Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA"

Transkriptio

1 Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA

2

3 Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA SUOMENTANUT MARJA-LIISA HELENIUS

4 Perustuu alkuteokseen and the Pursuit of Happiness First published by the Institute of Economic Affairs, London, January Copyright The Institute of Economic Affairs 2012 Kuten kaikissa Liberan julkaisuissa, teoksessa esitetyt näkemykset ovat tekijöiden omia ja ne eivät edusta Liberan tai sen edustajien kantaa. Liberalla ei ole omaa yhtenäistä linjaa, toimintamallia tai näkemystä sen säädekirjan määrittämän tarkoituksen lisäksi. Raportti on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta Liberan julkaisusarja Kesäkuu 2012 Libera säätiö Sepänkatu Helsinki Julkaisija: Libera instituutti Oy Design: Manual Paino: Inprint, Riika, Latvia 2012 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISBN (epub)

5 Sisällys Kirjoittajat 5 Alkusanat 7 Gustav von Hertzen ONNELLISUUSPOLITIIKKAA? 7 ONNI KARKAA KÄSISTÄ 8 Ovatko tasa-arvoisemmat maat onnellisempia? 10 Christopher Snowdon ONNI ON TASAINEN KÄYRÄ 10 OLEMATON SUHDE ONNELLISUUDEN JA TASA-ARVON VÄLILLÄ 11 TUTKIMUSKIRJALLISUUS ONNELLISUUDESTA JA ERIARVOISUUDESTA 14 ONNELLISUUS JA SUHTEELLINEN TULO 18 VOIMMEKO SITTENKIN SELVITÄ TULOKATEUDESTA? 20 ASENTEET ERIARVOISUUTTA KOHTAAN 21 VIITTEET 28 Onnellisuuspolitiikan sietämätön keveys 30 Marc De Vos ONNELLISUUDEN PALUU POLITIIKKAAN 30 ONNELLISUUSMITTAUKSEN MITTAAMISTA 32 PINNALLINEN ONNELLISUUDEN MUOTO 37 ONNEA, VAPAUTTA VAI OIKEUTTA? 40 KÖYHÄ MUTTA ONNELLINEN? 41 LOPPUSANAT 42 VIITTEET 44 Oppeja itävaltalaisesta ja julkisen valinnan 46 taloustieteestä onnellisuusväittelyssä Peter J. Boettke ja Christopher J. Coyne JOHDANTO 46 KÄSITTEITÄ 48 KÄYTÄNNÖN ASIOITA 51 NEGATIIVISET TAHATTOMAT SEURAUKSET 52 LOPPUSANAT 55 VIITTEET 56

6 4

7 Kirjoittajat Marc De Vos Marc De Vos on professori Ghentin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä Itinera-instituutin pääjohtaja. Itinera-instituutti on puolueeton poliittinen ajatushautomo Brysselissä. De Vos julkaisee, luennoi ja väittelee usein sellaisista aiheista kuin Euroopan integraatio, globalisaatio, työmarkkinareformit, eläkkeet, ikääntyminen, terveydenhuolto sekä hyvinvointivaltio. Hän on kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa useita kirjoja ja artikkeleita. Hänen viimeisin kirjansa on After the Meltdown: The Future of Capitalism and Globalization in the Age of the Twin Crises (Shoehorn, 2010). Christopher Snowdon Christopher Snowdon opiskeli historiaa Lancasterin yliopistossa ja on toiminut kokopäiväisenä kirjailijana ja toimittajana vuodesta 2009 alkaen. Hänen tutkimuksensa keskittyy kieltolakeihin, roskatieteeseen ja julkiseen terveydenhuoltoon. Hän on kirjoittanut teokset The Spirit Level Delusion sekä Velvet Glove, Iron Fist: A History of Anti-Smoking. Hänen viimeisin teoksensa on The Art of Suppression: Pleasure, Panic and Prohibition since Peter Boettke Peter Boettke on taloustieteen professori George Masonin yliopistossa (GMU) sekä kapitalismin tutkimuksen BB&T-professori Mercatus Centerissä GMU:ssa. Hän on myös Review of Austrian Economics -julkaisun päätoimittaja. Peten henkilökohtaiset verkkosivut ovat Christopher Coyne Christopher Coyne on taloustieteen F.A. Harper -professori George Masonin yliopiston Mercatus Centerissä. Hän on myös Review of Austrian Economics -julkaisun Pohjois-Amerikan osion toimittaja. Chrisin henkilökohtaiset verkkosivut ovat 5

8

9 Alkusanat Kolmisenkymmentä vuotta sitten muistan lukeneeni sanomalehdestä haastattelun, jossa eturivin ruotsalainen sosialidemokraatti ilmaisi syvän pettymyksensä puolueensa aikaansaannoksiin. Hän katsoi, että sosialidemokratia oli täysin epäonnistunut päätehtävässään. Siis missä? Emme ole pystyneet tekemään ruotsalaisia onnellisiksi kuului haastateltavan jämerä vastaus. Avomielisyyden puuskassa paljastui hyvää tarkoittavan ammattipoliitikon rajaton kunnianhimo. Ihmisten onnellistaminen on kautta aikojen toiminut hallitsijoiden ja kirkkokuntien sortovallan oikeutuksena. Ylimaallisen jalo päämäärä on pyhittänyt kaikki keinot ja toistuvasti johtanut historiallisiin umpikujiin ja kauhistuttaviin hirmutekoihin. Demokraattisillakin vallanpitäjillä on sisäänrakennettu taipumus riistää ihmisiltä heidän itsemääräämisoikeutensa. Onnellisuuden optimointi on viimeisin veruke sekaantua kansalaisten yksityisasioihin. Onnemme mittaus onkin täydessä käynnissä. Silmänkantamaton työsarka on avautumassa politikoille ja byrokraateille. Haastattelutekniikkaan perustava onnentutkimus on helposti kyseenalaistettavissa. Yhtä kaikki tulokset ovat osin hämmästyttäviä. Esimerkiksi kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden onnellisuuserot ovat yllättävän pienet. Kansainvälisessä vertailussa tulotaso korreloi yllättävän heikosti onnellisuuden kanssa. Onnellisuuspolitiikkaa? Englantilainen ajatuspaja The Institute of Economic Affairs on tuottanut laajan, onnellisuuspolitiikkaa käsittelevän selvityksen. 1 Oheinen julkaisu on laadittu sen pohjalta. Siinä tutkijat valottavat ongelmakenttää eri näkökulmista. Christopher Snowdon toteaa vastoin yleistä käsitystä, että tasa-arvo, ginikertoimella mitattuna, ei korreloi onnellisuuteen ainakaan kehittyneissä maissa. Sitä vastoin naapurikateudella on selvä vaikutus. Lähipiirin tuloerot tai suhteellinen menestys koetaan kiusallisina. Etäiset supervarakkaat eivät herätä vastaavia tunteita. Marc De Vos puolestaan erittelee onnellisuuden mittauksen ongelmia. Hän toteaa, että mitattu onnellisuus parhaimmillaankin on pinnallinen ja ontto käsite. Tärkeimmät kestävän henkisen hyvinvoinnin tekijät jäävät kyselyissä taka-alalle. Alistettu ja näköalaton yksilö voi olla elämäänsä tyytyväisempi kuin stressaantunut yrittäjä tai ahdistunut taiteilija, mutta voiko tästä vetää mitään järkeviä johtopäätöksiä? 1 and the Pursuit of Happiness, toimittanut Philip Booth. 7

10 Peter Boettke ja Christopher Coyne valottavat tätä problematiikkaa taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan näkökulmasta. Onnellisuus on syvästi subjektiivinen kokemus ja siis oleellisilta osiltaan yksilöstä riippuvainen. Mikä tahansa onnellisuuspolitiikka törmää heti kättelyssä ratkaisemattomiin sisäisiin ristiriitoihin. Tekijät päätyvät korostamaan yksilön vapautta kulkea omaa tietään etsiessään ikiomaa kestävää hyvinvointiaan. Onni karkaa käsistä Onnellisuuden maksimointi ei ole oikeutettu poliittinen tavoite eikä ihmisten onni voi eikä saa olla valtiovallan vastuulla. Luulisi, että poliitikoilla olisi riittävästi tehtävää ylläpitäessään kunnon edellytykset vapaiden kansalaisten onnen tavoittelulle. Eri asia on tämän itsekeskeisen pyrkimyksen tarkoituksenmukaisuus. Onni karkaa käsistä, jos sitä määrätietoisesti tavoittelee. Tämän tiesivät jo antiikin kreikkalaiset. Onni ei kuulu inhimillisiin perusoikeuksiin se tulee, jos on tullakseen. Onni ei voi olla pysyvä olotila, vaan se on pikemmin sivutuote, joka kumpuaa mielekkään elämäntehtävän täyttämisestä. Onnen edellytyksiä voi tietenkin parantaa ja epäonnea torjua tai vaimentaa sekä yksilö- että yhteisötasolla. Varmuudella meille jää käteen vain oikeus olla onneton, kukin omalla tavallaan. Se on vapauden ja ihmisarvoisen elämän hinta. Helsingissä Gustav von Hertzen Hallituksen puheenjohtaja Libera säätiö 8

11 9

12 Ovatko tasa-arvoisemmat maat onnellisempia? CHRISTOPHER SNOWDON Onni on tasainen käyrä Kuvio, joka osoittaa, että mitään ei ole tapahtunut viiteenkymmeneen vuoteen, ei ehkä ole lupaavin alku radikaalille teorialle. Sodista, lamoista, öljykriiseistä, inflaatiosta ja valtion vaihtelevasta jalkapallomenestyksestä huolimatta itse todettu onnellisuus Isossa-Britanniassa ei ole muuttunut miksikään. Kun rikollisuuden kasvu räjähti, kansakunta ei sykähtänytkään; kun rikollisuus laski, hymykään ei vilahtanut. Uskonnot kuihtuivat, tauteja parannettiin, poliitikot tulivat ja menivät, korkokannat nousivat ja laskivat, mutta mikään ei hetkauttanut kansan onnellisuuslukeman vaakasuoraa marssia. Kysytäänpä ihmisiltä sitten onnellisuudesta, elämäntyytyväisyydestä tai sosiaalisesta hyvinvoinnista, 1 kansan mielialassa ei juurikaan ole tapahtunut muutosta sitten 1960-luvun eli siis siitä lähtien, kun kyselyitä alettiin tehdä säännöllisesti. Kansalliset onnellisuustutkimukset eivät juurikaan anna toivoa niille, jotka haluaisivat todistaa jonkin ilmiön lisänneen ihmisten onnea viimeisten 50 vuoden aikana. Sen sijaan ne, jotka haluavat todistaa, että jokin ei ole tehnyt meitä onnellisemmaksi, voivat pitää muuttumatonta linjaa todisteena lähes mille tahansa kuvaukselle. Se voisi esimerkiksi osoittaa terveyden tavoittelun olevan hyödytön poliittinen tavoite, jos otetaan huomioon, että kymmenellä vuodella vuoden 1965 jälkeen lisääntynyt todennäköinen elinikä ei ole johtanut onnellisuuden kasvuun. Voidaan myös väittää, etteivät naisten vapautusliike eikä hyvinvointivaltion laajeneminen ole sen kummemmin parantaneet ihmisen tilaa. Tällaisia argumentteja ei juuri koskaan kuulla. Sen sijaan yleensä oletetaan, että taloudellinen kasvu ei ole onnistunut kasvattamaan hyvinvointia, mikä on ainainen väittelyn kohde. Tämä väittely alkoi jo kun Richard Easterlin havaitsi paradoksin nousevan bruttokansantuotteen ja tasaisena pysyvän onnellisuuden välillä USA:ssa vuonna Easterlinin paradoksin ovat tämän jälkeen haastaneet tutkijat, jotka sanovat onnellisuuden olleen myöskin nousussa. 2 Tämä polemiikki ei kuitenkaan ole tämän luvun aiheena. Me tyydymme siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että bruttokansantuotteen suurta kasvua viimeisten 50 vuoden aikana ei ole seurannut subjektiivisen hyvinvoinnin kasvu samassa suhteessa. Vapaamarkkinoiden kriitikoille tämä merkitsee heidän uskomuksensa toteen käymistä eli kapitalismin loppua. Vaikka Easterlin ei koskaan väittänyt, että ihmiset olisivat onnellisempia pysyvän tilan (nollakasvun) taloudessa kuin kukois Vaikka näiden kolmen mittarin välillä on joitakin eroja, tulokset pysyvät melko lailla samoina, ja tulen käyttämään näitä termejä synonyymeina. 2 Veenhoven ja Hagerty, 2003; Stevenson ja Wolfers, 2008; Deaton, 2008.

13 tavassa vapaamarkkinataloudessa, muut ovat väittäneet näin hänen puolestaan. Nämä kasvukriitikot 3 saattaisivat vastahakoisesti myöntää, että kaksi vuosisataa lisääntyvää hyvinvointia on parantanut elintasoa ennennäkemättömästi. He saattaisivat jopa olla houkuteltavissa myöntämään, että elämä on ollut parempaa kapitalistisessa lännessä kuin Neuvostoliiton työläisten paratiiseissa. He väittävät kuitenkin kivenkovaan, että tasaista viivaa osoittava onnellisuus merkitsee sitä, että kasvusta seuraavat hyödyt on viimein puristettu viimeiseen pisaraan ja että ihmisten euforisen tilan saavuttamiseen vaaditaan erilainen taloudellinen järjestelmä. Olematon suhde onnellisuuden ja tasa-arvon välillä Päädyttyään siihen kyseenalaiseen olettamukseen, että taloudellinen pysähtyneisyys ei tee ihmisistä onnettomia, kasvuskeptikot ovat edelleen päätyneet siihen hypoteesiin, että tulojen tasoittamisella tultaisiin saavuttamaan se, mihin tulojen nostamisella ei ilmeisesti kyetä. On ehdotettu, että tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa elävät ihmiset ovat onnellisempia kuin sellaisissa maissa elävät ihmiset, joissa ero rikkaan ja köyhän välillä on suurempi. Jos asia on näin, tarkoittaisi se sitä, että vaurauden uusjako on tärkeämpää kuin vaurauden luominen. Onkin onnekas sattuma, että juuri näin tällaisten väitteiden tekijät ovat aina uskoneet. Ajatus siitä, että egalitaristisissa yhteiskunnissa elämäntyytyväisyys on korkeampi, on yleisempää poliittisten kommentaattoreiden ja vasemmistoaktivistien keskuudessa kuin akateemista kirjallisuutta tuntevien keskuudessa. The Guardianin kolumnisti Polly Toynbee väittää, että jokainen malli osoittaa, että kaikkein eriarvoisimmat yhteiskunnat ovat vähiten onnellisia. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Jopa kirjassa, jota Toynbee käyttää todisteena Tasa-arvo ja hyvinvointi ei kertaakaan suoraan todeta, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat saavat paremmat tulokset onnellisuutta ja hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa. Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksen kantava viesti vaikuttaa todellakin olevan se, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat ovat onnellisempia, mutta nämä sanat on laitettu sen kirjoittajien Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin suuhun, vaikkeivät nämä kaksi yhteiskunnallista epidemologia suurempaa vastarintaa olekaan esittäneet. Kun heitä painostetaan tämän kysymyksen tiimoilta, he toteavat, että eriarvoisuuden ja World Values Survey -tutkimuksen onnellisuusmittausten välillä ei ole mitään yhteyttä 4, vaikka he ovatkin valittaneet, että itse ilmoitetut todisteet ovat tunnetusti epäluotettavia. Vaikka olisivatkin epäluotettavia, eivät ne kuitenkaan ole niin epäluotettavia, etteivätkö Wilkinson ja Pickett käyttäisi näitä itse ilmoitettuja onnellisuustilastoja Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksensa ensimmäisillä sivuilla osoittamaan, että onnel- 3 Ben-Ami, Wilkinson ja Pickett,

14 lisuustasot eivät nouse vaikka rikkaat maat rikastuvat edelleen 5 6. Tämän Easterlinin paradoksiin viittaavan lausuman jälkeen koko loppukirja vakuutteleekin, että vaikka talouskasvu on saavuttanut käyttökelpoisuuden rajat, tuloerojen vähentäminen parantaa kansakunnan suorituskykyä kaikin tavoin lapsikuolleisuudesta jätteiden kierrätykseen. Teos vihjailee vahvasti, että nämä parannukset johtavat onnellisuuden kasvuun, joten Toynbeen virhe on ymmärrettävä. Mutta vaikka kirja sisältää kymmeniä kaavioita kansakuntien suorituksista erilaisten kriteerien kannalta, onnellisuustilastoja ei koskaan koetella samalla tavoin. Vaikka onnellisuustutkimuksia pidetään tarpeeksi luotettavina haastamaan perinteinen uskomus siitä, että korkeammat tulot johtavat suurempaan onnellisuuteen, ei samaa todistetaakkaa vaadita siltä hypoteesilta, että suurempi tulojen tasavertaisuus johtaisi suurempaan onnellisuuteen. Tähän on hyvä syy. Kuvio 1 näyttää täydellisen vastaavuuden puutteen tulojen eriarvoisuuden ja onnellisuuden välillä maailman rikkaimmissa maissa. Itseään egalitaristeiksi kutsuvat ovat innokkaina siteeraamassa subjektiivisen hyvinvoinnin 1960-luvun puolivälistä asti suorana pysyttelevää viivaa murskaavana todisteena siitä, että taloudellinen kasvu on hyödytöntä, mutta he harvoin mainitsevat sitä seikkaa, että eriarvoisuudella ei myöskään ole ollut havaittavaa vaikutusta onnellisuuteen viimeisten 50 vuoden aikana. Easterlinin työn valossa ilmeinen testi olisi eriarvoisuuden vertaaminen onnellisuuden tasoon ajan kuluessa, mutta harvat yhteiskuntatieteilijät ovat vaivautuneet tekemään niin. Arthur C. Brooks on harvinainen poikkeus 7. Tutkimalla yhteiskuntakyselyn America s General Social Survey (GSS) -tutkimuksen tuloksia, hän havaitsi silmiinpistävän yhteyden puutteen näiden kahden muuttujan välillä: Jos egalitaristit ovat oikeassa, keskimääräisten onnellisuuden tasojen pitäisi olla laskemassa. Mutta ne eivät ole. Edellä mainittu GSS osoittaa, että vuonna 1972 väestöstä 30 prosenttia totesi, että he olivat erittäin tyytyväisiä elämäänsä; vuonna 1982 tämä luku oli 31 prosenttia, vuonna 1993 se oli 32 prosenttia ja vuonna 2004 se oli 31 prosenttia. Toisin sanoin mitään huomattavaa muutosta ilmoitetussa onnellisuudessa ei ole tapahtunut vaikka tulojen eriarvoisuus kasvoi jopa puolella. Onnellisuuden tasot ovat todellakin osoittaneet heilahtelua viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta tulojen eriarvoisuus ei selitä mitään näistä Ibid., 8. 6 Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksessa ilmoitetaan myös muut itse ilmoitetut mittaukset, kuten luottamus ja lasten hyvinvointi. 7 Brooks, 2007.

15 Kuvio 1. Erittäin onnellinen tai melko onnellinen (%) ERITTÄIN ONNELLINEN TAI MELKO ONNELLINEN (%) Ruotsi Tanska Japani Norja Suomi Tšekin tasavalta Alankomaat Itävalta Saksa Unkari Irlanti Kanada Sveitsi Belgia Espanja Korea Slovenia Ranska Kreikka Italia ERIARVOISUUS (GINI) Uusi-Seelanti Iso-Britannia Australia Portugali Israel USA Singapore Hong Kong Kuvio 2. Keskimääräinen onnellisuus KESKIMÄÄRÄINEN ONNELLISUUS Keskimääräinen onnellisuus Gini-kerroin GINI-KERROIN

16 Kuvio 2 osoittaa eriarvoisuuden ja onnellisuuden tasojen vertailun USA:ssa vuodesta 1965 eteenpäin. 8 Ilmiselvä yhteyden puute tukee jälleen selvästi näkemystä siitä, että eriarvoisuudella on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta onnellisuuteen. Onnellisuusmittaukset perustuvat väistämättä subjektiiviselle aineistolle ja on jo kauan ollut hyväksyttyä, että ihmiset tottuvat korkeampaan elintasoon ja vain kasvattavat pyrkimyksiään. Tätä jatkuvaan elintason kohentamiseen tähtäävää kaavaa kutsutaan pahaenteisesti hedonistiseksi oravanpyöräksi. Objektiivisemman hyvinvoinnin mittaustavan etsintä johti eräät tutkijat näkemään itsemurhan valintaa merkkinä epäonnellisuudesta 9. Tieteellinen kirjallisuus osoittaa, että eriarvoisuuden ja itsemurhan välillä ei ole positiivista yhteyttä. 10 Kuten kuvio 3 osoittaa, rikkaita kansakuntia verrattaessa vastaavuus on päinvastainen. Itsemurhaluvut ovat keskimäärin matalampia maissa, joissa eriarvoisuus on suurempi negatiivinen yhteys, joka myönnetään jopa Tasaarvo ja hyvinvointi -teoksessa 11. Kirjoittajat kuitenkin väittävät, että korkeampia itsemurhalukuja tasapainottavat alhaisemmat henkirikostilastot, mutta faktat eivät tue tätä argumenttia. 12 Verrataanpa sitten tasa-arvoisempia maita vähemmän tasa-arvoisten kanssa tai tutkitaan jokaista maata pitkällä aikavälillä, kansallinen mieliala pysyttelee itsepäisen välinpitämättömänä tulotason eroavaisuuksia kohtaan. Tämä on totta, katsotaanpa sitten onnellisuutta, subjektiivista hyvinvointia, elämäntyytyväisyyttä tai kaikkien näiden kolmen edustusta. Tutkimuskirjallisuus onnellisuudesta ja eriarvoisuudesta Karkeiden tilastotietojen vertailu kokonaisten maiden välillä on huono työväline, mutta monimutkaisemmat yritykset sen varmentamiseksi, vaikuttaako eriarvoisuus onnellisuuteen, eivät ole tuottaneet vakuuttavaa näyttöä. Näistä ehkäpä ajatuksia herättävin oli tutkimus, jonka suorittivat Alesina kumppaneineen 13 (2004) ja joka osoitti, että eriarvoisuus vaikutti joissain tapauksissa onnellisuuteen, mutta oli pääasiassa riippuvainen sosiaalisista asenteista eikä eriarvoisuudesta sinänsä. Tähän johtopäätökseen tulivat myös Biancotti ja D Alessio (2008), Hopkins (2008) ja Bjørnskov kumppaneineen (2010) tutkimuksissaan. Vaikka saattaisi olla odotettavissa, että rikkaita huolestuttaisi eriarvoisuus vähemmän kuin köyhiä, asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin. Alesinan tutkimuksen mukaan alhaisen tulotason eurooppalaisia eriarvoisuus harmistutti, kun taas alhaisen tulotason amerikkalai Johns ja Ormerod, 2007: Koivumaa-Honkanen et al., 2003; Daly and Wilson, Mellor ja Milyo, 2001; Rodríguez, 2005; Minoiu ja Rodríguez, Wilkinson ja Pickett, 2009: Snowdon, 2010: Jatkossa viitataan vain Alesina.

17 Kuvio 3. Itsemurhalukema per (2009) 30 ITSEMURHALUKEMA PER (2009) 25 Unkari Japani Slovenia Korea 20 Belgia Suomi Sveitsi Itävalta Ranska 15 Ruotsi Tšekin tasavalta Uusi-Seelanti Portugali Tanska 10 Norja Saksa Kanada Irlanti Australia Alankomaat Espanja Iso-Britannia 5 Italia Israel USA Hong Kong Singapore Kreikka ERIARVOISUUS (GINI) siin se ei vaikuttanut lainkaan. Rikkaat amerikkalaiset ilmaisivat useammin harmistusta eriarvoisuudesta kuin köyhemmät maanmiehensä, kun taas vasemmistolaiset olivat herkempiä muutoksiin varakkuuden jakautumisessa Atlantin molemmin puolin. Alesina kumppaneineen selittivät paradoksin amerikkalaisten suvaitsevaisuudesta eriarvoisuutta kohtaan monet Euroopan maat kellistävästä varakkuuserosta huolimatta viittaamalla vallitsevaan uskomukseen siitä, että varakkuus on kovan työn ja meriitin ansiota näkökanta, jonka Euroopassa jakavat laajalti vain rikkaat. Toisin kuin eurooppalaisilla, amerikkalaisilla on taipumusta nähdä eriarvoisuus perusteltuna ja varakkuuden uusjako epäreiluna. Amerikkalaisilla on suurempi usko sosiaaliseen liikkuvuuteen; köyhät uskovat rikastuvansa ja rikkaat pelkäävät köyhtyvänsä. Alesinan mukaan 60 prosenttia eurooppalaisista uskoi köyhien olevan köyhyysloukussa, kun taas vain 30 prosenttia amerikkalaisista ajatteli samoin. Kun heiltä kysyttiin, olivatko köyhät laiskoja, prosenttiluvut olivat täysin päinvastaiset. Perustuivatpa nämä uskomukset todellisuudelle tai eivät, tutkimus osoitti, että käsitykset oikeudenmukaisuudesta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta ovat tärkeämpiä kuin eriarvoisuus itsessään. Eriarvoisuus tekee jotkut ihmiset onnettomammiksi kun taas toiset pitävät siitä. Suurin osa ilmaisee välinpitämättömyyttä. Tämä voi johtua siitä, että he eivät ole tietoisia eriarvoisuuden asteikosta maassaan tai että he eivät pidä eriarvoisuutta luonnostaan epäreiluna. Huolimatta siitä, mitä yksilölliset reaktiot saattavat olla, mikään ei viittaa siihen, että amerikkalaiset tai 15

18 eurooppalaiset olisivat niin närkästyneitä eriarvoisuudesta, että tämä yksittäinen taloudellinen muuttuja voisi olla vastuussa kokonaisen kansakunnan onnellisuuden laskusta. Todisteet siitä, että eriarvoisuus olisi suoraan verrannollinen kansallisen onnellisuuden alhaisiin tasoihin, ovat vähäisiä. Helliwell (2003) päätteli varovasti, että hyvinvoinnin tasot olivat korkeammat kun tulot jakautuivat tasaisemmin, ja Fischer (2009) päätyi siihen tulokseen, että elämäntyytyväisyyspisteillä oli negatiivinen yhteys verojen jälkeisten tulojen eriarvoisuuteen. Graham ja Felton (2005) havaitsivat sekalaisia todisteita siitä, että eriarvoisuus vaikuttaisi onnellisuuteen Latinalaisessa Amerikassa. Ott (2005) ja Clark (2003) puolestaan havaitsivat, että onnellisuudella oli positiivinen yhteys tulojen eriarvoisuuteen, ja jälkimmäinen totesi, että yksilöt näyttävät pitävän eriarvoisuudesta sen sijaan, että olisivat sitä vastaan 14. Tomesin (1986) aikaisempi tutkimus tuli samaan lopputulokseen, ja 119 kansakunnasta tehdyssä tutkimuksessa Berg ja Veenhoven (2010) päättelivät, että eriarvoisuudella ei ollut negatiivista vaikutusta onnellisuuteen. Absoluuttisten tulojen tutkimisen jälkeen Berg ja Veenhoven itse asiassa raportoivat mahdollisista myönteisistä vaikutuksista: Nykymaailmassa kansakuntien tulojen eriarvoisuuden ja kansalaisten keskimääräisen onnellisuuden välillä ei juurikaan ole yhteyttä. Varakkuutta tutkittaessa tulee esiin jossain määrin positiivinen vastaavuus. Ei ole olemassa selkeää tulojen eriarvoisuuden tasoa, jonka jälkeen onnellisuus laskisi. Tulojen eriarvoisuus ei korreloi onnellisuuden eriarvoisuuden kanssa, kun varakkuus on otettu huomioon. Vaikka tulojen eriarvoisuudella saattaa olla huonot puolensa, eriarvoisuuden hyvät puolet selvästikin painavat enemmän. Suurin osa tutkimuksista on todennut, että eriarvoisuudella ei ole huomattavaa vaikutusta onnellisuuteen kumpaankaan suuntaan. Kaikkien listaaminen kävisi pitkäveteiseksi, mutta muutaman esimerkin antaakseni Luttmer (2004) sekä Bjørnskov kumppaneineen (2010) havaitsivat, että eriarvoisuudella ei ollut mitään vaikutusta onnellisuuteen; Fahey ja Smyth (2004) totesivat, että sillä ei ollut vaikutusta elämäntyytyväisyyteen; Senik (2002) ei löytänyt mitään todisteita sen vaikutuksesta onnellisuuteen Venäjällä; Schwarze ja Härpfer (2003) eivät löytäneet todisteita siitä, että eriarvoisuuden väheneminen olisi parantanut hyvinvointia Saksassa; Veenhoven (1996) ei nähnyt yhteyttä tulojen eriarvoisuuden ja onnellisen elinajanodotteen välillä; ja Helliwellin ja Huangin 75 maata koskeva tutkimus (2006) ei havainnut tulojen eriarvoisuudella olevan mitään vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin S. 9 10

19 Lyhyesti sanottuna on olemassa vain häviävän pieni määrä todisteita tukemaan väitettä, että eriarvoisuus vaikuttaisi negatiivisesti yhteiskuntien onnellisuuteen. Eriarvoisuus saattaa vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin riippuen maasta, jossa he asuvat, heidän poliittisista näkökannoistaan ja omista tuloistaan. Nämä vaikutukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai olemattomia, mutta niillä on vähän tai ei lainkaan vaikutusta yhteiskunnan hyvinvointiin sellaisenaan. Kirjallisuuskatselmuksessaan Clark ja Senik (2010) päätyivät siihen tulokseen, että empiirinen tutkimus on pyrkinyt osoittamaan yksiselitteisen yhteyden ex post tulojen eriarvoisuuden ja onnellisuuden välillä. Hopkinsin samankaltaisessa tutkimuksessa (2008) todettiin, että lyhyessä katsauksessa teoreettiseen kirjallisuuteen selvisi, että on olemassa mahdollisia malleja suhteellisista huolista, missä eriarvoisuus on huono ja missä se on hyvä, ja missä eriarvoisuuden eri muodoilla on vastakkainen vaikutus. Libertaarille kommentaattorille Will Wilkinsonille onnellisuutta käsittelevä tutkimuskirjallisuus toimii amerikkalaisen taloudellisen mallin puolustuksena: Tilastotiedot näyttävät, että valtion uusjaon lisääntyminen sen paremmin kuin tulojen eriarvoisuuden alhaisemmat tasot eivät tee meitä onnellisemmiksi, kun taas korkeammat taloudellisen vapauden tasot ja korkea tulojen keskitaso korreloivat vahvasti subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa. 15 Vasemmiston kommentaattoreilla ei juurikaan ole panoksia tämän väitteen alas ampumiseksi. Jopa Richard Layard, joka omaksui eriarvoisuus/onnellisuus -hypoteesin jo aikaisessa vaiheessa 16, hyväksyy, ettei vielä ole suoria todisteita osoittamaan, että eriarvoisuus sinänsä vaikuttaisi tietyn yhteiskunnan yksilöiden onnellisuuteen 17. Kirjassaan Happiness: Lessons from a new science hän myönsi, että oletuksena oli ennen, että ihmiset eivät pidä eriarvoisuudesta. Mutta kasvava määrä todisteita osoittaa, että jotkin ryhmät (sellaiset, jotka ovat liikkuvaisia tai tuntevat olevansa liikkuvaisia) itse asiassa pitävät siitä. Hyväksyttyään sen, että eriarvoisuudella on vähän tai ei lainkaan vaikutusta onnellisuuteen, Layard sen sijaan väittää, että jokainen ylimääräinen ansaittu dollari tuo enemmän onnellisuutta köyhille kuin rikkaille. Tämä saattaa olla totta, mutta vaikka Layard mainitsee tämän tulojen uusjakoa tukevana esimerkkinä, se on oikeastaan vain väite, jonka avulla köyhistä tulisi rikkaampia, eikä ole lähimainkaan varmaa, että köyhät rikastuisivat sen nopeammin vakaassa egalitaristisessa järjestelmässä kuin kasvavilla vapailla markkinoilla. 15 Wilkinson, 2007: Layard Layard, 2005;

20 Onnellisuus ja suhteellinen tulo Kun valtava kasa tutkimuksia ovat teoriaa vastaan, miksi niin monet ihmiset edelleen uskovat lainatakseni London Equality Groupia että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat ovat onnellisempia? Osittain tämä selittyy akateemisen kirjallisuuden tahattomalla vääristymisellä julkisissa tiedotusvälineissä, mutta se on myös seurausta siitä, että tietoviisaat sekoittavat tulojen eriarvoisuuden ja suhteellisen tulon. Tämä sekaannus on ymmärrettävä. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat tarkoittavan samaa, mutta suhteellinen tulo ei merkitse tulojen eriarvoisuutta, kuten Clark ja Senik (2010) osoittavat: Nämä kaksi käsitettä ovat tietenkin erilaiset, sillä tulovertailut viittaavat tiettyyn tuloeroon yksilöiden tulojen ja joidenkin muiden oleellisten osapuolten tulojen välillä, kun taas tulojen eriarvoisuus viittaa tulojen kokonaisvaltaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Tämä erottelu saattaa vaikuttaa päivänselvältä Clarkin ja Senikin kaltaisille onnellisuuden tutkijoille, mutta nämä kaksi konseptia ovat sulautuneet yhteen populaarikirjallisuudessa. Yksinkertaisesti sanottuna suhteellinen tulo erottaa sinut naapuristasi, ystävistäsi ja perheestäsi. Tulojen eriarvoisuus puolestaan viittaa eroon maan rikkaimpien ja köyhimpien ihmisten kesken. Vielä yksinkertaistaen voimme sanoa, että tulojen suhteellisuus saa aikaan kateellisia katseita piha-aidan yli, kun taas tulojen eriarvoisuus houkuttaa etäisten rikkaiden kateutta. Suurin osa tutkimuksista suhteellisten tulojen vaikutuksia koskien on tullut siihen tulokseen, että ihmisten onnellisuuteen todellakin vaikuttavat heidän ympärillään olevien tulot. 18 Vaikutuksen suuruus on kyseenalainen. Jotkin tutkimukset arvioivat, että naapurin ansaitsema ylimääräinen dollari vaikuttaa onnellisuuteen samalla tavoin kuin sentin henkilökohtainen menetys. 19 Näiden projektioiden huipulla sekä Ferrer-i-Carbonell (2005) että Luttmer (2004) laskivat, että naapurin ansaitsemalla ylimääräisellä dollarilla on lähes sama vaikutus onnellisuuteen kuin itse menetetyllä dollarilla. Ystävien ja naapureiden tulot vaikuttavat onnellisuuteen osittain, koska ne vaikuttavat pyrkimyksiin. Kuten Stutzer (2004) on väittänyt, hyvinvointi riippuu ansioiden ja pyrkimysten välisestä kuilusta. Kun vertailuryhmän jäsenet ansaitsevat enemmän ja hankkivat uutta omaisuutta, he näyttävät meille, että elintaso, jonka kerran kuvittelimme kuuluvan vain rikkaille, onkin kaltaistemme ihmisten tavoitettavissa. Tämä on asian yksi puoli. Toinen on suoranainen statusahdistus. Kenties kuuluisin behavioristinen koe tällä alueella oli Harvardin Julkisen terveydenhuollon koulun opiskelijoille tehty tutkimus, jossa he vastasivat kysymyksiin suhteellisesta ja absoluuttisesta tulosta. Kun heiltä kysyttiin, ansaitsisivatko he mieluum Weisbach, Layard, 2005: 46, 252.

21 min dollaria kun muut ansaitsisivat puolet tästä, vai dollaria, kun muut ansaitsisivat kaksinkertaisen määrän. Puolet heistä sanoivat, että he ottaisivat mieluummin alhaisemman palkan kuin alhaisemman statuksen. 20 Tätä huomiota herättävää löydöstä on siteerattu laajalti todisteena suhteellisen tulon valtavasta merkityksestä nykyajan yhteiskunnassa. Se näkyy selvästi sekä Robert H. Frankin Luxury Fever että Happiness- ja Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksissa. Jälkimmäisessä sitä pidetään todisteena siitä, että ihmisten halu suurempiin tuloihin on todellisuudessa halu korkeampaan statukseen 21. Tämä on kaukaa haettu johtopäätös näin vähäisten todisteiden perustella. Koska suurin osa vastaajista oli opiskelijoita, harva ansaitsisi edes dollaria todellisessa elämässä, ja kysely saattoi vaikuttaa hypoteettiselta moraalikokeelta. Alhaisemman summan valinneet saattoivat ilmaista vastenmielisyytensä materialismia kohtaan. Kertoo paljon, että henkilökunnan jäsenistä useimmat eivät olisi uhranneet rahaa statuksen vuoksi. Myöhempi samojen tutkijoiden tutkimus tuotti mielenkiintoisia tuloksia. Kun kysely käännettiin muihin kuin taloudellisiin seikkoihin, 18 prosenttia opiskelijoista olisi mieluummin kärsinyt kaksi epämiellyttävää hammashoitoa yhden sijaan, kunhan muut ihmiset joutuisivat käymään neljä kertaa hammaslääkärillä sen sijaan, ettei heidän tarvitsisi käydä lainkaan. Kolmetoista prosenttia väitti, että he hyväksyisivät korkeammat lapsikuolleisuusluvut sen sijaan, että lapsikuolleisuus muissa maissa olisi vähäisempi kyseessä olivat siis julkisen terveydenhuollon opiskelijat. Kun heille annettiin vaihtoehdoksi olla sairaana kuusi päivää kun muut taas olivat sairaana kaksi päivää, yksitoista prosenttia vastaajista väitti olevansa mieluummin sairaana yhdeksän päivää, kunhan muut olisivat sairaana kaksitoista päivää. Sama määrä vastaajista sanoi, että he mieluummin kärsisivät useammin rikotuista autoista ja pahemmista ilmansaasteista, kunhan rikollisuus ja ilmansaasteet olisivat vielä pahemmat muille. 22 Käytännöllinen tulkinta näistä tuloksista olisi se, että huomattava määrä vastaajista ei ottanut koetta kovin vakavasti, tai ei ymmärtänyt kysymyksiä, tai heillä oli muuten hyvin omituinen elämänkatsomus. Mikä sitten onkaan totuus, on selvää, että taisteluun statuksesta liittyy paljon muutakin kuin tulot. Jos ihmiset ovat valmiita menemään juurihoitoon vain nostaakseen statustaan, on kohtuullista olettaa, että he kilpailevat aivan mistä tahansa. Vaikka suhteellisilla tuloilla on merkitystä, kaikenlaiset muut suhteelliset arvot merkitsevät aivan yhtä paljon. Keskittymällä vain rahaan itseään egalitaristeina pitävät jättävät huomiotta ihmisen sisäisen halun kunnioitukseen ja statukseen, joka ei olisi yhtään vähemmän voimakas vaikka materialistista nautintoa ei olisikaan olemassa. 20 Solnick ja Hemenway, Wilkinson ja Pickett, 2009: Solnick ja Hemenway,

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Demokratian tila Suomessa

Demokratian tila Suomessa Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012 Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012 heikki.paloheimo@uta.fi Populististen puolueiden yhteiset piirteet 1. Ne sitoutuvat määrätyllä alueella

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Onnellisuuden taloustieteestä 1

Onnellisuuden taloustieteestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 3/2005 Onnellisuuden taloustieteestä 1 KIRJA- ARVOSTELUJA Onnellisuuden taloustieteestä Richard Layard 2005: Happiness Lessons from a New Science. Penguin. Lontoo.

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Antti Alaja - Tuloerot takaisin agendalle

Antti Alaja - Tuloerot takaisin agendalle Antti Alaja - Tuloerot takaisin agendalle Author : admin Antti Alaja on projektikoordinaattori Kalevi Sorsa -säätiössä. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on jo pitkään ilmaistu huolestuneisuutta

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS VTT Petri Minkkisen teos Suomen tila Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä on yhteiskunnallisen pamfletin suuntaan kallistuva kirja, jossa perusteltuun argumentaatioon

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot