Miksi AA-ryhmä syntyy Miten se toimii Mitä se tekee Missä toimii Milloin Kenen ja keiden kanssa

Transkriptio

1 AA Ryhmäkäsikirja 1(28) Miksi AA-ryhmä syntyy Miten se toimii Mitä se tekee Missä toimii Milloin Kenen ja keiden kanssa SISÄLLYSLUETTELO - Mitä AA on ja suhde alkoholismin hoitomuotoihin MILLÄ TAVALLA RYHMÄSI SUORIUTUU TEHTÄVISTÄÄN 1. Miksi ryhmällä on palvelijoita 2. Mitä palvelijoita tarvitsemme 3. Mitä ovat ryhmätoimikunnat/asiatoimikunnat 4. Mitkä ovat ryhmän puheenjohtajan tehtävät 5. Mitkä ovat sihteerin tehtävät 6. Mitä asioita kuuluu rahastonhoitajalle 7. Ryhmän palveluedustajan (GSR - RPE) tehtävät 8. Ryhmän suhde paikallistoimistoon ja muihin ryhmiin 9. Toiminta hoitolaitoksissa 10.Ryhmän kirjallisuusasiamies 11.Miten ryhmän palvelijat valitaan 12.Mitä palvelutehtävään valittavalta edellytetään 13.Miksi jotkut palvelutehtävät ovat hankalia 14.Onko vaihtovuoroisuus välttämätön 15.Erilaisia kokousohjelmia 16.Millainen on tavallinen AA-kokous 17.Saisiko olla kahvia Mihin julkista tiedotusta tarvitaan 19.Miten voidaan tavoittaa uusia tulokkaita ja auttaa heitä 20.Miten ryhmän pulmat ratkaistaan 21.Miten uusi ryhmä syntyy 22.Miten päästään ryhmän jäseneksi 23.Pienen paikkakunnan erityisongelmat 24.Milloin nimettömyydestä luopuminen ei olekaan anonymiteetin perinteen rikkomista 25.Onko kokous sama kuin ryhmä 26.Miten ryhmä suorittaa itsetutkistelun 27.Voivatko ryhmät auttaa toisiaan

2 PAIKALLISTEN KESKUSTOIMISTOJEN TAI RYHMÄTOIMISTOJEN TOIMINTA: 28. Miten toimistot saavat alkunsa 29. Mitkä ovat niiden tehtävät 30. Miten ne toimivat 31. Miten voit olla avuksi AA -TOIMISTON TYÖSKENTELYSTÄ 32. Miten toimisto sai alkunsa 33. Kuka johtaa toimistoa 34. Mitä palveluksia AA-toimisto tarjoaa 35. Miten palvelukustannukset katetaan 36. Sinäkin voit edistää AA-toimiston työtä 37. Miten voit käyttää hyväksesi toimiston palveluksia ERÄITÄ AA -KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 38. Mitkä ovat AA:n KOLME PERINTÖÄ 39. Omistavatko AA-ryhmät kokoushuoneita 40. Onko AA:lla lepokoteja tai kuntoutuslaitoksia 41. Mitkä ovat Perinteiden kuukausi ja kiitollisuusviikko 42. Eräs tapa käyttää vuosipäivien tuottoa 43. Säännölliset ryhmäavustukset AA-palvelutoiminnalle 44. Ryhmäavustusten jakautuminen tietyssä suhteessa 45. Mikä on AA:n suhde Al-Anon perheryhmiin, Alateen ryhmiin; alkoholismitutkimukseen ja hoitotyöhön; alkoholistien hyväksi toimiviin uskonnollisiin yhteisöihin KAKSITOISTA ASKELTA KAKSITOISTA PERINNETTÄ KAKSITOISTA KÄSITETTÄ Yhteistyötä, mutta ei yhteenliittymistä 2 Anonyymit Alkoholistit on toipuvien alkoholistien maailmanlaajuinen yhteisö, jonka jäsenet toinen toistaan auttaen säilyttävät raittiutensa ja ovat valmiit jakamaan toipumiskokemuksensa kenen kanssa tahansa, jolla on mahdollisesti alkoholiongelma. Tunnusomaista AA:n jäsenille on, että he hyväksyvät kokonaan tai osittain 12 askeleen toipumisohjelman, jonka päämääränä on henkilökohtainen toipuminen alkoholismista. AA-yhteisö toimii parissasadassa maassa arviolta ryhmän kautta. Jäsenmäärä on ylittänyt 2 miljoonan rajan. AA hyväksyy kuitenkin sellaisenkin asian, että sen ohjelma ei aina tehoa kaikkiin alkoholisteihin ja sen, että monet tarvitsevat ammattimaista apua ja hoitoa. AA on ainoastaan kiinnostunut yksityisten alkoholistien henkilökohtaisesta toipumisesta ja jatkuvasta raittiudesta, kun nämä kääntyvät puoleemme saadakseen apua. AA ei ota kantaa eikä sitoudu alkoholismitutkimukseen, lääkinnälliseen tai psykiatriseen hoitoon, kasvatukseen tai minkäänlaiseen valistustoimintaan, vaikka jäsenet saattavat yksityishenkilöinä osallistua sellaisiin. AA on omaksunut toimintaperiaatteekseen yhteistyön, mutta ei yhteenliittymistä suhteissaan muihin alkoholismin hoitomuotoihin. Perinteidensä mukaisesti Anonyymit Alkoholistit ei ota vastaan eikä ano rahallista tukea ulkopuolisilta ja jäsenet säilyttävät henkilökohtaisen nimettömyytensä esiintyessään julkisesti tiedotusvälineissä.

3 Mistä tämä kirjanen kertoo? 3 Järjestäytyneellä yhdistyksellä tai yhteisöllä on yleensä jonkinlainen käsikirja. Siihen on koottu hyvinkin yksityiskohtaiset ohjeet, säädökset ja säännöt, joiden määrittämissä puitteissa toiminta tapahtuu. AA:ssa ei tarvita sääntöjä. Huipulle keskitetty valtarakennelma puuttuu ja sääntöjen tilalla on AAkokemukseen perustuvat Perinteet, jotka ovat syntyneet AA-ryhmien toimivista periaatteista. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti itsenäisten ryhmien kautta. Ryhmän toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kukin ryhmä valitsee oman tapansa saattaa sanomansa kärsivälle alkoholistille kahdentoista perinteen ehdottamissa puitteissa. Eräs perusajatuksia AA:ssa on pitää asiat yksinkertaisina - samalla kun toisiltamme saamme apua kasvaa mahdollisimman suuriksi. Vaikka AA kasvaa jatkuvasti, ja sen saamat haasteet alkoholistien auttamisessa lisääntyvät, yhteisöä sellaisenaan ei tulla koskaan organisoimaan sanan tavallisessa merkityksessä. Tämä kirjanen pyrkii olemaan avuksi. Se ei anna kuitenkaan suoranaisia toimintaohjeita kenellekään, vaan kertoo uusille jäsenille ja palvelijoille, kuinka toisten avulla voi oppia pysymään raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. AA:n alkuaikoina eräät ryhmät halusivat käyttää kirjoitettuja ohjesääntöjä, mutta nykyisin sellaisista on jokseenkin täysin luovuttu. Kävi nimittäin usein niin, että mitä useampia sääntöjä ryhmässä laadittiin, sitä moninaisempia ongelmia muodostui. Siksi kirjalliset ohjeet ovat hiljalleen saaneet väistyä; ryhmien toiminnassa on alettu käyttää kokemukseen perustuvia menettelytapoja ja suuntaviivoja. Yksi alkuaikojen perusajatus on kuitenkin säilyttänyt elinvoimansa: sitä mukaa kun ryhmän jäsenet saavat riittävästi tietoa itseään koskevista asioista ja osallistumishalukkuus päätöksentekoon kasvaa, ryhmän hyvinvointi lisääntyy ja erimielisyydet vähenevät. Tämä kirjanen on eräänlainen maailmanlaajuisen AA-liikkeen kokemusperäisistä ehdotuksista koostuva käsikirja, jonka tarkoituksena on auttaa jäseniä perehtymään asioihin. Se ei kerro alussa, miten AA-ryhmä syntyy, koska useimmat jäsenemme liittyvät johonkin jo toimivaan ryhmään. Ensiksi he haluavatkin tietää, miten oma kotiryhmä toimii. Yleensä käykin niin, että lukeuduttuaan jonkin aikaa johonkin kasvavaan ryhmään, jäsenelle tulee ajankohtaiseksi pohtia uuden ryhmän syntymiseen liittyviä asioita. Siksi aloitammekin kertomalla, kuinka tehtävistä suoriudutaan omassa kotiryhmässä ja päähuomio kiinnitetään ryhmän toimihenkilöihin eli palvelijoihin. Jäsenten kokeman luonnollisen henkisen kasvun myötä pyrimme sitten laajentamaan näkökenttäämme muihin ryhmiin ja maailmanlaajuiseen AA-yhteisöön, jonka piirissä tunnemme olevamme vastuullisia jäseniä sekä itseämme että koko yhteisöä koskevissa asioissa. Useimpien mielestä alkoholismista toipuminen on niin suuri lahja, että sitä ei tulisi itsekkäästi pitää yksityisomaisuutenaan. Toipumiseen kuuluu myös vastuu palvelutoiminnasta, joka voi ilmetä monella eri tavalla. Siihen tämä kirjanen pyrkii tarjoamaan apua. HUOM! - Perinteisen käsityksen mukaan ketkä tahansa kaksi tai kolme alkoholistia, jotka kokoontuvat säilyttääkseen raittiutensa, voivat käyttää itsestään nimitystä AA-ryhmä, mikäli tämä ryhmä toimii omavaraisena ja vapaana ulkopuolisista siteistä.

4 MILLÄ TAVALLA RYHMÄSI SUORIUTUU TEHTÄVISTÄÄN 1. MIKSI RYHMÄLLÄ ON PALVELIJOITA AA-ryhmän toiminta - syntyminenkin - edellyttävät jäseniltään erilaisten tehtävien suorittamista. Suoritustapaa valitessamme pyrimme noudattamaan Yhdeksännen Perinteen ehdotusta: AA:ta sellaisenaan ei tulisi milloinkaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat suoraan vastuussa niille, joita palvelevat. Vain AA-ryhmän jäsenten toiminta takaa, että paikkakunnan alkoholistit saavat haluamaansa tietoa AA:sta avunpyyntöihin vastataan kokouspaikka on kunnossa ennen ja jälkeen kokoontumisen kokousta varten on olemassa ohjelmaehdotus kirjallisuutta on saatavilla samoin virvokkeita varat tarpeellisiin menoihin kerätään ja käytetään ryhmää koskevat pulmat ratkaistaan ja pidetään tarpeellista yhteyttä AA-kokonaisuuteen, ryhmien keskustoimistoon ja muissa asioissa AA:n Palvelutoimistoon Edellä lueteltujen tehtävien suorittamiseen tarvitaan luonnollisesti ihmisiä, AA-ryhmissä heitä kutsutaan yleensä toimihenkilöiksi tai palvelijoiksi, mutta Toinen Perinne muistuttaa meitä: Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita, he eivät hallitse. 4 Tavallisesti ryhmä valitsee palvelijansa määräajaksi. Suoritettavilla tehtävillä voi olla erilaisia nimikkeitä, jotka eivät suo mahdollisuutta minkäänlaiseen vallankäyttöön tai arvoasemaan; ne vain kuvaavat palvelutehtävän luonnetta ja vastuualuetta. Kaikki tehtävät edistävät sanoman saattamista. Ne kuuluvat osana Kahdennentoista Askeleemme työhön, jota teemme oman toipumisemme hyväksi. Joskus kuulee sanottavan, että vastuun ottaminen kotiryhmästä on suorastaan etuoikeus. Oikea asennoituminen palvelutehtäviin edistää toipumista ja monet jäsenemme ovat todenneet ryhmän palvelutehtävien vahvistaneen suurenmoisella tavalla heidän raittiuttaan. 2. MITÄ PALVELIJOITA TARVITSEMME - Pienelläkin järjestelyllä ryhmä pystyy suoriutumaan välttämättömistä palveluista. Esim: ryhmätoimikunta, asia-, tai palvelutoimikunta (=asiakokoukset) ryhmän vetäjä tai puheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja (varainhoitaja) kirjallisuusasiamies ryhmän palveluedustaja (GSR - RPE); ehkä tärkein palvelutehtävä AA:ssa (Bill W.) ohjelmatoimikunnan vetäjä keittiövastaava tai kahvinkeittäjä yhteyshenkilö paikalliseen ryhmätoimistoon mikäli sellainen on AA-lehtiasiamies

5 - Olosuhteiden ja ryhmän koon mukaan edellä luetellut tehtävät ja nimikkeet vaihtelevat. Suurempi ryhmä voi tarvita myös ns. väliaikaisen toimikunnan esim. juhliaan varten tai erityistä hoitolaitostoimikuntaa ja kahdennentoista askeleen Kummitoimikuntaa. Tärkeintä kaikessa kuitenkin on, että tehtävät tulevat suoritetuiksi. 3. MITÄ OVAT RYHMÄ- tai ASIATOIMIKUNNAT 5 Silloin tällöin herää kysymys, mitä ryhmän tulisi tehdä ja miten menetellä. Mikäli sellaisten asioiden käsitteleminen tavallisen kokouksen yhteydessä on hankalaa, voisi ryhmätoimikunta tai palvelutoimikunta puida niitä valmiiksi varsinaisen AA-kokouksen ulkopuolella joko ennen tai jälkeen. Edustavana läpileikkauksena ryhmän jäsenistöstä se hoitelee ryhmän juoksevia asioita ja päivittäisiä rutiineja. Kolmesta viiteen henkilöä käsittävä toimikunta voisi olla sopivan kokoinen pienelle ryhmälle. Suurissa ryhmissä antaisi esim. 12 jäsentä paremman edustuksen ja jakaisi tehtäviä tasaisemmin. Monissa ryhmissä eri palvelutehtäviin valitut henkilöt muodostavat automaattisesti ryhmätoimikunta/asiatoimikunnan. Aikaisemmin palvelleet jäsenet palvelevat ryhmätoimikunnassa, koska heillä on arvokasta kokemusta. Toimikunta saattaa noudattaa vaihtovuoroisuusperiaatetta, jolla sovitun kierron mukaan toimikunnan jäsenet vaihtuvat yksi kerrallaan esim. kuukausittain, kaksi kertaa tai kerran vuodessa. 4. MITKÄ OVAT RYHMÄN VETÄJÄN/PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Useimmissa ryhmissä tämä tehtävä on vastuullisin ja hänet valitaankin tietyksi ajaksi. Kuten yleensä ryhmän palvelijoilla, puheenjohtajallakin on tulisi olla jonkin verran hyvää raittiutta, mahdollisesti ainakin vuoden verran. Ennen tätä tehtävää, hänellä olisi hyvä olla kokemusta muista palvelutehtävistä ryhmässä, se on todettu useissa ryhmissä hyväksi. Puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia, että ryhmän toiminnat sujuvat suunnitelmien mukaan ilman sekaannuksia ja väärinkäsityksiä. Tilapäisesti hän voi joutua tuuraamaan estyneitä palvelijoita. Tarvittaessa hän järjestää asiakokouksen ja toimii siinä puheenjohtajana ja saattaa avata tavallisen AA -kokouksen ja jakaa puheenvuoroja jne... Ryhmän puheenjohtaja siis viime kädessä vastaa ryhmän toiminnan sujuvuudesta. Itse asiassa ei olekaan mitään merkitystä sillä, kuka ryhmän palvelijoista minkin tehtävän suorittaa, kunhan ne tulevat tehdyksi ilman hankauksia. Tärkeää on jokaisen tietää, mitä tehtäviä kenenkin osalle kuuluu. Vetäjän yleisiin tehtäviin kuuluu huolehtia hyvien suhteiden säilyttämisestä ulkopuolisiin mm. ryhmän kokoustilan vuokraajaan. Ryhmän jäsenten käytöksestä riippuu, minkälainen käsitys heille muodostuu AA-yhteisöstä ja sopimusten täyttäminen ja sääntöjen noudattaminen luo vetovoimaa ja rohkaisee kärsiviä alkoholisteja ottamaan meihin yhteyttä. Jos taas aiheutamme hankaluuksia, meistä kiertävät puheet eivät ole omiaan houkuttamaan alkoholisteja luoksemme. Edellä mainittu pätee myös suhteissamme lääkäreihin, poliisikuntaan, sosiaalityöntekijöihin ja kaikkiin muihinkin, jotka joutuvat tekemisiin juovien alkoholistien kanssa. On selvää, että mitä enemmän vetäjä tietää koko AA:ta koskevista asioista, sitä paremmin hän pystyy tehtävistään suoriutumaan. Pitämällä mielessään ensimmäisen perinteen sanoman ja auttamalla ryhmäänsä perehtymään kaikkiin perinteisiin hänen oma hyvinvointinsa kehittyy rinnan palvelemansa ryhmän hyvinvoinnin kanssa.

6 Vetäjän on jokseenkin turhaa odottaa kiitosta toiminnastaan. Palvelutehtävä palkitsee itse itsensä. 5. MITÄ TEHTÄVIÄ SIHTEERI SUORITTAA 6 - Useissa ryhmissä ei ole lainkaan vetäjä/puheenjohtaja -nimikkeellä toimivaa palvelijaa, koska suuri vastuu toiminnasta on tullut ryhmän sihteerin osalle. Joka tapauksessa sihteerin tulisi olla samanlainen monitoiminen palvelija kuin vetäjäkin on. Seuraavassa luetellaan eräitä sihteerille sopivia tehtäviä, ellei niitä ole annettu jonkun muun palvelijan tai toimikunnan suoritettavaksi. Kokouksen avaus, kun vetäjää ei ole tai hän on estynyt AA-kirjallisuuden esille asettaminen kaikkien ulottuville Ajan tasalla olevan, ehdottoman luottamuksellisen luettelon pitäminen ryhmän jäsenten nimistä, osoitteista ja puhelinnumeroista, jotta saadaan nopeasti selville vapaa ja halukas jäsen vastaamaan Kahdennentoista Askeleen pyyntöön. Tärkeistä AA-toiminnoista kertovien ilmoitusten laatiminen ja mahdollinen postittaminen Kahdennentoista askeleen pyyntöjen vastaanottaminen ja jatkotoimista huolehtiminen, ellei ryhmällä ole erityistä kummitoimikuntaa sitä varten. Vuokranmaksun varmistaminen Syntymäpäivien ja raitistumispäivien (vuosipäivien) kirjaaminen, mikäli ryhmällä on tapana näin tehdä. Seitsemännen Perinteen lipastuoton laskeminen ja kirjaaminen yhdessä rahastonhoitajan kanssa. AA-Julkaisujen ja palvelumateriaalin arkistointi Muista ryhmistä ja toimistoilta tulleiden kirjeiden tiedottaminen ryhmän jäsenille, ellei ole valittu erityistä henkilöä tähän tehtävään. Ryhmien kokousluetteloihin tehtävät muutokset (ilmoitus toimistoon) Minkä tahansa muun välttämättömän tehtävän suorittaminen - Jotkut edellä luetelluista tehtävistä saattavat kuulua jonkun toisen palvelijan vastuualueeseen. Ei ole niinkään tärkeää, kuka tehtävän suorittaa, kunhan ne tulevat tehdyiksi. Mutta jos ryhmää on onnistanut saada hyvä sihteeri ovat he onnenpekkoja. Niin sihteerien kuin muidenkin palvelijoiden tulisi kuitenkin muistaa AA-ryhmän ensisijainen tehtävä auttaa uutta tulijaa raittiuteen. Mutta palvelutehtäviin kummittaminen on ensiarvoisan tärkeää jatkuvuuden kannalta, koska heidän on aika myös jossain vaiheessa ottaa vastuuta ryhmästä. 6. MITÄ KUULUU RAHASTONHOITAJAN VASTUUALUEESEEN - AA-ryhmät ovat omavaraisia (Seitsemäs Perinne). Ne ottavat vastaan rahallista tukea vain sen verran kuin on tarpeellista sanoman saattamiseen sekä muiden palvelumuotojen kattamiseen, jotta AA olisi sitä haluavien ulottuvilla. Kokouksien aikana kiertävän lippaan tuotolla peitetään ensin oman ryhmän menot ja ylimääräisellä osallistutaan paikallistoimiston, aluetoiminnan, piirin ja AA-Palvelutoimiston kustannuksiin. Rahastonhoitajan on syytä säännöllisesti selvittää ryhmälleen, mihin rahaa tarvitaan. Kenelläkään jäsenellä ei ole mitään velvoitetta antaa rahaa lippaaseen, mutta useimmat antavat. Ne, jotka pystyvät, antavat yleensä hieman tavallista enemmän, mikäli jotkut ryhmän jäsenet ovat tilapäisesti täysin varattomia. Ryhmän varoja käytetään yleensä seuraaviin kohteisiin: Maksetaan vuokra ja mahdolliset kokoushuoneistoon liittyvät kulut. Jotkut ryhmät maksavat siivouksesta, jos eivät siihen itse pysty. Hankitaan kahvia ja muita virvokkeita

7 Kalustoa edellämainittujen toimintojen ylläpitämiseen, kuten kahvinkeitin siivousvälineet ja joillakin ryhmillä saattaa olla oma puhelin, josta on kuluja sekä päivittäisistä menoista kuten postituksista jne. AA-kirjallisuuteen ja ryhmien kokousluetteloihin, joita paikallistoimistot myyvät ryhmille. Ryhmien itsensä perustamien keskustoimistojen ylläpitämiseen sekä AA:n Palvelutoimiston sekä alue- ja piiritoimikuntien menoihin. - Rahastonhoitaja merkitsee tavallisesti ryhmän menot ja lipastuotot yksinkertaiseen vihkoon sekä pitää ryhmää ajan tasalla kulloisestakin rahatilanteesta. Hänen on hyvä antaa myös kirjallisia raportteja esim. säännöllisin väliajoin. Mahdollisilta ongelmilta vältytään, jos varat säilytetään erillisellä pankkitilillä (=ryhmän omalla tilillä). Näissä kuten muissakin asioissa ryhmä ratkaisee kuitenkin itse käytäntönsä, mutta tämän kirjasen ehdotukset on koettu hyväksi, koska ne edustavat useimpien ryhmien käytännön kokemusta. Monet ryhmät ovat todenneet järkeväksi laatia etukäteen yksinkertaisen arvion tulevan vuoden kuluista, jotta jokaisesta lipastuotosta osataan varata kuukausittain määräsumma laskuista suoriutumiseen. AA:n kokemuksen mukaan ei ole viisasta kerätä suuria summia yli välttämättömän tarpeen ja kohtuullisen vararahaston. Jonkun jäsenen tavallista paljon suurempi panos rahana, tavarana tai palveluksena on myös omiaan aiheuttamaan vaikeuksia ryhmälle. Ryhmän varoja käytetään kaikkiin ryhmän kuluihin, muttei jäsenten suorittaman kahdennentoista askeleen työn kustannuksiin. Useimmat ryhmät haluavat meidän tuntemamme AA:n säilyvän ja olevan kenen tahansa alkoholistin ulottuvilla, kun hän haluaa apua. Tämä käy mahdolliseksi tukemalla säännöllisesti kokonaisuutta palvelevaa AA-Palvelutoimistoa. 7 Tämä säännöllisen tuen ohjelma on syntynyt ryhmien aloitteesta ja Palveluvaltuusto suosittaakin säännöllistä, vaikka pientäkin tukiohjelmaa, jotta AA-kokonaisuuttakin voidaan järkevästi suunnitella. Ryhmän palveluedustaja saa halutessaan tiedot toimistosta, miten avustusohjelma on toteutunut ja palvelutoimisto antaa myös varainkäytöstä raportit vuosittain sekä suunnitelmat seuraavan vuoden budjetiksi. Yksittäisten jäsenten avustuksille ja testamenteille on asetettu ylärajat. 7. RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAN (GSR - RPE) TEHTÄVÄT - Ryhmän palveluedustajan (General Service Representative) tehtävänä on toimia oman ryhmänsä ja AA-kokonaisuuden yhdyssiteenä. Hän edustaa ryhmänsä ryhmäomantunnon ääntä ja vie sen piiritoimikuntaan, piirin ja Alueen palvelukokouksiin sekä Alueensa palveluvaltuutetulle, joka taas välittää sen edelleen vuosittaiseen Palveluvaltuuston kokoukseen ja sitä kautta koko yhteisölle. Ryhmän palveluedustaja on ryhmänsä uskottu palvelija ja omaa kyvyn tulkita ryhmänsä ryhmäomaatuntoa. Me kaikki tiedämme, millainen arvovalta AA:lla on ryhmäomassatunnossaan, koska yhteisömme kulmakivi rakentuu Toiseen Perinteeseen ja Bill W. totesi edellä kuvatun tehtävän olevan ehkä tärkein palvelutehtävä AA:ssa. Hänellä on kaksisuuntainen tehtävä viedä ja tuoda kokemuksia toimivista ratkaisuista ja miksei myös parannusehdotuksia, jotka vaikuttavat AA:n terveyteen ja kasvuun. Siinä määrin, kun hän pystyy pitämään kotiryhmänsä ajan tasalla yhteisömme asioista - palveluvaltuustommekin tuntee toimivansa koko AA:n parhaaksi ensisijaisessa tehtävässämme: saattaa sanomamme kärsivälle alkoholistille.

8 8 Kokemus osoittaa, että parhaiten tehtävissä menestyvät palveluedustajat, joilla toipuminen on jo lähtenyt käyntiin ja ehkä viimeisestä ryypystä jo pari vuotta aikaa sekä kiinnostus palveluun, joka on toipumisemme perusta. Ryhmän sisäisessä palvelutyössä sekä ryhmien yhteisissä toiminnoissa on saatu jo pieni aavistus tulevasta ja kokemuksia piirin toimikunnista. Näissä tehtävissä he ovat oppineet, että AA tarjoaa myös Kolmannen Perinnön: Palvelun ja Rakkauden kehät. Ryhmän palveluedustaja muodostaa siis muiden oman asuinkuntansa, kaupunginosan tai jonkun maantieteellisen alueen ryhmien muiden palveluedustajien kanssa piiritoimikunnan ja valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, joka vastaa piiristä ja osallistuu aluetoimikuntaan. Pystyäkseen tekemään parhaan valinnan on jokaisen ryhmän hyvä tietää, mitä ryhmän palveluedustaja tulee tekemään. Alkuaikoina heidän pääasiallisin tehtävä oli aluetoimikunnan ja valtuutettujen valitseminen. Tämä on edelleen osa tärkeää työtä, mutta paljon muuta on lisäksi: GSR - RPE: t on luetteloitu ryhmiensä yhteyshenkilöiksi AA-Palvelutoimistoon ja he saavat ryhmälle lähetettävän postin samalla kun toimivat yleensä ryhmän osoitteena. Heille palvelutoimisto lähettää AA-julkaisut ja palvelumateriaalia, näin ryhmä on osana maailmanlaajuista AA-perhettä; he auttavat parhaansa mukaan piirinsä puheenjohtajaa sekä aluetoimikuntaa sekä ovat tärkeä linkki oman Alueen ja kotiryhmänsä välillä. RPE pitää piirin sihteerin ja aluetoimikunnan ajan tasalla AA-kokousten ja tärkeiden tilaisuuksien päivittymisen luetteloihin sekä julkaisuihin liitettäväksi Palvelutoimistomme hakemistoihin. Hän tietää, minkälaista palvelumateriaalia on saatavilla: opasteita, anonymiteettikirjeitä, ääninauhoja, filmejä, tiedotuskansioita ym. Koska ryhmän palveluedustaja ei ole mikään korkein oikeus perinteisiin nähden, hänen tulisi opetella niin paljon kuin suinkin elintärkeistä perinteistämme ja traditiostamme. Tavallisesti he tuntevat Ison Kirjan ja sen periaatteiden lisäksi luonnollisesti Ryhmäkäsikirjan, AA tulee täysiikäiseksi sekä kirjasen AA-Perinteet, miten ne kehittyivät. Ryhmän palveluedustaja palvelee luonnollisesti kotiryhmänsä ryhmätoimikunnassa, jossa omista asioista päätetään. Hän auttaa ryhmän taloudellisen suunnittelun ja avustussuunnitelman laadinnassa. Ryhmän palveluedustaja osallistuu piirin ja Alueen palvelukokouksiin. Hän antaa oman panoksensa näiden tapahtumien järjestelyissä sekä tiedottamisessa. Tärkeää on antaa selonteot kotiryhmän niille jäsenille, jotka eivät ole päässeet osallistumaan. Hän tuntee hyvin Ryhmäkäsikirjan ja opastaa ryhmän uusia palvelijoita käyttämään sitä. Kun lähistölle on syntynyt uusi AA-ryhmä, voi hänen kokemuksestaan olla suurta hyötyä avartaa uusille palvelijoille Kolmannen Perinnön kiehtovaa maailmaa. Miten GSR - RPE valitaan? - Ryhmän palveluedustaja palvelee kaksi vuotta. Palveluedustajien palveluajat selviävät oman AA- Piirisi suuntaviivoista ja kiertoperiaate sovitaan aluedustajakokouksessa. Ryhmässä suoritetaan erityinen vaali, jossa korostetaan tämän ehkä tärkeimmän palvelutehtävän valinnan tärkeyttä. Osa valintakokouksen ajasta voidaan käsitellä kys. palvelutehtävän kuvausta niin piiri- kuin aluetasolla. Suurena apuna on aiemmin palvelleen vanhemman vetämä kysymys- ja vastausistunto aiheesta. Asiaan perehtynyt ryhmä voi iloita hyvin suunnitellusta jakamisistunnosta. Tällä korostetaan ryhmän tuloa lähemmäksi koko yhteisöä ja saa sen tuntemaan olevansa osa maailmanlaajuista perhettä.

9 9 Palveluedustajan varahenkilö Siinä tapauksessa, että palveluedustaja ei voi osallistua kaikkiin piirinsä ja Alueen kokouksiin, tarvitaan varahenkilö - samanaikaisesti valittu. Usein ryhmän sihteeri voi myös toimia varaehdokkaana, mutta näistä on ryhmän hyvä sopia vaalikokouksessaan. On tärkeää muistaa, että palveluedustajiksi valitut voivat olla ehdokkaina myöhemmin piirin puheenjohtajaksi sekä palvelijoiksi toimikuntiin ja myöhemmin palveluvaltuutetuiksi Valtuustoon. Siksi olisi mietittävä, riittääkö aikaa ja intoa tuleviin haasteellisiin tehtäviin. Jos ryhmä täyttää vain muodollisesti tehtävät, se riistää joltakulta mahdollisuuden palveluun. Heti, kun palveluedustaja on valittu, hän ilmoittautuu erityisellä ryhmätietolomakkeella Palvelutoimistoon - näin kommunikointi ei katkea AA-kokonaisuuteen. Samalla palvelutoimisto tekee asianmukaiset korjaukset poistamalla vanhan palveluedustajan tiedot ryhmän yhteyshenkilönä. Ryhmälle osoitettu posti kulkee Repen kautta, joka saa toimistolta tärkeää tiedottamiseen, palveluun sekä sanomansaattoon ulospäin tarkoitettua materiaalia. 8. RYHMÄN YHTEYS PAIKALLISTOIMISTOON JA MUIHIN RYHMIIN - Sellaisilla alueilla, jotka pitävät yllä paikallista palvelutoimistoa, kukin ryhmä valitsee tavallisesti edustajan ryhmien väliseen kanssakäymiseen. Ryhmien edustajat kokoontuvat kokemustenvaihtoon muutaman kerran vuodessa. Edustajien tehtäviin kuuluu oman ryhmän edustaminen lähinnä omaa paikkakuntaa koskevassa toiminnassa, johon ryhmät ovat yhdessä ryhtyneet. Edustaja on myös valmis kertomaan ryhmälle paikallistoimiston toiminnasta. Ehkä arvokkain asia tässä ryhmien välisessä toiminnassa on kokemustenvaihto. Omalla ryhmälläsi saattaa silloin tällöin olla edessään juuri sellainen ongelma, jonka joku toinen ryhmä on jo selvittänyt. 9. TOIMINTA VANKILOISSA JA HOITOLAITOKSISSA - Menestyksellisimmät laitosryhmät noudattavat yleensä mahdollisimman tarkasti siviiliryhmien käytäntöä. Laitosolosuhteista huolimatta pääperiaatteet ovat samat. AA-ryhmät voivat olla suureksi avuksi laitoksiin suljetuille alkoholisteille, eivätkä ne tavallisesti väistäkään vastuutaan. Voidaankin sanoa, että AA voi antaa toivoa ja apua näille ihmisille. Kuinka voimme olla avuksi?, on AA-laisille sopiva asenne sekä laitoksissa olevia alkoholisteja että henkilökuntaa kohtaan. Tällä tavalla lähestyen olemme voineet auttaa useita alkoholisteja vankiloissa, klinikoilla, sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja toipumiskodeissa. Toisaalta sellainen lähestymistapa, että mehän tässä asiantuntijoita olemme, saattaa aiheuttaa vieroksuvaa suhtautumista AA:ta kohtaan henkilökunnassa ja näin riistää monelta sairaalta alkoholistilta mahdollisuuden toipua AA-ohjelman avulla. On koettu tärkeäksi, että aa-laiset osoittavat kunnioittavansa laitoksen järjestyssääntöjä ja muita ohjeita. Me käymme vieraina tavallisesti laitoksissa, joissa meidän tulisi omalla käyttäytymisellämme herättää vetovoimaa uutta elämäntapaamme kohtaan. Mehän tiedämme, että toimintamme perustuu pikemmin vetovoimaan kuin huomion herättämiseen. Seuraavassa eräitä ryhmien käyttämiä menettelytapoja laitostoiminnassaan:

10 10 1. Ryhmä valitsee laitosedustajan, joka säännöllisesti muistuttaa ryhmää Kahdennentoista Askeleen työstä laitoksissa. Mikäli alueella on siihen tarkoitukseen oma toimikunta esim. sairaala-, vankilatai hoitolaitostoimikunta, ryhmän edustaja voi sitä tietä kanavoida ryhmänsä yhteistoimintaan muiden ryhmien kanssa. 2. Hoitolaitoksiin viedään AA-kirjallisuutta kaikkien talossa olevien saataville 3. Toimikunnat järjestävät tiedotustilaisuuksia laitoksissa. Ne vievät mukanaan kirjallisuutta ja järjestävät tarvittaessa virvoke- ja/tai kahvitarjoilun. 4. Laitoksissa toimivia ryhmiä kannustetaan osallistumalla heidän kokouksiinsa. 5. AA:n jäsenet vierailevat laitoksissa olevien alkoholistien luona. 6. Huolehditaan, että laitosaikanaan AA:han liittynyt saa tukihenkilön ennen siviiliin lähtöä. 7. Pidetään tiedotustilaisuuksia myös laitoksen henkilökunnalle. Lisätietoja toisten kokemuksista laitostoiminnassa, saa kääntymällä AA-toimiston puoleen. 10. RYHMÄN KIRJALLISUUSASIAMIES Niillä ryhmillä, joilla on kirjallisuusasiamies, huolehtii tämä kirjallisuuden ja muun palvelumateriaalin tilaamisesta tai hankinnasta. Lisäksi hän saattaa olla ns. lehtiasiamies, joka tilaa jäsenille heidän pyynnöstään julkaisut AA-toimistosta. Niillä alueilla ja piireissä, joissa on kirjallisuustoimikunta, istuu kirjallisuusasiamies yleensä kys. toimikunnassa. 11. MITEN RYHMÄN PALVELIJAT VALITAAN Ryhmän jäsenet valitsevat palvelijansa yleensä tietyksi kaudeksi, jonka pituus saattaa vaihdella kuukaudesta vuoteen. Ryhmän palveluedustaja (GSR - RPE) valitaan kuitenkin kaksivuotiskaudeksi käytännön syistä, koska palvelurakenteen toimivuus on pitkälti riippuvainen hyvästä palveluedustajasta, joka saa rauhassa paneutua tehtäväänsä. Palveluajat ovat myös sovittu alueiden palvelukiertoon, joka edellyttää toimiakseen yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, jotka ovat kirjatut alueiden suuntaviivoihin. Joissakin ryhmissä toimiva ryhmätoimikunta yksinkertaisesti nimittää uudet palvelijat. Toisissa ryhmissä suoritetaan säännöllisin väliajoin valinnat tai vaali, jossa käytetään Kolmannen Perinnön menetelmää, jota on tarkemmin selvitetty AA:n Palvelukäsikirjassa. 12. MITÄ PALVELUTEHTÄVÄÄN VALITULTA EDELLYTETÄÄN Useimmat ryhmät edellyttävät, että palvelutehtävään valittavalla on takanaan riittävästi raittiutta ja aikaa sekä halua palvella luotettavasti. Luonnollisesti kokouksissa ahkerasti käyvältä jäseneltä voi odottaa myös palvelutehtävässä jotain näkyvää. Palvelutehtävän antaminen pelkästään tarkoituksessa, että jäsen pysyisi paremmin raittiina, ei ole käytännössä osoittautunut erityisen tuloksekkaaksi. Sen sijaan ryhmän tulisi asettaa etusijalle ryhmän etu valintoja suoritettaessa. Ensimmäisen ja Toisen Perinteen tutkiminen tässä yhteydessä auttaa hyvän ratkaisun löytämisessä. Useimmat ryhmän palvelijoista tulevat huomaamaan, että niin ryhmän palveleminen kuin raittiuden säilyttäminenkin edellyttävät joskus tehtävien suorittamista, vaikkei niin suurta intoa ja halua aina tuntisikaan. Yhä lisääntyvässä määrin on todettu hyödylliseksi Kahdentoista Askeleen, Kahdentoista Perinteen sekä Kolmannen Perinnön, Palvelun hengellisten periaatteiden (Kahdentoista Käsitteen) tuntemus. Alkuun voi hyvin päästä tutustumalla perusteellisesti AA: n kirjallisuuteen. 13. MIKSI JOTKUT PALVELUTEHTÄVÄT OVAT HANKALIA Ryhmän palveluedustajana, hoitolaitosvastaavana, puhelinvastaavana tai ryhmien välisen yhteistoiminnan vastaavana toimiminen edellyttää palvelijalta tietynlaista luonteen karaisemista.

11 11 Helpoin ja hauskin tapa päästä tovereiden suosioon ei ole suinkaan se, että joutuu tämän tuosta muistuttamaan ryhmää sen vastuusta muita ryhmiä ja muilla alueilla eläviä alkoholisteja kohtaan. Kuten jokainen näissä tehtävissä palvellut voi vahvistaa; ryhmästä alkaa kuulua huokailua ja jupinaa, kun yhä uudelleen muistutetaan, että paikallisella ryhmätoimistolla on taas vuokranmaksuvaikeuksia tai ei ole vieläkään riittävästi tiedottajia laitoksiin tai tukemalla rahallisesti AA -toimistoa autamme saattamaan sanomaa niille, jotka eivät vielä tiedä AA:sta. Vaikka muutamat saattavat osoittaa mieltään näissä tilanteissa, voidaan kuitenkin luottaa, että ryhmän ryhmäomatunto tukee em. asioita. Useimmat ryhmän jäsenet antavat mielellään tukea toiminnalle, joka tapahtuu toisten alkoholistien parissa, eivätkä suinkaan pahoita mieltään, jos heitä muistutetaan avun tarpeellisuudesta. Ei pidä myöskään unohtaa, että AA:han tulee jatkuvasti uusia jäseniä, jotka eivät juurikaan tiedä näistä asioista, vaikka ne meistä tuntuvat yksitoikkoisen tutuilta. Siksi monet joutuvat pyytämään rohkeutta muuttaa tietämättömyys valistuneisuudeksi. Koetamme muistaa, että periaatteet tulisi aina asettaa henkilökohtaisten seikkojen edelle, kuten Kahdestoista Perinne ehdottaa. Yllä mainitun kaltaisia selostuksia laadittaessa on hyvä muistaa, että useimmat meistä hyväksyvät mieluummin levollisen, tosiasioissa pysyvän (mielellään huumorilla höystetyn) puheen kuin vaativan vakavan saarnan. 14. ONKO VAIHTOVUOROISUUS VÄLTTÄMÄTÖN Perinteisen käsityksen mukaan vaihtovuoroisuus estää meitä AA:n jäseniä urautumasta rutiiniin palvelutehtävien suorittamisessa. AA:ssa jokaisella on mahdollisuus osallistua niin palvelutehtäviin kuin muuhunkin toimintaan. Palveltuaan yhden kauden jossakin tehtävässä useimmat jäsenemme siirtyvät johonkin toiseen palvelutehtävään AA:ssa. (Monessa ryhmässä varsinaisella palvelijalla on rinnallaan avustaja tai sijainen, joka tehtävien vaihtuessa voi ottaa täyden vastuun palvelutehtävästä ja joku uusi jäsen voi tulla harjoittelemaan.) Näin menetellen ei pääse syntymään henkilöön liittyviä ongelmia: ei pääse syntymään valtaa tai etuoikeuksia yksilön hyväksikäyttö ja alttius vaikutuksille estyy ja yhä useammat jäsenet saavat osansa palvelutehtävän tuottamasta siunauksesta Saattaa olla hyvinkin raskasta luopua rakkaaksi käyneestä tehtävästä, erityisen vaikeaa se on silloin, kun on mielestään tehnyt hyvää työtä ja ei vilpittömästi ajatellen keksi ympäriltään ketään halukasta, pätevää tai siviiliaskareiltaan ehtivää henkilöä, ja kun ystäväsi ovat samaa mieltä kanssasi. Mutta luopuminen voi olla todellinen edistysaskel kasvun tiellä - askel nöyryyteen, mikä monien mielestä on anonymiteetin hengellinen ydin. Anonymiteetti AA:ssa ymmärretään myös niin, että henkilökohtainen etu saa väistyä ryhtyessämme työskentelemään muiden alkoholistien auttamiseksi (Kahdestoista Perinne). Vaihtovuoroisuus palkitsee meidät henkisesti kestävämmin kuin mikään mainen kunnia. Koska kyseessä ei ole mikään arvoasema AA:ssa, me voimme täysin vapaina omistautua palvelutehtäväämme aina kun meitä tarvitaan, eikä meidän tarvitse kilpailla arvonimistä tai kiitoksesta. Meillä on aina mahdollisuus ryhtyä johonkin muuhun AA -toimintaan. Aina on halukkaille kahdennentoista askeleen työtä ja vapaaehtoisia tarvitaan monenlaisiin tehtäviin. AA-tehtävissä ei edetä portaittain ylöspäin, vaan kaikki toiminta tapahtuu samalla tasolla - muiden palvelemisen tasolla. Se näyttää olevan meille alkoholisteille luodun toipumisohjelmamme luja perusta ja tapahtuu Jumalan tahdon mukaan, sellaisena kuin me sen käsitämme.

12 ERILAISIA KOKOUSOHJELMIA Neljännen Perinteen mukaisesti jokainen AA-ryhmä on itsenäinen paitsi toisia ryhmiä ja koko AA:ta koskevissa asioissa. Näin ollen ryhmä voi valita kokousohjelmansa käytännöllisesti katsoen täysin vapaasti. Yleisimmät kokousmuodot ovat: Suljetut kokoukset: - Henkilöille, joilla on alkoholiongelma ja haluavat tehdä sille jotain (Ainoa vaatimus AA-jäsenyydelle on halu lopettaa juominen, III Perinne) - Alkoholisteille - Joissakin laitoksissa kuten vankiloissa osanotto on rajoitettu koskemaan asiakkaita/potilaita - Nämä ovat yleensä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa aihepiiri on hyvinkin laaja lähtien jäsenten omista ongelmista ja AA-aiheista aina Kolmannen Perinnön kysymyksiin asti. - Askelkokous, jossa jäsenet kertovat kokemuksiaan toipumisohjelmamme 12 askeleesta. Askel vaihtuu yleensä viikoittain ja ovat ns. jakamisistuntoja, joissa kaikki yleensä käyttävät puheenvuoron. - Ns. Perinnekokoukset ovat monien ryhmien kokousohjelmassa, joissa tutkitaan askelkokouksen tapaan Kahtatoista Perinnettä yksi kerrallaan. USA:ssa marraskuu on nimetty Perinteiden kuukaudeksi Avoimet kokoukset: - Avoimiin AA-kokouksiin ovat tervetulleita kaikki AA: n ratkaisusta kiinnostuneet - Avoin Puhujakokous, jossa etukäteen kutsuttu puhuja kertoo stoorinsa; mitä oli, mitä tapahtui ja minkälaista on olla AA:n raitis jäsen. - Jotkut ryhmät kutsuvat avoimiin kokouksiinsa puhujiksi ystäviämme ja esim. ei-alkoholistijäseniä Palveluneuvostosta. Aloittajien/tulokkaiden kokoukset: - Jotkut ryhmät järjestävät viikoittain pelkästään aloittajille tarkoitettuja istuntoja, joissa käydään läpi AA:n perusasiat ja ryhmän jäsenistä yleensä kaksi vetää vuorollaan näitä kokouksia ja vastaavat aloittajien kysymyksiin, mitkä koskevat AA-ohjelmaa. Ne ryhmät, joilla on kummitoimintaa tarjoavat myös vanhemmille jäsenille mahdollisuuden toimia tulokkaiden kummeina samalla vahvistaen omaa raittiuttaan. Yleiset tiedotustilaisuudet: - Tiedotustilaisuuksien järjestäminen ammattilaisille kuten: lääkäreille, sairaanhoitajille, papeille ja diakoniatyötä tekeville, poliiseille ja sosiaaliviranomaisille sekä julkisen hallinnon virkamiehille ym. ovat yleensä hoitolaitostoimikuntien ja tiedotustoimikuntien järjestämiä tilaisuuksia, jotka antavat täsmällistä tietoa AA:n mahdollisuudesta auttaa ns. Kolmansia tahoja tarjoamaan heille yhteistyötä yhteenliittymättä. - Joidenkin opiskelijoiden ohjelmaan kuuluu jo tutustuminen AA:n tarjoamaan ratkaisuun, esim. lääketieteen opiskelijat ja terveydenhuolto - ja diakoniaopiskelijat. AA on luonut näihin pysyviä suhteita ja valmiina aina tarjoamaan apua ja kertomaan mahdollisuudesta auttaa alkoholiongelmasta kärsiviä. 16. MINKÄLAINEN ON TAVALLINEN AA-KOKOUS - Ei voida sanoa, että mikään tiettyä kaavaa noudattava kokoustyyppi olisi paras, mutta eräät käytännöt näyttävät toimivan muita paremmin. Ryhmän vetäjä tai sihteeri yleensä avaa kokouksen ja antaa aloitussuunvuoron senkertaiselle alustajalle, joka on joko valmistellut etukäteen jonkin aiheen tai vetäjä vain pyytää jonkun aloittamaan kokous.

13 13 - Tärkeätä varsinkin aloittaville jäsenille on turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa kokouksen vetäjä kertoo illan ohjelman, lukee AA:n määritelmän, tyyneysrukouksen, ja ehkä lyhyen hiljaisen hetken aikana pyytää ajattelemaan niitä, jotka vielä kärsivät ja sitä miksi olemme täällä... - Jotkut ryhmät lukevat kokouksissaan kohtia Isosta Kirjasta tai jotain AA-tekstejä ja käytännöt saattavat vaihdella suurestikin. Kokemus osoittaa, että liiallisella lukemisella voi olla ikävystyttävä vaikutus. Toisaalta se mikä joillekin on liikaa, on toisille liian vähän. Jokainen ryhmä valitsee vapaasti käytäntönsä ja vaikka AA:ssa näyttää ilmenevän jonkin verran seremoniallisuutta, niin uudet käytännöt ovat omiaan tuomaan tuoreen näkemyksen. Monet painottavat turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden tunnetta, joka on tärkeää varsinkin alkutaipaleella levottomuudesta kärsiville alkoholisteille. 17. SAISIKO OLLA KAHVIA Monet AA:n jäsenet ovat kertoneet pitävänsä ennen tai jälkeen kokousten käytyjä kahvikeskusteluja lähes yhtä antoisina kuin itse kokousta. Jo niin kaukaisista ajoista lähtien, kun alkoholiakaan ei vielä ollut tarjolla, yhdessä nautittu ruoka ja juoma näyttää merkinneen myös yhdessä koettua ystävyyttä. Tähän kokemukseen pyrimme myös luonnollisesti ilman alkoholia sisältäviä tarjottavia. Ryhmät katsovat, että kahvitarjoilu kuuluu normaaliin AA-käytäntöön. Saattaapa olla tarjolla myös teetä ja muitakin virvokkeita olosuhteiden mukaan. Yleensä tarjoilu, siivoustehtävät ja muut pikku palveluihin liittyvät toimet antavat jäsenille ensimmäisen kerran tunteen, että kuuluvat joukkoon. Siksi on hyvä rohkaista arkoja tulokkaita tarttumaan näihin palvelutehtäviin jo alkuvaiheessa. Toimiminen auttaa tutustumaan ja antaa mahdollisuuden keskusteluun ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen. On oikein ja kohtuullista kuitenkin antaa näiden ryhmien palvelutehtävien siirtyä sopivin väliajoin jäseneltä toiselle, ettei kenenkään tarvitse tuntea liian suuria paineita. Tässä yhteydessä viitataan lukuun 14. Onko vaihtovuoroisuus välttämätöntä? 18. MIHIN JULKISTA TIEDOTUSTA TARVITAAN Joskus kuulee sanottavan, että AA:n ydin on siinä, kun toinen juoppo saattaa sanomaa toiselle juopolle. Yhä edelleen se on tosi hyvä keino pysytellä erossa ensimmäisestä ryypystä. Toisinaan toinen juoppo on saattanut sanomaa toiselle juopolle kolmannen henkilön kautta. Bill W. kääntyi lääkärinsä tri Silkworthin ja sairaalan puoleen tavoittaakseen muita juoppoja - pysyäkseen itse raittiina. Akronissa hän oli yhteydessä pappismieheen (Walter Tunks) sekä ei-alkoholistimaallikkoon (rva Henrietta Seiberling) - pysyäkseen itse raittiina - ja löysi tri Bobin. Yhdessä Bill ja tri Bob - pysyäkseen molemmat raittiina - kääntyivät erään diakonissan (sisar Ignatia) puoleen tavoittaakseen muita apua tarvitsevia alkoholisteja. Kaikkia näitä menettelytapoja käytetään edelleen. Useille kielille käännetty Iso Kirja, Alcoholics Anonymous, Big Book, sadan ensimmäisen jäsenen kokemus, josta kehittyi AA:n toipumisohjelma ja kaksitoista askelta - saattaa edelleen sanoman monille juopoille ympäri maailman, samoin monet AA-lehdet ja kaikenlainen kirjallisuus, missä ohjelmamme on esitetty myönteisessä valossa. Sanomaa on saatettu on saatettu monille juopoille myös sanoma- ja aikakauslehtikirjoitusten, radioja TV -ohjelmien sekä AA:n julkisen tiedottamisen toimikuntien välityksellä. Laitostoimikunnat ovat vieneet sanomaa alkoholisteille hoito-, huolto- ja rangaistuslaitoksiin, ja ammattihenkilöstön kanssa yhteistyössä toimivat toimikunnat ovat tavoittaneet juoppoja alkoholismin parissa työskentelevien henkilöiden ja virastojen avulla.

14 14 Nykyään kaikki ryhmät ymmärtävät, että ei kukaan alkoholisti voi tulla pyytämään apua, ellei tiedä missä AA toimii. Asian auttamiseksi ryhmät käyttävät monia keinoja. Kokouspaikan ulkoovessa on kilpi tai ilmoitus: AA-ryhmä kokoontuu tänä iltana. Aivan alkuajoista lähtien on menestyksellisesti käytetty pieniä sanomalehti- ja radioilmoituksia, jotka todella toimivat. Monen elämän on pelastanut puhelinluettelon AA-numero (Vastauspalvelu). Yleiset tiedotustilaisuudet auttavat sanomamme saattamista, varsinkin kun ryhmä on kiinnostunut saamaan uusia jäseniä ja haluaa osoittaa kiitoksensa ulkopuoliselle ystäväpiirilleen sekä yleensä pyrkii auttamaan vielä kärsiviä alkoholisteja, olivatpa nämä AA:ssa tai AA:n ulkopuolella. Kaikki nämä toiminnat näyttävät olevan sopusoinnussa Yhdennentoista Perinteen kanssa, mikäli sanoman saattamisessa pitäydytään toipumisen osoittamiseen ja AA:n ratkaisusta kertomiseen eikä henkilökohtaiseen kerskailuun. Myös se, että AA on paikalla monissa alkoholismia käsittelevissä tilaisuuksissa, palvelee sanomamme saattamisessa. Monet ryhmät kutsuvat myös säännöllisesti avoimiin kokouksiinsa alkoholismin ja alkoholistien kanssa työskenteleviä viranomaisia sekä hoitohenkilökuntaa. Niillä alueilla, joissa ryhmillä on paikallistoimisto, auttavat nämä ja tarjoavat ryhmille tiedottamiseen liittyviä palveluja sekä AA-toimistoista tilattava Julkisen tiedottamisen käsikirja kertoo menettelytavoista. Tulisiko AA-ryhmän sitten mainostaa itseään? - Eräiden mielestä tulisi, mutta vain siinä tarkoituksessa, että ympäröivä yhteiskunta olisi todella tietoinen mahdollisuudesta saada apua AA:n toipumisohjelman kautta. Pikkuilmoitukset paikallislehdissä pyrkivät kertomaan, millä tavalla paikkakunnan AA-ryhmiin saa yhteyden. 19. MITEN VOIDAAN TAVOITTAA UUSIA TULOKKAITA JA AUTTAA HEITÄ Selvää on, ettei yksikään alkoholisti voi päästä AA:n avun piiriin ilman tietoa AA:n olemassaolosta ja ryhmien kokoontumispaikoista. Jokaisen ryhmän tulisi sen tähden tarkoituksenmukaisella tavalla julkaista tietonsa, osoitteensa, kokoontumisaikansa ja puhelinyhteytensä. Nämä tiedot annetaan tavallisesti ainakin poliisilaitokselle, selviämisasemille, sairaaloille, klinikoille, lääkäreille, papeille, sosiaali- ja terveysvirastoille sekä työpaikoille. Suurehkolla alueella voidaan painattaa ryhmien toimesta yhteinen kokousluettelo, joissa on yhteys palvelutoimistoihin ja vastauspalveluihin. Ryhmätietojen lisäksi on hyvä jakaa em. kohteisiin selkeitä taitelehtisiä ja helppolukuisia esitteitä, joista selviää mitä AA on ja mitä se ei ole. Jotkut ryhmät pitävät erityisen huolen, että aina on saatavilla jäseniä Kahdennentoista Askeleen toimintaan ja ovat nähneet hyväksi muodostaa ns. kummitoimikuntia, jotka järjestävät aloittajille/tulokkaille erityisiä perehdyttämiskokouksia. Tulokas saa heti halutessaan kummin, joka opastaa aloittelijan AA:n toipumisohjelman kahteentoista askeleeseemme, joihin ohjelmamme perustuu. Kummi auttaa uutta tulijaa löytämään oman tapansa elää raitista elämää ei niinkään omaansa, vaikka kertookin oman kokemuksensa ja kenties ratkaisumalleja, joista saattaa olla hyötyä. Kirjanen Kysymyksiä ja Vastauksia kummitoiminnasta antaa lisävalaistusta ja toimivia ratkaisuja.

15 MITEN RYHMÄN PULMAT RATKAISTAAN Aina ei ole helppoa edes sen arvioiminen, onko kyseessä lopultakaan varsinainen ongelma vai sittenkin ryhmälle hyödyksi koituva ilmiö. Ajan myötä näillä asioilla on taipumusta peittää toisensa, riippuen tarkkailijan näkökulmasta. Ryhmäongelmat ovat yleensä merkkinä, että ryhmä on alkanut kasvaa ja kohtaamaan uusia haasteita, joita elämä asettaa. Usein ne ovat osoituksena terveellisestä ja suotavastakin mielipide-eroista ryhmän jäsenten keskuudessa. Ne suovat mahdollisuuden oppia toteuttamaan näitä periaatteita kaikissa toimissamme. Vaikeudet ovat olleet usein AA:n parasta kasvualustaa. Voidaan panna merkille kolme tekijää, jotka tässä yhteydessä saavat aikaan kasvua: 1. Ryhmän sisäinen yhtenäisyys (12 Perinnettä ja Toisen Perinteen ryhmäomatunto) 2. Sopuisa suhtautuminen naapureihin, niin muihin AA-ryhmiin kuin ympäröivään yhteiskuntaan (Neljäs, Viides, Kuudes, Seitsemäs, Kahdeksas, Yhdeksäs Perinne) 3. Ovet auki jokaiselle - Kolmannen Perinteen tinkimätön noudattaminen. Ryhmäongelmilla tarkoitetaan aivan tavanomaisia kysymyksiä, joita AA:ssa nousee esille: 1. Miten ryhmän tulisi suhtautua retkahtelijoihin tai pillerinkäyttäjiin? 2. Miten kokouksiin osallistumista voitaisiin lisätä? 3. Miten saadaan jäseniä tarttumaan ryhmän askareihin? 4. Mistä saadaan lisää rahaa kirjallisuuden hankintaan? 5. Miten vapaudutaan vanhojen partojen holhouksesta, nämä kun aina uskovat tietävänsä, mikä on ryhmälle parasta? 6. Miksi ei saada eräitä kauan mukana olleita jakamaan kokemuksiaan ryhmän ongelmia ratkaistaessa? 7. Pitäisikö meidän maksaa tietty summa vuokraa, vai olisiko annettava koko lipastuotto? 8. Entä yksityisten jäsenten vuosipäivät ja niiden viettäminen, eikö se ole poikkeamista 24 tunnin ohjelmasta? 9. Miten voidaan estää törkypuheet kokouksissa? 10.Miksi tulokkaat eivät aina jääkään ryhmään? 11.Pitäisikö hyväksyä kirkon, klinikan tai hoitolaitoksen tarjoama ilmainen kokoustila? 12.Ostaisimmeko kirjallisuutta sairaalassa kokoontuvalle ryhmälle vai jotakin omalle ryhmälle? 13.Onko uskollisuus oman ryhmän toimintatavoille aina hyvä asia? 14.Mitä voidaan tehdä sellaiselle, joka rikkoo nimettömyytensä tai yrittää hyötyä aineellisesti AA: n avulla? Entä kevytmieliset rakkausjutut AA:ssa? (Kuulee puhuttavan Kolmannestatoista Askeleesta yms.) ja ongelmakysymyksiä riittää. Itse Salomon olisi voinut joutua ymmälle, jos olisi joutunut ratkaisemaan eräitä visaisia pulmia, joita AA-ryhmän täytyy selvittää. Tässä kirjasessa ei anneta vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Useimmat AA-ryhmät ovat kuitenkin selviytyneet tällaisista vaikeuksista ja pahemmistakin. Niistä kerrotaan kahdessatoista perinteessämme ja muissa AA:n kokemuksia sisältävissä kirjoissamme ja esim. historiaa valaisevassa teoksessa: AA tulee täysi-ikäiseksi. Ensiapua pulmissa antaa kummi ja aina voi ottaa yhteyden myös Palvelutoimistoomme, jossa säilytetään maailmanlaajuisen yhteisömme arvokasta kokemusta, opasteita, suuntaviivoja ja muuta palvelumateriaalia. Ryhmäongelmat ovat usein vain väärinkäsityksiä, jotka selviävät keskustelemalla. Vaihtoehtoisesti ne voidaan saada aikaan sen, että jäsenet yrittävät muuttaa toistensa käyttäytymistä tai mielipiteitä. Mahdollisesti käytetään samoja ilmaisuja tarkoittaen kuitenkin eri asioita. Tai ehkä jäsenet ovat yksimielisiä tavoitteesta, mutta ovat eri mieltä menetelmistä. Toisinaan ryhmän sisäisiä tai jopa ryhmien välisiä ongelmia muodostuu, kun kahdella jäsenellä on täysin vilpittömässä hengessä erilainen näkemys jostakin asiasta. Kummallakin osapuolella saattaa olla yhtä vakaat aikomukset,

16 16 eri mieltä ollaan vain menettelytavoista tai siitä kumpi paremmin pystyy suoriutumaan jostain tietystä palvelutehtävästä, tai kummalla on sen suorittamiseen ikään kuin suurempi oikeus. Useimmissa tapauksissa AA:n Perinteisiin tutustuminen ja jo olemassaolevan kokemuksen hyödyntäminen ovat johtaneet sopuun ja lopputuloksena on jopa palvelun parantuminen. Minkään ongelman ei tarvitse välttämättä johtaa ylipääsemättömiin vaikeuksiin ryhmässä, sillä AA:n kokemus osoittaa, että hyvä tahto, rehellisyys, epäitsekkyys sekä Rakkauden ja Palvelun henki kestävät ryhmän vastoinkäymiset, kunhan pyrimme vilpittömästi asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle (Kahdestoista Perinne). On todettu, että huumorintaju, tunnekuohujen tyynnyttäminen, kärsivällisyys, kohteliaisuus, kuuntelemisen taito ja odottamisen taito, reiluus sekä luottamus itseämme suurempaan Voimaan tuottavat paremman tuloksen kuin kiivailu oikeassa olemisen puolesta tai henkilöön kohdistuvat syytteet. Monet ryhmät ovat saaneet suurta apua ja sovellutuksia ajatuksilleen Bill W:n kirjoittamasta kirjasta Maailmanpalvelun Kaksitoista Käsitettä, hengelliset periaatteet ja seikkaperäistä kokemukseen perustuvaa tulkintaa Palvelun Kolmannesta Perinnöstämme. 21. MITEN UUSI RYHMÄ SYNTYY Käytännössä jokainen AA-ryhmä on saanut alkunsa siten, että yksi tai useampi tarmokas jäsen on alkanut järjestää säännöllisiä kokouksia, aluksi jonkun jäsenen kotona, suorittaen itse kaikki tarvittavat toimenpiteet. Eräissä tapauksissa tähän on liittynyt vanhemmasta ja suuremmasta ryhmästä irtautuminen tai tiedotustoiminta laitoksissa olevien parissa tai jokin muu ilmeinen tarve jakaa säännöllisesti kokemuksia, voimaa ja toivoa. AA:n kokemukset osoittavat, ettei pidä antaa henkilökohtaisten seikkojen, leimatuksi tulemisen pelon tai muun estää meitä perustamasta uutta ryhmää silloin, kun sellaisen toiminnan aika on koittanut. Kaikki tulee aikanaan koitumaan niin meidän kuin tulevienkin alkoholistien parhaaksi. Me vahvistamme omaa raittiuttamme ensisijaisesti juuri saattamalla AA:n sanomaa muille alkoholisteille, jotka sekä tarvitsevat että haluavat apua. Me autamme itseämme ja muita samassa suhteessa kuin terveet sanomaa saattavat ryhmät lisääntyvät. Haluttomuus aloittaa uuden ryhmän toiminta siellä, missä se voisi osoittautua tarpeelliseksi, vähentää mahdollisuuksiamme tavoittaa joku sellainen, jolle AA voi merkitä siltaa elämään. Hienot kokousillat tai muutaman jäsenen suuret toiveet eivät yksinään riitä takaamaan ryhmän menestystä. Näyttää siltä, että vain palvelutoiminta alkoholistien hyväksi ja Perinteidemme noudattaminen saavat aikaan vetovoimaa ja tukea, jota ryhmä tarvitsee voidakseen kasvaa ja menestyä. Miten voimme tehdä päätelmiä uuden ryhmän tarpeellisuudesta? Itselleen voi esittää kysymyksiä: Onko lähiympäristössäni sellaisia, jotka eivät tiedä siitä mitään? Onko mahdollisesti niitä, jotka eivät ymmärrä asiaa, vaikka tietävätkin siitä jotain? Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta on miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet AA:sta, ja tuhansia niitä, jotka käsittävät kuulemansa väärin. Siinä joukossa on paljon alkoholisteja. Jokaisessa yhteiskunnassa on ihmisryhmiä, jotka tietävät alkoholismiin liittyvistä asioista enemmän kuin muut. Nämä ihmiset voivat kertoa, onko olemassa apua tarvitsevia alkoholisteja ja osoittaa jopa sellaisia, jotka ovat valmiit ottamaan apua vastaan. He ovat AA:n luonnollisia liittolaisia ja ovat hyvin avuliaita uutta ryhmää käynnistettäessä. Tällaisiin ihmisryhmiin kuuluu pappeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, poliiseja, työnantajia, sosiaalityöntekijöitä, valvontaviranomaisia, psykologeja ja kapakoitsijoita sekä tietenkin alkoholistiklinikoiden työntekijät. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

17 17 On yleensä hyödyllistä keskustella joidenkin näiden ihmisten kanssa, selittää heille mitä AA on ja etenkin mitä se ei ole, ja miksi uusi ryhmä olisi tarpeellinen. Joskus saadaan suuria aikaan jo sillä, että näille annetaan luettavaksi sopivaa AA-kirjallisuutta. Erityisen hyödyllistä on keskustella paikallisen sanomalehden, radion ja TV:n edustajien kanssa - ei suinkaan suosionosoitusten ja palvelujen pyytämiseksi, vaan anonymiteetin, nimettömyyden periaatteen tärkeyden korostamiseksi JULKISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ. Näin voidaan helpommin välttää hämmennystä aiheuttavat nimettömyyden rikkomiset jatkossa. Kun lähdetään käynnistämään uutta ryhmää, on syytä ottaa yhteyttä naapuriryhmiin, paikallistoimistoon ja AA:n Palvelutoimistoon. Näistä saa paljon tukea ja apua ja kirjoittautumalla sinne ryhmä pääsee osalliseksi toimiston palveluista. On muotoiltu kolme suositusta, jotka voivat auttaa ryhmää välttämään haitalliset ongelmat. 1. Jokaisen AA-ryhmän ensisijainen tehtävä on saattaa sanomansa alkoholisteille. Alkoholin käytöstä saadut kokemukset ovat yhteisenä tekijänä kaikille AA:n jäsenille. On harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että AA:ssa ratkotaan avioliitto-ongelmia tai AA on ratkaisu heroiinin tai muun huumausaineen käyttäjälle. Siksi vanhimman palvelurakenteen, USA/Kanadan Palveluvaltuusto antoi suosituksen, että perheryhmät ja huumeryhmät jätettäisiin pois AA-ryhmien kokousluetteloista. Perhe-sanan käyttö saattaisi aiheuttaa sekaannusta, koska AA: sta täysin erillään toimiva Al-Anon käyttää perheryhmä-nimitystä. Huumeenkäyttäjät ja ei-alkoholistit perheenjäsenet - kuten ketkä tahansa - voivat luonnollisesti osallistua avoimiin AA-kokouksiin. Ainoa ehto AA:n jäsenyydelle, on halu lopettaa juominen (III Perinne). Ryhmät eivät ole myöskään todenneet hyväksi valita ei-alkoholisteja ryhmän palvelutehtäviin, koska palvelijoiden tulisi olla AA:n jäseniä. 2. Kokemus on opettanut AA-ryhmiä tarkasti karttamaan liittymistä tai jonkinlaiseen takaussuhteeseen joutumista minkään AA:n ulkopuolisen yrityksen tai yhdistyksen kanssa, olkoonpa niiden toiminta miten jaloa tai arvovaltaista tahansa. Jopa ulkoinen vaikutelmakin siitä, että AA olisi liittynyt yhteen jonkin järjestön, kerhon, seuran, poliittisen tai uskonnollisen liikkeen tai laitoksen kanssa, tulisi pyrkiä ennalta estämään. Sen vuoksi kirkon, hoito- tai rangaistuslaitoksen tiloissa kokoontuvan ryhmän tulisi käyttää jotain muuta kuin kys. laitoksen nimeä. Ryhmän tulee pyrkiä tekemään selväksi, ettei sillä ole muuta tekemistä laitoksen kanssa kuin sen käyttäminen kokoontumispaikkana. 3. Palveluvaltuusto on myös esittänyt tärkeän suosituksen, että AA-ryhmä ei ottaisi käyttöönsä kenenkään henkilön nimeä, ei elävän sen paremmin kuin jo kuolleenkaan. Se on eräs tapa toteuttaa Kahdettatoista Perinnettä, periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle. Tässä yhteydessä ehdotetaan tämän kirjasen lukuun 25, jossa pyritään selventämään AA-kokouksen ja AA-ryhmän välistä eroa. 22. MITEN LIITYTÄÄN RYHMÄN JÄSENEKSI Tavallisesti sanomme, että jokainen, joka sanoo olevansa AA:n jäsen, on myös sitä. Kolmannessa Perinteessä sanotaan: Ainoa vaatimus jäsenyydelle on halu lopettaa juominen, eikä kenenkään meidän kannata yrittää arvioida toisen halun vilpittömyyttä. Ryhmään liittyminen tarkoittaa käytännössä jokseenkin säännöllistä osallistumista ryhmän toimintaan. Useimmat ryhmät ovat aikoja sitten luopuneet mahdollisista liittymisseremonioista. Siitä huolimatta monet ryhmät pitävät luottamuksellista nimiluetteloa sellaisista jäsenistä, jotka ovat ilmaisseet halunsa erilaisiin AA - toimintoihin ja Kahdennentoista Askeleen työhön sekä AA-Vastauspalvelun päivystäjäksi ja yhdyshenkilöksi.

18 18 Useimmat jäsenet viihtyvät parhaiten jossakin tietyn ryhmän kokouksessa ja sanovat lukeutuvansa siihen. Tämän ryhmän puitteissa he haluavat ottaa vastuuta ja ylläpitää ystävyyssuhteita, mutta kun he vierailevat muiden ryhmien kokouksissa, he eivät puutu näiden sisäisiin asioihin eivätkä ota vastaan siellä varsinaisia palvelutehtäviä. AA:ssa ei käydä kilpailua yksilöiden eikä ryhmien välillä siitä, mikä ryhmä on suurin ja toimivin palvelun saralla; kuka pysyy pisimpään raittiina tai keitä pyydetään useimmin esim. tiedotustehtäviin. Kaikki AA:n jäsenet ovat yhtä tervetulleita minkä tahansa ryhmän kokouksiin ja voivat tuntea olonsa kotoisaksi joka paikassa. 23. PIENTEN PAIKKAKUNTIEN ERITYISONGELMAT Ryhmän käynnistämisessä pienellä paikkakunnalla saattaa ilmetä hankaluuksia, mutta ne voidaan kyllä voittaa, mikäli ei pelätä tunnustautua AA:n jäseneksi tietyissä paikoissa. Me pienten paikkakuntien AA-laiset elämme lasitalossa, näin sanoi kerran eräs palveluvaltuutettu. Siitä johtuen monet ihmiset ovat jo perillä ongelmastamme ja todennäköisesti vain ilahtuvat kuullessaan tällaisesta toipumismahdollisuudesta, kunhan saavat riittävästi tietoa AA-ohjelmasta. Ei liene kovin vaikeaa jakaa tietoa AA:sta ja halukkuudestamme auttaa apua haluavia alkoholisteja sellaisille avainhenkilöille kuin lääkäreille ja viranomaisille. Mikäli AA-jäsenyyden ilmaiseminen kentällä olevien alkoholistien parissa tuntuu mahdottomalta, on välttämätöntä kääntyä jonkun ei-alkoholistin puoleen, ellei lähistöllä ole muita jäseniä tai ryhmää. Tämä kolmas henkilö voisi olla esim. pappi, joka voisi toimia yhteyshenkilönä, kunnes uusi ryhmä varsinaisesti alkaa toimia. Seuraavassa annetaan eräitä käynnistysvaiheeseen liittyviä ehdotuksia: Postiosoite paikallislehteen (kokouspaikka) Puhelinnumero paikalliseen luetteloon (vastauspalvelu) Ilmoitukset kunnallisiin palveluoppaisiin Lehtiartikkeli ja esim. stoori paikallisiin sanomalehtiin (AA:n Palvelutoimistosta saa aineistoa) - Pienen paikkakunnan ryhmä on yleensä suhteellisen pieni. Tavallisesti ryhmän jäsenet kokoontuvat kerran viikossa jakamaan kokemuksiaan. Kun näitä kuullaan liian moneen kertaan, ryhmän henki alkaa rakoilla ja saattaa sammua. Tämän estämiseksi muutamia ehdotuksia: 1. Voitaisiin järjestää kaksi kokousta viikossa, toinen suljettu ja toinen avoin, jolloin esim. läheiset voisivat osallistua kokouksiin. Mikäli Al-Anon ryhmä aloittaa toimintansa, sen kokoukset voitaisiin pitää samana iltana kuin AA-ryhmän suljettu kokous. 2. Voitaisiin järjestää istuntosarja toipumisohjelmamme Kahdestatoista Askeleesta 3. Mikäli olosuhteet sallivat, voitaisiin järjestää kokousten vaihtoa lähellä toimivien kaupunkiryhmien kanssa. 4. AA:n Palveluvaltuuston valtuutettuja ja neuvoston luottamushenkilöitä olisi hyvä aika ajoin kutsua kertomaan valtuustosuunnitelmasta (3. Perintö) ja ryhmän osuudesta siinä. 5. Jos etäisyydet muihin ryhmiin ovat kohtuuttoman pitkät vierailijoiden saamiseksi, voitaisiin kokous tai pari omistaa hyvien videonauhojen katseluun tai puhenauhojen kuunteluun. 6. Joissakin suljetuissa kokouksissa voitaisiin käsitellä Ison Kirjan aiheita ja perinteitä ja kukin jäsen toimisi vuorollaan näiden istuntojen vetäjinä. 7. Heti kun ryhmä on saavuttanut kohtalaisen tukevan jalansijan raittiuden tiellä, voitaisiin ryhtyä suunnittelemaan tiedotustilaisuuden järjestämistä paikkakunnalla. Tilaisuuteen kutsuttaisiin sellaisia henkilöitä kuin sosiaalityöntekijöitä, terveydenhuoltohenkilöstöä sekä seurakuntatyöntekijöitä saamaan oikeaa tietoa AA:n toiminnasta niin omalla paikkakunnalla kuin maailmanlaajuisestikin.

19 Lisävihjeitä: 19 Puhelinyhteydet muiden ryhmien jäseniin antavat avaramman tunteen yhteisössä kuin oma pieni kotiryhmä. AA-kirjallisuuden ja -lehtien tilaaminen niin itselle kuin ryhmällekin. Kun ryhmän toiminta on päässyt alkuun, on erittäin tärkeää huolehtia, että ovet ovat auki kokousaikaan, siitäkin huolimatta, että saattaa kulua hyvin pitkä aika ennen kuin uusi alkoholistitulokas ilmestyy paikalle. Oma innostuksemme ja tyytyväisyytemme AA:n suomasta raittiudesta auttaa meitä pitämään ryhmää toiminnassa ja tulee saamaan sille ympäristön hyväntahtoisen hyväksynnän. Eräs palveluvaltuutettu on ilmaissut ajatuksensa pienen paikkakunnan ryhmätoiminnasta tähän tapaan: Kerromme heille aikomuksemme, selitämme heille toimintatapamme, otamme perinteidemme rajoissa vastaan heidän tarjoamaansa apua. Kylvämme AA:n Rakkauden sanomaa ympäristöömme ja samaa rakkautta tulemme korjaamaan. 24. MILLOIN NIMETTÖMYYDESTÄ LUOPUMINEN EI OLEKAAN PERINTEIDEN RIKKOMISTA Onko nimettömyyden rikkomista se, kun kerrot stoorisi sairaalle tulokkaalle, joka on tullut pyytämään apua AA:lta? Tapahtuuko nimettömyyden rikkomista, kun AA-kokouksessa sanot: Nimeni on Matti ja olen alkoholisti? Entä, kun pyrit tekemään yhdeksättä askelta? - Varmastikaan ei. Mutta NIMENSÄ, KUVANSA ja AA-STOORINSA JULKAISEMINEN MEDIASSA ON YHDENNENTOISTA PERINTEEN RIKKOMISTA. On olemassa vaikeita rajatapauksia, jotka eivät ole keskenään täysin samanlaisia. Palveluvaltuusto ei tuomitse näitä tapauksia sen paremmin vääriksi kuin oikeiksikaan. Saatu kokemus antaa kuitenkin mahdollisuuden ehdottaa eräitä suuntaviivoja: A. SANA ANONYYMIT YHTEISÖMME NIMESSÄ TARKOITTAA YKSITYISYYDEN SUOJAA. Useimmat meistä eivät ole halukkaita ottamaan kantaakseen sitä raskasta leimaa, jonka tietämättömät ihmiset ovat väärin perustein lyöneet alkoholismi-nimiseen sairauteen. Meidän on kuitenkin hyväksyttävä tosiasiana sen leiman olemassaolo ja se, että ihmiset kärsivät siitä. Siksi me sanomme niille, joille juominen on aiheuttanut ongelman ja jotka sen johdosta kokevat häpeän tunnetta ja syyllisyyttä, jotka pelkäävät ihmisten saavan tietoonsa nuo asiat: Liity joukkoomme. Me ymmärrämme sinua, koska olemme käyneet tuon kaiken läpi. Me pyrimme auttamaan ja me lupaamme sinulle anonymiteetin suojavaipan. B. LUNASTAMME TUON LUPAUKSEN PITÄMÄLLÄ TINKIMÄTTÄ KIINNI NIMETTÖMYYSVAATIMUKSESTAMME ESIINTYESSÄMME JULKISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ. Mehän emme milloinkaan paljasta kenenkään AA-laisen sukunimeä tai muita tunnistamisen mahdollistavia seikkoja lehdissä, radiossa, televisiossa tai elokuvassa ja videolla. Postin välityksellä kulkeviin kirjekuoriin emme laita kahta kirjaintamme. Jätämme pois sukunimet ja tunnistamiseen johtavat tiedot sellaisesta AA-materiaalista, joka saattaa joutua suuren yleisön silmiin. Televisioesityksissä ja uutisvalokuvissa ei näytetä jäsentemme kasvoja, mikäli heidät samassa yhteydessä voidaan tunnistaa AA:n jäseniksi. Tietoiskuissamme käytämme vain AA:ssa omaksumiamme nimiä. Samaa käytäntöä noudatamme AA: n ulkopuolisille tarkoitetuissa tiedotustilaisuuksissa.

20 C. KÄSITYKSEMME MUKAAN EI OLE ASIALLEMME EDUKSI LYÖDÄ RUMPUA ERÄIDEN JULKISUUDEN HENKILÖIDEN AA-LAISUUDELLA Silloin tällöin voi kuulla kysyttävän: Eivätkö suuren luokan näyttävät nimettömyyden rikkomiset edistäisi sanomamme saattamista ja rohkaisisi ihmisiä tulemaan AA:han? 20 Se on kyllä mahdollista. Mutta toisaalta monet saattaisivat juuri sen vuoksi jäädä pois. Jotkut jäisivät tulematta pelosta, että heidänkin nimettömyyttään tullaan loukkaamaan. Tai kuultuaan tuollaisen nimettömyyden paljastajan stoorin jotkut ajattelevat: Minun asiani eivät ole ihan noin pahassa jamassa. Toiset taas saattavat vierastaa näiden nimettömyytensä rikkojien edustamaa elämäntapaa. Entä miltä näyttäisi AA, kun nimettömyyden rikkoja joutuisi juomaan? Ja missä määrin juuri julkisuuden paine olisi syynä retkahtamiseen? Lähes kaikki säilyttävät henkilökohtaisen nimettömyytensä tiedotusvälineissä esiintyessään. Sadat tuhannet, yhtä hyvin tunnetut kuin tuntemattomatkin, työskentelevät tarmokkaasti, häpeilemättä - ja anonymiteetin ja yksityisyyden suojassa - Anonyymeissä Alkoholisteissa. D. OMASSA PIIRISSÄMME AA:SSA, JOSSA YHTEISEN SAIRAUTEEMME EI LIITY MINKÄÄNLAISTA LEIMAUTUMISTA, ME KYLLÄ SAATAMME TUNTEA TOINEN TOISEMME MYÖS PORVARILLISELTA NIMELTÄ. Meillä on AA:n jäsenten nimiä osoitteineen ja yhteystietoineen, voidaksemme olla yhteydessä toisiimme ja voidaksemme auttaa toinen toisiamme. E. KAHDENKESKISISSÄ, YKSITYISISSÄ KESKUSTELUISSA AA:N ULKOPUOLISTEN KANSSA EMME HÄPEILE KERTOA, ETTÄ OLEMME TOIPUNEITA TAI TOIPUVIA ALKOHOLISTEJA. SE SITÄ PAITSI AUTTAA USEIN SAATTAMAAN SANOMAA EDELLEEN. Tällöin menettely ei loukkaa nimettömyysperinnettämme julkisuuden tasolla. Tosiasioiden kertominen omasta itsestään ja yksityisesti ei ole nimettömyyden rikkomista. Kokemuksemme, voimamme ja toivomme välittäminen toisille alkoholisteille on itse asiassa niin tärkeää, että mikään paljastumisen tai leimautumisen pelko ei saisi olla esteenä. Missä me kaikki mahtaisimme olla, jos Bill ja tri Bob olisivat luopuneet sanoman saattamisesta ajatellen, että ihmiset eivät kuitenkaan ymmärtäisi? F. EMME TUNNE PELKOA EMMEKÄ HÄPEÄÄ, JA SEN TÄHDEN EMME SALAILE SYYLLISYYDENTUNTOISINA ALKOHOLISMI-SAIRAUTTAMME. SALAILEMINEN VOISI ITSE ASIASSA KOROSTAA YMPÄRISTÖN SAIRAUTEEMME LYÖMÄÄ RASKASTA LEIMAA. Mediassa (=tiedotusvälineissä) esiinnymme nimettöminä kahdesta syystä: 1. Olemme luvanneet yksityisyyden suojan vielä kärsiville alkoholisteille ja heidän perheilleen. 2. Kahdennessatoista Perinteessä sanotaan, että anonymiteetti on perinteidemme hengellinen perusta. Se voidaan myös tiivistää yhteen sanaan - nöyryys G. ANONYMITEETIN MYÖTÄ ME MYÖNNÄMME, ETTÄ HENKILÖKOHTAISILLA ANSIOILLA EI OLE OSUUTTA TOIPUMISEEMME JA TYÖHÖMME AA:SSA. SEN SIJAAN KOROSTAMME PERIAATTEITAMME - SITÄ VOIMAA, JOKA TODELLA MEITÄ AUTTAA.