kun selkä ja polvi ovat aina kipeät satumaa tuo Somerolle innovatiivisia senioriasuntoja Nauti joka askeleesta. Lamminniemen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kun selkä ja polvi ovat aina kipeät satumaa tuo Somerolle innovatiivisia senioriasuntoja Nauti joka askeleesta. Lamminniemen"

Transkriptio

1 Nauti joka askeleesta. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen asiakaslehti 2/2013 Huikea selviytymistarina sotavuosilta Olin valekuolleena vihollisen käsissä Lamminniemen satumaa tuo Somerolle innovatiivisia senioriasuntoja Tules-kuntoutuksesta uutta motivaatiota kun selkä ja polvi ovat aina kipeät

2 Liikuntapuisto vahvistaa tasapainoa Hyvä lihasvoima ja tasapaino tuovat varmuutta arjen askareista selviytymiseen Sisällys Sotainvalidin huikea tarina: Olin valekuolleena vihollisen käsissä. Puhutaan tules-kuntoutuksesta: Elämää kremppojen ehdoilla Lamminniemeen lahjoitettiin sotien aikainen tykki Kolumni: Muutoksessa kaiken aikaa Uusi seniorikampus: Lamminniemen satumaa Sotaveteraani monessa mukana edelleenkin Lääkärin neuvot ikäihmisille Hyvä mieli on paras kasvojenkohotus Hyvin hoidetut hiukset, kädet ja jalat tuovat tervetullutta hemmottelua arkeen. Tiesitkö, että Lamminniemessä voit varata itsellesi ajan niin käsi- tai jalkahoitajalta, kampaajalta kuin hierojaltakin. pääkirjoitus Missiona terveys, toimintakyky ja hyvinvointi SOTIEMME VETERAANIEN HYVINVOINTI ON KUNNIA-ASIAM- ME. Haluamme huolehtia jokaisen Teidän yksilöllisistä tarpeista ja toimintakyvystä. Henkilökuntamme on hoitanut sotiin perustuvaa kuntoutusta ja hoivaa Lamminniemessä jo yli 20 vuoden ajan. Kuntoutuksen ja hoidon ammattilaisemme tekevät jatkossa terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviä kotikäyntejä myös veteraanien koteihin. Huolehdimme kunniakansalaistemme hyvinvoinnista niin pitkään, kun siihen on tarvetta. Sotiemme veteraaneista moni toimii omaishoitajana. Kotikäynneillä voidaan ohjata myös puolisoa ylläpitämään terveyttään ja toimintakykyään ja samalla onnistuu esimerkiksi tasapainoon ja ravitsemukseen liittyvien asioiden kartoitus ja ohjaus. Voimme pitää yhteyttä kotiin myös interaktiivisen TV:n kautta ja kodista voidaan olla yhteydessä Lamminniemeen. Ja jos kotona ei avusta huolimatta enää selviä, löytyy Lamminniemestä osaavaa ja välittävää hoivaa ja lämminhenkinen koti kaikille sitä tarvitseville. TEHOKAS VALTAKUNNALLINEN KUNTOUTUSVERKOSTO muodostuu Suomen 23 veljeskodista, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Myös Lamminniemi joukon nuorimpana on aktiivisesti mukana kehittämässä uusia toimintamuotoja. Nämä kuntoutuslaitokset edustavat noin 30 prosenttia koko Suomen laitoskuntoutuskapasiteetista ja ovat myös merkittäviä Kelan kuntoutuksen tuottajia. Voidaan sanoa, että veljeskodit ovat hyvä esimerkki valtakunnallisesti toimivasta Mailis Salmi toimitusjohtaja kuntoutusverkostosta, sillä ne ovat yhdessä tuottaneet sovitun standardin mukaista ja tuloksellista ikäihmisten kuntoutusta jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi ne sijaitsevat sopivin etäisyyksin koko Suomen alueella. Toimintoja kehitetään edelleen tuotteistamalla yhdessä ja laittamalla hyviä käytänteitä jakoon koko verkostolle. Monet sairaalat käyttävät jo veljeskoteja jatkokuntoutuspaikkoina, koska olemme voineet osoittaa kuntoutuksen vaikuttavuuden ja sitä kautta saatavat säästöt. Esimerkiksi aivohalvauksen tai ison leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta on myös kuntoutuksessa olleilta saatu hyvää palautetta, kun ikäihmisen luottamus omassa kodissa pärjäämiseen on saatu palautettua lyhyellä, intensiivisellä kuntoutusjaksolla. SOMERON KAUPUNGIN JA LAMMINNIEMEN HYVINVOINTI- KESKUKSEN HYVÄ YHTEISTYÖ NÄKYY. Yhteistyössä Someron kaupungin kanssa kehitämme Lamminniemestä alueen, jossa ikäihmisten on hyvä asua. Alueellemme tullaan tulevaisuudessa rakentamaan monipuolisia senioriasuntoja, ja täältä tulee löytymään monenlaisia virikkeitä ja palveluita ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi eri elämäntilanteissa. Someron kaupunki on jo alkanut rakennuttaa 60-paikkaista palvelutaloa Lamminniemeen. Liikuntapuiston ja luontopolun läheisyyteen piha-alueelle olemme suunnittelemassa frisbeegolfrataa, joka valmistunee ensi kesäksi. Terveisin paalutustöiden keskeltä, Mailis Salmi Lisätiedot ja ajanvaraukset neuvonnasta: p , Huolehdimme hyvinvoinnistasi Myös pyörätuolilla Erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltu liikuntapuisto vahvistaa lihaskuntoa ja aktivoi tasapainoa ja kehon koordinaatiota. Turvallisia liikuntahetkiä Senior Sport liikuntavälineillä Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen asiakaslehti 2/2013 Päätoimittaja Miia Kuhanen Toimitus ja taitto Pookstaavi Oy Kuvat Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy, Anne Enckelman, Sauli Kaipainen, Kiikalan Kipinät -teatteri, Päivi Laaksonen, Jaana Lindfors, Kari Nieminen, Eino Nurmisto ja SA-kuva. Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Lisätiedot ja varaukset: p Omaishoitajan virkistysloma Lempeä yhdistelmä omaa aikaa ja virkistäviä hoitoja. täysihoito 3 vuorokautta (aamiainen, lounas ja päivällinen noutopöydästä) hydrojet-vesipatjahieronta, hemmotteleva käsien parafiinihoito yöpyminen 2-hengen huoneessa kuntosalin vapaa käyttö vapaa osallistuminen ohjattuihin ryhmäaktiviteetteihin (katso s.12). Omaishoidettavan intervallihoito Kysy intervallihoidon järjestämisestä kotipaikkakuntasi sosiaalitoimesta. Meille voi tulla hoitojaksolle myös palvelusetelillä ja omalla kustannuksella. 269,- Aitoa välittämistä ja osaavaa hoitoa jo yli 20 vuotta. - sairaanhoitohenkilöstö 24 h 2 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

3 Asiakkaan tarina Olin valekuolleena vihollisen käsissä 88-vuotias sotainvalidi Väinö Halmajärvi ei aina itsekään tahdo uskoa pelastuneensa väijytyksestä, joka vaati 26 kaverin hengen. Kymmenen luodinreikää nahassa muistuttavat vuoden 1944 tapahtumien olevan kuitenkin täyttä totta. Somerolainen Väinö Halmajärvi meni armeijaan huhtikuussa 1943, kaksi viikkoa 18-vuotispäivänsä jälkeen. Yhdeksän kuukauden mittaisen pioneerikoulutuksen jälkeen ensimmäinen komennus oli miinakentän rakentaminen jään alle Tapponiemessä, Äänisellä. - Se oli ensimmäinen paikka, jossa vihollinen oli lähellä. Tämän jälkeen siirryttiin Maaselän Kannakselle Krivin lähelle, jossa olimme pioneeritehtävissä kevääseen asti. Sieltä sitten polkupyörillä Karhumäkeen ja Porajärvelle. kuva: SA-kuva Mutta minkäänlaista häiriötä ei niinä päivinä ollut puolin eikä toisin. Tuntui, että sota lähti hienosti liikkeelle. Pian kaikki muuttui. Kannaksella oli ollut kovat rytinät ja Halmajärvi lähti Pioneeripataljoona 12:n matkassa perääntymään Porajärveltä ja sieltä polkupyörällä kohti Ilomantsia. Kohtalokas autokyyti - Oltiin jo aika lähellä Ilomantsia, kun tuli komennus jatkaa matkaa kuormaautolla. Ajoimme suoraan ryssän väijytykseen, mikä päätti 26 kaverini matkan lopullisesti. Heistä 13 oli itseni ikäisiä, vain 19-vuotiaita. Halmajärvi yritti muiden tapaan nousta paetakseen auton lavalta, mutta venäläiset ampuivat aina kun joku liikahti. Ensin meni kädestä kaksi luotia läpi. Seuraavalla yrityksellä konepistoolin luotisuihku lävisti lonkat ja tuli selästä ulos, jolloin mies putosi paikoilleen kuin märkä rätti. Kymmenen luodinreiän lävistämänä Halmajärvi pysyi siinä rytinässä kuitenkin kaiken aikaa tajuissaan. Vierestä ylös pyrkineen kaverin hän pelasti vetämällä tämän kolme kertaa takaisin alas. Toisella puolella polvilleen ampumaan noussut lappeenrantalainen sai osuman ja kaatui kuolleena Halmajärven halvaantuneen jalan päälle. - Ampumisen tauottua ryssät tulivat vielä repimään meiltä kaiken vähänkin arvokkaan: Kello, kukkaro ja hyväkuntoiset saappaat vietiin. Tuntui, että korva ja pää irtoavat, kun kiskaisivat leipälaukunkin olkapään takaa, luullen ottavansa kuolleelta. Kun vielä puukon ottivat vyöltä, ajattelin, että se on menoa nyt. Vihollisen lähtiessä poispäin tuli vielä valtava jysäys, mihin Halmajärven muistikuvat pimenevät.sitä seuranneen tajuttomuuden kestosta ei ole tietoa. Vain viisi selvisi - Kun heräsin, totesin raahautuneeni käsien varassa kymmenenen metrin päähän autosta, pyssy mukana. Ihmeen kaupalla olin toinen jalka halvaantuneena selviytynyt pois kuorma-auton lavalta. Lisäksi vasemmasta korvasta oli mennyt kuulo. Tuon kohtalokkaan heinäkuun 13. päivän 1944 tapahtumista selvisi lopulta hengissä vain viisi miestä. Paikalle ensimmäisenä tulleet suomalaiset kertovat näyn olleen karmea: Neljä autoon heitettyä käsikranaattia ja lopuksi auton alla räjäytetty kasapanos olivat vääntäneet rungon täysin kieroon ja tehneet myös sotilaissa sen mukaista tuhoa. Rauha muistojen kanssa Seuraavat kymmenen kuukautta Halmajärvi vietti sairaalassa, missä joutui opettelemaan kävelyn kokonaan uudelleen. Ensimmäiset 2,5 kuukautta toinen jalka oli täysin toimintakyvytön. - Muistot eivät katoa mihinkään, vaikka aikaa kuluu. Pitkäksi aikaa jäi paha olo ja ryssät olivat vuosia mukana painajaisunissa, mutta enää nekään eivät vaivaa. Konkreettisia matkamuistoja rintamalta on Halmajärvellä kehossaan vieläkin. Tulitikun pään kokoisia sirpaleita nousee pintaan aivan silmän alta yhä edelleenkin. Selästä ulos tullut luoti vahingoitti lonkkia niin, että 69 vuotta on kulunut ontuen. Lonkat on leikattu 15 vuotta sitten ja viime käynnillä lääkäri olisi jo kirjoittanut lähetteen uuteen pinnoitusleikkaukseen. - Hyvän elämän olen saanut. Kun elämänkaaren loppuminen on ollut lähellä jo niin nuorena, sitä on oppinut, ettei kaikkea pidä ottaa elämässä niin vaikeasti, kertoo 18-vuotiaana sotaan lähtenyt Väinö Halmajärvi. Hyvä elämä - Elämässä on tärkeintä elämä. Minulle sillä on erityinen merkitys, olenhan ollut valekuolleena kerran tositilanteessa. Ampumisen tauottua ryssät tulivat vielä repimään meiltä kaiken vähänkin arvokkaan: Kello, kukkaro ja hyväkuntoiset saappaat vietiin. Tuntui, että korva ja pää irtoavat, kun kiskaisivat leipälaukunkin olkapään takaa, luullen ottavansa kuolleelta. Kun vielä puukon ottivat vyöltä, ajattelin, että se on menoa nyt. Ja tervejärkinen huumori on maailman paras matkaeväs, naurahtaa Halmajärvi. Elämäntyönsä menestyvän maatilan isäntänä tehnyt Halmajärvi kertoo hyvän elämän sisältävän sopivasti fyysistä rasitusta, mieluiten työtä. Muuten ajatusmaailma alkaa liikkua väärillä raiteilla. Vaimonsa Hellin mies tapasi Somerolla talvisissa kilpa-ajoissa, joista suunnattiin illalla tansseihin. 65 vuoden yhteinen taival on siunannut pariskuntaa kolmella tyttärellä jälkipolvineen. Viimeiset kuusi vuotta Väinö Halmajärvi on ollut Alzheimerin tautiin sairastuneen vaimonsa omaishoitaja. - Kyllä meillä aika kuluu mukavasti, kun ei olla liian jyrkkiä eikä moitita toista. Jokapäiväinen ohjelmanumero on korttipeli Skip-Bon pelaaminen yhdessä. Minulla on vielä ajokortti, joten pystyn hoitelemaan kaikki asiat sujuvasti. - Hyvän elämän olen saanut. Kun elämänkaaren loppuminen on ollut lähellä jo niin nuorena, sitä on oppinut, ettei kaikkea pidä ottaa elämässä niin vaikeasti. Haastattelun katkaisee tietokoneen piippaus, joka ilmoittaa saapuvasta internetpuhelusta Skypen kautta. - Se on niin mukavaa, kun saa soittajan kuvan tuohon ruudulle. Neljättä polvee siellä näkyy nyt soittavan Ukille. 4 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

4 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus Elämää Kremppojen ehdoilla - En ikinä ajatellut olevani tarpeeksi sairas päästäkseni tuettuun kuntoutukseen. Oman fysioterapeuttini kehotuksesta päätin kuitenkin laittaa hakemuksen vetämään. Vasta nyt itselleni on selvinnyt, että olisin tosiaan ollut kuntoutuksen tarpeessa jo vuosia sitten. Tuusulassa perheineen asuva Anja Veck, 48, on lähihoitaja, joka on suuntautunut lasten ja nuorten parissa työskentelyyn. Työtään päiväkodissa hän ei nykyisin kykene hoitamaan, koska kyykistyminen tai nostelu eivät onnistu. - Yllätyin, kuinka paljon apua ja hyviä vinkkejä olen asiantuntijoiden ohjauksessa saanut. Kun hakeuduin kuntoutukseen, ajattelin itse jotain Aslak-tyyppistä jaksoa. Lääkärini kuitenkin kertoi karun totuuden: Olin liian huonossa kunnossa osallistumaan sellaiseen. Lamminniemessä olen nyt KELAn tukemana kuntoutuksessa, joka on suunnattu tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville. Vaivoja vaikka muille jakaa Anja Veck kertoo sopeutuneensa elämään kipujen ja vaivojen kanssa. Selkä on vaivannut kaikkein pisimpään, niin kauan kuin hän muistaa. Syynä on kolmannen ja neljännen selkänikaman välin madaltuminen. Vuosi 2011 oli erityisen kivulias. Polvi kipeytyi niin, että liikkuminen onnistui vain kyynärsauvojen kanssa. Välillä piti käyttää jopa pyörätuolia. Silloin todettiin polven nivelrikko. - Muistan ajatelleeni normaalin liikkumisen jääneen kokonaan minun osaltani historiaan. En uskonut, että muutaman vuoden kuluttua pystyisin liikkumaan taas näin hyvin. Eloisa ja energinen kuntoutuja kertoo myös masennuksesta, jota hän on sairastanut 20 vuotta. Kulunut kevät on tarjonnut rautaisannoksen aineksia mielen lamaantumiselle: Isä kuoli huhtikuun alussa ja kaksi päivää sen jälkeen tuli hylkäävä päätös hakemukselle Suurin pudottaja -painonpudotusohjelmaan. Kumpikin oli iso henkilökohtainen menetys. - Ihmettelen oikein itsekin, miksei masennus ole iskenyt tällä kerralla. Aina toivon, että voi kun se ei tulisikaan enää. Mutta sieltä se vaan ennemmin tai myöhemmin on ajan mittaan useimmiten ilmaantunut, toteaa Anja Veck hiljempaa, silmäkulma kostuen. Vesiliikunnasta helpotusta Toimeliasta Veckiä harmittaa, kun ei pysty tekemään kaikkea haluamaansa ja kiinnostavaa. - Joskus tuntuu, että olen yksi vaivakimppu koko ihminen. Ei tiedä, mitä pitäisi tehdä tai miten liikkua, kun aina alkaa kolottamaan ja kivistämään jostain päin kroppaa, naurahtaa hän positiiviseen tapaansa. Vesiliikunta on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi kipuja vastaan. Nivelrikon alun kovien kipujen jälkeen löytyi apu vesijumpasta ja vesijuoksusta, joilla polvi tuli parempaan kuntoon. Läheinen uimahalli on tullut tutuksi kahdesti viikossa tapahtuvan harjoittelun myötä. Musikaalinen Veck on teatterilainen sydänjuuriaan myöten. Järvenpään teatteri on tarjonnut mieluisan harrastuksen jo lähes parikymmentä vuotta. Musikaaleja rakastava elämäntäyteinen nainen on monelle tuttu myös laulajana: Solistikeikoilla sekä Duo Marinadin toisena laulajana hän esiintyy perhejuhlissa, kuten häissä ja hautajaisissa sekä jonkun verran myös ravintoloissa. Lamminniemessä aitoa auttamisen halua Työn järjestyminen on tällä hetkellä Anja Veckin suuri kysymysmerkki. - Olen työikäinen ja työkykyinen. Toivoisin saavani hoitoalalta työn, joka on fyysisesti sen verran kevyempää, että pystyn tekemään sitä vaivojeni kanssa ilman liian suurta kuormitusta. Kaksi kolmesta KELAn tules- ja reumalinjan kuntoutusjaksosta on nyt takanapäin. Yhteensä kolmen jakson aikana ollaan Lamminniemessä 18 vuorokautta. Niiden aikana tutustutaan kuntoutuksen ammattilaisten ohjaamina eri liikuntamuotoihin niin fysioterapian tiloissa, kuntosalilla kuin uimaaltaallakin. Fysio- ja toimintaterapeutin luennoista ja ryhmäkuntoutuksesta osallistujat saavat uusia näkökulmia ja virikkeitä itsenäistä harjoittelua varten. - Lamminniemessä on ihan mielettömän ihana henkilökunta. Kohtasin todella aitoa välittämistä keskustellessani psykologin kanssa työmahdollisuuksista. Pohdimme yhdessä vaihtoehtoja ja määrittelimme millaista työtä voin tehdä ja millaista en. Kartoitimme sopivia paikkoja Järvenpään talousalueelta ja yllätyksekseni psykologi tarjoutui tekemään soittokierroksen alueen työnantajille mahdollisen työkokeilun järjestymiseksi. Sellaista palvelualttiutta ei nykyisin juurikaan tule vastaan. - Lähden kotiin hyvällä mielellä. Motivaationi kuntoutumiseen on nyt korkealla, jotta syksyllä syntyvän ensimmäisen lastenlapsen hoitaminen onnistuu vaivatta, paljastaa tuleva mummi hymyillen. Joskus tuntuu, että olen yksi vaivakimppu koko ihminen, naurahtaa teatteria ja musiikkia harrastava lähihoitaja Anja Veck. Miten hakeudun Kelan tukemaan kuntoutukseen? Kuntoutukseen hakeudutaan lääkärin lähetteellä (B-lausunto). Täytä Kelan hakemus ja liitä mukaan lääkäriltä saatu kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto. Postita hakemus mihin tahansa Kelan toimistoon. Myös omaisilla on mahdollisuus osallistua kuntoutusjaksoille lyhyemmäksi ajaksi. Lamminniemessä järjestettävän Kelan kuntoutuksen ajankohdat löytyvät sivulta Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

5 sotaveteraanien kuntoutuksen Muistomerkki Lamminniemeen Heikki Lehtonen on Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n hallituksen jäsen. kolumni Lamminniemen kolumnistit tarkastelevat asioita erityisesti ikääntyvien aikuisten näkökulmasta. Tykki muistomerkkinä palauttaa mieliin Suomen sotaveteraanien arvokkaan työn vielä silloinkin, kun heitä ei enää ole. Kansallista veteraanipäivää vietettiin Lamminniemessä poikkeuksellisen juhlallisissa tunnelmissa. Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta teemalla vietetty juhla alkoi seppeleen laskulla veteraanikivelle, jonka jälkeen siirryttiin viettämään juhlapäivää Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen. Ohjelman kohokohta oli muistomerkin paljastus. Kevyen kenttäkanuunan 76 K 02:n valjastaminen muistomerkiksi on kunnianosoitus veteraanisukupolvelle, joka taisteli Suomelle itsenäisyyden ja jälleenrakensi maan, luoden pohjan nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Keskeisellä paikalla Lamminniemessä seisova uljas tykki on valmistettu Venäjällä vuonna 1917 ja se on testattu tositoimissa moneen otteeseen. - Tällainen tykki valittiin siksi, että se oli puolustusvoimien peruskalustoa 1920-luvulta talvisotaan asti ja tärkeä ase vielä jatkosodassakin, perustelee Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Arto Arvonen, joka on myös vastannut muistomerkkiprojektin monivaiheisesta toteutuksesta. Noin euroa kustantaneen tykin hankinta ja kunnostus on ollut vuoden mittainen projekti, jota tukemassa ovat olleet Someron seudun kuntokotiyhdistyksen lisäksi Someron kaupunki ja Someron Säästöpankki. Muistomerkin luovutti Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali Asko Kilpinen (ylh.), joka korosti juhlapuheessaan veteraanisukupolven elämäntyötä: He ovat mahdollistaneet demokraattisen yhteiskunnan rakentamisen. Muutoksessa kaiken aikaa Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Tätä pohdittiin tämän vuoden alussa Joensuussa eikä tämä pohdinta ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Yksityisen laitoskuntoutuksen markkinat ovat olleet jyrkästi muuttumassa jo useita vuosia ja supistuvaan suuntaan tunnetuista ja ennakoitavissa olevista syistä. Yksityisen palveluasumisen toimiala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, jossa toimii noin yritystä, työntekijää ja joiden liikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa. Tämän kaiken osuus koko toimialan liikevaihdosta ja henkilöstöstä on ylittänyt jo 50 prosenttia. Tämä kertonee, mikä on muutoksen suunta. Väestön ikääntyminen sekä tulo- että koulutustason nousu lisäävät palvelujen kysyntää. Ikääntymiseen varautuminen on ollut Suomessa vuosia keskeinen politiikkakysymys. Kuntien entisestään kovemmat kustannuspaineet ja palvelutuotannon tuottavuuden tehostamispaineet lisäävät tarvetta palvelujen ostamiseen. Keskeinen ongelma on edelleen yksityisen toimialan palvelumarkkinoiden kehittymättömyys osin syystä, että kunnilla on palvelutuotannossa useita ja ristiriitaisia rooleja ja että julkinen palvelutuotanto toimii suljetussa järjestelmässä ja määräävässä markkina-asemassa. Pienten yritysten on vaikea menestyä jatkossa kilpailutuksissa, koska ostajina tulevat olemaan aiempaa suuremmat sote-yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yritysten koolla ja verkostoilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Pienemmät yritykset voivat kilpailla ensisijassa laadulla enemmänkin kuin hinnalla sen mukaan, miten kunta-asiakkaat priorisoivat laatu- ja hintamerkityksensä. Toimintaympäristön muutosten tarkastelussa huomion kohteena on syytä olla työvoimaan, julkisen palvelutuotannon tuottavuuteen ja väestön terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät muutosvoimat. Lamminniemen Hyvinvointikeskus ei ole ollut eikä voinut olla millään tavalla ulkopuolella näiden toimialan muutosvoimien vaikutuksista. Varautumista näihin muutoksiin on pohdittu jo vuosia ja ryhdytty myös niiden edellyttämiin rakenteellisiin toimenpiteisiin kuten palvelutoiminnan yhtiöittämiseen. Muutostarpeet eivät ole luonnollisesti päättyneet tähän. On ollut tarvetta selvittää ja etsiä kumppanuuksia ja verkostoja, jotka turvaisivat Lamminniemen tulevaisuuden. Siihen ovat liittyneet tärkeänä osana neuvottelut Someron kaupungin kanssa kuin myös Lamminniemen palvelustrategiaan sopivan kumppanin löytäminen. Samaan aikaan on ollut luonnollista tarvetta olemassa olevan organisaation uudelleen arviointiin ja sen mukaisiin toimenpiteisiin. Näissä kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa on Lamminniemellä vaadittu erityistä muutosjohtamisen osaamista. Tämä on edellyttänyt, että kaikkien tulee henkilökohtaisesti oivaltaa muutoksen tarpeellisuus. Tämä on taas vaatinut sen, että viestit muutoksesta ovat realistisia, selkeitä ja kaikkia puhuttelevia ja samalla motivoivia ja että kaikki osallistuvat keskusteluun ja tekevät työtä muutoksen toteuttamiseksi. Koko organisaatiolla on oltava yhtenäinen tapa toteuttaa muutosta. Kysymys on ensisijaisesti jokaisen itsensä ja ihmisten johtamisesta vähättelemättä asioiden ja rakenteiden muutosjohtamista. Lamminiemellä on kehittynyt oma toimintakulttuuri kahden vuosikymmenen aikana. Toivottavaa tietysti on se, että tämä kulttuuri on voinut olla tukemassa tätä suurta muutosta. Tavoiteltua muutosta tulee luonnollisesti seurata ja arvioida. Onnistumiset tulee tuoda julkisesti esille ja poikkeamiin tulee puuttua määrätietoisesti ja rohkeasti. Kaikkien tulee aina saada palautetta muutoksesta ja erityisesti kiitosta onnistumisista. Kaikista vilpittömän hyvistä yrityksistä huolimatta tiedämme, ettei muutoksen johtamiselle ole mitään yhtä oikeaa reseptiä. Kuten olemme huomanneet, suuret muutokset vievät aikaa ja vaativat suurta sinnikkyyttä. Useammat meistä kokevat muutokset eri tavoin. Kaikesta muutoksesta voimme oppia, yhtälailla epäonnistumisistakin. Muutos on erityisesti myös omistajuuteen liittyvä kysymys, joka tulee nähdä muutoksen luonnollisena osana. Muutos virittää meissä kaikissa aina ja usein ristiriitaisiakin tunteita ja toimintaa. Muutos ei etene koskaan yksioikoisesti. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen omistajat, hallitukset ja henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen yksituumaisuuden ja oman historiansa synnyttämän viisauden Lamminniemen tulevaisuuden turvaavan muutoksen läpiviemiseksi. 8 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

6 Hyvinvointikeskuksen vapaa-ajan ohjelmatarjonta Joka päivä jotain, mitä odottaa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa on joka päivä tarjolla viihdyttävää vapaa-ajan ohjelmaa hyvässä seurassa. Osaavien ja innostavien ohjaajien luotsaamat aktiviteetit sisältyvät huonehintaan ja osallistuminen on vapaaehtoista. Tekemistä löytyy kaikenikäisille ja -kuntoisille, osaamistasosta riippumatta. Ohjattu ohjelma on tarkoitettu kaikkien Lamminniemen asiakkaiden, myös päiväretkeläisten ja omatoimilomailijoiden, virkistykseksi. Joka viikko ohjelman mukaisesti Joka päivä Lisäksi Kansanlaulukaraoke Bingo Rentoutushetkiä Levyraati Ulkoliikuntaa Musavisa Yhteislauluiltoja Levytanssit Torikierros Elokuvia Muurikkaletunpaistoa Makkaran grillausta Lehtikatsaus Keskustelutuokio päivän uutisista Askartelua Korttipelejä Teatteriesityksiä Näytelmäiltoja Vieraileva orkesteri tai trubaduuri Vapaa-ajanohjelma vierailevine esiintyjineen julkaistaan Lamminniemen nettisivuilla Ohjatun viikko-ohjelman lisäksi vapaa-aikaa voi viettää liikkuen omatoimisesti kuntosalilla, uima-altaalla tai ulkoillen kauniissa varsinaissuomalaisessa luonnossa. Lisätietoja: askartelun- ja vapaa-ajanohjaaja Leila Ingerman-Okker, p Näin haet kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille Liitä kuntoutushakemukseen B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja sen perustelut sekä tavoitteet. Lisätiedot kohderyhmästä ja hakumenettelystä internetistä: ja Kelan tukema aivohalvauskuntoutus Lamminniemessä Kokonaispituus yhteensä 16 vuorokautta, omaisten jaksot yhteensä viisi vuorokautta. KURSSI KURSSI KURSSI KURSSI KURSSI Kelan tukema monisairaiden kuntoutus Lamminniemessä Kokonaispituus yhteensä 20 vuorokautta ja yksi kotikäynti, omaisten jaksot 3 vuorokautta. KURSSI KURSSI KURSSI Sotaveteraani kannustaa vanhuksia liikkumaan Jokaisella ikäihmisellä tulisi olla joku, joka tönäisee kaverin liikkeelle, sanoo somerolainen sotaveteraani. Vihtori Karikytö, 88, oli työvuosinaan salaojateknikko. Kesäaikana nelilapsien perheen isä kiersi pelloilla aikaisesta aamusta iltamyöhään ojituksia ja paalutuksia suunnitellen. Vaivoja säästämätön asenne näkyy myös luottamustoimien pitkäksi kertyneessä listassa: 21 luottamustoimen listalla on niin kunnallisia, terveydenhoidollisia kuin koulutukseenkin liittyviä vastuita. Vielä tänäänkin aktiivinen ikämies istuu kahdella jakkaralla ottamassa kantaa ikäihmisten hyvinvointiin. Lamminniemen omistajayhteisön, Someron seudun kuntokotiyhdistys ry:n, hallituksen jäsenenä on vierähtänyt jo 18 vuotta. Sen lisäksi Karikytö on mukana Someron kaupungin vanhusneuvostossa. Nämä lähellä sydäntä olevat luottamustoimet vievätkin keskustelun ikäihmisten hoidon ja hyvinvoinnin nykytilaan. Apua moneen askareeseen Karikydön mukaan vanhusten asiat ovat menneet ison askeleen eteenpäin lisääntyneiden palvelujen muodossa. Lisäksi omassa kodissa asumista tuetaan nykyisin monella tapaa. Esimerkiksi veteraanit saavat monenlaista arjen helpotusta, kuten kaupankäyntiapua, kodinhoitajan palveluita tai ihan vaan keskusteluapuakin, jos elämä tuntuu liian yksinäiseltä. Lisäksi julkinen terveydenhuolto on veteraaneille ilmaista ja kuntoutusta on saatavissa lähempänä kotia tai jopa ihan kotonakin tapahtuen, jos terveydentila sitä edellyttää. - Yllättävä asia, jota ei monikaan tiedosta, on montaa ikäihmistä haittaavat ongelmat kuulon kanssa. Ja kuulovamma rajoittaa lähes kaikkea toimintaa, mukaan lukien sosiaaliseen aktiivisuuden. Karikytö näkee ongelmana sen, että osa ikäihmisistä on vain omissa oloissaan itsekseen, eikä tiedä, saati hyödynnä yhteiskunnalta tai vanhustyötä tekeviltä yhdistyksiltä saatavissa olevaa apua. Voimaa vihreydestä Luonnossa liikkuminen on parasta terapiaa. Itse liikun joka päivä, mutta mieluiten kaksi lyhyempää tuokiota kerrallaan. Peruspilareina liikunta ja ravinto Aktiivinen seniori liputtaa vahvasti kahden asian puolesta. Ensinnäkin ravintokysymys, mistä kaikkien pitäisi tietää ja huolehtia. Ja jos vanhus ei yksin kykene syömään riittävän monipuolisesti, korostuu jälkikasvun vastuu ja osallistuminen. - Ja toisekseen tulee liikunta. Olen itse aina ollut liikkuva ihminen ja neuvonut matkan varrella myös muita. Nyt, kun muut kiireet ovat omalta osaltani jo vähemmässä, olen pitänyt periaatteenani liikkua pari kertaa joka päivä, vaikka vähemmän kerrallaan. Olen huomannut luonnon parissa puuhastelun olevan itselleni parasta terapiaa: Siinä virkistyy niin keho kuin sielukin. Vaikka nykyinen taloustilanne on tiukentanut vanhusten hoidon resursseja, toivoo Karikytö lisää neuvontaa ja ohjausta, että vanhuksilla syntyisi ideoita, miten liikkua. Erityisesti hän toivoo, että jokaisella vanhuksella olisi joku, joka tönäisisi kaverin matkaan ja liikkeelle. Pois omasta pirtistä ulkoilmaan ja mieluiten muiden ihmisten pariin. - Erinomainen kaveriavun esimerkki löytyy Itä-Suomessa lanseeratusta parivartiotoiminnasta, jossa sotaveteraaniyhdistyksen kannattajajäsenet toimivat tönäisijöinä ja kannustavat iäkkäitä veteraaneja liikkeelle, kertoo Karikytö ja silmäilee kättensä töitä vehreän puutarhansa ympäröimänä. 12 Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

7 Nimitysuutinen: uusi palveluneuvoja Irma Ylenius on nimitetty sotainvalidien palveluneuvojaksi alkaen. Hän palvelee kaikissa sotainvalidien kuntoutukseen, hoivaan, hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Irma Ylenius, p , Terveyspalsta LÄÄKÄRIN VINKIT IKÄIHMISEN HYVÄÄN ARKEEN Ikäihmisen arvokas pääoma SOSIAALINEN AKTIIVISUUS on asia, jota kannattaa vaalia Asiantuntijana ylilääkäri Eija Kara yleislääketieteen erikoislääkäri Takaisin kotiin hyvillä mielin Kotiuttava kuntoutus palauttaa turvallisuuden tunteen leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkauksen tai aivohalvauksen jälkeen suoriutuminen normaaleista arjen rutiineista on usein hankalaa. Oikeanlainen ja riittävän pian aloitettu kuntoutus kannustavassa ilmapiirissä auttaa saavuttamaan leikkausta edeltäneen toimintakyvyn. Sairaalasta kotiin -kuntoutusjakso omakustanteisena alkaen 199 /vuorokausi. Lisätiedot ja yhteydenotot: Anne Rintamäki p Vaativan kuntoutuksen kumppani Moniammatillisella työryhmällä Loisketta lähellä Lamminniemeä Someron upouuden uimahallin monipuolinen terapia-allas palvelee myös niitä, jotka eivät voi tai osaa lainkaan uida. Someron Uimahalli Loiskeen toiminnanjohtaja Veera Hälli on erityisen ylpeä luotsaamansa hallin onnistuneesta arkkitehtuurista. Isoista ikkunoista tulvii luonnonvaloa ja allasalueella voi todella tuntea luonnon läheisyyden avatun uimahallin kävijämäärä saavuttaa ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaan rajan, mikä on yli parikymmentätuhatta enemmän kuin etukäteen arvioitiin. Uimahallissa on toimintaa aamusta iltaan: Vesiliikuntaa ohjataan sekä aamu- että iltavirkuille ja päiväryhmistä löytyy omia ryhmiä muun muassa senioreille. Liikuntarajoitteiset tärkeä asiakasryhmä Suunnittelussa on alusta alkaen huomioitu liikuntarajoitteisten asiakkaiden tarpeet. Niin pukuhuoneet, suihkutilat kuin allasaluekin ovat hyvin varusteltuja ja helppokulkuisia. Lämpimässä terapia-altaassa on hierovia suihkuja sekä viihteellisiä ja hoitavia elementtejä. Hällin mukaan juuri se on syy tulla uimahalliin, vaikka uimataitoa ei olisikaan. Allasalueella on oma rollaattori sekä siirrettävä allasnostin pyörätuolipotilaille. Näkövammaisten liikkumista helpottavat reititykset on toteutettu laattojen erilaisella pintamateriaalilla. Läheinen yhteistyö Lamminniemen kanssa Vain 1,5 kilometrin päässä Lamminniemestä sijaitseva uimahalli Loiske täydentää erinomaisesti myös Lamminniemen palvelutarjontaa ja suunnitelmia yhteistyöstä on jo tehty. - Vesiliikunta sopii lähes kaikille ja vesi on erinomainen elementti kuntoutuksessa. Toivotamme ilomielin Lamminniemen asiakkaat tervetulleiksi, toteaa Veera Hälli hymyillen. Vanhuuteen liittyy paljon menetyksiä ja yksinäisyyden tunteet ovat silloin tavallisia. Arkielämässä yksinäisyys ilmenee läheisten menetyksinä, yksin asumisena, mielialan laskuna ja toimintakyvyn huononemisena. Myös kynnys osallistua tapahtumiin, joissa voisi tavata toisia ihmisiä, kasvaa. Parasta vastalääkettä yksinäisyydelle on oma aktiivisuus, jonka toteuttamiselle on yhtä monta muotoa kuin on ihmistäkin. YKSINÄISYYS ON YHTEYDESSÄ MONIIN ASIOIHIN ja elämäntilanteisiin. Usein toimintakyvyn lasku ja siitä seuraava arjessa selviytymisen vaikeus ovat usein peräisin juuri yksinäisyyden tunteesta. Tutkimusten perusteella Suomessa prosenttia ikääntyneistä kokee itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi. ELÄMÄNLAATUA VANHUUDESSA HEIKENTÄVÄT esimerkiksi voimakkaat Ovatko päiväsi yksinäisiä? Käytätkö omaa osaamistasi ja aikaasi mielellään toisten auttamiseen tai yhteiseksi hyväksi? Ikääntynytkin voi kokea tekevänsä hyödyllisiä asioita ja olevansa tarpeellinen osallistumalla esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai auttamalla sukulaisia lastenhoidossa tai talousaskareissa. Lähes 40 % suomalaisista ikäihmisistä kokee itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi. elämänmuutokset, kuten läheisen kuolema tai sairastaminen. Lähiomaisilla on keskeinen rooli vanhusten elämässä läheisten läsnäoloa ja ajatusten vaihtoa ei täysin korvaa ammattitaitoinen terveydenhuollon tai kotiavun henkilöstökään. Vanhuksen mieltä saattavat painaa monet asiat, kuten perheenjäsenten väliset ongelmat ja ristiriidat, taloudelliset huolet, päihdeongelmat tai puutteelliset asumisolosuhteet. Omien voimien vähetessä syntyy turhia pelkotiloja selviytymisestä, jos ei ole tietoa yhteiskunnan kautta saatavasta avusta. Lähde rohkeasti liikkeelle askel kerrallaan, se kannattaa. SOSIAALINEN OSALLISTUMINEN PUOLESTAAN PARANTAA ELÄMÄN- LAATUA. Yli tuhannen vuotiaan suomalaisen haastatteluaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, miten merkittävä asia sosiaalinen toiminnallisuus on ihmisen hyvinvoinnille. Se on merkittävä mielenterveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjä, sillä vanhuksilla sosiaalisen aktiivisuuden on todettu vähentävän kuolleisuutta samassa määrin kuin fyysistä kuntoa kohentavan liikunnan. Aktiivinen ja osallistuva asenne vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta ja tukee ihmisen positiivista minäkäsitystä. LAITOSHOITOON JOUTUMISEN TODENNÄKÖISYYS on kaksi kolme kertaa pienempi, kun ihmisellä on säännöllisiä kodin ulkopuolisia sosiaalisia toimintoja. Eräässä seurantatutkimuksessa sosiaalisen aktiivisuuden todettiin vähentävän kuolemanvaaraa yli 60 prosenttia. Nautitko muiden seurasta ja osallistumisesta? Kun ihminen tekee itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa, voi hän kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Esimerkiksi erilaiset kulttuurielämykset, järjestötoiminta, matkustaminen, liikunta, omasta elämästä kirjoittaminen ja keskustelutuokiot pitävät mielen valoisana. Lähteet: Katja Pynnönen, väitöstutkimus; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(12):1215-6; SL 2007;62(14-15): Savikko 2008, Routasalo ym. 2003, Dickens ym. 2011, Fratiglioni ym. 2004, Hawkley ja Cacioppo Lamminniemen Hyvinvointikeskus p Lamminniemen Hyvinvointikeskus p

8 retkipäivä tuo hymyn huuleen Lamminniemi on suosittu ryhmäretkikohde ympäri vuoden. Hyvinvointikeskuksen kannustava ilmapiiri aktivoi toimintakykyä ja ohjelman turvallisesta toteuttamisesta vastaavat liikunnan sekä terveydenhoidon ammattilaiset. päiväretken Esimerkkiohjelma Tervetulokahvi ja ohjelman esittely Naurujooga / tasapainotaiturit Lounas, kotoisia herkkuja noutopöydästä Hemmotteleva parafiinihoito käsille Bingo / hauskat pihapelit Iltapäiväkahvit Hyvää kotimatkaa! 37 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) 40 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) 43 /henkilö, kun ryhmässä henkilöä (arkipäivisin) Kysy myös retkipäiviä pienemmille ryhmille! Matkanjohtaja aina veloituksetta yli 20 hengen ryhmille LUpa hemmotella! Voit valita laajasta valikoimastamme myös yksilöhoitoja, kuten hierontaa, kylpyjä tai suolahuonehoitoa. TERVETULOA VIERAAKSEMME! Lisätiedot ja varaukset Anu Kontio, päivätoiminnan ohjaaja, p , Lamminniemen satumaa turvallisen huomisen koteja somerolla Satumaa on uusi senioriasuinalue, johon valmistuu innovatiivisilla ratkaisuilla varustettuja koteja kultaisia vuosiaan viettäville. Tee nyt ennakkovaraus vuonna 2015 valmistuvaan rivitaloon ja pääset vaikuttamaan uuden kotisi suunnitteluun. Lue lisää sivuilta Lamminniemen Hyvinvointikeskus Jänistie 1, Somero p Nauti joka askeleesta.

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot