Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema
|
|
- Ella Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema Pitäjänkartta Jyväskylän yliopisto. Auli Hirvonen, maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Linnaseutu ry:n Pitäjärinki hanke
2 Päivän aiheita mm. - Hämeen maisematyypit - Asutuksen leviäminen ja hämäläiskylien muodostuminen - Kylämuodot - Isojaon ja uusjaon vaikutus kyliin - Hämäläinen pihamuoto - Muut muutokset maisemassa Pieni tauko - Hämäläinen kylämaisema - Mikä on arvokasta kylämaisemassa? - Miten hoidan kylämaisemaa?
3 Hämeen viljely- ja järvimaa (Valtakunnallinen maisemamaakuntajako) Keski-Hämeen viljely- ja järviseutua voidaan pitää Hämeen ydinalueena. Vanhin asutus ja viljavat savikot sekä vaihtelevat vesireitit keskittyvät tälle seudulle. Maisema on hyvin monimuotoista ja usein pienipiirteistä. Tämä johtuu luonnonoloista, pitkään jatkuneesta maatalouden harjoittamisesta ja teollisuudesta. (Hattula, Hämeenlinna, Hauho, Tuulos, Lammi, Janakkala, Riihimäki ja Hausjärvi) Tammelan ylänköseutu on ympäristöään karumpaa, suureksi osaksi jääkauden jälkeisen vedenpinnan yläpuolelle jääneistä muodostumista koostuvaa, lähes savetonta moreenialuetta. Viljelymaata on vähemmän ja peltoalat pieniä. Metsäisellä seudulla karjatalous on ollut tärkeä elinkeino. (Kalvola, Hattula, Renko, Loppi, Janakkala, Tammela ja Forssa) Pitkäaikaista asutusta ja pitkiä kulttuuriperinteitä kuvaa muun muassa keskiaikaisten kivikirkkojen ja vanhojen talonpoikais- ja kartanorakennusten määrä. Asutusta on ollut jo keskiajan lopulla runsaasti.
4 Hämeen maisematyypit (maakunnalliset maisematyypit) Hämeen järviylängön metsämaisemat (Tammela, Forssa, Kalvola, Renko ja Loppi) Vanajaveden laakso (Kalvola, Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala) Hauhon reitin vesistö- ja viljelymaisemat (Hauho, Tuulos ja Lammi) Evon metsäylänkö (Lammi) Janakkalan korpiylänkö (Janakkala, Lammi ja Tuulos) Salpausselän-Puujokilaakson viljelymaisemat (Janakkala, Riihimäki ja Hausjärvi) Hämeen järviylängön viljelymaisemat (Renko, Janakkala ja Loppi) Loimijokilaakson viljelymaisemat (Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä)
5
6 Asutuksen leviäminen ja hämäläiskylien muodostuminen Asutus on muodostunut Hämeessä järvien rannoille, jokien varsille, harjujenjaksojen reunoille ja vanhojen teiden ja niiden risteyksien varsille. Asuinpaikan valintaan ovat vaikuttaneet kulkuyhteydet, sopivat myllypaikat, hyvät metsästysmaat, kalaisat järvet ja viljeltäväksi kelpaavat hyvät savikot. Pysyvä asutus syntyi maanviljelyn myötä. Monista kylistä on kirjallista tietoa jo ja viimeistään 1500-luvulta. Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun asutus on vakiintunut rautakaudella ja monet kylistä sijaitsevat edelleen samoilla rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakausi sijoittuu ajanjaksolle 500 ekr jkr. Asutus saapui alueelle Kokemäen vesistön kautta. Hauhon vanhin asutus on keskittynyt alueen suurien vesistöjen rannoille. Lammin vanhinta asutusta on akselilla Vanhakartano - Hauhiala - Hietoinen, Janakkalassa Kernaalajärven ympäristössä ja Hattulassa Vanajaveden laakson rannoilla. Tuuloksen vanhin asutus on Suolijärven rannoilla. Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Maatalouden merkitys kasvoi jatkuvasti. (Kaskiviljely, peltojen raivaaminen, kotieläinten lisääntyminen ja sen jälkeen mahdollisuus lannoittaa peltoja)
7
8 Asutuksen leviäminen ja hämäläiskylien muodostuminen Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa. Viikinkiajalla Euroopassa turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Huomattava osa maamme esihistoriallisista rautakautisesta asutuksesta on sijainnut Vanajaveden laaksossa. Valtakunnallisesti arvokkaat muinaisjäännökset Kanta-Hämeessä: Anttilan rautakautinen miekanhiontakivi, Tyrväntö, Hattula Retulansaaren muinaisjäännösalue, Hattula Tenholan linnavuori, Hattula Kalomäen rautakautinen muinaisjäännösalue, Hauho Varikonniemen hopea-aarteen löytöpaikka ja rautakautinen asuinpaikka, Hml Hakoisten keskiaikainen linnavuori ja rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, Janakkala
9 Kylämuodot - Hämäläiskylät ovat olleet tavallisimmin ryhmäkyliä, missä kylän peltolohkojen keskellä oli kylän yhteinen tonttimaa, missä talonpoikaistalojen rakennukset sijaitsivat tiiviinä rykelmänä tai rivinä. Rivi- ja raittikylät ovat monesti sijainneet harjujen reuna-alueilla. - Kartanot, joista suurin osa perustettiin luvuilla, ovat muokanneet hämäläistä maalaismaisemaa, laajat peltoaukeat, puistot, rakennukset ja puukujanteet näkyvät kylämaisemassa - Vanhat kylätontit arvokkaita jäänteitä entisestä asutuksesta - Kylien kantatilat - Maatilat, talonpojat ja lampuotitilat - Torpparit ja mäkitupalaiset
10 Hämäläinen ryhmä- tai rivikylä - nykyisin harvinaisuus - isojako ja uusjako hajottivat vanhat ryhmäkylät - vanhoja kyliä, jotka ovat säilyttäneet piirteitä piirteitä kylämuodoistaan - Teuro, Tammela - Porras, Tammela - Lavinto, Hausjärvi - Syrjäntausta, Lammi - Mierola, Hattula - Retula, Hattula - Sattula, Hattula - Nihattula, Hattula - Teuro, Tuulos - Alvettula, Hauho - Hyömäki, Hauho - Uusikylä, Renko - Kuittila, Renko
11
12 Sarka- ja iso- ja uusjako Sarkajako Maaverotukseen siirtymisen yhteydessä luvuilla tuli kruunun eli valtiovallan ja kirkon aloitteesta lohkojaon tilalle Lounais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä sarkajako. Kylässä olevat peltokappaleet yhdistettiin, aidattiin kahteen lohkoon ja jaettiin talojen kesken. Sarkajakoisen kylän kukin talo sai viljelyssarkansa tontin suuruuden eli verolukunsa mukaisessa leveyssuhteessa. Talojen sarat sijaitsivat vainiossa samassa järjestyksessä kuin tontit sijaitsivat tai oli numeroituina kylässä. Numerointi kulki myötäpäivään eli auringon kierron mukaan. Kunkin talon sarkojen määrä saattoi nousta useampaan kymmeneen. Sarkojen kapeus ja eri omistajien sarkojen toistuminen samassa vainiossa aiheutti sen, että kaikkien oli viljeltävä kussakin vainiossa samaa kasvia. Myös kyntö, kylvö ja sadonkorjuu oli suoritettava käytännöllisistä syistä yhtäaikaisesti. Tätä ilmiötä nimitettiin vainiopakoksi.
13 Isojako 1700-luvun jälkipuoliskolta alkaen toimeenpantu isojako pyrki yhdistämään talojen maat jälleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Myös metsämaat jaettiin, jolloin osa metsäalasta joutui liikamaana valtiolle. Isojako johti uusien torppien perustamiseen valtion maille, ja maaseudun maata omistamattoman väestönosan metsänkäyttömahdollisuudet huononivat. Isojaon tarkoituksena oli liittää kunkin talon hajallaan olevat maaomistukset yhtenäisemmiksi tiluksiksi, joiden äärelle suositeltiin siirrettäväksi myös rakennukset yhteiseltä tiheään rakennetulta kylätontilta, jossa tulipalovaara oli ilmeinen. Isojakoasetuksia annettiin vuosina 1757, 1762 ja Viimeksi mainittuna vuonna säädettiin sekä pelto- että niittypalstojen enimmäismääräksi neljä, metsämaan taas kaksi palstaa tilaa kohden.
14 Mierola, Hattula. - sarkajako - isojako Kartat kirjasta Suomalainen piha.
15 Uusjako hajotti ryhmäkylät Suomen jouduttua Venäjän vallan alle ja Viipurin läänin tultua jälleen yhdistetyksi muuhun Suomeen sekä isojakoasetusten selventämiseksi ja kehittämiseksi annettiin vuonna 1848 maanmittausohjesääntö, jonka toimeenpanoa on totuttu nimittämään uusjaoksi. Sen mukaan kylän kaikki tilukset ja talot oli otettava yhtä aikaa isojakoon. Jyvityksessä annettiin parhaimmalle maalle arvo kymmenen ja huonommille suhteellisesti vähemmän. Mikäli kylällä oli ahdas tonttipaikka tai jos joku osa peltomaasta oli etäällä tontista tai sijaitsi siten, että sinne pääsy ja alueen viljely kävi erittäin hankalaksi, oli yksi tai useampi talo ulosmuutettava sopiviin paikkoihin. Tärkeiksi nousivat määräykset vanhempien isojakojen täydennyksistä ja järjestelyistä. Vanhemmissa isojaoissa rajat olivat usein jääneet pyykittämättä ja rajalinjat epämääräisiksi ja monimutkaisiksi. Monivaiheisissa isojaoissa suureksi päässyt palstalukukin oli nyt mahdollista korjata jaon järjestelyllä, mikäli kaikki osakkaat siihen suostuivat tai senaatti sen salli. Maanviljelyksen kehittyessä uusjakotoimitus johti voimakkaaseen kylistä ulosmuuttoihin edesauttaen Etelä- ja Länsi-Suomen vanhojen ryhmäkylien hajoamista. Järjestelyjä suoritettiin kiihtyvässä tahdissa Lounais- ja Länsi-Suomessa, eniten Hämeessä.
16 Torpparit Torpat sijaitsivat ryhmäkylän ympärillä ja joskus kaukaisillakin takamailla. Torpat sijaitsivat usein yksin ja erillään. Torpparit tekivät suuren työn raivatessaan peltoja. Moni nuorempi kylä on syntynyt torppariasutuksen johdosta. Vuonna 1918 voimaan astunut torpparilaki oikeutti vuokratilalliset halutessaan lunastamaan tilansa itselleen. Lakia täydennettiin vuosina 1919 ja Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle mennessä tilaa itsenäisiksi.
17 Mäkitupalaiset ja tilattomat Ryhmäkylissä sijaitsivat kylien maatilat. Kylien liepeille muodostui mäkitupalaisten ja muun tilattoman väen muodostamia alueita. Mäkitupalaisten asuinalueet ovat sijainneet yleensä vaihtelemassa maastossa kuin varsinaiset tilakeskukset. Usein luonnonkauniilla paikoilla, mäillä ja rannoilla. Mäkitupalaisalueita on ollut ja on mm. Hauhon Kokkilassa, Hyömäellä, Alvettulass Miehoilassa, Vihavuodessa sekä Hauhon vanhalla raitilla.
18 Hämäläinen piha umpipiha - Hämeelle ovat olleet tyypillisiä umpipiha talot, joissa pihan rajasivat ja muodostivat aidat ja rakennukset. U m p i - Iso- ja uusjako hajottivat myös umpipihat - ryhdyttiin rakentamaan väljemmin ja vanha piha traditio murtui - Jokaisessa ryhmäkylässä suosittiin samanlaista pihamuotoa Yksipihainen nelisivutalo - yksinäispiha - avoin kulmista Kaksipihainen nelisivutalo - suorakaiteen muotoinen piha tai epäsäännöllinen - asuntopiha ja karjapiha
19 Muita muutoksia kylämaisemassa 1800-, ja luvuilla Maatilojen rakentamistapa muuttui 1800-luvun lopulta alkaen. Tuli kivinavettoja, rehu-ullakollisia navettoja, AIV-siilot. Työtehoon ja työtapaan kiinnitettiin huomiota, koska työvoima väheni. Torppien itsenäistyminen 1900-luvun alkupuoliskolla. Syntyi paljon uusia itsenäisiä tiloja ja rakennettiin lisää ja raivattiin peltoa. Syrjäisemmätkin seudut asutettiin. Karjalan siirtolaisten asuttaminen sotien jälkeen (Hämeen lääni siirtolaista). Siirtolaisista entiset maanviljelijät saivat maata. Suurista tiloista lohkottiin maata siirtolaisille, jota he raivasivat ja jolle he rakensivat. Uusi asutus sijoittui tiivistämään kylärakennetta. Paikoitellen syntyi myös omia karjalaiskyliä lukujen vaihteessa kyliin rakennettiin paljon kouluja, maamiesseuran ja nuorisoseuran taloja sekä työväentaloja. Sotien jälkeen koettiin suuri kehityksen kausi. Kyliin syntyi teollisuutta, kauppoja, meijereitä, sahoja ja voimalaitoksia. Ajanjakso oli lyhyt. (esim. Hauhon Vihavuosi.)
20 Muita muutoksia kylämaisemassa 1900-ja luvuilla lukujen muuttoliike kaupunkeihin ja ulkomaille. Autioitumista. Samoihin aikoihin alettiin kesäasuntoja rannoille. Suuria virheitä korjausrakentamisessa luku, mm. elintasosiipiä ja muutoksia ikkunoiden koossa ja muodossa. Maatalouden muutokset 1980-luvulla. Luovuttiin maidontuotannosta. Maatalouden muutokset ovat aiheuttaneet sen, että on paljon käyttämätöntä rakennuskantaa mm. navettoja. Vuonna luvulla Vuonna 2010 Ennuste vuonna tilaa tilaa tilaa tilaa 2000-luvulla suuret ja laajat tuotantotilat ja navetat tilakeskusympäristön suuri muutos. Muuttaa kulttuurimaisemaa täytyy suunnitella tarkasti ja maisema huomioiden. Kyläkaavat ja maaseutuasuminen.
21 Mikä on arvokasta kylämaisemassa? Pellot ja viljely Kylärakenne Hoidetut rakennukset ja rakenteet Perinnebiotoopit Metsänreunat ja metsäsaarekkeet Muinaisjäännökset Pihapiirit, puistot ja puutarhat Vanhat tiet ja polut Historialliset paikat ja vanhat kylätontit Näkymät Järvet, joet ja rannat Maisemalliset yksityiskohdat, maisemapuut, kujanteet, kivet jne. Luontokohteet ja luonnon monimuotoisuus Uuden ja vanhan yhteensopivuus Vanhan säilyttäminen Maiseman ja ympäristön hoitaminen
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotPunkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
LisätiedotHämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki
Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotHAITULA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
HAITULA Kyläkeskiviikko 16.1.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Haitulan talot 3 taloa vuonna 1540 ja seuraavana kaksi lisää Matti Markunpoika, Olavi, Markku, Martti Juhonpoika ja Olavi Pietarinpoika
LisätiedotKYMMENEN TARINAA KIVESTÄ
YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotLIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotEtelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML
LisätiedotKAUHANOJA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
KAUHANOJA Kyläkeskiviikko 19.9.2012 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Mitäs puuttuu, sano Punto Toista aisaa, sano Perho Mettästä saadaan, sano Sakkinen Mun on mettä kaikki, sano Martti On mullaki
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotMuinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys
Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotVIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
LisätiedotHämeen liitto. Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti
Hämeen liitto Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti OLAVI VIRTA ~ Sysmäläinen esimerkki ei-fyysisestä kulttuuriperinnöstämme, joka konkretisoi syvällä tajunnassamme sen miltä suomalainen Juhannus maisemassa kuulostaa.
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotMuinaisjäännökset 2004
1 Lammi Ali-Halila pronssikautinen? kivirakenteet 2 3395171 6776081 2 Lammi Teuronlahti kivikautinen asuinpaikat 2 3394305 6752153 3 Lammi Nisula (Hannula) rautakautinen hautapaikat 2 3389926 6775450 4
LisätiedotYLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja
LisätiedotMateriaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi
Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja
LisätiedotHistoriallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014
Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotNIEMI. Kyläkeskiviikko (Levälä ja Niemi) Iina Wahlström Suomen maatalousmuseo Sarka
NIEMI Kyläkeskiviikko 18.10.2017 (Levälä ja Niemi) Iina Wahlström Suomen maatalousmuseo Sarka Levälän ja Niemen isojaon aikaiset rajat nykykartalla Kartta: Google Maps Kartat: Google Maps ja Maanmittaushallituksen
LisätiedotRaportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.
Ahomansikka perinnemaisemien hoitoprojekti Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Kauden aikana Kanta-Hämeessä
LisätiedotSastamala Stormin, Kärppälän ja Karkunkylänseudun. vesihuoltoverkoston alueen muinaisjäännösinventointi 2009
LIITE 4 1 Sastamala Stormin, Kärppälän ja Karkunkylänseudun vesihuoltoverkoston alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
Lisätiedot29. Loimijokilaakson viljelymaisemat
KANTA-HÄME 29. Loimijokilaakson viljelymaisemat 30. Tammelan kulttuurimaisemat 31. Hämeen Härkätien maisemat 32. Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisema 33. Vanajaveden laakso ja Aulanko 34. Hauhon reitin
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotMAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)
1 MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015) Ohjeen päämääränä on selkeyttää ja yhtenäistää maaseudun historiallisten asuinpaikkojen määrittelyyn, rajaamiseen ja nimeämiseen
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotSISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.
SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.1 Väestön ikärakenne Hämeenlinna 2014 ja koko maa 2013
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotMAANJAKOJEN JA KIINTEISTÖSUUNNITTELUN HISTORIAA
Arvo Vitikainen 09.09.2015 MAANJAKOJEN JA KIINTEISTÖSUUNNITTELUN HISTORIAA Eteläsavolaisen Puumalan pitäjän Sorjolan kylän talojen (B F) rintapeltojen lohkojako vuonna 1646 ja saman kylän peltovainio 360
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotKinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4
LisätiedotAkaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013
1 Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: HS-vesi Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Yleiskartat...
LisätiedotMAASEUDUN KULTTUURIMAISEMAT JA MAISEMANÄHTÄVYYDET
MAASEUDUN KULTTUURIMAISEMAT JA MAISEMANÄHTÄVYYDET Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotKuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella
Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän
LisätiedotKUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
KUTTILA Kyläkeskiviikko 14.10.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kartta: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Loimaa (2111 08 Ia.* -/- -) Kylän
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotUotilan kylä vuoden 1903 venäläisessä topografikartassa.
UOTILA HISTORIA Uotilan kylä on perustettu mitä ilmeisimmin jo 1200-luvun aikana. Tällöin kylä koostui kuitenkin vasta yhdestä tai kahdesta talosta. Kylän talomäärä kasvoi 1300- ja 1400-lukujen aikana.
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotVANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI
Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotKOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
LisätiedotYlöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotSipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014
1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
LisätiedotÅ,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS
Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotSuomi-Hämeenlinna: Tieliikennepalvelut 2019/S Hankintailmoitus. Palvelut
1 / 10 Tämä ilmoitus -verkkosivustolla: udl?uri=:notice:124882-2019:text:fi:html -Hämeenlinna: Tieliikennepalvelut 2019/S 054-124882 Hankintailmoitus Palvelut Legal Basis: Direktiivi 2014/24/EU I kohta:
LisätiedotYHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys
YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...
LisätiedotKangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
Lisätiedot28.12.2009 39/004/2009
MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Hämeen liitto Hämeen kunnat Hämeen ympäristökeskus Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotMAISEMAMAAKUNNAT LANDSKAPSPROVINSER DUOVDDAEANAGOTTIT
MAISEMAMAAKUNNAT A B C D E F G H I J Eteläinen rantamaa Lounaismaa Hämeen viljely- ja järvimaa Itäinen järvi-suomi Vaara-Karjala Suomenselkä Oulujärven seutu Pohjanmaa Kainuun ja Kuusamon vaaramaa Peräpohjola-Lappi
LisätiedotKYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
LisätiedotKulttuuriympäristö tutuksi
Kulttuuriympäristö tutuksi YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN Työpaja kulttuuriympäristön historiasta, muutoksesta ja tulevaisuudesta Tavoitteet Työpajan tavoitteena on, että oppilas
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Lisätiedot