Antti Leinonen SEMINAARIESITELMÄ: PUURAKENTEISET ASUIN- JA TOIMISTORAKENNUKSET
|
|
- Eeva-Kaarina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakennuksen rungon suunnittelu Rak Tuomas Leminen Markus Kollin Antti Leinonen SEMINAARIESITELMÄ: PUURAKENTEISET ASUIN- JA TOIMISTORAKENNUKSET
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. PUU RAKENNUSMATERIAALINA FYSIKAALISET OMINAISUUDET (SIIKANEN 1998) KOSTEUS LÄMPÖ SÄHKÖISET OMINAISUUDET AKUSTISET OMINAISUUDET LUJUUSOMINAISUUDET PALOTEKNISET OMINAISUUDET 5 3. RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 5 4. ASUINRAKENNUSTEN RUNKOJÄRJESTELMÄT KANTAVAT SEINÄT - JÄRJESTELMÄ (Viljakainen 1997) PILARI- PALKKIJÄRJESTELMÄT JA PILARI- LAATTAJÄRJESTELMÄT(Viljakainen 1997) 8 5. TOIMISTORAKENNUSTEN PUURUNKO TOIMISTORAKENNUSTEN JÄYKISTÄMINEN JÄYKISTYS AVOIMESSA PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄSSÄ POIKKEUKSET TOIMISTORAKENNUKSISSA ESIMERKKEJÄ TOIMISTORAKENNUSTEN RUNKOJÄRJESTELMISTÄ METSÄNTUTKIMUSLAITOS (METLA) KOHTEEN ESITTELY RAKENNERATKAISU VÄLIPOHJA PILARIT PALKIT LIITOKSET JÄYKISTYS FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO) KOHTEEN ESITTELY RAKENNERATKAISUT VÄLIPOHJA PILARIT PALKIT LIITOKSET JÄYKISTYS LÄHDELUETTELO 19 2
3 1. JOHDANTO Rakentamisessa olennaisena osana suunnitteluun kuuluu käytettävän materiaalin valinta. Puu on yksi vaihtoehto monien muiden joukossa. Materiaalina puu asettaa rakennukselle erityisiä vaatimuksia esim. palomääräysten takia. Toisaalta puu tarjoaa mahdollisuuksia omaleimaisille ja mielenkiintoisille esteettisille ratkaisuille. Tässä seminaarityössä on esitelty erilaisia vaihtoehtoja puurakenteisten asuin- ja toimistorakennusten toteuttamiseksi. Lisäksi työssä on käsitelty puuta rakentamismateriaalina. 2. PUU RAKENNUSMATERIAALINA. Puulla on hyvät rakennustekniset ominaisuudet. Puun monipuolisuutta kuvaa hyvin se, että sitä voidaan käyttää kantavissa rakenteissa ja pintamateriaalina. Puun käyttö rakentamisessa perustuu sen hyviin ominaisuuksiin (Siikanen 1998): Puu on suhteellisen kevyt materiaali. Puu on helppo ja siisti työstettävä. Puutuotteita ja puisia rakennusosia voidaan liittää toisiinsa monin tavoin. Puukonstruktioilla saavutetaan monia rakenne- ja tilamuotoja, jotka eivät olisi lainkaan tai olisivat vain vaivoin toteutettavissa muilla toteutustavoilla. Monet puurakenteet ovat taloudellisempia kuin vastaavat betoniset tai muut massiiviset rakenteet. Puusta ei haihdu terveydelle vaarallisia aineita. Puulla on rakennusfysikaalisesti edullisia ominaisuuksia kuten hyvä lämmön eristävyys ja hyvät lujuusominaisuudet painoon nähden. Puu soveltuu hyvin sekä kesä- että talvi rakentamiseen. Puu on puhdas, uusiutuva luonnontuote. Puuta on saatavana kaikkialla. Puu on enne kaikkea lämmin, kaunis materiaali, joka vanhenee kauniisti. Puun käyttö rakennusmateriaalina rajoittavat/vaikeuttavat ainakin seuraavat seikat(siikanen 1998): Suuri kosteuseläminen Palavuus Lahoamisalttius Materiaalin anisotrooppisuus. 2.1 FYSIKAALISET OMINAISUUDET (SIIKANEN 1998) KOSTEUS Normaalioloissa puu sisältää aina vettä. Osa siitä on irtaimena ja osa sitoutuneen a soluseinämiin. Kun puu kuivuu, haihtuu ensin vapaana soluonteloissa oleva vesi ja sitten sitoutunut vesi. Kosteustilaa, jossa vapaana oleva vesi on haihtunut, kutsutaan puunsyiden kyllästymispisteeksi. Puun kosteuden laskiessa alle kyllästymispisteen, poistuu soluseinämiin sitoutunutta vettä, mikä aiheuttaa puun kutistumista. Puun kutistuessa sen lujuusominaisuudet paranevat. Koska puu on anisotrooppinen materiaali, se kutistuu ja turpoaa eri suuntiin eri tavoilla. Esim. mänty ja kuusi kutistuvat kuivuessaan pituus suunnassa 0,2-0,3%, tangentin suunnassa noin 8% ja säteen suunnassa noin 4%. Tilavuuskutistuminen on noin 12%. Tämän vuoksi puun pitkittäissuuntaisella kosteuselämisellä ei ole vaikutusta rakenteelliseen suunnitteluun. Poikittainen kosteuseläminen on 3
4 sen sijaan otettava huomioon. Puun liiallinen kosteus on haitallista rakenteen toimivuudelle, joten puu on huolellisesti kuivattava enne käyttöä. Puun oikeanlaisella kuivaamisella on eritäin suuri merkitys puun lujuudelle ja säilymiselle. Kuva 2.1 Puun kuivumisesta aiheutuva muodonmuutos (Siikanen 1997.s. 39) LÄMPÖ Muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi puulla on myös hyvät lämpötekniset ominaisuudet. Huokoisuutensa takia puu johtaa huonosti lämpöä. Eristeenä käytettyyn mineraalivillaan verrattuna puun lämmönjohtavuus on noin 3-kertainen, mutta se on vain noin 1/12 betonin lämmönjohtavuudesta. Esim. männyn lämmönjohtavuus syiden suunnassa on 0,22 W/m C ja syitä vastaan kohtisuorassa 0,14 W/m C. Kosteus vaikuttaa lämmönjohtavuuteen. Kosteuden kasvaessa 1%, kasvaa lämmönjohtavuus 2,7%. Puun lämpökapasiteetti eli lämmönvaraamiskyky riippuu puun tiheydestä, kosteudesta, lämpötilasta ja syysuunnasta. Alueella C voidaan kuusella ja männyllä käyttää keskimääräisenä ominaislämmön arvona c=2300 J/kg C. Veden ominaislämpö on noin nelinkertainen puuhun verrattuna, joten kosteuden kasvaminen nostaa ominaislämpöä. Puun lämpölaajeneminen on vähäistä kosteuden aiheuttamiin muodonmuutoksiin nähden. Kuivumiskutistuminen kompensoi lämpölaajenemisen SÄHKÖISET OMINAISUUDET Kuivan puun sähköjohtavuus on alhainen. Kuivaa puuta voidaankin verrata eristeisiin. Puunsyiden kyllästymispisteessä puun sähkönjohtavuus on lähellä veden sähkönjohtavuutta AKUSTISET OMINAISUUDET Puun akustisilla ominaisuuksilla on merkitystä kohteissa, jossa rakenteelta vaaditaan tiettyjä äänen eristys- tai vaimennusominaisuuksia. Koska puu on tilavuuspainoltaan kevyt materiaali, ovat sen ääneneristysominaisuudet huonot. Äänen vaimennusominaisuuksiltaan puu on kohtalainen. Puu soveltuu käytettäväksi esim. konserttisaleihin, koska sillä on hyvä resonoimiskyky LUJUUSOMINAISUUDET Puu on anisotrooppista ainetta, joten sen lujuusominaisuudet riippuvat siihen kohdistuneen kuorman suunnasta. Lujuusominaisuudet vaihtelevat käytetystä puulajista/materiaalista riippuen. Rakennuksissa käytetyltä puutavaralta vaaditaan seuraavia lujuusominaisuuksia: Kimmoisuus 4
5 Puristuslujuus Taivutuslujuus Leikkauslujuus Kulutuksenkestävyys Näille lujuusominaisuuksille on määritetty erilaisia taulukkoarvoja ja niitä on löydettävissä esim. Eurocode:sta. Puun kosteus vaikuttaa lujuusominaisuuksiin taulukon 2.1 esittämällä tavalla. taulukko 2.1. Virheettömän puun likimääräinen muutos -%/kosteuden muutos -%. Perustana ovat ominaisuudet 12%-kosteudessa.(Kurkela 1996 s.15) PALOTEKNISET OMINAISUUDET Puun palotekniset ominaisuudet rajoittavat puun käyttöä ja soveltuvuutta erilaisiin rakenteisiin. Puu pehmenee lämpötilan noustessa. Puun ollessa kosteaa pehmeneminen alkaa aikaisemmin kuin kuivalla puulla. Puun syttymiseen tarvittava aika riippuu lämpötilasta siten, että mitä suurempi lämpötila, sitä lyhyempi syttymisaika. Puun paloteknisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa palonkyllästyksellä. Kantavien rakenteiden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää puun palamisnopeus, jotta se voidaan ottaa mitoituksessa huomioon. 3. RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET Rakentamista ohjaavat lait, asetukset valtioneuvostojen ja ministeriöiden päätökset sekä rakentamismääräykset ja - ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annetaan maankäyttö- ja rakennuslakia, ja -asetusta täydentäviä rakennusteknisiä määräyksiä ja ohjeita. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät ( Eurocode -standardit ja niiden kansalliset liitteet tulevat korvaamaan rakentamismääräyskokoelman. Kokoelmassa on esitetty määräyksiä koskien kaikkia tärkeitä rakentamiseen liittyviä tekijöitä. Esim. suunnittelijaa koskevat vaatimukset on esitetty osassa A2 ja puurakenteisiin liittyvät seikat on esitetty osassa B10. 5
6 4. ASUINRAKENNUSTEN RUNKOJÄRJESTELMÄT Puurakentamisessa on monia käytettävissä olevaa runkojärjestelmävaihtoehtoa. Näistä asuntorakentamiseen parhaiten sopivat: Kantavat seinät - järjestelmä Pilari-palkkijärjestelmä Pilari-laattajärjestelmä Kantavan rungon sekajärjestelmät 4.1 KANTAVAT SEINÄT - JÄRJESTELMÄ (Viljakainen 1997) Kantavat seinät -mallisia runkojärjestelmiä ovat sellaiset järjestelmät, joissa kantavaa rakennetta ja seinien runkoa ei ole eritelty toisistaan, vaan joissa seinien rungot voivat sellaisinaan toimia kantavina rakenteina. Hyvä esimerkki kantavat seinät -järjestelmästä ovat ns. platform-framemenetelmä sekä sen sovellukset puoli- ja täyselementtijärjestelmät. Platform frame - menetelmä on kantavat seinät -mallinen puinen rankorakenne. Platformilla rakentaminen on valmisosista rakentamista, jossa rakennuksen kokoaminen tapahtuu työmaalla. Platform -järjestelmässä rakennuksen runko rakennetaan kerroksittain siten, että jokainen vaakataso toimii työalustana seuraavan kerroksen pystyrakenteiden rakentamiselle. Seinien rungot kootaan vaakatasojen päällä valmiiksi elementeiksi ja nostetaan pystyyn. Valmisosien käyttö tarkoittaa puutavaran osalta ns. pre-cut puutavaraa. Suunnittelun osalta menetelmä vaatii tarpeeksi yksikertaisten ja tarkasti mitoitettujen valmisosien suunnittelua. Kaikkia osia ei kuitenkaan kannata suunnitella elementeiksi, vaan osia voidaan työstää sopiviksi myös työmaalla. Rungon peruskomponentit näkyvät kuvasta 4.1. Platform- puurakennejärjestelmässä lähes kaikki liitokset voidaan tehdä naulaamalla. Rakentamisen helppoudesta johtuen tarvitaan vain perustyökaluja. Myöskään raskasta nostokalustoa ei rakenneosien keveydestä johtuen tarvita. Rakennuksen runkoon kohdistuu pystysuuntaisten voimien lisäksi myös vaakasuuntaisia voimia kuten esim. tuulen ja rakennuksen massan aiheuttamat voimat. Tästä johtuen on rakennuksen runko jäykistettävä, ettei se kaatuisi tai etteivät sen rakenteet vääntyisi. Rungon jäykistävien rakenteiden on tarkoitus siirtää runkoon kohdistuvat vaakakuormitukset perustuksille. 6
7 kuva 4.1. Rungon peruskomponentit. 1. yläsidepuut, 2.levyjäykiste, 3.runkotolppa, 4. alasidepuu, 5.aluslattialevy, 6.välipohjapalkki, 7.kehäpalkki. (Viljakainen 1997.s.37) Koska yksi jäykistävä levyrakenne voi siirtää kuormia vain yhdessä tasossa, tarvitaan vähintään kolmen suuntaisia jäykistäviä tasoja. Platform -järjestelmässä jäykistys hoidetaan pääasiassa levyrakenteilla, jolloin jäykisteinä toimivat aluslattiat ja osa sisä- ulkoseinistä. Levyinä käytetään jäykkyysluokiteltuja rakennuslevyjä, joiden lisäksi voidaan käyttää metallisia vinojäykisteitä. Jokaiselle käytettävälle levytyypille on määritettävä kiinnitysohjeet. Levyjäykistyksen periaate on esitetty kuvassa 4.2. kuva 4.2. Levyjäykistyksen periaate. Liitoksien tehtävänä on estää levyjen kiertyminen (Viljakainen 1997 s.49) Lisäksi rakennusta jäykistettäessä on otettava huomioon myös rakentamisaikainen jäykkyys ja jäykkyyden säilyminen palotilanteessa. Käytännössä rakennusaikaisen jäykkyyden huomioiminen tarkoittaa sitä, että jäykistys levyt asennetaan seiniin jo seinien pystytys vaiheessa. Palotilanteessa jäykistävien levyjen palettua rungon jäykkyyden tulee säilyä, jos rakenteelta vaadittu palonkestoaika on pidempi kuin jäykistävien levyjen palonkestoaika. Tämän vuoksi jäykistävät levyt päällystetään palon kestävällä kipsikartonkilevyllä. Palo-osastossa olevien rakenteiden 7
8 palaminen ei myöskään saa aiheuttaa koko rakennuksen jäykistysjärjestelmän kantokyvyn menetystä. kuva 4.3. Esimerkkejä naulaliitoksista. (Siikanen s.56) 4.2 PILARI- PALKKIJÄRJESTELMÄT JA PILARI- LAATTAJÄRJESTELMÄT(Viljakainen 1997) Pilari- palkki- ja pilari- laattajärjestelmissä kantava rakenne on erotettu omaksi kokonaisuudekseen tilaa rajaavista rakenteista. Järjestelmiä voidaan pitää moderneina versioina 1800-luvulle asti yleisestä massiivisesta ristikkorakentamisesta. Pilari- palkki järjestelmä koostuu kantavista pilareista ja palkeista sekä niihin liittyvistä täydentävistä seinä-, laatta-, ja kattorakenteista. Pystyrakenteina toimivat pilarit, joiden avulla kuormat johdetaan perustuksille. Vaakasuunnassa kuormat johdetaan pilareille palkkien avulla. Kantavaan runkoon liittyvät täydentävät rakenteet ovat hyvin samankaltaisia kuin kantavat seinät -järjestelmässä. Täydentävistä rakenteista seinien on tarkoitus kantaa vain oma painonsa. Seinät erotetaan joustavilla liitoksilla palkeista, jotta ääni ei pääsisi siirtymään rakenteiden välillä. Laatat ja kattorakenteet on ripustettu primääripalkkeihin. Pilari- palkkijärjestelmässä täydentävät rakenteet voivat olla joko paikalla rakennettuja, osittain tai kokonaan elementein toteutettuja. Pilari- laattajärjestelmä on periaatteeltaan melko samanlainen kuin pilari- palkkijärjestelmä. Pystyrakenteina toimivat pilarit, joilla kuormat välitetään perustuksille. Järjestelmässä primääripalkit on integroitu laattarakenteisiin, mikä yleensä edellyttää laattarakenteiden esiteollista valmistamista. 8
9 kuva 4.3. Pilari- palkkirunko. (Viljakainen s.68) Pilari- palkkirungon materiaalina voidaan tilanteesta (esim. kuormista ja jänneväleistä) riippuen käyttää liimapuuta, viilupuuta tai massiivipuuta. Liitoksissa käytetään yleensä teräsosia, mutta myös kokonaan puisia liitostapoja kehitellään. Liitosvaikutuksen aiheuttava teräosa sijoitetaan yleensä puun sisälle, jolloin puu samalla palosuojaa teräksen. Perinteisiä liitostapoja ovat Esim. puiset tappi-, vaarna liitokset. Pilari- palkkirunko voidaan palosuojata sijoittamalla se osastoivien rakenteiden sisään, puuaineksen ylimääräisellä hiiltymävaramitoituksella tai erillisellä palosuojauksella. Pilari- palkkirunko voidaan jäykistää monella tavalla. Vaakasuuntainen jäykistys kannattaa yleensä hoitaa laattojen avulla. Pystysuuntainen jäykistys voidaan matalissa rakennuksissa hoitaa pilarien ja palkkien kehäjäykistyksellä. Korkeissa rakennuksissa joudutaan tavallisesti käyttämään levyjäykistystä tai erillisiä, yleensä teräksestä valmistettuja jäykistysristikoita. Levyjäykistystä käytettäessä ongelmaksi muodostuu rakennusaikaisen jäykistyksen puuttuminen levyrakenteiden asentamiseen asti. kuva 4.3. Pilari- palkkirungon liitoksia A) Liimapuupalkkien ja pilarien liitos ulkoseinällä. B)Sama liitos huoneistojen välisessä rakenteessa Edellä mainittujen järjestelmien etuna voidaan pitää sitä, että pystyrakenteet vievät vain vähän tilaa ja pistemäisinä ne rajoittavat suunnittelua vain vähän. Tämä takaa kyseisille järjestelmille hyvän suunnittelu- ja muuntojoustavuuden. Muunnettavuus on hyvä myös pystysuunnassa, koska osia 9
10 laattakentistä voidaan avata rakenteellisen lujuuden heikentymättä. Rakenteellisesti järjestelmän etu on kuormien tasainen jakaantuminen ja siitä johtuen suurien pistekuormien estyminen. Merkittävä etu pilari - palkkijärjestelmässä on korkeasta esivalmistusasteesta johtuva rakentamisen nopeus. Järjestelmä voi kuitenkin myös rajoittaa suunnittelua, ongelmaksi voi muodostua esim. rungon jäykistäminen. Suurin ongelma edellä mainituissa järjestelmissä on kustannukset. Kustannuksia kohottavat esim. järjestelmien edellyttämä tehdasvalmistus ja tarvittava raskas työmaakalusto. Myös materiaalimenekki kasvaa verrattuna kantavat seinät järjestelmään. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa liitostekniikoiden tuotekehitys. 5. TOIMISTORAKENNUSTEN PUURUNKO Toimistorakennuksen runkojärjestelmänä voidaan käyttää edellä esitettyjä menetelmiä. Usein toimistorakennuksissa pilarit ja palkit jätetään näkyville mielenkiintoisten esteettisten ratkaisujen vuoksi. 5.1 TOIMISTORAKENNUSTEN JÄYKISTÄMINEN JÄYKISTYS AVOIMESSA PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄSSÄ Toimistorakennusten jäykistämisessä voidaan tietyiltä osin soveltaa avoimen puurakennusjärjestelmän jäykistysmenetelmiä, olkoonkin että järjestelmän jäykistysmallit soveltuvat parhaiten puurakenteisten pien- ja kerrostalojen valmistukseen. Rakennuksen rungon vakavuuden varmistamiseksi runkojärjestelmä tai sen osat jäykistetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Jäykistys tarvitaan lähinnä tuulikuormia vastaan. Yleisimpiä jäykistystapoja ovat seinien ja vaakarakenteiden levy- tai vinojäykisteet sekä rakennuksen runkoa jäykistävä porrashuone ja/tai hissikuilu. Levyjäykisteiden etuna vinojäykisteisiin nähden on se, että tällöin voimat jakautuvat tasaisesti koko rakenteelle eivätkä keskity kuten vinojäykistyksessä tapahtuu. Yleensä on työjärjestyksen kannalta edullista käyttää ulkoseinissä jäykistävää tuulensuojalevyä, jolloin se jäykistää runkoa jo rakennusvaiheessa. Vaakasuunnassa rakennus jäykistetään välipohjien aluslattialevytyksin ja tarvittaessa yläpohjan kattolevytyksellä tai aluskatelevyillä. Jäykistyksen kannalta on edullista, jos aluslattialevy tehdään yhtenäisenä koko rakennuksen alalta. Rakennuksen jäykistyksen kannalta huomioon otettavia seikkoja ovat: jäykistys on yleensä edullista jakaa mahdollisimman laajalle ja siksi on suositeltavaa, että pääosa ulkoseinistä ja huoneistojen välisistä seinistä tehdään jäykistäviksi huoneiston sisäisiä jäykistäviä seiniä tulisi välttää, koska niissä jäykistyksen palosuojaus on hankalaa jäykistävien seinien (tai seinän osien) tulisi olla mahdollisimman pitkiä, vähintään huonekorkeuden mittaisia jäykistävät seinät (tai seinän osat) tulisi sijoittaa päällekkäin, jolloin jäykistävän seinälevyn korkeus vastaa rakennuksen korkeutta (vastaavasti jäykistävässä ulkoseinässä suurehkot ikkuna-aukot tulisi sijoittaa päällekkäin) rungon leveyden suurentamisesta on etua rungon jäykistämiselle Jäykistys suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että se toimii myös mahdollisessa palotilanteessa. Jäykistyksen tulee toimia koko rakenteelta edellytetyn palonkestoajan. Palotilanteen mitoitus voi 10
11 perustua normaalimitoituksesta poikkeavaan jäykistystapaan, jossa vaakakuormien voidaan otaksua siirtyvän ulkoseinien tuulensuojalevyille sekä välipohjan välityksellä viereisten palolta suojassa olevien huoneistojen jäykistäville rakenteille. Jäykistävät levyt joudutaan yleensä päällystämään suojaverhouksella (esim. kartonkipintaisella kipsilevyllä). Osastoivissa jäykistävissä seinissä on jäykistävä levy kiinnitettävä yleensä seinän molemmille puolille. Jäykistyksen lisäksi eri kerrokset sidotaan välipohjarakenteiden välityksellä toisiinsa. Sidonta voidaan tehdä tarkoitukseen soveltuvin nauloin, ruuvein tai pultein. Alin kerros ankkuroidaan rakennuksen perustuksiin. Ankkurointi, sidonta sekä jäykistävien levyjen kiinnitykset mitoitetaan aina tapauskohtaisesti POIKKEUKSET TOIMISTORAKENNUKSISSA Koska puu on kevyttä, siitä valmistettujen rakenteiden stabiliteetti ei ole yhtä suuri kuin esimerkiksi teräs- ja betonirakenteissa. Näin ollen, suunniteltaessa puurunkoisen toimiston jäykistystä, tulee vastaan erilaisia ongelmia kuin muiden materiaalien kohdalla. Toimistorakennuksille tyypillisiä ominaisuuksia ovat mm. välipohjien suuret aukot, runsas lasipinta julkisivuissa ja muuntojoustavuus. Näin ollen toimistoja on käytännössä lähes mahdotonta jäykistää avoimen puurakennusjärjestelmän keinoin tai ylipäänsä puusta valmistetuilla rakenteilla. Puurunkoisten toimistorakennusten yksilöllisyydestä johtuen myös jäykistyskeinot ovat usein tapauskohtaisia. Voidaan todeta, että yleisessä tapauksessa puurunkoinen toimistorakennus jäykistetään teräsbetonisilla porras- ja ilmanvaihtokuiluilla. Teräsbetoniset tornit ovat paloturvallisuuden kannalta melko hyvä vaihtoehto. Lisäksi betonin suurempi omapaino antaa enemmän stabiliteettia vastaavaan puusta tehtyyn torniin nähden. Vaakasuuntaisessa voimien siirtämisessä saattaa joissakin tapauksissa olla järkevää valaa puisten kotelopalkkien päälle pintavalu. 6. ESIMERKKEJÄ TOIMISTORAKENNUSTEN RUNKOJÄRJESTELMISTÄ Työssämme tarkastellaan kahta puurakenteista toimistorakennusta. Työ rajattiin käsittelemään Metlan ja FMO:n rakenneosien ja elementtien asennustekniikoiden toteutustapoja. Molempien kohteiden rakenneratkaisut käytiin läpi METSÄNTUTKIMUSLAITOS (METLA) KOHTEEN ESITTELY Metlassa on kolme toimistokerrosta ja niiden päällä IV-konehuone. Kerrosalaa kohteessa on noin 7653 m 2 ja kokonaistilavuus on noin m 3. Puuta rakennukseen on tarvittu 2000 m 3. Toimistorakennuksessa on työpisteet 225 henkilölle sekä laboratoriotiloja. Metla-talo perustuu kehämäiseen, keskeispihaa kiertävään ratkaisuun. Sisäänkäyntialuetta hallitsevat kelohonkaiset puuseinät. Aulatilan kattoa kannattelee massiiviset kimppupilarit. Kosteuden hallinnan varmistamiseksi ja muuntojoustoa silmälläpitäen ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu laboratoriotilat ja valtaosa märkätiloista. 11
12 6.1.2 RAKENNERATKAISU Rakennejärjestelmä on toimistotaloissa yleisin pilarit-palkit-laatat -ratkaisu. Rungon jäykistää teräsbetoniset porrashuoneet ja IV-kuilut. Liikuntasaumalohkoja rakennuksessa on kolme. Perustus ja alapohja ovat teräsbetonia. Pilarit ovat kerroksen korkuisia ja palkit staattiselta toimintatavaltaan kaksiaukkoisia leukapalkkeja, joiden varaan kotelolaatat asennetaan. Pilareilta tulevat kuormat viedään palkkien läpi teräsosien avulla. Rakennuksen moduulijako on 7200 mm. Kuvassa 6.1 on esitetty yksi rakennuksen poikkileikkauspiirustus. Kuva 6.1. Metlan poikkileikkauspiirustus (Metlan viitesuunnitelma) Kuvassa 6.1 näkyy rakennejärjestelmä, mihin kuuluvat liimapuiset pilarit, palkit sekä massiivipuukotelolaatat VÄLIPOHJA Palkkien alaosat ovat liimapuuta ja yläosat betonia. Palkkien hyödyllinen korkeus on 580 mm ja jänneväli 7200 mm. Välipohjalaatat ovat massiivipuisia kotelolaattoja, joiden päälle on valettu 80 mm betonia. Betonilaatta sitoo laataston jäykäksi levyksi, jonka avulla vaakavoimat siirretään jäykistäville betoniseinille. Laattojen jänneväli on 7200 mm ja rakennekorkeus 315 mm. Puupalkit ja -kotelot sekä betonivalu toimivat liittorakenteena, mikä lisää jäykkyyttä sekä parantaa värähtelyominaisuuksia ja käyttömukavuutta PILARIT Kantavat pilarit ovat liimapuuta, kooltaan keskimäärin 400x400mm 2. Pilarit ovat liimattu yhteen kahdesta samankokoisesta osasta. Liitoksien vaatimat teräsosat myös yhdistävät osat toisiinsa. Pilarin rakenne on esitetty kuvassa 2. 12
13 Kuva Liimapuupilarin rakenne (Metlan viitesuunnitelma) PALKIT Kantavat palkit ovat pääosin kaksiaukkoisia liimapuusta valmistettuja leukapalkkeja. Palkkien yläpinnat ovat varustettu kuvan 3 mukaisilla vaarnoilla, joilla kotelolaatat liitetään palkkiin. Kuva 6.3. Palkin rakenne (Metlan viitesuunnitelma) LIITOKSET Kuvassa 4 on esitetty pilarin ja palkin välinen liitos. Palkissa on liitoksen kohdalla halkaisijaltaan 300 mm kokoinen reikä. Pilarin teräksiset liitososat kulkevat palkin läpi ylempään pilariin. 13
14 Kuva Pilarin ja palkin välinen liitos (Metlan viitesuunnitelma) JÄYKISTYS Rakennuksen jäykistys on toteutettu paikallavaletuilla porras- ja iv-kuilujen teräsbetoniseinillä. (Metlan viitesuunnitelma) 6.2. FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO) 6.2.1KOHTEEN ESITTELY Rakennus on puurakenteinen 4-kerroksinen noin 240 työntekijälle tarkoitettu toimistotalo. Kellarikerros on betonirakenteinen. Myös jäykistävinä rakenteina toimivat porras- ja hissikuilut ovat teräsbetonia. Katon jäykistävät ristikot ovat terästä. FMO:n kokonaispinta-ala on brm² ja tilavuus m3. Talo on Euroopan korkein puurunkoinen toimistotalo. Kuvassa 5 on esitetty rakennuksen runko kolmiulotteisesti ilman kotelolaattoja sekä kotelolaattojen kanssa. 14
15 Kuva Finnforest Modular Office 3D-kuva (Suunnitelukortes Oy). FMO koostuu kuudesta eri lohkosta A:sta F:ään. Lohkojako toteutettiin rakennusaikana numeromoduulien jaolla seuraavasti: 1-4 on A, 4-6 on B, 6-9 on C, 9-11 on D, on E ja on F RAKENNERATKAISUT FMO:n runko on pilari-palkki-laatta-rakennejärjestelmään perustuva kertopuuelementtirunko. Pilarit ovat yhden kerroksen korkuisia ja palkit yksiaukkoisia. Pilarien ja palkkien kantamat kuormat siirretään liitoskohtien teräsosilla alaspäin kohti perustuksia. Rakennuksen moduulijako on pääosin 7200 mm VÄLIPOHJA Kohteen välipohjat ovat kertopuurakenteisia kotelolaattoja kuvan 6 mukaisesti. Kuva FMO:n kotelolaatta. 15
16 Kotelolaatassa pitkittäiset jänteen suuntaiset rivat ovat laatan ylä- ja alapuolisen kertopuulevyn välissä. Levyt ovat kiinnitetty ripoihin sekä liimaamalla että ruuvaamalla. Palkin jänteen puolivälissä olevat poikittaiset rivat jäykistävät laattaa poikittaissuunnassa. Välipohjarakenne muodostuu kotelolaatan lisäksi laatan päälle asennettavasta askeläänieristeestä sekä eristeen päälle valettavasta pintabetonilaatasta PILARIT Kohteen pilarit ovat kertopuurakenteisia pilarielementtejä. Pilarien liitokset ovat toteutettu teräslevyliitoksina. Kuvassa 7 on esitetty pilarin rakenne. Kuva 6.7. Pilarin rakenne PALKIT Palkit ovat pääosin kertopuisia 360 x 600 mm leukapalkkeja. Kuvassa 8 on havainnollistettu palkkien rakenne. Palkkien konsolit on kiinnitetty vinoruuvauksilla palkkiin. Muutoin palkit koostuvat kahdesta 180 mm leveästä kertopuupalkista, jotka ovat kiinnitetty toisiinsa sekä liimaamalla että pulteilla. 16
17 Kuva 6.8. Kertopuupalkkien rakenne LIITOKSET Pilarien ja palkkien sisäiset teräsosaliitokset ovat tappivaarnaliitoksia. Elementtien väliset liitokset ovat teräksisiä pulttiliitoksia. Kuvassa 9 on esitetty pilari-palkki-pilari-liitos. Kuva Pilari-palkki-pilari-liitos. Kuvassa 10 on esitetty palkin ja kotelolaattojen välinen liitos. Liitoksesta saadaan kestävä siten, että laattojen päissä olevat reikävanteet naulataan palkin yläosaan. Reikävanteet näkyvät kuvassa 6. Reikävanteiden lisäksi palkin ja laattojen päälle asennetaan naulaamalla vanerilevy, joka sitoo osat toisiinsa. 17
18 Kuva Palkin ja kotelolaattojen välinen liitos JÄYKISTYS Toimistotalo on jäykistetty neljällä erillisellä porrashuoneella, kahdella hissikuilulla ja usealla teräsrakenteisella jäykistysristikolla. 18
19 7. LÄHDELUETTELO Kurkela Juha, Raija Lehtinen, Jaakko Muilu, Leena Mäki-Ketelä 1996, Puurakenteet STEP1, Rakennustieto Oy, Tammer-paino Oy, Tampere Siikanen Unto 1998, Puurakennusten suunnittelu, Rakennustieto Oy, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala Viljakainen Mikko 1997, Puukerrostalo, Rakennustieto Oy, Tammer-paino Oy, Tampere RT , Tuomas Leppäsen seminaarityö, Puurakenteiset toimistorakennukset (2005). Puuinfo.fi / Puulehti 05-1 Puuinfo.fi / Puulehti
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA
TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotFinnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010
Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin
LisätiedotPalonkestävä NR yläpohja
1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotLEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE
Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ
LisätiedotR a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O
S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
LisätiedotMarkku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47
PUUN ORTOTROPIA VAURIOIDEN AIHEUTTAJANA Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 TIIVISTELMÄ Puu on ortotrooppinen materiaali, mikä on otettava huomioon rakennesuunnittelussa.
LisätiedotCLT-rakentamisen yleisperiaatteet
4.1 Teollisuus- ja toimitilarakentaminen - Seinän kiinnitys Seinälevyn kiinnitys Ulkoverhous Koolaus Pystytiiviste (tuulensuojalevy) Seinän kiinnitys Pilari (CLT:ä tai liimapuuta) Perustus Saumanauhat
LisätiedotKingspan-ohjekortti nro 106
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta
LisätiedotPESUKONEEN JA LINGON ASENNUS
PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.
LisätiedotMATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotUllakon eristäminen Rakennuseristeet
Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät
LisätiedotTUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet
SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä
LisätiedotUudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä
Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten
LisätiedotRIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN
RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön
LisätiedotPalosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset
Palosuojatut liitokset Puurakenteiden palosuojatut liitokset 02.06.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...- 3-2 LIITOKSET, JOISSA SIVUKAPPALEET PUUTA...- 3-2.1 YKSINKERTAISET SÄÄNNÖT...- 3-2.1.1 LIITTIMIEN
LisätiedotMIKÄ ON BAUBUCHE? BauBuchessa yhdistyvät kestäväkehitys, innovatiivisuus, esteettisyys ja kustannustehokkuus. - Ralf Pollmeier
MIKÄ ON BAUBUCHE? Puun käyttö rakennusmateriaalina on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Puun monipuolisuus materiaalina on tunnettu jo pitkään ja sen merkitys uusiutuvana luonnonvarana on korostunut
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
LisätiedotSisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto
Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30
Lisätiedotwww.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.
Nykyiset palomääräykset ja kehittyneet puurakenteet mahdollistavat puun käytön julkisessa rakentamisessa rakennuksen koosta riippumatta. Puu myös valitaan aikaisempaa useammin luomaan puitteet tasokkaille
LisätiedotKUNINGASPALKKI LIIMAPUU
KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotNäin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n
Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotEffex. Design Sisustuspaneeli. Stora Enso. b a. Stora Enso Effex an Eye for Wood. Asennus: Lisätietoja: www.storaenso.com/effex
Effex Stora Enso Design Sisustuspaneeli Effex on 100 % kierrätettävää luonnonmateriaalia Tarvittavat työkalut: Suositeltavat turvavarusteet: + Vasara + tuurna Naulapyssy Nauloja (1,2x30 mm) Sirkkeli (tai
LisätiedotAnnettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010
Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun
LisätiedotÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.
28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotSisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]
1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN
Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:
LisätiedotSweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co
Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla
LisätiedotAsennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI
Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotCLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta
CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin
LisätiedotAUTOTALLI KÄYTTÖOHJE
AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE ENNEN KUIN ALOITAT Ennen kuin aloitat asennuksen, ota selvää paikallisilta viranomaisilta, tarvitseeko autotalli rakennusluvan. Lue käyttöohje huolellisesti ja noudata annettuja ohjeita.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotNOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti.
PILARIKENGÄT sivu 1 / 5 Pilarikenkiä käytetään betonielementtipilareiden kiinnittämiseen ja kuormien siirtämiseen. Pilarielementtiin sijoitetut kengät liitetään vastakkaisessa rakenteessa oleviin pultteihin.
LisätiedotC A S E S A T A M A K A T U
C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24
LisätiedotRT 82-10804 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO
RT 82-10804 ohjetiedosto lokakuu 2003 korvaa RT 82-10678 1 (8) AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ Runkorakenteet puukerrostalo, pientalo, puurunko, avoin puurakennusjärjestelmä flervåningshus av trä, småhus,
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT
1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa
LisätiedotPuukerrostalokoulutus
Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
LisätiedotPuukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit
Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.
LisätiedotTERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden
Lisätiedot1 Runkoliitokset. 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin. 1.2 Betonipilarin jatkos. 1.3 Tuulipilarin liitokset
1 Runkoliitokset 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin DP101: Pilarin holkkikiinnitys (elementtiholkki) DP111: Pilarin pulttikiinnitys perustuksiin (suorakaidepilari) DP111B: Pilarin pulttikiinnitys
LisätiedotPlayhouse 6. pystytysohjeet. = n. 5,8 m 2
Playhouse 6 pystytysohjeet SF = n.,8 m n. 0 mm 800 mm n. 8 cm n. 70 mm 0 mm 800 mm HUOM! Kaikissa tätä tuotetta koskevissa kysymyksissä ja yhteydenotoissa ilmoita jälleenmyyjälle tai tuotteen valmistajalle
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit
Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotTIMBECO RAKENNEJÄRJESTELMÄ
TIMBECO RAKENNEJÄRJESTELMÄ Timbeco on esivalmisteisten puutuotteiden käyttöön perustuva mittatarkka ja nopea rakentamismenetelmä, jossa hyödynnetään nykyaikaista tietomallipohjaista suunnittelu- ja rakentamistapaa
LisätiedotSEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011
SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. PENTAFLEX JÄRJESTELMÄ...4 2.1. Pentaflex KB:... 5 2.2. Pentaflex KB 8... 7 2.3. Pentaflex ABS... 9 2.4. Pentaflex
LisätiedotNäin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n
Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,
Lisätiedotwww.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.
Liikunnan harrastaminen ansaitsee arvoisensa puitteet. Esitteeseen koottujen puurakenteisten esimerkkikohteiden kautta voit kokea puurakentamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan (VTT Rakennustekniikka
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotCLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow 2013
Puurakentamisen RoadShow 2013 Lappeenranta 24.4.2013 Puurakentaminen rakennusvalvonnan ja rakennesuunnittelun näkemyksestä L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Tarkastusinsinööri Jarno Junnonen Lappeenrannan
LisätiedotSILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET.
SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET www.hunton.fi Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat
Lisätiedot1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS
Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN
LisätiedotTARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA
TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA Näe, miten rakennuksen eri osat sopivat paikoilleen Rakenteiden suunnittelu Tarkat materiaalien määräluettelot Yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet asennustöiden avuksi
LisätiedotHTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,
LisätiedotPuu pintamateriaalina_talo
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan
LisätiedotSuomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen
J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,
LisätiedotBENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi
BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT Kunnon perustus Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO INFO 2 TAUSTATIETOA SOKKELIELEMENTTI 4 BENDER L-SOKKELIELEMENTTI 7 BENDER I-SOKKELIELEMENTTI
LisätiedotCLT-Koetalon pystytyksen vaiheita
Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.
LisätiedotKERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ
KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ on kehittänyt uuden kiinnitysjärjestelmän keraamisten julkisivulaattojen kiinnitykseen. HT- Julkisivujärjestelmää voidaan käyttää tuulettuvissa julkisivuissa
LisätiedotPUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET. - Palomitoitus. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET - Palomitoitus Tero Lahtela RAKENTEIDEN VALINTA US 001 US 002 US 003 US 004 US 005 + edullinen + installaatiotila + kantokyky + kosteustekniikka + installaatiotila +
LisätiedotFinnforest Kerrostalojärjestelmä Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta, 5.5.2011
Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta, 5.5.2011 Metsäliiton Puutuoteteollisuus kuuluu Metsäliitto-konserniin Metsäliitto on 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni Liikevaihto 5 miljardia
LisätiedotMateriaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.
7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän
LisätiedotMassiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen
2 Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen Esityksen sisältö 3-1. Massiivipuurakenteiden kosteuskäyttäytyminen - Case Hukanhaudan päiväkoti
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotCLT-rakentamisen yleisperiaatteet
1.1 Seinän kiinnitys sokkeliin - Sokkelin liitosrakenteena laastipeti Kosteuseristys Pystytiiviste Seinän kiinnitys (lujuusvaatimusten Perustus Laastipeti CLT-levy voidaan asentaa sekä kuivalle että märälle
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.
. 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com
LisätiedotLOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN
LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN Yleistä Rakennettiinpa muurikivistä ladottavaa seinämää vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisena, tai pariin metriin nousevana
Lisätiedot