HYVINVOINTIANALYYSILLÄ KOHTI ELÄMÄNTAPAMUUTOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIANALYYSILLÄ KOHTI ELÄMÄNTAPAMUUTOSTA"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ JUHA KOIVISTO 2010 HYVINVOINTIANALYYSILLÄ KOHTI ELÄMÄNTAPAMUUTOSTA HOITOTYÖNKOULUTUSOHJELMA

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö HYVINVOINTIANALYYSILLÄ KOHTI ELÄMÄNTAPA- MUUTOSTA Juha Koivisto 2010 Toimeksiantaja Sallan kunta, Hyvinvointivalmennushake Ohjaaja Arja Jääskeläinen Hyväksytty Työ on kirjastossa lukusalikappale.

3 Terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma; Sairaanhoitaja Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Juha Koivisto Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Sallan kunta Hyvinvointianalyysillä kohti elämäntapamuutosta 37 Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tutkittavien kokemuksia hyvinvointianalyysimittauksen vaikuttavuudesta elämäntapamuutoksessa sekä kehittää hyvinvointianalyysimittausta. Tutkimusongelmina oli miten hyvinvointianalyysi vaikutti kyselyyn vastanneiden elämäntapojen muutokseen ja miten hyvinvointianalyysin toteutusta voidaan kehittää kyselyyn vastanneiden mielestä. Opinnäytetyön orientaatioperustana olivat terveyden edistäminen, hyvinvointianalyysi ja elämäntapamuutos. Terveyden edistämistä käsiteltiin niin kuntatasolla kuin yksilötasolla. Terveyden edistämiseen oli liitetty lisäksi suosituksia liikuntaan, ravitsemukseen sekä lepoon ja stressinhallintaan. Hyvinvointianalyysistä avattiin sitä, mihin hyvinvointianalyysi perustuu ja miten hyvinvointianalyysi käytännössä toteutetaan. Elämäntapamuutoksen teoreettiseksi perusteeksi oli valittu Prochaskan ja DiClementen luoma transteoreettinen muutosvaihemalli. Tutkimus on määrällinen tutkimus, jossa on lisäksi käytetty myös laadullista lähestymistapaa. Määrällisen osion vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla ja laadulliset vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeilla, joihin vastasi 39 henkilöä. Tutkimuksen tuloksien mukaan elämäntavoissa tapahtui positiivisia muutoksia liikunta- ja ruokailutottumuksissa sekä stressin kokemisessa ja levossa. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan hyvinvointianalyysimittaus oli hyödyllinen ja se koettiin helpoksi toteuttaa. Mittauksen kestoa pidettiin lyhyenä ja mittauskertoja toivottiin enemmän. Kokonaisuutena tutkimuksen mukaan voidaan todeta, että hyvinvointianalyysimittauksella on vaikuttavuutta mittauksen suorittaneiden mukaan.. Avainsana(t) Terveyden edistäminen, Hyvinvointianalyysi, Elämäntapamuutos

4 School of Heath Care and Sports Degree Programme in Nursing Abstract of Thesis Author Juha Koivisto Year 2010 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Municipality of Salla With First Beat Analysis Towards Lifestyle Change 37 The aim of this study was to find out about the experiences of the informants about the effectiveness of First Beat Analysis lifestyle change and to develop the First Beat measurement. The aim of the Study was to find out what kind of effects the First Beat analysis had to the informants lifestyle change and how they felt that the measurement could be improved. The study is based on the theories of health promotion, First Beat analysis and lifestyle change. I dealt with health promotion both on the municipal and the individual level. Recommendations for exercise, nutrition and stress management and rest. The First beat analysis considered the basics of first beat analyse and how it works in practise. The Theoretical framework for the lifestyle change based was the trans theoretic model of lifestyle change by Prochaska and DiClemente. This study is quantative. However, it also includes some open questions. The answers to the quantitative questions were analysed by using the SPSS-for windows program and by using content analysis. The data was collected with a questionnaire that was answered by 39 respondents. The results of the study showed that the effectiveness of the First Beat analysis on the respondents change of lifestyle was good. Positive results were achieved in exercise, eating habits, stress control and rest. The informants thought that the First Beat Analysis was useful and that it was easy to execute. The length of the measurements were too short and the respondents were hoping to do the analysis again. The results of the study showed that the First Beat analysis has an effect on a lifestyle change. Key words health promotion, First Beat analysis, lifestyle change

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA JA SUOSITUKSIA Liikunnan terveysvaikutuksia Terveysliikunta suositus RAVITSEMUS OSANA TERVEYTTÄ Ravinnon merkitys Ravitsemus suosituksia STRESSI JA STRESSIN HALLINTA Stressin määritelmää Stressin hallinta UNEN MERKITYS TERVEYDELLE HYVINVOINTIANALYYSI ELÄMÄNTAPAMUUTOS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOKSET TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON KERUU TUTKIMUSTULOKSET Kohdejoukko Liikunnassa tapahtuneet muutokset Ruokailutottumuksissa tapahtuneet muutokset Levossa ja stressissä tapahtuneet muutokset Hyvinvointianalyysin toteutus POHDINTA LÄHTEET: KUVIOLUETTELO KUVIO 1. HYVINVOINTIVALMENNUSMALLI... 3 KUVIO 2. LIIKUNTAPIIRAKKA KUVIO 3. LAUTASMALLI KUVIO 4. HYVINVOINTIANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ (WWW.FIRSTBEAT.FI) KUVIO 5. ASIAKKAAN MUUTOSVALMIUS KUVIO 6. VASTANNEIDEN IKÄJAKAUMA KUVIO 7. VASTANNEIDEN ILMOITTAMAT SAIRAUDET KUVIO 8. LIIKUNTA KERRAT VIIKOSSA ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 9. LIIKUNTAAN KÄYTETTY AIKA ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 10. HYÖTYLIIKUNNASSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 11. ELÄMÄNTAPA MUUTOSVAIHE LIIKUNNAN OSALTA ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 12. RUOKAILUJEN SÄÄNNÖLLISYYDESSÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET ENNEN JA JÄLKEEN KUVIO 13. LAUTASMALLIN KÄYTTÖ ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIN KUVIO 14. RASVANKÄYTTÖ ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 15. ENERGIAMÄÄRÄ ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 16. ELÄMÄNTAPA MUUTOSVAIHE RUOKAILUTOTTUMUSTEN OSALTA ENNEN JA JÄLKEEN KUVIO 17. UNENMÄÄRÄSSÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET ENNEN JA JÄLKEEN KUVIO 18. VÄSYMYKSEN MÄÄRÄ ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 19. MUUTOSVAIHE LEVON SUHTEEN ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN 27 KUVIO 19. MUUTOSVAIHE LEVON SUHTEEN ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN 27 KUVIO 20. STRESSIN MÄÄRÄN MUUTOS ENNEN JA JÄLKEEN HYVINVOINTIANALYYSIMITTAUKSEN KUVIO 21. MUUTOSVAIHE STESSIN SUHTEEN ENNEN JA JÄLKEEN... 29

6 1 1 JOHDANTO Terveyden edistäminen ja pysyvien elämäntapamuutosten aikaan saaminen on yksi tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Terveyden edistämisessä nykypäivänä ei voida tarjota vain yhtä ja samaa mallia. Siinä on otettava huomioon yksilön ja perheen kehitys- ja elämänvaihe sekä kulttuuri, jossa yksilö ja perhe elävät. (Hirvonen- Koponen- Hakulinen 2002, 36.) Terveysseuranta painottuu tällä hetkellä lähinnä sairauksiin ja terveystiedot ovat enemmänkin sairauskertomuksia. Terveysseurannan kehittäminen terveydenedistämistoimintaa tukevaksi toiminnaksi, edellyttää uusien terveysindikaattoreiden määrittämistä ja mittausmenetelmien kehittämistä. Tilastojen ja erilaisten rekisteritietojen lisäksi myös yksilön kokemukseen perustuvat arviot ja terveystarkastuksissa tehdyt mittaukset ovat tärkeitä. Näiden tietojen analysoinnin ja raportoinnin kehittäminen on tärkeää, jotta analysoinnista ja raporteista saatu tieto voidaan paremmin hyödyntää myös kansalaisten keskuudessa ja ruohonjuuritason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä. (Koponen ) Jaakko Kotisaari on tehnyt pro gradu-tutkielman Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004, jolloin hän on tutkinut, kuinka uudella sykevaihteluun perustuvalla hyvinvointianalyysiohjelmistolla voidaan vaikuttaa terveys- ja liikuntakäyttäytymiseen. Tulosten perusteella terveys- ja liikuntakäyttäytymistä edistäviä muutoksia voidaan tukea hyvin hyvinvointiteknologian tarjoamin keinoin. (Kotisaari ) Opinnäytetyöni perustuu Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän sykeanalyysiohjelmiston antamaan tietoon, jonka avulla on pyritty vaikuttamaan mitattavien elämäntapoihin. Opinnäytetyö etsii vastausta siihen, ovatko sykeanalyysiohjelmiston antamat tiedot vaikuttaneet mittaukseen osallistuneiden elämäntapoihin. Tällä analyysillä saadaan tuotettua tarkkaa tietoa elämäntapojen vaikutuksista terveyteen (Firstbeat Technologies). Ohjelmiston antamalla analyysillä voidaan antaa yksilöllistä ohjausta elämäntapojen vaikutuksista, josta saa myös välittömän palautteen omasta kehosta ja elämäntapojen vaikutuksesta omaan terveyteen konkreettisesti paperille kirjoitettuna.

7 2 Tällainen analyysi on uusi menetelmä, jolla voidaan antaa yksilökeskeistä ja näyttöön perustuvaa tietoa asiakkaan elämäntavoista ja niiden terveysvaikutuksista. Kiinnostuin aiheesta, koska elämäntapamuutoksiin ei ole aiemmin ollut tehokkaita työkaluja, jotka antaisivat konkreettista tietoa yksilön elämäntavoista. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä hyvinvointianalyysin vaikuttavuudesta mitattavilla on omassa elämäntapamuutoksessa. Tutkin mittaukseen osallistuneiden kokemuksia siitä, onko heidän elämäntavoissaan tapahtunut muutoksia niillä osa-alueilla, joita hyvinvointianalyysillä mitataan. Näitä osa-alueita ovat liikuntatottumukset, ruokailutottumukset, lepo ja palautuminen sekä niiden vaikutus stressinhallintaan. Opinnäytetyöni selvittää myös missä muutoksen vaiheessa elämäntapamuutoksessa tutkittavat mahdollisesti ovat mittauksen jälkeen. Opinnäytetyöni toimeksiantajana oli Sallan kunta, jossa on käynnissä hyvinvointivalmennushanke. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2008 ja hanke loppuu Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointivalmennusmalli ja hyvinvointivalmennuskoulutus Sallaan sekä käynnistää yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa hyvinvointivalmennuksen tutkimus ja kehittäminen. Mukana hankkeessa on Sallan kunta, eri järjestöjä, matkailuyrittäjiä sekä Lapin maakuntakorkeakoulu. Hankkeen työryhmän ja kuntalaisten välinen työskentely on tärkeää, koska keskeistä on vastata kunnan tarpeiden mukaiseen toimintaan ja malliin. (Jääskeläinen, A 2009.) Hankkeen tarkoituksena on luoda hyvinvointivalmennusmalli, jonka päämääränä on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisätä osallisuutta ja osaamista sekä juurruttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa kuntaan. Hyvinvointivalmennusmalli esitellään kuviossa yksi. Hyvinvointivalmennusmallin yksi merkittävä osa on kouluttaa hyvinvointivalmentajia. Heidän roolinsa on toimia esimerkiksi työyhteisön tai järjestön hyvinvoinnista vastaavana tuki- ja vastuuhenkilöinä. Heidän tehtävänä on koordinoida, tiedottaa ja vastata toiminnasta omalta vastuu osaltaan. Hyvinvointivalmennusmallin kehittämis- ja tutkimus toimintaan kuuluu mm. koulutusta, tapahtumien järjestämistä ja kartoituksia. Kartoitusten yhtenä osana on hyvinvointianalyysien tekeminen. (Jääskeläinen, A ) Toiminnan kehittämisen

8 3 kannalta on tärkeää kerätä tietoa onko näillä toimilla ollut vaikutusta elämäntapoihin ja samalla kerätä palautetta ja kehittämistarpeita tulevaisuuden toimintaa ajatellen. Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmalli (Jääskeläinen, A 2009)

9 4 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN WHO:n Ottawan sopimus 1986 määrittelee terveyden edistämisen prosessiksi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia tekijöitä. (Ottawan asiakirja 1986.) Toisin sanoen se on toimintaa, jolla pyritään parantamaan terveysoloja ja lisäämään ihmisten vaikutus mahdollisuuksia omaan ja ympäristön terveyteen. (Kettunen Liimatainen Poskiparta 1996, 10). Tähän prosessiin vaikuttaa siis yksilön omat valinnat ja myös yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja poliittiset linjaukset. Terveys vahvistuu tai vastaavasti heikkenee ihmisten omien valintojen ja lähiyhteisöjen toiminnan seurauksena. Palvelujärjestelmän kyvyllä vastata ihmisten terveystarpeisiin ja yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä voidaan tukea tai heikentää väestön terveyttä. Terveysvaikutukset ovat näin ollen yhteisen toiminnan tulosta, johon vaikuttaa yksilö, lähiyhteisö ja yhteiskunta yhdessä. (STM 2006, 15.) Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuositus vuodelta 2006 on asettanut kunnille kuusi toimintalinjaa. 1. Terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen 2. Terveyttä edistävät elinympäristöt 3. Terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen 4. Terveyden edistämisen osaaminen 5. Terveyttä edistävät palvelut 6. Terveyden edistämisen seuranta ja arviointi (STM 2006, 19.) Näiden toimintalinjoilla on merkittävä vaikutus kuntalaisten terveyteen. Kunnassa tehtävät päätökset ja toimintalinjaukset tähtäävät parantamaan kuntalaisten terveyttä tarjoamalla turvallisen ja terveyttä edistävän elinympäristön, jossa on tarpeeksi virikkeitä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa. Yhteistyö ja osallistuminen lisäävät hyvinvointia eri yhteisöissä ja yksilöissä. Nuoret ja lapset omaksuvat toimintamalleja mm. kouluissa ja päiväkodeissa,

10 5 jonka vuoksi hallintojärjestelmän tulisi mahdollistaa näiden tahojen osallistumista terveyden edistämisen suunnitteluun. Terveyden edistämisen osaamista edistetään kunnan henkilöstön osaamisen vahvistamisella terveyden edistämisen tietojen ja taitojen kehittämisellä. Tällöin heillä on paremmat mahdollisuudet tehdä terveyteen myönteisesti vaikuttavia valintoja. Myös kuntalaisille tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa eri elämäntilanteissa. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa arvioidaan ja seurataan. Tästä saadaan tietoa onko kunnan toimintarakenteet ja käytännöt muuttuneet terveyttä edistäviksi. (STM 2006, ) Yksilön kannalta promotiivisiä eli terveyttä edistäviä tavoitteita voidaan tarkastella käyttämällä termiä empowerment, jonka suomennos on voimaatuminen. Empowerment on henkilön kokemusta ja tietoisuutta selviytymistaitojen, toimintakykyisyyden, itseluottamuksen ja sosiaalisen tuen lisääntymisestä. Tällöin korostuu yksilön oma vastuu terveysvalinnoistaan sekä mahdollisuus ja valmiudet asettaa tavoitteita oman terveytensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. (Koponen Hakulinen - Pietilä 2002, ) Terveyden edistämisen uudistuvat työmenetelmät kirjassa voimaantumis näkökulmaa tarkastellaan prevention erimuodoissa, jotka ovat primääripreventio, sekundaaripreventio ja tertiaaripreventio (ks. taulukko 1). Primääripreventiossa hyödynnetään terveyttä edistäviä työmenetelmiä voimavarojen vahvistamiseksi. Näitä työ menetelmiä on esimerkiksi erilaiset vastaanotot, kuten työterveyshuolto tai terveydenhoitajan vastaanotot. Tässä vaiheessa pyritään tunnistamaan voimavaroja ja puuttumaan ongelmiin ennen niiden ilmaantumista, esimerkiksi antamalla terveyttä edistävää ohjausta. (Koponen ym. 2002, ) Sekundaaripreventiossa riskit tai oireet pyritään tunnistamaan ja ratkaisemaan tai hoitamaan ennen niiden monimutkaistumista. Mini-interventio on terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuvaa asiakkaan terveysvalintoihin puuttumista sekundaaripreventiona. Mini-interventioon kuuluu ongelman tunnistaminen, tiedottaminen ja keskustelu ongelman aiheuttamista haitoista sekä motivointi muutokseen. Mini-interventioon voi myös asettaa henkilökohtaisia tavoitteita ja antaa ohjeita niiden saavuttamiseksi. Tällöin myös seuranta ja arviointi tulisi ottaa osaksi mini-interventiota. Tertiaaripreventiossa pyri-

11 6 tään tukemaan asiakkaan kuntoutumista vahvistamalla hänen voimavaroja ja tukemaan itsenäistä selviytymistä, kun hänelle on todettu pitkäaikaissairaus tai vamma. Prevention eri muodot on esitelty myös taulukossa 1. (Koponen ym. 2002, ) Hyvinvointianalyysiä voitaisiinkin käyttää mini-intervention tavalla, jolloin asiakkaalle pystyttäisiin osoittamaan elämäntapojen vaikutus omaan terveyteen erittäin käytännön läheisesti sekä tunnistamaan terveysongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvointianalyysi sisältää lisäksi kaikki mini-intervention osa-alueet, joita asiakkaan kanssa käydään läpi. Taulukko 1. Prevention muodot (Koponen ym. 2002, 84) Primääriprevetio Sekundaaripreventio Tertiaaripreventio Tavoite *Terveyttä edistävät *Terveysongelmien ja *Kuntoutuminen ja terveysvalinnat sairauksien varhainen terveysvoimavarojen *Suojautuminen tunnistaminen tunnistaminen terveysongelmia tai sairauksia vastaan Esimerkkejä koh- *Yksilön perheen ja *Yksilön ja perheen *Pitkäaikaissairaiden deryhmistä ja me- yhteisön voimavaro- varhaisen tuen tar- itsenäisen selviyty- netelmistä jen tunnistaminen peiden tunnistaminen misen ja voimavaro- terveyskeskustelun avulla ja muut voimavaroja vahvistavat varhaisen tuen *Sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito jen tukeminen *Kuntoutus *Terveyskeskustelu työmenetelmät *Terveyskeskustelu *Mini-interventio

12 7 Terveyden edistäminen voidaan siis ajatella monimuotoisena toimintana, jossa korostuu niin yhteiskunnan kuin myös yksilön vastuu omasta ja yhteisönsä terveyden tasosta ja siihen liittyvistä terveysvalinnoista. Ruohonjuuritason sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ja poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa terveyden edistämiseen omalla toiminnallaan. 2.1 Liikunnan vaikutuksia ja suosituksia Liikunnan terveysvaikutuksia Liikunnalla on monenlaisia vaikutuksia ihmiseen. Liikunnalla voidaan harjoittaa hapenkuljetus- ja verenkiertoelimistöä, joiden hyvä kunto ennaltaehkäisee sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä aineenvaihdunta sairauksia. Hyvä lihaskunto ja tasapaino ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja -sairauksia. (Aalto 2005, 10.) Liikunta ennaltaehkäisee mm. seuraavia sairauksia ja oireita: osteoporoosi, sepelvaltimotauti, korkeaverenpaine, veren korkeita lipidiarvoja, tyypin 2 diabetes ja liikapainoa. (Vuori 2005, 12.) Liikunta on myös yhteydessä tunteisiin ja mielialoihin. Liikunta vähentää kielteisiä tunteita, kuten ärtymystä, alakuloisuutta ja haluttomuutta sekä lisää ja voimistaa virkeyden, energisyyden ja yleisen mielihyvän tunnetta. Säännöllisen liikunnan on lisäksi todettu suojaavan mielialaa ja helpottavan koettua stressiä kuormittavissa elämäntilanteissa. (Nupponen 2005, ) Terveysliikunta suositus Terveysliikunnaksi voidaan määritellä kaikenlaista sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tehokkaasti, mutta vaarattomasti vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunnan tavoitteena on hyvä terveys ja fyysinen toimintakyky. Hyvään terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn on yhteydessä sopiva paino ja vyötärön ympärys, yleinen terveys ja hyvä mieli, sekä sydän- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky. (Fogelholm - Oja 2005, )

13 8 Terveysliikunta suositus vuotiaille terveille naisille ja miehille sisältää kahdentyyppistä liikuntaa, joilla on vaikutusta terveyteen. Tämän suosituksen mukaan aikuisten tulisi harrastaa aerobista eli kestävyyskuntoa harjoittavaa liikuntaa sekä lihaskuntoa ja voimaa vahvistavaa liikuntaa. Kestävyyskuntoa kohottaakseen tulisi viikossa kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa harrastaa kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia. Tällaista liikuntaa on esimerkiksi reipas kävely, joka nostaa kuntoa ja hikoiluttaa. Tarvittavan liikunnan määrä voidaan kerätä puolen tunnin jaksoissa viitenä päivänä viikossa. Samat terveysvaikutukset voidaan saada myös harrastamalla viikossa yhden tunnin ja viidentoista minuutin verran korkeammalla intensiteetillä kuormittavaa liikuntaa, joka voi olla esimerkiksi lenkkeilyä juosten. Tämän määrän voi kerätä harrastamalla liikuntaa rasittavammalla tavalla 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. Aerobisen liikunnan lisäksi pitäisi harjoittaa voimaa, joko kohtuullisesti tai rasittavasti siten, että suuret lihasryhmät kehittyvät. (U.S.Department of Health and Human services 2008, 22). UKK-instituutti on kehittänyt liikuntapiirakan (ks. kuvio 2.) havainnollistamaan terveysliikunnan suosituksia. Liikunta piirakka koostuu kolmesta osaalueesta. Kahdesta eri piirakan alueesta nauttimalla voi kohottaa omaa kestävyyskuntoa ja piirakan keskiosasta saa itselleen lihaskuntoa ja liikehallintaa. (UKK-instituutti 2009.) Kuvio 2. Liikuntapiirakka (UKK-instituutti.)

14 9 2.2 Ravitsemus osana terveyttä Ravinnon merkitys Hyvä ja riittävä ravinto sisältää sellaisen määrän ravintoaineita, joilla voidaan turvata parhaat mahdolliset edellytykset ihmisen hyvälle terveydelle ja hyvinvoinnille. (Ravitsemusterapeuttien yhdistys R. Y 1994, 19.) Ruoka ja ruokailu tottumukset vaikuttavat niin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Onnistuneilla ruokavalinnoilla voidaan ylläpitää terveyttä sekä ehkäistä yleisiä kansansairauksia kuten ylipainoa, 2-tyypin diabetesta ja sydänsairauksia. Jotta elimistö jaksaisi toimia, tarvitsee se riittävän määrän energiaa ja niiden saannissa ruuasta vastaavat pääosin hiilihydraatit ja rasvat. (Ihanainen, M. Lehto, M. Lehtovaara, A. Toponen, T. 2008, 9-10.) Ravitsemus suosituksia Suomalaisten ravitsemuksen suurin ongelma on nautitun energiamäärän ja sen kulutuksen välillä oleva epätasapaino. Epätasapaino syntyy, koska energiaa saadaan enemmän kuin kulutetaan, joka johtaa ylipainon kertymiseen. Vuonna 2002 miehistä yli puolet (66 %) olivat lievästi ylipainoisia ja naisista vastaavasti ylipainoisia oli neljäkymmentäyhdeksän prosenttia. Kovien rasvojen käyttö yhdessä liikunnan vähäisyyden kanssa on johtanut tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen. Energian tarve on se määrä, jonka keho tarvitsee ylläpitääkseen sen painoa, koostumusta ja fyysisen aktiivisuutta terveyttä ylläpitämällä tasolla ja sitä suurempi määrä vaikuttaa terveyteen haitallisesti (VRN 2005, 9-10.) Energian tarve päivässä vaihtelee aikuisella 1900 kcal ja 3600 kcal välillä riippuen fyysisen aktiivisuuden tasosta. (Fogelholm 2005, 26) Ravinnon rasvan laadulla on osuutta sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Suositeltavaa onkin, että kerta- ja monityydyttömättömien rasvojen, kuten rypsiöljyn ja kasvisrasvan määrä olisi suurempi kuin tyydyttyneiden ja kovien rasvojen määrä. Kovaa rasvaa sisältäviä ruokaaineita ovat mm. juustot, liharuuat ja erityyppisissä ravintorasvoissa sekä jäätelössä ja leivonnaisissa. (VRN 2005, )

15 10 Hyvä ruokavalio koostuu oikeanlaisista ruoka-aineista, jotka sisältävät vitamiineja ja hivenaineita runsaasti. Suositeltavaa on, että ruokavalio sisältää täysjyvävalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä liha- ja kalavalmisteita. Oikeanlaista ruokavaliota kuvaakin hyvin lautasmalli, jossa puolet lautasesta koostuu kasviksista ja toinen puoli lihasta tai kalasta sekä perunasta, riisistä ja pastasta. Ruokajuomana suositellaan rasvatonta maitoa tai vettä. (Ks. Kuvio 3.) Ravintosuosituksissa käsitellään myös aterioinnin säännöllisyyttä, joka tarkoittaa ateriointia päivittäin samaan aikaan. Ruokailun ollessa säännöllistä voidaan välttää ylimääräistä napostelua ja se edes auttaa painon hallintaa eikä kerralla saada liikaa energiaa. (VRN 2005, ) Kuvio 3. Lautasmalli 2.3 Stressi ja stressin hallinta Stressin määritelmää Stressi voidaan määritellä elimistön tilaksi, jossa ihmisen suorituskyky ei vastaa vaatimustasoa. Se on haitallinen ja epämiellyttävä tunnetila, joka ilmenee sisäisenä tunnetilana. Stressi voidaan nähdä myös epätasapainona ympäristön kanssa, jolloin ympäristö ja muut ihmiset koetaan hankalina. Työperäinen stressi syntyy silloin, kun työntekijän kyvyt eivät riitä työtehtävien hoitamiseen. EU:n alueen maissa työperäinen stressi onkin toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma. (Kataja 2003, 167.)

16 11 Stressi voidaan jakaa kolmeen erityyppiseen stressireaktioon. Näitä ovat tilannekohtainen, pitkäaikainen ja kasautuva, sekä positiivinen stressireaktio. Tilannekohtainen stressireaktio johtaa nopeaan sopeutumiseen ja on neutraalia ns. normaalia stressiä. Pitkäaikainen ja kasautuva stressireaktio voi hallitsemattomana altistaa sairauksille sekä burn out- ilmiöön. Positiivinen stressireaktio on innostumista ja stressireaktio voidaan kokea haasteena ja alkuun panevana voimana. (Kataja 2003, 167.) Stressi voidaan siis ajatella myönteisenä liikkeelle panevana voimana, jolloin se tuottaa myös hyviä tuloksia. Hallitsemattomana stressi voi aiheuttaa sairauksia ja tällöin stressi koetaan epämiellyttävä ja ahdistava tunnetila, joka syö kaiken energian. Stressi on kuitenkin tarpeellista, sillä sopivamäärä stressiä pitää psyykkiset ja fyysiset toiminnot kunnossa sekä pitää ihmisen vireänä (Aalto 2005, 159) Stressin hallinta Stressin hallinta on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Jatkuva psyykkinen ja fyysinen rasitus edesauttaa monien sairauksien puhkeamisessa, kuten esimerkiksi vatsahaavan, verenpainetaudin tai reuman. Jatkuessaan pitkään stressi voi aiheuttaa myös päänsärkyä, niska- hartiaseudun vaivoja ja ärsytys kynnyksen madaltumista. Alkoholin käytön lisääntyminen stressin myötä voi myös aiheuttaa hoitamattomana alkoholismia. (Kataja 2003, 168). Stressin hallinnassa voidaan käyttää neljää strategiaa. 1. Oman sisäisen maailman muuttaminen, joka sisältää arvot, omat tavoitteet ja pyrkimykset. Nämä asiat määrittelevät omaa toimintaa, joiden kautta valitsemme ehkä jatkuvan kiireen ja tempoilevan elämän rytmin. 2. Stressiä aiheuttavan tilanteen muuttaminen, joka ääripäissään voi olla esimerkiksi työpaikan vaihtamista tai huoneen valoisuuden lisäämistä. Yleensä suositellaan aloitettavan pienistä muutoksista. 3. Opetella stressin aiheuttaman reaktion hallintaa, joka vaatii uusien taitojen opettelemista. Tässä voidaan käyttää apuna esimerkiksi rentou-

17 12 tumista, jossa apuna voi olla musiikin kuuntelua, liikunnan harrastamista tai rentoutumisharjoitusten tekemistä. 4. Käyttäytymisen muuttaminen, joka tarkoittaa ajan käytön opettelua ja työmäärän säätelyä. (Kataja 2003, 170.) Edmund J.Bourne on kehittänyt 24 kohdan listan stressin hallinta keinoista, joissa mainitaan mm. ruokavalio ja terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, lepo ja riittävä uni sekä sosiaalinen tuki. (Kataja 2003, 171.) 2.4 Unen merkitys terveydelle Unella on monia tehtäviä ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Unen tehtävänä on eheyttää ja elvyttää aivojentoimintakuntoa. Unen puute näkyy psyykkisessä toimintakyvyssä keskittymiskyvyn heikkenemisenä, jolloin esimerkiksi työtehtävistä suoriutuminen on hankalaa. Kasvanut unen tarve näkyy myös väsymyksen tunteen voimistumisena, mielialan laskuna ja ärtyneisyyden kasvuna. Jo viiteen tuntiin rajattu uni aiheuttaa terveillä nuorilla kasautuvaa unenpuutetta ja heidän psyykkinen toimintakykynsä laskee. (Kronholm 1998, ) Univajeen on myös todettu myös lisäävän tapaturmariskiä ja alentavan vastustuskykyä, ennakoivan sydän- ja verisuonitauteja sekä edesauttavan tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. (Stenberg 2005.) Unen aikana elimistö kerää valveilla kulutettua energiaa ja voi korjata jopa elimistössä olevia vaurioita, kuten esimerkiksi tulehduksen. (Partinen, M- Huovinen, M 2007, 20). Ihminen tarvitsee keskimäärin unta kahdeksan tuntia päivässä, mutta osa pärjää hyvin kuuden tunnin unilla, kun taas osa tarvitsisi jopa yli yhdeksän tunnin unet. (Partinen ym. 2007, 23). 3 HYVINVOINTIANALYYSI Firstbeat Technologies Oy on Jyväskylässä sijaitseva yritys, joka on sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut asiantuntija yritys. He ovat kehittäneet sykeanalyysiohjelmiston, joka perustuu tarkkaan tietoon sydämen sykevälimittauksesta ja sen tuottamasta tarkasta tiedostat kehontoiminnoista ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. Hyvinvointianalyysi on kehitetty mitta-

18 13 us-, analyysi- ja raportointityökaluksi ammattilaisten käyttöön työterveyden, hyvinvointipalveluiden ja tutkimuksen tarpeisiin. (Firstbeat Technologies Oy.) Hyvinvointianalyysia voidaan siis käyttää työkaluna mm. ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hyvinvointianalyysillä saadulla tiedolla voidaan tarkastella liikunnan ja urheilun vaikutuksia kehoon, voidaan mitata stressiä ja palautumista, työn kuormitusta, energian kulutusta sekä arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä ja hyötyjä. Näiden tietojen avulla voidaan helpommin kohdentaa oikeita toimenpiteitä elämäntapojen muutoksiin, sekä havaita varhaisen kuormittumisen merkkejä ennaltaehkäisevästi. (www.firstbeat.fi) Hyvinvointianalyysiä voidaan käyttää apuna elämäntapamuutoksiin ohjattaessa, sillä analyysillä voidaan todentaa pienten elämäntapamuutosten vaikutus terveyteen, painonhallintaan sekä stressinhallintaan ja osoittaa liikunnan merkitys hyvinvointiin. Näin saadaan konkreettisesti ja motivoivasti osoitettua elämäntapojen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. (Firstbeat Technologies, s.7.) Elämäntapamuutoksiin ei ole aiemmin ollut tehokkaita työkaluja, jotka antaisivat konkreettista tietoa yksilön elämäntavoista. Tällainen analyysi menetelmä on uusi tapa antaa yksilökeskeistä ja näyttöön perustuvaa tietoa asiakkaan elämäntavoista ja niiden terveysvaikutuksista. Hyvinvointianalyysi perustuu sykevälianalyysiin ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Syke ja siinä tapahtuvat muutokset kertovat paljon, koska suuri joukko kehontoiminnoista vaikuttaa sydämen toiminnan säätelyyn. Elimistön sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin näkyy sydämen sykeväli vaihteluissa ja reaktioissa. Esimerkiksi sisään- ja uloshengitys, stressi- ja tunnereaktiot, psyykkinen kuormitus, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä liikunnasta palautuminen ovat yhteydessä sykevälissä tapahtuviin muutoksiin. Näiden eri toimintojen jättämien jälkien tunnistaminen sydämen sykkeestä ja simuloiminen digitaaliseen muotoon on hyvinvointianalyysin perustana. (Firstbeat Technologies.) Keskeisin osa näiden eri muutosten taustalla on autonomisen hermoston toiminta. Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Nämä hermostot vaikuttavat elimistössä vastakkaisesti. Sympaattinen hermosto valmistaa ihmistä toimimaan aktiivisesti, jolloin sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistöä nostamalla sykettä, lisäämällä sydä-

19 14 mensupistusvoimaa sekä mm. lisää hikirauhasten toimintaa. Näillä toiminnoilla keho mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisen. Parasympaattisen hermoston tehtävänä on rauhoittaa elimistön toimintoja lepoa ja palautumista varten mm. alentamalla sydämensykettä. (Firstbeat Technologies, 19-21) Hyvinvointianalyysin suorittaminen on helppoa. Sykevälimittauksen voi tehdä milloin tahansa, joko työpäivänä tai vapaa-ajalla. Mitattavalle asetetaan tallentava sykepanta rinnalle, jolloin mittaus käynnistyy automaattisesti. Mittauksen jälkeen sykevälitieto siirretään PC:lle, jossa hyvinvointianalyysi suorittaa analyysin ja raporttien tekemisen. Mittaustulosten tulkitsemisen ja johtopäätösten tekemisen suorittaa ammattilainen. Hyvinvointianalyysin suorittamisesta käytännössä on havainnollistettu kuviossa neljä. (Firstbeat Technologies.) Kuvio 4. Hyvinvointianalyysi käytännössä (Firstbeat Technologies)

20 15 4 ELÄMÄNTAPAMUUTOS Elämäntapamuutos ei yleensä tapahdu hetkessä, vaan se on aikaa vievä prosessi, joka vaatii useamman vaiheen läpikäymisen. Tätä prosessia kuvaa hyvin transteoreettinen malli, jossa yksilö käy eri muutosvaiheita läpi. Vaiheiden välillä liikutaan yksilölliseen tahtiin, joka tarkoittaa sitä, että joillakin tietyt vaiheet voivat kestää kauemmin kuin toisella. Muutokseen kuuluu myös niin sanotut repsahdus vaiheet, jolloin tavallaan otetaan askeleita taaksepäin. Tämä on kuitenkin normaali muutosprosessin vaihe ja sitä ei nähdä epäonnistumisena. (Peränen- Tonteri 2003, ) Muutoksen aikana yksilö tiedostaa omat elintapansa, harkitsee muutostarvetta, harjoittelee ja kokeilee uuden elintavan toteuttamista ja ylläpitämistä. (Kyngäs Kääriäinen Poskiparta Johansson Hirvonen Renfors 2007, ) Prochaskan ja DiClementen transteoreettinen muutosmalli sisältää viisi eri vaihetta, jotka ovat esiharkintavaihe (precontemplation), harkintavaihe (contemplation), valmisteluvaihe (preperation), toimintavaihe (action) ja ylläpitovaihe (maintenance). Esiharkintavaiheessa yksilö ei ole vielä valmis muutokseen tai sen ajatteluun. Tässä vaiheessa yksilön tietoisuutta mahdollisesta muutostarpeesta tulisi lisätä tarjoamalla neutraalia tietoa, jos hän sitä haluaa. (Prochaska Norcross DiClemente 2002, ) Monet ihmiset harkitsevat uusia elintapamahdollisuuksia, mutta vain harvat yleensä niitä kokeilevat. (Kyngäs ym. 2007, 91) Harkintavaiheessa yksilö tiedostaa ja vakavasti harkitsee muutoksen tarvetta, mutta ei ole vielä alkanut toimimaan asian hyväksi. Muutos voisi tapahtua lähitulevaisuudessa, sillä halu muutokseen on olemassa. Tässä vaiheessa arvioidaan ja punnitaan muutoksen hyötyjä ja haittoja. Tässä vaiheessa asiantuntija voi tarjota tukea ja vaihtoehtoja. (Prochaska ym. 2002, ) Pelkkä toimintaan kehottaminen ei ole tehokasta harkintavaiheessa, vaan yksilö tulisi aktivoida itse pohtimaan ja ratkaisemaan nykyisen elintavan ja muutoksen välinen ristiriita. (Kyngäs ym. 2007, 91.) Valmistautumisvaiheessa yksilö on jo valmis muutokseen ja kokee muutoksen tarpeelliseksi. Hän haluaa tehdä muutoksen hyväksi jotakin ja kokeilla erivaihtoehtoja. Tässä vaiheessa asiantuntijan tehtävänä on antaa ja tarjota tukea, tietoa ja yksilöllisiä vaihtoehtoja, joista valinnan tekee kuitenkin yksilö

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot