Kyläpäällikkyys johdanto: Kuka on kyläpäällikkö

Transkriptio

1 Kyläpäällikkyys johdanto: Kuka on kyläpäällikkö Kyläpäällikkö on kyläläisten yhteisessä kokouksessa aina vuodeksi kerrallaan valitsema henkilö. Se on luottamustehtävä, johon usein joudutaan, mutta ihanteellisimmillaan tehtävä, johon hakeudutaan. Kyläpäällikkö on kyläläisten valtuuttama kylän johtaja, luotsaaja, jonka johdolla kyläläiset saavuttavat yhdessä hyväksymänsä kehittämistavoitteet. Kyläpäällikkö on johtaja ja tiimin vetäjä riippuen tilanteesta, kylän kulttuurista ja ryhmän antamasta valtuutuksesta. Hän on kylän keulakuva, jonka tehtävänä on olla kylän edustaja ulospäin, joskus toimia jopa lobbarina kuntaan päin. Hänen tehtävänsä on yhdessä kylän hallituksen kanssa motivoida ja innostaa kylä toimimaan yhdessä aktiivisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jaksaminen keulakuvana edellyttää, että kyläpäällikkö tuntee kylän asukkaat ja silloin tehtäviä voidaan jakaa sen mukaan millaista osaamista kylällä löytyy. Yhdessä tehden myös verkosto kasvaa ja vaikuttamisen kanavat lisääntyvät. Johtaja Johtaja antaa ryhmän toiminnalle suunnan ja toimii muutoksen agenttina. Hyvä johtaja motivoi ja innostaa ihmisiä toimimaan yhdessä sekä edesauttaa toiminnallaan tiimien luovuutta. Hyvä johtaja ojentaa myös auttavan kätensä ja energisoi ihmisiä ylittämään eteen tulevia esteitä. Hyvä itsetuntemus, empatia ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovatkin hyvän johtajan tuntomerkkejä. Johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kommunikoida toiminnan visio alaisilleen. Visio on aktiivinen tahtotila, jota arkikielessä kutsutaan unelmaksi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Vision tehtävä on innostaa luomaan jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Visio antaa ryhmän toiminnalle merkityksen. Visio on myös osa strategiaa. Strategia on yhteistä tietoa yhdistyksestä ja sen toimintatavoista. Se syntyy yhdessä tekemällä. Kun ryhmä halutaan saada mukaan visiointiin, johtajan tärkeimmiksi työkaluiksi nousevat tarina ja kieli, joiden avulla innostus luodaan. Johtajana toimiminen vaatii kaikkien kolmen ulottuvuuden hallitsemista. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisia siinä, miten he johtajuuttaan toteuttavat. Nämä toimintatavat muodostavat erilaisia johtajatyyppejä: Pakottava johtaja - vaatii alaisten myöntymistä omaan tahtoonsa, tee niin kuin sanon - halu saavuttaa, suuri itsekontrolli - soveltuu tilanteisiin, joissa ryhmä on kriisissä tai joku ryhmässä aiheuttaa turhia ongelmia Vauhdittaja - luo korkeat standardit, tee niin kuin minä teen, nyt - oma-aloitteellisuus,halu saada aikaan - soveltuu tilanteisiin, joissa ryhmä on motivoitunut ja tuloksia täytyy saada nopeasti Auktoriteetti - laittaa ihmiset liikkeelle, tule mukaan - hyvä itseluottamus, muutoksen agentti - soveltuu silloin, kun tarvitaan muutosta ja vahvaa suunnannäyttäjää Tunteisiin vetoava johtaja - Yhteishengen luoja, ihmiset tulevat ensin - empaattinen, kommunikoiva - soveltuu tilanteisiin, joissa ryhmä kaipaa rohkaisua tai eheyttämistä 1

2 Demokraattinen johtaja - kannattaa tasa-arvoa, mitä sinä olet mieltä? - yhteistyön ja tiimityöskentelyn puolestapuhuja - Tarvitaan tilanteessa, jossa ryhmässä esiintyy erilaisia näkökulmia, joista täytyy rakentaa yhteinen päätös tai toimintatapa. Valmentaja - auttaa ihmisiä kehittymään., kokeile tätä - empaattinen, hyvä itsetuntemus ja tietoisuus - Valmentajaa tarvitaan kannustamaan ja kehittämään ihmisiä sekä toimintaa. ( Daniel Goleman, Buchananin ja Huczynskin 2004 mukaan) Jokaisella edellä kuvatulla johtajatyypillä on vaikutusta työilmapiiriin ja taloudelliseen menestykseen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tehokas johtaja osaa käyttää kaikkia tyyppejä tilanteen mukaan. Johtajalta vaaditaan empatiakykyä, mutta tarvittaessa myös jämäkkyyttä ihmisten liikkeelle saamiseksi. Pääasiassa johtajan tulisi kuitenkin toteuttaa niin sanottuja positiivisen johtamisen tyyppejä ( auktoriteetti, tunteisiin vetoava johtaja, demokraattinen johtaja, valmentaja). HYVÄN JOHTAJAN OMINAISUUDET EMPATIA - kyky aistia toisten mielialoja ja asettua toisen asemaan TURVALLISUUS - luottamus omaan itseen ja kyky uskaltaa olla riippuvainen muiden tuesta - perustuu hlön henkilökohtaiseen historiaan ja oman elämän prosessointiin HUOLELLISUUS - vaihe vaiheelta tapahtuman (ohjaustilanteen) läpikäynti - kyky delegoida tehtäviä myös muille - sisältää virheistään oppimisen PITKÄJÄNTEISYYS - kestävyys viedä asiat loppuun ryhmän aikataulussa KÄRSIVÄLLISYYS - hiljaisuuden ja arkuuden sietokykyä, kiireettömyyttä odottaa - kaikkien tunteet ja kokemukset yhteiseksi elämykseksi HERKKYYS - kyky aistia toisten mielen liikkeitä - perustuu ja kehittyy opettelemalla itsetuntemusta ja omien tunteiden kuuntelua (esim. mietiskelyssä ja rentoutusharjoituksissa) ROHKEUS - luottamusta ihmisissä oleviin mahdollisuuksiin ja ohikiitävien hetkien ainutlaatuiseen arvoon - valaa uskoa toisiin, innostaa JA TAIDOT VIESTINTÄ - perustaidot 1. myönteinen palaute (jatkuva) 2

3 2. minäviestintä 3. tunteiden kuunteleminen - kyky ilmaista omat tunteet (minä muodossa) SELKEIDEN OHJEIDEN ANTAMINEN - edellyttää ennakkoon ohjeiden huolellista läpikäyntiä TAITO MUUTTAA SUUNNITELMIA TAITO SUHTAUTUA ITSESSÄ ASUVAAN VOIMAAN JA HEIKKOUTEEN - edellyttää omien kehitettävien alueidensa ja vahvuuksien tunnistamista, tunnustamista, tiedostamista ja hyväksymistä - panostaa itsensä kehittämiseen ainakin niiltä osin kuin kehitettävistä alueista aiheutuu ongelmia - opettelee tunnustamaan ryhmässä sekä vahvuudet että heikkoudet rehellisesti ja oikeassa mittasuhteessa KYKY KESTÄÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA - osaa ja uskaltaa kohdata ryhmän voimakkaita kielteisiä tunteita - edellyttää, että ohjaaja tunnistaa omat kielteiset tunteensa ja osaa ilmaista ne rakentavasti (itsetuntemus) ONGELMANRATKAISUTAIDOT - kyky ratkaista kiusaamis-, järjestys- ja työrauhaongelmia Lähteet: Buchanan, D & Huczynski A Organizational behaviour. An introductory text. Prentice Hall. Innostaja Yksi kyläpäällikön tehtävistä on innostaa ja kannustaa kyläläisiä osallistumaan toimintaan ja kehittämään sitä. Kyläpäällikön on oltava itse aidosti innostunut ja kiinnostunut voidakseen innostaa muita. Vaikka yhteisössä toimiminen koetaan yleensä palkitsevana, ei aina ole helppoa aktivoida ihmisiä mukaan toimintaan. Selvittämällä kyläläisten kiinnostuksen kohteita, voidaan kaikille kuitenkin löytää mielekästä ja motivoivaa tekemistä. Mitä on motivaatio? Motivaatio on toiminnan psyykkinen syy eli voima tai vaikutin, joka saa meidät toimimaan. Motiivi voi olla hetkellinen ja kadota heti tavoitteen saavuttamisen jälkeen. Yhtä lailla motiivi saattaa suunnata ihmisen toimintaa vuosia. Motiivit kytkeytyvät tunteisiin ja muodostavat arvojärjestyksiä. Toinen etsii jatkuvasti uusia kokemuksia ja seikkailuja, kun taas toiselle tärkeää ovat rauhalliset koti-illat. Motiivit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin motivaatioihin. Sisäisestä motivaatiosta puhutaan silloin, kun ihminen tekee jotain asian itsensä takia palkkiotta. Ulkoisen motivaation ollessa kyseessä toiminta tapahtuu puolestaan palkkion toivossa tai rangaistuksen pelossa. Toiminta on palkitsevinta silloin, kun se lähtee ihmisen omasta halusta ja tuottaa tyydytystä. Esimerkiksi työpaikalla mielekkäät työtehtävät koetaan usein merkityksellisemmiksi kuin itse palkka. Toisin sanoen rahallinen palkkio ei yksin pysty innostamaan vaan ihminen tarvitsee muita virikkeitä sisäsyntyisen motivaation syntymiseksi. 3

4 Kyläyhteisössä toimimisen lähtökohta on nimenomaan sisäsyntyinen motivaatio. Kuuntelemalla toisten kyläläisten puhetta, kyläpäällikön on mahdollista selvittää mistä kyläläiset ovat kiinnostuneita ja missä tehtävissä he mahdollisesti haluaisivat toimia. Kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin voit saada selville, miten meistä kukin on motivoitavissa. Voit myös pohtia omaa tapaasi motivoitua. Erottelutyylit kuvaavat, miten ihmiset suodattavat saamansa tiedon ja miten tarttuvat olemassa olevaan tietoon. Kun ne tunnistaa, pääsee puhumaan toisen ihmisen kieltä. 1. Motivaation suunta Toiset meistä motivoituvat tavoitteiden kautta. Silloin on tärkeää, että heillä on jotakin, mitä saavuttaa, mitä kohti suunnata toimintansa. He käyttävät puheessaan mielellään sanoja: saada, saavuttaa, tavoittaa. Päinvastainen henkilö motivoituu silloin kun hänellä on vältettäviä asioita, hänen on päästävä eroon jostakin. Hän keskittyy asioihin, joiden ei pitäisi tapahtua ja joita pitäisi välttää. Hänen motivoitumisensa perusta on ratkaisua vaativat ongelmat. Hänen puheessaan kuulee usein sanoja: välttää, pelastua, päästä irti, varoa ongelman vaaraa, varjella, suojella. 2. Motivaation lähde Ihmistä voi ohjata tekemiseen se, mitä he itse katsovat tarpeelliseksi tai he tarvitsevat ulkopuolisen kannustimen tai hyväksymisen. Sisältä ohjautuva ihminen tuottaa itse motivaationsa. Hän haluaa päättää itse missä ja miten työskentelee eikä mielellään hyväksy toisten ohjausta. Hän voi hyväksyä tietoa muilta, mutta päätökset hän haluaa tehdä itse. Hän itse päättää milloin työ on tehty tarpeeksi hyvin. Häntä voidaan motivoida sanomalla: tiedät, voit päättää, osaat valita. Ulkoa ohjautuva ihminen tarvitsee muita suuntaamaan toimintaansa. Hän haluaa ja tarvitsee kuulla muiden mielipiteitä ja arvioin oman työnsä laadusta. Päätöksiä hän ei mielellään tee itsenäisesti. Hänen kuulee puhuvan siitä, kuinka muut ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Hän käyttää mielellään tutkimuksia ja raportteja todistaakseen jonkin asian laadusta. Hänen puheensa on: Muut sanovat ja Ihmiset kertovat 3. Samanlaisuuden / erojen havaitseminen Silloin kun tarkastellaan tapahtumia, toisten huomio kiinnittyy samankaltaisuuteen. He ovat ihmisiä, joita motivoi harmonia. He ovat tyytyväisiä mahdollisimman vähistä muutoksista. Puheessaan he käyttävät paljon yleistyksiä. Heidän puheessaan vilahtelevat sanat: muistuttaa ja samanlainen. Toiset taas tarkastelevat tapahtumia sen mukaan kuinka ne eroavat jostakin tutusta. He huomaavat erilaisuudet, poikkeamat ja suodatukset. He haluavat toimintaan erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. He ihmettelevät, miten toiset voivat tehdä yleistyksiä. He voivat kertoa mielipiteensä vaikka oman etunsa kustannuksella. Heidän puheessaan kuulee sanoja: toisenlainen, päinvastoin. 4. Käsittelemiemme asioiden yksikkökoko voi vaihdella Yksityiskohtainen ihminen käsittelee yksityiskohtia. Hän pitää asioiden järjestyksestä ja hänen on vaikea nähdä kokonaisuuksia. Hän puhuu mielellään yksityiskohdista ja tekee ylimääräisiä tarkennuksia. Hänen puheensa on järjestelmällistä. Hän käyttää sanoja: tarkasti, erityisesti, juuri niin. Yleinen ihminen käsittelee puheessaan suuria kokonaisuuksia. Hän puhuu kokonaiskuvasta ja voi käsitellä yksityiskohtia lyhyen aikaa. Hän käyttää puheessaan vähän ylimääräisiä tarkennuksia ja hyppää helposti asiasta toiseen. Häntä kuunnellessaan kuulee usein sanat kokonaisuus, yleisesti ottaen, laajasti ottaen. 5. Mahdollisuuksien / menettelytapojen havaitseminen Mahdollisuus-ihminen on taitava kehittämään uusia tapoja tehdä asioita. Hän on haluton (jopa kyvytön) seuraamaan annettuja ohjeita, koska hän haluaa tehdä toisella tavalla. Hän uskoo voivansa keksiä paremman 4

5 tavan toimia. Hän motivoituu, kun saa keksiä vaihtoehtoja tai kokonaan uutta. Hänen puheessaan vaihtelevat sanat mahdollisuudet, vaihtoehdot, aueta, valita. Menettelytapaihminen on hyvä olemassa olevien ohjeiden seuraamisessa, joista hän oikein nauttii. Hän ei mielellään ryhdy uusien tapojen kehittämiseen. Hän on jopa neuvoton, jos annettu tapa ei toimi. Motivoituu seuratessaan ohjeita. Hän käyttää mielellään ilmaisuja: oikea tapa, hyväksytty tapa, tunnettu tapa. Erottelutyylit vaihtelevat tilanteen mukaan (työ / vapaa-aika). Tyylit perustuvat henkilön perusarvoihin ja uskomuksiin. Ihmiset pitävät omia tyylejään hyvinä, jopa ainoina oikeina. Samoin he näkevät vastakkaisen tyylin huonona. Lähteet: NLP-koulutuksen monisteet ja kirjallisuus Vilkko-Riihelä, A Psyyke.Psykologian käsikirja. Porvoo: WS Bookwell Oy. Ajanhallinta Kyläpäällikkönä, kuten yleensäkin luottamustoimessa toimiminen, vaatii ylimääräisiä voimavaroja ja sen yhteensovittaminen perhe- ja työelämän kanssa saattaa muodostua vaikeaksi. Miksi ihmiset siis hakeutuvat luottamustoimiin, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ovat usein palkattomia? Vastaus tähän saattaa löytyä yhteisöllisyydestä, sillä yhdessä toimiminen on mielekästä ja antaa meille tunteen siitä, että olemme osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Luottamustoimi avaa myös mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Välillä eteen tulee kuitenkin aikoja, jolloin väsymys ottaa vallaan ja on syytä miettiä omaa jaksamistaan kyläpäällikön tehtävissä. Tällöin voit pohtia seuraavia asioita: 1. Suhteuta kyläpäällikkyys oikeaan mittaansa omassa elämässäsi. Se on luottamustehtävä ei elämäntehtäväsi. 2. Kyläpäällikkönä et ole yksin vastuussa päätöksistä. Päättäminen toteutetaan yhteisvoimin! 3. Kaikkea ei tarvitse itse osata tai tietää. Ympärilläsi on monenlaista osaamista ( hallitus ja kyläläiset). 4. Kun ryhmässä esiintyy eriäviä mielipiteitä ja tunnet olevasi oikeassa, etsi yhdessä muiden kanssa uusia näkökulmia pyri perustelemaan kantasi uudestan. 5. Tarvittaessa anna palaute rakentavassa muodossa. 6. Myös epäonnistuminen ja erehtyminen ovat sallittua. Ota epäonnistuminen oppimiskokemuksena 7. Salli myös kielteiset tunteet. Sekä itsellesi että muille. 8. Liiku ja lepää riittävästi 9. Sinut on valittu kyläpäälliköksi, joten sinuun luotetaan ja osaat asiasi. Lähteet: Heiske, P Hyvinvointia työyhteisöön. Helsinki: Yrityskirja Oy. Härkki-Santala, M Jaksa luottamustoimessa. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy. 5