Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Suomen metsäkeskus Jussi Laurila (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Suomen metsäkeskus 2014. Jussi Laurila (toim.)"

Transkriptio

1 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Suomen metsäkeskus 2014 Jussi Laurila (toim.)

2 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Suomen metsäkeskus 2014

3 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Julkaisija: Taitto: Kannen kuva: Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hanke, Suomen metsäkeskus Terttu Välkkilä Jussi Laurila ISBN , nid. ISBN , pdf Vammalan Kirjapaino OY, Sastamala 2014

4 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 5 } Tiivistelmä Tämän kehitysohjelman tavoitteena oli edistää uusien metsäpalveluyritysten syntyä ja olemassa olevien yritysten kasvua maassamme. Pääpaino kehitysohjelmassa oli metsäpalveluyrittäjien ja yrittäjiksi aikovien koulutustarpeiden selvittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. Hyviä käytäntöjä haettiin aikaisemmista sekä käynnissä olevista metsäpalveluyrittäjyyttä käsittelevistä hankkeista ja tutkimuksista. Metsänomistajille, metsäorganisaatioille, metsäpalveluyrittäjille ja osuuskunnille tehtiin kyselytutkimukset metsäpalveluyrittäjyyden nykytilan ja kehitysnäkymien kartoittamiseksi. Metsäpalveluyrittäjien palveluihin oltiin tyytyväisiä ja palveluiden käytön uskottiin kasvavan tulevaisuudessa. Olemassa olevien toisen asteen tutkinnonosien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinnoksi tarkasteltiin uuden tutkinnon vaihtoehtona. Ammattitutkintoon sopivat osat löytyivät metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta, metsämestarin erikoisammattitutkinnosta, metsäalan perustutkinnosta, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnosta, bioenergia-alan ammattitutkinnosta, yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta. Toimenpiteinä metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi esitettiin lyhytkestoisen räätälöidyn koulutuksen järjestämistä nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja toisen asteen ammattitutkinnon järjestämistä yrittäjiksi aikoville. Metsäpalveluyrittäjyyttä voitaisiin edistää myös toisen asteen erikoisammattitutkinnolla ja korkea-asteen koulutuksella. Erityisesti liiketoimintaosaamiseen sekä markkinointiin liittyviä taitoja tulisi kehittää. Kehitysohjelma laadittiin Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvityshankkeessa, jonka toteutti Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Hankkeen rahoitus saatiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Avainsanat: ammattitutkinto, kehitysohjelma, koulutus, kyselytutkimus, metsäpalveluyrittäjä, yrittäjyys

5 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 7 } SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO Jussi Laurila 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys Liiketoimintaympäristö Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia Yrittäjyyden merkitys Tavoitteet AIKAISEMMAT HANKKEET JA SELVITYKSET Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Elinvoimaa metsistä -hanke Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona Mikkelin ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojakso Huomisen metsäpalveluyrittäjyys METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUT Jarmo Uimonen 3.1 Haastatellut metsänomistajat

6 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 8 } 3.2 Haastattelujen tulokset metsänomistajien vastaukset esitettyihin kysymyksiin Käytetyn palvelun valintaperusteet Asiakaskokemus Palvelutoiveet työlajeittain Lähivuosien metsänhoitotyöt ja palveluntarve Metsäpalveluyrittäjien lisätarve Muiden toimijoiden palveluiden käyttö Sanalliset vastaukset Tulosten tarkastelua METSÄORGANISAATIOIDEN HAASTATTELUT Pekka Moilanen 4.1 Metsäalan toimijoiden haastattelut Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin Päätelmät Metsäpalveluyrittäjien haastattelut Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin Päätelmät OSUUSTOIMINNAN SOVELTUVUUS Pekka Moilanen 5.1 Yleistä osuustoiminnasta Osuustoimintamalli lämpöyrittäjyydessä ja metsäpalvelujen tuottamisessa TUTKINTOJENOSIEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Asko Ämmälä, Sedu 6.1 Perustutkintojen ja ammattitutkintojen erot Metsäpalveluyrittäjiltä odotetut palvelut

7 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 9 } 6.3 Metsäpalveluyrittäjien osaamisaluetta lähinnä olevat tutkinnot Tutkinnonosat ja valintamahdollisuudet Metsäpalveluyrittäjän koulutuksen vaatimukset ja tutkintojen vastaavuudet Koulutusrakenne-esimerkit Yhteenveto TOIMENPITEET METSÄPALVELUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI Jussi Laurila 7.1 Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto ja korkea-asteen koulutus Metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutus Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille Puuntuotanto ja metsänhoito Puukauppa ja puunkorjuu Metsäsuunnittelu Metsälait ja tukijärjestelmät Liiketoimintaosaaminen Tietotekniikka Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi Metsäenergia Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito Riskit ja pullonkaulat JOHTOPÄÄTÖKSET Jussi Laurila KIITOKSET LÄHTEET LIITETAULUKKO

8 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 11 } 1 Johdanto Jussi Laurila Käsillä oleva kehitysohjelma on laadittu Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeella. Hankkeen toteuttivat Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Yhteystyötahoina olivat Sedu Aikuiskoulutus Etelä-Pohjanmaalta, Kainuun ammattiopisto Kainuusta ja Winnova Satakunnasta. Hankealueen muodostivat Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakunnan maakunnat. Hanketta rahoitti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys Metsäpalveluyritys on yritys joka tarjoaa palveluja pääsääntöisesti metsätaloudelle. Metsäpalveluyritysten asiakkaita voivat olla yksityismetsänomistajat, metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, kunnat ja seurakunnat. Osa asiakkaista voi olla myös metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Rieppo toim. 2010). Toimialana metsäpalveluyrittäjyys on suhteellisen pieni ja nuori (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyyden kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritys voi olla yhden miehen tai naisen yritys, joka tekee suorittavaa työtä metsässä kuten istutusta ja taimikonhoitoa. Metsäpalveluyrityksessä voi olla myös useita työtekijöitä, jotka tekevät edellä mainittuja työtehtäviä (Rieppo toim. 2010). Yrittäjät voivat myös erikoistua ja tarjota asiakkailleen uusia palvelumuotoja perinteisten rinnalle. Suorittavan työn lisäksi metsäpalveluyritykset voivat tehdä toimihenkilöpalveluita kuten puukaupan avustusta ja metsänhoidon neuvontaa (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsäpalveluyrityksen palveluihin voivat kuulua tila-arvioiden teko, metsäteiden ja -ojien suunnittelu sekä rahoitushakemusten laadinta. Markkinoilla on tilaa myös täysin uusille palveluille.

9 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 12 } Metsäpalveluyritykselle on tyypillistä kevyen organisaation joustava toiminta. Metsänhoitotöiden painottuminen kesäaikaan voi kuitenkin aiheuttaa metsäpalveluyrittäjyyteen osa-aikaisuutta (Rieppo toim. 2010). Moni metsäpalveluyrittäjä on työskennellyt aikaisemmin toimihenkilönä jossain metsäalan organisaatiossa kuten metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäkeskuksessa (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyys soveltuu myös maatalouden liitännäiselinkeinoksi. Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan menestyneimpien metsäpalveluyritysten taustalla on mm. aikaisempaa työnjohtokokemusta. Vuonna 2008 maassamme oli noin 650 metsäpalveluyritystä, joiden työllisyysvaikutus oli yhteensä 1000 henkilötyövuotta. Yritysten liikevaihto oli yhteensä 46 milj. ja keskimäärin /v yritystä kohti (Rieppo 2008). Metsäpalveluyritykset työllistävät keskimäärin alle kaksi henkilöä per yritys (Saarinen & Rantala 2010). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2002 metsäpalveluyrityksiä oli noin 500 ja työntekijöitä niissä suunnilleen saman verran (Rieppo toim. 2010). Hankealueella metsäpalveluyrittäjiä oli vuoden 2014 alussa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 39 yrittäjää, Kainuu 25 yrittäjää ja Satakunta 16 yrittäjää. Luvuissa ovat mukana Kemera -hankkeita lähivuosina toteuttaneet yrittäjät (osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet) sekä metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelun neuvojien nimeämät metsäpalveluyrittäjät. Luvuista saattaa puuttua joitakin satunnaisesti metsäpalveluita tuottavia sivutoimisia yrittäjiä. Luvuissa ei ole mukana myöskään päätoimisia metsäkoneyrittäjiä. 1.2 Liiketoimintaympäristö Metsäpalveluyritysten asiakaspohja on usein laajempi kuin esimerkiksi metsäkoneyrittäjillä. Tärkeitä asiakkaita on useita ja yksittäisen asiakaan merkitys on suhteellisen pieni. Asiakassuhde voi olla joko pitkäkestoinen tai kertaluontoinen. Yrittäjät voivat myös jonkin verran valita asiakkaitaan ja näin ollen valita parhaiten tuottavia töitä. Uusia asiakkaita saadaan pääasiassa vanhojen asiakkaiden kautta, mutta jonkin verran tehdään myös markkinointia. Uusien metsäpalveluyrittäjien alalle tulo on helppoa, koska suurta alkupääomaa ei tarvita ja palveluille on kysyntää. Yleensä ottaen

10 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 13 } metsäpalveluyritysten työllisyystilanne onkin hyvä (Markkula 2005). Metsäpalveluyritysten vahvimmat markkinaedut ovat henkilöstön ammattitaito, hyvä maine, henkilökohtaiset asiakassuhteet ja palveluiden/tuotteiden hyvä laatu (Kärhä ym. 2000, Markkula 2005). Metsäalan liiketoimintaympäristössä on sekä lakisääteisiä että voittoa tavoittelevia organisaatioita. Eri metsäalan organisaatiot tarjoavat jossain määrin myös samoja palveluita asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistykset sekä työllistävät metsäpalveluyrityksiä että ovat jossain määrin näiden kilpailijoita. Myös Otso Metsäpalvelujen tarjoamia maksullisia palveluita tekevät niin ikään metsäpalveluyritykset, mutta samaan aikaan Otso Metsäpalvelut voivat myös työllistää metsäpalveluyrittäjiä. Lisäksi isot metsäyhtiöt kilpailevat metsänhoitotöistä metsäpalveluyritysten kanssa, mutta tarjoavat samalla myös töitä yrittäjille. Metsäkoneyritykset voivat myös käyttää metsäpalveluyritysten palveluja, mutta koneyrittäjät eivät useinkaan ole metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Ennen keskeisiä lakimuutoksia metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kilpailuasema oli ylivoimainen metsäpalveluyrityksiin verrattuna. Esimerkiksi metsäsuunnitelmien teon osalta tilannetta vääristi se, että valtion tukea sai ainoastaan metsäkeskus vaikka suunnitelmia saattoi tehdä kuka tahansa metsäammattilainen. Metsänhoitoyhdistysten saama lakisääteinen metsänhoitomaksu vääristää niin ikään kilpailua (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Tältä osin laki kuitenkin muuttuu vuonna 2015 ja metsänhoitomaksua peritään viimeisen kerran vuodelta 2013, joka kannetaan vuonna Lainsäädännön muuttumisen myötä metsäpalvelumarkkinat ovat avautumassa ja kilpailuneutraliteetti markkinoilla toteutumassa. 1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia Metsäpalveluyritysten palveluille on kasvavaa kiinnostusta kaikissa metsänomistajaryhmissä ja metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä (Rieppo toim. 2010, Saarinen & Rantala 2010). Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä metsissään, vaikka työt sinänsä eivät ole metsissä vähentyneet. Toimintatavat ovat muuttuneet ja metsätyöt

11 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 14 } teetetään yhä useammin ostopalveluna (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsätalouden ja -teollisuuden rakenneratkaisut ja ulkoistamiset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjyydelle (Markkola ym. 2008). Alihankinta on voimistunut 2000-luvulla merkittävästi puunkorjuu- ja puunkuljetusaloilla (Rieppo toim. 2010). Tämä on lisännyt ja lisää edelleen metsäpalveluyritysten osuutta useissa eri työlajeissa. Osa metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuuksista syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa palvelutuotantoaan. Myös kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät ovat potentiaalisia kohderyhmiä metsäpalveluyrityksille (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritysten kehityshankkeissa keskeisimmäksi teemaksi on noussut kannattava kasvu. Kasvun toteutumisen edellytyksenä on yrityksen halu ja kyky kasvaa (Rieppo 2008). Myös yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä kehittämistoimia voidaan tarvita. Yrityksen koko on tärkeää yrityksen kannattavuuden, kehittymisen ja uskottavuuden kannalta (Rieppo toim. 2010). Kärhän ym. (2000) mukaan menestyvän metsäpalveluyrityksen liikeidea on jollain tavalla omaperäisempi ja luovempi kuin muilla. Ruotsissa on havaittu parhaiten menestyvän niiden metsäpalveluyritysten joiden toiminta perustuu etukäteen laadittuun strategiaan (Markkola ym. 2008). Metsäpalveluyritysten työmäärän kasvu johtuu pääasiassa metsäteollisuusyritysten töiden ulkoistamisesta. Ruotsissa metsäpalveluyritysten käyttöön metsänhoitotöissä on siirrytty jo hieman Suomea aikaisemmin ja siellä on jo nähtävissä jonkin verran markkinoiden kasvun hiipumista. Kasvua on kuitenkin edelleen yksityismetsätalouden puolella niin Suomessa kuin Ruotsissakin (Markkola ym. 2008). Kasvun ja laadukkaiden palveluiden tuotannon turvaamiseksi tarvitaan lyhytkestoista räätälöityä koulutusta nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja pidempikestoista tutkintoon johtavaa koulutusta yrittäjiksi aikoville (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). 1.4 Yrittäjyyden merkitys Kansantaloudellemme on ensiarvoisen tärkeää, että maassamme on työllistävää ja kasvavaa yritystoimintaa, joka luo hyvinvointia. Uudet yritykset kasvattavat kansantaloutta ja tuovat taloudellista lisäarvoa (Rainio 2009). Yritystoiminnalla on suuri

12 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 15 } merkitys myös aluetalouteen. Etenkin metsä- ja puualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla (Rieppo 2008). Metsäpalveluyrittäjyys voi parhaimmillaan lisätä joustavuutta, kilpailua ja uutta osaamista metsäalalla, mutta metsätalouden kustannusjahdissa se ei kuitenkaan ole automaatioratkaisu. Metsäpalveluyrittäjät ovat yksi pieni osa kokonaisuutta, jolla voidaan optimoida maamme metsätalouden tulosta (Markkola ym. 2008). Tulosta ei kuitenkaan saa ottaa metsäpalveluyrittäjien selkärangasta. Yritystoiminnasta on saatava kohtuullinen korvaus sekä työlleen että sijoittamalleen pääomalleen. Metsäpalveluyritykset voivat erikoistua ja saada kustannustehokkuutta mm. pienistä yleiskuluista (Markkola ym. 2008). Metsien kasvatukseen ja hoitoon tarvitaan koulutettuja ja ammattitaitoisia yrittäjiä. 1.5 Tavoitteet Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeen tavoitteena oli laatia esiselvitys metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelmaksi. Selvityksen pääpaino oli koulutusja kehitystarpeiden kartoittamisessa. Selvityksen perusteella arvioitiin metsäpalveluyrittäjien ammattitutkinnon tarve sekä metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutuksen tarve ja organisointi. Työssä käytiin läpi aikaisempia ja käynnissä olevia metsäpalveluyrittäjyyttä käsitteleviä hankkeita. Lisäksi tehtiin haastattelututkimukset metsänomistajille, metsäorganisaatioille sekä osuuskunnille ja selvitettiin olemassa olevien tutkintojen osien hyödyntämismahdollisuudet metsäpalveluyrittäjien kouluttamisessa. Selvityksen kokonaistavoitteena oli edistää metsäpalveluyrittäjyyttä hankealueella.

13 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 16 } 2 Aikaisemmat hankkeet ja selvitykset Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke Metsäbioenergia-alan esiselvityshanketta ( ) toteutti Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Satakunnasta. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen oli myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. Hankeen tavoitteena oli tukea metsäbioenergia-alan koulutuksen kehittymistä. Hanke selvitti metsäbioenergia-alan toimintaa sekä tahtotilaa Satakunnassa. Kohderyhmänä olivat bioenergia-alan PK-yritykset sekä bioenergia-alan toiminnasta ja koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt (Metsäbioenergia-alan 2011, Satakunnan ELY-keskuksen 2012). Esiselvityksen perusteella yrittäjien osaamisessa tärkeäksi koettiin ammatillinen perusosaaminen sekä rahoituksen että kannattavuuden hallinta tukijärjestelmineen. Ennakointi ja joustavuus ovat yrittäjän tärkeitä ominaisuuksia ja osaamistarpeet ovat laaja-alaisia, sillä yrittäjä on yksin vastuussa useista tekijöistä samanaikaisesti. Liiketoimintaosaamisen toivottiin eniten koulutusta ja varsinkin heille, jotka harkitsevat yrittäjiksi ryhtymistä. Lisäksi raportissa todettiin, että metsäkoneyrittäjille pitäisi järjestää erikoisammattitutkinto, jossa paneudutaan yrittämiseen (Metsäbioenergia-alan 2011). Tulevaisuuden metsäbioenergia-alan koulutus koettiin kiinnostavana asiana. Yrittäjät eivät kuitenkaan haluaisi sitoutua pitkäaikaiseen koulutukseen. Verkko-oppimisympäristöjen merkitys koettiin tärkeänä, koska yrittäjät haluavat panostaa koulutukseen arkiajan ulkopuolella. Opetuksen tarpeellisuus korostuu käytännössä oppijoilla, joilla on vähän työkokemusta (Metsäbioenergia-alan 2011).

14 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 17 } 2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma -projektin toteutusaika oli Projektia toteutti Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut Etelä-Savon alueyksikkö, jossa projektipäällikkönä oli Seppo Ollikainen. Hankkeen vastuuviranomaisena oli Etelä-Savon maakuntaliitto ja toimialueena oli Etelä-Savon maakunta. Hankkeen kohderyhmänä olivat metsä- ja puutuotealan sekä metsäbioenergia-alan eteläsavolaiset mikro- ja PK-yritykset sekä toimialan kehittämisestä vastaavat toimijat ja organisaatiot. Välillisinä kohderyhminä olivat metsäteollisuusyritykset, koulutusorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot, konsulttiorganisaatiot, oppilaitokset, korkeakoulut sekä kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Projektin tuloksena syntyi Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma, jossa analysoitiin Etelä-Savon ainespuu- ja metsäenergiavarat sekä toimialan yrityskenttä ja kuvattiin keskeiset liiketoimintamahdollisuudet ja kehittämistarpeet (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Kehittämisohjelmassa todetaan, että metsäpalveluyrityksiä on vielä suhteellisen vähän, vaikka niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Metsäpalvelujen tuottamisessa nähdään kuitenkin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Edelleen kehittämisohjelmassa todetaan, että metsänhoidon tehostaminen mahdollistaa metsäpalveluyrittäjyyden lisäämisen. Raportin mukaan suorat sopimukset metsäpalveluyritysten ja metsänomistajien sekä muiden palvelujen käyttäjien välillä lisääntyvät. Myös metsätalouden ulkopuolisissa asiakkaissa (sähköverkkoyhtiöt, energiantuottajat, piha- ja puistometsien omistajat) nähdään potentiaalisia metsäpalveluyrittäjien palvelujen käyttäjiä. Niin ikään luonnonhoitotöiden toteutuksessa nähdään mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjien näkökulmasta. Osaaville ja koulutetuille metsäpalveluyrittäjille voi löytyä mahdollisuuksia myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten toteutuksen avustamisessa (Ollikainen & Vento 2013). Kehittämisohjelman mukaan metsäpalveluyrittäjyyden keskeisiä haasteita ovat asiakkaiden tavoittaminen ja osaavaan työvoiman saaminen. Lisäksi haasteena saattaa olla töiden kausiluonteisuus, joka vaikuttaa työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Asiakassuhteiden luominen ja markkinointi ovat pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä osaamista että ajanmukaisia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja (Ollikainen & Vento 2013).

15 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 18 } 2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hanketta, joka oli osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Metsäpalveluyrittäjät olivat vahvasti mukana hankkeessa. Projektipäällikkönä toimi Marjut Makkonen Hämeen ammattikorkeakoulusta ja hankkeen toimialueena oli Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Häme (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Hankkeen perustana oli vuonna 2010 tehty esiselvitys, jossa nousi esiin seuraavat kolme teemaa: 1. metsätietojärjestelmän kehittäminen, 2. yhteismetsäkoulutus ja 3. verkostoituminen. Metsätietojärjestelmien kehittäminen -osiossa Tapio testasi eri tietojärjestelmien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjille ja loi testien pohjalta suosituksia yrittäjille (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Yhteismetsäkoulutus oli metsäpalveluyrittäjille suunnattu ammattikorkeakoulutasoinen koulutushanke, jonka laajuus oli 20 opintopistettä. Koulutus ei ollut kuitenkaan tutkintoon johtavaa. Opinnot toteutettiin lähi- ja etäopiskeluna. Tavoitteena oli antaa valmiudet yhteismetsäisännöintiin. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2013 ja päättyi huhtikuussa Koulutukselle oli kysyntää ja koulutuksen jatkoa mietitään (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Kolmas moduuli verkostoituminen toteutettiin metsäpalveluyrittäjien pienryhmätyöskentelynä. Työkaluina voitiin käyttää mm. olemassa olevia atk-sovelluksia kuten esim. John Deeren TimberOfficea. Lisäksi pienryhmissä pyrittiin kehittämään mm. metsäpalveluyritysten ajanhallintaa (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ). Kokonaistavoitteena Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hankkeessa oli tukea metsäpalveluyrittäjiä muuttuvassa ympäristössä ja luoda yrittäjille edellytyksiä pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk ).

16 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 19 } 2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle -hanketta toteutti Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Leila Laukkanen. Projektipäällikön lisäksi hankkeella oli projektityöntekijänä Reeta Piikki sekä projektisihteerinä Marja Heikkinen. Hankkeen toteutusaika jatko-aika mukaan luettuna oli (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeen tavoitteena oli auttaa metsäpalveluyrityksiä löytämään uusia työkohteita sekä asiakkaita hyödyntämällä metsäkeskuksen asiakastietoa. Tavoitteena oli myös aktivoida ja innostaa alalle uusia yrittäjiä. Metsäpalveluyrittäjiksi ryhtyvät ovat metsäammattilaisia, osa-aikaisia maanviljelijöitä tai muun alan yrittäjiä, jotka laajentavat yrityksen palveluja metsänhoitoon. Hankkeen tavoitteena oli järjestää koulutusta uusille ja jo toimiville metsäpalveluyrityksille. Hankkeen toimenpiteitä olivat myös Pohjois-Karjalan alueyksikön alueella toimivien kehityshaluisten ja kasvukykyisten metsäpalveluyritysten kartoitus (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeessa on pidetty infotilaisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja metsäpalveluyrittäjiksi aikoville. Tilaisuuksia oli järjestetty vuoden 2013 syyskuuhun mennessä neljä kappaletta ja osallistujia niissä oli ollut yhteensä 20. Osallistuneista kolme on jo perustanut metsäpalveluyrityksen. Hankkeen järjestämissä muissa koulutuksissa on havaittu, että kiireisiä yrittäjiä on vaikea saada mukaan pitkäkestoisiin koulutuksiin. Lisäksi on havaittu kurssille osallistuvien lähtötasojen kirjavuus ja erilaiset koulutustarpeet. Tämä asettaa luonnollisesti haasteita kouluttajille. Hankkeen infotilaisuudet ovat kestäneet neljä tuntia ja ne on todettu sopivan mittaisiksi. Yrittäjiltä tai yrittäjiksi aikovilta on kysytty heidän koulutustarpeitaan. Vastauksissa on noussut esiin mm. työtekniikan koulutustarpeet. Koulutuskartoituskyselyn avulla on pyritty järjestämään asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavaa koulutusta. Kartoituskyselyn perusteella järjestettyihin työtekniikkakoulutuksiin ei kuitenkaan ole tullut ilmoittautuneita läheskään niin paljon, kuin tarvetta ilmoitettiin alun perin olevan (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen projektien ja metsäkeskuksen kanssa. Toteutettujen kurssien kesto on ollut 1-4 päivää/teema ja käsiteltävinä teemoina ovat olleet

17 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 20 } mm. työelämän pelisäännöt ja sopimukset, työsuunnitelmat, työturvallisuusmääräykset, metsänhoitotyöt, harvennushakkuut, Kemera-laki, juurikäävän torjunta ja metsäsuunnittelu. Erityistä kiinnostusta herätti ELY-keskuksen projektin järjestämä kaksipäiväinen pienen yrityksen talouskurssi, jota hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjille. Tulossa on koulutuksia mm. viestintä- ja asiakaspalvelusta, hinnoittelusta, jälkimarkkinoinnista, metsätietolaista, Metsään Palstoista ja Metsään.fi -palvelusta (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on noussut esiin metsäpalveluyrittäjien yhteistyöverkostojen tarve. Verkostojen syntymistä kuitenkin hidastaa se, että yrittäjät kokevat toisensa myös kilpailijoiksi. Hankkeessa toteutetaan verkottumista edistäviä tilaisuuksia, joihin yrittäjät kutsutaan koolle. Tilaisuuksissa metsäpalveluyrittäjät voivat itse verkostoitua oma-aloitteisesti toisiinsa, sillä verkostoituminen täytyy lähteä yrittäjistä itsestään (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Koulutusyhteistyötä hanke on tehnyt mm. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen, metsäpalveluyrittäjien, ELY-keskuksen kilpailuttamien konsulttien, Karelia ammattikorkeakoulun ja metsäkeskuksen kouluttajien kanssa. Lisäksi hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjiksi aikoville sekä metsäpalveluyrittäjille Metsäkeskuksen järjestämiä valtakunnallisia koulutustilaisuuksia (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). Hankkeesta laaditaan aikanaan loppuraportti ja tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen ). 2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushankkeen päätoteuttaja on Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikkö ja hankekumppaneina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, VTT ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Poke. Hankeen toteutusaika on marraskuu joulukuu Hankkeen rahoitus on Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta ja rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen ELY-keskus (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012, Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen ).

18 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 21 } Hankkeen tavoitteena on kehittää kiinteistökokoluokan ja lämpöyrittäjyyskohteiden liiketoimintaketjun laatua, osaamista sekä kannattavuutta. Tavoitteena on myös kehittää toimintaketjuihin sopivia yritysten kehittämispalveluita ja välineitä. Lisäksi tavoitteena on kehittää metsäkeskuksen metsävaratiedon, tutkimustoiminnan, koulutus- ja valmennustoiminnan sekä yrityskohtaisen neuvonnan toiminnan yhteistyötä siten, että tuetaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kannattavuutta. Hankkeessa selvitetään mm. metsäpolttoaineiden uusien liiketoimintamallien taloudellisia mahdollisuuksia Keski-Suomessa (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012). Hanke järjestää lämpöyrittäjille neuvonta ja koulutustilaisuuksia sekä opintoretkeilyjä. Hankkeessa tutkitaan myös hakkeen ja rangan kuivumista VTT:n toimesta. Vuodeksi 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestää liiketoimintakoulusta yrittäjille hankkeen puitteissa. Koulutukseen voivat osallistua myös metsäpalveluyrittäjät. Koulutuksen kestoksi on suunniteltu puoli päivää, koska yrittäjiä on vaikea saada pidempikestoiseen koulutukseen. Lämpöyrittäjille järjestetyille kursseille on osallistunut myös pitkän linjan yrittäjiä. Kursseilta haetaan vaihtelua arkeen ja lisäksi ollaan kiinnostuneita muiden saman alan yrittäjien toimintatavoista (Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen ). 2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke Elinvoimaa metsistä -hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusimaan alueyksikkö, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hankkeen toteutusaika on ja rahoitus tulee pääosin EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeella työskentelee projektipäällikkö ja viisi projektineuvojaa. Toimialueena on Päijät-Hämeen maakunta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh ). Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen metsänomistajien ja metsäpalveluyritysten tietoisuutta uusien sähköisten verkkopalvelujen mahdollisuuksista metsänhoitotöissä ja puukaupassa. Metsään.fi -palvelu on keskeisessä asemassa. Metsänhoitotöiden ja puukaupan odotetaan aktivoituvan, kun kohteita on tarjolla verkossa. Lisäksi yrittäjät saavat työtä lisääntyneen toiminnan ansiosta. Metsänomistajien yhteydenpito toimijoihin helpottuu sähköisten palvelujen ansiosta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ).

19 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 22 } Hanke tarjoaa metsänomistajille koulutusta, neuvontaa ja mahdollisuutta päästä käyttämään uusia verkkopalveluita. Hanke pyrkii myös edistämään metsäalan yrittäjien ja erityisesti metsäpalveluyritysten toimintaa. Uusia mahdollisuuksia antavat verkkosovellukset joiden avulla markkinatietoa voidaan välittää yrittäjille. Hankkeen tekemässä yrittäjäosion kartoituksessa alueelta löytyi yhteensä 80 metsäpalveluyrittäjää ja puunhankintaorganisaatiota (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Petri Jalkanen , Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ). Hankkeen ytimenä on neuvonta sekä koulutus, ja tavoitteena on saada puu liikkeelle. Hanke järjestää seminaareja, tietoiskuja ja koulutusta mm. Metsään.fi -toimijapalvelusta. Metsänomistajia aktivoidaan puukauppaan, metsien hoitoon ja tarvittaessa myös luontokohteiden suojeluun henkilökohtaisen neuvonnan ja tilakäyntien avulla (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh , Puhelinkeskustelu Pekko Häkli ). 2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke Yksityisten metsäpalveluyritysten määrä on kasvanut sillä suuret metsäteollisuusyritykset ovat ulkoistaneet toimintaansa. Alalla on kasvumahdollisuuksia ja tilaa uusille yrittäjille, sillä kiinnostus metsäpalveluyritysten palveluja kohtaan on kasvussa eri metsänomistajaryhmissä (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013). Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö toteuttavat kaksivuotista Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanketta ( ). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa metsäpalveluyritysten liiketoimintaa sekä luoda uusia palvelumuotoja ja synnyttää uusia yrityksiä. Tavoitteena on myös saada sähköinen Metsään.fi -palvelu metsäpalveluyrittäjien työkaluksi, joka auttaisi yrityksiä mm. työmaiden hankinnassa. Hanke vahvistaa metsäpalveluyritysten toimintaa koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hanke on saanut tukea EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Etelä-Savon ELY-keskukselta (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013, Puhelinkeskustelu Merja Hämes ).

20 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 23 } Metsäpalveluyrittäjien osaamisen ja koulutushalukkuuden kartoittamisen tuloksena on havaittu, että yrittäjille suunnattu koulutus on oltava räätälöityä eikä massakoulutusta. Yrittäjille tarjotaan koulutusta esimerkiksi nettisivujen laadintaan, liiketoimintaan, markkinointiin, työhyvinvointiin lakeihin, sertifiointiin, metsävaratietoon, metsänhoitoon ja metsäluonnonhoitoon liittyen (Puhelinkeskustelu Merja Hämes , Puhelinkeskustelu Pertti Vento ). On tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja, että urakanantajat ovat mukana koulutuksen valmistelussa. Koulutuksen kesto voi olla päivä/aihe tai lyhempi. Koulutuksen pitää Mikkelin ammattikorkeakoulu tai se ostetaan ostopalveluna. Koulutus alkoi tammi - helmikuussa Metsäpalveluyrittäjille tarjotaan myös Suomen metsäkeskuksen järjestämiä koulutuksia. Uusille aloittaville metsäpalveluyrittäjille olisi hyvä saada tukea kokeneilta yrittäjiltä. Alalla pidempään olleet yrittäjät voisivat olla mukana kouluttajina ja ns. kummiyrittäjinä (Puhelinkeskustelu Merja Hämes , Puhelinkeskustelu Pertti Vento ). 2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona Kainuun metsäkeskuksessa toteutettiin EU-rahoitteinen Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona -hanke Hankkeen yhteistyötahoja olivat Stora-Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Metsä, Kainuun metsänomistajien liitto, Kainuun metsäpalveluyrittäjät (Kuhmon Metsäkontio, Kajaanin Metsäpalvelu, Metsäpalvelu Karhu), Tornator Oyj, Kainuun koneyrittäjät, Kuhmo Oy ja Kainuun kunnat (Mikkonen 2008). Hankkeen tavoitteena oli kannustaa monialaiseen maaseutuyrittäjyyteen neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Yrittäjien markkinointia kehitettiin mm. jakamalla yrittäjille suurimpien asiakkaiden yhteystietoja, joille yrittäjät voisivat tarjota palvelujaan. Hanke järjesti useita koulutilaisuuksia, joissa yrittäjiä neuvottiin mm. kontaktien luomisessa urakanantajiin (Mikkonen 2008).

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Maaseutuohjelman toteutus Keski-Suomessa; info/verkostoitumistilaisuus

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto Metsäkyselyn tuloksia Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto 28.11.2016 Aineiston keräys Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä touko-kesäkuussa 2016 Kutsu kyselyyn lähetettiin 76 014 Suomen

Lisätiedot

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon

Metsätilat tuottokuntoon Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Oulainen 22.2.2011 2 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon

Metsätilat tuottokuntoon Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Ylivieska 20.1.2011 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Metsäpalvelumarkkinoiden. Annukka Kotsalainen

Metsäpalvelumarkkinoiden. Annukka Kotsalainen Metsäpalvelumarkkinoiden muutos metsänparannustyölajien osalta 21-luvulla Annukka Kotsalainen Metsäpalvelumarkkinoiden muutokseen vaikuttaneet tekijät Metsäkeskuksen jakautuminen julkisiin palveluihin

Lisätiedot

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 27.10.2009 Marjut Vierimaa Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON

Lisätiedot

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh Metsäorganisaatiot Suomessa Mari Sarvaala mari.sarvaala@mhy.fi Puh. 044 342 0068 Yhteystiedot Mari Sarvaala, projektipäällikkö Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Kansankatu 8, 15870 HOLLOLA mari.sarvaala@mhy.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1. Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.2019 Kuutio nyt 2 Metsänomistaja Puukaupan kilpailutus: pysty-

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi. 2.12.2014 Jyri Makkonen. Kohderyhmähaastattelut. Hankkeen toteuttajat

Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi. 2.12.2014 Jyri Makkonen. Kohderyhmähaastattelut. Hankkeen toteuttajat Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi Jyri Makkonen Viitekehys ja toteutetut haastattelut Kohderyhmähaastattelut Haastattelut Hankkeen johto MHY Henkilökohtaiset haastattelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa

Lisätiedot

METSÄ- JA PUUALAN YRITYSTEN OSAAMISTARVEKARTOITUS VIRROILLA JA LÄHIKUNNISSA TA M K, LIIKETA LOUS, V IRRAT

METSÄ- JA PUUALAN YRITYSTEN OSAAMISTARVEKARTOITUS VIRROILLA JA LÄHIKUNNISSA TA M K, LIIKETA LOUS, V IRRAT METSÄ- JA PUUALAN YRITYSTEN OSAAMISTARVEKARTOITUS VIRROILLA JA LÄHIKUNNISSA SINIKKA PIITTA LA OPISKELIJA TA M K, LIIKETA LOUS, V IRRAT Haastatteluraportti Toteutettiin keväällä 2017 Haastatteluja tehtiin

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 1/2006

Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 25.08.2014 Diaarinumero ESAELY/182/2014 Käsittelijä Kimmo Kettunen Puhelinnumero 295026161 Projektikoodi S11867 Tila

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala

Kanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala Kanalinnustajien neljä eri kastia Riistapäivät 16.1.2019, Ahti Putaala Kyselytutkimus vuoden 2017 Metsähallituksen kanalintujen lupametsästäjille Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyötutkimus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot