Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA"

Transkriptio

1 Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA

2

3 Onni karkaa aina käsistä POLIITIKOT VÄÄRÄLLÄ ASIALLA SUOMENTANUT MARJA-LIISA HELENIUS

4 Perustuu alkuteokseen and the Pursuit of Happiness First published by the Institute of Economic Affairs, London, January Copyright The Institute of Economic Affairs 2012 Kuten kaikissa Liberan julkaisuissa, teoksessa esitetyt näkemykset ovat tekijöiden omia ja ne eivät edusta Liberan tai sen edustajien kantaa. Liberalla ei ole omaa yhtenäistä linjaa, toimintamallia tai näkemystä sen säädekirjan määrittämän tarkoituksen lisäksi. Raportti on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta Liberan julkaisusarja Kesäkuu 2012 Libera säätiö Sepänkatu Helsinki Julkaisija: Libera instituutti Oy Design: Manual Paino: Inprint, Riika, Latvia 2012 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISBN (epub)

5 Sisällys Kirjoittajat 5 Alkusanat 7 Gustav von Hertzen ONNELLISUUSPOLITIIKKAA? 7 ONNI KARKAA KÄSISTÄ 8 Ovatko tasa-arvoisemmat maat onnellisempia? 10 Christopher Snowdon ONNI ON TASAINEN KÄYRÄ 10 OLEMATON SUHDE ONNELLISUUDEN JA TASA-ARVON VÄLILLÄ 11 TUTKIMUSKIRJALLISUUS ONNELLISUUDESTA JA ERIARVOISUUDESTA 14 ONNELLISUUS JA SUHTEELLINEN TULO 18 VOIMMEKO SITTENKIN SELVITÄ TULOKATEUDESTA? 20 ASENTEET ERIARVOISUUTTA KOHTAAN 21 VIITTEET 28 Onnellisuuspolitiikan sietämätön keveys 30 Marc De Vos ONNELLISUUDEN PALUU POLITIIKKAAN 30 ONNELLISUUSMITTAUKSEN MITTAAMISTA 32 PINNALLINEN ONNELLISUUDEN MUOTO 37 ONNEA, VAPAUTTA VAI OIKEUTTA? 40 KÖYHÄ MUTTA ONNELLINEN? 41 LOPPUSANAT 42 VIITTEET 44 Oppeja itävaltalaisesta ja julkisen valinnan 46 taloustieteestä onnellisuusväittelyssä Peter J. Boettke ja Christopher J. Coyne JOHDANTO 46 KÄSITTEITÄ 48 KÄYTÄNNÖN ASIOITA 51 NEGATIIVISET TAHATTOMAT SEURAUKSET 52 LOPPUSANAT 55 VIITTEET 56

6 4

7 Kirjoittajat Marc De Vos Marc De Vos on professori Ghentin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä Itinera-instituutin pääjohtaja. Itinera-instituutti on puolueeton poliittinen ajatushautomo Brysselissä. De Vos julkaisee, luennoi ja väittelee usein sellaisista aiheista kuin Euroopan integraatio, globalisaatio, työmarkkinareformit, eläkkeet, ikääntyminen, terveydenhuolto sekä hyvinvointivaltio. Hän on kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa useita kirjoja ja artikkeleita. Hänen viimeisin kirjansa on After the Meltdown: The Future of Capitalism and Globalization in the Age of the Twin Crises (Shoehorn, 2010). Christopher Snowdon Christopher Snowdon opiskeli historiaa Lancasterin yliopistossa ja on toiminut kokopäiväisenä kirjailijana ja toimittajana vuodesta 2009 alkaen. Hänen tutkimuksensa keskittyy kieltolakeihin, roskatieteeseen ja julkiseen terveydenhuoltoon. Hän on kirjoittanut teokset The Spirit Level Delusion sekä Velvet Glove, Iron Fist: A History of Anti-Smoking. Hänen viimeisin teoksensa on The Art of Suppression: Pleasure, Panic and Prohibition since Peter Boettke Peter Boettke on taloustieteen professori George Masonin yliopistossa (GMU) sekä kapitalismin tutkimuksen BB&T-professori Mercatus Centerissä GMU:ssa. Hän on myös Review of Austrian Economics -julkaisun päätoimittaja. Peten henkilökohtaiset verkkosivut ovat Christopher Coyne Christopher Coyne on taloustieteen F.A. Harper -professori George Masonin yliopiston Mercatus Centerissä. Hän on myös Review of Austrian Economics -julkaisun Pohjois-Amerikan osion toimittaja. Chrisin henkilökohtaiset verkkosivut ovat 5

8

9 Alkusanat Kolmisenkymmentä vuotta sitten muistan lukeneeni sanomalehdestä haastattelun, jossa eturivin ruotsalainen sosialidemokraatti ilmaisi syvän pettymyksensä puolueensa aikaansaannoksiin. Hän katsoi, että sosialidemokratia oli täysin epäonnistunut päätehtävässään. Siis missä? Emme ole pystyneet tekemään ruotsalaisia onnellisiksi kuului haastateltavan jämerä vastaus. Avomielisyyden puuskassa paljastui hyvää tarkoittavan ammattipoliitikon rajaton kunnianhimo. Ihmisten onnellistaminen on kautta aikojen toiminut hallitsijoiden ja kirkkokuntien sortovallan oikeutuksena. Ylimaallisen jalo päämäärä on pyhittänyt kaikki keinot ja toistuvasti johtanut historiallisiin umpikujiin ja kauhistuttaviin hirmutekoihin. Demokraattisillakin vallanpitäjillä on sisäänrakennettu taipumus riistää ihmisiltä heidän itsemääräämisoikeutensa. Onnellisuuden optimointi on viimeisin veruke sekaantua kansalaisten yksityisasioihin. Onnemme mittaus onkin täydessä käynnissä. Silmänkantamaton työsarka on avautumassa politikoille ja byrokraateille. Haastattelutekniikkaan perustava onnentutkimus on helposti kyseenalaistettavissa. Yhtä kaikki tulokset ovat osin hämmästyttäviä. Esimerkiksi kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden onnellisuuserot ovat yllättävän pienet. Kansainvälisessä vertailussa tulotaso korreloi yllättävän heikosti onnellisuuden kanssa. Onnellisuuspolitiikkaa? Englantilainen ajatuspaja The Institute of Economic Affairs on tuottanut laajan, onnellisuuspolitiikkaa käsittelevän selvityksen. 1 Oheinen julkaisu on laadittu sen pohjalta. Siinä tutkijat valottavat ongelmakenttää eri näkökulmista. Christopher Snowdon toteaa vastoin yleistä käsitystä, että tasa-arvo, ginikertoimella mitattuna, ei korreloi onnellisuuteen ainakaan kehittyneissä maissa. Sitä vastoin naapurikateudella on selvä vaikutus. Lähipiirin tuloerot tai suhteellinen menestys koetaan kiusallisina. Etäiset supervarakkaat eivät herätä vastaavia tunteita. Marc De Vos puolestaan erittelee onnellisuuden mittauksen ongelmia. Hän toteaa, että mitattu onnellisuus parhaimmillaankin on pinnallinen ja ontto käsite. Tärkeimmät kestävän henkisen hyvinvoinnin tekijät jäävät kyselyissä taka-alalle. Alistettu ja näköalaton yksilö voi olla elämäänsä tyytyväisempi kuin stressaantunut yrittäjä tai ahdistunut taiteilija, mutta voiko tästä vetää mitään järkeviä johtopäätöksiä? 1 and the Pursuit of Happiness, toimittanut Philip Booth. 7

10 Peter Boettke ja Christopher Coyne valottavat tätä problematiikkaa taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan näkökulmasta. Onnellisuus on syvästi subjektiivinen kokemus ja siis oleellisilta osiltaan yksilöstä riippuvainen. Mikä tahansa onnellisuuspolitiikka törmää heti kättelyssä ratkaisemattomiin sisäisiin ristiriitoihin. Tekijät päätyvät korostamaan yksilön vapautta kulkea omaa tietään etsiessään ikiomaa kestävää hyvinvointiaan. Onni karkaa käsistä Onnellisuuden maksimointi ei ole oikeutettu poliittinen tavoite eikä ihmisten onni voi eikä saa olla valtiovallan vastuulla. Luulisi, että poliitikoilla olisi riittävästi tehtävää ylläpitäessään kunnon edellytykset vapaiden kansalaisten onnen tavoittelulle. Eri asia on tämän itsekeskeisen pyrkimyksen tarkoituksenmukaisuus. Onni karkaa käsistä, jos sitä määrätietoisesti tavoittelee. Tämän tiesivät jo antiikin kreikkalaiset. Onni ei kuulu inhimillisiin perusoikeuksiin se tulee, jos on tullakseen. Onni ei voi olla pysyvä olotila, vaan se on pikemmin sivutuote, joka kumpuaa mielekkään elämäntehtävän täyttämisestä. Onnen edellytyksiä voi tietenkin parantaa ja epäonnea torjua tai vaimentaa sekä yksilö- että yhteisötasolla. Varmuudella meille jää käteen vain oikeus olla onneton, kukin omalla tavallaan. Se on vapauden ja ihmisarvoisen elämän hinta. Helsingissä Gustav von Hertzen Hallituksen puheenjohtaja Libera säätiö 8

11 9

12 Ovatko tasa-arvoisemmat maat onnellisempia? CHRISTOPHER SNOWDON Onni on tasainen käyrä Kuvio, joka osoittaa, että mitään ei ole tapahtunut viiteenkymmeneen vuoteen, ei ehkä ole lupaavin alku radikaalille teorialle. Sodista, lamoista, öljykriiseistä, inflaatiosta ja valtion vaihtelevasta jalkapallomenestyksestä huolimatta itse todettu onnellisuus Isossa-Britanniassa ei ole muuttunut miksikään. Kun rikollisuuden kasvu räjähti, kansakunta ei sykähtänytkään; kun rikollisuus laski, hymykään ei vilahtanut. Uskonnot kuihtuivat, tauteja parannettiin, poliitikot tulivat ja menivät, korkokannat nousivat ja laskivat, mutta mikään ei hetkauttanut kansan onnellisuuslukeman vaakasuoraa marssia. Kysytäänpä ihmisiltä sitten onnellisuudesta, elämäntyytyväisyydestä tai sosiaalisesta hyvinvoinnista, 1 kansan mielialassa ei juurikaan ole tapahtunut muutosta sitten 1960-luvun eli siis siitä lähtien, kun kyselyitä alettiin tehdä säännöllisesti. Kansalliset onnellisuustutkimukset eivät juurikaan anna toivoa niille, jotka haluaisivat todistaa jonkin ilmiön lisänneen ihmisten onnea viimeisten 50 vuoden aikana. Sen sijaan ne, jotka haluavat todistaa, että jokin ei ole tehnyt meitä onnellisemmaksi, voivat pitää muuttumatonta linjaa todisteena lähes mille tahansa kuvaukselle. Se voisi esimerkiksi osoittaa terveyden tavoittelun olevan hyödytön poliittinen tavoite, jos otetaan huomioon, että kymmenellä vuodella vuoden 1965 jälkeen lisääntynyt todennäköinen elinikä ei ole johtanut onnellisuuden kasvuun. Voidaan myös väittää, etteivät naisten vapautusliike eikä hyvinvointivaltion laajeneminen ole sen kummemmin parantaneet ihmisen tilaa. Tällaisia argumentteja ei juuri koskaan kuulla. Sen sijaan yleensä oletetaan, että taloudellinen kasvu ei ole onnistunut kasvattamaan hyvinvointia, mikä on ainainen väittelyn kohde. Tämä väittely alkoi jo kun Richard Easterlin havaitsi paradoksin nousevan bruttokansantuotteen ja tasaisena pysyvän onnellisuuden välillä USA:ssa vuonna Easterlinin paradoksin ovat tämän jälkeen haastaneet tutkijat, jotka sanovat onnellisuuden olleen myöskin nousussa. 2 Tämä polemiikki ei kuitenkaan ole tämän luvun aiheena. Me tyydymme siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että bruttokansantuotteen suurta kasvua viimeisten 50 vuoden aikana ei ole seurannut subjektiivisen hyvinvoinnin kasvu samassa suhteessa. Vapaamarkkinoiden kriitikoille tämä merkitsee heidän uskomuksensa toteen käymistä eli kapitalismin loppua. Vaikka Easterlin ei koskaan väittänyt, että ihmiset olisivat onnellisempia pysyvän tilan (nollakasvun) taloudessa kuin kukois Vaikka näiden kolmen mittarin välillä on joitakin eroja, tulokset pysyvät melko lailla samoina, ja tulen käyttämään näitä termejä synonyymeina. 2 Veenhoven ja Hagerty, 2003; Stevenson ja Wolfers, 2008; Deaton, 2008.

13 tavassa vapaamarkkinataloudessa, muut ovat väittäneet näin hänen puolestaan. Nämä kasvukriitikot 3 saattaisivat vastahakoisesti myöntää, että kaksi vuosisataa lisääntyvää hyvinvointia on parantanut elintasoa ennennäkemättömästi. He saattaisivat jopa olla houkuteltavissa myöntämään, että elämä on ollut parempaa kapitalistisessa lännessä kuin Neuvostoliiton työläisten paratiiseissa. He väittävät kuitenkin kivenkovaan, että tasaista viivaa osoittava onnellisuus merkitsee sitä, että kasvusta seuraavat hyödyt on viimein puristettu viimeiseen pisaraan ja että ihmisten euforisen tilan saavuttamiseen vaaditaan erilainen taloudellinen järjestelmä. Olematon suhde onnellisuuden ja tasa-arvon välillä Päädyttyään siihen kyseenalaiseen olettamukseen, että taloudellinen pysähtyneisyys ei tee ihmisistä onnettomia, kasvuskeptikot ovat edelleen päätyneet siihen hypoteesiin, että tulojen tasoittamisella tultaisiin saavuttamaan se, mihin tulojen nostamisella ei ilmeisesti kyetä. On ehdotettu, että tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa elävät ihmiset ovat onnellisempia kuin sellaisissa maissa elävät ihmiset, joissa ero rikkaan ja köyhän välillä on suurempi. Jos asia on näin, tarkoittaisi se sitä, että vaurauden uusjako on tärkeämpää kuin vaurauden luominen. Onkin onnekas sattuma, että juuri näin tällaisten väitteiden tekijät ovat aina uskoneet. Ajatus siitä, että egalitaristisissa yhteiskunnissa elämäntyytyväisyys on korkeampi, on yleisempää poliittisten kommentaattoreiden ja vasemmistoaktivistien keskuudessa kuin akateemista kirjallisuutta tuntevien keskuudessa. The Guardianin kolumnisti Polly Toynbee väittää, että jokainen malli osoittaa, että kaikkein eriarvoisimmat yhteiskunnat ovat vähiten onnellisia. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Jopa kirjassa, jota Toynbee käyttää todisteena Tasa-arvo ja hyvinvointi ei kertaakaan suoraan todeta, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat saavat paremmat tulokset onnellisuutta ja hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa. Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksen kantava viesti vaikuttaa todellakin olevan se, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat ovat onnellisempia, mutta nämä sanat on laitettu sen kirjoittajien Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin suuhun, vaikkeivät nämä kaksi yhteiskunnallista epidemologia suurempaa vastarintaa olekaan esittäneet. Kun heitä painostetaan tämän kysymyksen tiimoilta, he toteavat, että eriarvoisuuden ja World Values Survey -tutkimuksen onnellisuusmittausten välillä ei ole mitään yhteyttä 4, vaikka he ovatkin valittaneet, että itse ilmoitetut todisteet ovat tunnetusti epäluotettavia. Vaikka olisivatkin epäluotettavia, eivät ne kuitenkaan ole niin epäluotettavia, etteivätkö Wilkinson ja Pickett käyttäisi näitä itse ilmoitettuja onnellisuustilastoja Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksensa ensimmäisillä sivuilla osoittamaan, että onnel- 3 Ben-Ami, Wilkinson ja Pickett,

14 lisuustasot eivät nouse vaikka rikkaat maat rikastuvat edelleen 5 6. Tämän Easterlinin paradoksiin viittaavan lausuman jälkeen koko loppukirja vakuutteleekin, että vaikka talouskasvu on saavuttanut käyttökelpoisuuden rajat, tuloerojen vähentäminen parantaa kansakunnan suorituskykyä kaikin tavoin lapsikuolleisuudesta jätteiden kierrätykseen. Teos vihjailee vahvasti, että nämä parannukset johtavat onnellisuuden kasvuun, joten Toynbeen virhe on ymmärrettävä. Mutta vaikka kirja sisältää kymmeniä kaavioita kansakuntien suorituksista erilaisten kriteerien kannalta, onnellisuustilastoja ei koskaan koetella samalla tavoin. Vaikka onnellisuustutkimuksia pidetään tarpeeksi luotettavina haastamaan perinteinen uskomus siitä, että korkeammat tulot johtavat suurempaan onnellisuuteen, ei samaa todistetaakkaa vaadita siltä hypoteesilta, että suurempi tulojen tasavertaisuus johtaisi suurempaan onnellisuuteen. Tähän on hyvä syy. Kuvio 1 näyttää täydellisen vastaavuuden puutteen tulojen eriarvoisuuden ja onnellisuuden välillä maailman rikkaimmissa maissa. Itseään egalitaristeiksi kutsuvat ovat innokkaina siteeraamassa subjektiivisen hyvinvoinnin 1960-luvun puolivälistä asti suorana pysyttelevää viivaa murskaavana todisteena siitä, että taloudellinen kasvu on hyödytöntä, mutta he harvoin mainitsevat sitä seikkaa, että eriarvoisuudella ei myöskään ole ollut havaittavaa vaikutusta onnellisuuteen viimeisten 50 vuoden aikana. Easterlinin työn valossa ilmeinen testi olisi eriarvoisuuden vertaaminen onnellisuuden tasoon ajan kuluessa, mutta harvat yhteiskuntatieteilijät ovat vaivautuneet tekemään niin. Arthur C. Brooks on harvinainen poikkeus 7. Tutkimalla yhteiskuntakyselyn America s General Social Survey (GSS) -tutkimuksen tuloksia, hän havaitsi silmiinpistävän yhteyden puutteen näiden kahden muuttujan välillä: Jos egalitaristit ovat oikeassa, keskimääräisten onnellisuuden tasojen pitäisi olla laskemassa. Mutta ne eivät ole. Edellä mainittu GSS osoittaa, että vuonna 1972 väestöstä 30 prosenttia totesi, että he olivat erittäin tyytyväisiä elämäänsä; vuonna 1982 tämä luku oli 31 prosenttia, vuonna 1993 se oli 32 prosenttia ja vuonna 2004 se oli 31 prosenttia. Toisin sanoin mitään huomattavaa muutosta ilmoitetussa onnellisuudessa ei ole tapahtunut vaikka tulojen eriarvoisuus kasvoi jopa puolella. Onnellisuuden tasot ovat todellakin osoittaneet heilahtelua viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta tulojen eriarvoisuus ei selitä mitään näistä Ibid., 8. 6 Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksessa ilmoitetaan myös muut itse ilmoitetut mittaukset, kuten luottamus ja lasten hyvinvointi. 7 Brooks, 2007.

15 Kuvio 1. Erittäin onnellinen tai melko onnellinen (%) ERITTÄIN ONNELLINEN TAI MELKO ONNELLINEN (%) Ruotsi Tanska Japani Norja Suomi Tšekin tasavalta Alankomaat Itävalta Saksa Unkari Irlanti Kanada Sveitsi Belgia Espanja Korea Slovenia Ranska Kreikka Italia ERIARVOISUUS (GINI) Uusi-Seelanti Iso-Britannia Australia Portugali Israel USA Singapore Hong Kong Kuvio 2. Keskimääräinen onnellisuus KESKIMÄÄRÄINEN ONNELLISUUS Keskimääräinen onnellisuus Gini-kerroin GINI-KERROIN

16 Kuvio 2 osoittaa eriarvoisuuden ja onnellisuuden tasojen vertailun USA:ssa vuodesta 1965 eteenpäin. 8 Ilmiselvä yhteyden puute tukee jälleen selvästi näkemystä siitä, että eriarvoisuudella on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta onnellisuuteen. Onnellisuusmittaukset perustuvat väistämättä subjektiiviselle aineistolle ja on jo kauan ollut hyväksyttyä, että ihmiset tottuvat korkeampaan elintasoon ja vain kasvattavat pyrkimyksiään. Tätä jatkuvaan elintason kohentamiseen tähtäävää kaavaa kutsutaan pahaenteisesti hedonistiseksi oravanpyöräksi. Objektiivisemman hyvinvoinnin mittaustavan etsintä johti eräät tutkijat näkemään itsemurhan valintaa merkkinä epäonnellisuudesta 9. Tieteellinen kirjallisuus osoittaa, että eriarvoisuuden ja itsemurhan välillä ei ole positiivista yhteyttä. 10 Kuten kuvio 3 osoittaa, rikkaita kansakuntia verrattaessa vastaavuus on päinvastainen. Itsemurhaluvut ovat keskimäärin matalampia maissa, joissa eriarvoisuus on suurempi negatiivinen yhteys, joka myönnetään jopa Tasaarvo ja hyvinvointi -teoksessa 11. Kirjoittajat kuitenkin väittävät, että korkeampia itsemurhalukuja tasapainottavat alhaisemmat henkirikostilastot, mutta faktat eivät tue tätä argumenttia. 12 Verrataanpa sitten tasa-arvoisempia maita vähemmän tasa-arvoisten kanssa tai tutkitaan jokaista maata pitkällä aikavälillä, kansallinen mieliala pysyttelee itsepäisen välinpitämättömänä tulotason eroavaisuuksia kohtaan. Tämä on totta, katsotaanpa sitten onnellisuutta, subjektiivista hyvinvointia, elämäntyytyväisyyttä tai kaikkien näiden kolmen edustusta. Tutkimuskirjallisuus onnellisuudesta ja eriarvoisuudesta Karkeiden tilastotietojen vertailu kokonaisten maiden välillä on huono työväline, mutta monimutkaisemmat yritykset sen varmentamiseksi, vaikuttaako eriarvoisuus onnellisuuteen, eivät ole tuottaneet vakuuttavaa näyttöä. Näistä ehkäpä ajatuksia herättävin oli tutkimus, jonka suorittivat Alesina kumppaneineen 13 (2004) ja joka osoitti, että eriarvoisuus vaikutti joissain tapauksissa onnellisuuteen, mutta oli pääasiassa riippuvainen sosiaalisista asenteista eikä eriarvoisuudesta sinänsä. Tähän johtopäätökseen tulivat myös Biancotti ja D Alessio (2008), Hopkins (2008) ja Bjørnskov kumppaneineen (2010) tutkimuksissaan. Vaikka saattaisi olla odotettavissa, että rikkaita huolestuttaisi eriarvoisuus vähemmän kuin köyhiä, asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin. Alesinan tutkimuksen mukaan alhaisen tulotason eurooppalaisia eriarvoisuus harmistutti, kun taas alhaisen tulotason amerikkalai Johns ja Ormerod, 2007: Koivumaa-Honkanen et al., 2003; Daly and Wilson, Mellor ja Milyo, 2001; Rodríguez, 2005; Minoiu ja Rodríguez, Wilkinson ja Pickett, 2009: Snowdon, 2010: Jatkossa viitataan vain Alesina.

17 Kuvio 3. Itsemurhalukema per (2009) 30 ITSEMURHALUKEMA PER (2009) 25 Unkari Japani Slovenia Korea 20 Belgia Suomi Sveitsi Itävalta Ranska 15 Ruotsi Tšekin tasavalta Uusi-Seelanti Portugali Tanska 10 Norja Saksa Kanada Irlanti Australia Alankomaat Espanja Iso-Britannia 5 Italia Israel USA Hong Kong Singapore Kreikka ERIARVOISUUS (GINI) siin se ei vaikuttanut lainkaan. Rikkaat amerikkalaiset ilmaisivat useammin harmistusta eriarvoisuudesta kuin köyhemmät maanmiehensä, kun taas vasemmistolaiset olivat herkempiä muutoksiin varakkuuden jakautumisessa Atlantin molemmin puolin. Alesina kumppaneineen selittivät paradoksin amerikkalaisten suvaitsevaisuudesta eriarvoisuutta kohtaan monet Euroopan maat kellistävästä varakkuuserosta huolimatta viittaamalla vallitsevaan uskomukseen siitä, että varakkuus on kovan työn ja meriitin ansiota näkökanta, jonka Euroopassa jakavat laajalti vain rikkaat. Toisin kuin eurooppalaisilla, amerikkalaisilla on taipumusta nähdä eriarvoisuus perusteltuna ja varakkuuden uusjako epäreiluna. Amerikkalaisilla on suurempi usko sosiaaliseen liikkuvuuteen; köyhät uskovat rikastuvansa ja rikkaat pelkäävät köyhtyvänsä. Alesinan mukaan 60 prosenttia eurooppalaisista uskoi köyhien olevan köyhyysloukussa, kun taas vain 30 prosenttia amerikkalaisista ajatteli samoin. Kun heiltä kysyttiin, olivatko köyhät laiskoja, prosenttiluvut olivat täysin päinvastaiset. Perustuivatpa nämä uskomukset todellisuudelle tai eivät, tutkimus osoitti, että käsitykset oikeudenmukaisuudesta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta ovat tärkeämpiä kuin eriarvoisuus itsessään. Eriarvoisuus tekee jotkut ihmiset onnettomammiksi kun taas toiset pitävät siitä. Suurin osa ilmaisee välinpitämättömyyttä. Tämä voi johtua siitä, että he eivät ole tietoisia eriarvoisuuden asteikosta maassaan tai että he eivät pidä eriarvoisuutta luonnostaan epäreiluna. Huolimatta siitä, mitä yksilölliset reaktiot saattavat olla, mikään ei viittaa siihen, että amerikkalaiset tai 15

18 eurooppalaiset olisivat niin närkästyneitä eriarvoisuudesta, että tämä yksittäinen taloudellinen muuttuja voisi olla vastuussa kokonaisen kansakunnan onnellisuuden laskusta. Todisteet siitä, että eriarvoisuus olisi suoraan verrannollinen kansallisen onnellisuuden alhaisiin tasoihin, ovat vähäisiä. Helliwell (2003) päätteli varovasti, että hyvinvoinnin tasot olivat korkeammat kun tulot jakautuivat tasaisemmin, ja Fischer (2009) päätyi siihen tulokseen, että elämäntyytyväisyyspisteillä oli negatiivinen yhteys verojen jälkeisten tulojen eriarvoisuuteen. Graham ja Felton (2005) havaitsivat sekalaisia todisteita siitä, että eriarvoisuus vaikuttaisi onnellisuuteen Latinalaisessa Amerikassa. Ott (2005) ja Clark (2003) puolestaan havaitsivat, että onnellisuudella oli positiivinen yhteys tulojen eriarvoisuuteen, ja jälkimmäinen totesi, että yksilöt näyttävät pitävän eriarvoisuudesta sen sijaan, että olisivat sitä vastaan 14. Tomesin (1986) aikaisempi tutkimus tuli samaan lopputulokseen, ja 119 kansakunnasta tehdyssä tutkimuksessa Berg ja Veenhoven (2010) päättelivät, että eriarvoisuudella ei ollut negatiivista vaikutusta onnellisuuteen. Absoluuttisten tulojen tutkimisen jälkeen Berg ja Veenhoven itse asiassa raportoivat mahdollisista myönteisistä vaikutuksista: Nykymaailmassa kansakuntien tulojen eriarvoisuuden ja kansalaisten keskimääräisen onnellisuuden välillä ei juurikaan ole yhteyttä. Varakkuutta tutkittaessa tulee esiin jossain määrin positiivinen vastaavuus. Ei ole olemassa selkeää tulojen eriarvoisuuden tasoa, jonka jälkeen onnellisuus laskisi. Tulojen eriarvoisuus ei korreloi onnellisuuden eriarvoisuuden kanssa, kun varakkuus on otettu huomioon. Vaikka tulojen eriarvoisuudella saattaa olla huonot puolensa, eriarvoisuuden hyvät puolet selvästikin painavat enemmän. Suurin osa tutkimuksista on todennut, että eriarvoisuudella ei ole huomattavaa vaikutusta onnellisuuteen kumpaankaan suuntaan. Kaikkien listaaminen kävisi pitkäveteiseksi, mutta muutaman esimerkin antaakseni Luttmer (2004) sekä Bjørnskov kumppaneineen (2010) havaitsivat, että eriarvoisuudella ei ollut mitään vaikutusta onnellisuuteen; Fahey ja Smyth (2004) totesivat, että sillä ei ollut vaikutusta elämäntyytyväisyyteen; Senik (2002) ei löytänyt mitään todisteita sen vaikutuksesta onnellisuuteen Venäjällä; Schwarze ja Härpfer (2003) eivät löytäneet todisteita siitä, että eriarvoisuuden väheneminen olisi parantanut hyvinvointia Saksassa; Veenhoven (1996) ei nähnyt yhteyttä tulojen eriarvoisuuden ja onnellisen elinajanodotteen välillä; ja Helliwellin ja Huangin 75 maata koskeva tutkimus (2006) ei havainnut tulojen eriarvoisuudella olevan mitään vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin S. 9 10

19 Lyhyesti sanottuna on olemassa vain häviävän pieni määrä todisteita tukemaan väitettä, että eriarvoisuus vaikuttaisi negatiivisesti yhteiskuntien onnellisuuteen. Eriarvoisuus saattaa vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin riippuen maasta, jossa he asuvat, heidän poliittisista näkökannoistaan ja omista tuloistaan. Nämä vaikutukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai olemattomia, mutta niillä on vähän tai ei lainkaan vaikutusta yhteiskunnan hyvinvointiin sellaisenaan. Kirjallisuuskatselmuksessaan Clark ja Senik (2010) päätyivät siihen tulokseen, että empiirinen tutkimus on pyrkinyt osoittamaan yksiselitteisen yhteyden ex post tulojen eriarvoisuuden ja onnellisuuden välillä. Hopkinsin samankaltaisessa tutkimuksessa (2008) todettiin, että lyhyessä katsauksessa teoreettiseen kirjallisuuteen selvisi, että on olemassa mahdollisia malleja suhteellisista huolista, missä eriarvoisuus on huono ja missä se on hyvä, ja missä eriarvoisuuden eri muodoilla on vastakkainen vaikutus. Libertaarille kommentaattorille Will Wilkinsonille onnellisuutta käsittelevä tutkimuskirjallisuus toimii amerikkalaisen taloudellisen mallin puolustuksena: Tilastotiedot näyttävät, että valtion uusjaon lisääntyminen sen paremmin kuin tulojen eriarvoisuuden alhaisemmat tasot eivät tee meitä onnellisemmiksi, kun taas korkeammat taloudellisen vapauden tasot ja korkea tulojen keskitaso korreloivat vahvasti subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa. 15 Vasemmiston kommentaattoreilla ei juurikaan ole panoksia tämän väitteen alas ampumiseksi. Jopa Richard Layard, joka omaksui eriarvoisuus/onnellisuus -hypoteesin jo aikaisessa vaiheessa 16, hyväksyy, ettei vielä ole suoria todisteita osoittamaan, että eriarvoisuus sinänsä vaikuttaisi tietyn yhteiskunnan yksilöiden onnellisuuteen 17. Kirjassaan Happiness: Lessons from a new science hän myönsi, että oletuksena oli ennen, että ihmiset eivät pidä eriarvoisuudesta. Mutta kasvava määrä todisteita osoittaa, että jotkin ryhmät (sellaiset, jotka ovat liikkuvaisia tai tuntevat olevansa liikkuvaisia) itse asiassa pitävät siitä. Hyväksyttyään sen, että eriarvoisuudella on vähän tai ei lainkaan vaikutusta onnellisuuteen, Layard sen sijaan väittää, että jokainen ylimääräinen ansaittu dollari tuo enemmän onnellisuutta köyhille kuin rikkaille. Tämä saattaa olla totta, mutta vaikka Layard mainitsee tämän tulojen uusjakoa tukevana esimerkkinä, se on oikeastaan vain väite, jonka avulla köyhistä tulisi rikkaampia, eikä ole lähimainkaan varmaa, että köyhät rikastuisivat sen nopeammin vakaassa egalitaristisessa järjestelmässä kuin kasvavilla vapailla markkinoilla. 15 Wilkinson, 2007: Layard Layard, 2005;

20 Onnellisuus ja suhteellinen tulo Kun valtava kasa tutkimuksia ovat teoriaa vastaan, miksi niin monet ihmiset edelleen uskovat lainatakseni London Equality Groupia että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat ovat onnellisempia? Osittain tämä selittyy akateemisen kirjallisuuden tahattomalla vääristymisellä julkisissa tiedotusvälineissä, mutta se on myös seurausta siitä, että tietoviisaat sekoittavat tulojen eriarvoisuuden ja suhteellisen tulon. Tämä sekaannus on ymmärrettävä. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat tarkoittavan samaa, mutta suhteellinen tulo ei merkitse tulojen eriarvoisuutta, kuten Clark ja Senik (2010) osoittavat: Nämä kaksi käsitettä ovat tietenkin erilaiset, sillä tulovertailut viittaavat tiettyyn tuloeroon yksilöiden tulojen ja joidenkin muiden oleellisten osapuolten tulojen välillä, kun taas tulojen eriarvoisuus viittaa tulojen kokonaisvaltaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Tämä erottelu saattaa vaikuttaa päivänselvältä Clarkin ja Senikin kaltaisille onnellisuuden tutkijoille, mutta nämä kaksi konseptia ovat sulautuneet yhteen populaarikirjallisuudessa. Yksinkertaisesti sanottuna suhteellinen tulo erottaa sinut naapuristasi, ystävistäsi ja perheestäsi. Tulojen eriarvoisuus puolestaan viittaa eroon maan rikkaimpien ja köyhimpien ihmisten kesken. Vielä yksinkertaistaen voimme sanoa, että tulojen suhteellisuus saa aikaan kateellisia katseita piha-aidan yli, kun taas tulojen eriarvoisuus houkuttaa etäisten rikkaiden kateutta. Suurin osa tutkimuksista suhteellisten tulojen vaikutuksia koskien on tullut siihen tulokseen, että ihmisten onnellisuuteen todellakin vaikuttavat heidän ympärillään olevien tulot. 18 Vaikutuksen suuruus on kyseenalainen. Jotkin tutkimukset arvioivat, että naapurin ansaitsema ylimääräinen dollari vaikuttaa onnellisuuteen samalla tavoin kuin sentin henkilökohtainen menetys. 19 Näiden projektioiden huipulla sekä Ferrer-i-Carbonell (2005) että Luttmer (2004) laskivat, että naapurin ansaitsemalla ylimääräisellä dollarilla on lähes sama vaikutus onnellisuuteen kuin itse menetetyllä dollarilla. Ystävien ja naapureiden tulot vaikuttavat onnellisuuteen osittain, koska ne vaikuttavat pyrkimyksiin. Kuten Stutzer (2004) on väittänyt, hyvinvointi riippuu ansioiden ja pyrkimysten välisestä kuilusta. Kun vertailuryhmän jäsenet ansaitsevat enemmän ja hankkivat uutta omaisuutta, he näyttävät meille, että elintaso, jonka kerran kuvittelimme kuuluvan vain rikkaille, onkin kaltaistemme ihmisten tavoitettavissa. Tämä on asian yksi puoli. Toinen on suoranainen statusahdistus. Kenties kuuluisin behavioristinen koe tällä alueella oli Harvardin Julkisen terveydenhuollon koulun opiskelijoille tehty tutkimus, jossa he vastasivat kysymyksiin suhteellisesta ja absoluuttisesta tulosta. Kun heiltä kysyttiin, ansaitsisivatko he mieluum Weisbach, Layard, 2005: 46, 252.

21 min dollaria kun muut ansaitsisivat puolet tästä, vai dollaria, kun muut ansaitsisivat kaksinkertaisen määrän. Puolet heistä sanoivat, että he ottaisivat mieluummin alhaisemman palkan kuin alhaisemman statuksen. 20 Tätä huomiota herättävää löydöstä on siteerattu laajalti todisteena suhteellisen tulon valtavasta merkityksestä nykyajan yhteiskunnassa. Se näkyy selvästi sekä Robert H. Frankin Luxury Fever että Happiness- ja Tasa-arvo ja hyvinvointi -teoksissa. Jälkimmäisessä sitä pidetään todisteena siitä, että ihmisten halu suurempiin tuloihin on todellisuudessa halu korkeampaan statukseen 21. Tämä on kaukaa haettu johtopäätös näin vähäisten todisteiden perustella. Koska suurin osa vastaajista oli opiskelijoita, harva ansaitsisi edes dollaria todellisessa elämässä, ja kysely saattoi vaikuttaa hypoteettiselta moraalikokeelta. Alhaisemman summan valinneet saattoivat ilmaista vastenmielisyytensä materialismia kohtaan. Kertoo paljon, että henkilökunnan jäsenistä useimmat eivät olisi uhranneet rahaa statuksen vuoksi. Myöhempi samojen tutkijoiden tutkimus tuotti mielenkiintoisia tuloksia. Kun kysely käännettiin muihin kuin taloudellisiin seikkoihin, 18 prosenttia opiskelijoista olisi mieluummin kärsinyt kaksi epämiellyttävää hammashoitoa yhden sijaan, kunhan muut ihmiset joutuisivat käymään neljä kertaa hammaslääkärillä sen sijaan, ettei heidän tarvitsisi käydä lainkaan. Kolmetoista prosenttia väitti, että he hyväksyisivät korkeammat lapsikuolleisuusluvut sen sijaan, että lapsikuolleisuus muissa maissa olisi vähäisempi kyseessä olivat siis julkisen terveydenhuollon opiskelijat. Kun heille annettiin vaihtoehdoksi olla sairaana kuusi päivää kun muut taas olivat sairaana kaksi päivää, yksitoista prosenttia vastaajista väitti olevansa mieluummin sairaana yhdeksän päivää, kunhan muut olisivat sairaana kaksitoista päivää. Sama määrä vastaajista sanoi, että he mieluummin kärsisivät useammin rikotuista autoista ja pahemmista ilmansaasteista, kunhan rikollisuus ja ilmansaasteet olisivat vielä pahemmat muille. 22 Käytännöllinen tulkinta näistä tuloksista olisi se, että huomattava määrä vastaajista ei ottanut koetta kovin vakavasti, tai ei ymmärtänyt kysymyksiä, tai heillä oli muuten hyvin omituinen elämänkatsomus. Mikä sitten onkaan totuus, on selvää, että taisteluun statuksesta liittyy paljon muutakin kuin tulot. Jos ihmiset ovat valmiita menemään juurihoitoon vain nostaakseen statustaan, on kohtuullista olettaa, että he kilpailevat aivan mistä tahansa. Vaikka suhteellisilla tuloilla on merkitystä, kaikenlaiset muut suhteelliset arvot merkitsevät aivan yhtä paljon. Keskittymällä vain rahaan itseään egalitaristeina pitävät jättävät huomiotta ihmisen sisäisen halun kunnioitukseen ja statukseen, joka ei olisi yhtään vähemmän voimakas vaikka materialistista nautintoa ei olisikaan olemassa. 20 Solnick ja Hemenway, Wilkinson ja Pickett, 2009: Solnick ja Hemenway,

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

...ILMAN KOMPROMISSEJA!

...ILMAN KOMPROMISSEJA! ...ILMAN KOMPROMISSEJA! MODUULIRAKENNE Kentällä laajennettavissa yksittäisillä venttiilipaikoilla Venttiilimäärä valittavissa aina 16 paikkaan asti Saatavana laadukkaita lisätarvikkeita Kaksi eri kokoa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Onnellisuus onko kansantaloustieteellä mitään sanottavaa?

Onnellisuus onko kansantaloustieteellä mitään sanottavaa? Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 Onnellisuus onko kansantaloustieteellä mitään sanottavaa? KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Tatu Hirvonen Kansantaloustieteen assistentti (mvs.) Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot