Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Suomen metsäkeskus Jussi Laurila (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Suomen metsäkeskus 2014. Jussi Laurila (toim.)"

Transkriptio

1 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Suomen metsäkeskus 2014 Jussi Laurila (toim.)

2 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Suomen metsäkeskus 2014

3 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Julkaisija: Taitto: Kannen kuva: Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hanke, Suomen metsäkeskus Terttu Välkkilä Jussi Laurila ISBN , nid. ISBN , pdf Vammalan Kirjapaino OY, Sastamala 2014

4 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 5 } Tiivistelmä Tämän kehitysohjelman tavoitteena oli edistää uusien metsäpalveluyritysten syntyä ja olemassa olevien yritysten kasvua maassamme. Pääpaino kehitysohjelmassa oli metsäpalveluyrittäjien ja yrittäjiksi aikovien koulutustarpeiden selvittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. Hyviä käytäntöjä haettiin aikaisemmista sekä käynnissä olevista metsäpalveluyrittäjyyttä käsittelevistä hankkeista ja tutkimuksista. Metsänomistajille, metsäorganisaatioille, metsäpalveluyrittäjille ja osuuskunnille tehtiin kyselytutkimukset metsäpalveluyrittäjyyden nykytilan ja kehitysnäkymien kartoittamiseksi. Metsäpalveluyrittäjien palveluihin oltiin tyytyväisiä ja palveluiden käytön uskottiin kasvavan tulevaisuudessa. Olemassa olevien toisen asteen tutkinnonosien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinnoksi tarkasteltiin uuden tutkinnon vaihtoehtona. Ammattitutkintoon sopivat osat löytyivät metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta, metsämestarin erikoisammattitutkinnosta, metsäalan perustutkinnosta, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnosta, bioenergia-alan ammattitutkinnosta, yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta. Toimenpiteinä metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi esitettiin lyhytkestoisen räätälöidyn koulutuksen järjestämistä nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja toisen asteen ammattitutkinnon järjestämistä yrittäjiksi aikoville. Metsäpalveluyrittäjyyttä voitaisiin edistää myös toisen asteen erikoisammattitutkinnolla ja korkea-asteen koulutuksella. Erityisesti liiketoimintaosaamiseen sekä markkinointiin liittyviä taitoja tulisi kehittää. Kehitysohjelma laadittiin Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvityshankkeessa, jonka toteutti Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Hankkeen rahoitus saatiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Avainsanat: ammattitutkinto, kehitysohjelma, koulutus, kyselytutkimus, metsäpalveluyrittäjä, yrittäjyys

5 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 7 } SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO Jussi Laurila 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys Liiketoimintaympäristö Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia Yrittäjyyden merkitys Tavoitteet AIKAISEMMAT HANKKEET JA SELVITYKSET Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Elinvoimaa metsistä -hanke Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona Mikkelin ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojakso Huomisen metsäpalveluyrittäjyys METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUT Jarmo Uimonen 3.1 Haastatellut metsänomistajat

6 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 8 } 3.2 Haastattelujen tulokset metsänomistajien vastaukset esitettyihin kysymyksiin Käytetyn palvelun valintaperusteet Asiakaskokemus Palvelutoiveet työlajeittain Lähivuosien metsänhoitotyöt ja palveluntarve Metsäpalveluyrittäjien lisätarve Muiden toimijoiden palveluiden käyttö Sanalliset vastaukset Tulosten tarkastelua METSÄORGANISAATIOIDEN HAASTATTELUT Pekka Moilanen 4.1 Metsäalan toimijoiden haastattelut Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin Päätelmät Metsäpalveluyrittäjien haastattelut Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin Päätelmät OSUUSTOIMINNAN SOVELTUVUUS Pekka Moilanen 5.1 Yleistä osuustoiminnasta Osuustoimintamalli lämpöyrittäjyydessä ja metsäpalvelujen tuottamisessa TUTKINTOJENOSIEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Asko Ämmälä, Sedu 6.1 Perustutkintojen ja ammattitutkintojen erot Metsäpalveluyrittäjiltä odotetut palvelut

7 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 9 } 6.3 Metsäpalveluyrittäjien osaamisaluetta lähinnä olevat tutkinnot Tutkinnonosat ja valintamahdollisuudet Metsäpalveluyrittäjän koulutuksen vaatimukset ja tutkintojen vastaavuudet Koulutusrakenne-esimerkit Yhteenveto TOIMENPITEET METSÄPALVELUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI Jussi Laurila 7.1 Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto ja korkea-asteen koulutus Metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutus Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille Puuntuotanto ja metsänhoito Puukauppa ja puunkorjuu Metsäsuunnittelu Metsälait ja tukijärjestelmät Liiketoimintaosaaminen Tietotekniikka Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi Metsäenergia Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito Riskit ja pullonkaulat JOHTOPÄÄTÖKSET Jussi Laurila KIITOKSET LÄHTEET LIITETAULUKKO

8 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 11 } 1 Johdanto Jussi Laurila Käsillä oleva kehitysohjelma on laadittu Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeella. Hankkeen toteuttivat Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Yhteystyötahoina olivat Sedu Aikuiskoulutus Etelä-Pohjanmaalta, Kainuun ammattiopisto Kainuusta ja Winnova Satakunnasta. Hankealueen muodostivat Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakunnan maakunnat. Hanketta rahoitti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys Metsäpalveluyritys on yritys joka tarjoaa palveluja pääsääntöisesti metsätaloudelle. Metsäpalveluyritysten asiakkaita voivat olla yksityismetsänomistajat, metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, kunnat ja seurakunnat. Osa asiakkaista voi olla myös metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Rieppo toim. 2010). Toimialana metsäpalveluyrittäjyys on suhteellisen pieni ja nuori (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyyden kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritys voi olla yhden miehen tai naisen yritys, joka tekee suorittavaa työtä metsässä kuten istutusta ja taimikonhoitoa. Metsäpalveluyrityksessä voi olla myös useita työtekijöitä, jotka tekevät edellä mainittuja työtehtäviä (Rieppo toim. 2010). Yrittäjät voivat myös erikoistua ja tarjota asiakkailleen uusia palvelumuotoja perinteisten rinnalle. Suorittavan työn lisäksi metsäpalveluyritykset voivat tehdä toimihenkilöpalveluita kuten puukaupan avustusta ja metsänhoidon neuvontaa (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsäpalveluyrityksen palveluihin voivat kuulua tila-arvioiden teko, metsäteiden ja -ojien suunnittelu sekä rahoitushakemusten laadinta. Markkinoilla on tilaa myös täysin uusille palveluille.

9 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 12 } Metsäpalveluyritykselle on tyypillistä kevyen organisaation joustava toiminta. Metsänhoitotöiden painottuminen kesäaikaan voi kuitenkin aiheuttaa metsäpalveluyrittäjyyteen osa-aikaisuutta (Rieppo toim. 2010). Moni metsäpalveluyrittäjä on työskennellyt aikaisemmin toimihenkilönä jossain metsäalan organisaatiossa kuten metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäkeskuksessa (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyys soveltuu myös maatalouden liitännäiselinkeinoksi. Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan menestyneimpien metsäpalveluyritysten taustalla on mm. aikaisempaa työnjohtokokemusta. Vuonna 2008 maassamme oli noin 650 metsäpalveluyritystä, joiden työllisyysvaikutus oli yhteensä 1000 henkilötyövuotta. Yritysten liikevaihto oli yhteensä 46 milj. ja keskimäärin /v yritystä kohti (Rieppo 2008). Metsäpalveluyritykset työllistävät keskimäärin alle kaksi henkilöä per yritys (Saarinen & Rantala 2010). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2002 metsäpalveluyrityksiä oli noin 500 ja työntekijöitä niissä suunnilleen saman verran (Rieppo toim. 2010). Hankealueella metsäpalveluyrittäjiä oli vuoden 2014 alussa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 39 yrittäjää, Kainuu 25 yrittäjää ja Satakunta 16 yrittäjää. Luvuissa ovat mukana Kemera -hankkeita lähivuosina toteuttaneet yrittäjät (osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet) sekä metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelun neuvojien nimeämät metsäpalveluyrittäjät. Luvuista saattaa puuttua joitakin satunnaisesti metsäpalveluita tuottavia sivutoimisia yrittäjiä. Luvuissa ei ole mukana myöskään päätoimisia metsäkoneyrittäjiä. 1.2 Liiketoimintaympäristö Metsäpalveluyritysten asiakaspohja on usein laajempi kuin esimerkiksi metsäkoneyrittäjillä. Tärkeitä asiakkaita on useita ja yksittäisen asiakaan merkitys on suhteellisen pieni. Asiakassuhde voi olla joko pitkäkestoinen tai kertaluontoinen. Yrittäjät voivat myös jonkin verran valita asiakkaitaan ja näin ollen valita parhaiten tuottavia töitä. Uusia asiakkaita saadaan pääasiassa vanhojen asiakkaiden kautta, mutta jonkin verran tehdään myös markkinointia. Uusien metsäpalveluyrittäjien alalle tulo on helppoa, koska suurta alkupääomaa ei tarvita ja palveluille on kysyntää. Yleensä ottaen

10 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 13 } metsäpalveluyritysten työllisyystilanne onkin hyvä (Markkula 2005). Metsäpalveluyritysten vahvimmat markkinaedut ovat henkilöstön ammattitaito, hyvä maine, henkilökohtaiset asiakassuhteet ja palveluiden/tuotteiden hyvä laatu (Kärhä ym. 2000, Markkula 2005). Metsäalan liiketoimintaympäristössä on sekä lakisääteisiä että voittoa tavoittelevia organisaatioita. Eri metsäalan organisaatiot tarjoavat jossain määrin myös samoja palveluita asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistykset sekä työllistävät metsäpalveluyrityksiä että ovat jossain määrin näiden kilpailijoita. Myös Otso Metsäpalvelujen tarjoamia maksullisia palveluita tekevät niin ikään metsäpalveluyritykset, mutta samaan aikaan Otso Metsäpalvelut voivat myös työllistää metsäpalveluyrittäjiä. Lisäksi isot metsäyhtiöt kilpailevat metsänhoitotöistä metsäpalveluyritysten kanssa, mutta tarjoavat samalla myös töitä yrittäjille. Metsäkoneyritykset voivat myös käyttää metsäpalveluyritysten palveluja, mutta koneyrittäjät eivät useinkaan ole metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Ennen keskeisiä lakimuutoksia metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kilpailuasema oli ylivoimainen metsäpalveluyrityksiin verrattuna. Esimerkiksi metsäsuunnitelmien teon osalta tilannetta vääristi se, että valtion tukea sai ainoastaan metsäkeskus vaikka suunnitelmia saattoi tehdä kuka tahansa metsäammattilainen. Metsänhoitoyhdistysten saama lakisääteinen metsänhoitomaksu vääristää niin ikään kilpailua (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Tältä osin laki kuitenkin muuttuu vuonna 2015 ja metsänhoitomaksua peritään viimeisen kerran vuodelta 2013, joka kannetaan vuonna Lainsäädännön muuttumisen myötä metsäpalvelumarkkinat ovat avautumassa ja kilpailuneutraliteetti markkinoilla toteutumassa. 1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia Metsäpalveluyritysten palveluille on kasvavaa kiinnostusta kaikissa metsänomistajaryhmissä ja metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä (Rieppo toim. 2010, Saarinen & Rantala 2010). Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä metsissään, vaikka työt sinänsä eivät ole metsissä vähentyneet. Toimintatavat ovat muuttuneet ja metsätyöt

11 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 14 } teetetään yhä useammin ostopalveluna (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsätalouden ja -teollisuuden rakenneratkaisut ja ulkoistamiset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjyydelle (Markkola ym. 2008). Alihankinta on voimistunut 2000-luvulla merkittävästi puunkorjuu- ja puunkuljetusaloilla (Rieppo toim. 2010). Tämä on lisännyt ja lisää edelleen metsäpalveluyritysten osuutta useissa eri työlajeissa. Osa metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuuksista syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa palvelutuotantoaan. Myös kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät ovat potentiaalisia kohderyhmiä metsäpalveluyrityksille (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritysten kehityshankkeissa keskeisimmäksi teemaksi on noussut kannattava kasvu. Kasvun toteutumisen edellytyksenä on yrityksen halu ja kyky kasvaa (Rieppo 2008). Myös yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä kehittämistoimia voidaan tarvita. Yrityksen koko on tärkeää yrityksen kannattavuuden, kehittymisen ja uskottavuuden kannalta (Rieppo toim. 2010). Kärhän ym. (2000) mukaan menestyvän metsäpalveluyrityksen liikeidea on jollain tavalla omaperäisempi ja luovempi kuin muilla. Ruotsissa on havaittu parhaiten menestyvän niiden metsäpalveluyritysten joiden toiminta perustuu etukäteen laadittuun strategiaan (Markkola ym. 2008). Metsäpalveluyritysten työmäärän kasvu johtuu pääasiassa metsäteollisuusyritysten töiden ulkoistamisesta. Ruotsissa metsäpalveluyritysten käyttöön metsänhoitotöissä on siirrytty jo hieman Suomea aikaisemmin ja siellä on jo nähtävissä jonkin verran markkinoiden kasvun hiipumista. Kasvua on kuitenkin edelleen yksityismetsätalouden puolella niin Suomessa kuin Ruotsissakin (Markkola ym. 2008). Kasvun ja laadukkaiden palveluiden tuotannon turvaamiseksi tarvitaan lyhytkestoista räätälöityä koulutusta nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja pidempikestoista tutkintoon johtavaa koulutusta yrittäjiksi aikoville (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). 1.4 Yrittäjyyden merkitys Kansantaloudellemme on ensiarvoisen tärkeää, että maassamme on työllistävää ja kasvavaa yritystoimintaa, joka luo hyvinvointia. Uudet yritykset kasvattavat kansantaloutta ja tuovat taloudellista lisäarvoa (Rainio 2009). Yritystoiminnalla on suuri

12 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 15 } merkitys myös aluetalouteen. Etenkin metsä- ja puualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla (Rieppo 2008). Metsäpalveluyrittäjyys voi parhaimmillaan lisätä joustavuutta, kilpailua ja uutta osaamista metsäalalla, mutta metsätalouden kustannusjahdissa se ei kuitenkaan ole automaatioratkaisu. Metsäpalveluyrittäjät ovat yksi pieni osa kokonaisuutta, jolla voidaan optimoida maamme metsätalouden tulosta (Markkola ym. 2008). Tulosta ei kuitenkaan saa ottaa metsäpalveluyrittäjien selkärangasta. Yritystoiminnasta on saatava kohtuullinen korvaus sekä työlleen että sijoittamalleen pääomalleen. Metsäpalveluyritykset voivat erikoistua ja saada kustannustehokkuutta mm. pienistä yleiskuluista (Markkola ym. 2008). Metsien kasvatukseen ja hoitoon tarvitaan koulutettuja ja ammattitaitoisia yrittäjiä. 1.5 Tavoitteet Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeen tavoitteena oli laatia esiselvitys metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelmaksi. Selvityksen pääpaino oli koulutusja kehitystarpeiden kartoittamisessa. Selvityksen perusteella arvioitiin metsäpalveluyrittäjien ammattitutkinnon tarve sekä metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutuksen tarve ja organisointi. Työssä käytiin läpi aikaisempia ja käynnissä olevia metsäpalveluyrittäjyyttä käsitteleviä hankkeita. Lisäksi tehtiin haastattelututkimukset metsänomistajille, metsäorganisaatioille sekä osuuskunnille ja selvitettiin olemassa olevien tutkintojen osien hyödyntämismahdollisuudet metsäpalveluyrittäjien kouluttamisessa. Selvityksen kokonaistavoitteena oli edistää metsäpalveluyrittäjyyttä hankealueella.

13 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 16 } 2 Aikaisemmat hankkeet ja selvitykset Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke Metsäbioenergia-alan esiselvityshanketta ( ) toteutti Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Satakunnasta. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen oli myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. Hankeen tavoitteena oli tukea metsäbioenergia-alan koulutuksen kehittymistä. Hanke selvitti metsäbioenergia-alan toimintaa sekä tahtotilaa Satakunnassa. Kohderyhmänä olivat bioenergia-alan PK-yritykset sekä bioenergia-alan toiminnasta ja koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt (Metsäbioenergia-alan 2011, Satakunnan ELY-keskuksen 2012). Esiselvityksen perusteella yrittäjien osaamisessa tärkeäksi koettiin ammatillinen perusosaaminen sekä rahoituksen että kannattavuuden hallinta tukijärjestelmineen. Ennakointi ja joustavuus ovat yrittäjän tärkeitä ominaisuuksia ja osaamistarpeet ovat laaja-alaisia, sillä yrittäjä on yksin vastuussa useista tekijöistä samanaikaisesti. Liiketoimintaosaamisen toivottiin eniten koulutusta ja varsinkin heille, jotka harkitsevat yrittäjiksi ryhtymistä. Lisäksi raportissa todettiin, että metsäkoneyrittäjille pitäisi järjestää erikoisammattitutkinto, jossa paneudutaan yrittämiseen (Metsäbioenergia-alan 2011). Tulevaisuuden metsäbioenergia-alan koulutus koettiin kiinnostavana asiana. Yrittäjät eivät kuitenkaan haluaisi sitoutua pitkäaikaiseen koulutukseen. Verkko-oppimisympäristöjen merkitys koettiin tärkeänä, koska yrittäjät haluavat panostaa koulutukseen arkiajan ulkopuolella. Opetuksen tarpeellisuus korostuu käytännössä oppijoilla, joilla on vähän työkokemusta (Metsäbioenergia-alan 2011).

14 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 17 } 2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma -projektin toteutusaika oli Projektia toteutti Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut Etelä-Savon alueyksikkö, jossa projektipäällikkönä oli Seppo Ollikainen. Hankkeen vastuuviranomaisena oli Etelä-Savon maakuntaliitto ja toimialueena oli Etelä-Savon maakunta. Hankkeen kohderyhmänä olivat metsä- ja puutuotealan sekä metsäbioenergia-alan eteläsavolaiset mikro- ja PK-yritykset sekä toimialan kehittämisestä vastaavat toimijat ja organisaatiot. Välillisinä kohderyhminä olivat metsäteollisuusyritykset, koulutusorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot, konsulttiorganisaatiot, oppilaitokset, korkeakoulut sekä kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Projektin tuloksena syntyi Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma, jossa analysoitiin Etelä-Savon ainespuu- ja metsäenergiavarat sekä toimialan yrityskenttä ja kuvattiin keskeiset liiketoimintamahdollisuudet ja kehittämistarpeet (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Kehittämisohjelmassa todetaan, että metsäpalveluyrityksiä on vielä suhteellisen vähän, vaikka niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Metsäpalvelujen tuottamisessa nähdään kuitenkin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Edelleen kehittämisohjelmassa todetaan, että metsänhoidon tehostaminen mahdollistaa metsäpalveluyrittäjyyden lisäämisen. Raportin mukaan suorat sopimukset metsäpalveluyritysten ja metsänomistajien sekä muiden palvelujen käyttäjien välillä lisääntyvät. Myös metsätalouden ulkopuolisissa asiakkaissa (sähköverkkoyhtiöt, energiantuottajat, piha- ja puistometsien omistajat) nähdään potentiaalisia metsäpalveluyrittäjien palvelujen käyttäjiä. Niin ikään luonnonhoitotöiden toteutuksessa nähdään mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjien näkökulmasta. Osaaville ja koulutetuille metsäpalveluyrittäjille voi löytyä mahdollisuuksia myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten toteutuksen avustamisessa (Ollikainen & Vento 2013). Kehittämisohjelman mukaan metsäpalveluyrittäjyyden keskeisiä haasteita ovat asiakkaiden tavoittaminen ja osaavaan työvoiman saaminen. Lisäksi haasteena saattaa olla töiden kausiluonteisuus, joka vaikuttaa työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Asiakassuhteiden luominen ja markkinointi ovat pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä osaamista että ajanmukaisia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja (Ollikainen & Vento 2013).

15 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 18 } 2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hanketta, joka oli osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Metsäpalveluyrittäjät olivat vahvasti mukana hankkeessa. Projektipäällikkönä toimi Marjut Makkonen Hämeen ammattikorkeakoulusta ja hankkeen toimialueena oli Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Häme (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Hankkeen perustana oli vuonna 2010 tehty esiselvitys, jossa nousi esiin seuraavat kolme teemaa: 1. metsätietojärjestelmän kehittäminen, 2. yhteismetsäkoulutus ja 3. verkostoituminen. Metsätietojärjestelmien kehittäminen -osiossa Tapio testasi eri tietojärjestelmien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjille ja loi testien pohjalta suosituksia yrittäjille (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Yhteismetsäkoulutus oli metsäpalveluyrittäjille suunnattu ammattikorkeakoulutasoinen koulutushanke, jonka laajuus oli 20 opintopistettä. Koulutus ei ollut kuitenkaan tutkintoon johtavaa. Opinnot toteutettiin lähi- ja etäopiskeluna. Tavoitteena oli antaa valmiudet yhteismetsäisännöintiin. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2013 ja päättyi huhtikuussa Koulutukselle oli kysyntää ja koulutuksen jatkoa mietitään (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Kolmas moduuli verkostoituminen toteutettiin metsäpalveluyrittäjien pienryhmätyöskentelynä. Työkaluina voitiin käyttää mm. olemassa olevia atk-sovelluksia kuten esim. John Deeren TimberOfficea. Lisäksi pienryhmissä pyrittiin kehittämään mm. metsäpalveluyritysten ajanhallintaa (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Kokonaistavoitteena Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hankkeessa oli tukea metsäpalveluyrittäjiä muuttuvassa ympäristössä ja luoda yrittäjille edellytyksiä pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ).

16 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 19 } 2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle -hanketta toteutti Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Leila Laukkanen. Projektipäällikön lisäksi hankkeella oli projektityöntekijänä Reeta Piikki sekä projektisihteerinä Marja Heikkinen. Hankkeen toteutusaika jatko-aika mukaan luettuna oli (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeen tavoitteena oli auttaa metsäpalveluyrityksiä löytämään uusia työkohteita sekä asiakkaita hyödyntämällä metsäkeskuksen asiakastietoa. Tavoitteena oli myös aktivoida ja innostaa alalle uusia yrittäjiä. Metsäpalveluyrittäjiksi ryhtyvät ovat metsäammattilaisia, osa-aikaisia maanviljelijöitä tai muun alan yrittäjiä, jotka laajentavat yrityksen palveluja metsänhoitoon. Hankkeen tavoitteena oli järjestää koulutusta uusille ja jo toimiville metsäpalveluyrityksille. Hankkeen toimenpiteitä olivat myös Pohjois-Karjalan alueyksikön alueella toimivien kehityshaluisten ja kasvukykyisten metsäpalveluyritysten kartoitus (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeessa on pidetty infotilaisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja metsäpalveluyrittäjiksi aikoville. Tilaisuuksia oli järjestetty vuoden 2013 syyskuuhun mennessä neljä kappaletta ja osallistujia niissä oli ollut yhteensä 20. Osallistuneista kolme on jo perustanut metsäpalveluyrityksen. Hankkeen järjestämissä muissa koulutuksissa on havaittu, että kiireisiä yrittäjiä on vaikea saada mukaan pitkäkestoisiin koulutuksiin. Lisäksi on havaittu kurssille osallistuvien lähtötasojen kirjavuus ja erilaiset koulutustarpeet. Tämä asettaa luonnollisesti haasteita kouluttajille. Hankkeen infotilaisuudet ovat kestäneet neljä tuntia ja ne on todettu sopivan mittaisiksi. Yrittäjiltä tai yrittäjiksi aikovilta on kysytty heidän koulutustarpeitaan. Vastauksissa on noussut esiin mm. työtekniikan koulutustarpeet. Koulutuskartoituskyselyn avulla on pyritty järjestämään asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavaa koulutusta. Kartoituskyselyn perusteella järjestettyihin työtekniikkakoulutuksiin ei kuitenkaan ole tullut ilmoittautuneita läheskään niin paljon, kuin tarvetta ilmoitettiin alun perin olevan (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen projektien ja metsäkeskuksen kanssa. Toteutettujen kurssien kesto on ollut 1-4 päivää/teema ja käsiteltävinä teemoina ovat olleet

17 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 20 } mm. työelämän pelisäännöt ja sopimukset, työsuunnitelmat, työturvallisuusmääräykset, metsänhoitotyöt, harvennushakkuut, Kemera-laki, juurikäävän torjunta ja metsäsuunnittelu. Erityistä kiinnostusta herätti ELY-keskuksen projektin järjestämä kaksipäiväinen pienen yrityksen talouskurssi, jota hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjille. Tulossa on koulutuksia mm. viestintä- ja asiakaspalvelusta, hinnoittelusta, jälkimarkkinoinnista, metsätietolaista, Metsään Palstoista ja Metsään.fi -palvelusta (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on noussut esiin metsäpalveluyrittäjien yhteistyöverkostojen tarve. Verkostojen syntymistä kuitenkin hidastaa se, että yrittäjät kokevat toisensa myös kilpailijoiksi. Hankkeessa toteutetaan verkottumista edistäviä tilaisuuksia, joihin yrittäjät kutsutaan koolle. Tilaisuuksissa metsäpalveluyrittäjät voivat itse verkostoitua oma-aloitteisesti toisiinsa, sillä verkostoituminen täytyy lähteä yrittäjistä itsestään (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Koulutusyhteistyötä hanke on tehnyt mm. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen, metsäpalveluyrittäjien, ELY-keskuksen kilpailuttamien konsulttien, Karelia ammattikorkeakoulun ja metsäkeskuksen kouluttajien kanssa. Lisäksi hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjiksi aikoville sekä metsäpalveluyrittäjille Metsäkeskuksen järjestämiä valtakunnallisia koulutustilaisuuksia (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeesta laaditaan aikanaan loppuraportti ja tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). 2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushankkeen päätoteuttaja on Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikkö ja hankekumppaneina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, VTT ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Poke. Hankeen toteutusaika on marraskuu joulukuu Hankkeen rahoitus on Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta ja rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen ELY-keskus (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012, Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen ).

18 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 21 } Hankkeen tavoitteena on kehittää kiinteistökokoluokan ja lämpöyrittäjyyskohteiden liiketoimintaketjun laatua, osaamista sekä kannattavuutta. Tavoitteena on myös kehittää toimintaketjuihin sopivia yritysten kehittämispalveluita ja välineitä. Lisäksi tavoitteena on kehittää metsäkeskuksen metsävaratiedon, tutkimustoiminnan, koulutus- ja valmennustoiminnan sekä yrityskohtaisen neuvonnan toiminnan yhteistyötä siten, että tuetaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kannattavuutta. Hankkeessa selvitetään mm. metsäpolttoaineiden uusien liiketoimintamallien taloudellisia mahdollisuuksia Keski-Suomessa (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012). Hanke järjestää lämpöyrittäjille neuvonta ja koulutustilaisuuksia sekä opintoretkeilyjä. Hankkeessa tutkitaan myös hakkeen ja rangan kuivumista VTT:n toimesta. Vuodeksi 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestää liiketoimintakoulusta yrittäjille hankkeen puitteissa. Koulutukseen voivat osallistua myös metsäpalveluyrittäjät. Koulutuksen kestoksi on suunniteltu puoli päivää, koska yrittäjiä on vaikea saada pidempikestoiseen koulutukseen. Lämpöyrittäjille järjestetyille kursseille on osallistunut myös pitkän linjan yrittäjiä. Kursseilta haetaan vaihtelua arkeen ja lisäksi ollaan kiinnostuneita muiden saman alan yrittäjien toimintatavoista (Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen ). 2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke Elinvoimaa metsistä -hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusimaan alueyksikkö, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hankkeen toteutusaika on ja rahoitus tulee pääosin EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeella työskentelee projektipäällikkö ja viisi projektineuvojaa. Toimialueena on Päijät-Hämeen maakunta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh ). Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen metsänomistajien ja metsäpalveluyritysten tietoisuutta uusien sähköisten verkkopalvelujen mahdollisuuksista metsänhoitotöissä ja puukaupassa. Metsään.fi -palvelu on keskeisessä asemassa. Metsänhoitotöiden ja puukaupan odotetaan aktivoituvan, kun kohteita on tarjolla verkossa. Lisäksi yrittäjät saavat työtä lisääntyneen toiminnan ansiosta. Metsänomistajien yhteydenpito toimijoihin helpottuu sähköisten palvelujen ansiosta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ).

19 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 22 } Hanke tarjoaa metsänomistajille koulutusta, neuvontaa ja mahdollisuutta päästä käyttämään uusia verkkopalveluita. Hanke pyrkii myös edistämään metsäalan yrittäjien ja erityisesti metsäpalveluyritysten toimintaa. Uusia mahdollisuuksia antavat verkkosovellukset joiden avulla markkinatietoa voidaan välittää yrittäjille. Hankkeen tekemässä yrittäjäosion kartoituksessa alueelta löytyi yhteensä 80 metsäpalveluyrittäjää ja puunhankintaorganisaatiota (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Petri Jalkanen , Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ). Hankkeen ytimenä on neuvonta sekä koulutus, ja tavoitteena on saada puu liikkeelle. Hanke järjestää seminaareja, tietoiskuja ja koulutusta mm. Metsään.fi -toimijapalvelusta. Metsänomistajia aktivoidaan puukauppaan, metsien hoitoon ja tarvittaessa myös luontokohteiden suojeluun henkilökohtaisen neuvonnan ja tilakäyntien avulla (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ). 2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke Yksityisten metsäpalveluyritysten määrä on kasvanut sillä suuret metsäteollisuusyritykset ovat ulkoistaneet toimintaansa. Alalla on kasvumahdollisuuksia ja tilaa uusille yrittäjille, sillä kiinnostus metsäpalveluyritysten palveluja kohtaan on kasvussa eri metsänomistajaryhmissä (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013). Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö toteuttavat kaksivuotista Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanketta ( ). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa metsäpalveluyritysten liiketoimintaa sekä luoda uusia palvelumuotoja ja synnyttää uusia yrityksiä. Tavoitteena on myös saada sähköinen Metsään.fi -palvelu metsäpalveluyrittäjien työkaluksi, joka auttaisi yrityksiä mm. työmaiden hankinnassa. Hanke vahvistaa metsäpalveluyritysten toimintaa koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hanke on saanut tukea EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Etelä-Savon ELY-keskukselta (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013, Puhelinkeskustelu Merja Hämes ).

20 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 23 } Metsäpalveluyrittäjien osaamisen ja koulutushalukkuuden kartoittamisen tuloksena on havaittu, että yrittäjille suunnattu koulutus on oltava räätälöityä eikä massakoulutusta. Yrittäjille tarjotaan koulutusta esimerkiksi nettisivujen laadintaan, liiketoimintaan, markkinointiin, työhyvinvointiin lakeihin, sertifiointiin, metsävaratietoon, metsänhoitoon ja metsäluonnonhoitoon liittyen (Puhelinkeskustelu Merja Hämes , Puhelinkeskustelu Pertti Vento ). On tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja, että urakanantajat ovat mukana koulutuksen valmistelussa. Koulutuksen kesto voi olla päivä/aihe tai lyhempi. Koulutuksen pitää Mikkelin ammattikorkeakoulu tai se ostetaan ostopalveluna. Koulutus alkoi tammi - helmikuussa Metsäpalveluyrittäjille tarjotaan myös Suomen metsäkeskuksen järjestämiä koulutuksia. Uusille aloittaville metsäpalveluyrittäjille olisi hyvä saada tukea kokeneilta yrittäjiltä. Alalla pidempään olleet yrittäjät voisivat olla mukana kouluttajina ja ns. kummiyrittäjinä (Puhelinkeskustelu Merja Hämes , Puhelinkeskustelu Pertti Vento ). 2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona Kainuun metsäkeskuksessa toteutettiin EU-rahoitteinen Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona -hanke Hankkeen yhteistyötahoja olivat Stora-Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Metsä, Kainuun metsänomistajien liitto, Kainuun metsäpalveluyrittäjät (Kuhmon Metsäkontio, Kajaanin Metsäpalvelu, Metsäpalvelu Karhu), Tornator Oyj, Kainuun koneyrittäjät, Kuhmo Oy ja Kainuun kunnat (Mikkonen 2008). Hankkeen tavoitteena oli kannustaa monialaiseen maaseutuyrittäjyyteen neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Yrittäjien markkinointia kehitettiin mm. jakamalla yrittäjille suurimpien asiakkaiden yhteystietoja, joille yrittäjät voisivat tarjota palvelujaan. Hanke järjesti useita koulutilaisuuksia, joissa yrittäjiä neuvottiin mm. kontaktien luomisessa urakanantajiin (Mikkonen 2008).

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Maaseutuohjelman toteutus Keski-Suomessa; info/verkostoitumistilaisuus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot