Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta- ja palvelurakenneuudistus"

Transkriptio

1 1 Keski-Suomen liitto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmä: Sivistystoimi - Keskeiset kannanotot ja vastaukset kyselyyn - Perustelumuistio - Muistiota täydentävät liitteet Jäsenet: Katja Sorri, puheenjohtaja Antti Rastela Ahti Ruoppila Anu Reipas Tuija Mäkinen Liisa Ruusila Asiantuntijat: Harri Nissinen Laila Kontkanen Hannu Salminen Pirkko Rissanen Seppojuhani Ruotsalainen Matti Kangasoja Anne Kolehmainen Rauli Sorvari sihteeri

2 2 Esipuhe Maakuntamme perinteet erityisesti lasten ja nuorten asioiden edistämisessä ovat aina olleet vahvat. Kasvatustieteen, erityispedagogiikan ja psykologian opetus ja tutkimus on ollut Jyväskylän yliopiston perustamisen lähtökohtana. Suomen ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutuslaitos on aloittanut toimintansa Jyväskylässä vuonna Keski-Suomessa on kokonaisuudessaan vahvaa sivistystoimen osaamiskeskittymää. Maakunnan kehittämisja tutkimusorganisaatioiden myötä Keski-Suomella on hyvät edellytykset kohota valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Muun muassa lapsi- ja lapsuustutkimusta tehdään Jyväskylän yliopiston useissa tutkimusyksiköissä. Lisäksi valtakunnalliseen Koulutuksen tutkimuslaitokseen keskittyy opetuksen tutkimuksen ja arvioinnin osaaminen. Näköalaa vahvistaa Lapsiasiavaltuutetun toimiston sijoittuminen Jyväskylään. Maakunnassa on lisäksi meneillään monta valtakunnallisesti kiinnostavaa sivistystoimen hankekokonaisuutta ja kehittämistoimea, joiden tarkoituksena ovat eri toimijatahot kokoavan ja kuntarajat ylittävän yhteistyön voimistaminen. Teemaryhmän kannanotoissa on huomioitu edellä mainitut meneillään olevat kehittämistoimet. Opetus- ja kulttuuriteemaryhmän valmisteluun ovat osallistuneet maakuntahallituksen jäsenenä ja teemaryhmän puheenjohtajana Katja Sorri Jyväskylästä, sivistystoimenjohtaja Antti Rastela Jämsästä, kaupunginhallituksen jäsen Ahti Ruoppila Jyväskylästä, kaupunginhallituksen jäsen Anu Reipas Saarijärveltä, kaupunginhallituksen jäsen Tuija Mäkinen Jyväskylästä, opetuslautakunnan jäsen Liisa Ruusila Keuruulta. Teemaryhmän asiantuntijajäseninä ovat toimineet kunnanjohtaja Harri Nissinen Joutsan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen Jyväskylän kaupungilta, johtaja Hannu Salminen Jyväskylän ammattiopistosta, sivistystoimenjohtaja Pirkko Rissanen Jyväskylän maalaiskunnasta, kulttuurisihteeri Seppojuhani Ruotsalainen Karstulana kunnasta, alueyksikön päällikkö Matti Kangasoja Länsi-Suomen lääninhallitus sekä henkilöstön edustajana Anne Kolehmainen ja teemaryhmän sihteerinä Rauli Sorvari Keski-Suomen liitosta. Opetus- ja kulttuuriteemaryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Kokousten yhteydessä kuultiin seuraavien asiantuntijoiden esittelyt: Ammattikorkeakouluopetus Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen, Humanistinen Ammattikorkeakoulu rehtori Hannu Salvi ja koulutusjohtaja Sirpa Teräväinen; perusopetus Jyväskylän verkostokaupungin perusopetuksen selvitystyön koordinaattori Juha Tolonen; toinen aste Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen selvityksen koordinaattori Jari Kinnula, Jämsän koulutuskeskuksen johtaja Matti Valta, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela; aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö rehtori Mikael Elgland Jyväskylän aikuisopisto, rehtori Hannu Salvi Keski-Suomen opisto ja rehtori Marja Peltonen Jyväskylän seudun kansalaisopisto; nuorisotoimi projektipäällikkö Katariina Soanjärvi, sekä liikuntatoimi liikuntajohtaja Pekka Sihvonen. Kulttuuritoimen osalta on toiminut teemaryhmän sisäinen pienryhmä, johon ovat kuuluneet Laila Kontkanen, Antti Rastela sekä Seppojuhani Ruotsalainen. Teemaryhmän sihteeri on esitellyt selvitystä ja kannanottoja luovan toimialan tapaamisessa. Kiitän työryhmän jäseniä asiantuntevista näkökulmista ja aktiivisesta osallistumisesta. Kiitän myös esittelijöitä perusteellisesta taustavalmistelusta. Erityiskiitos kuuluu työryhmän sihteerille Rauli Sorvarille näkemysten huolellisesta kirjaamisesta. Jyväskylässä Katja Sorri teemaryhmän puheenjohtaja

3 3 Opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän kokoava kannanotto Tarkastelujensa pohjaksi teemaryhmä on kuvannut näkemyksiään sivistystoimen ja eriasteisen opetuksen tulevaisuutta ohjaavasta visiosta seuraavasti: Keski-Suomi haluaa huolehtia koko kulloisenkin lasten ja nuorten ikäluokan tulevaisuuteen kasvun edellytyksistä. Tavoitteena on yksilölähtöinen oppiminen ja kasvu sivistyksellisessä ympäristössä eri koulutustasoilla muuttuvaan luovaan tietoyhteiskuntaa. Esi- ja perusopetus tarjoavat lapsille eheän, virikkeisen ja turvallisen koulupäivän mahdollisimman lähellä kotia. Nuorille perusopetus tarjoaa erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja turvaa oppilaan hyvinvoinnin. Se ohjaa koulutuksen nivelvaiheessa nuoren taipumuksiin tukeutuen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö uudistavat työyhteisöjä. Koulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan aikuisen osaamisen eri muodot ja kokemuksen arvo. Sekä yleissivistävästi että ammatillisesti kasvattava opetus rakentaa väyliä työhön ja työelämään erilaisissa oppimisympäristöissä. Lähipalveluina sivistystoimen palveluista nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen palvelut sekä kirjasto- ja tietopalvelut rakentavat paikallisista lähtökohdista kansalaisten sivistyksellistä ja hyvinvoinnin pohjaa sekä tukevat opetustoimen kasvatuksellisia tavoitteita. Palvelut tukevat kunnallista ja alueellista identiteettiä sekä sen kasvua. Eriasteinen opetus ja sivistystoimi tukevat ihmisten tasa-arvoista, omaehtoista, luovaa ja jatkuvaa inhimillistä kasvua. Sivistystoimella on selkeä ja perustava rooli tulevaisuuttaan rakentavassa, yrittäjähenkisessä ja monikulttuurisessa Keski-Suomessa. Opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmä haluaa sivistystoimen vastausten ja perustelumuistion osalta korostaa seuraavia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kannalta keskeisiä kehittämisalueita: Sivistystoimen kehittäminen on perusteltua pohjautua luonnolliseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen pohjautuvaan peruskuntamalliin. Peruskunnan muotoutuminen näyttää tapahtuvan nykyisten seutujen ja niiden kuntien kehitystyön perustalta. Palveluiden toteutuksessa näkyy sekä kunnan omat peruspalvelut - ja toiminnot että kilpailutetut tilaaja-tuottajasopimuksin toteutetut palvelut. Maakunnallisesti peruskunnat verkottuvat keskenään. Palveluiden toteuttamiseen liittyen niillä on sopimussuhde sivistystoimen maakunnallisten toimijoiden kanssa. Sivistystoimi toimii vahvemmin ja selkeämmin seutujen kehittymiseen pohjautuvana yhtenä kokonaisuutena. Sivistystoimen palvelut toteutuvat monin eri toimintatavoin ja näille tavoille tulee turvata edellytykset. Elinikäinen oppiminen, kansalaisten kasvu ja omaehtoinen toiminta vaikuttavat palveluiden toteutukseen. Sivistystoimen palvelut muotoutuvat kasvatuksen, osaamisen ja hyvinvoinnin palveluiksi, joiden kehittymistä ohjaa maakunnallinen tahto ja yhteistyö. Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan palveluita toteutettaessa ja kehitettäessä. Eheä koulupäivä on varhaisen kasvatuksen tärkeä toimintamalli. Peruskunta on ensisijainen perusopetuksen järjestäjä. Varhaiskasvatus, päivähoito ja esiopetus on luontevaa liittää osaksi sivistystoimea. Lasten ja nuorten kasvatuskokonaisuus nähdään saumattomana ketjuna. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden toteaminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen on tärkeää. Erityisopetuksen merkitystä tulee korostaa ja toimintaedellytyksiä vahvistaa perusopetukseen integroidusti. Eri tavoin rahoitettujen (kunta-valtio) erityisoppilaitosten rooli tulee turvata. Oppilaan ohjausta monipuolistetaan opetuksen eri nivelvaiheet huomioiden.

4 4 Koulu- ja oppilaitosverkosto uudistetaan erilaisiin oppimispaikkoihin (oppilaitos, työssä oppimispaikka, yhteisöllinen oppimispaikka sekä verkko-oppimispaikka) perustuvilla verkostoilla. Kouluverkko sopeutetaan eri asteilla ikäluokan kokoon, oppilaiden ja kuntien tarpeisiin. Sivistystoimen kaikkien palveluiden yhteyttä opetukseen vahvistetaan. Kirjastopalveluiden sekä nuorisotoimen osalta yhteistyö on jo nyt vahvistumassa erilaisin seutukohtaisin ratkaisuin. Liikunta- ja kulttuuritoimen palveluita kehitetään verkostoja monipuolistamalla tilaaja-tuottaja sopimuksin. Taidelaitoksille ja liikelaitoksille määritellään selkeä maakunnallinen palvelurooli. Luovan toimialan kehittämistyöllä tuetaan erityisesti kulttuuritoiminnan kehittymistä ja monipuolistumista sekä toimijoiden osaamista ja yrittäjyyttä. Vapaan sivistystyön roolia vahvistetaan sivistystoimen palvelurakenteen toimijana. Taiteen perusopetuksen asema turvataan. Kolmannen sektorin roolia selkeytetään tilaaja-tuottaja toimintamallilla, selkeillä palvelukuvauksilla sekä osaamista vahvistamalla. Toisen asteen koulutuksen rakenteita uudistetaan. Visiona on maakunnan hallinnollisesti ja ohjauksellisesti yhtenäisesti toimiva toinen aste. Koulutus tarjoaa seudullisesti laadukkaaseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä suuntautumista tukeviin yhteisiin opintoihin perustuvat väylät, joissa huomioidaan jatkokoulutuksen ja työelämän vaateet. Kehittäminen perustuu tavoitteeseen huolehtia seudullisesti koko nuorten ikäluokasta sekä eri-ikäisten aikuisopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen tarpeesta. Toteutuksessa huomioidaan yhteys perusopetukseen sekä hyödynnetään koulutuksen eri toimijoiden oppimispaikkaverkostoa. Opiskelijoiden työllistymistä tukee opintojen yhteys työelämään ja seutuun. Ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhteinen laatukuva. Peruskuntien yhteistyö sekä toisen asteen yhtenäinen hallinto ja ohjaus osoittavat kustannustehokkuutta lisääviä maakunnallisia kehittämis- ja palvelutoimintoja. Tällaisia tehtäväalueita ovat koulutuksen maakunnallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen, koulutustarjonnan koordinointi, oppilas- ja työelämäpalvelut, kansainvälistyminen, yrittäjyys ja yrittäjyyden oppimispaikat, koulutuksen mitoitus ja ennakointi sekä yhteistyöverkostot. Näistä toiminnoista muotoutuva yksikkö on osa Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkostoa. Tuottavuus kehitykseen vaikuttavat erityisesti kouluverkon muutokset, tietotekniikan hyväksikäyttö erityisesti opetuksessa, opetuksen ja kasvatuksen uudenlainen rajaton yhteistyö, tilaajatuottajasopimukset ja kilpailutus sekä opetuksen maakunnallisesti yhtenäinen laatukuva. Hallinnon laajuus ja tehostamisen muodot tulee erityisesti selvittää kouluverkkojen uudistuessa. Maakunnallinen ohjaus ja johtajuuden haasteet korostuvat yhteisessä kehitystyössä ja muutosprosessissa. Sivistystoimen kehittämisessä tarvitaan yhteistä maakunnallista strategiaa. Tietoverkkojen ja teknologian kehitys luo merkittävät mahdollisuudet erityisesti opetuksen kehittämiselle samoin kuin kansalaispalveluiden monipuolistamiselle. Näiden palveluiden hyödyntämiselle tulee luoda kansalaisille riittävät valmiudet. Lasten ja nuorten viestintäympäristön ja arvomaailman muutoksiin tulee suhtautua vastuullisesti. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä painotetaan opetuksen laadullista kehittämistä, alueellista vaikuttavuutta sekä vahvan ammatillisen osaamisen rakentumista ja yhteyttä toisen asteen koulutukseen. Valtion osallistumista Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallintoon ja talouteen voidaan lisätä.

5 5 SIVISTYSTOIMEA KOSKEVAT VASTAUKSET KYSYMYKSIIN Vaihe I KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVÄJAKO Ammattikorkeakoulua koskevan kannanoton teemaryhmä on antanut muistiolla Vaihe II KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET Erityispiirteitä ja kehityssuuntia Keski-Suomi on väestöltään kasvava. Kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään vakaana säilyvät perusteollisuuden seudut Jämsä ja Äänekoski. Muiden seutujen osalta vähennys on merkittävä. Ikäluokkien laskeva kehitys on väestökehityksestä johtuen seuduittain hyvin erilainen. Kutakin seutua on käsiteltävä omista lähtökohdista. Koko maakunnassa sekä lasten että nuorten ikäluokkien koko pienenee 10 %. Eri seutujen koulu- ja oppimispaikkaverkoston sopeutustarve perustuu 5-40 % ikäluokkien koon pienenemiseen. Sivistystoimen kysyntälähtöisissä hyvinvointipalveluissa mitoituksen perustana tulee olla pääasiallisesti palveluiden käyttö eikä ikäluokkien koko. Keski-Suomi kehittää alueellista elinvoimaansa myös koulutusklusteriin perustuen. Koulutus (sisältäen opetus- ja sivistystyön) työllistää 9500 keskisuomalaista ja tämän työvoiman ei ennakoida vähenevän. Tätä täydentää tutkimustoiminnan sekä koulutusta tukevien palveluiden parissa työskentelevät. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on osaltaan arvioinut Keski-Suomen oppivaksi alueeksi ja erityisesti tietoverkkoja hyödyntävän e-oppimisen kehittäjäksi. Jyväskylän yliopistolla on erityisen vahva poikkitieteellinen kasvatukseen liittyvä tutkimustoiminta ja osaaminen sekä opettajien ja rehtorien koulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan tarjoaa ammatillista opettajakoulutusta. Koulutusklusteri tarjoaa palvelurakenteen muutoksessa opettajien täydennyskoulutukselle hyvän perustan. Toimiala- ja elinkeinorakenteen muutokset painottavat eriasteisen ja eri alojen koulutuksen merkitystä. Erityisen haasteen asettaa myös ikärakenteesta johtuva vaihtuvuus. Tehokas aikuiskoulutus sekä oikein suunnattu korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus ovat työvoiman kysynnän perusta. Keski-Suomen koulutetun työvoiman tarve jakautuu kahtia. Teollisuus ja monet palvelusektorit tarvitsevat ammattikoulutettua työvoimaa. Keski-Suomen kasvu- ja innovaatioalat tarvitsevat tämän lisäksi korkeaa osaamista toimintojen kansainvälistyessä ja erityisesti yrityksiä palvelevan toiminnan kasvaessa. Yhteiskunnallisilla palveluilla on Keski- Suomen toimialarakenteessa merkittävä rooli (36000 työntekijää) jatkossakin. Kuntien osuus on tästä työntekijää nykyisellä palvelurakenteella. Monipuolisilla valtionhallinnon yksiköillä on merkittävä, jopa kasvava roolinsa maakunnassa. Seutujen kehityksen ja yhteistyön perustana tulee olla luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue. Seutuyhteistyön kautta näyttävät pääsääntöisesti rakentuvan myös peruskunnat. Sivistystoimessa opetuksen ja muidenkin palveluiden kannalta seudut antavat koko maakuntaa ajatellen luonnollisen alustan oppimispaikka- ja palveluverkon kehittämiselle. Yhdistämällä maakunnallisen yhteistyön kautta myös Jyväskylän yliopisto maakunnan oppimis- ja innovaatioverkoston kehittämiseen, vahvistetaan nykyiselläänkin kuntien ja seutujen osaamis- ja työllisyyspohjaa.

6 6 Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen on perustunut metsäklusteriin ja toimialoittaiseen kehittämiseen. Tällöin ovat osaamisen kannalta korostuneet metalliala, puutuoteala, elektroniikka- ala sekä graafinen ja viestintäala. Teknologisesti kehitystä suuntaavat paperikone-, ympäristö-, energia-, hyvinvointi- ja nanoteknologiat. Näistä muotoutuu myös tulevaisuudessa kansainvälisesti kilpailukykyisen Keski-Suomen Jyväskylän osaamiskeskuksen klusterit. Näiden alojen kehitys ohjaa myös koulutuksellista kysyntää sekä eri seutujen vahvojen toimialojen työvoiman tarpeita. Edellä olevia toimialoja täydentämään Keski-Suomi on valinnut sivistystoimeenkin liittyvän luovan toimialan. Kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä Eri kouluasteiden seudullista kehittämistä ja yhteistyötä tarkastellaan seutukohtaisten osaamis- ja työllisyysohjelmien kautta. Seudullinen yhteistyö rakentaa koulutus- ja osaamisorganisaatioiden yhteistä toimintamallia sekä luo perustaa koulu- ja oppimispaikkaverkoston kehittämiselle. Samalla vahvistetaan yhteyttä yrityksiin sekä yrittäjyyttä osana opetusta. Kehittämistoimenpiteet vaikuttavat perusopetukseen ja toisen asteen yhteistyöhön sekä koulutuksen nivelvaiheiden kehittymiseen. Työtä ohjaa OPTIIMI- hanke. Seudullisesti merkittävin sivistystoimen eri alueita koskeva hanke on Jyväskylän verkostokaupunki-hanke. Sen yhteydessä tarkastellaan varhaiskasvatusta, perusopetusta, toisen asteen kehittämistä, nuorisotoimea sekä sivistystoimen muiden palveluiden kehittämistä. Tehdyt ja tehtävät selvitykset sekä niistä rakentuvat strategiat ovat perustana myös maakunnallisissa linjauksissa sekä tukena eri seutujen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kentässä on kehitetty Jyväskylän yliopistossa MUKAVA - hankkeella eheän koulupäivän toimintamalleja ja kasvatuksellisia perustoja. Erityisopetukseen on puolestaan liittynyt erilaisten oppimismuotojen ja kasvatuksen tukeminen peleihin ja peliteorioihin liittyvillä toimintamalleilla. Jyväskylän seudulla osana verkostokaupungin kehittämistyötä toimii erityisopetuksen ALPO hanke. Hanke kohdistuu seudun erityisopetuksen palvelurakenteen ja ohjauksen kehittämiseen, osallistavien käytänteiden edistämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä virtuaaliopetuksen hyödyntämiseen. Kullakin seudulla tarkastellaan tällä hetkellä toisen asteen koulutusta ja sen kehittämistä. Lukioverkon kehittyminen, ammatillisen koulutuksen laadun vahvistuminen sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyö ovat eri muodoissaan kehittämisen ytimenä. Kehittäminen on aluksi kohdistunut kaksoistutkintojen opetuksen tarjontaan sekä resurssien yhteistyöhön. Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen strategia luo perustaa yhteisen toisen asteen luomiselle. Keuruun seudulla (Knalli hanke) ja Jämsän seudulla (SKY hanke) ovat toimineet pilotteina kehitettäessä seudullista toimintamallia. Tavoitteena on ollut koko ikäluokasta huolehtiminen sekä vahva yhteys seudun elinkeinojen ja työelämän elinvoimaisuuteen. Taitava Keski-Suomi hanke on ollut Keski-Suomen kolmen koulutuskuntayhtymän yhteinen kehittämishanke. Tähän työhön ovat lisäksi liittyneet erityisesti NOSTE hankkeen kautta kaikki muut ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjoajat. Tavoitteena on luoda yksi yhtenäinen maakunnallinen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen laatukuva. Tämä rakentaa maakunnallisesti yhteistä suunnittelu- ja kehittämistoimintaa sekä yhtenäistää koulutuksen järjestäjien toimintaa. Samalla vahvistetaan maakunnallista ohjausta ja koordinaatiota sekä paikallista seutulähtöistä toteutusta. Hanke on muotoutunut maakunnan kehittämisstrategiaksi. Opetuksen tietoteknistä kehittämistä sekä tietoverkkojen ja teknologian hyödyntämistä on kehitetty erityisesti Jyväskylän yliopiston hankkein. Eri hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on luoda eriasteista koulutusta tukeva tietoverkon oppimispaikka. Tämä oppimispaikka tarjoaa väylän ja opinpolun eriikäisille keskisuomalaisille oppijoille. Kehittämiseen on liittynyt tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen lisäksi opettajien valmiuksien lisääminen, sisältöjen tuottaminen sekä opetuksen ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen. Koulujen tietoverkkoratkaisun perustaksi on muodostunut Pedanet. Toisen asteen opinpolkua ovat puolestaan rakentaneet Tukeko-hanke, Opinpolku-hanke, Oili-hanke sekä Motto hanke. Perusopetuksen

7 7 oppilaan ohjausta ja yhteyttä työelämään tukee TET tori hanke, joka samalla tukee toisen asteen nivelvaiheen kehittämistä. Työelämän ja koulutuksen yhteistyötä on vahvistettu erityisesti Taitava Keski-Suomi hankkeessa. Sen toteutukseen on kuulunut vahva työpaikkakouluttajien koulutus, opettajien koulutus ja työelämään tutustuminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Yrittäjyyden oppimispaikka (YOPPI hanke) on uusi keskisuomalainen toimintamalli koulutuksessa ja oppimispaikkaverkostossa. Tätä tukee koko ammatilliseen koulutukseen liittyvä yrittäjäkoulu. Oikea asenteellinen perusta ja yrittäjyyden ymmärrys luovat perustaa Keski-Suomen yrityskannan kasvamiselle ja monipuolistumiselle. Aikuiskoulutus on kasvavan haasteen edessä. Koulutustason nosto sekä samalla kokemuksen ja osaamisen tunnustaminen näyttötutkintotoiminnan kautta ovat kehittämisen kohteena. Henkilökohtaistetut opinpolut - hankkeella tuetaan näitä tavoitteita. Hanke rakentaa aikuiskoulutuksen maakunnallista toimija- ja toteutusverkostoa sekä luo ohjausta tukevia tietoverkkopalveluita. Samalla kehittyy aikuisen opinpolkutarjonta sekä opintojen ohjaus. Kannuste hankkeella on kehitetty nuorisotyön opetuksen työelämäsuhdetta (työssäoppimista). Samalla kun on kehitetty opiskelijoille oppimispaikkoja, on kehittynyt nuorisotoimen toimijoiden yhteistyöverkko. Kehittämistyö on näkynyt verkostokaupungin kehittämistyössä. Osana kehittämistä on rakennettu myös koulun ja nuorisotyön yhteyttä. Tähän työhön on liittynyt Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyö. Kehittämistyössä synnytetään maakunnallista nuorisotyön strategiaa. Luovalla toimialalla tarkoitetaan toimintaa ja ammatteja, jotka pohjautuvat yksilölliseen luovuuteen, taitoihin ja lahjakkuuteen. Sitä kutsutaan myös kulttuuriteollisuudeksi ja luovaksi tuotannoksi, jossa kaupankäynnin kohteena ovat kulttuuriset sisällöt. Toimialatyön tarkoituksena on vahvistaa luovan alan ammattilaisten mahdollisuutta työllistää itsensä omalla työllä sekä tukea uusien luovan alan työpaikkojen syntymistä Keski-Suomessa. Keski-Suomen vahvuudet luovalla toimialalla ovat luova ja esittävä taide, taiteen ja kulttuurin välittäminen ja jakelu, tapahtuma- ja festivaaliosaaminen ja digitaalinen sisällöntuotanto. Keski-Suomen kansainvälistymisen edellytyksiä ja valmiuksia kehitetään eri toimijoiden yhteisesti sopiman toimintaohjelman mukaisesti. Sivistystoimen osalta työ näyttäytyy monikulttuurisuuden ja globaalien toimijoiden valmiuksien huomioimisena eri koulutusasteilla. Toimijoiden hankevalmiuksia ja kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä kehitetään erityisesti Encore-hankkeella. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA Kysymykset ; Opetus- ja kulttuuritoimi - perusopetuksen - lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutuksen - ammattikorkeakoulutuksen (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) - kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Tuotantotavat Sivistyspalvelut kaikilta osin rakentavat ihmisten hyvinvointia. Palveluiden tuotantotavat ovat eri palveluiden osalta erilaiset. Sivistystoimen kehittäminen on perusteltua pohjautua luonnolliseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen pohjautuvaan peruskuntamalliin. Peruskunnan muotoutuminen näyttää tapahtuvan nykyisten seutujen ja niiden kuntien kehitystyön perustalta. Palveluiden toteutuksessa näkyy sekä kunnan omat peruspalvelut - ja toiminnot että kilpailutetut tilaaja-tuottajasopimuksin toteutetut palvelut. Maakunnallisesti perus-

8 8 kunnat verkottuvat keskenään. Palveluiden toteuttamiseen liittyen niillä on sopimussuhde sivistystoimen maakunnallisten toimijoiden kanssa. SIVISTYSTOIMEN PALVELURAKENNE 2015 KASVATUSPALVELUT OSAAMISPALVELUT SIVISTYKSELLISET HYVINVOINTIPALVELUT VAR- HAIS- KAS- VATUS Sivistystoimen tukipalvelut TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS TOINEN ASTE Lukio Ammatillinen koulutus Oppimispaikka- ja palveluverkosto ( + kolmannen sektorin toimijat) TURVALLINEN KASVATUS LÄHIPALVELUNA Tietoverkkopalvelut TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS IKÄLUOKKIEN OSAAMINEN JA TYÖLLISYYS PERUSKUNTA (SEUTUYHTEISTYÖSTÄ MUOTOUTUNUT) Kehittämis- ja toteutussopimukset Keski-Suomen ammatti- ja aikuiskoulutuspalvelut Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Peruskuntien sivistystoimen yhteistyöryhmä ESI- OPETUS PERUS- OPETUS NUORI SOTOI- MI KIRJAS- TOTOI- MI AIKUIS- KOULU- TUS VAPAA- SIVISTYS- TYÖ LIIKUN- TATOI- MI KULTTUURI- TOIMI KYSYNTÄLÄHTÖISET SIVISTYSPALVELUT Sivistystoimen taidelaitokset ja liikelaitokset Luova toimiala TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS KESKI-SUOMEN SIVISTYSTOIMEN ALUESTRATEGIA Sivistystoimi toimii vahvemmin ja selkeämmin seutujen kehittymiseen pohjautuvana yhtenä kokonaisuutena, jonka kehittymisen vaikuttaa maakunnallinen tahto ja yhteistyö. Sivistystoimen palvelut toteutuvat monin eri toimintatavoin ja näille tavoille tulee turvata edellytykset. Elinikäinen oppiminen, kansalaisten kasvu ja omaehtoinen toiminta vaikuttavat palveluiden toteutukseen. Peruskunta tarjoaa kasvatuspalvelut, osaamispalvelut ja sivistykselliset hyvinvointipalvelut. Kasvatuspalvelut sisältävät varhaiskasvatuksen (päivähoito), esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotoimen. Osaamispalvelut sisältävät yhtenäisesti toimivan toisen asteen, aikuiskoulutuksen sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Aikuiskoulutus liittyy vahvasti ammatilliseen koulutukseen ja yhteistyön kautta vapaaseen sivistystyöhön. Sivistyksellisiä hyvinvointipalveluita ovat vapaa sivistystyö ja taidekasvatus, liikuntatoimen palvelut ja kulttuuritoimen palvelut. Peruskunta on ensisijainen perusopetuksen järjestäjä. Perusopetus ja kasvatus ovat kansalaisten elämänkulkuun pitkäjänteisesti vaikuttavaa toiminta. Näiltä osin on turvattava niiden katkeamaton kansalaisia tukeva kasvun prosessi Aikuisikäiset puolestaan tarvitsevat erilaisia väyliä ja opinpolkuja elinikäiseen oppimiseen.. Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan palveluita toteutettaessa ja kehitettäessä. Eheä koulupäivä on varhaisen kasvatuksen tärkeä toimintamalli. Varhaiskasvatus, päivähoito ja esiopetus on luontevaa liittää osaksi sivistystoimea. Lasten ja nuorten kasvatuskokonaisuus nähdään saumattomana ketjuna. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden toteaminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen on tärkeää. Erityisopetuksen merkitystä tulee korostaa ja toimintaedellytyksiä vahvistaa perusopetukseen integroidusti. Eri tavoin rahoitettujen (kunta-valtio) erityisoppilaitosten rooli tulee turvata. Oppilaan ohjausta monipuolistetaan opetuksen eri nivelvaiheet huomioiden. Toisen asteen koulutuksen rakenteita uudistetaan. Visiona on maakunnan hallinnollisesti ja ohjauksellisesti yhtenäisesti toimiva toinen aste. Koulutus tarjoaa seudullisesti laadukkaaseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä suuntautumista tukeviin yhteisiin opintoihin perustuvat väylät, joissa huomioidaan jatkokoulutuksen ja työelämän vaateet. Kehittäminen perustuu tavoitteeseen huolehtia seudullisesti koko nuorten ikäluokasta sekä eri-ikäisten aikuisopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen tarpeesta. Toteutuksessa

9 9 huomioidaan yhteys perusopetukseen sekä hyödynnetään koulutuksen eri toimijoiden oppimispaikkaverkostoa. Opiskelijoiden työllistymistä tukee opintojen yhteys työelämään ja seutuun. Opetuksen yhteys työelämään ja elinympäristöön vahvistuu. Syrjäytymisen ehkäisy sekä kunkin taitoja ja taipumuksia tukeva opetus säästää yhteiskunnan muita tuottamattomia kustannuksia. Lukioverkko tiivistyy ja siinä kiinnitetään edelleen huomio koulutuksen laadulliseen tasoon. Nykyiset ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien toiminta ja sen uudistuminen on peruskuntien ja maakunnallisen yhteistyön perusta. Aikuiskoulutus toimii vahvasti hyödyntäen koko maakunnan koulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan mahdollisuuksia. Toiminnassa on tärkeää turvata toisen asteen nykyinen yhteistyö ja kehittämistahto, lukioverkoston uudistuminen sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen kilpailukyky. Ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittämisen lähtökohtana ovat keskisuomalaisten opiskelijoiden tasavertaiset opiskelumahdollisuudet turvaava toisen asteen yhteinen laatukuva. Peruskuntien yhteistyö sekä toisen asteen yhtenäinen hallinto ja ohjaus osoittavat kustannustehokkuutta lisääviä maakunnallisia kehittämis- ja palvelutoimintoja. Tällaisia tehtäväalueita ovat koulutuksen maakunnallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen, koulutustarjonnan koordinointi, oppilas- ja työelämäpalvelut, kansainvälistyminen, yrittäjyys ja yrittäjyyden oppimispaikat, koulutuksen mitoitus ja ennakointi sekä yhteistyöverkostot. Näistä toiminnoista muotoutuva yksikkö on osa Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkostoa. Yksikössä ovat tasavertaisina toimijoina ja omistajina peruskunnat. Omistajana voi toimia myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Keski-Suomen ammatti- ja aikuiskoulutus yksikön tulee rakentua nyt meneillään olevan toisen asteen kehitystyön perustalta. Yksikkö voi toimia tarvittaessa myös osakeyhtiömuotoisena ja painottaa lisäksi keskisuomalaisten koulutustoimijoiden osaamiskeskittymää ja sen markkinointia. Koulu- ja oppilaitosverkosto uudistetaan erilaisiin oppimispaikkoihin (oppilaitos, työssä oppimispaikka, yhteisöllinen oppimispaikka sekä verkko-oppimispaikka) perustuvilla verkostoilla. Peruskoulun ja lukion kouluverkot sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen oppilaitokset muotoutuvat yhtenäiseksi oppimispaikkaverkostoksi. Tässä verkostossa huomioidaan vapaan sivistystyön oppilaitokset. Kouluverkko sopeutetaan eri asteilla ikäluokan kokoon, oppilaiden ja kuntien tarpeisiin. Sivistystoimen kaikkien palveluiden yhteyttä opetukseen vahvistetaan. Kirjastopalveluiden sekä nuorisotoimen osalta yhteistyö on jo nyt vahvistumassa erilaisin seutukohtaisin ratkaisuin. Sivistystoimen oppimispaikka- ja palveluverkko muodostuu varhaiskasvatuksen palvelupaikoista (päiväkodit), esi -ja perusopetuksen kouluista, nuorisotoimen palvelupaikoista, kirjastoista, lukioista, toisen asteen oppilaitoksista, aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, vapaan sivistystyön oppilaitoksista, liikuntatoimen palvelupaikoista ja kulttuuritoimen palvelupaikoista. Palveluiden toteutus voi perustua tilaaja-tuottaja sopimuksiin. Tällaisiksi soveltuvat sivistystoimen tukipalvelut (esim. opetukseen liittyvät ruokailu, terveydenhoito, kuljetukset), tietoverkkopalvelut, luovan toimialan kulttuuripalvelut sekä kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvat palvelut. Kolmannen sektorin roolia selkeytetään tilaaja-tuottaja toimintamallilla, selkeillä palvelukuvauksilla sekä osaamista vahvistamalla. Liikunta- ja kulttuuritoimen palveluita kehitetään verkostoja monipuolistamalla tilaaja-tuottaja sopimuksin. Taidelaitoksille ja liikelaitoksille määritellään selkeä maakunnallinen palvelurooli. Luovan toimialan kehittämistyöllä tuetaan erityisesti kulttuuritoiminnan kehittymistä ja monipuolistumista sekä toimijoiden osaamista ja yrittäjyyttä. Vapaan sivistystyön roolia vahvistetaan sivistystoimen palvelurakenteen toimijana. Taiteen perusopetuksen asema turvataan. Peruskunta tekee tarvittaessa kehittämis- ja toteuttamissopimuksia maakunnallisesti toimivien merkittävien taidelaitosten, erillisten sivistystoimen liikelaitosten sekä koulutusorganisaatioiden kanssa.

10 10 Koko maakuntaa palvelevat Jyväskylän ammattikorkeakoulu samoin kuin Jyväskylän yliopistokin. Korkeakoulutuksen opetus, tutkimus ja innovaatiopalveluita peruskuntiin kanavoi Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkosto. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä painotetaan opetuksen laadullista kehittämistä, alueellista vaikuttavuutta sekä vahvan ammatillisen osaamisen rakentumista ja yhteyttä toisen asteen koulutukseen. Valtion osallistumista Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallintoon ja talouteen voidaan lisätä. Maakunnallinen ohjaus ja johtajuuden haasteet korostuvat yhteisessä kehitystyössä ja muutosprosessissa. Maakunnan sivistystoimen strateginen ohjaus perustuu yhteisesti laadittuun ja maakuntahallituksen/- valtuuston hyväksymään sivistystoimen aluestrategiaan. Peruskuntien sivistystoimen toteutusta koordinoi peruskuntien sivistystoimen yhteistyöryhmä sekä tarvittaessa erilliset maakunnalliset toimikunnat/neuvottelukunnat. Peruskunta- ja aluekuntamallien arviointi Kuntamallien merkittävimmät erot on tarkasteltu perusopetuksen yhteydessä. Muiden toimintojen osalta on kirjattu täydentävät kommentit ja perustelut. Opetus- ja kulttuuritoimi Peruskuntamalli Aluekuntamalli 3.7. Perusopetus Varhaiskasvatus, esi - ja perusopetus, nuorisotoimi - selkeä kokonaisuus varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä toiseen asteeseen - perustehtävä säilyy - kouluverkon sopeutus - laaja-alainen asiantuntijaverkko käytettävissä - tukipalveluiden tarjonta kasvaa - strategisen suunnittelun perusta vahvempi - rahoitusvastuu ja - järjestelmä selkeä - henkilöstön asema selkeä - henkilöstön saatavuus ja työnsuunnittelu paranee - monipuolisempi opetustarjonta - kustannustehokkuus kasvaa - reuna-alueiden koulupalveluiden saatavuus epävarmaa - lähidemokratia kaventuu - kehittämistyön tasapuolisuus voi vaarantua - joustavuus ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen heikkenee - hallintotasoja voi tulla enemmän, päätöksentekojärjestelmä monimutkaistuu - koulun perustehtävä säilyy - laaja-alainen asiantuntijaverkko käytettävissä - tukipalveluiden tarjonta kasvaa - strategisen suunnittelun perusta vahvempi - monipuolisempi opetustarjonta - opetuksen järjestämisvastuu voidaan sopia aluekunnan ja peruskunnan kesken - reuna-alueiden koulupalveluiden saatavuus epävarmaa - hallinnollisesti moniportainen järjestelmä - rahoitusvastuu epäselvä tai vaikeasti toteutettavissa - henkilöstön asema epäselvä - päätöksenteko etäällä 3.8. Keski-Suomi vahvistaa kuntamallista riippumatta yhtenäisen toisen asteen toteutusta Lukiokoulutus ja toisen seutujen kehittämistyön perustalta. Kehittämisen perustana on lukioverkon kehittäminen, ammatillisen koulutuksen laadun ja alueellisen tarjonnan turvaaminen sekä valinnaisuuden asteen ammatillinen koulutus kilpailukykyään ja alueellista vaikuttavuuttaan. Kuntien ja toisen asteen tavoitteena on huo- lisääminen yhteisellä opetustarjonnalla. Ammatti- ja aikuiskoulutus vahvistaa maakunnallista - aikuiskoulutus lehtia koko nuorten ikäluokan sivistyksellisestä kasvusta ja osaamisesta. Aikuisten osalta - vapaa sivistystyö luodaan edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Yhtenäisen toisen asteen toteutukselle alueellisena kokonaisuutena ei ole toiminnallista eikä demokratiaan pohjautuvaa tahtotilaa. Sen sijaan ammatti - ja aikuiskoulutus tarvitsee alueellisen kehittämis-, palvelu- ja ohjaus organisaation. Organisoituminen perustuu alueellisesti tasapainoiseen osallisuuteen.

11 11 Opetus- ja kulttuuritoimi Peruskuntamalli Aluekuntamalli 3.9. Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jo selkeästi maakunnallinen ammattikorkeakoulu. tehtäväksi) Nämä palvelut ovat kuntamallista riippumatta lähipalveluita. Aluemallissa niiden toteutukses- ei synny alueellisella suuruudella hankittua kustannushyötyä. Sen sijaan tarvitaan moni- Kulttuuri-, kirjasto-, liikun-sta- ja nuorisotoimen palvemuotoista alueellista verkostoitumista. Verkostot laajentavat palveluita, tehostavat tuottajien toimintaa ja kasvattavat paikallista osaamista. Merkittävät alueelliset taide- tai liikelaitokset lut toimivat itsenäisesti kuntamallista riippumatta. Kuntien osallisuus kanavoituu toimintaan eri - vapaa sivistystyö tavoin. Alueellisuus ei voi ohittaa lähidemokratian vaatimuksia. Peruskuntamalli on lähipalveluiden kannalta ensisijainen kehittämisen perusta. Vapaan sivistystyön organisaatiot toimivat myös keskeisiltä osin palveluiden ja hallinnon ytimessä Arvioikaa, mitä edellytyksiä alueellanne on ottaa käyttöön tilaaja-tuottajatoimintatapoja ja millä toimialoilla? Tilaaja- tuottaja toimintamalli soveltuu sivistystoimen osalta opetuksen tukipalveluihin, tietoverkkopalveluihin, liikuntatoimen käyttäjien asiantuntijapalveluihin, kulttuuritoimialan luovien toimijoiden tuotantopalveluihin, koulutuksen asiantuntijapalveluihin sekä kolmannen sektorin palvelutoimintoihin. Perustana tulee olla selkeät palvelukuvaukset Mitä malleja (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntien yhteinen liikelaitos) näette hyväksi käyttää tilaajan ja tuottajan toiminnan järjestämisessä? Miten näitä tulisi mielestänne edelleen kehittää? Liikelaitokset nykyisten kuntien kuntayhteistyönä ovat mahdollisia ja jo osittain toteutettuja mm. tietoverkkopalveluiden, opetustoimen tukipalveluiden, merkittävien liikuntapaikkojen, kulttuurin taidelaitosten sekä koulutustoimintojen osalta. Peruskuntamallin toteutuessa kuntayhteistyö muotoutuu helposti koko maakunnan kokoiseksi, joka saattaa rajoittaa liikelaitosten syntyä. Isäntäkuntamallin käyttö on perusteltua esim. nykyisellä kuntajaolla toimintojen kehittämisvaiheessa haluttaessa yhdistellä ja yhtenäistää toimintoja vaiheittain sekä huomioida lähidemokratian vaatimukset Millaisia mahdollisuuksia näette kunnan ja yksityisen sekä kunnan ja kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Kolmannen sektorin rooli näkyy sivistystoimen kentässä erityisesti liikuntatoimen, kulttuuritoimen, nuorisotoimen sekä eräiden kasvatukseen liittyvien palveluiden toteutuksessa. Yhteistyön tehostuminen voi näkyä avustusluontoisen rahoituksen osittaisena muuntumisena selkeästi määriteltyjen palveluiden tilaaja-tuottaja sopimuksiksi. Kolmannen sektorin toimijoille tulee turvata selkeämpi näkemys koko sivistystoimen strategiasta, tavoitteista ja palveluista. Tällöin ne voivat liittää oman toimintansa osaksi palvelukokonaisuutta ja - tarjontaa. Tärkeää on lisätä myös kolmannen sektorin osaamista. Tästä ovat esimerkkinä Keski-Suomen hankkeet tapahtumajärjestäjien osaamisen lisäämiseksi ja luovan toimialan toimijoiden osaamisen tason vahvistamiseksi Millaisia mahdollisuuksia näette kuntien ja valtion palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Ammattikorkeakouluopetuksen kehittämisessä on nähtävissä valtion roolin lisääntyminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaaksi (niin halutessaan) voi tulla valtio. Erityisesti valtion rooli ja alueellinen yhteistyö voisi näkyä TE keskuksen suurempana osallistumisena JAMK yhteistyöhön. Seudullisessa/Peruskunta yh-

12 12 teistyössä Keski-Suomi rakentaa osaamis- ja innovaatioverkostoa. Tähän liittyen laaditaan eri osaamisorganisaatioiden, TE-keskuksen, kehittämisyhtiöiden ja kuntien yhteistyönä osaamis- ja työllisyysohjelmat. Nämä muotoutuvat elinkeinopolitiikan ja kuntien palvelukehittämisen kautta seutujen kehittämisohjelmiksi. Samalla ne osoittavat tulevaisuutta varten peruskuntien ja valtion yksiköiden yhteistyön alueita. Opetukseen liittyen valtion erityisoppilaitosten ja kuntien yhteistyötä sekä tähän liittyvää erikoistumista voidaan kehittää. Erityisopetus on kuntien ja valtion kannalta yhteinen kehittämishaaste. Kunnilla on kasvava vastuu työllistämisestä ja työllisyydestä. Tämä merkitsee myös koulutuksen koordinoinnin merkityksen kasvamista työvoimaa ja sen osaamista turvattaessa. Työvoimakoulutus tulee tutkintokoulutuksen osalta liittää tiiviimmin osaksi alueellista koulutusjärjestelmää sekä integroida opiskelija ensisijaisesti opetukseen ja oppimispaikkaverkostoon. Tälle muutokselle tulee maakunnassa/seuduilla valtio-kunta tulossopimuksin turvata asianomainen rahoitus Miten rahoitusvastuu tulisi järjestää? Tulisiko piirimallissa rahoituksen perusteena ottaa väestöpohjan ohella huomioon tulopohja? Rahoitusjärjestelmillä tulee turvata kuntien nykyisen toiminnan laajuinen ja sen rahoitusrakenteen mukainen valtio-kunta rahoitus. Muutokset vaativat aina panostusta ja tämä tulee huomioida sivistystoimen kehittämisen siirtymävaiheessa. Muutoksissa tulee tämä huomioida tavoiteasetannassa ja määrittää kustannushyötytavoitteet riittävän pitkäjänteisesti. Valtionosuusrahoitukseen liittyvä lainsäädäntö sekä tulkintaohjeet eivät saa muodostua oppilaitosverkostojen kehittämisen todellisten muutosten esteeksi. Nykyisellään näin kävisi niin perusopetuksen kuin toisen asteenkin opetuksen osalta. Aikuiskoulutuksen osalta rahoituksen peruteita tulee kehittää vastaamaan paremmin opiskelun henkilökohtaistamisen vaatimuksia ja kokonaisuutta Millaiset ovat alueellanne edellytykset kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiselle vuosina ? Sivistystoimen vaikuttavuudelle voidaan asettaa selkeät kehittämistavoitteet. Vaikuttavuuden haasteet näkyvät erityisesti toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta. Sopeutuminen muutoksiin sekä laadullisesti ja määrällisesti korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen on Keski-Suomen menestykselle tärkeää. Koulutuksen yhtenäisen laatukuvan rakentaminen on keskisuomalainen tapa lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Tähän liittyy myös koulutuksen tasapainoinen organisoituminen maakunnallisesti ja paikallisesti. Kansalaisille tulee turvata tasa-arvoisesti ja maakunnallisesti kattavasti eriasteisen opetuksen tarjonta. Tarjonnan kehittämisessä tulee täysimääräisesti hyödyntää myös opetusteknologian kehittyvät mahdollisuudet. Opetustoimen tuottavuuden tarkastelu ja tavoitteiden asettelu on vaikeaa. Perusopetuksen osalta tuottavuuskehitys on arvioitu viime vuosina laskevaksi (VATT keskustelualoite). Opetukselle on kuitenkin asetettu uusia haasteita esiopetuksen ja erityisopetuksen osalta. Työkenttä on kasvava vaikka ikäluokka pienenee. Opetuksen tukipalveluiden toteutus voi kuitenkin olla tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Kasvatuspalveluiden tuottavuuden tarkastelu on vieläkin vaikeampaa. Osa sivistystoimen palveluista sitoutuu kysyntään. Näiltä osin tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen riippuu itse palveluiden sisällön ja tarjonnan kehittymisestä. Palvelukulttuuria, osaamista ja verkostoja kehittämällä voidaan osaltaan lisätä tuottavuutta ja vaikuttavuutta palvelurakennetta uudistettaessa. Merkittävimmin sivistystoimen tuottavuuteen vaikutetaan itse oppimispaikka- ja palveluverkostoa (kouluverkot) sopeuttamalla ja uudistamalla sekä tilojen monikäyttöisyyttä tehostamalla. Isompina kokonaisuuksina suoritettavat investoinnit sekä kilpailutetut hankinnat synnyttävät suoria säästöjä. Sivistystoimeen liittyvät erilaiset tukipalvelut antavat kilpailuttamalla mahdollisuuden kustannustehokkuuden lisäämiseen. Sivistystoimen ja erityisesti opetuksen hallinnon kulut vaativat erityistä tarkastelua kouluverkon kehittyessä ja opetuksellisten ratkaisujen muuttuessa. Tietotekniikka osaltaan rakentaa merkittävästi edellytyksiä tuottavuuden kasvulle käyttäjälähtöisten palveluiden kehittyessä.

13 13 Hallinta ja ohjaus, kunnallinen demokratia Miten varmistetaan kansanvaltainen ohjaus ja edustuksellisen demokratian toimivuus? Peruskunta toimii nykyisen kunnallisen demokratian mukaisesti. Sivistystoimella on oma lautakunta. Kaikissa peruskunnissa tulee olla sivistystoimen johtaja, joka on vastuussa sivistystoimen palveluiden kokonaisuudesta. Sivistystoimen maakunnallinen ohjaus perustuu strategiaan, jonka hyväksyvät Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Toteutusta koordinoi sivistystoimen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna kuntapäättäjät ja sivistystoimen johto sekä alueelliset sivistystoimen toimijat; Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatti- ja aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö, Länsi-Suomen lääninhallitus, elinkeinoelämä ja luova toimiala. Maakunnallisesti toimii Länsi-Suomen lääninhallituksen yhteydessä Taidetoimikunta sekä Keski-Suomen liikuntaneuvosto. Koska monet sivistystoimen palvelut toteutuvat ja sen laadun rakentavat käyttäjät itse, on perusteltua kehittää monimuotoisesti käyttäjädemokratiaa. Tämä näkyy peruskunnassa aktiivisena kaupunginosatoimintana, kylätoimintana, palveluiden laaturyhminä, koulujen johtokuntina tai sivistystoimen asiakasneuvottelukuntana. Todellinen käyttäjädemokratia toteutuu hyvin toteutuneena asiakaslähtöisenä palveluna, joka tarjoaa asiakaspalvelun lisäksi asianmukaisen vuorovaikutuksen. Monelta osin käyttäjien toiminnallisia mahdollisuuksia parantaa myös tietotekniikka ja tietoverkkopalvelut. Tärkeää on siis kuvata kunnan palvelurakenteen palvelut, niiden toteuttamisen edellytykset ja vaadittava osaaminen sekä huolehtia henkilöstön koulutuksesta ja voimaantumisesta Millaiset olisivat alueellanne edellytykset kansalaisten suorille vaikuttamismahdollisuuksille? Kansalaisten suoran vaikuttamisen välineitä on kuvattu edellä. Vaikuttaminen vaatii oikeaa asiakasilmapiiriä, selkeää kansalaistiedotusta, avointa hallintokulttuuria ja aktiivista poliittista vuorovaikutusta. Kaikilta näiltä osin Keski-Suomessa tiedostetaan niiden kehittämishaasteet. Osan palveluista ytimeksi muodostuvat tietotekniset ratkaisut. Kansalaisten tietoteknisiä valmiuksia sekä palveluihin osallisuutta kehitetään pilottina mm. Pohjoisen Keski-Suomen tietoteknisillä hankkeilla. Samoin maakunnan laajakaistastrategian tavoitteena on luoda kansalaisille tasavertaiset edellytykset päätöksenteon seurantaan ja siihen vaikuttamiseen sekä uudistuvien palveluiden käyttöön Arvioikaa alueenne kuntien kykyä menestyä kuntahenkilöstön saatavuuden turvaamisessa vuosina ? Keski-Suomessa koulutustoimialan työvoima on 9500 henkilöä. Ammattirakenteen mukaan sivistystyön parissa työskentelee 6700 henkilöä ja näistä erityisesti opetus- ja kasvatustyössä 5300 henkilöä. Kulttuurin toimialalla arvioidaan työskentelevän 2000 henkilöä (Opetushallinnon MITENNA ennakointi). Iästä johtuva poistuma vuosina on puolestaan opetus ja kasvatustyössä 1400 työntekijää. Kuntasektorilla työskentelee Keski-Suomessa työntekijää, joista opetustehtävissä Näiden osalta eläkkeelle siirtyy arviolta 1100 henkilöä vuosina Vaihtuvuus luo siis merkittävän haasteen alueen koulutukselle ja oppimisyhteisöjen uudistumiselle. Samalla se tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa ja sopeuttaa alueen kannalta merkittävät voimavarat tulevaisuuden haasteisiin. Keski-Suomessa tarjottava sekä yleissivistävän että ammatillisen opetuksen opettajakoulutus luovat kuitenkin hyvät edellytykset muutoksen hallintaa. Kriittisemmäksi muodostuu ammatillisen opetuksen opettajakoulutuksen riittävyys työelämäkokemuksen vaatimusten johdosta. Työyhteisöissä muutos kasvattaa myös täydennyskoulutuksen ja työyhteisökoulutuksen tarvetta. Näiltä osin on hyvä laatia kattava tarvetutkimuksiin perustuva ja rakenneuudistusta tukeva koulutuksen alueellinen ohjelma.

14 14 Henkilöstöön kohdistuvat määrilliset muutokset vaihtuvuudesta johtuen tai työpanoksen muutostarpeesta johtuen kohdistuvat alueella, seuduilla ja organisaatioissa hyvin eri tavoin. Samoin ne ajoittuvat eri tavoin. Jotta turvataan Keski-Suomen kehityksen kannalta tärkeä eriasteinen opetus, ikäluokkien muutoksista johtuvat oppimispaikkaverkoston muutokset sekä työyhteisöjen muutokset tarvitaan alueellista yhteistä näkemystä rekrytoinnista. Muutosvaihe lisää myös voimavarojen osalta yhteistyön, voimavarojen yhteiskäytön sekä henkilöstön joustavan liikkuvuuden tarvetta. Näitä haasteita tukemaan tulee luoda oma keskisuomalainen osaajien pooli. Muutoksissa on hyvä huomioidaan erikseen määriteltävät periaatteet. Näistä esimerkkinä teemaryhmä on huomioinut OAJ:n muistion Henkilöstön asema kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa. 4. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 4.1 Jos oletetaan, että maahan tulisi vähintään asukkaan kuntien verkosto, niin millainen olisi kuntarakenne alueellanne tai maakuntarajat ylittäen? Mitkä kunnat silloin yhdistyisivät ja millä perusteilla? Peruskuntarakenne on oletettu sivistystoimen osalta muodostuvan pääsääntöisesti nykyisen seutujaon perustalta. Saarijärven Viitasaaren seudulla peruskunnat näyttäisivät muotoutuvan pienemmiksi. Jyväskylän seudulla peruskuntien muodostumiseen vaikuttaa itse kuntien sekä verkostokaupunkiyhteistyön kehitys. Sivistystoimen kannalta koulutukseen liittyvää suuntautumista Mänttä-Vilppula suuntaan on sekä Jämsän että Keuruun seuduilla. Kangasniemellä on perinteitä yhteistyöstä Joutsan seudun kanssa ja sitä on sivistystoimen osalta luonteva vahvistaa. Näiltä osin kouluverkkoon ja perusopetukseen liittyen kuntien läheisyys luo opetuspalveluiden järjestämiselle parempia edellytyksiä. Kangasniemi omaa kaupan ja eri palveluiden osalta myös vahvan yhteyden Jyväskylään Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi piirimalli, niin millainen piirijaotus tulisi siinä tapauksessa teidän alueellenne tai maakunnan rajat ylittävälle alueelle ja millä perusteilla? Sivistystoimen osalta piirimalli ei sovellu opetuksen ja oppimispaikkaverkoston kehittämisen perustaksi Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi aluekuntamalli, millainen olisi siinä tapauksessa aluekuntajaotus alueellanne tai maakuntarajat ylittäen ja millä perusteilla? Sivistystoimen näkökulmasta perustan muodostaa Keski-Suomen maakunta, joka voi täydentyä Kangasniemellä sekä Mänttä Vilppula seudulla (ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä). Perusteena on nykyinen vahva yhteistyösuhde ammatillisen koulutuksen sekä opetuksen ja vapaan sivistystyön alueilla. Sivistystoimen osalta aluekuntamalli ei näytä synnyttävän lisäarvoa tai tuottavuusetua mikä ei jo peruskunnassa olisi toteutettavissa. Opetus ja kasvatus ovat joka tapauksessa vahvasti lähipalveluna toteutettavia. Alueellisesti toteutettavia toimintoja ovat eri malleissa ammattikorkeakoulutus sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittäminen ja ohjaus. Muut monimuotoiset sivistyspalvelut rakentavat tarjontansa myös peruskunnissa toimivien asiantuntijaosaajien ja toimijoiden (kolmas sektori) kautta sekä verkostoitumalla alueellisesti. Aluekuntamalli ei kasvata näiden palveluiden tehoa tai tarjontaa. Aluekuntamalli etäännyttää kansalaiset lähipalveluihin liitettävästä demokratiasta Onko seutukuntien rajoja syytä maakuntanne alueella tai maakuntarajat ylittäen joiltakin osin tarkistaa. Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Ks. edelliset vastaukset. Esitetään ohjausryhmän päätettäväksi.

15 Onko maakuntanne rajaa syytä joiltakin osin tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Ks. edelliset vastaukset. Esitetään ohjausryhmän päätettäväksi. 5. MALLIEN KEHITTÄMINEN Kysymykset Erityisolosuhteet sekä peruskuntamallin ja aluekuntamallin kehittäminen Edellä on kuvattu vahvasti peruskuntamalliin perustuva sivistystoimen kunta- ja palvelurakenteen muutos. Sivistystoimi on yksi kasvatuspalveluista, osaamispalveluista ja hyvinvointipalveluista muodostuva kokonaisuus. Sivistystoimen kokonaisuutta esitetään täydennettäväksi varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella. Nuorisotoimi ja kirjastotoimi liittyvät kiinteämmin koulujen opetustoimintaan samoin kuin sivistystoimen muutkin palvelut. Toisen asteen koulutus muotoutuu monipuolisia opinpolkuja tarjoavaksi yksilön osaamisen sekä elinkeinotoiminnan perustaksi. Peruskunnan identiteettiä, kansalaisen hyvinvointia ja omaehtoista kasvua tukevat muut sivistystoimen palvelut. Peruskunnan toimintaa tukevat maakunnalliset koulutusorganisaatiot, taide- ja liikelaitokset sekä yksittäiset maakunnalliset toimijat. Kehittämistyön perustana on vahvasti aktivoitunut seudullinen yhteistyö ja tahtotila. Tältä perustalta peruskuntien yhteistyö ja toimijoiden verkostot voivat rakentua vahvoiksi ja monipuolisiksi. Sivistystoimen palvelut ovat pääsääntöisesti lähipalveluita, joiden toteutukseen vaikuttaa läheinen asiakassuhde ja demokraattinen ohjaus. Aluekuntamalli ei lähtökohtaisesti hyödynnä peruskuntien paikallisia voimavaroja, yhteyttä käyttäjien tarpeeseen sekä jatkuvan kehittämisen perustana olevaa lähi- ja käyttäjädemokratiaa. Palvelurakenne ja sen yhteydet asiakkaaseen rakentuvat tällöin liiaksi hallinnon ja kustannusohjauksen perustalta. Toteutuksen perustana tulisi kuitenkin olla ajatus Peruskunta palvelee ja hakee lisävoimavarojan alueellisilta toimijoilta - eikä päinvastoin. Muu kehittäminen 5.5 Millä tavoin alueellanne on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa? Miten eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) vaikuttavat toiminnan kehittämiseen? Sivistystoimi vaikuttaa kansalaisen hyvinvointiin kaikkien palveluidensa kautta. Kasvatus luo hyvän elämän perustaa, koulutus rakentaa osaamista ja henkisen hyvinvoinnin perustaa sekä muut sivistystoimen monimuotoiset palvelut puolestaan ylläpitävät omaehtoisin kokemuksin kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Palveluiden kehittäminen vaatii alueellisesti tasa-arvoisten mahdollisuuksien vahvistamista. Erityinen huomio on kiinnitettävä lasten ja nuorten asemaan. Kolmannen sektorin asema monien hyvinvointiin ja vapaaaikaan liittyvien palveluiden osalta on liian epävarma. Niiden toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa palvelukuvauksiin perustuvilla tilaaja-tuottaja sopimuksilla Millä tavoin kuntien kehittämistä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulisi alueellanne järjestää? Vaikuttavatko eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) toiminnan kehittämiseen? Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kasvatus- ja opetusalan korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on palvelurakenneuudistusta tukevaa. Maakuntaan rakennettu osaamis- ja innovaatioverkosto kohdistaa kehittämistyön ja opetuksen alueiden tarpeiden mukaisesti. Eri organisaatioiden kansainväliset verkostot puolestaan laajentavat yhteyksiä ja mahdollisuuksia monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä

16 16 yhteyksiä kansainvälisen tutkimusosaamisen. Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän asema opetus- ja sivistystoimen osalta on kansainvälisestikin arvioiden kiitettävä. 5.7 Mitä kuntien toimintaa koskevia valtion normeja pitäisi muuttaa ja miten? Valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se luo edellytykset opetustoimen rakenteellisten muutosten toteuttamiselle ja kouluverkkojen sopeutukselle ikäluokkien koon muutoksiin. Opetustoimen valtion ohjauksessa, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ja tulossopimuksissa tulee selkeästi huomioida myös palvelurakenteen uudistuksella toteutettavat muutokset. Ministeriön ja maakuntien vuoropuhelun tulee jatkua ja vahvistua. Työvoiman tarve ja työllistyminen ovat kuntien erityisen huolen kohteena sekä vastuulla. Syrjäytyminen eri koulutusasteilla on merkittävä ongelma, joka näyttäytyy kuntien ja seutujen osaavan työvoiman tarpeessa sekä nuorten syrjäytymisenä. Työtön on oppimisen/opetuksen näkökulmasta yhtenäiseen ammattikoulutukseen tai aikuiskoulutukseen osallistuja hakiessaan uutta osaamista, tutkintoa tai kokemuksensa tunnustamista näyttötutkinnoin. Työvoimahallinnon opiskelijan tuleekin olla tällöin osa normaalia koulutusjärjestelmää. Tämän koulutuksen rahoitus voidaan ohjata työllisyysvelvoitteen ohella kuntien ja oppilaitosten opetustoimen käyttöön tulossopimuksella. Muu kuin edellä mainittu työvoimakoulutus on aluekehittämistä sekä työllistymistä tukevaa osaamisen vahvistamista Mitä kunnan toiminnassa sektorirajoihin perustuvia ja byrokratisoituneita toimintatapoja pitäisi muuttaa ja miten? Palvelurakenteen tulee madaltaa kuntien sektorikohtaisia rajoja ja korottaa yhteistyökykyä. Selkeät palveluiden ja prosessien kuvaukset luovat edellytykset sektorirajat ylittävään toteutukseen. Kuntien vahva palvelukulttuuri, avoin hallintokulttuuri ja joustava yhteys kuntalaiseen/asiakkaaseen luovat edellytyksiä muutokselle. Muutokset, henkilöstön vaihtuvuus ja muutoksiin liittyvä työyhteisöjen systemaattinen koulutus ei saa olla menetetty mahdollisuus Mitä nykyisin kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkin muun tahon vastuulle? Sivistystoimen palvelurakenteessa opetuksella on huomattava merkitys. Opetuksen tukipalveluiden sekä sivistystoimen muiden palveluiden osalta lisääntyy kilpailutus sekä selkeisiin palvelukokonaisuuksiin perustuvat tilaaja-tuottajasopimukset. Yhteistyö rakentaa osaamista ja luovalla toimialalla myös kaupallisen toiminnan edellytyksiä. Tämä näyttäytyy myös kolmannen sektorin toiminnassa. Tämä kehityskulku lisää mahdollisuuksia palveluiden uudenlaiselle toteutukselle. Länsi-Suomen lääninhallituksen Keski-Suomen palveluiden sisältöä ja roolia tulee selkeyttää maakunnalliselta perustalta. Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmän sivistystoimea koskevat kannanotot täydentyvät oheisella perustelumuistiolla ja sen liitteillä. Muistio perustuu opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän seitsemän (7) kokouksen tausta-aineistoon, käytyyn keskusteluun, asiantuntijaesittelyihin sekä kokouksissa tehtyihin kannanottoihin. Muistiota täydentää liiteaineisto, johon on koottu sivistystoimeen liittyviä kehittämisen toimintamalleja, Keski-Suomen kehitykseen liittyviä erityispiirteitä sekä hyviä käytäntöjä kuvaavia esimerkkejä. Liitteessä 9 on koottu keskeisimmät taustaaineistoon liittyvät hankkeet ja materiaalit. Seuraavassa rakennemallien arvioinnilla on tiivistetysti arvioitu sivistystoimen näkökulmasta peruskuntamallin ja aluekuntamallin eroja.

17 17 Rakennemallien arviointi (sivistystoimi) Keskeinen uudistuksen tavoite on varmistaa asukkaiden peruspalvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja mahdollisimman lähellä ihmistä Perusopetus Toisen asteen koulutus Nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi Ammattikorkeakoulutus Järjestämisvastuu Järjestämisvastuun laajuus Kytkentä muihin sektoreihin Demokratia Ohjaus Suunnittelu Kehittäminen Rahoitus Palveluiden alueellinen saatavuus Asiakkaan valinnanvapaus Henkilöstön asema Kustannusten hallinta Riskit Johtajuus Peruskuntamalli Muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta alueesta. Tavoitteellinen asukasmäärä Muutoksessa/mallissa korostuu! - selkeän palvelukokonaisuuden merkitys - peruskunta rakentuu seutupohjaisesti - luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue - opetus - oppimispaikkaverkosto - lähipalveluote ja palvelukuvaukset - tilaa -tuottaja toimintamalli - kasvatuksen ja opetuksen lähipalvelu - yhteys elinympäristöön ja työelämän - selkeät palvelukuvaukset ja -prosessit - eri toimijoiden tiedostamat strategiat - osaaminen ja sen kehittäminen - selkeä organisaatio (demokratia) - selkeä nykypohjainen lähidemokratia - käyttäjädemokratian mahdollisuudet - kansalaisen osallisuus - nykyinen kunta- ajattelu - peruskuntien verkostot (strategia) - maakuntahallitus ja valtuusto - kohteena palvelut ja asiakas - perustana elinympäristö - kehityskohteena yhteys työelämään - seudulliset kehittämissuunnitelmat - palvelurakenne ja - tarjonta - oppimispaikka- ja palveluverkostot - kuntatalous - valtiontalous - palvelurahoitus (kansalaiset ja yhteisöt) - lähipalveluperusteinen kattavuus - asiakassuhteen vahvistaminen ja monipuolistaminen - aito ja läheinen suhde palvelun tuottajaan - asiakkaan osallisuus - henkilöstön asema selkeä - seudullinen/peruskuntien yhteistyö voimavarojen käytössä ja osaamispooli - kustannustehokkuus syntyy palveluprosessien kehittämisen kautta - palvelurakenne ja nykymalli perustana - taantuvista alueista huolehtiminen haasteena - perustana nykyinen johtamismalli - haasteena muutoksen johtaminen ja sivistystoimen kokonaisuuden hallinta Aluekuntamalli Muodostetaan aluekuntaa Muutoksessa/ mallissa korostuu! - aluekunta - maakunta - maakunnallinen JAMK -YO - ammatti - ja aikuiskoulutuksen ohjaus - vahvojen palveluverkostojen merkitys - ammattikorkeakoulutus - alue - ammatillinen ja aikuiskoulutus - maakunnalliset palvelutoimijat - palveluverkostot (luova toimiala) - byrokratia ja etäisyys lähitoiminnoista - ohjaus ja sektoritoimintojen rooli - asiakassuhteen etäisyys ja hämäryys - hallinnon roolin vahvistuminen - demokratian etäisyys - palvelukulttuurin kehittäminen - lähtökohtana maakunnallinen strategia - hallinnollinen ohjaus korostuu - kustannusajattelu/ budjettiohjaus - alueen strateginen asema - hallinnollinen suunnittelu ja ohjaus - valtakunnan yhteistyö/budjettiohjaus - maakuntien kilpailukyky/ -etu - MAOH ja MASU - strategiat ja alueen fokukset - valtio kunta tasapaino (aluekehitys) - kolmas sektori palvelutarjonta - yksityisen sektorin painoarvo - palveluverkostojen kattavuus - keskittyminen maakuntakeskuksiin - alueellinen tarjonta monipuolistuu - erityisosaaminen ja erityispalvelut voivat vahvistua - henkilöstön asema epäselvä - maakunnallinen yhteistyö/voimavarat luo mahdollisuuksia kehitystyölle - kustannustehokkuus syntyy resurssiohjauksella - julkiset palvelut yksityiset palvelut - taantuvista alueista huolehtiminen haasteena - maakunnallinen strateginen ohjaus - haasteena oikean asiakaslähtöisen palveluverkoston hallinta

18 18 Keski-Suomen liitto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmä Sivistystoimen perustelumuistio Tämä muistio perustuu opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän seitsemän (7) kokouksen tausta-aineistoon, käytyyn keskusteluun, asiantuntijaesittelyihin sekä kokouksissa tehtyihin kannanottoihin. Muistiota täydentää liiteaineisto, johon on koottu sivistystoimeen liittyviä kehittämisen toimintamalleja, Keski-Suomen kehitykseen liittyviä erityispiirteitä sekä hyviä käytäntöjä kuvaavia esimerkkejä. Liitteessä 9 on koottu keskeisimmät tausta-aineistoon liittyvät hankkeet ja materiaalit Rauli Sorvari koulutuspäällikkö teemaryhmän sihteeri

19 19 Esipuhe 1. Kehittämisen lähtökohdat 1.1 Strategisia lähtökohtia 1.2 Keski-Suomen kehittämishankkeet ja hyvät käytännöt 2. Toimintaympäristö ja alueen erityispiirteet 2.1 Väestökehitys ja ikäluokkien muutokset 2.2 Sivistystoimen kehittämislinjauksia 2.3 Palvelurakenne ja laadun arviointi 3. Sivistystoimen kokonaisuuden analysointi ja kehittämislinjaukset 3.1 Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta 3.2 Kunta- ja muut aluejaot 3.3 Mallien kehittäminen ja muu kehittäminen 4. Esi- ja perusopetus 4.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 4.2 Seudulliset arvioinnit 4.3 Mallien arviointi 5. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja tietopalvelut 5.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 5.2 Seudulliset arvioinnit 5.3 Mallien arviointi 6. Toisen asteen opetus 6.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 6.2 Seudulliset arvioinnit 6.3 Mallien arviointi 7. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö 8. Ammattikorkeakouluopetus ja sen kehittäminen SIVISTYSTOIMEN VASTAUKSET KYSYMYKSIIN (KOONTA) LIITTEET: PERUSTELUT JA KUVAUKSET Liite 1 Osaamis- ja innovaatioverkoston kehittäminen Liite 2 Väestö- ja ikäluokkakehitys Liite 3 Koulu- ja oppilaitosverkostot Liite 4 Opetus- ja sivistystoimen laadun arviointi Liite 5 Rakennemallien arviointi (luvut 4-6) Liite 6 Koulutuksen kehittäminen yhteiseen laatukuvaan perustuen (Toinen aste, aikuiskoulutus ja vapaa sivistystoimi) Liite 7 Tietoverkot ja verkko-opetus esimerkkejä kehitystyöstä Liite 8 Ammattikorkeakoulutusta koskeva kannanotto Liite 9 Sivistystoimea koskeva tausta-aineisto

20 20 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI Esipuhe Teemaryhmän tarkastelu on rakentunut siten, että ryhmä on kuvannut ensin alueen kehittymistä, palvelurakenteen tavoitteellisia muutostekijöitä sekä kriittisiä muutostekijöitä Keski-Suomessa. Muutokset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin, eräisiin kehittämisen linjauksiin sekä palveluiden laadun arviointiin. Kehittyvän palvelurakenteen toimivuutta arvioidaan sitten sivistystoimen eri sektoreiden osalta erityisesti peruskuntamallissa sekä aluekuntamallissa. Arvioinnissa korostuu sivistystoimen kokonaisuus (opetus- nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi) sekä palveluiden kriittiset kehitys- ja menestystekijät. Teemaryhmä on ottanut muutoksessa lähtökohdaksi palveluiden kehittämisen ja uudistamisen ei vain rajojen ja rakenteiden muuttamisen sekä kustannusten karsimisen. Kuntarakenne puolestaan määrittää hallinnon ja ohjauksen muodot. Teemaryhmä tarkastelee kehittyviä palveluita ja palvelurakenteita eri malleja arvioiden. Tältä perustalta vastataan ministeriön esittämiin kysymyksiin. Liitteissä on käsittelyn perustana olevaa ja ehdotuksia perustelevaa tausta-aineistoa. Kunkin kuntamallin tarkastelun perustana on ollut Jukka Peltomäen pääpiirteittäinen kuvaus.. 1. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Strategisia lähtökohtia Maakuntasuunnitelma asettaa Keski-Suomen visioksi olla Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Visio luo selkeän perustan opetuksen ja sivistystoiminnan kehittämiselle. Vision ajatus korostaa sekä yleissivistävää että ammatillista kasvua, johon luontevasti tulisi liittyä yrittäjyys ja sen ymmärrys. Tulevaisuus rakentuu omaehtoisella proaktiivisella otteella, johon liittyy vahva yhteisen oppimisen ja kokemuksien hyödyntämisen ajatus. Näin rakentuu opetuksen ja oppimisen kautta Keski-Suomelle tärkeä osaaminen ja luovuus sekä elinkeinoelämän markkinalähtöisen toiminnan että yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden toteutuksen perustaksi. Elämän laatu puolestaan muotoutuu ja vahvistuu henkisen kasvun, sivistyksen, työn ja työyhteisöjen sekä elinympäristön ja sen palveluiden kautta. Kehitystyön ja ennakoinnin perustana on muuttuvien alueellisten ja yhteiskunnallisten osaamistarpeiden merkitys opetuksessa ja koulutuksessa Euroopan alueiden kansainvälistyvässä maailmassa. Sivistystoimen palvelut ja niiden kehittäminen saavat siis juurensa maakunnan visiosta. Palvelurakenteen ja tältä perustalta aluerakenteen kehitystyössä, muutoksissa ja palveluiden toteutuksessa korostuvat monet merkittävät haasteet. Tällaisiksi teemaryhmä on tunnistanut Lasten ja nuorten koko ikäluokan huomioimisen ja kasvun mahdollisuuksien turvaamisen Luovan yhteiskunnan osaamisen tarpeet ja sivistyksen kasvupohjan merkityksen Alueellisen kilpailukyvyn osaamislähtöisen vahvistamisen, maakunnan luontaisten voimavarojen hyödyntämisen ja inhimillisen pääoma kasvattamisen Yhteistyön ja verkostoja hyödyntävän sosiaalisen pääoman kasvattamisen merkityksen Alueellisesti tasapainoisen kehityksen tarpeen ja tätä tukevan palvelurakenteen vahvistamisen Yhteisöllisyyden lisääntymisen, lähimmäisestä huolehtimisen kasvavan tarpeen ja kolmannen sektorin merkityksen kasvun sekä inhimillisyyttä ja tasa-arvoa korostavan asiakasnäkökulman vahvistumisen Työyhteisöjen ja niiden kulttuurien muutokset, henkilöstön voimaantumisesta huolehtimisen sekä aikuiskoulutuksen kasvavan tarpeen

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012 Opetusministeriö 22.8.2007 Dnro 244/44/2007 5.7.2007 Viitteet: Maakuntahallitus 22.8.2007 Lausuntopyyntönne 29.6. 7/500/2007 Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU)

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot