KOTONA PARAS : TOIMEENPANOPROJEKTI MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Kesto:

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTONA PARAS 2008 2011: TOIMEENPANOPROJEKTI MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Kesto: 1.3.2008 31.12."

Transkriptio

1 KOTONA PARAS : TOIMEENPANOPROJEKTI MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Kesto: Loppuraportti Kirjoittajat: projektijohtaja Maisa Toljamo ja projektikoordinaattori Elina Koponen, Suomen muistiasiantuntijat ry

2 2 Sisällys Tiivistelmä Kotona Paras Tavoite ja päämäärä Tausta Kohderyhmä Yhteistyökumppanit Seuranta ja ohjaus Tiedottaminen Projektin toteuttamistapa Päätulokset Toimeenpanomalli Osaavan henkilöstön kriteeristöt Muut tulokset Tulosten arviointi Toteutuksen arviointi Vaikuttavuus... 17

3 3 Tiivistelmä Toteuttajat: Kotona Paras -projektin toteuttivat Suomen muistiasiantuntijat ry, Espoo ja Sodankylä vuosina Tavoite: Kotona Paras -projektin tavoitteina oli luoda mukana olevien kuntien kanssa 1) helposti levitettävä, joustava ja yhteistyötä korostava toimeenpanomalli minkä tahansa kunnan hyödynnettäväksi sekä 2) osaavan henkilöstön kriteeristö rekrytoinnin apuvälineeksi. Päämääränä oli muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Tausta: Muistikoordinaattoritoiminta on kansallisessa ja kansainvälisessä interventiotutkimuksessa vaikuttavaksi osoitettua toimintaa, jossa palvelut ja tuki räätälöidään ja suunnitellaan ammattitaitoisesti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Muistisairaan ihmisen kotona asuminen edellyttää hyvin järjestettyjä ja helposti saatavia palveluja ja tukea. Palvelujen olemassaolosta huolimatta muistisairas ihminen ja hänen omaisensa eivät tutkimusten mukaan koe saavansa tarvitsemaansa apua. Tämä vaikeuttaa kotona asumista, heikentää elämänlaatua ja hyvinvointia. Yhteistyökumppanit: Yhteistyökumppaneina olivat Vanhustyön keskusliitto ry ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Tulokset: Päätuloksena on Kotona Paras -toimeenpanomalli, joka opastaa kuntia muistikoordinaattoritoiminnan käyttöönottamiseen ja juurruttamiseen. Toisena tuloksena ovat kollegapuheenvuoroina tehdyt osaamiskriteeristöt kotihoidon, lyhytaikaishoidon ja muistikoordinaattoreiden rekrytointi- ja kehityskeskusteluihin sekä ammattilaisten omaksi hyödyksi. Lisäksi projekti teki aloitteen ja järjesti kaksi tapaamista valtakunnallisen muistikoordinaattoriverkoston perustamiseksi. Arviointi: Kotona Paras -toimeenpanoprojekti pääsi päätavoitteisiinsa. Kunnissa juurrutettiin käyttöön otettua muistikoordinaattoritoimintaa ja rakennettiin aiempaa eheämpää muistisairaan ihmisen palvelukokonaisuutta. Kokemusten pohjalta rakennettiin toimeenpanomalli. Kunnissa työ tästä eteenpäin jatkuu: monia haasteita jäi edelleen ratkottavaksi ja uusia tulee jatkuvasti. Projektin aikana kunnat vahvistivat valmiuksia kohdata uusia haasteita.

4 4 1. Kotona Paras 1.1. Tavoite ja päämäärä Kotona Paras -projektin tavoitteina oli luoda mukana olevien kuntien kanssa 1) helposti levitettävä, joustava ja yhteistyötä korostava toimeenpanomalli minkä tahansa kunnan hyödynnettäväksi sekä 2) osaavan henkilöstön kriteeristö rekrytoinnin apuvälineeksi. Päämääränä oli muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Pyrkimys oli saada aikaan pysyviä muutoksia muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tueksi Tausta Muistisairaiden ihmisten palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen on ajankohtaista. Parhaillaan ollaan rakentamassa kansallista muistiohjelmaa. Kehittämislinjauksia on esitetty myös mm. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa , Terveys kansanterveysohjelmassa ja Hyvinvointi ohjelmassa. Lisäksi on olemassa tuoreita uusimman tutkimustiedon tiivistäviä kansallisia muistisairauksien hoidon hoitosuosituksia ja oppaita. Kaikissa tarkasteluissa todetaan, että palvelujärjestelmien pirstaleisuuden vuoksi kotona asuvat muistisairaat ihmiset ja heidän omaisensa kokevat jäävänsä ilman apua, vaikka palveluja olisi olemassa. Ilman hyvin järjestettyjä ja helposti saatavia kotona asumista tukevia palveluja kunnat ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa väestön ikääntyessä. Noin suomalaisella on jonkinasteinen muistisairaus ja vuosittain sairastuu noin Muistisairaudet ovat kustannuksiltaan yksi kalleimpia sairausryhmiä, ja muistisairaiden ihmisten hoitaminen yksi suurimpia vanhustyön haasteita. Kotona asuminen on muistisairauden edetessä uhattuna monesta syystä. Dementoivat sairaudet aiheuttavat kognitiivisten kykyjen heikentymistä, käyttäytymismuutoksia ja psykologisia oireita. Jopa yhdeksän kymmenestä sairastuneesta kärsii käytösoireista, jotka liittyvät esim. masennukseen, apatiaan, ahdistuneisuuteen tai levottomuuteen, jossain sairauden vaiheessa. Myös päivittäisessä toimintakyvyssä ja kävelykyvyssä ilmenevät vaikeudet, muistilääkkeen käyttämättömyys, vaikea-asteinen muistisairaus ja yksin asuminen ovat merkittäviä riskitekijöitä kotona asumisen jatkumiselle. Omaishoitajan kuormittuneisuus, hoidon sitovuus ja oman terveydentilan ongelmat heikentävät myös kotona asumisen jatkumista. Tilannetta huonontaa parisuhteen huono laatu, perheenjäsenten ongelmalliset keskinäiset välit ja muun tukiverkoston (ystävät, hyvät naapurit jne.) puute. Kotona asumisen päättymistä ennakoivat myös riittämättömät, perheiden tarpeisiin vastaamattomat ja joustamattomat palvelut. Muistisairaan ihmisen kunnon romahtaminen lyhytaikaishoitojaksolla kuormittaa myös omaishoitajan jaksamista.

5 5 Vaikka muistisairaan ihmisen kotona selviytyminen on uhattuna monesta syystä, niin kotona asumista voidaan tukea ja kustannuksia vähentää, kun palvelut suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä koordinoidaan ja räätälöidään ammattitaitoisesti. Tämä todettiin Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tutkimuksessa. Tulokset tukevat aiempia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia. Tulosten mukaan kotona asumisen tukemisen ydintoimija on muistikoordinaattori, jolla on muistisairauksien hoidon erityisosaamista, kokemustietoa ja tietoa palveluista, jotta palveluiden räätälöinti onnistuu. Tämän lisäksi muistikoordinaattoritoimintamalliin kuuluu lääkärityöpari, mieluiten geriatri, räätälöidyt tukitoimet ja tavoitteelliset vertaisryhmät. Toiminnan periaatteet kuvaavat asiakaslähtöistä toimintatapaa ja koko perheen auttamista. Vahvan tutkimusnäytön vuoksi tulosten juurruttamista suosittavat myös kaksi tuoretta kansallista suositusta: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Käypä hoito -suositus sekä Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt -asiantuntijasuositus. Kotona Paras -projektissa juurrutettiin tutkittua ja kustannusvaikuttavaksi osoitettua muistikoordinaattoritoimintaa kunnan hoito- ja palveluketjuun ja kehitettiin koko palvelukokonaisuutta. Projektissa selvitettiin, miten olemassa olevaa vaikuttavaksi todettua suositus- ja tutkimustietoa voidaan entistä paremmin hyödyntää muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukemisessa, hoidossa ja palveluissa. Kotona Paras -projekti oli toimeenpanoprojekti, joka alkoi ja päättyi Projektin toteuttivat Suomen muistiasiantuntijat ry, Espoo ja Sodankylä. Lue lisää: Toljamo M, Koponen E, Matero R, Metso K, Mukku I, Niittymäki T, Rantio M, Valvanne J, Westerholm R. Kotona Paras -projekti palvelee muistisairaiden tarpeita Espoossa ja Sodankylässä. Sairaanhoitaja 2010;83(9): Koponen E, Toljamo M. Asiakasretoriikasta käytännön toimenpiteisiin - miten Kotona Paras -projektissa kehitetään asiakaslähtöisesti palveluja ja palvelujärjestelmää. Memo 2011;1: Kohderyhmä Kotona Paras -projektin ensisijaisena kohderyhmänä tulosten hyödyn kannalta olivat kotona asuvat muistisairaat ihmiset ja omaishoitajat. Projektin päämääränä oli muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Toisena kohderyhmänä olivat vanhuspalveluista vastaavat ja kaikki muistisairaan ihmisen hoito- ja palveluketjun ammattilaiset. Projektin päätuotoksena tehty toimeenpanomalli antaa käytännönläheisen välineen kehittää muistisairaan hoito- ja palvelujärjestelmää. Projektin tulokset hyödyttävät mitä tahansa kuntaa kehittämään muistisairaan ihmisen kotona asumista.

6 Yhteistyökumppanit Pääyhteistyökumppaneina olivat Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Vanhustyön keskusliiton edustajat olivat laatimassa projektisuunnitelmaa, nimettyinä kuntakohtaisiin seurantaryhmiin sekä ohjausryhmään ja toimivat kouluttajina. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian edustaja oli suunnittelemassa muistimentorikoulutusta projektisuunnitelmavaiheessa, käytännön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuntien yksityisiin palvelujen tuottajiin ja järjestöjen edustajiin oltiin yhteydessä kuntien edustajien kautta ja projektityöntekijöiden toimesta nykytilan tiedonkeruun yhteydessä. Tämä toimintatapa oli sovittu projektisuunnitelmassa. Mukana olevien kuntien kunkin osallistujan työpanos projektissa oli omaan työaikaan ja -tehtäviin kuuluvaa toimintaa. Suomen muistiasiantuntijat ry projektin hallinnoijana nimesi projektijohtajan ja projektikoordinaattorin Seuranta ja ohjaus Kotona Paras -projektiin oli nimetty kuntakohtainen seurantaryhmä. Sen puheenjohtajana toimi vanhustyön johtaja/vanhusten palvelujen johtaja, ja asioiden valmistelijoina ja sihteereinä projektityöntekijät. Seurantaryhmään kuului kuntien hoito- ja palveluketjun toimijoita sekä perusettä erikoissairaanhoidosta sekä omaisten edustaja. Toisessa seurantaryhmässä oli myös perusturvajohtaja. Kuntakohtainen seurantaryhmä kokoontui molemmissa kunnissa projektin aikana yhdeksän kertaa. Projektiin oli kutsuttu myös valtakunnallinen ohjausryhmä. Sen jäsenet edustivat projektin toteuttajatahojen lisäksi muistisairauksien hoitoa, tutkimusta ja koulutusta sekä asiakasnäkökulmaa. Edustajat olivat Espoon vanhusneuvostosta, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, Kuopion/Itä-Suomen ja Oulun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Vanhustyön keskusliitosta. Puheenjohtajana oli professori Arja Isola Oulun yliopistosta ja sihteerinä projektityöntekijä. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa. Projektiin kutsuttiin myös kolmijäseninen ulkopuolinen arviointiryhmä. Arviointiryhmä edusti muistisairauksien hoidon, työelämän kehittämisen ja ammatillisen koulutuksen sekä hallinnon ja johtamisen asiantuntijoita. Arviointiryhmän tehtävänä oli arvioida hankeprosessin kulkua, tuotettuja tuotoksia ja tuloksia. Tavoitteena on tuottaa painettu loppuarviointi haastatellen projektissa mukana olleita eri tahoja ja tutustuen tuotettuihin materiaaleihin. Arviointiryhmä teki väliarvioinnin loppukeväästä 2010 ja antoi tulokset projektin käyttöön. Tulokset tuotiin seurantaryhmän kokoukseen. Arviointiryhmä tekee loppuarvioinnin tammikuussa 2012 ja luovuttaa ulkoisen loppuarviointiraportin tammikuun lopussa Ryhmien jäsenten nimet ovat liitteessä 1.

7 Tiedottaminen Projektin sisäinen tiedonkulku kuntien, järjestön ja yhteistyökumppanien kanssa oli mutkatonta ja joustavaa. Yhteistyötä tehtiin kasvokkain (kokoukset, työpajat), sähköpostitse (erittäin vilkasta; sovittiin yhteisiä tapaamisia ja niiden sisältöjä, välitettiin ajankohtaisia asioita, kommentoitiin menneitä tapahtumia yms.) ja videoneuvotteluteknologian (osa koulutustapahtumista) välityksellä. Kuntakumppaneille tehtiin uutiskirje projektin tilannekatsauksesta kaksi kertaa vuodessa. Uutiskirje lähetettiin sähköpostitse yhteyshenkilöille ja laitettiin myös sivustolle. Sivustolta löytyivät myös kaikki seuranta- ja ohjausryhmän kokousmuistiot. Kuntakohtaisia työryhmien muistioita sivulle ei laitettu. Ulkoiseen tiedottamiseen tehtiin ja painettiin projektiesite 500 kpl painoksella. Projektille avattiin sivusto kotonaparas.fi alkuvuodesta 2009, ja sitä päivitettiin säännöllisesti. Sivuston kävijämäärä vaihteli useimmin kävijää per päivä (eri käyttäjiä), enimmillään lähes 90 eri kävijää per päivä. Sivustolla oli pyydettynä Suomen muistiasiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtajan blogi. Blogikirjoituksia ajankohtaisista aiheista oli yhteensä 17. Blogisivustolla ei ollut erillistä kävijälaskuria. Tiedotusta tehostettiin seminaareissa ja artikkeleilla sekä projektiin liittyvällä muulla materiaalilla, kuten logomerkein varustetuilla lehtiöillä, kynillä ja paperikasseilla.

8 8 2. Projektin toteuttamistapa Kotona Paras -projekti eteni viidessä vaiheessa: I Valmistelu, II Nykytilan analyysi, III Yhteistyökäytännön rakentaminen, IV Osaamisen vahvistaminen ja V Toimeenpanomallin rakentaminen. Keskeiset juurruttamistoimet olivat: - tiedon levittäminen, mm. aloitusseminaarit, koulutukset ja keskustelut - nykytilan tiedonkeruu ja analyysi, mm. kuntakohtaiset työraportit ja kehittämiskohteiden valinta - moniammatilliset työryhmät kehittämiskohteissa - osaamisen vahvistaminen tarvelähtöisillä koulutuksilla - osaamisen jakaminen, mm. muistimentorikoulutus ja muistimentoroinnin vakiinnuttaminen Seuraavassa kuvataan eteneminen lyhyesti vaiheittain. I Valmistelu Vuonna 2008 tehtiin kuntien kanssa yhteistyösopimukset, järjestettiin avausseminaarit ja nimettiin toimijaryhmät. Molemmissa kunnissa oli yhteyshenkilöt. Kunnat nimesivät kuntakohtaiset seurantaryhmät joulukuussa Seurantaryhmän puheenjohtajana Espoossa aloitti vanhusten palvelujen johtaja Jaakko Valvanne (syksystä 2010 alkaen Jukka Louhija) ja Sodankylässä vanhustyön johtaja Inga Mukku. Projektin ohjausryhmä kutsuttiin joulukuussa Ohjausryhmän puheenjohtajaksi pyydettiin professori Arja Isola Oulun yliopistosta. II Nykytilan analyysi Nykytilan analyysilla haettiin vastausta kysymykseen miten muistisairaiden ihmisten asiat ovat tällä hetkellä kunnassa. Nykytilan analyysin suunnittelu aloitettiin loppusyksystä Nykytilan analyysi sisälsi tiedonkeruun, raportoinnin ja kehittämiskohteiden päättämisen. Tiedonkeruun runkona oli Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt -asiantuntijasuositus. Tietoa kerättiin Espoossa 33 sosiaali- ja terveysalan toimijalta (muistipoliklinikalla, kotihoidossa, terveysasemalla, neurologian poliklinikalla, sairaalassa, pitkäaikaishoidossa, muistiyhdistyksessä) ja omaisten edustajalta sekä 22 yleiseltä palvelujen tarjoajalta, ja Sodankylässä vastaavasti 32 sosiaali- ja terveysalan toimijalta (muistineuvolassa, kotihoidossa, terveyskeskuksen vuodeosastolla, fysioterapiassa, tehostetussa palveluasumisessa, neurologian poliklinikalla, sosiaalityössä, muistiyhdistyksessä) ja 12 yleiseltä palvelujen tarjoajalta. Yleisiä palvelujen tarjoajia olivat mm. apteekki, poliisi, pankki, kauppa, yhdistykset, kuljetus- ja siivouspalvelut jne. Kaikista nykytilan keskusteluista tehtiin kaksi työraporttia molempiin kuntiin. Nykytilan työraporteista keskusteltiin vilkkaasti molempien kuntien kuntakohtaisissa seurantaryhmissä ja valtakunnallisessa ohjausryhmässä. Nykytilan analysointivaihe päättyi

9 9 molemmissa kunnissa marraskuussa 2009 ja alkoi yhteistyökäytäntöjen kehittämisen vaihe. Nykytilaa uusimpaan tietoon peilaten kunnat päättivät keskeiset kehittämiskohteet, joihin ne halusivat muutosta projektin aikana. Kuntiin liittyvän tiedonkeruun lisäksi nykytilasta kerättiin tietoa laajemmin, koska projektin tavoitteena oli saada aikaan mitä tahansa kuntaa hyödyttävä lopputulos. Kokosimme 100 kunnan ikääntymispoliittiset strategiat ja analysoimme ne hakien vastausta siihen, miten strategioissa on mainittu muistisairaan ihmiseen hoidon kehittäminen. Lisäksi kokosimme yhteen meneillään olevia samaan aiheeseen liittyviä hankkeita mm. vertailukehittämisen ja -arvioinnin kumppanin saamiseksi. Näistä kirjoitettiin artikkelit. Lue lisää: Koponen E, Toljamo M, Solovieva N. Muistisairaiden kotona asumista tukevat projektit. Memo2010;2: Solovieva N, Toljamo M, Koponen E. Muistisairas ihminen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä. Memo 2010;2: Toljamo M, Solovieva N. Miten kunnat tukevat muistisairaita? 100 kunnan ikäpoliittisen strategian analyysi. Premissi 2010;5(4): III Yhteistyökäytännön rakentaminen Yhteistyökäytännön kehittäminen tarkoitti kehittämiskohteiden valintaa ja niissä etenemistä. Kunkin kehittämisasian tiimoilta keskusteltiin ensin siitä, keitä asia koskee ja sitten kutsuttiin heidät työryhmään. Espoon kehittämiskohteet olivat 1) muistihäiriöisten hoitoketjun päivittäminen ja 2) muistipalvelukeskustoiminnan kehittäminen. Sodankylän kehittämiskohteet olivat 1) omaishoitajien tukeminen, 2) yksin asuvan muistisairaan kotona asumisen tukeminen, 3) erityisryhmänä saamelaisten muistisairaiden tukeminen ja saamelaisvanhustyön kehittäminen sekä 4) vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin. Kehittämiskohteista keskusteltiin tavoitteellisesti työpajoissa. Työpajoihin kutsuttiin kunnan vanhus- ja terveyspalvelujen työntekijöitä ja esimiehiä, omaisten edustaja, asiantuntijoita, kolmannen sektorin toimijoita sekä oppilaitoksen edustaja. Sodankylä noudatti työpajatyöskentelyssään projektin aikana kehitettyä 10 askeleen mallia ja koki sen hyödylliseksi työtavaksi. Espoon ja Sodankylän yhteinen työpaja kokoontui kaksi kertaa. Työpajoissa kunnat esittelivät toisilleen kehittämiskohteensa ja niissä etenemisensä. Nykytilan analyysissa ja kehittämiskohteissa tunnistettiin osaamisen vahvistamisen tarpeita, josta kerrotaan seuraavassa vaiheessa. Lue lisää: Kotsalo S. Taavinkodin muutosprosessi osastonhoitajan näkökulmasta. Memo 2011;2: Mukku I, Kaisanlahti A, Koponen E, Toljamo M. Kymmenen toimeenpanon ja arvioinnin askelta: menetelmän kuvaus ja esimerkki sen käytöstä Sodankylän vanhustyössä. Memo 2011;3:18-21.

10 10 IV Osaamisen vahvistaminen Kunnissa kartoitettiin koulutustarpeita muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemiseksi, ja osaamista vahvistettiin näiden keskustelujen pohjalta tarvelähtöisesti ja täsmäkoulutuksella sekä mentorikoulutuksella. Nykytilan selvitysten yhteydessä tuli esille koulutustarpeita, jotka täydentyivät työskentelyn edetessä kunnissa. Koulutusta oli mm. kodin merkityksestä vanhuudessa, muistisairaan ihmisen käytösoireista ja hyvinvoinnin laaja-alaisesta tukemisesta, ravitsemuksesta, muistisairauksista, kotona asumisen tukemisesta sekä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Koulutus sai hyvää palautetta osuvuudesta. Tarvelähtöisten koulutusten lisäksi osaamista vahvistaviksi koettiin myös monet muut toimenpiteet, kuten nykytilakeskustelut sekä yhteistyö ja keskustelut seuranta- ja työryhmissä. Sodankylässä tärkeäksi nähtiin koulutusten järjestäminen paitsi ammattilaisille, myös omaishoitajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille kuntalaisille. Espoossa lyhytaikaisyksikön toiminnan käynnistysvaiheessa työntekijöiden osaamista vahvistettiin prosessinomaisella koulutuksella tarvelähtöisesti. Työntekijöiltä kerätyistä koulutustoiveista koottiin seuraavat aihealueet: asiakaslähtöisyyden osaaminen, muistisairauksien ja niiden hoidon osaaminen, yhteistyöosaaminen ja työyhteisö muutoksessa. Koulutus sisälsi kaksi koko päivän ja viisi puolen päivän koulutustapahtumaa. Tehdyn palautekyselyn ja yhteisen palautekeskustelun perusteella työntekijät olivat saaneet uutta tietoa ja näkökulmia, ja koulutuksen koettiin lisänneen ymmärrystä muistisairaan ihmisen hoidosta. Myös omien toimintatapojen koettiin kehittyneen. Kotihoidon muistiosaamisen vahvistamiseksi kotihoidon työntekijöille suunniteltiin koulutusiltapäivä uusimmasta tiedosta muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemiseksi, ja tämä toteutettiin samansisältöisenä kaksi kertaa. Mentorikoulutus oli projektin taloudellisesti arvioiden suurin satsaus. Mentorointi nähdään tässä yhteydessä osaamisen jakamisen ja työn kehittämisen keinona. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa toteutettu mentorikoulutus alkoi huhtikuussa 2009 ja päättyi lokakuussa Lähijaksojen välillä osallistujat tekivät välitehtäviä oman mentorointihankkeen käynnistämiseksi. Hankkeiden tavoitteena oli työkäytäntöjen kehittäminen ja uuden tiedon juurruttaminen. Mentorikoulutuksen suoritti loppuun 16 motivoitunutta ja innostunutta muistimentoria: lähihoitajaa, sairaanhoitajaa, muistineuvojaa tai fysioterapeuttia. Molemmissa kunnissa pohdittiin ja pohditaan edelleen mentoroinnin ja mentoroivan työotteen vakiinnuttamista ja levittämistä. Espoon muistimentorit ovat olleet vuoden 2011 alusta mukana kaupungin mentoriverkostossa. Sodankylä eteni mentoroinnin mallintamiseen. Muistimentorointimallinnus tehtiin yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Keskusteluissa korostettiin esimiesten ja johdon tuen merkitystä mentoroinnin vakiintumisessa. Lisäksi todettiin, että tarvitaan konkreettisia välineitä mentoreiden tueksi. Tämän vuoksi projektissa tehtiin Pieni opas muistimentorille. Mentoroinnista järjestettiin molemmissa kunnissa myös kaikille avoin tilaisuus, joissa osallistujia oli yhteensä 69. Mentorikoulutuksen kulku on esitetty liitteessä 3.

11 11 V Toimeenpanomallin rakentaminen Viimeisenä vaiheena oli toimeenpanomallin rakentaminen projektissa saatujen kokemusten pohjalta siten, että mallissa korostuu asiakaslähtöinen muistisairaiden ihmisten hoitaminen ja koko palvelujärjestelmän kehittäminen kotona asumista tukevaksi. Kokemuksia kerättiin sekä projektin aikana että projektin päättyessä. Toimeenpanomallista kerrotaan seuraavassa tarkemmin.

12 12 3. Päätulokset 3.1. Toimeenpanomalli Projektin päätulos on Kotona Paras -toimeenpanomalli. Mallin lähtökohta on muistikoordinaattoritoiminnan käyttöönotto ja sen kirjaaminen strategiaan. Nykyinen palvelujärjestelmä on pirstaleinen eikä muistisairas ihminen läheisineen löydä tarvitsemiaan palveluja eikä tule autetuksi. Sen vuoksi koordinaattorimalli on tarpeen. Käyttöönoton jälkeen alkaa juurruttaminen, jota seuraa nykytilan analyysi. Siinä verrataan omaa nykytilaa vaikuttavaan tutkimustietoon ja tehdään johtopäätökset keskeisistä kehittämiskohteista. Nykytilan analyysissa tunnistetaan myös juurruttamisen edellyksiä: yhteistyötä, tietoa ja tukea. Osaamista vahvistetaan tarvelähtöisesti. Osaamisen jakamisen yksi keino on muistimentorointi. Toimeenpanon tuloksena on aiempaa eheämpi palvelukokonaisuus. Sen vaikuttavuuden arvioitiin projekti teki ehdotuksen, joka esitellään toimeenpano-oppaassa. Lue lisää: Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen. Opas toimeenpanijoille. Suomen muistiasiantuntijat ry, julkaisuja 13, Paintek-Pihlajamäki, Helsinki, Pieni opas muistimentorille. Suomen muistiasiantuntijat ry, julkaisuja 12, Paintek-Pihlajamäki, Helsinki, Tilaukset: 3.2. Osaavan henkilöstön kriteeristöt Toinen tulos on osaamiskriteeristöt kotihoitoon, lyhytaikaishoitoon ja muistikoordinaattoreiden työhön. Ne ovat kollegapuheenvuoroja ja laadittu käytännön asiantuntijoiden työryhmissä. Niissä haettiin vastausta siihen, mitä jokaisen työntekijän tulee ainakin osata muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ja hoidossa. Vastauksista muodostettiin erityisosaamistavoitteita, jotka ryhmiteltiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin sekä edelleen kolmeen osaamisalueeseen: asiakastyöosaaminen,

13 13 muistisairauksiin liittyvä osaaminen ja yhteistyöosaaminen. Näistä tehtiin matriisit. Osaamiskriteeristöt tehtiin yhdessä Espoon ja Sodankylän työntekijöiden sekä muistikoordinaattoriverkoston kanssa. Lue lisää (matriisit): Kotihoidon osaamiskriteeristö: Kotihoidon ammattilaisten erityisosaaminen muistisairaan ihmisen hoidossa. Lyhytaikaishoidon osaamiskriteeristö: Lyhytaikaishoidon ammattilaisten erityisosaaminen muistisairaan ihmisen hoidossa. Muistikoordinaattorin osaamiskriteeristö: Muistikoordinaattoreiden erityisosaaminen muistisairaan ihmisen hoidossa. Tilaukset ja palaute: 3.3. Muut tulokset Muistikoordinaattoriverkosto Muistikoordinaattori on uudehko toimija Suomessa. Ensimmäiset muistikoordinaattorit aloittivat neljässä kunnassa vuonna Muistikoordinaattori tukee muistisairaiden ihmisten kotona selviytymistä ja elämänlaatua sekä omaisten jaksamista ja räätälöi palvelut asiakkaiden tarpeisiin yhteistyössä asiakkaiden, lääkärityöparin ja muun palvelujärjestelmän kanssa. Muistikoordinaattori on etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyt terveydenhuollon ja/tai sosiaalialan ammattilainen. Kotona Paras -projektissa muistikoordinaattori oli keskeinen toimija. Valtakunnallisen tilanteen kartoittamiseksi kokosimme muistikoordinaattoreina toimivien yhteistietoja ja kysyimme tarvetta verkostoitumiselle. Innostuneen vastaanoton vuoksi järjestimme kaksi verkostotapaamista. Teimme myös pienimuotoisen kyselyn muistikoordinaattoreille ja heidän esimiehilleen hollantilaisten tutkijoiden kehittämän kysymyssarjan avulla. Tarkoituksena on yhdessä kehittää toimintaa, levittää hyviä käytäntöjä ja saada mahdollisuus vertaistukeen vaativassa työssä. Suomen muistiasiantuntijat ry:n tavoitteena on jatkaa verkoston toimintaa jatkossa. Lue lisää: Toljamo M, Koponen E. Muistikoordinaattoritoiminta Suomessa. Memo 2011;3:15-17.

14 14 Työkalu 10 askelta Projektissa laadittu 10 askelta -menetelmä koettiin yksinkertaisuudessaan käytännön innovaatioksi. Menetelmä on yhdistetty sovellus Key Component Profile -menetelmästä (Cousins ym. 2004), arvioinnin kymmenestä askeleesta (Savolainen ym. 2009) ja Demingin laatuympyrästä. Menetelmän yksinkertaisuus ja tuttuus on etu kiireisessä kuntatyössä. Menetelmän käyttöönoton tavoitteena on tukea tavoitteellista ja systemaattista työpaja- tai työryhmätyöskentelyä sekä yhdistää prosessin kulku saavutettuihin tuloksiin. Sodankylä käytti 10 askeleen menetelmää hyvin tuloksin ja aikoo hyödyntää sitä myös jatkossa. Lue lisää: Mukku I, Kaisanlahti A, Koponen E, Toljamo M. Kymmenen toimeenpanon ja arvioinnin askelta: menetelmän kuvaus ja esimerkki sen käytöstä Sodankylän vanhustyössä. Memo 2011;3:18-21.

15 15 4. Tulosten arviointi Kotona Paras -projekti saavutti asetetut päätavoitteet. Projektissa rakennettiin toimeenpanomalli, jota mikä tahansa kunta voi halutessaan hyödyntää, ja tehtiin osaamiskriteeristöt. Toimeenpanomalli sai ohjausryhmässä myönteisen vastaanoton selkeyden vuoksi. Lisäksi projektissa tehtiin muistimentoreiden tueksi muistimentoriopas. Muistimentoritoiminnan käytännön organisoiminen on edelleen keskustelun alla kunnissa. Projektissa rakennettiin myös muistikoordinaattoriverkostoa, joka ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa. Verkoston perustamiselle nähtiin käytännön tarvetta, koska muistikoordinaattoritoiminta on Suomessa suhteellisen uutta ja käytännöt sen toteuttamiseksi kirjavia. Muistikoordinaattoriverkoston toiminta toivottavasti tulee jatkumaan ja verkosto laajenemaan tulevina vuosina Suomen muistiasiantuntijat ry:n toimesta. Projektissa tehtiin itsearviointia koko projektin ajan. Koulutuksista kerättiin palautetta osallistujilta joko suullisesti tai kirjallisesti. Mentorikoulutuksessa kerättin mentoreilta ja aktoreilta sekä alkuettä päätösvaiheen tietoa. Lisäksi projektiin osallistuneilta kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä loppuvaiheen tilanteesta verrattuna alkuvaiheeseen: mitä on tapahtunut sekä mikä on muutosta estänyt ja mikä edistänyt. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttivat hyvä suunnittelu ja projektin kumppanien keskinäinen yhteisymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja mitä aiotaan saada yhdessä aikaan. Yhteisymmärrys vallitsi siitä, että toimeenpanoprojekti tukee kuntien työtä, kun kunnat kehittävät toimintaansa ulkopuolisen toimeenpanon tuella ja sparrauksessa. Varsinaiset toimeenpanijat ja juurruttajat olivat kunnan toimijat. Kunnat tuottivat kokemuksia toimeenpanosta, ja niitä hyödynnettiin toimeenpanon mallinnuksessa. Tavoitteiden saavuttamista edistivät myös hyvä yhteistyö kumppaneiden kesken, innostuneet ja sitoutuneet kuntatoimijat, laaja ammattilaisten edustus sekä tavoitteellinen ja kurinalainen toimeenpanoon keskittyvä projektityöskentely. Tavoitteiden saavuttamista saattoi hidastaa ennakoimattomat henkilöstövaihdokset.

16 16 5. Toteutuksen arviointi Projekti eteni vaiheittain ja kukin vaihe päättyi yhteenvetoon ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Tämä kurinalaisuus koettiin hyväksi laajassa projektissa. Projektissa onnistuttiin kumppanuuden luomisessa toimijoiden kesken. Tämä näkyi vilkkaana ja avoimena keskusteluna. Välillä asioista keskusteltiin hyvin tunteikkaastikin, koska muistiammattilaiset kokivat muistisairaan ihmisen hoidon yhdessä kehittämisen hyvin tärkeäksi ja mahdollisuudeksi, jota ei kannattanut jättää käyttämättä. Spontaanissa palautteessa ja päätösvaiheessa kerätyissä kokemuksissa näistä oli mainintoja. Keskustelu oli koettu rakentavaksi. Omaisten/omaishoitajien osallistuminen ja sitoutuminen projektin aikana oli huomattavan vahvaa. Projektissa nostettiin alkuvaiheesta lähtien esille kysymys, onko asiakkaan ääni riittävästi keskiössä ja miten asiakkaiden osallisuutta voitaisiin vahvistaa. Miten luoda tilaa asiakaskunnan edustajien näkemyksille, mahdollistaa luonteva ja tasa-arvoinen osallistuminen ammattilaisten rinnalla? Molempien kuntien seurantaryhmissä oli yhtenä jäsenenä omaisedustaja. Lisäksi tehtiin asiakaslähtöinen laadunarviointi BIKVA-menetelmällä ja omaishoitajia oli alustajina koulutuksissa ja seminaareissa. Omaisedustajilta saadun lämminhenkisen palautteen mukaan asiakkaan ääni pääsi kuuluville ja kokemus yhteisestä kehittämisestä oli myönteinen. Projektissa hyödynnettiin koko ajan tutkivaa työotetta. Aloitusseminaareissa ja joulukuussa 2008 sähköpostitse vanhustyön johtajilta kartoitettiin kuntakumppanien projektiin ja sen tavoiteltaviin tuloksiin kohdistuneita odotuksia. Näin toimimalla vahvistettiin yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Mentorikoulutuksen aloitus- ja päätösvaiheessa kysyttiin mentoriopiskelijoiden ja aktoreiden odotuksia ja kokemuksia. Muistikoordinaattoreilta ja heidän esimiehiltään kerättiin nykytilan tietoja muistikoordinaattoritoiminnasta. Koulutuksissa kysyttiin osallistujien palautetta joko suullisesti, kirjallisesti tai www-pohjaisella lomakkeella. Jatkuva tiedonkeruu ja palautteen analysointi piti toimijat valppaina ja muutosherkkinä. Palautetta hyödynnettiin mm. tarvelähtöisen koulutuksen suunnittelussa. Koulutustilanteet saivat hyvää palautetta osuvuudesta. Tiedottamista ja projektista viestimistä pyrittiin kehittämään jatkuvasti. Hyvää palautetta tuli kotisivuista ja siitä, että projektin keskeisistä asioista kirjoitettiin säännöllisesti Suomen muistiasiantuntijat ry:n jäsenlehteen. Niiden avulla halutessaan saattoi seurata projektin kulkua koko ajan.

17 17 6. Vaikuttavuus Kunnissa tapahtui projektin aikana myönteisiä muutoksia, joilla on todennäköisesti pitkän aikavälin vaikutuksia muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävään kotona asumiseen sekä omaishoitajan jaksamiseen. Muistisairaat ihmiset ja heidän omaisensa saavat tarvitsemaansa palvelua yhteisesti sovittujen toimintatapojen ansiosta. Osaamisen vahvistamisen myötä henkilökunnan työmotivaatio ja jaksaminen parantuvat. Yhteistyössä tapahtunut uusien toimintakäytäntöjen toimeenpano on mahdollistanut eräiden käytäntöjen pysyvän juurtumisen. Kuntakumppanien erilaisuus koettiin hyvänä ja opettavaisena. Espoossa, asukasmäärältään Suomen toiseksi suurimmassa kunnassa, on asukasta. Heistä 10,5 % on yli 65-vuotiaita. Sodankyläläisiä on noin 8800, ja väkiluvusta jopa 19,4 % on yli 65-vuotiaita. Pinta-alaltaan Sodankylä on Suomen toiseksi suurin. Kunnissa on omat haasteensa muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukemiseksi, mutta myös yhteistä: muistisairaus kohtelee ihmistä samalla tavoin, asuipa missä tahansa, sairastuneiden kasvava määrä ja henkilöstöpula. Espoossa panostettiin muistikoordinaattoreiden työn kohdentamiseen, muistikoordinaattoritoiminnan juurruttamiseen koko hoito- ja palveluketjuun sekä koko hoito- ja palveluketjun toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen. Muistikoordinaattoritoiminta tuli yhä tutummaksi toimijoille. Vahvana juurruttamisen tukena olivat vuonna 2009 julkaistu Espoon Ikääntymispoliittinen ohjelma, osaavat muistiammattilaiset ja aktiiviset muut toimijat. Uusina lupaavina toimintamalleina Espoossa ovat mm. tulevat muistipalvelukeskukset sekä geriatriset asiantuntijatiimit, joiden aloittamista myös Kotona Paras -projektin aikana usein sivuttiin. Keskeisenä juurruttamishaasteena on organisaation laajuus monine toimijoineen. Toimeenpanon käynnistysvaihe on aikaa vievää ja ponnistuksia vaativaa suuressa organisaatiossa. Kunkin kehittämiskohteen avainhenkilöiden saaminen saman pöydän ääreen on suuressa organisaatiossa sekin saavutus. Tässä onnistuttiin pääosin. Kotona Paras -projektin aikana Espoossa järjestettiin 75 tapaamista, koulutusta tai vastaavaa tapahtumaa. Niiden yhteinen osallistujamäärä oli 926. Sodankylässä panostettiin vuosina vahvasti yksinasuvien ja omaishoitajien räätälöityihin palveluihin sekä niiden kehittämiseen. Projektissa tehty nykytilan kartoitus koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi, ja nykytilasta keskusteltiin vilkkaasti. Muistikoordinaattoritoimintaa juurrutettiin ja toimintaa kehitettiin sinnikkäästi. Keskusteluissa oli uskallusta katsoa peiliin ja arvioida juurruttamista edistävien tekijöiden lisäksi juurruttamisen estäjiä. Keskeisenä haasteena kunnassa on vanhussosiaalityön kehittäminen. Kotona Paras -projektin aikana Sodankylässä järjestettiin 38 tapaamista, koulutusta tai muuta vastaavaa tilannetta. Niiden yhteinen osallistujamäärä oli 792. Sodankylän ja Espoon yhteisiä tilaisuuksia oli yhteensä 16. Niitä olivat muistimentorikoulutus ja yhteiset työpajat. Niissä osallistujia oli yhteensä 222. Kaikkiaan tapaamisia oli yhteensä 160, ja

18 niissä osallistujia Projektin päätösvaiheessa, syksyllä 2011, järjestettiin kolme Kotona Paras - seminaaria: seminaari kotihoidon työntekijöille Kuortaneella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen TunneElämää -projektin kanssa sekä Espoon ja Sodankylän päätösseminaarit. Osallistujia niissä oli yhteensä 274. Kuntakumppaneiden päätösseminaareissa useat projektissa mukana olleet kuntien toimijat pitivät puheenvuoroja siitä, miten asiat muistisairaan ihmisen kannalta tällä hetkellä kunnassa ovat, mitä sen eteen on tehty ja miten tästä jatketaan eteenpäin. Kaikkinensa Kotona Paras -projekti järjesti yhteensä 160 yhteistä tapaamista (liite 4), joissa oli osallistujia yhteensä 2232, tuotti kuntakohtaiset työraportit, kaksi opasta ja 14 artikkelia. Kotona asuvan muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen sai niiden avulla entistä enemmän näkyvyyttä ja osaltaan herätti ammattilaisten kiinnostusta alaa kohtaan. 18

19 19 Loppuraportin laatiminen Loppuraportin kirjoittivat projektijohtaja Maisa Toljamo ja projektikoordinaattori Elina Koponen Suomen muistiasiantuntijat ry:stä. Loppuraportin laadinnassa hyödynnettiin projektin aikana kerättyjä kyselyaineistoja, muistioita ja muuta materiaalia, jota tuotettiin yhdessä kuntakumppanien ja muistikoordinaattoriverkoston kanssa. Seurantaryhmien puheenjohtajat olivat tarkistaneet muistiot. Seurantaryhmien puheenjohtajina projektin päättyessä olivat vanhustyön johtaja Inga Mukku Sodankylässä ja vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija Espoossa.

20 20 Päälähteet Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi, STM, Suomen kuntaliitto. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3, Helsinki, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito -suositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama asiantuntijaryhmä. Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. Suomalainen asiantuntijasuositus. Suomen Lääkärilehti 2008;63(10):9-22. Eloniemi Muut lähteet löytyvät projektin julkaisuista, jotka mainittu liitteessä 2

21 21 Liite 1. Kotona Paras -projektin ohjaus-, seuranta- ja arviointiryhmät Ohjausryhmä Arja Isola, professori, Oulun yliopisto, puheenjohtaja Ulla Eloniemi-Sulkava, vanhempi tutkija FT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Reija Heinola, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jukka Louhija, vanhusten palvelujen johtaja, Espoo Riitta Koivisto, suunnittelija, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Olli Männikkö, kunnallisneuvos, Espoo Tarja Niittymäki, muistihoitaja, Sodankylä Sari Rissanen, professori, Itä-Suomen yliopisto Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija FT, Vanhustyön keskusliitto Jaakko Valvanne, professori, Tampereen yliopisto Heli Virtanen, toiminnanjohtaja, Suomen muistiasiantuntijat ry Elina Koponen, projektikoordinaattori, Suomen muistiasiantuntijat ry Maisa Toljamo, projektijohtaja, Suomen muistiasiantuntijat ry Espoon seurantaryhmä Jukka Louhija, vanhusten palvelujen johtaja, puheenjohtaja Ulla Eloniemi-Sulkava, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Eila Erola, ylilääkäri, terveyspalvelut Tuula Heinänen, terveyspalvelujen johtaja Hannele Karlsson, muistineuvoja Raija Kasanen, kotihoidon päällikkö Riitta Koivisto, suunnittelija, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Sirpa Kotsalo, osastonhoitaja, Taavinkoti Tuija Kumpulainen, ylilääkäri, terveyspalvelut Elsa Pasma, pitkäaikaishoitopäällikkö Pekka Rantanen, sairaalan päällikkö Merja Rantio, muistikoordinaattori Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Rauni Tammekann, omaisten edustaja Ritva Westerholm, muistikoordinaattori Elina Koponen, projektikoordinaattori, Suomen muistiasiantuntijat ry Maisa Toljamo, projektijohtaja, Suomen muistiasiantuntijat ry Tarvittaessa ryhmään kutsuttiin mukaan vierailevia asiantuntijoita.

22 22 Sodankylän seurantaryhmä Inga Mukku, vanhustyön johtaja, puheenjohtaja Ulla Eloniemi-Sulkava, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Leila Heinonen, tehostetun palveluasumisen osastonhoitaja Anitta Kaisanlahti, kotihoidon osastonhoitaja Riitta Koivisto, suunnittelija, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Riitta Matero, geriatri Tarja Niittymäki, muistihoitaja Arja Ojuva, Hannuksenkartanon osastonhoitaja Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto Eeva-Liisa Talosela, eläkeläinen Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja Pirjo Välimäki, fysioterapeutti Elina Koponen, projektikoordinaattori, Suomen muistiasiantuntijat ry Maisa Toljamo, projektijohtaja, Suomen muistiasiantuntijat ry Tarvittaessa ryhmään kutsuttiin mukaan vierailevia asiantuntijoita. Ulkopuolinen arviointiryhmä Sirpa Granö, THM, tt, kehittämisjohtaja, Muistiliitto ry (09/2011 asti) Johanna Lammintakanen, FT, ma. professori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto Pirjo Tiikkainen, TtT, gerontologisen hoitotyön yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

23 23 Liite 2. Kotona Paras -projektin työraportit, oppaat ja artikkelit Työraportit Toljamo M, Vuori U, Solovieva N. Muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukeminen ja hoito Espoossa/Sodankylässä. Kuntakohtaiset työraportit ja Oppaat 1. Toljamo M, Koponen E. Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen. Opas toimeenpanijoille. Suomen muistiasiantuntijat ry, julkaisuja 13. Paintek-Pihlajamäki Oy, Helsinki, Toljamo M, Koponen E, Koivisto R. Pieni opas muistimentorille. Suomen muistiasiantuntijat ry, julkaisuja 12. Paintek-Pihlajamäki Oy, Helsinki, Artikkelit 1. Karlsson H. Mentorointi on kirkastanut ja selkeyttänyt toimintaa. Memo 2010;4: Koponen E, Toljamo M, Solovieva N. Muistisairaiden kotona asumista tukevat projektit. Memo2010;2: Koponen E, Toljamo M. Asiakasretoriikasta käytännön toimenpiteisiin - miten Kotona Paras -projektissa kehitetään asiakaslähtöisesti palveluja ja palvelujärjestelmää. Memo 2011;1: Kotsalo S. Taavinkodin muutosprosessi osastonhoitajan näkökulmasta. Memo 2011;2: Mukku I, Kaisanlahti A, Koponen E, Toljamo M. Kymmenen toimeenpanon ja arvioinnin askelta: menetelmän kuvaus ja esimerkki sen käytöstä Sodankylän vanhustyössä. Memo 2011;3: Solovieva N, Toljamo M, Koponen E. Muistisairas ihminen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä. Memo 2010;2: Toljamo M, Koivisto R, Vuori U. Muistimentorointi - vuoropuhelua ja tavoitteellista toimintaa muistisairaiden ihmisten hoidon kehittämiseksi. Memo 2009;1:30.

24 24 8. Toljamo M, Vuori U. Kotona Paras : Uutta muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukemiseen. Memo 2009;1: Toljamo M, Koivisto R, Koponen E. Mentorointi avaa silmät muistisairaiden tarpeisiin. Memo 2010;4: Toljamo M, Koponen E, Matero R, Metso K, Mukku I, Niittymäki T, Rantio M, Valvanne J, Westerholm R. Kotona Paras -projekti palvelee muistisairaiden tarpeita Espoossa ja Sodankylässä. Sairaanhoitaja 2010;83(9): Toljamo M, Solovieva N. Miten kunnat tukevat muistisairaita? 100 kunnan ikäpoliittisen strategian analyysi. Premissi 2010;5(4): Toljamo M, Koponen E. Viriketoiminnan kehittäminen moniammatillisesti Taavinkodissa. Memo 2011;2: Toljamo M, Koponen E. Muistikoordinaattoritoiminta Suomessa. Memo 2011;3: Toljamo M, Koponen E. Kotona Paras : Pirstaleisuudesta kohti eheämpää palvelukokonaisuutta muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemiseksi. Memo 2011;4:6-8. Haastattelut 1. Hyvärinen H. Tärkeintä on kohtaaminen. Muistikoordinaattori Tarja Niittymäen haastattelu. Sairaanhoitaja 2010;83(9): Kataja M. Sodankylä tarttui vanhustyöhön. Vanhustyön johtaja Inga Mukun haastattelu. Premissi 2010;5(4):27.

25 25 Liite 3. Mentorikoulutuksen kulku Mentorikoulutus prosessina Ennakkotehtävä Lähipäivä Välitehtävä Lähipäivä Arviointi syksy 2010 Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä Välitehtävä Välitehtävä Oma mentorointihanke Lähipäivä

26 26 Liite 4. Kotona Paras -projektin kaikki tilaisuudet Paikka Tilaisuutta lkm Osallistujia lkm Espoo Sodankylä Kuntien yhteiset Muut* Yhteensä *koulutuksen suunnittelu, projektin esittelyt, ohjausryhmän kokoukset, oppaiden suunnittelupalaverit

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kotona Paras 2008 2011 Sodankylä Muistio 2/2010 (4) Sodankylän seurantaryhmän kokous

Kotona Paras 2008 2011 Sodankylä Muistio 2/2010 (4) Sodankylän seurantaryhmän kokous Kotona Paras 2008 2011 Sodankylä Muistio 2/2010 (4) Sodankylän seurantaryhmän kokous Aika Tiistaina 2.2.2010 klo 8.15 11.00 Paikka Sodankylän kunnanvirasto, kokoushuone 2 Läsnä Tarja Niittymäki, muistihoitaja,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS 14.10.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Hankkeen tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Leila Mukkala projektipäällikkö

Leila Mukkala projektipäällikkö SenioriKaste-hanke Leila Mukkala projektipäällikkö p Tavoitteet Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aloitusseminaari Rovaniemellä 24.1.2008

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT KUTSU 1 (5) 24.4.2012 Dnro:250/D.a.6/2012 SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT Saamelaiskäräjien hallinnoima SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola 19.2.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö Edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkosto 5.4.2016 kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset

Lisätiedot