Lausunto Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI ) Natura-arvioinnin täydennyksestä

Transkriptio

1 POPELY93/07.04/2010 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie Ii Lausunto Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI ) Natura-arvioinnin täydennyksestä ELY-keskuksen lausunto Venkaan lähteen Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen Natura-arvioinnista ELY-keskus totesi johtopäätöksenään seuraavat puutteet: Arvioinnissa ei käsitelty Mertajoen itäpuolista Natura-alueen osaa lainkaan. Mertajoen vähenevän virtauksen ja vedenlaadun muutosten vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille ei analysoida riittävästi. Saadun selvityksen perusteella ei voitu sulkea pois hydraulisen yhteyden mahdollisuutta Ukonkankaalta Vengasvaaran itäosaan ja Venkaan lähteeseen Mertajoen alitse. Tätä vaikutusta ei pystytty silloisen tutkimustiedon valossa luotettavasti arvioimaan. Edelleen padon sijainnista oli erilaisia etäisyyksiä: 400 tai 500 m Venkaan lähteestä. ELY-keskus katsoi, että olevan tiedon valossa voitaneen arvioida kyettävän estämään haitalliset vaikutukset vain Vengasvaaran pohjavesimuodostumaan ja Venkaan lähteeseen niiltä osin kuin lähde saa vetensä vain Vengasvaaran muodostumasta. ELY-keskus katsoi, että pohjavesivaikutukset Venkaan lähteeseen voidaan estää siirtämällä patolinjausta edelleen etelään etäämmäs Ukonkankaan eteläreunasta tarkennettujen maaperäselvitysten perusteella. Nykyisellä paikallaan patolinjaus edellyttäisi ELY-keskuksen mukaan, että hydraulinen yhteys Ukonkankaan ja Vengasvaaran itäosan välillä selvitetään tarkemmin. ELY-keskus listasi lausuntonsa loppuun keskeisimmät puutteellisesti selvitetyt asiat: 1) vaikutusten arviointi Natura-alueen Mertajoen itäpuoliselle osalle (Mertajoen vähenevän virtaaman ja vedenlaadun muutosten vaikutukset, pohjavesivaikutukset); 2) tarkennettu selvitys Ukonkankaan ja Vengasvaaran mahdollisesta hydraulisesta yhteydestä. Mikäli yhteys on, vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin on arvioitava; 3) tarkennettu tekoaltaan suotovesivaikutusarvio Venkaan lähteen lähteikkökokonaisuudelle kun tiedetään harjujen välisen hydraulisen yhteyden luonne ja ruhjei- POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA

2 2/8 suuden kautta ilmenevä suotovesivaikutus. Vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon sekä pohjaveden laatu että määrä. ELY-keskus totesi, ettei saadun selvityksen perusteella voitu arvioida Kollajan tekojärven heikentävää vaikutusta Venkaan lähteen Natura-alueeseen. Venkaan lähteen Natura-arvioinnin täydennys PVO-Vesivoima on hankkinut seuraavat täydennykset: 1) Venkaan lähteen Natura-arvioinnin täydennys (Krister Karttunen ); 2) Venkaan maapadon maa- ja kallioperätutkimukset, pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu (Geobotnia Oy ). Saatekirjeessään PVO-Vesivoima toteaa, että Venkaan maapadon sijaintia on siirretty etelään ja pohjavesivaikutukset on arvioitu uuden patolinjauksen mukaan. Oheistettu Geobotnian raportti korvaa kokonaan aiemmin toimitetun päivätyn raportin. Saatekirjeen mukaan päivätyn koosteraportin luvussa 5 esitetyt tiedot eivät kaikilta osin ole enää voimassa. Luvun 8 arviot epävarmuuksista ovat uuden suunnitelman mukaan koosteraportissa esitettyä pienemmät. Muilta osin koosteraportissa esitetyt tiedot ovat edelleen voimassa. Krister Karttusen päivätyt täydennykset Mertajoen itäpuolella on neljä pientä lähteikköä. Suurin ja edustavin sijaitsee Natura-alueen rajauksen ulkopuolella. Lähteikkö koostuu tihkupinnoista ja sammalien täyttämistä allikoista. on noin 250 m 2, havaittavaa virtaamaa ei ole. Kolme muuta pientä lähteikköä sijaitsevat Natura-alueella, pinta-alaltaan m 2, ei havaittavaa virtaamaa tai antoisuus ehkä 0,1-0,5 l/s. Karttunen toteaa, että näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä. Mertajoen itäpuolen Natura-alueella on puustoisia soita, suotyypiltään lähinnä korpirämettä. Karttusen mukaan nämä korpirämeet eivät ole riippuvaisia lähde- tai tulvavaikutuksesta. Mertajoen länsipuolisilla puustoisilla soilla ei Karttusen mukaan ole merkkejä lähteisyydestä, luhtaisuudesta tai tulvavaikutuksesta. Venkaan päälähteen lähdepuron suupuolen pohjoispuolella on pieni, hieman rehevämpi korpilaikku, jonka pinta-ala on noin 0,07 ha (7 aaria). Lajistossa on sekä korpisuutta että luhtaisuutta kuvastavia lajeja. Edellisten lajien esiintyminen viittaa ruohokangaskorpiin tai ruoho-mustikkakorpiin, jälkimmäisten ruoho- ja heinäkorpiin. Viimeksi mainituille tyypilliset suuret saniaiset kuitenkin puuttuvat, kuten myös vahvemmin luhtaisuutta osoittavat lajit. Sammalikko koostuu lähinnä luhtaisuutta kuvastavista lajeista. Korpikuvio rajoittuu lähdepuron partaiden lähdekorpiin. Karttusen mukaan suokuvion voidaan tulkita olevan välimuotoinen tyyppi, jossa on sekä ruohomustikkakorven ja ruoho- ja heinäkorven piirteitä. Suojeluarvon kannalta

3 3/8 kuviota voidaan pitää joko huomattavan harvinaisena tai epätyypillisenä. Natura 2000 luontotyyppien edustavuutta arvioitaessa tämän voisi tulkita tarkoittavan alentunutta edustavuutta; toisaalta molemmat tyypit on luokiteltu uhanalaisiksi. Alueen vesitalous ei ole mitenkään muuttunut, joten siltä osin luonnontila on toiminnallisesti erinomainen. Karttusen johtopäätökset Karttunen toteaa, että mikäli alueen pohjavesisuhteissa ei tapahdu muutoksia, ei hankkeella ole Natura-alueen luontotyyppiin Lähteet ja lähdesuot vaikutuksia (avolähteet, tihkupinnat, lähdekorvet). Karttusen mukaan puustoisista soista suurimpaan osaan, korpirämeisiin ja mustikkakorpiin, ei lähteisyydellä eikä Mertajoen virtauksella ole vaikutusta. Rehevämmän korpilaikun edustavuus ja luonnontilan säilyminen riippuvat suurelta osin viereisestä lähdepurosta tai kohteen muusta lähteisyydestä. Mertajoen keskitulva on nykytilassa +92,75 m ja Kollajan jälkeen +92,60 m. Karttusen mukaan laikun reunoilla Mertajoen tulvien aleneminen 15 cm saattaa osaltaan vaikuttaa, mutta tämä koskisi vain noin 20 % laikun pintaalasta, joka puolestaan on vain alle 6 % Natura-alueen puustoisten soiden pinta-alasta. Geobotnia Oy:n täydennykset Tutkimuksissa on päädytty tutkimaan aiempia patolinjauksia eteläisempää Vasikkasuon patovaihtoehtoa. Ruhjelinjat kulkevat suunnitellun maapadon poikki osin luode-kaakko suuntaisesti ja osin pohjois-eteläsuuntaisesti eli altaasta harjun suuntaan johtavina. Luotausten mukainen kalliopinnan taso on pääsääntöisesti tasovälillä , jolloin tyypillinen maapeitteen paksuus on metrin luokkaa. Alimmillaan kallionpinta käy Mertajoen laaksossa sekä parissa kohdassa Ukonkankaan keskiosalla, noin +75, jolloin suurimmat maapeitteen paksuudet ovat m. Tutkimusten valossa maalaji olisi keskimäärin hiekkaa tai keskitiivistä moreenia, myös silttejä voi olla. Padon suotovirtaustarkastelussa kallion pinnan tasolla ja ruhjeilla on keskeinen vaikutus. Suotovirtauslaskelmissa 2010 tutkittiin Ukonkankaalla 3 toteuttamisvaihtoehtoa: VE1 pato rakennetaan Ukonkankaan päälle, VE2 pato rakennetaan Ukonkankaan päälle ja lieve tiivistetään moreenirakenteella ja VE3 pato rakennetaan korkeampana Ukonkankaan harjun eteläpuolelle. Vengasvaaran kohdalla vaihtoehdot olivat: VE1 pato rakennetaan ruhjeen päälle, VE2 pato rakennetaan ruhjeen päälle, mutta padon kohdalla ruhje tiivistetään. Kullekin vaihtoehdolle laskettiin suotovirtausmäärät. Vuoden 2010 suotovesivirtauslaskelmien johtopäätöksinä todetaan, että Ukonkankaan kohdalla VE1 ja VE2:ssa suotovesien purkautumista har-

4 4/8 juun ei voida luotettavasti estää. Suotovedet vaikuttaisivat pohjaveden laatuun. VE3:ssa harjun pohjavedet muodostuvat samalla alueella ja purkautuvat samaan suuntaan kuin nykyisin. Tässä vaihtoehdossa voidaan välttää altaan haitalliset vaikutukset Ukonkankaan pohjavesiin. Vengasvaaralla altaan vaikutukset pohjavesialueeseen ovat hyvin vähäiset, kun pato sijoitetaan mallinnuslaskelmien mukaiselle etäisyydelle harjusta. Vähäisetkin laskennalliset vaikutukset voidaan estää kallion ruhjevyöhykkeiden tiivistämisellä. Suotovirtauslaskelmissa 2012 otettiin tarkasteluun VE4, jossa Ukonkankaan kohdalla korkea pato rakennetaan suolle Ukonkankaan harjun eteläpuolelle kauemmaksi harjusta kuin VE3:ssa. Vettä suotautuisi padon läpi taustaojaan noin kaksinkertainen määrä verrattuna VE3:een. Jos Venkaan pato rakennetaan Ukonkankaan kohdalla VE4 mukaisena ja Vengasvaaran kohdalla VE2 mukaisena, on altaan laskennallinen kokonaissuotovesimäärä padolta suuruusluokkaa 45 l/s. Tällä linjauksella ei ole vaikutusta pohjavesialueiden veden pintaan, virtaussuhteisiin tai laatuun. Maapatovaihtoehtojen teknisessä tarkastelussa todetaan, että VE4 mukaisessa ratkaisussa pato muodostuu korkeammaksi ja sen alla joudutaan tekemään useiden metrien paksuinen massanvaihto sekä hiekkakerroksen katkaisu tiivistysuralla tai vastaavalla. Koska VE4 mukaisen ratkaisun patolinja poikittaa Mertajoen kaksi kertaa, joudutaan Mertajoelle tekemään työnaikainen uusi uoma, jotta massanvaihto voidaan toteuttaa kuivatyönä. Patolinja ja Ukonkankaan väliin jäävä osa Vasikkasuosta jäisi pääosin luonnontilaan. Geobotnia toteaa yhteenvedossaan, että haitalliset vaikutukset Ukonkankaan ja Vengasvaaran pohjavesialueisiin ja Venkaan lähteeseen ovat vältettävissä oikeilla suunnitteluratkaisuilla. Selvityksessä on päädytty suosittelemaan padon paikaksi Ukonkankaan eteläisintä Vasikkasuon linjausta (VE4). Geobotnian käsityksen mukaan tällä linjauksella patosuunnittelu voidaan tehdä tavanomaisin patoteknisin keinoin, eikä laajan pohjavesimallinnuksen käytölle tällä vaihtoehdolla nähdä tarvetta. Vengasvaaran kohdalla padon keskilinjaa ei suositella 500 m lähemmäksi Venkaan lähdettä ja Vengasvaaran harjumuodostuman eteläreunaa. Perusteena VE4 mukaiselle paikalle rakentamisessa Ukonkankaan kohdalla on myös se, että mahdollisissa poikkeustilanteissa (esim. patovuodot) pohjavesialueen ja padon väliin jää suojavyöhyke. Liitteessä 4 esitetään suositus maastokäytävälle, jonka sisälle Venkaan maapato sijoitettaisiin. Pato rakennettaisiin pehmeiden maiden poiston jälkeen kantavan pohjamaan varaan. Todetaan, että kallioruhjeiden laajuus ja vedenläpäisevyys tulee selvittää tutkimuksilla ennen lopullisten patosuunnitelmien laatimista ja ne on tiivistet-

5 5/8 tävä tarvittavassa laajuudessa. Injektoinnissa käytetään tavallista sementtilaastia, jonka ominaisuuksia parannetaan bentoniitilla. Jatkosuunnittelussa tulee Geobotnian mukaan tehdä maaperätutkimuksia ja selvittää pohjavedenpinnan vaihtelut. Taustaojan lopullinen korkeus tulee suunnitella näiden tietojen ja mahdollisten lisämallinnusten avulla. Suotovesien määriä ja laatua tulee tarkkailla taustaojista. Pohjavesipintojen tarkkailuun ehdotetaan rakennettavaksi pohjaveden seurantaputkiverkko. Metsähallituksen lausunto Metsähallitus toteaa, että padon taustaojaan mahdollisesti purkautuvan pohjaveden vaikutusta ei ole käsitelty. Väite, jonka mukaan korpityyppi ei olisi täysin kirjallisuuden kuvausten mukainen, ei Metsähallituksen mukaan voi pitää paikkaansa. Alueella on lausunnon mukaan hyvin monipuolinen ja luonnontilaisena säilynyt korpikokonaisuus. Siihen kuuluu pienipiirteisesti vaihtelevana kokonaisuutena useita kasvillisuudeltaan erilaisia tyyppejä, joista osa on selvästi luhtaisia ja joen tulvaisuudesta riippuvaisia, osa taas sen yläpuolisia. Metsähallitus toteaa, että korpityypit ovat uhanalaisia, joten tällaista vesitaloudeltaan täysin luonnontilaisena säilynyttä ja puustoltaan hyvin luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä kokonaisuutta täytyy pitää edustavuudeltaan erinomaisena puustoisten soiden kohteena. Lausunnon mukaan joen tulvavyöhykkeellä on pienialaisia kasvillisuudeltaan metsäluhtia vastaavia kuvioita. Metsäluhtien puuttuminen Naturatietokannasta johtuu Metsähallituksen mukaan todennäköisesti siitä, että rajanveto metsäluhtien ja luhtaisten puustoisten soiden välillä on hyvin liukuva ja vakiintumaton. Tällaisten kuvioiden muuttumisen voi katsoa heikentävän alueen puustoisten soiden edustavuutta. Vaikka joen tulvan alenemisessa muuttuvan vyöhykkeen pinta-ala on pieni, se yksipuolistaa alueen puustoisia soita, koska monimuotoisuuden kannalta keskeinen tulvan aiheuttama vaihtelusuunta vähenee selvästi. Vaikutuksissa on tarkasteltu vain vedenpinnan muutosta, vaikka tulisi ottaa huomioon, että vedenkorkeuksien lisäksi myös virtaama ja sedimentaatio muuttuisivat hyvin voimakkaasti. Pohjolan Voiman kirje Pohjolan Voima on kirjeellään halunnut todeta Metsähallituksen lausunnon johdosta seuraavaa. Metsähallitus on arvostellut Natura-arvioinnin täydennyksessä esitettyä toteamusta, että osa alueen korpityypeistä ei vastaa kasvillisuudeltaan täysin mitään klassisessa suokirjallisuudessa kuvattua korpityyppiä (Naturaarvioinnin täydennys kohta 3). Kasvillisuuden tutkimuksen perusteella tä-

6 6/8 mä on tosiasia. Arvioinnissa ei ole tällä perusteella otettu kantaa alueen suojeluarvoihin; on ainoastaan kuvattu kyseisen korpilaikun kasvillisuutta. Metsähallitus ei esitä, mitä suotyyppiä kuvio sen mielestä parhaiten edustaisi. Metsähallitus esittää, että Venkaan alueella olisi useita selvästi luhtaisia ja joen tulvaisuudesta riippuvaisia tyyppejä. Näitä ei kuitenkaan nimetä eikä niiden sijaintia alueella osoiteta. Alueen kasvillisuuden tutkimuksen perusteella suurin osa korpityypeistä, 1.12 ha, ei ole riippuvaisia Mertajoen tulvista tai lähteisyydestä. Merkkejä luhtaisuudesta havaittiin pienellä 0,07 ha:n rehevämmällä korpilaikulla. Arvioinnissa Mertajoen tulvien on katsottu voivan vaikuttaa noin viidesosaan tämän pienen korpilaikun alasta. Mertajoen luhtaiset rannat tai itse Mertajoki, joihin Metsähallitus myös katsoo kohdistuvan vaikutuksia, eivät ole Venkaan Natura-alueen suojeluperusteena. Yhteenvetona Pohjolan Voima toteaa, että Metsähallitus on arvostellut laadittuja Natura-arvioita lähinnä yleisellä tasolla. Yhtään todelliseksi osoitettua puutetta tai virhettä ei ole tuotu esiin. Natura-arvion on laatinut riippumaton tutkija Krister Karttunen Helsingin yliopistosta. Hänellä on laaja kasvitieteellinen ja vesiekologinen osaaminen, ja hän on aiemmissa työtehtävissään osallistunut Natura-ohjelman toimeenpanoon sekä Suomessa että Virossa mukaan lukien Natura-luontotyyppioppaan toimitustyön. Kyseenalaistaessaan Karttusen laatimaa arviota, Metsähallitus ei ole esittänyt yhtään yksilöityä perustetta. ELY-keskuksen arvio Natura-arvioinnin asianmukaisuudesta Natura-lausuntoa on täydennetty niiltä osin kuin ELY-keskus esitti edellisessä Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa Kollajan tekojärven padon etäisyys Vengasvaarasta ja Ukonkankaasta esitetään tarkennettuna (maastokäytävä). Arviointiin on lisätty uusi padon sijoittamisvaihtoehto, jonka vaikutuksia arvioidaan. Uusia tutkimuksia on tehty (maatutkaluotauksia, suotovirtauslaskelmia). Patorakenteen teknisiä ratkaisuja kuvataan. Venkaan lähteen Natura-alueen rajat esitetään kartalla. Mertajoen itäpuolisen Venkaan lähteen Natura-alueen luontotyypit on inventoitu ja hankkeen vaikutuksia arvioidaan Mertajoen molemmille puolille. Luontotyyppien sijoittuminen tuodaan esiin kartalla. Luontotyyppien edustavuutta analysoidaan. Metsähallituksen katsoo että väite, jonka mukaan Mertajoen länsirannan korpityyppi ei olisi täysin kirjallisuuden kuvausten mukainen, ei voi pitää paikkaansa. Alueella on Metsähallituksen mukaan hyvin monipuolinen ja luonnontilaisena säilynyt korpikokonaisuus. Siihen kuuluu pienipiirteisesti

7 7/8 vaihtelevana kokonaisuutena useita kasvillisuudeltaan erilaisia tyyppejä, joista osa on selvästi luhtaisia ja joen tulvaisuudesta riippuvaisia, osa taas sen yläpuolisia. Metsähallitus toteaa (kuten Karttunenkin), että korpityypit ovat uhanalaisia, joten tällaista vesitaloudeltaan täysin luonnontilaisena säilynyttä ja puustoltaan hyvin luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä kokonaisuutta täytyy pitää edustavuudeltaan erinomaisena puustoisten soiden kohteena. Metsähallituksen mukaan Mertajoen tulvavyöhykkeellä on pienialaisia kasvillisuudeltaan metsäluhtia vastaavia kuvioita. Tällaisten kuvioiden muuttumisen voi katsoa heikentävän alueen puustoisten soiden edustavuutta. Vaikka joen tulvan alenemisessa muuttuvan vyöhykkeen pinta-ala on pieni, se yksipuolistaa Metsähallituksen mukaan alueen puustoisia soita, koska monimuotoisuuden kannalta keskeinen tulvan aiheuttama vaihtelusuunta vähenee selvästi. Vaikutuksissa on tarkasteltu vain vedenpinnan muutosta, vaikka tulisi ottaa huomioon, että vedenkorkeuksien lisäksi myös virtaama ja sedimentaatio muuttuisivat hyvin voimakkaasti. ELY-keskuksen arvio hankkeen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja johtopäätökset Puustoisten soiden ja metsäluhdat -luontotyyppien arviointiin on jäänyt epävarmuustekijöitä. ELY-keskus katsoo, että saadun selvityksen perusteella ja kun otetaan huomioon, että metsäluhdat ja puustoiset suot eivät sisälly Natura-tietolomakkeen luontotyyppeihin, eivät esitetyt vaikutukset olemassa olevilla tiedoilla heikentäisi merkittävästi näitä luontotyyppejä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamassaan lausunnossaan todennut, että patorakenteen mahdolliset pohjavesivaikutukset Ukonkankaan pohjavesimuodostumaan ja sitä kautta edelleen Venkaan lähteeseen voidaan estää siirtämällä patolinjausta edelleen etelään Vasikkasuon alueelle. PVO-Vesivoima Oy on teettänyt maa-, kallioperä- ja geofysikaalisia tutkimuksia selvittääkseen onko padon siirtäminen rakennusteknisesti mahdollista ja millaiset pohjavesivaikutukset eri vaihtoehdoissa ovat. Yhtiö on padon sijaintia ja teknisiä ratkaisuja koskevassa tarkastelussaan päätynyt siihen, että pato sijoitetaan ELY-keskuksen esityksen mukaisesti VE4 mukaiselle paikalle Vasikka-aho Sauna-aho -tasalle. Liitteenä olevassa piirustuksessa n:o 4 on esitetty suositus maastokäytävästä, jonka sisälle Venkaan maapato sijoitettaisiin. ELY-keskus katsoo, että pohjaveden suojelullisia esteitä Venkaan maapadon sijoittamiseksi Vasikkasuon alueelle (VE4) ei ole. Padolla ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Vengasvaaran ja Ukonkankaan pohjavesialueisiin eikä Venkaan lähteeseen eikä siten Natura-tietolomakkeella Ven-

8 8/8 kaan lähteen Natura-alueen suojeluperusteena mainittuun lähteisiin ja lähdesoihin (7160). Suo-ojia, jotka sijoittuvat kuivatusojan ja varsinaisen muodostumisalueen (harjualueen) väliselle alueelle ei saa perata auki ja koskemattomalle suoalueelle ei saa kaivaa uusia täydennysojia. Kuivatusojaa ei saa rakentaa siten ja niin syväksi, että ojan pohjalta voi suotautua kuivatusojaan paineellisesti harjusta tulevaa pohjavettä. Johtaja Rakennusneuvos Heikki Aronpää Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Metsänhoitaja Eero Melantie TIEDOKSI Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Pudasjärven kaupunginhallitus Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / alueidenkäyttö, vesistö, ympäristönsuojelu