvelumarkkinoiden kehittymättömyys osin syystä, että kunnilla on palvelutuotannossa useita ja ristiriitaisia rooleja ja että julkinen palvelutuotanto toimii suljetussa järjestelmässä ja määräävässä markkina-asemassa. Pienten yritysten on vaikea menestyä jatkossa kilpailutuksissa, koska ostajina tulevat olemaan aiempaa suuremmat sote-yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yritysten koolla ja verkostoilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Pienemmät yritykset voivat kilpailla ensisijassa laadulla enemmänkin kuin hinnalla sen mukaan, miten kunta-asiakkaat priorisoivat laatu- ja hintamerkityksensä. Toimintaympäristön muutosten tarkastelussa huomion kohteena on syytä olla työvoimaan, julkisen palvelutuotannon tuottavuuteen ja väestön terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät muutosvoimat. Lamminniemen Hyvinvointikeskus ei ole ollut eikä voinut olla millään tavalla ulkopuolella näiden toimialan muutosvoimien vaikutuksista. Varautumista näihin muutoksiin on pohdittu jo vuosia ja ryhdytty myös niiden edellyttämiin rakenteellisiin toimenpiteisiin kuten palvelutoiminnan yhtiöittämiseen. Muutostarpeet eivät ole luonnollisesti päättyneet tähän. On ollut tarvetta selvittää ja etsiä kumppanuuksia ja verkostoja, jotka turvaisivat Lamminniemen tulevaisuuden. Siihen ovat liittyneet tärkeänä osana neuvottelut Someron kaupungin kanssa kuin myös Lamminniemen palvelustrategiaan sopivan kumppanin löytäminen. Samaan aikaan on ollut luonnollista tarvetta olemassa olevan organisaation uudelleen arviointiin ja sen mukaisiin toimenpiteisiin. Näissä kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa on Lamminniemellä vaadittu erityistä muutosjohtamisen osaamista. Tämä on edellyttänyt, että kaikkien tulee henkilökohtaisesti oivaltaa muutoksen tarpeellisuus. Tämä on taas vaatinut sen, että viestit muutoksesta ovat realistisia, selkeitä ja kaikkia puhuttelevia ja samalla motivoivia ja että kaikki osallistuvat keskusteluun ja tekevät työtä muutoksen toteuttamiseksi. Koko organisaatiolla on oltava yhtenäinen tapa toteuttaa muutosta. Kysymys on ensisijaisesti jokaisen itsensä ja ihmisten johtamisesta vähättelemättä asioiden ja rakenteiden muutosjohtamista. Lamminiemellä on kehittynyt oma toimintakulttuuri kahden vuosikymmenen aikana. Toivottavaa tietysti on se, että tämä kulttuuri on voinut olla tukemassa tätä suurta muutosta. Tavoiteltua muutosta tulee luonnollisesti seurata ja arvioida. Onnistumiset tulee tuoda julkisesti esille ja poikkeamiin tulee puuttua määrätietoisesti ja rohkeasti. Kaikkien tulee aina saada palautetta muutoksesta ja erityisesti kiitosta onnistumisista. Kaikista vilpittömän hyvistä yrityksistä huolimatta tiedämme, ettei muutoksen johtamiselle ole mitään yhtä oikeaa reseptiä. Kuten olemme huomanneet, suuret muutokset vievät aikaa ja vaativat suurta sinnikkyyttä. Useammat meistä kokevat muutokset eri tavoin. Kaikesta muutoksesta voimme oppia, yhtälailla epäonnistumisistakin. Muutos on erityisesti myös omistajuuteen liittyvä kysymys, joka tulee nähdä muutoksen luonnollisena osana. Muutos virittää meissä kaikissa aina ja usein ristiriitaisiakin tunteita ja toimintaa. Muutos ei etene koskaan yksioikoisesti. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen omistajat, hallitukset ja henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen yksituumaisuuden ja oman historiansa synnyttämän viisauden Lamminniemen tulevaisuuden turvaavan muutoksen läpiviemiseksi. 8 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

6 Hyvinvointikeskuksen vapaa-ajan ohjelmatarjonta Joka päivä jotain, mitä odottaa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa on joka päivä tarjolla viihdyttävää vapaa-ajan ohjelmaa hyvässä seurassa. Osaavien ja innostavien ohjaajien luotsaamat aktiviteetit sisältyvät huonehintaan ja osallistuminen on vapaaehtoista. Tekemistä löytyy kaikenikäisille ja -kuntoisille, osaamistasosta riippumatta. Ohjattu ohjelma on tarkoitettu kaikkien Lamminniemen asiakkaiden, myös päiväretkeläisten ja omatoimilomailijoiden, virkistykseksi. Joka viikko ohjelman mukaisesti Joka päivä Lisäksi Kansanlaulukaraoke Bingo Rentoutushetkiä Levyraati Ulkoliikuntaa Musavisa Yhteislauluiltoja Levytanssit Torikierros Elokuvia Muurikkaletunpaistoa Makkaran grillausta Lehtikatsaus Keskustelutuokio päivän uutisista Askartelua Korttipelejä Teatteriesityksiä Näytelmäiltoja Vieraileva orkesteri tai trubaduuri Vapaa-ajanohjelma vierailevine esiintyjineen julkaistaan Lamminniemen nettisivuilla Ohjatun viikko-ohjelman lisäksi vapaa-aikaa voi viettää liikkuen omatoimisesti kuntosalilla, uima-altaalla tai ulkoillen kauniissa varsinaissuomalaisessa luonnossa. Lisätietoja: askartelun- ja vapaa-ajanohjaaja Leila Ingerman-Okker, p Näin haet kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille Liitä kuntoutushakemukseen B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja sen perustelut sekä tavoitteet. Lisätiedot kohderyhmästä ja hakumenettelystä internetistä: ja Kelan tukema aivohalvauskuntoutus Lamminniemessä Kokonaispituus yhteensä 16 vuorokautta, omaisten jaksot yhteensä viisi vuorokautta. KURSSI KURSSI KURSSI KURSSI KURSSI Kelan tukema monisairaiden kuntoutus Lamminniemessä Kokonaispituus yhteensä 20 vuorokautta ja yksi kotikäynti, omaisten jaksot 3 vuorokautta. KURSSI KURSSI KURSSI Sotaveteraani kannustaa vanhuksia liikkumaan Jokaisella ikäihmisellä tulisi olla joku, joka tönäisee kaverin liikkeelle, sanoo somerolainen sotaveteraani. Vihtori Karikytö, 88, oli työvuosinaan salaojateknikko. Kesäaikana nelilapsien perheen isä kiersi pelloilla aikaisesta aamusta iltamyöhään ojituksia ja paalutuksia suunnitellen. Vaivoja säästämätön asenne näkyy myös luottamustoimien pitkäksi kertyneessä listassa: 21 luottamustoimen listalla on niin kunnallisia, terveydenhoidollisia kuin koulutukseenkin liittyviä vastuita. Vielä tänäänkin aktiivinen ikämies istuu kahdella jakkaralla ottamassa kantaa ikäihmisten hyvinvointiin. Lamminniemen omistajayhteisön, Someron seudun kuntokotiyhdistys ry:n, hallituksen jäsenenä on vierähtänyt jo 18 vuotta. Sen lisäksi Karikytö on mukana Someron kaupungin vanhusneuvostossa. Nämä lähellä sydäntä olevat luottamustoimet vievätkin keskustelun ikäihmisten hoidon ja hyvinvoinnin nykytilaan. Apua moneen askareeseen Karikydön mukaan vanhusten asiat ovat menneet ison askeleen eteenpäin lisääntyneiden palvelujen muodossa. Lisäksi omassa kodissa asumista tuetaan nykyisin monella tapaa. Esimerkiksi veteraanit saavat monenlaista arjen helpotusta, kuten kaupankäyntiapua, kodinhoitajan palveluita tai ihan vaan keskusteluapuakin, jos elämä tuntuu liian yksinäiseltä. Lisäksi julkinen terveydenhuolto on veteraaneille ilmaista ja kuntoutusta on saatavissa lähempänä kotia tai jopa ihan kotonakin tapahtuen, jos terveydentila sitä edellyttää. - Yllättävä asia, jota ei monikaan tiedosta, on montaa ikäihmistä haittaavat ongelmat kuulon kanssa. Ja kuulovamma rajoittaa lähes kaikkea toimintaa, mukaan lukien sosiaaliseen aktiivisuuden. Karikytö näkee ongelmana sen, että osa ikäihmisistä on vain omissa oloissaan itsekseen, eikä tiedä, saati hyödynnä yhteiskunnalta tai vanhustyötä tekeviltä yhdistyksiltä saatavissa olevaa apua. Voimaa vihreydestä Luonnossa liikkuminen on parasta terapiaa. Itse liikun joka päivä, mutta mieluiten kaksi lyhyempää tuokiota kerrallaan. Peruspilareina liikunta ja ravinto Aktiivinen seniori liputtaa vahvasti kahden asian puolesta. Ensinnäkin ravintokysymys, mistä kaikkien pitäisi tietää ja huolehtia. Ja jos vanhus ei yksin kykene syömään riittävän monipuolisesti, korostuu jälkikasvun vastuu ja osallistuminen. - Ja toisekseen tulee liikunta. Olen itse aina ollut liikkuva ihminen ja neuvonut matkan varrella myös muita. Nyt, kun muut kiireet ovat omalta osaltani jo vähemmässä, olen pitänyt periaatteenani liikkua pari kertaa joka päivä, vaikka vähemmän kerrallaan. Olen huomannut luonnon parissa puuhastelun olevan itselleni parasta terapiaa: Siinä virkistyy niin keho kuin sielukin. Vaikka nykyinen taloustilanne on tiukentanut vanhusten hoidon resursseja, toivoo Karikytö lisää neuvontaa ja ohjausta, että vanhuksilla syntyisi ideoita, miten liikkua. Erityisesti hän toivoo, että jokaisella vanhuksella olisi joku, joka tönäisisi kaverin matkaan ja liikkeelle. Pois omasta pirtistä ulkoilmaan ja mieluiten muiden ihmisten pariin. - Erinomainen kaveriavun esimerkki löytyy Itä-Suomessa lanseeratusta parivartiotoiminnasta, jossa sotaveteraaniyhdistyksen kannattajajäsenet toimivat tönäisijöinä ja kannustavat iäkkäitä veteraaneja liikkeelle, kertoo Karikytö ja silmäilee kättensä töitä vehreän puutarhansa ympäröimänä. 12 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

7 Nimitysuutinen: uusi palveluneuvoja Irma Ylenius on nimitetty sotainvalidien palveluneuvojaksi alkaen. Hän palvelee kaikissa sotainvalidien kuntoutukseen, hoivaan, hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Irma Ylenius, p , Terveyspalsta LÄÄKÄRIN VINKIT IKÄIHMISEN HYVÄÄN ARKEEN Ikäihmisen arvokas pääoma SOSIAALINEN AKTIIVISUUS on asia, jota kannattaa vaalia Asiantuntijana ylilääkäri Eija Kara yleislääketieteen erikoislääkäri Takaisin kotiin hyvillä mielin Kotiuttava kuntoutus palauttaa turvallisuuden tunteen leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkauksen tai aivohalvauksen jälkeen suoriutuminen normaaleista arjen rutiineista on usein hankalaa. Oikeanlainen ja riittävän pian aloitettu kuntoutus kannustavassa ilmapiirissä auttaa saavuttamaan leikkausta edeltäneen toimintakyvyn. Sairaalasta kotiin -kuntoutusjakso omakustanteisena alkaen 199 /vuorokausi. Lisätiedot ja yhteydenotot: Anne Rintamäki p Vaativan kuntoutuksen kumppani Moniammatillisella työryhmällä Loisketta lähellä Lamminniemeä Someron upouuden uimahallin monipuolinen terapia-allas palvelee myös niitä, jotka eivät voi tai osaa lainkaan uida. Someron Uimahalli Loiskeen toiminnanjohtaja Veera Hälli on erityisen ylpeä luotsaamansa hallin onnistuneesta arkkitehtuurista. Isoista ikkunoista tulvii luonnonvaloa ja allasalueella voi todella tuntea luonnon läheisyyden avatun uimahallin kävijämäärä saavuttaa ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaan rajan, mikä on yli parikymmentätuhatta enemmän kuin etukäteen arvioitiin. Uimahallissa on toimintaa aamusta iltaan: Vesiliikuntaa ohjataan sekä aamu- että iltavirkuille ja päiväryhmistä löytyy omia ryhmiä muun muassa senioreille. Liikuntarajoitteiset tärkeä asiakasryhmä Suunnittelussa on alusta alkaen huomioitu liikuntarajoitteisten asiakkaiden tarpeet. Niin pukuhuoneet, suihkutilat kuin allasaluekin ovat hyvin varusteltuja ja helppokulkuisia. Lämpimässä terapia-altaassa on hierovia suihkuja sekä viihteellisiä ja hoitavia elementtejä. Hällin mukaan juuri se on syy tulla uimahalliin, vaikka uimataitoa ei olisikaan. Allasalueella on oma rollaattori sekä siirrettävä allasnostin pyörätuolipotilaille. Näkövammaisten liikkumista helpottavat reititykset on toteutettu laattojen erilaisella pintamateriaalilla. Läheinen yhteistyö Lamminniemen kanssa Vain 1,5 kilometrin päässä Lamminniemestä sijaitseva uimahalli Loiske täydentää erinomaisesti myös Lamminniemen palvelutarjontaa ja suunnitelmia yhteistyöstä on jo tehty. - Vesiliikunta sopii lähes kaikille ja vesi on erinomainen elementti kuntoutuksessa. Toivotamme ilomielin Lamminniemen asiakkaat tervetulleiksi, toteaa Veera Hälli hymyillen. Vanhuuteen liittyy paljon menetyksiä ja yksinäisyyden tunteet ovat silloin tavallisia. Arkielämässä yksinäisyys ilmenee läheisten menetyksinä, yksin asumisena, mielialan laskuna ja toimintakyvyn huononemisena. Myös kynnys osallistua tapahtumiin, joissa voisi tavata toisia ihmisiä, kasvaa. Parasta vastalääkettä yksinäisyydelle on oma aktiivisuus, jonka toteuttamiselle on yhtä monta muotoa kuin on ihmistäkin. YKSINÄISYYS ON YHTEYDESSÄ MONIIN ASIOIHIN ja elämäntilanteisiin. Usein toimintakyvyn lasku ja siitä seuraava arjessa selviytymisen vaikeus ovat usein peräisin juuri yksinäisyyden tunteesta. Tutkimusten perusteella Suomessa prosenttia ikääntyneistä kokee itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi. ELÄMÄNLAATUA VANHUUDESSA HEIKENTÄVÄT esimerkiksi voimakkaat Ovatko päiväsi yksinäisiä? Käytätkö omaa osaamistasi ja aikaasi mielellään toisten auttamiseen tai yhteiseksi hyväksi? Ikääntynytkin voi kokea tekevänsä hyödyllisiä asioita ja olevansa tarpeellinen osallistumalla esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai auttamalla sukulaisia lastenhoidossa tai talousaskareissa. Lähes 40 % suomalaisista ikäihmisistä kokee itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi. elämänmuutokset, kuten läheisen kuolema tai sairastaminen. Lähiomaisilla on keskeinen rooli vanhusten elämässä läheisten läsnäoloa ja ajatusten vaihtoa ei täysin korvaa ammattitaitoinen terveydenhuollon tai kotiavun henkilöstökään. Vanhuksen mieltä saattavat painaa monet asiat, kuten perheenjäsenten väliset ongelmat ja ristiriidat, taloudelliset huolet, päihdeongelmat tai puutteelliset asumisolosuhteet. Omien voimien vähetessä syntyy turhia pelkotiloja selviytymisestä, jos ei ole tietoa yhteiskunnan kautta saatavasta avusta. Lähde rohkeasti liikkeelle askel kerrallaan, se kannattaa. SOSIAALINEN OSALLISTUMINEN PUOLESTAAN PARANTAA ELÄMÄN- LAATUA. Yli tuhannen vuotiaan suomalaisen haastatteluaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, miten merkittävä asia sosiaalinen toiminnallisuus on ihmisen hyvinvoinnille. Se on merkittävä mielenterveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjä, sillä vanhuksilla sosiaalisen aktiivisuuden on todettu vähentävän kuolleisuutta samassa määrin kuin fyysistä kuntoa kohentavan liikunnan. Aktiivinen ja osallistuva asenne vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta ja tukee ihmisen positiivista minäkäsitystä. LAITOSHOITOON JOUTUMISEN TODENNÄKÖISYYS on kaksi kolme kertaa pienempi, kun ihmisellä on säännöllisiä kodin ulkopuolisia sosiaalisia toimintoja. Eräässä seurantatutkimuksessa sosiaalisen aktiivisuuden todettiin vähentävän kuolemanvaaraa yli 60 prosenttia. Nautitko muiden seurasta ja osallistumisesta? Kun ihminen tekee itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa, voi hän kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Esimerkiksi erilaiset kulttuurielämykset, järjestötoiminta, matkustaminen, liikunta, omasta elämästä kirjoittaminen ja keskustelutuokiot pitävät mielen valoisana. Lähteet: Katja Pynnönen, väitöstutkimus; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(12):1215-6; SL 2007;62(14-15): Savikko 2008, Routasalo ym. 2003, Dickens ym. 2011, Fratiglioni ym. 2004, Hawkley ja Cacioppo Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

8 retkipäivä tuo hymyn huuleen Lamminniemi on suosittu ryhmäretkikohde ympäri vuoden. Hyvinvointikeskuksen kannustava ilmapiiri aktivoi toimintakykyä ja ohjelman turvallisesta toteuttamisesta vastaavat liikunnan sekä terveydenhoidon ammattilaiset. päiväretken Esimerkkiohjelma Tervetulokahvi ja ohjelman esittely Naurujooga / tasapainotaiturit Lounas, kotoisia herkkuja noutopöydästä Hemmotteleva parafiinihoito käsille Bingo / hauskat pihapelit Iltapäiväkahvit Hyvää kotimatkaa! 37 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) 40 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) 43 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) Kysy myös retkipäiviä pienemmille ryhmille! Matkanjohtaja aina veloituksetta yli 20 hengen ryhmille LUpa hemmotella! Voit valita laajasta valikoimastamme myös yksilöhoitoja, kuten hierontaa, kylpyjä tai suolahuonehoitoa. TERVETULOA VIERAAKSEMME! Lisätiedot ja varaukset Anu Kontio, päivätoiminnan ohjaaja, p , paivatoiminta@lamminniemi.fi Lamminniemen satumaa turvallisen huomisen koteja somerolla Satumaa on uusi senioriasuinalue, johon valmistuu innovatiivisilla ratkaisuilla varustettuja koteja kultaisia vuosiaan viettäville. Tee nyt ennakkovaraus vuonna 2015 valmistuvaan rivitaloon ja pääset vaikuttamaan uuden kotisi suunnitteluun. Lue lisää sivuilta Lamminniemen Hyvinvointikeskus Jänistie 1, Somero p neuvonta@lamminniemi.fi Nauti joka askeleesta.