MAANJAKOJEN JA KIINTEISTÖSUUNNITTELUN HISTORIAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANJAKOJEN JA KIINTEISTÖSUUNNITTELUN HISTORIAA"

Transkriptio

1 Arvo Vitikainen MAANJAKOJEN JA KIINTEISTÖSUUNNITTELUN HISTORIAA Eteläsavolaisen Puumalan pitäjän Sorjolan kylän talojen (B F) rintapeltojen lohkojako vuonna 1646 ja saman kylän peltovainio 360 vuotta myöhemmin vuonna (Suomen kansallisarkisto säilytysnumero c1: ; Maanmittauslaitos peruskartat n:o ja 09). [http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm] Arvo Vitikainen 2015

2 KIINTEISTÖRAKENNE Tietyn alueen (esimerkiksi kylän tahi erillisen pelto- tai metsäalueen) kiinteistörakenne muodostuu alueen kiinteistörungosta eli alueen tie- ja valtaojaverkosta sekä sen varaan rakentuvasta kiinteistöjen palstajaotuksesta Olemassa oleva kiinteistörakenne on vuosisataisen kehityksen tulosta. Sitä ovat yhdessä muokanneet muun muassa: r luonnonsuhteet, r alueen asutushistoria r taloudelliset, oikeudelliset ja kiinteistötekniset tekijät. Kiinteistöteknisistä toimenpiteistä kiinteistörakenteeseen ovat Suomessa jättäneet jälkensä ennen kaikkea merkittävimmät maareformimme: sarkajako, isojako ja uusjako. Mutta niiden lisäksi kiinteistörakenteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet valtion harjoittamaan asutustoimintaan liittynyt kiinteistönmuodostus ja tilakohtaiset halkomis- ja lohkomistoimitukset sekä erilaiset osittamisrajoitukset.

3 ASUTUSMUOTO JA KYLÄTYYPIT KIINTEISTÖOPISSA prof. Arvid Wiiala Ryhmäasutus Hajaryhmäasutus Tiivis haja-asutus Harva haja-asutus

4 ASUTUS TIIVIISSÄ RYHMÄSSÄ Eteläpohjalainen Rekipellon ryhmäkylä ympäröivine peltomaineen vuonna Vuorela 1975 Rekipelto 2000-luvulla

5 LUONNONSUHTEET MUOVAAVAT KIINTEISTÖRAKENNETTA Prof. Wiialan laatima asumakylien jaottelu kylätyyppeihin perustuu ensisijaisesti kylän peltoalueiden laajuuteen ja muotoon. Peltoalueet ovat olleet ainakin kylätyypin alkuperäisinä määrääjinä. Toissijainen määritysperuste on kylän asutusmuoto eli maatilojen talouskeskusten keskinäinen sijainti. Todelliset kylät sisältävät yleensä useamman kylätyypin piirteitä. Siksi kylätyyppi voidaan valita joko voimakkaimman tunnuspiirteen perusteella tai käyttää useamman kylätyypin yhdistelmää. Jokikylän viljelysalue on pitkä ja kapea joko joen tai suuren puron varrella. Pohjanmaan ja Etelä-Suomen jokilaaksoissa sijaitsevien jokikylien asutus on yleensä hajallaan tai hajaryhmissä. Maatilojen talouskeskukset ovat jokea seuraavan tien tai tiestä haarautuvien teiden varsilla. Ii, Pohjoisranta

6 Harjukylän hallitseva piirre on pitkä ja kapea viljelysalue, joka seuraa harjua. Talouskeskukset ovat tiiviissä hajaasutusmuodossa harjun rinteellä tai alatasanteella. Hämeenkoski, Huljala Järvikylää hallitsee järvi ja järveen päin viettävät pellot. Talouskeskukset ovat peltoaukean halki tai sivuitse kulkevan tien varrella hajallaan tai ryhmissä. Tällaisia kyliä tapaa Sisä-Suomen järvialueilta Ähtäri, Ähtärinranta

7 Kumpukylän viljelysaluetta hallitsee maaston kumpuilu. Hämeelle ja Varsinais- Suomelle tyypillisen kylämuodon talouskeskukset ovat hajallaan tai ryhmissä kylää halkovan tien varrella. Talouskeskukset on rakennettu joko kummulle tai kummun etelä- tai länsirinteelle. Tasankokylän hallitseva piirre on yli kilometrin levyinen ja yli kaksi kilometriä pitkä peltotasanko. Maatilojen talouskeskukset sijaitsevat tasangon halki kulkevan tien varrella tai tästä tiestä haarautuvien teiden varsilla. Asutus on yleensä hajaryhmissä. Loimaa, Vännilä Kauhava, Kangas

8 Metsäkyliä on Itä- ja Pohjois-Suomen metsäseuduilla. Asutus on hajallaan ja talouskeskus on rakennettu pellon sille reunalle, joka on lähinnä tietä. Viljelysalueita erottavat toisistaan metsävyöhykkeet. Rääkkylä, Rasisalo Vaarakylä on Savossa ja Pohjois-Karjalassa tavattava kylätyyppi. Sen talouskeskukset ovat yksikseen tai ryhmissä pienten peltoalueiden yhteydessä yleensä vaarojen päällä. Lieksa, Siltavaara

9 KIINTEISTÖRAKENTEEN KEHITYS SUOMESSA Kivikautinen talo / Kansallismuseo Varhaisimman maanviljelysasutuksen otaksutaan Suomessa muodostuneen yksinäistaloista. Yksinäistalo käsitti kunkin perhekunnan oman tonttialueen rakennuksineen, viljelijäperheen raivaamat, useimmiten kaskenviljelyn kautta syntyneet, epäsäännöllisen muotoiset peltokappaleet sekä mahdollisesti myös yksityiseen pysyvään nautintaan otetut niittymaat. Sysmän kunnan Linnan talo kivikautinen asuinpaikka

10 ASUTUSKYLIEN SYNTY Asutuskylät muodostuivat yksinäistalojen jakamisen kautta ja osaksi siten, että asukkaat raivasivat uusia viljelysmaita ja perustivat uusia asumuksia aikaisempien yksinäistalojen välittömään läheisyyteen, tai jo alun alkaenkin suoritetun kollektiivisen maanvaltauksen kautta. Kirjallisissa lähteissä asutuskylistä on tietoja 1200-luvulta alkaen, joskin kyläasutus voi olla huomattavasti vanhempaakin. Keskiajalle tultaessa kyläasutus oli jo yleistä Suomen lounaisosissa ja tämä keskiaikainen asutus näyttäisi muodostavan perustan suomalaiselle kylä- ja talojärjestelmälle Heudorf bei Messkirch um 1575 Haufendorf.jpg Kyläasutusta Inkerinmaalla

11 Muinaisen suomalaisen kyläyhteisön tunnusmerkit: r säännöllinen kylän peltovainio r yhteinen vainioaitaus Maanviljelyyn siirryttäessä peltoa raivattiin alkuvaiheessa vähän kerrallaan pieninä ja hajanaisina kappaleina. Siellä missä talot sijaitsivat lähekkäin, eri talojen peltoraiviot koskettivat laajetessaan toisiaan ja joutuivat limikkäin. Tämän seurauksena naapurit ryhtyivät rationalisoimaan maatalouttaan aitaamalla yhä suuremmassa määrin peltoja yhteisesti. Eteläsavolaisen Puumalan pitäjän Sorjolan kylän talojen (B F) rintapeltojen lohkojako vuonna 1646

12 KAUPUNKIEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN SYNTY r Perustettiin kuninkaan lahjoitusmaalle r Asemakaava laadittiin 1500-luvun lopulta alkaen r Asemakaava loi kiinteistöjaotuksen OMA KIINTEISTÖREKISTERI: r TONTIT r YLEISET ALUEET MAANMITTAUSLAITOS vs. VANHAT KAUPUNGIT

13 KEHITYS KAUPUNGEISSA 1800-luku 1900-luvun alkupuoli 1600-luku

14 LAPINKYLÄJÄRJESTELMÄ OIKEUS

15 MAANJAOT SUOMESSA UUSJAKO > ISOJAKO VALTAUS - MUINAISJAKO SARKAJAKO 1300 l. Kyläasutuksen synty Yksinäistalot e.kr 1200 jkr AIKA

16 SARKAJAKO ( ) - Upplannin laki Peltojen ja niittyjen jako - Metsät jäivät kylän yhteisiksi - Kruunun erämaat kylien ulkopuolella TALONPOIKIEN OMA JAKO - Mitattiin tangolla 6 kyynärää (330 cm) Hattulan pitäjän Mierolan kylän vainiot vuonna 1749 laaditun kartan mukaan - Kylän jakomiehet -Rekisteröinti käräjillä OMINAISPIIRTEET - sarkojen suuri määrä - yhteisaitaus ja vainiopakko (2 tai 3 vuoroviljely) - karjan yhteislaitumet Niittyosuuksia mitataan tangolla Etelä-Pohjanmaalla Närpiön pitäjässä Tjärlaxin kylässä vuonna Kimitobygdens historia II, 58.

17 Sarkajaon levinneisyysalueeksi jäi meillä suunnilleen Pohjanmaan maakunnan etelärannikolta Kymijoensuulle vedetyn viivan lounaispuoleinen alue eli se Suomi, joka etnografisesti kuului läntiseen kulttuurivyöhykkeeseen. Sarkajako päättyi esiintymisalueillaan 1700-luvun loppupuoliskolla isojaon toimeenpanoon. Muualla Suomessa alkuperäinen jakotapa oli ns. lohkojako, jossa pellot olivat yksityisomistuksessa erimuotoisina lohkoina. Eteläsavolaisen Puumalan pitäjän Sorjolan kylän talojen (B F) rintapellot lohkojaossa vuonna 1646

18 ISOJAKO r Suuri Pohjan sota suurvalta-aseman ja Liivinmaan menetys r Uudistusmielinen talouspolitiikka r Jacob Faggot toi idean isojakoon Englannista 1749 r Valtakunnalliset ja yleistaloudelliset tavoitteet Isojaon toteuttamisajankohta Ennen v Jälkeen v ISOJAON TAVOITTEET: 6 tilukset isoihin palstoihin 6 vainiopakon poisto 6 metsien yhteisomistuksenpurku ha/v Ajankohta Isojaettu pinta-ala ha/v (tasattu viiva)

19 ISOJAON SYITÄ: Valtion välittömät intressit: r Suuren Pohjan sodan jälkeen maantarve asutustoimintaan isojaossa erotettiin ns. liikamaa kruunulle -> valtion metsät r Verotuksen ajantasaistamisen tarve erityisesti Pohjanmaalla r Sarkajako => vainiopakko r Ojitus-, aitaus- ja kulkuongelmat r Yhteiset laidun- ja metsänkäyttöoikeudet aiheuttivat riitoja ja metsän tuhlausta r Tervakaupan johdosta puuston arvo nousi => metsät piti saada jaetuksi r Valtiovalta halusi elvyttää elinkeinoelämää r Talouspolitiikassa korostettiin yksityisten maanviljelijöiden riippumattomuutta

20 r vuoden 1749 maanmittausasetus r vuoden 1757 ja 1775 isojakoasetukset Jos yksikin jakokunnan osakas vaati jakoa, se oli toimitettava ja kaikkien kylän osakkaiden tuli ottaa osaa jakokustannuksiin. Maaherralla oli oikeus määrätä jako toimeenpantavaksi vaikka sitä ei oltu haettukaan ja verollepanon yhteydessä isojako oli myös toimitettava ilman eri hakemusta. ISOJAOSTA TULI SUOMESSA KRUUNUN YLHÄÄLTÄ PÄIN SANELEMA TOIMITUS

21 Ensimmäinen isojako Suomessa oli Laihian pitäjän isojako, johon maaherra antoi määräyksen Laihian kirkkoherra Wacklin vastusti maaherran määräystä ja piti jakoa mahdottomana, kohtuuttomana ja vieläpä moraalittomana. Turun Hovioikeus antoi Wacklinille sakkoa ja vuoden viraltapanon. Jako käynnistyi Mäntsälän kunnan Sääksjärven kylän isojako vuonna 1784 ja saman kylän peltovainio vuonna 2007.

22 Isojaon toimitusprosessi Suomessa 1775 HAILUODON ISOJAKO: Käynnistyi 1775 Pellot jaettu 1779 Niityt jaettu 1801 Metsät ja takamaat jaettu 1836 JAKOPERUSTE Veroluku (manttaali) JYVITYS: Kukin tiluslaji jaettiin 6 luokkaan

23 TALOUSKESKUSTEN SIIRROT r Ryhmäkylissä sijainneet talouskeskusten tonttialueet pyrittiin siirtämään lähemmäs tiluksia (Itä-Uusimaa ja Häme sekä osittain Etelä-Pohjanmaa) r Valtion avustus siirtyjille (kuninkaan kirje v. 1786) r Yhteiset alueet, tiet ja valtaojat Vrt. Keski-Eurooppa

24 Etelähämäläisen Hattulan pitäjän Mierolan kylän vainiot vuonna 1749 laaditun kartan mukaan, jossa sarkajaon periaatteet näkyvät selkeästi. Kirjaimet A ja B merkitsevät eri vainioita, roomalaiset numerot ovat jakolohkoja, kun taas arabialaiset numerot tarkoittavat taloja ja niiden sarkoja. Maanmittari ei ole merkinnyt sarkojen rajoja läheskään kaikkiin lohkoihin. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä jokisuussa. Suomen historian kartasto 1959 Hattulan Mierolan kylä iso- ja uusjaon jälkeen. Tiivis kylä on hajonnut; osa taloista on siirtynyt joen toiselle puolelle ja pellot on jaettu kullekin talolle sarkoja isompina alueina. Suomen historian kartasto 1959

25 UUSJAKOJA VUODESTA 1848 ALKAEN Kihlakunnanoikeuden vahvistama isojako oli tarkoitettu sarkajaon tapaan pysyväksi ja lopulliseksi maanjaoksi, jota ei saanut muuttaa ilman maanomistajien suostumusta. Isojakojen puutteisiin ja heikkoihin lopputuloksiin sekä jakojen hitaaseen etenemiseen alkoi kuitenkin esiintyä kasvavaa tyytymättömyyttä jo 1800-luvun alussa. Kiinteistöjaotus ennen uusjakoa Vuoden 1848 maanmittausohjesäännössä annettiinkin määräykset uusjaosta (isojaon järjestely), joka oli tarkoitettu aikaisemmin suoritettujen puutteellisten ja epätarkoituksenmukaisten isojakojen korjausmenettelyksi Kiinteistöjaotus uusjaon jälkeen

26 TORPPARILAITOS Yhteisten metsien jaosta oli erityistä hyötyä uudisasutukselle ja pellonraivaukselle. Isojaon jälkeen maanomistajat saivat vapaasti ottaa torppareita yksityisille tiluksilleen, eikä se edellyttänyt mitään osittamistoimituksia. Isojaon jälkeen torpparilaitos alkoi tämän vuoksi huomattavasti paisua ja pääasiallisin uudisasutusmuoto 1700-luvun puolivälistä lukien noin 100 vuoden ajan Suomessa olikin torppariasutus. Vuonna 1749 maassa oli kaikkiaan noin talollista ja noin torpparia. Vuonna 1870 talollisia oli noin ja torppareiden lukumäärä oli noin kappaletta. (Wiiala 1952 s. 218 ja 235.) Mäntyharjun kirkkoherran virkatalon Sammallisen torppa Torppa Pihtiputaan Elämäjärvellä

27 MAAREFORMIT LUVULLA Maareformilla tarkoitetaan Torpparivapautus 1918 Torppari = itsenäinen maanviljelijä, joka oli vuokrannut maan tähän tarkoitukseen (vuokra taksvärkkipäivinä). Mäkitupalainen = maataloustyöväkeä tai maaseudulla asuvia muun ammatin harjoittajia, jotka asuivat yleensä pienehköllä vuokratontilla, usein tiiviinä ryhmittyminä. Isojaon jälkeen syntyi torpparilaitos oli pääasiallisin asutusmuoto 1700 luvun puolivälistä lukien noin 100 vuoden ajan. Vuonna 1749 Suomessa oli noin talollista ja noin torpparia. Vuonna 1870 talollisia oli noin ja torppareita noin kpl. yleisimmin valtiovallan toimesta toteutettua suurta maan omistus- ja hallintaoikeuksien muutosta luvun alussa Suomen maaseudun väestöstä oli 23 %:lla oma viljelmä, vuokra-viljelijöitä oli 34 % ja kokonaan tilattomia oli 43 %.

28 Lex Haataja torpparivapautuslaki v laki vuokra-alueiden lunastamisesta Koski alun perin yksityisen vuokranantajan mailla olevia torppia, mutta laajeni myöhemmin koskemaan myös muita vuokranantajia (srk & valtio). v maanvuokra-asetus vuokrasuhteet voimassa vuoteen 1916 torpan ja [lampuotin] omistajalla oikeus lunastaa vuokramaansa enintään 10 ha peltoa ja 20 ha metsää ( ei sovellettu kaupungeissa) mäkitupa-alueen maksimiala oli 2 ha torpasta ja mäkituvasta lunastettiin itsenäisiksi lunastettu alue yhteensä noin 1,3 milj.ha keskimäärin alle 20 ha:n tiloja (5 peltoa) valtio maksoi lunastushinnan (pääasiassa obligaatioina 5%:n korolla) torpan lunastaja korvasi valtiolle vuotuismaksuina (v hintatasossa) vuokralautakunta puheenjohtajana maanmittausinsinööri

29 Lex Kallio 1922 ja vuoden 1936 asutuslaki Lait maan hankkimisesta asutustarkoituksiin. Lain avulla hankittiin maata maattomille. Maata otettiin valtion maasta ja hankittiin vapaaehtoisin kaupoin ja pakkolunastamalla [ensisijaisesti yhtiöiden ja keinottelijoiden maita, rappiotiloja, yms] muodostettiin viljelystilaa (max 20 ha peltoa ja 20 ha metsää) ja asuntotilaa (max 2 ha) II maailmansodan aiheuttama asutustoiminta Siirtoväen pika-asutuslaki karjalaista (12 % koko maan väestöstä) oli talvisodan jälkeen sijoitettava jäljelle jääneeseen Suomeen. Ehdittiin perustaa ennen jatkosodan alkua v noin erityyppistä tilaa.

30 Maanhankintalaki Maata hankittiin MHL:n tarkoituksiin ensisijaisesti valtion maasta ja vapaaehtoisilla kaupoilla. Jos se ei riittänyt pakkolunastettiin alueita rappiotiloista, tilakeinottelijoilta, yhtiöiltä, seurakunnilta, kunnilta, muilta yhteisöiltä ja harrastelijaviljelijöiltä. Jos tämä ei riittänyt lunastaa voitiin yli 15 peltoha:n maatiloista. Maata hankittiin yhteensä noin 2,8 milj. ha ja perustettiin kpl viljelystiloja (peltoa 6-15 ha) kpl asuntoviljelystiloja (peltoa 2-6 ha) kpl asuntotontteja (noin 0,2 ha) kpl lisäalueita kpl yhteismetsiä ja -laitumia mittava rakennusohjelma, n rakennusta (tarvikepula!) 147 maanlunastuslautakuntaa (maanmittari pj, agrologi ja metsänhoitaja + 2 maanomistajaa)

31 Rintamamiestalo Arkkitehti Yrjö Lindgrenin suunnitteleman Tammisuo 3 -talon piirustukset esiteltiin Arkitekten-lehdessä keväällä Sodan jälkeen sen pohjalta suunniteltiin ns. rintamamiestalo. Hannu Auramo vastasi talon rakennesuunnittelusta

32 Kotikylän ympäristö Peruskartta 1960-luvulta Perinteistä maaseutua (asuinja tuotantoympäristöä)

33 Peruskartta 1960-luvulta Peruskartta 2000-luvulta

34 Kotikylän ympäristö Rakennemuutos Maaseudun rakennemuutos Maaltapako EU -maatalouspolitiikka Hallinnon ja lainsäädännön kehittyminen: YM / MMM Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä (MRL)

35 Peltoalue luvulla Rakennemuutos Traktori luvulla Peltoalue luvulla Traktori luvulla

36 Maatilojen lukumäärän Kehitys Tilojen lukumäärä 1000 kpl Aika Kokonaispeltoalan kehitys Kokonaispeltoala 1000 ha Aika

37 KIINTEISTÖRAKENNE PIRSTOUTUU Kartassa on Kalajoen keskeisiä peltoalueita. Alle kahden hehtaarin lohkot on väritetty violetilla. Keskellä virtaavan Kalajoen koillispuolella erottuu Pitkäsenkylän peltoaukea. Pitkäsenkylän alueella tehtiin halkomisuusjako lukujen taitteessa. Kalajoen eteläpuolella Etelänkylän rikkonaisemmat peltoalueet. Vasemmassa yläkulmassa on Kalajoen kunnan keskusta.

38 Metsäalueen sarkajakomaista kiinteistörakennetta Pohjanmaalla

39 KIINTEISTÖRAKENNE PIRSTOUTUU Suomen liityttyä 1995 EU:iin maanviljelijöiden tuloista noin puolet tulee pintaalaperusteisesti Viljelijän pellot sijaitsevat ympäri kylää Tilanpitoa jatkavat viljelijät ostavat ja vuokraavat maata sieltä mistä saavat. Peltolohkokoko säilyy ennallaan ja kiinteistörakenne pirstoutuu

40 Etäisyys > 6 km Ristikkäiskulkeminen on maatilojen kasvava ongelma

41 ISOT KONEET EIVÄT MAHDU PIENILLE PELLOILLE

42 Kyrölääset ajavat keskimäärin 3,1 kilometriä ennen viljelytoimenpiteiden aloittamista. Jos jokainen isäntä käy talouskeskukselta viljelemillään lohkoilla yhden kerran, saadaan matkojen yhteissummaksi kilometriä.

43 KIITOKSIA TARKKAAVAISUUDESTA Arvo Vitikainen 2015

Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema

Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema 29.08.2010 Pitäjänkartta 1840. Jyväskylän yliopisto. Auli Hirvonen, maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Linnaseutu

Lisätiedot

MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op)

MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op) MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op) Arvo Vitikainen Luennon 5.1.2016 sisältö: q mikä on kiinteistö? q Kiinteistöjärjestelmä ja perusrekisterit. Kiinteistöjärjestelmän ja kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

Torpparivapautus (Lex Haataja) Maanvuokraajien määrä kasvoi Venäjän vallan aikana varsin suureksi: ennen itsenäistymistä

Torpparivapautus (Lex Haataja) Maanvuokraajien määrä kasvoi Venäjän vallan aikana varsin suureksi: ennen itsenäistymistä Forssan kaupunki / Lentokuva Vallas Oy. Yläkuvassa 2000-luvun Forssaa. Asutustoiminta muokkasi suomalaisen yhteiskunnan rakenteita myös kaupungeissa ja teollisuustaajamissa. Maanhankintalain mukaan perustettiin

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS KIINTEISTÖJAOTUS KIINTEISTÖREKISTERIYKSIKÖT Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 SUOMALAINEN

Lisätiedot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Isojako ja torpparijärjestelmät

Isojako ja torpparijärjestelmät 68 Isojako ja torpparijärjestelmät Maanmittaus 82:2 (2007) Isojako ja torpparijärjestelmät Heikki K. Lähde Sorakatu 4 A 2, 15830 Lahti Ennen isojakoa sekä kylä- että talojärjestelmä olivat monimuotoisia.

Lisätiedot

Maataloustuotannon edistäminen (joka on ollut suurten tilusjärjestelyjen

Maataloustuotannon edistäminen (joka on ollut suurten tilusjärjestelyjen Pekka V. Virtanen MAAREFORMIT itsenäisessä Suomessa Maanhankintalain mukaisen Jaalangan asutusalueen uusi tie Puolangalla. Kuvassa maanlunastuslautakunnan jäseniä. Kuva: Maanmittauslaitoksen museo, Eino

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-

Lisätiedot

Tieyksiköinnin perusteet

Tieyksiköinnin perusteet Tieyksiköinnin perusteet Elina Kasteenpohja Mitä tieyksiköinti on? Hyödyn mitta, YksTl 23 : 1. mom. Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken jaettava sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

#$ ŗ. % % ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % ' (ŗ'//. ) %-. ŗ #- / /(ŗ%/& //,#' #- (ŗ'/) %% $#( ŗ. 9HSTFMG*affgea+ M P Z M P Q P U J

#$ ŗ. % % ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % ' (ŗ'//. ) %-. ŗ #- / /(ŗ%/& //,#' #- (ŗ'/) %% $#( ŗ. 9HSTFMG*affgea+ M P Z M P Q P U J . B B OL»Z U U ÍU J F U F J E F O M B J U P T ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % (. (ŗ'//. ) %-. ŗ' - / /(ŗ%/&.. //,#' #- ' (ŗ'/) %% $#( ŗ, " 6 1 1 " 5 " 0 6 4 5 " * % &. 6 0 5 0 * 6 " 3,, * 5 & ) 5 6 6 3 * 5 *

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 1 Karhulan kylä Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 2 Mikä Karhula? Olemme Karhulan kylän rajalla, jos kohta Puujalkalan puolella rajaa Karhula alkaa museosta etelään päin ja se sijaitsee Petäjokivarressa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Kiinteistörakenne ja yksityistieliittymät pääteillä Tiehallinnon selvityksiä 43/2006

Kiinteistörakenne ja yksityistieliittymät pääteillä Tiehallinnon selvityksiä 43/2006 Pauli Savela Kiinteistörakenne ja yksityistieliittymät pääteillä Tiehallinnon selvityksiä 43/2006 Pauli Savela Kiinteistörakenne ja yksityistieliittymät pääteillä Tiehallinnon selvityksiä 43/2006 Tiehallinto

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön OAMK 12.11.2014 Mikko Marjomaa Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOS OHJE MML/4/012/2008 Liite 3 Keskushallinto 19.12.2008

MAANMITTAUSLAITOS OHJE MML/4/012/2008 Liite 3 Keskushallinto 19.12.2008 Huomautus: Jäljempänä oleva muistio on tarkoitettu taustatiedoksi harkittaessa osuuksien määräytymistä ennen muistion laatimista 19.6.1986 tehdyissä maanmittaustoimituksissa. MAANMITTAUSHALLITUS Kiinteistöosasto

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen MAANKÄYTTÖ 3/2008

Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen MAANKÄYTTÖ 3/2008 Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen 6 Heikki Ylikangas Väkivalta voitti niin lain kuin oikeudenkin kohtuudesta puhumattakaan. Se velloi kautta Euroopan runsaana keskiajalla ja 1500-luvulla, se kääntyi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA

UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA Juha Hoffrén UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 27.1.2009

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5

SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5 SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5 MITOITUSPERIAATTEET Sysmän kunnanhallitus hyväksyi tämän kappaleen mukaiset mitoitusperusteet 14.3.2011. 1. Loma-asuntojen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

1. Tiedottaminen Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta.

1. Tiedottaminen Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Toimitusnumero 2011-382498 1(5) Kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde: 291-878-1-0 Myllypaikka / Kunta: 291 Kuhmoinen - Sijaintialue: 878 Yhteiset maa-alueet Aika: 15.5.2012 kello 13:00 Paikka: Kuhmoisten

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

31.12.2010. Pohjanmaan maanmittaustoimisto Jari Nykänen

31.12.2010. Pohjanmaan maanmittaustoimisto Jari Nykänen 31.12.2010 Pohjanmaan maanmittaustoimisto Jari Nykänen LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN KIINTEISTÖTEKNISIN TOIMENPITEI- DEN SEKÄ YKSITYISTIETOIMITUSTEN AVULLA KANTATIELLÄ 68 VÄLILLÄ ALAJÄR- VEN HOISKO

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014

Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014 Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...

Lisätiedot