Nuorten tilanne yhteiskunnan näkökulmasta. Sakari Karvonen Tutkimusprofessori, osastojohtaja

Transkriptio

1 Nuorten tilanne yhteiskunnan näkökulmasta Sakari Karvonen Tutkimusprofessori, osastojohtaja

2 Esityksen teemat 1. Taustalla ajankohtainen keskustelu nuorten syrjäytymisestä ja nuorisopolitiikan vaikuttavuudesta Vahva painotus hallitusohjelmassa Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimenpideohjelma (STM) Nuorten yhteiskuntatakuu Ihan Tavallisia Asioita -kampanja THL: Strateginen toimi Eriarvoisuuden torjuminen lähtee jo lapsuudesta SOTERKO-konsortio: Nuorten aikuisten terveys- ja hyvinvointierojen sekä työhön osallistumisen erojen kaventaminen 2. Nuoret ja hyvinvointimallin tulevaisuus - työelämänäkökulma 3. Yhteiskunnan kestävyys sosiaalinen näkökulma Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 2

3 Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena kysymyksenä

4 Tausta Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja syystä: kasvanut nuorisotyöttömyys nuorten työkyvyttömyyseläkkeet kadonneet nuoret Uudet sukupolvet eivät enää löydä paikkaansa työmarkkinoilta vauraissa jälkiteollisuusmaissa Pahimmillaan nuoret eivät kiinnity mihinkään yhteiskunnan perusinstituutioon: työmarkkinoihin, perheinstituutioon tai yhteiskunnalliseen toimintaan Haastaa koko länsimaisen hyvinvointimallin taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 4

5 Mitä on syrjäytyminen? Ei ole olemassa yhtä ja kaikkien hyväksymää määritelmää Syrjäytyminen ymmärretään myös moniulotteisena ja kasautuvana prosessina Työmarkkinoilta sivuun jääminen on merkittävä tekijä. Toimeentulon hankkiminen työmarkkinoilta on keskeisellä sijalla yhteiskuntaan integroitumisessa modernissa yhteiskunnassa Monia syrjäytymisen indikaattoreita, mutta indikaattorit eivät vastaa miksi? kysymykseen Vauraissa maissa ei enää merkitse absoluuttista puutetta ja kurjuutta Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 5

6 Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista) Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus) Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys) Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa) Se ilmenee nuorten elämässä Yksinäisyytenä Masennuksena ja alisuoriutumisena Väkivaltana ja rikoksina Turhautuneisuutena ja päihteiden käyttönä Ja nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, kuluttavina elintapoina Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 6

7 Lähestymistapoja syrjäytymiseen 1. Yhteiskunnallinen taso - minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset ja rakenteet aiheuttavat elinolojen kurjistumista sekä väestön polarisoitumista hyvä- ja huonoosaisiin 2. Sosiaalisten ryhmien taso - syrjäytymistä tarkastellaan erilaisten vaikeuksissa olevien ihmisryhmien kautta (alkoholistit, pitkäaikaistyöttömät) 3. Yksilötaso - yksittäisen ihmisen kohdalla esiintyvät sosiaaliset ongelmat ja niiden kasautuminen (moniongelmaisuus, huono-osaisuus). - voi tapahtua eri ulottuvuuksilla (syrjäytyminen työmarkkinoilta, syrjäytyminen koulutusjärjestelmästä, terveydellinen syrjäytyminen, syrjäytyminen sosiaalisista suhteista) Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 7

8 Onko syrjäytyminen yleistynyt? Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 8

9 Syrjäytyminen voi tarkoittaa monenlaisia tilanteita Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 9

10 Syrjäytyneiden nuorten määrä ja kustannukset Arvioitu lukumäärä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista Etelä-Suomen Lääninhallitus: työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) TEM: alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita THL: lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta (kodin ulkopuolelle sijoitettuja ) Tilastokeskus: tilastoinnin ulkopuolella olevaa nuorta Kela/THL: Tulottomia alle 25-vuotiata , eli saavat vain asumistukea tai toimeentulotukea Kustannukset? Menetetyn työuran verotulot, työvoiman tarjonnan väheneminen, kasvaneet etuus- ja palvelumenot Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 10

11 Tilastolukujen takana on monta tarinaa Kaikki koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ja toimeentulotuella elävät eivät ole syrjäytyneitä syrjäytymisriskissä toki voivat olla Nuoruudelle ikävaiheena on ominaista nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet ja osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa Syrjäytyneeksi leimaaminen harmittaa nuoria ja he kokevat, että heitä syyllistetään, vaikka kyse on: ettei osa osaa eikä onnistu, ei saa tukea eikä kukaan välitä, on jääty liian aikaisin yksin usein vanhempien ja perheen ongelmiin liittyvistä syistä. Jotta nuoria voidaan auttaa pitää tietää mistä on kyse Marja Vaarama 11

12 Yhteiskuntapoliittiset näkökulmat nuoriin Syrjäytymisen kustannukset Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus vs. korjaavat palvelut Tuotannosta syrjäytyminen Välityömarkkinat ja muut matalan tuottavuuden tehtävät Aktiivinen sosiaalipolitiikka Kuntoutus (erit. mielenterveys) Nuorten syrjäytyminen ja kansalaisuus Perusoikeudet ja velvollisuudet Peruspalveluiden saatavuuden alueelliset erot Syrjäytyminen ja yhteisöt Kontrolli/riskipolitiikka Ala- ja osakulttuurit yhteisöinä Sukupolvien vuoropuhelu normatiivisena kysymyksenä Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 12

13 Eräitä havaintoja pitkittäistutkimuksista Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma heikentää lasten sosiaalista nousua Sosiaaliset ongelmat lapsuudessa ovat yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen nuorilla aikuisilla Lapsuuden kokemuksista kehittyvä epäonnistumisen tunne altistaa monille vaikeuksille aikuisiällä Lapsuudessa koetut vanhempien terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat lisäävät myöhempiä mielenterveysongelmia, kouluttamattomuutta ja rikollisuutta Kahden kolmesta kutsuntaiässä syrjäytymisvaarassa olevan miehen riski oli havaittavissa jo ennen kouluikää Runsaskaan nuoruusiän juominen ei välttämättä johda syrjäytymiseen aikuisiällä, jos alkoholin käyttöä saadaan vähennettyä Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo ei johda väistämättä huonoon työmarkkina-asemaan tai tulotasoon Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 13

14 Syrjäytymisen syntymekanismeihin vaikuttaminen Otetaan huomioon yksilön elämänkaari: huono-osaisuuden syvenevä jatkumo Prosessi alkaa usein jo lapsuudessa: omaksutaan perusvalmiudet, arvot, asenteet, normit ja toiminnan mallit. Näiden viitoittamana yksilöt aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan Huono-osaistumisen viimeiseen tasoon eli syrjäytymiseen liittyvät erilaiset elämänhallinnan ongelmat, ja usein erilaiset riippuvuudet ja terveydelliset ongelmat Prosessimalli ei deterministinen, vaikka taustalla elääkin vahvasti oletus riskien jatkuvuudesta ja kasautumisesta Syrjäytymisprosessi voi alkaa muulloinkin kuin lapsuudessa, esimerkiksi elämänkulun käännekohtien tai yhteiskunnallisten kehityskulkujen (esimerkiksi lama) seurauksena Syrjäytymisen prosessimallin mukainen kehityskulku todentuu todennäköisimmin niillä, joiden elämässä on niukasti suojaavia tekijöitä tai jotka eivät osaa käyttää näitä resursseja hyväkseen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 14

15 Syrjäytyminen on vaikea ja moniulotteinen asia Ei sama asia kuin köyhyys tai materiaalinen puute, vaan kyse myös puutteellisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin toimintoihin, sekä joissakin määritelmissä myös vieraantuminen yhteiskunnasta ja normaalista elämästä. (Duffy 1995) Syrjäytyminen on dynaaminen prosessi, jossa ihminen on kokonaan tai osittain suljettu ulos jostakin sosiaalisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta systeemistä ja siten sosiaalisen integraation edellytyksistä (Walker & Walker 1997) Syrjäytymiseen liittyy myös voimattomuus vaikuttaa omaan tilanteeseen ja muuttaa sitä (Burchardt 2000) Syrjäytymisessä on kyse sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta (Bouget 2001) Marja Vaarama 15

16 Esimerkkejä syrjäytymisen prosessista Lapsuuden elinolot, lapsuuden sosiaalinen tausta ja sosiaaliset ongelmat määrittelevät melko pitkälle sitä, miten lapset sopeutuvat kouluympäristöön, miten menestyvät opinnoissaan ja minkälaisille koulutusurille he päätyvät myös ongelmien ylisukupolvisuus Koulu ei yksin pysty tasoittamaan lähtökohtien tuottamia eroja (sopeutumattomuus, kouluvaikeudet, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet) syvenevä epäonnistumisen kierre (erityisopetus, koulun keskeyttäminen esimerkkeinä ilmenemismuodoista) Peruskoulussa epäonnistuminen johtaa suurella todennäköisyydellä ammattikoulutuksesta karsiutumiseen, ja tämä puolestaan heikkoon ja epävarmaan työmarkkina-asemaan Työttömyys merkitsee taloudellisia ongelmia ja johtaa riippuvuuteen hyvinvointivaltiosta. Seurauksena voi olla päihdeongelmat, rikollisuus Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 16

17 Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan haasteet Tutkimus tavoittaa yhä huonommin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vakavia aukkoja nykyisissäkin tietojärjestelmissä Työn ja perheen yhdistäminen: erit. yksinhuoltajat Työllistymisen kynnysten alentaminen: Kysyntä: osaamisen kerryttäminen Tarjonta: kustannusten kohdentuminen Sektorirajojen ylittäminen, pitkäjänteinen prosessinäkökulma Yksilökeskeinen ajattelu niin palvelujärjestelmässä kuin nuorten ja perheiden itseymmärryksessä: Teen itse omat ratkaisuni Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi: inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti Kustannusvaikuttavuudesta tieto vasta kertymässä Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 17

18 Nuoret ja pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuus Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 18

19 Työelämänäkökulma Hyvinvointimallimme kestävyys perustuu korkealle työllisyydelle ja tuottavuuden kasvulle Miltä näyttää nuorten tulevaisuus vauraiden jälkiteollisten maiden työmarkkinoilla? Elintasomme nousun on mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys, joka on samalla nostanut vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla Taustalla myös teknologian sekä kansainvälisen työnjaon nostamat yksilölliset tuottavuuserot >> perunan nosto vs. ATK ohjelmointi Nuorten tilanne mahdollinen huono-osaisuuden kasvu - myös (aina) osin harjoitetun politiikan seurausta Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 19

20 Sosiaali- ja terveysmenojen kehitys pitkällä aikavälillä, % BKT:stä Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 20

21 Sosiaali- ja terveysmenojen kehitys pitkällä aikavälillä eri työllisyysasteen oletuksilla, % BKT:stä Lähde: SOME malli, STM Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 21

22 Ikäryhmittäinen työttömyysaste (Lähde: Tilastokeskus 2011d Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 22

23 Vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle (1) siirtyneiden nuorten lukumäärät sairausryhmittäin Lähde: Eläketurvakeskus Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 23

24 Uuden työelämän haasteet liittyvät nuorilla yhteiskunnan, kulttuurin ja arvojen muutokseen Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt matalapalkkaisia avustavia työtehtäviä Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille ja heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat Kulttuurinen muutos: nuoret arvostavat työtä edelleen, mutta työn merkityksellisyys ja mielekkyys on entistä tärkeämpää Siirtymävaihe toisen asteen koulutukseen meillä pullonkaula miksi? Työelämän ongelmat nähdään liian usein yksilön ongelmina, ja siksi ratkaisuissa ei keskitytä kokonaisuuteen Marja Vaarama 24

25 Mitä tulisi tehdä? Nuorten (työmarkkinoilta) syrjäytymisessä on kyse terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi koulutus- ja työmarkkinoiden toiminnasta, sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä julkisen talouden kestävyydestä Vaikutettava syrjäytymisen syntymekanismeihin ja prosesseihin, jotka ovat osin ylisukupolvisia. Pelkkä indikaattoritieto ei riitä Haasteiden haltuunotto vaatii poikkihallinnollista lähestymistapaa ja palvelusektorien raja-aitojen ylittämistä Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 25

26 Kuinka vakava ongelma? NEETien yleisyys Euroopassa Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 26

27 Suomi kuuluu maihin, joissa syrjäytyminen muodostuu toimettomuudesta ja huonosta koulutuksesta Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 27

28 Sosiaalisen kestävyyden näkökulma

29 Sosiaalinen kestävyys: tausta Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen kysymys (STM, THL, hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma) Teoreettinen perusta jäsentymätön, usein pelkkä residuaali Bruntlandin raportista (1987) Stiglitzin komissioon (2009): Taloudellinen kestävyys Ympäristön kestävyys Sosiaalinen kestävyys Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 29

30 Tutkijanäkökulma : Mitä on sosiaalinen kestävyys? Huonosti ymmärretty: useita likeisiä käsitteitä Elämänlaatu, (koettu) hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, sosiaalinen laatu, eheys Sosiaalisen kestävyyden näkökulmaan liittyy: Varantojen ylläpito ja turvaaminen, arvopohja Prosessinäkökulma Fokus yhteisötasolla Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 30

31 Kestävyyden osa-alueet Yhteiskuntapoliittinen näkökulma Sosiaalinen kestävyys perustuu Riittävään sosioekonomiseen turvaan (aineellinen perusta) Osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin (arvot ja normit) Valtaistamisen Yhteisyyttä luoviin toimiin edistämiseen yhteisöissä (luottamus ja identiteetti) (kyvyt ja mahdollisuudet) Ja niiden siirtämiseen sukupolvelta toiselle Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 31

32 Kestävyyden lakmustestinä kriittiset ilmiöt Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 32

33 Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet nuorilla Hyvän elämän edellytykset Sosioekonominen turvallisuus Riittävä toimeentulo Terveellinen asunto ja elinympäristö Suoja materiaaliselta puutteelta Sote-palvelujen saatavuus Hyvän elämän kokemukset Osallisuus Kollektiivinen identiteetti ja sosiaaliset oikeudet Itsensä toteuttaminen Vapaa syrjinnästä Osallistuminen työelämään ja muihin keskeisiin yhteiskunnan toimintoihin Valtaistaminen Terveys Koulutus Kyky sosiaalisiin rooleihin ja niissä toimimiseen Kyky löytää ja käyttää voimavarojaan Pääsy olennaiseen tietoon Yhteenkuuluvuus Moraali, arvot ja normit Solidaarisuus, altruismi Sosiaalinen integraatio Luottamus yhteiskunnan instituutioihin, toisiin ihmisiin, perheeseen ja itseen Mitä suurempi yhteenkuuluvuus sitä vakaampi yhteiskunta Marja Vaarama 33

34 Sosiaalisen kestävyyden haasteita Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 34

35 Hyvinvointivaltio sittenkin menestystarina? Kv.vertaillen kyllä (esim. Wilkinson & Pickett 2009): (Materiaalinen) hyvinvointi korkea, sosiaalisesti laadukas yhteiskunta Köyhyys ja aineellinen deprivaatio vähäistä. Pienten tuloerojen maa OECD-vertailussa Korkea mahdollisuuksien tasa-arvo: ylisukupolvinen sosiaalinen ja tuloliikkuvuus korkeat Hyvä sukupuolten tasa-arvo: yksinasuvien ja perheellisten naisten työllisyys samalla tasolla, palkkaerot 15-20% Imeväiskuolleisuus ja teiniraskaudet maailman pienimmät. Suhteellisen korkea hedelmällisyys (1,84) Yksi maailman vähiten korruptoituneista maista Julkiset palvelut tuottavat huipputuloksia keskikuluin Huippusija YK:n koulutusindeksissä sekä oppimistuloksissa (PISA) Talous kilpailu- ja sopeutumiskykyinen, työvoima ammattitaitoista Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 35

36 Sosiaalisen kestävyyden haasteet periytyvät jo 90-luvun laman ajalta Suuret terveys- ja kuolleisuuserot, yhä kasvussa Pitkäaikainen työttömyys pysynyt korkeana koko 2000-luvun Perusturvan taso jäänyt % jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä kahden viime vuosikymmenen aikana. Toimeentulotuki monilla pitkäaikainen tukimuoto. Suhteellinen (lapsi)köyhyys ja tuloerot kasvaneet Alkoholiehtoinen kuolleisuus kaksinkertaistunut sitten v.1997 Mielenterveyspalvelujen käyttö nelinkertaistunut sitten v.1997 Huostaanotettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistunut v:sta 1991 Joka kymmenes nuori määrittyy koulupudokkaaksi Heikoimmaksi elämänlaatunsa kokevat v vähän koulutetut ja työttömät nuoret, työkyvyttömyyseläkeläiset ja hauraat vanhukset (80+) Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 36

37 Sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää nuorten elämän edellytyksiä ja osallisuutta vahvistavilla politiikkatoimilla Joka päivä 6 alle 25-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle eli ovat eläkkeellä tulevat 60 vuotta! Valtavaa tuhlausta niin yksikön kuin yhteiskunnankin näkökulmista mitä voisi tehdä toisin? Lapsiperheköyhyyden minimoiminen perheiden toimeentuloa parantamalla Alkoholipolitiikan tehostamisella vähennetään perheiden ja lasten kasvuympäristön alkoholista johtuvia ongelmia Huomio kouluun: Peruskoulutuksen turvaaminen kaikille Työn ja perheen yhteensovittaminen (esimerkiksi malli) Nuorten työllistämistä helpottavat toimet (työpajat, nuorten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen minimipalkan lasku?) Pekka Puska 37

38 Kiitos mielenkiinnosta! Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 38