ESITTELYSSÄ TEKNISEN VIESTINNÄN ALAN PALKKAKYSELY KÄÄNTÄJÄ EU TEKSTIEN PURISTUKSESSA KLASSIKKO VASTAAN BESTSELLER HAASTETTA SUOMENTAJALLE

Transkriptio

1 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI ESITTELYSSÄ TEKNISEN VIESTINNÄN ALAN PALKKAKYSELY KÄÄNTÄJÄ EU TEKSTIEN PURISTUKSESSA KLASSIKKO VASTAAN BESTSELLER HAASTETTA SUOMENTAJALLE VUOSIKOKOUS VALITSI HALLITUKSEN

2 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki toimisto@kaj.fi Puheenjohtaja Hanna Boman Puhelin Sähköposti puheenjohtaja@kaj.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 200 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, kun hän on työssä. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa Muista ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai uusi työpaikkasi jäsenpalveluihin! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Harri Ikonen, lakimies Kunta, valtio ja yliopistosektorin virka ja työsuhdeneuvonta Tarja Kullanmäki, lakimies Kunta, valtio, yliopisto ja amk sektorin virka ja työsuhdeneuvonta Juho Heikki Leppänen, lakimies Yksityissektorin työsuhdeneuvonta Tuire Torvela, lakimies Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe ja perintöoikeudellinen neuvonta TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta... 3 Teknisen viestinnän alan palkkakyselyn tulokset... 4 Lokalisoinnin ammattilaiset kokoontuivat Kaliforniassa... 8 Översättningens utmaningar på EU nivå... 9 KAJ:n jäsenten Aslakista lisää työvuosia Ryhtiä hommiin, kokousväki! Klassikot vastaan bestsellerit suomentajan työn haasteet Mindfulness levollisuutta ja keskittymiskykyä työpäiviin Lyhyesti Lukuvinkki: Michael Adams (edit.): From Elvish to Klingon Exploring Invented Languages KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Heidi Mittler, Suvi Seikkula, Anne Soininen, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Näyte erä 80 kpl: Libris Oy, Helsinki. Kannen kuva: ShutterstockShutterstock 2

3 Kajawa syntyy uudestaan Luet viimeistä tämän muotoista Kajawa lehteä. Ensi vuonna Kajawa uudistuu. Tulevaisuudessa Kajawa on aito verkkolehti. Se on ajankohtainen ja iskevä. Uusimman jutun ehtii lukaista kahvikupin äärellä vaikka kesken työpäivän eikä sen selailuun tarvitse hakea linkkiä jäsentiedotteesta tai raivata aikaa. Haluamme ennen kaikkea palvella jäseniämme, Sinua, paremmin. Tarkoituksena on, että lehdessä ilmestyy joka viikko uusi artikkeli. Uusien juttujen ilmestymistä ei tarvitse erityisemmin muistaa, sillä voit tilata niistä RSS syötteen, ja muistutamme artikkeleista kuukausittaisessa jäsentiedotteessamme. Lehden linja ei muutu. Julkaisemme edelleen käännös ja tulkkausalaan ja kieliteollisuuteen sekä alan koulutukseen liittyviä juttuja. Kerromme ajankohtaisia asioita liittyen työelämään. Vinkkaamme myös kiinnostavasta ammattikirjallisuudesta ja esittelemme alan viimeaikaista tutkimusta. Teemme sen nopeammin ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin, sillä nyt meitä ei rajoita näköislehden sivumäärät tai taittoaikataulut. Toimituskuntamme työskentelee paraikaa lehtiuudistuksen parissa, ja tarkoitus on saada työn tulos julkiseksi ensi vuoden alkupuolella. Lehtiuudistus liittyy laajempaan KAJ:n suunnitelmaan kehittää järjestön jäsenviestintää ja palvelua. Lehtiuudistus on myös osa KAJ:n verkkosivujen uudistusta. Uusia verkkosivuja työstetään paraikaa, ja niidenkin on tarkoitus avautua vuoden 2014 alkupuolella. Toivotan tunnelmallista juhla aikaa ja innostavaa ensi vuotta! Hanna Gorschelnik MIRKKA HEININEN 3

4 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Vanessa Sjögren Teknisen viestinnän palkkaus ja työehdot kyselytutkimuksen saldoa Syyskuun lopulla KAJ, Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt SPECIA ja Suomen teknisen viestinnän yhdistys selvittivät kyselytutkimuksella teknisen viestinnän tehtävissä toimivien palkkausta ja työehtoja. Vastaajiksi valittiin yhdistysten jäsenet ammattinimik keiden perusteella, minkä lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata avoimen linkin kautta. KORKEASTI KOULUTETTUJA NAISIA Vastaajia oli 228, joista 71 % on naisia ja 72 % koulutukseltaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ala on selkeästi sekä naisvaltainen että korkeasti koulutettu. Suurin osa vastanneista oli filosofian maistereita (67 %), mutta seassa on myös mm. diplomikielenkääntäjiä (4 %) ja diplomi insinöörejä (3 %). Peräti 48 % vastanneista oli kuitenkin tullut alalle ilman nimenomaista teknisen viestinnän koulutusta. Alan koulutusta saaneista 25 % oli opiskellut teknistä viestintää yliopistossa/ammattikorkeakoulussa ja 25 % oli suorittanut yksittäisiä kursseja. Tässä näkyy se teknisen viestinnän piirre, että moni päätyy alalle vahingossa sen sijaan, että erityisesti lähtisi sille pyrkimään. Ala on ainakin kyselyn perusteella varsin hyvin järjestäytynyttä, sillä vain 11 % vastanneista ei kuulunut mihinkään ammattijärjestöön. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että koska tutkimuskysely lähetettiin nimenomaan KAJ:n ja Specian jäsenille, tämä osa tuloksista ei välttämättä peilaa alan todellista tilannetta. Vastaajista 32 % oli Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen jäseniä. Sukupuoli Nainen Mies Ikäryhmä/vuotta ei tietoa Diplomi-insinööri 3 Filosofian maisteri Humanististen tieteiden kandidaatti 11 Insinööri 4 Kauppatieteiden maisteri 1 Merkonomi 0,4 Teknikko 0,4 Tradenomi 0,4 Diplomikielenkääntäjä 4 Jokin muu 8 Taustatietoja vastaajasta Sukupuoli ja ikä (%, N=228) Vastaajien keski-ikä 39,4 vuotta Taustatietoja vastaajasta Koulutuksesi (tutkinto)? (%, N=228) Koulutus: FM 67 % Tekninen koulutus 7 % Muu koulutus 25 %

5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Taustatietoja vastaajasta Onko sinulla teknisen viestinnän koulutusta? (%, N=228) Kyllä, olen suorittanut teknisen viestinnän opintoja yliopistossa/ammattikorkeakoulussa 25 Kyllä, olen suorittanut aiheeseen liittyviä yksittäisiä kursseja 24 Ei ole 48 En osaa sanoa Hajontaa löytyy sen sijaan siinä mihin ammattijärjestöön teknisen viestinnän ammattilainen kuuluu. KAJ on parhaiten edustettuna kyselytutkimuksien vastaajien joukossa ja 47 % vastanneista oli KAJ:n jäseniä. Seuraavana tulee Specia 27 %:lla vastanneista. Lisäksi otannassa oli mukana mm. Uuden Insinööriliiton (4 %), Tekniikan Akateemisten liiton TEK:n (3 %) ja YTY:n (2 %) jäseniä. Koska KAJ:n ja Specian jäsenten voidaan olettaa olevan ainakin jossain määrin tutkimuksessa yliedustettuna, todellinen hajonta on luultavasti vielä suurempaa. SUURIN OSA ON TYÖSUHTEESSA Suurin osa vastaajista eli 83 % työskenteli työsuhteessa. Yrittäjiä/ammattinharjoittajia oli 8 % ja freelancereitä 2 %. Suurin osa työsuhteessa työskentelevistä työskentelee asiantuntijoina (56 %) ja peräti 91 % heistä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Vastanneista 75 % työskenteli sopimuksen mukaan 37,5 tuntia viikossa, mutta tämä toteutui vain 41 % kohdalla. Peräti 43 % ilmoitti todellisen työajan ylittävän 37,5 tuntia viikossa. Keskimäärin todelli työsuhteessa ammatinharjoittajana/ yrittäjänä freelancerina Olen työtön jonain muuna yli 37,5 tuntia 37,5 tuntia alle 37,5 tuntia Ei vastausta Taustatietoja vastaajasta Työskenteletkö. (%, N=228) Mikä on työsopimuksessasi tai muuten sovittu säännöllinen työaikasi viikossa? Entä mikä on todellinen työaikasi viikossa? Sovittu työaika: keskiarvo: 35,9 pienin: 7 h suurin: 40,5 h Todellinen työaika: keskiarvo: 37,0 pienin: 7 h suurin: 50 h Sovittu työaika Todellinen työaika

6 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry nen työaika oli 1,1 h sovittua pidempi, ja ikäryhmistä erityisesti yli 40 vuotiaat tekevät sovittua pidempää viikkoa. Tuloksissa näkyi myös, että naiset tekivät jonkin verran todennäköisemmin pidempää viikkoa kuin sovittu (46 % naisista verrattuna 38 % miehistä). Pääosin ylityöt korvattiin vapaa aikana tunti tunnista periaatteella (44 %) tai ylitöitä ei tehty lainkaan (36 %). Työaikalain mukaan korotettuina tunteina ylityöt korvattiin 11 % tapauksista ja rahana 16 % tapauksista. YRITTÄJÄT PALKANSAAJIA TYYTYVÄISEMPIÄ Suurin osa työsuhteessa olevista sai sopimuspalkkaa (81 %). Vastaajista 45 % sanoi kuukausipalkkansa vastaavan toimenkuvaansa. Palkankorotukset (yleiskorotukset) määräytyivät jokin työehtosopimuksen mukaan 80 % tapauksista. Yleisin sovellettava työehtosopimus oli Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus (39 %) ja seuraavaksi yleisin oli Suunnittelu ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus (19 %). Itse palkassa oli suurta hajontaa pienimmän ilmoitetun kuukausipalkan ollessa 1600 ja suurimman Keskiarvo oli 3257 /kk ja mediaanipalkka Verrattuna vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen palkan keskiarvo oli noussut hieman silloisesta 3103,22 /kk, mutta mediaanipalkka ei ollut muuttunut lainkaan. Palkka kehityksessä kokemus näyttää olevan selkeästi merkitsevä tekijä, sillä iäkkäämmät/alalla pidempään olleet saavat keskimäärin korkeampaa palkkaa. Tyytyväisiä palkkatasoonsa oli 36 % vastanneista, kun taas 53 % ilmoitti olevansa tyytymätön nykyiseen palkkatasoonsa. Yrittäjät olivat jonkin verran tyytyväisempiä palkkiotasoonsa (43 %). Kuinka ylityösi korvataan? Voit valita useamman vaihtoehdon. Työsuhteessa olevat (%, N=190) En tee ylitöitä Työaikalain mukaan korotettuina tunteina rahana Työaikalain mukaan korotettuina tunteina vapaana Ilman korotuksia tunti tunnista -periaatteella rahana Ilman korotuksia tunti tunnista -periaatteella vapaana Ilman korotuksia osittain rahana Ilman korotuksia osittain vapaana Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettavana rahakorvauksena Korvataan muuten Ei korvata tai ne sisältyvät peruspalkkaan En tiedä Kuukausipalkkasi (bruttopalkka ilman mahdollisia lisiä)? Työsuhteessa olevat/ Keskiarvo ryhmittäin Kaikki Nainen Mies Ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto Muu tutkinto Filosofian maisteri Tekninen koulutus Muu koulutus alalla yli 10 vuotta alalla 7 10 vuotta alalla 4 6 vuotta alalla 0 3 vuotta

7 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Kyllä En En osaa sanoa Eräs kiinnostava asia, joka tutkimuksessa tuli esiin, oli se, että vaikka suurin osa eli 45 % ammatinharjoittajaksi/yrittäjäksi/ freelanceriksi ryhtyneistä oli tehnyt niin, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut, he ovat huomattavasti tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin työsuhteessa olevat (87 % verrattuna 36 %). Tässä näkyy varmasti ammatinharjoittajien, yrittäjien ja freelancereiden suurempi vapaus ja mahdollisuus määrätä työympäristönsä ominaisuuksista verrattuna työsuhteessa työskenteleviin. Yrittäjät kokevat myös työsuhteessa olevia useammin voivansa neuvottelemalla vaikuttaa palkkioonsa/palkkaansa (57 % yrittäjistä verrattuna 29 % työsuhteessa olevista). Tekninen viestintä on alana läheinen kääntämiselle, mutta aivan kuten kääntäjätkin, tekniset viestijät ja kirjoittajat ovat hyvin hajallaan erilaisissa yrityksissä. Tämän tutkimuksen tapaiset kyselyt tuovat tärkeää tietoa alan tilanteesta ja kehittymisestä, joiden avulla järjestöjen on helpompi kohdistaa toimiaan sinne, missä niitä eniten kaivataan. Oletko tyytyväinen nykyiseen työympäristöösi? Yrittäjät vrt työsuhteessa olevat Yrittäjät, freelancerit (N=23) Työsuhteessa olevat (N=190) MIKÄ IHMEEN TEKNINEN VIESTINTÄ? Suomen teknisen viestinnän yhdistys määrittelee teknisen viestinnän seuraavasti: Tekninen viestintä on käyttäjille tarkoitetun informaation suunnittelemista ja tuottamista. Myös teknisenä kirjoittamisena tunnettu ala on siis jotain aivan muuta kuin tekninen kääntäminen. Tekniseen viestinnän kirjoittamispuoleen kuuluu mm. käyttöoppaiden, asennusoppaiden, teknisten tietojen, erilaisten laitteiden esitemateriaalien jne. suunnittelua ja tuottamista. Lähdemateriaalina ovat usein hyvinkin monimutkaiset tekniset suunnittelumateriaalit, joista on insinöörien avustuksella muokattava käyttäjälle tarvittavat tiedot antavia ja helppokäyttöisiä tekstejä. Suunnittelu on tärkeä osa teknistä viestintää, sillä usein on teknisen viestinnän vastuulla miettiä mitä materiaaleja käyttäjä mahtaa tarvita (käyttöopas, asennusopas, huoltoopas, markkinaesite ), missä muodossa ne olisi paras toimittaa (sähköinen, painettu, ladattava, molemmat ), minkälaista kuvamateriaalia oppaisiin tarvitaan, mikä on käyttäjän kannalta tärkeää tietoa ja miten kaikki saadaan ajoissa aikaiseksi. Lisäksi tekniseen viestintään voi kuulua myös valmistajien sisäisten termistöjen kehittämistä ja ylläpitämistä, tuotemateriaalikirjastojen luomista, kehittämistä ja ylläpitämistä, teknistä kääntämistä ym. 7

8 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Jenny Jeskanen Kuulumisia Localization World 2013 Silicon Valley konferenssista Kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui noin 600 ihmistä ja sitä edeltäviin preconference tapahtumiin noin 100 ihmistä. Osallistujat olivat suurimmaksi osaksi Yhdysvalloista, mutta paikalla oli myös useita ihmisiä Euroopasta, Lähi Idästä ja Etelä Amerikasta. Aasian edustus jäi vähäiseksi. Itse osallistuin ennen konferenssia pidettyyn Life Sciences Round Table tapaamiseen, jossa oli läsnä sekä lääketieteellisten laitteiden valmistajien edustajia että käännösvendoreita. Tähän asti vain Euroopan konferensseissa käyneenä selvä ero Amerikan ja Euroopan konferenssien välillä oli se, että siinä missä Euroopassa on tavanomaista käännättää dokumentaatiota kaikille Euroopan kielille (25+ kieltä), Amerikassa oli harvinaista, jos käännätettiin useammalle kuin kolmelle kielelle. SISÄLLÖNTUOTANNON MERKITYS LOKALISOINTIPROSESSISSA Yhdysvaltojen konferenssissa painotettiin sisällöntuotantoa eli lokalisointiprosessin alkupäätä paljon enemmän kuin niissä Euroopan konferensseissa, joissa itse olen käynyt. Mielestäni se oli hyvä, koska suurin osa sisällöstä luodaan kuitenkin nimenomaan englanniksi ja juuri Yhdysvalloissa. On hyvä, jos lokalisoinnin konferenssissa annettaisiin tietoa myös sisällöntuotannon vaiheesta ja siitä, miten siinä vaiheessa voidaan helpottaa sitä myöhemmin tulevaa kääntämistä minkä useimmat yritykset onnistuneesti unohtavat kokonaan. Kuitenkin useimmille yrityksille kääntäminen saattaa olla melko suuri rahareikä, jonka voi hyvällä sisällönsuunnittelulla ja tuotannolla saada pienennettyä. AD HOC -ISTUNTOJA Konferenssissa oli tänä vuonna uutena ad hoc istuntoja nimeltään Unconference. Näiden istuntojen tarkoituksena oli kerätä kiinnostuneet yhteen ja keskustella vain jostakin aiheesta, jonka joku mukaan tuleva heittää ilmoille. Etukäteen siis ei voinut tietää, millaiseen keskusteluun päätyy Yhdysvaltojen Localization World konferenssi järjestettiin Kalifornian piilaaksossa Santa Clarassa. Konferenssin esitysanti oli moninainen, aina sisällöntuotannosta monikieliseen lokalisointiin. Kääntämisen kulua voi pienentää hyvällä sisällön suunnittelulla ja tuotannolla. mukaan. Uutuus otettiin innolla vastaan ja monet kävivätkin yhdessä näistä istunnoista. KÄÄNNÖSTEN AUTOMATISOINTIA Konferenssissa oli useita erilaisia esityksiä käännösten automatisoimisesta eli konekääntämisestä. Esityksissä keskityttiin mm. siihen, millaisiin teksteihin konekäännös sopii, konekääntämisen edellytyksiin sekä jälkiprosessointiin. Konekääntämistä sivuttiin myös sisällöntuotannon esityksissä, joista yksi oli tähdätty nimenomaan konekääntämiseen menevän sisällön tuottamiseen. KÄÄNNÖSTOIMISTON STRATEGIAN LAATIMINEN Omasta mielestäni eräs konferenssin parhaista esityksistä oli Common Sense Advisoryn Hélène Pielmeierin vetämä esitys strategisesta suunnittelusta. CSA on ainoa konsulttiyritys maailmassa, joka keskittyy lokalisoinnin alaan, joten he ovat ainutlaatuisessa asemassa neuvomaan strategian laatimisessa. CSA kehotti keskittymään strategiassa seuraavan vuoden tavoitteisiin sekä olemaan realistinen. Pielmeier painotti esityksessään myös sitä, että tavoitteille on määritettävä onnistumiskriteerit, jotta tavoitteiden saavuttamista ei arvioida vain mutu tuntumalta.. UUSI LÄÄKINTÄLAITEDIREKTIIVI VOIMAAN VUONNA 2014 Moravian Libor Safar piti Life Sciences round table tapahtumassa mielenkiintoisen esityksen uudesta lääkintälaitedirektiivistä, joka tulee voimaan vuonna Direktiivi vaikuttaa sekä fyysisten laitteiden vaatimuksiin että dokumentointivaatimuksiin. Samalla luodaan uusi EU:n valvontaportaali ilmoituksille sekä vaikeiden haittavaikutusten ilmoittamiselle. Portaali tulee sekä terveydenhuollon ammattilaisten että potilaiden käyttöön. Vuoden 2014 Localization World konferenssit järjestetään helmikuussa Bangkokissa, kesäkuussa Dublinissa ja lokakuussa Vancouverissa. 8

9 Översättningsbranschens experter KAJ Text: Heidi Mittler Översättningens utmaningar på EU nivå När det gäller språk i EU sammanhang är principerna för språklig kvalitet desamma som hos oss: språket ska vara klart, enkelt och precist. En av de viktigaste skrivhandledningarna inom EU, dvs. den gemensamma praktiska handledningen, fastslår att klarspråk är normen. I största möjliga utsträckning bör översättarna använda ord som förekommer i normalt språkbruk. Det är viktigt att texten inte uppfattas som översättning i negativ bemärkelse. Vidare konstateras det i handledningen att texter fulla med främmande ord och ordagrant översatta uttryck eller svårbegriplig jargong är orsak till en stor del av den kritik som riktas mot EU lagstiftningen. Problemet är hur principerna för ovan nämnda språkliga kvalitet tolkas i praktiken. När blir en mening för lång och hur långt går det att mottagaranpassa texten? Svaren är heller inte nödvändigtvis desamma för alla språk. Och eftersom EU språket på 23 språk av 24 är översättningar är det oavvisligen så, att hela EU kommuniceras genom det språk som översättningarna består av. På alla språk utom ett, dvs. engelska, är det översättningarna som är gränssnittet mellan EU och medborgarna. Att som översättare ställas inför den grannlaga uppgiften att vara den förmedlande länken mellan den institution som EU är och den vanliga medborgaren kan ge vem som helst ribbskräck. Vid sidan av översättarkompeten kan man inte nog understryka vikten av välskrivna källtexter. Men vem ska översättaren vara trogen när han eller hon sätter i gång med sitt arbete? Författaren, som kanske inte skriver på sitt modersmål, som kanske inte följer EU:s egna skrivanvisningar och som dessutom kanske har skrivit texten under extrem tidspress? Eller ska översättaren snarare vara trogen institutionen och anpassa texten så att den uppfyller de krav som institutionen själv har utarbetat för att säkerställa att institutionens politiska mål uppfylls? Det här är frågor som EU översättarna ställs inför dagligen. ANVISNINGAR MEN INGEN LATHUND Det går att lära sig att mejsla fram texter som i EUsammanhang för författningstexternas del fyller kraven på en god översättning. Målet för översättningarna till t.ex. svenska är att åstadkomma texter som stilmässigt avviker så lite som möjligt från moderna svenska författningstexter. På grund av de formkrav som ställs på EU lagstiftningen inställer sig emellertid vissa dilemman. Översättarna är t.ex. mycket bundna av källtextens formuleringar och har relativt liten frihet att omformulera texten, vilket inledningsvis sätter käppar i hjulet för den som vill utgå från en given modell för klarspråk. En sådan modell existerar inte: EU rätten är en egen rättsordning med egna skrivkonventioner. Ett exempel på en konvention är punktregeln, som innebär att en mening i originaltexten ska motsvara en mening i översättningen. En annan viktig fråga inom EU lagstiftningen är terminologin. Den eviga frågan är: När kan existerande nationell terminologi inom fackområdet användas och när bör EU specifik terminologi skapas? Det sista en översättare ska göra är att översätta termerna på det språkliga ytplanet utan att först ha gjort en begreppsanalys. På engelska är till exempel grey ice en meteorologisk term som avser is av en viss tjocklek. Om man översätter termen till svenska utan att göra en begreppsanalys blir det grå is. Men om man i stället gör en begreppsanalys, visar det sig att motsvarande etablerade term på svenska är medeltjock is. Översättning av EU texter förutsätter ofta ett omfattande termarbete på så gott som alla fackområden, vilket i EU:s flerspråkiga kontext är både svårt och tidskrävande. Fortbildning i terminologisk arbetsmetod har därför visat sig vara värdefullt för såväl terminologer som översättare. Lagstiftningskvaliteten bygger långt på termkvalitet. Ingemar Strandvik, kvalitetschef på Europeiska kommissionen i Bryssel var den mest långväga föredragshållaren på symposiet om författningsöversättning, som ordnades parallellt i Helsingfors och Vasa november 2013 av Föreningen för nordisk filologi. Ingemar Strandvik är en av skribenterna i boken Översättning och tolkning inom EU. Hans artikel handlar om EU-språk och mottagaranpassning. Övrig litteratur: Att översätta EU-rättsakter. Anvisningar. ( Skriva klarspråk. Europeiska kommissionen. ( 9

10 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Anne Soininen SHUTTERSTOCK Apua arkeen ASLAK kurssilta ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus keskittyy niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinninkin parantumiseen ja on tarkoitettu kaikenikäisille KAJ:n jäsenille, jotka haluavat saada ennalta ehkäisevää apua työkykynsä ylläpitämiseksi. ASLAK kurssi käydään yhden vuoden aikana Kuntoutuskeskus Petreassa, Turussa. 22 päivää kestävä kuntoutus jakaantuu viiteen jaksoon, joista kukin kestää 4 5 päivää. KAJ:n jäsen Teresia Ijäs osallistuu parhaillaan viime toukokuussa alkaneelle ASLAK kurssille. Eläkeiän lähestyessä työkyky ja jaksaminen alkoivat mietityttää. Kääntäjähän työskentelee usein paineen alla, ja fyysinen rasitus on aika kova. Ajattelin, että tässä on mahdollisuus pysähtyä ja tarkastella, onko motivaatiota ja intoa jatkaa eläkeikään asti, sanoo Ijäs. REIPPAASTI RYHMÄSSÄ ASLAK kurssilla kuntoutujalle asetetaan yksilölliset työkykyyn liittyvät tavoitteet. Työkyvyn säilyttämistä pohditaan esimerkiksi elämänhallinnan, ravinto ja liikuntatottumusten ja ergonomian kautta. Kahden ensimmäisen päivän aikana kuntoutuja käy henkilökohtaiset keskustelut lääkärin, työelämäasiantuntijan ja psykologin kanssa ja osallistuu kuntotestiin. Koko muu ohjelma tapahtuu ryhmässä. Kääntäjä kärsii istumatyön krempoista ja työ on jatkuvaa taistelua deadlineja ja kiirettä vastaan. Jollekin työpaikan ilmapiiri saattaa aiheuttaa ongelmia, toinen ei pääse irti työajatuksista vapaa ajallakaan. Työssä jaksamista ja arkea kuormittavia tekijöitä ei tarvitse pohtia yksin, vaan KAJ:n jäsenet voivat saada apua ja vertaistukea ensi vuoden elokuussa alkavalla ASLAKkuntoutuskurssilla. 10

11 Ryhmätyöskentely on Ijäksen mukaan hyödyllistä ja antoisaa. Ryhmätyöhön ei kuulu mitään suorittamista, vaan lähinnä se tarkoittaa asiantuntijan johdolla käytäviä yhteisiä keskusteluja. Ryhmään kuuluminen, yhteisten kokemusten käsittely ja keskustelu antavat paljon. Ryhmähenkemme on hyvä, kertoo Ijäs. Ryhmämuotoinen työskentely sisältää keskustelujen lisäksi myös luentoja ja erilaisia liikunnallisia ja toiminnallisia ryhmiä. Ijäksen mukaan Petrean työntekijät ovat kokeneita, mukavia ja aidosti mukana, ja luennoitsijoilla on uusinta tietoa omilta aloiltaan. Myös varsinaisen päiväohjelman jälkeen on mahdollisuus osallistua luennoille ja liikuntaan. Liikuntaa onkin kurssilla runsaasti, mitä Ijäs pitää hyvänä asiana. En ole itse aktiivinen eri liikuntamuotojen harrastaja, mutta ihan konkreettisesti olen saanut kokea, miten liikunta antaa energiaa. Olen myös huomannut, että jaksankin enemmän kuin olen luullut, iloitsee Ijäs. VIRIKKEELLINEN VUOSI Vaikka tavoitteet ovatkin jokaisella kuntoutujalla yksilölliset, käydään prosessia yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Näin työoloja ja ympäristöä voidaan tarkastella Kurssi antaa työkalut, mutta jokaisen on itse päätettävä, mitä haluaa. laajemmin ja parhaimmillaan voidaan löytää parannuskeinoja koko työyhteisön hyväksi. Koska kuntoutus jakaantuu vuoden ajalle, omaan työhön saadaan perspektiiviä, ja työkykyä voidaan seurata pitkäjänteisemmin. Ijäs pitää tärkeänä, että kurssilla opittuja asioita voi sulatella vähitellen ASLAK vuoden aikana. Oma muuttuminen ja työelämän vaatimusten ja jaksamisen osa alueiden analysoiminen vievät aikaa. Muodikkaasti voisi sanoa, että kurssi antaa työkalut, mutta jokaisen on itse päätettävä, mitä haluaa, tiivistää Ijäs. Ijäs on käynyt nyt kolme kuntoutusjaksoa viidestä eli yli puolet koko kuntoutuksesta. Hän osallistuu innolla kaikkeen ja odottaa jo seuraavaa, tammikuussa pidettävää kuntoutusjaksoa. Olen saanut sysäyksen soveltaa saamiani tietoja liikunnasta ja ruokavaliosta omaan arkeeni. Tämän tuloksena olen myös laihtunut viisi kiloa. Kuitenkin stressinhallinnassa on vielä tekemistä. Haastavaa on myös fyysisten oireiden hallinta, eli käsi, olkapää ja niskavaivat, kertoo Ijäs. ASLAK kurssille hakiessaan Ijäkselle oli myös tärkeää, että hän voi osallistua nimenomaan kääntäjien ASLAKiin. Ijäs suosittelee kurssia lämpimästi kaikille. Ei kannata odottaa melkein eläkeikään asti niin kuin minä tein. Kurssi sopii kaikenikäisille! Ryhmässämme on työsuhteessa olevia kääntäjiä, freelancereita, eri kieliin erikoistuneita kääntäjiä ja entisiä kääntäjiä, jotka hoitavat nykyisin muita tehtäviä. Kaikilla on mielenkiintoisia, vaativia työtehtäviä. Olemme erilaisia, mutta meillä on myös paljon yhteistä, joten itse ryhmä ja muihin osallistujiin tutustuminen ovatkin eräitä kurssin parhaita puolia!, kannustaa Ijäs. Seuraava ASLAKkuntoutus elokuussa Jos haluat kurssille, varaa aika (työpaikka)lääkärille. Lääkäri kirjoittaa B lausunnon, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Lausunto toimitetaan yhdessä kuntoutushakemuslomakkeen (Harkinnanvarainen kuntoutus KU132) kanssa Kelaan, joka tekee kuntoutuspäätökset. Hae mennessä. Kela maksaa kurssipäiviltä kuntoutusrahan, majoituksen 2 hengen huoneissa sekä matkakorvauksen 14,25 euroa ylittävältä osalta / suunta. Kurssille valitaan 10 kuntoutuskriteerit täyttävää henkilöä hakemusten saapumisjärjestyksessä, joten toimi heti! Kurssijaksot (ASLAK kurssinro 53522): , 5 vrk , 4 vrk , 4 vrk , 4 vrk , 5 vrk Lisätietoja: kuntoutuskurssihaku ja haku kurssinumerolla Kela, Leena Penttinen, Kuntoutusryhmä, puh Kuntoutuskeskus Petrea, Satu Kiviranta, puh , kurssisihteerit@petrea.fi, 11

12 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen Huonot kokouskäytännöt nousivat esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin, professori Kaisa Miettisen Jyväskylän yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota. On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo. MUKA-KOKOUSTAMINEN PANNAAN Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta. Moinen muka kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pidetään? Miettinen kysyy. Kun kaikki ennakkovalmistelut on tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan. Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa. Ryhtiä hommiin, kokousväki! Siellä se taas pitää yksinpuhelua ja etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että kaikki näpräävät kännyköitään. Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään. Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt, kun olisi sata deadlinea päällä! Kuulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties? Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa kokouksessa. Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo. Hän on joutunut urallaan ajoittain huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain. Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei mitenkään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miettinen kertoo. TYÖRYHMIIN TEHOKKUUTTA Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia professorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä. Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin? Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoonnu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo. 12

13 ROBIN JAREAUX TURHAA NÄENNÄISDEMOKRATIAA Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäisdemokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan. Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta. Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että joutava istuminen turhissa kokouksissa loppuisi? Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa. SAA TAPELLA Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kolmeen tuntiin. Kokousten muoto vaihtelee. Paljon on sellaisia kokouksia, joissa työstetään yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä, Artemjeff kertoo. Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä. Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai liian vähän. Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin. Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla. He kutsuvat yhteiskuntaansa macchiato societyksi, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään. Artemjeffin määritelmä huonosta kokouksesta on myös sellainen, jossa ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta. Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään. HYVÄN KOKOUKSEN TUNTOMERKIT Materiaali ajoissa. Tarkoitus on ilmaistava päätetäänkö vai keskustellaanko. Paikalle, jos läsnäolo on tarpeellinen. Kaikki osallistujat valmistautuvat hyvin. Alkamis ja päättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä. Puheenjohtaja on tärkeä hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot. Lopuksi sovitaan jatkotoimen piteistä. Tehdään pöytäkirja. Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan. 13

14 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Suvi Seikkula Klassikot vastaan bestsellerit suomentajan työn haasteet Neljä suomentajakonkaria pohti Helsingin Kirjamessuilla 2013 sitä, eroaako klassikoiden ja bestsellereiden kääntäminen toisistaan ja keskusteli suomentamisen haasteista. Tunnin aikana käsiteltiin niin työtekniikkaa, kääntäjän asennetta, tekstin tulkintaa kuin kustantamon roolia käännösprosessissa. Paikalle oli kutsuttu suomentajat Kristiina Rikman, Jaana Kapari Jatta, Ville Keynäsja Jyrki Lappi Seppälä. Jokaisella heistä on kokemusta niin kaikkien tuntemien maailmankirjallisuuden merkkiteosten kuin vähemmän tunnettujen kaunokirjallisten teosten kääntämisestä. Kristiina kertoo miettineensä tilaisuuden otsikon, Eroaako klassikoiden ja best sellereiden kääntäminen?, nähdessään, ettei siinä ole järkeä. Kääntäminenhän on aina samanlaista puurtamista. Ville taas ajatteli, että vastaa vain ei ja on loppuajan hiljaa. Pyrkiihän kääntäjä aina tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Myös Jaana Ei kääntäjä voi käskystä kirjoittaa huonosti. oli kysymystä pohtiessaan aluksi samaa mieltä, ja Jyrki taas toteaa, ettei asenteessa tekstiä kohtaan ole vaihtelua. Hänelle on tullut kyllä vastaan tilanteita, joissa pyydetään, ettei hän nyt kääntäisi ihan niin tarkkaan. Mutta eihän kääntäjä voi käskystä kirjoittaa huonosti! Tarkemman pohdinnan jälkeen alkoi löytyä niitä erojakin. KLASSIKOIDEN KÄÄNTÄMINEN VAATII ENEMMÄN AIKAA Lähemmin tarkasteltuna on työn määrässä selvä ero, toteaa Ville ensimmäisenä. Klassikoiden kanssa tarvitaan paljon tutkimustyötä. Esimerkiksi Georges Perecin teoksen Elämä Käyttöohje kääntämiseen meni häneltä kymmenen vuotta, sillä tekstiin oli piilotettu hyvin paljon viittauksia. Parhaita tutkimuksia ovat muut käännökset samasta alkutekstistä, Ville pohtii. Jaana taas käänsi Virginia Woolfin esseitä kauan myös siksi, ettei pää olisi kestänyt niin intensiivistä työtä kahdeksaa tuntia päivässä, vaan välillä piti tehdä muuta. Ero näkyy hänen mukaansa siinäkin, että usein bestsellereiden käännösaikataulu typistetään mahdollisimman pieneksi, jotta myyntimenestys saadaan nopeasti markkinoille. Klassikoiden kanssa on enemmän aikaa. Miten oikeastaan edes määritellään bestseller?, kysyy Jaana. Parhaita taustatutkimuksia ovat muun kieliset käännökset samasta alku tekstistä. Hänen ensimmäinen Harry Potter käännöksensä sai vähälevikkisen kirjan tukea. Entä jos Virginia Woolf alkaakin myydä paljon, onko se silloin bestseller vai klassikko? Kristiina jää pohtimaan aihetta. Ainahan sitä kääntää parhaan kykynsä mukaan, mutta on eri asia tietää, että käännettävää kirjaa on myyty satoja tuhansia kappaleita maailmalla. En tiennyt Alice Munroakääntäessäni 80 luvun alussa, että siitä on tulossa klassikko. Olisinkohan suhtautunut siihen kunnioittavammin, jos olisin tiennyt? SUOMEN KIELI ON KÄÄNTÄJÄLLE HYVÄ APARAATTI Suomentajat syventyvät pohtimaan kielen koukeroita. Suomen kieli on hirmu ilmaisuvoimainen, joten se on kääntäjälle hyvä aparaatti, Kristiina toteaa ja pyytää Harry Pottereita suomentanutta Jaanaa kertomaan uusien termien tehtailusta. Minut tunnetaan siitä, että olen joutunut kääntämään sanoja, joita ei ole olemassa. En koe, että se olisi vaikeaa. Suomen kieli taipuu, ja jokainen keksii sanoja elämänsä aikana, Jaana toteaa. Haasteellista voi sen sijaan olla erikoisalan termien selvittäminen. Jyrki toteaa, että vaikka tekisi kuinka tarkkaa työtä tahansa, aina löytyy se alan ekspertti, joka ei ole tyytyväinen termivalintaan. Kristiinan mukaan on tärkeää nähdä, miten jokin toimii, sillä asia avautuu silloin aivan eri tavalla. Kääntäessään John Irvingin kirjaa, jossa tehtiin siideriä, 14

15 Jyrki Lappi Seppälä (vas.), Jaana Kapari Jatta, Kristiina Rikman ja Ville Keynäs keskustelivat bestsellereiden ja klassikoiden suomentamisesta Helsingin kirjamessuilla. hän etsi käsiinsä siiderintekijän, joka näytti homman käytännössä. Jaana huomauttaa, että asiantuntijoilta tulee joskus asiaa niin paljon, että on vaikea suodattaa sieltä se käännöksen kannalta olennainen. Lisäksi jää kääntäjä miettimään, onko kyse sittenkin fakkikielestä, jota kukaan muu ei käytä. HYVÄÄ KÄÄNNÖSTÄ EI TAJUA KÄÄNNÖKSEKSI Lopuksi on yleisökysymysten aika. Yksi niistä kuuluu: mistä tunnistaa hyvän käännöksen? Ville vastaa heti, että hyvää käännöstä ei tajua käännökseksi. Huono käännös on kömpelö, siinä näkyy alkukielen vaikutus ja se on varovaista. Kristiina taas toteaa: Kääntämisessä ei ole kyse siitä, että käännetään sanoja ja lauseita, siinä käännetään ajatuksia. Pitää siis osata irrottautua alkutekstin lauserakenteista. Jaanan mielestä tärkeintä on kirjailijan ja kirjan hengen ja rytmin tavoittaminen. Rytmin ei tarvitse olla identtinen, vaan sellainen, joka antaa saman tunnelman. Jyrki painottaa, että käännöstä pitää tarkastella kokonaisuutena, eikä saa takertua mahdollisiin pikkuvirheisiin. Ei saa olla näkymätön, muttei myöskään tuoda liikaa itseään esiin. Entä mikä on kustannustoimittajan rooli käännösprosessissa? Vaikka kuvittelee ymmärtävänsä kirjailijaa, aina ei onnistu siinä. Hyvä kustannustoimittaja on toinen silmäpari, pohtii Kristiina. Kustannustoimittaja uskaltaa myös puuttua kääntäjän tekstiin. Kuten Jaana toteaa: Se on pelottavaa, jos kustantajalta tulee käännös takaisin tarkistettuna, eikä ole kuin pari pientä muutosta. Jyrki taas huomauttaa, ettei kyse ole vain virheiden havaitsemisesta, vaan myös siitä, että estetään tekstin puuroutuminen. Monesti sitä löytää korjausehdotuksen ansiosta vielä kolmannen, entistäkin paremman vaihtoehdon, Ville toteaa. Naulan kantaan, vahvistaa Kristiina. KUVA: MARGIT RÄSÄNEN Jyrki Lappi Seppälä Jyrki on suomentanut lähes puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana kymmeniä kaunokirjallisia teoksia ja lukuisia tietokirjoja lähinnä espanjasta ja portugalista. Hän on myös toiminut vuosia Euroopan komission Käännöstoimen pääosaston Suomen käännösyksikön johtajana. Kirjailijoihin, joiden teoksia hän on kääntänyt, lukeutuvat mm. Isabel Allende, Mario Vargas Llosa, Manuel Vázquez Montalbán ja Miguel de Cervantes Saavedra. Jaana Kapari Jatta Jaana aloitti suomentajan uransa kääntämällä Neiti Etsivää. Varsinaista kääntäjän koulutusta hänellä ei ole, mutta kokemuksen tuomaa osaamista sitäkin enemmän. Hänen tunnetuimpia käännöksiään ovat kiistämättä J. K. Rowlingin Harry Potter sarjan kirjat, joiden lisäksi hän on kääntänyt mm. Roald Dahlin, Edgar Allan Poen, Oscar Wilden ja Virginia Woolfin teoksia. Kristiina Rikman Kristiina on työskennellyt suomentajana vuodesta 1973 ja kääntänyt uransa aikana yli sata teosta ruotsista ja englannista suomeen. Hän on kääntänyt mm. John Irvingin ja tänä vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Alice Munron teoksia, sekä kirjailijoita kuten Philip Roth, Ursula Le Guin ja Astrid Lindgren. Ville Keynäs Ville on tunnettu Aku Ankka käännöksistään. Lisäksi hän on kääntänyt paljon ranskankielistä kaunokirjallisuutta ja on mm. saanut Georges Perecin teoksen Elämä Käyttöohje suomennoksesta Coppetin rahaston palkinnon, Arts et Lettres ritarikunnan ritarimerkin ranskalaisen kirjallisuuden suomentajana tekemästään työstä ja Mikael Agricola palkinnon François Rabelaisin teoksen Pantagruelin kolmas kirja suomennoksesta. 15

16 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Anne Soininen Mindfulness voi auttaa oppimaan pois vanhoista kaavoista ja suuntautumaan uutta kohden. Mindfulness levollisuutta ja keskittymiskykyä työpäiviin Pimeä ja kylmä marraskuinen maanantai ilta. Joukko KAJ:n ja Viesti ry:n jäseniä raahustaa työpäivän jälkeen Helsingin keskustaan pitämään syyskokouksiaan. Kaamos painaa kehossa ja työajatukset pyörivät vielä päässä, kun he ennen kokousten alkua kokoontuvat yhteiseen tilaan kuuntelemaan luentoa mindfulnessista. Mind mistä? Kyllä, hyvät kollegat, armas suomemme on jälleen saanut uuden lainasanan, sillä vaikka mindfulnessia onkin yritetty kääntää esimerkiksi tietoisuustaidoiksi tai tietoiseksi läsnäoloksi, mindfulness on jo jäänyt elämään sellaisenaan suomen kieleen. Ennen kuin Innotiimi Oy:ssä työskentelevä Antti Juhani Wihuri kertoo meille lisää tästä lainasanasta, hän teetättää meillä rentoutusharjoituksen. Istumme silmät kiinni paikoillamme. Meitä kehotetaan pohtimaan, miltä kehossamme tuntuu ja kuinka hengitys kulkee. Näihin kahteen asiaan pitäisi keskittyä, mutta aika nopeasti mielessä vilahtaa sata muutakin Levollisessa mielessä syntyy uusia oivalluksia, luovuutta, onnistumisia. asiaa. Itseeni iskee saman tien kääntäjän ammattitauti, ja jään miettimään luennoitsijan sanavalintoja. Sätin itseäni kurittomista ajatuksista. Juuri tähän mindfulness pyrkii vaikuttamaan. Mindfulness on syntynyt tarpeesta kehittää arjen työkaluja mielenhallintaan ja stressitason laskemiseen. Kun mieli, ajatukset ja tunteet rauhoitetaan, keskittyminen paranee, ja voimme olla aidosti läsnä elämässämme. Työkykymme ja hyvinvointimme kohentuvat. PUHDISTA LIITUTAULU Wihurin mukaan työtapamme näyttävät siltä kuin kärsisimme itse aiheutetusta ADHD:stä. Tarkistamme sähköpostin kymmeniä kertoja päivässä, vilkuilemme jatkuvasti puhelintamme, keskeytämme vähän väliä tekemisemme ja siirrämme huomiomme johon 16

17 Työtapamme näyttävät siltä kuin kärsisimme itse aiheutetusta ADHD:stä. kin muuhun. Jatkuvilla häiriöillä on väkisinkin vaikutusta suorituskykyymme ja tutkimusten mukaan hetkellisesti jopa älykkyysosamääräämme. Mindfulnessin avulla on mahdollista rauhoittaa useaan suuntaan hajautunut mieli. Kun mieli on levollinen, vahvistuvat myös ne aivojen alueet, joiden avulla suunnataan huomio uusiin asioihin. Mindfulness harjoitus kesken työpäivän toimii kuten liitutaulu: päivän mittaan monenlaisilla asioilla täyttynyt liitutaulu pyyhitään puhtaaksi ja tyhjäksi, jotta se on jälleen valmis täyttymään uusilla asioilla. Levollisessa ja hetkellisesti tyhjennetyssä mielessä syntyy uusia oivalluksia, luovuutta, onnistumisia. JÄTÄ EGOSI NARIKKAAN Työpaikoilla aiheuttavat ongelmia myös egot ja tunteet. Kuinka monessa palaverissa onkaan paras lopputulos jäänyt saavuttamatta, koska niissä kuljetaan aina samoja, eri egoille tyypillisiä polkuja pitkin. Aivoihimme on kehittynyt valtava määrä tiedostamattomia automaatioita, ja niinpä meillä on valmiit mielipiteet ja toimintatavat yhä useampaan tilanteeseen. Mindfulness voi auttaa oppimaan pois vanhoista kaavoista ja suuntautumaan uutta kohden. Aiempien käsitysten asettamista rajoituksista voi vapautua, kun uusiin tilanteisiin mennään vasta alkajan mielellä: hereillä ja valppaana. HYVÄKSY JA VAIKUTA Mindfulnessissa keskeistä on hyväksymisen asenne. Useinkin olemme etukäteen päättäneet, että myönteisistä kokemuksista pidämme kiinni ja kielteisiä kokemuksia on vastustettava. Mielemme on automaattisesti luonut ristiriitoja itsemme ja maailmankuvamme välille. Kun hyväksymme sen miten asiat ovat, voimme nähdä selvemmin sen, mihin voimme vaikuttaa. Hyväksyvä asenne ei siis tarkoita sitä, että luopuisimme siitä ajatuksesta, että asiaan voi vaikuttaa, vaan se antaa meille vapauden valita, minkälaisen kokemuksen annamme vahvistua. Jos esimerkiksi selkään iskee noidannuoli, voin itse valita, miten siihen Antti Juhani Wihuri suhtaudun: hyväksynkö sen osana elämää vai muutanko sen suoranaiseksi kärsimykseksi kehittämällä päässäni tarinoita, miten monella tavalla elämäni voi tämän vaivan johdosta mennä pilalle. Lopuksi teemme vielä toisen harjoituksen. Jälleen otamme rennon asennon tuolilla ja painamme silmät kiinni. Mietimme kehoamme, keskitymme hengitykseen. Keskitän ajatukset palleaan, jossa tunnen hengitykseni konkreettisimmin. Keskityn. Huomioni hajaantuu jälleen muualle, mutta luennoitsija kehottaa kohtelemaan karkailevia ajatuksia samoin kuin pieniä, sinne tänne säntäileviä koiranpentuja, joita yrittäisin kouluttaa: minun tulee hyväksyä ne ja johdattaa ne kerta toisensa jälkeen lempeästi ja kärsivällisesti takaisin. Harjoituksemme on pitkä, mutta ajatukseni ovat jotenkin rauhallisempia kuin ensimmäisessä rentoutusharjoituksessamme. En komenna itseäni, kun huomaan ajattelevani ulkona kolistelevaa ratikkaa. Totean vain rauhallisesti mielessäni, että pitääpäs taas muistaa keskittyä hetkeen ja hengittämiseen. Kävelen kotiin. En tiedä, sisäistinkö kaiken mitä minulle luennoitiin tai tulenko soveltamaan kuulemaani käytäntöön. Mutta sen tiedän, että olo on kevyt ja levollinen ja että marraskuun kaamos ei haittaa tippaakaan. Mindfulnessin juuret ovat joogan ja meditaation tapaan idän viisausperinteessä. Mindfulness ammentaa buddhalaisuudesta, mutta on 1970 luvulta lähtien tullut osaksi länsimaista lääketiedettä ja psykologiaa. Nykymuotoisen, ei enää uskonnollisia vivahteita sisältävän mindfulnessin tärkeimpänä kehittäjänä ja opettajana pidetään Jon Kabat Zinniä, joka on mm. perustanut stressiklinikan ja mindfulness keskuksen Massachusettsin yliopiston yhteyteen. 17

18 SYYSKOKOUS : Hanna Boman jatkaa KAJ:n puheenjohtajana Käännösalan asiantuntijat KAJ:n syyskokous valitsi FM Hanna Bomanin jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet vuodelle Hallitus järjestäytyy tammikuussa. KAJ:n palkansaajajäsenen jäsenmaksuprosentti päätettiin pitää ennallaan: jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Ammatinharjoittajien jäsenmaksu on ensi vuonna 200 euroa. Vuoden 2014 aikana KAJ:lle laaditaan strategia, jossa määritellään tuleviksi vuosiksi järjestön päämäärä, tehtävä ja tavoitteet. Hallitus tuo strategian hyväksyttäväksi vuoden 2014 syyskokoukseen. Toimintasuunnitelman mukaisesti uudistamme ensi vuonna jäsenviestintäämme: Vuoden alkupuolella avataan yhdistyksen uudistuneet verkkosivut. Jäsenlehti Kajawa ilmestyy jatkossa näköislehden sijaan verkkolehtenä, jolloin siitä tulee ajankohtaisempi ja saavutettavampi. Edunvalvontamme tavoitteena on lisätä jäsenistön uskallusta vaatia, puolustaa ja käyttää omia oikeuksiaan. Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota itsensä työllistävien asemaan työmarkkinoilla. Opiskelijat haluamme kasvattaa osaksi ammattilaisten yhteisöä jo opiskeluaikana, minkä vuoksi teemme yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Koulutusta haluamme kehittää yhdessä oppilaitosten kanssa niin, että työelämä ja koulutus kohtaavat. Vuoden 2013 alusta KAJ:lla on ollut enemmän jäsenmaksutuloja käytettävissään. SeN vuoksi olemme voineet järjestää aiempaa enemmän ammatillista koulutusta ja jäseniltoja. Hyvää palautetta saanutta toimintaa jatketaan myös ensi vuonna ja useammalla paikkakunnalla. Hanna Gorschelnik toiminnanjohtaja Hanna Boman KAJ:N HALLITUS (jäsenten kaudet suluissa) Puheenjohtaja Boman Hanna ( ) Kangasmäki Antti ( ) Lehtinen Sini Tuulia ( ) Nemitz Liisa ( ) Oksanen Hertta ( ) Remes Auli ( ) Sjögren Vanessa ( ) Tuohino Anita (2014) Vahtera Liisa ( ) 18

19 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Vanessa Sjögren Luulisi, että maailmassa, jossa on jo entuudestaan tuhansittain erilaisia kieliä, ei ole juurikaan tarvetta keksiä niitä tieten tahtoen lisää. Mutta niin vain on, että luonnollisten kielien lisäksi maailmassa on myös melkoinen joukko keksittyjä kieliä. Tämän kirjan artikkeleissa tutkitaan niistä joitakin. Kirjan rakenne on oikeastaan varsin kiinnostava: sen kahdeksan lukua analysoivat aihettaan teoreettisemmalla tasolla ja jokaiseen lukuun liittyvä liite puolestaan esittelee käsittelyssä olleen kielen ominaisuuksia tai siihen liittyviä kiinnostavia piirteitä tarkemmin. Näin jokaisesta aiheesta saadaan kaksi eri näkökulmaa ja lukija voi oman harkintansa ja tuntemuksensa mukaan joko lukea liitteet tai jättää ne lukematta. Varsinaisia analyysin alaisia aiheita on tosiaan kahdeksan, joista ensin käsitellään keksittyjä kieliä yleensä ja sitten otantaa eri vaihtoehdoista. Paljon on peräisin kirjallisuudesta: käsittelyssä ovat niin Tolkienin eri kansoilleen keksimät kielet kuin James Joycen, Samuel Beckettin ja Paul Muldoonin uudelleen kuvittelemat irlantilaisuudet. Tämän lisäksi tutkitaan myös muunlaisen median luomia kieliä niin televisiossa (Klingon) kuin videopelien maailmassakin. Ja toki sijaa annetaan myös esperanton tapaisille, käyttökieliksi tarkoitetuille, keksityille kielille sekä ajatukselle, että uudelleen henkiin herätetyt kielet, kuten heprea, ovat ainakin osittain keksittyjä. Kirjan artikkelit ovat tyyliltään hyvin akateemisia, mitä voikin odottaa, kun kustantajana on Oxford University Press ja teoksen toimittajana Indianan yliopiston apulaisprofessori. Lukijalta siis odotetaan sekä Michael Adams (edit.): From Elvish to Klingon Exploring Invented Languages kirjallisuustieteiden että lingvistiikan tuntemusta ainakin jossain määrin ja lukukokemukseen kannattaa asennoitua ennemmin vakavan analyysin kuin kevyen kiinnostuksen kannalta. Toisaalta artikkelit ovat erinomaisesti kirjoitettuja ja hyvin kiinnostavia, kun kuivahtavaan tekstiin jaksaa vähän syventyä. Kaikki aiheet tai pikemminkin kaikki keksityt kielet eivät tietenkään kiinnosta jokaista lukijaa yhtäläisesti. Itse luin innolla Tolkienista, klingonin kielestä ja pelimaailman keksinnöistä, ne kun ovat omaa sydäntä liki. George Orwellin Newspeakia ja Anthony Burgessin Nadsatia käsittelevä artikkeli herätti innostuksen lukea vanhoja suosikkeja jälleen kerran uudelleen. Käyttöön keksityt kielet ja vanhojen kielien uudelleen herättäminen oli kiinnostavaa, mutta ei sen kummempaa. Ja Joyce, Beckett ja Muldoon taas minulle sen verran tuntematonta kirjallisuutta, että heidän kielensä analyysi meni pitkälti omasta ymmärryksestä yli. Joku toinen, enemmän klassiseen kirjallisuuteen tutustunut voi kokea juuri viimeksi mainitun teoksen antoisimmaksi artikkeliksi ja olla sen sijaan täysin ymmällään pelimaailmoiden kummallisuuksista. Tässä kirja onkin erinomainen, sillä vaikka teoksen nimi antaakin ensi silmäyksellä ymmärtää, että siinä keskityttäisiin fantastisempiin aiheisiin, itse asiassa kansien välistä löytyy vähän jotain melkein kaikille kielistä kiinnostuneille. Lisäksi selkeän rakenteen ansiosta teos on helppo lukea siinä järjestyksessä, joka itseä eniten kiinnostaa, ja mieliaiheisiin voi palata ongelmatta myös jälkeenpäin. 19

20 Maistraatinportti 4 A, Helsinki