YSTÄVÄKIRJE. Nele ja Francis Borchardt Hongkong. Tammikuu 1/2014. Tervehdys rakkaat tukijamme,

Transkriptio

1 YSTÄVÄKIRJE Tammikuu 1/2014 Nele ja Francis Borchardt Hongkong Perhekuva jouluna 2013! Alexandra 4-v., Francis, Nele ja Sophia 2,5-v. Kuva: Lawrence Borchardt. Tervehdys rakkaat tukijamme, Aloitin (Nele) tämän kirjeen kirjoittamisen jo viime vuoden puolella (joulukuun alussa), jatkoin New Yorkissa, jossa vietimme joulumme Francisin vanhempien luona ja kirjoitan valmiiksi kotonamme Hongkongissa. Vuosikin on tässä välissä ehtinyt vaihtua. Anteeksi tämänkertaisen kirjeen viivästyminen! Kirjoittaminen on jäänyt eri syistä aina kesken. Syksymme oli monessakin mielessä hyvin kiireinen ja lapset sairastivat enemmän kuin tavallisesti. Francisin ja Luterilaisen seminaarin kuulumisia Francisilla on enemmän vastuuta ja haasteita koulussa. Viime kirjeessämme kirjoitin, että Francis on mukana muun muassa seminaarin opetusohjelman suunnittelutyöryhmssä. Ennen joulua uusi 2-vuotinen ohjelma saatiin valmiiksi ja Francis iloitsee siitä, että opetussuunnitelmaan lisättiin monia uusia kursseja. Jokaisessa koulussa on tietty perusopetussuunnitelmansa, mutta opettajat saavat ehdottaa myös omankin mielenkiinnon mukaisia kursseja pidettäväksi. Niinpä Francis tulee ensi syksynä opettamaan kurssin Raamatun historian maista arkeologisten löytöjen valossa. *Kuva: Luterilaisen seminaarin 100-v. juhlamessun liturgina

2 toiminut seminaarin rehtori prof. Simon Chow sekä yhtenä avustavana pappina toiminut seminaarin koulupappi Angus Wu. Vaikka Francis on Vanhan testamentin professori, syksyllä hän opponoi norjalaisen prof. Karl Olav Sandnes in kaksi UT:n luentoa. Sandnes oli kutsuttu luennoimaan Luterilaisen seminaarin 100-vuotisjuhlan esitelmien sarjassa. Kummatkin esitelmät käsittelivat Paavalia. Luterilaisen Seminaarin 100-vuotisjuhlavuosi huipentui juhlajumalanpalvelukseen, jossa mukana oli myös SLS:n ulkomaanosaston johtaja Rolf Steffansson. Jumalanpalvelus pidettiin Yau Ma Teissa, Truth Lutheran kirkolla, sillä juhlaväki ei olisi mahtunut seminaarin kappeliin. Jumalanpalveluksen alussa tervehdyksensä toivat ja seminaarille siunausta toivottivat mm. Hongkongin piispa Jenny Chan ja Hongkongin Kristillisten kirkkojen yhdistyksen puheenjohtaja pastori Chung Ka Lok. Musiikkipainoitteisessa jumalanpalveluksessa mukana palvelivat ja esiintyivät seminaarin kiinalaisten opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden kuorot. Liturgisella tanssilla jumalanpalvelusta elävöitti SLS:n lähetti Elina Veikkola. Syksystä alkaen Lähetysseuralla on seminaarissa kaksi uutta stipendiaattia: myanmarilaiset Val Do Thang ja Cer Thlia. Val Do opisklelee kristillisen kirjaston hoitajaksi ja Certe opiskelee diakoniaa. Heidän lisäksi kolmantena stipendiaattina laosilainen Chinda Souksapeuth jatkaa teologian kandidaatin opintojaan. Koska opiskelijoiden lähettäjäkirkot ovat köyhiä, ilman taloudellista tukea nämä opiskelijat eivät pystyisi lainkaan opiskelemaan. Kiitoksia kaikille tukijaseurakunnille! Nelen kieliopinnoista Kuva: Vas. Chinda Souksapeuth, Val Do Thang ja Cer Thlia.Taustalla seminaarin kappeli. Olen opiskellut kieltä melkein 1,5 vuotta. Luokassani koen edelleen, että olen yksi häntäpäissä olevista, mutta jokapäiväisessä elämässä tulen kielen kanssa hyvin toimeen. Ajattelen, että jokaisen uuden kielen opiskelemissa täytyy hyväksyä se, että on keskeeneräinen, tekee paljon virheitä, tulee väärin ymmärretyksi, eikä itsekään aina ymmärrä toisia. Kuitenkin harjoittelu tekee mestariksi, ja jokainen onnistumisen kokemus antaa taas lisää uskoa, että kantoninkin omaksuminen on mahdollista. Kielen harjoittelua käytännön työssä Koska yliopistolla ei enää opeteta protestanttista kantonia (roomalaiskatolilasilla on oma Raamatunkäännös) olen syksystä lähetien opiskellut kristillista sanastoa vapaaehtoisen yksityisopettajan kanssa. Syksyn mittaan osallistuin perjantaiaamuisin myös Puolimatkakodin (huumevieroituskeskuksen) aamunavauksiin. Laulutuokioineen ne kestivät reilun tunnin. Ennen aamunavausta ja sen jälkeen juttelin talossa asuvien veljien kanssa. Kuulin useita

3 puhuttelevia elämäntarinoita. Rukoilen veljille lujaa uskoa Jeesukseen, Vapahtajaamme. Toivon, että niin sanotun valmistumisen jälkeen he löytäisivät työpaikan, eivätkä joutuisi uudestaan vaikeuksiin. Kielen harjoitteluni jatkui yhdeltätoista kirkon sosiaalitoimen yllä pitämässä vanhain- ja huoltokodissa. Kävin osastolla, jossa enemmistö asiakkaista oli vanhuutensa tai sairautensa vuoksi käytännössä liikuntakyvyttömiä, eivätkä he edes pystyneet puhumaan. Siellä syötin apua tarvitseville lounaan ja vierailuni lopussa juttelin oheisessa kuvassa olevien vana herrojen kanssa. Kuvassa keskeellä oleva herra on 89-vuotias Hoimahnluhng. Hän, erään toisen miespuolisen asiakaan lisäksi on osaston ainut, joka pystyy itse kävelemään. Hoilmahnluhng on kaiken puolin hyvässä kunnossa, mutta vanhainkotiin hän joutui melkein vuosi sitten vaimonsa kuoleman jälkeen. Lapset asuvat kaukana, kaikki eivät edes Hongkongissa. Meistä tuli kolmen kuukauden aikana hyviä ystäviä. Tuntui haikealta, kun harjoitteluni päättyi. Toivon löytäväni aikaa vierailla hänen luona silloin tällöin myös tulevaisuudessa. Vanhainkodin harjoittelussani minua entiten puhututti, miten yksinäisiä nämä ihmiset ovat. Vaikka käsittääkseni kiinalaisessa kulttuurissa syvästi kunnioitetaan vanhempia ja heidän esivanhempia; nämä vanhukset vaikuttuvat kovin yksinäisiltä. Monenkaan elämässä ei taida olla mitään muuta kuin pyörätuoli, sänky ja ruoka. Hieman paremmassa kunnossa olevat katselevat myös telkkaria, mutta sosiaaliset kontaktit ovat vähissä. Juttelutuokiomme olivat reilun puolen tunnin mittaisia, mutta sitäkin antoisampia. He kun eivät osaa englantia (mukaan lukien henkilökunta), niin ei tullut edes kiusausta puhua englantia. Minnekään ei ollut kiire, joten ellei ensimmäinen yritys riittänyt, selitin saman asian toisen jos komannenkin kerran, tarvittaessa monella eri tavalla. Myös nettisanakirjan käyttäminen auttoi paljon. Kirjoitin karaktereita, ellen tiennyt miten jokin sana lausutaan. Minusta oli hauskaa se, että kun Hoimahnuhng ei ymmärtänyt minua, kuvan oikeanpuolinen herra käänsi asiani Hoimahnluhngille tai päin vastoin. Hoimahnluhng osaa neljää eri kiinan murretta, mutta hän ei ole koskaan käynyt koulua. Vanhuutensa päiville saakka hän, yhdessä vaimonsa kanssa, piti polkupyörien vuokrakauppaa. Hoimahnluhng osaa kirjoittaa vain nimensä karakterit. Hän kertoi, että opiskeli kieliä vain opiskelemalla ulkoa. Minä koen pelkästään ulkoa muistamisen hankalaksi. Minun täytyy osata käyttää myös näkömuistiani hyväksi, joten karaktereiden opiskeleminen on minulle välttämätöntä. Koen, että täytyy osata lukea ja käyttää ainakin sanakirjoja, jotta voi kääntää tekstejä jne. Viimeinen lukukausi kielen opintoja Pian alkavalla kevätlukukaudella palaan opiskelemaan karaktereita, joita syksyllä kieliharjoitteluni vuoksi en yliopistolla opiskellut. Toisaalta itsenäisesti opiskelin karaktereita sitäkin enemmän, sillä kristillisen sanaston

4 opettajani toivoi, että lukisin tekstejä vain karaktereista ja osaisin ääntää karaktereita sekä puhuttua että kirjallista kantonia käyttäen. Minulle toki helpompaa olisi romanisaation (kiinan ääntämissysteemi länsimaisilla kirjaimilla) lukeminen, mutta enemmistö kiinalaisista ei osaa sitä systeemiä ollankaan, eivätkä he osaa kertoa, miltä korkeudelta kukin sana pitää lausua, laskevana tai nousevana painotuksena. Joten ellei osaa karaktereita, yhteisymmärryksen löytäminen opettajan kanssa vaikeutuu huomattavasti. Satsasin tulevaisuuteeni, ostin Raamatun Alkusyksyllä ostin Ipatiini kiinalaisen nettiraamatun, jota voi käyttää hyvin monipuolisesti. (Ohessa olevassa kuvassa on ihan tavallinen Raamattu, jota luetaan vasemmalta oikealle, rivit ylhäältä alas). Ipadini Raamatun samalle aukeamalle voi avata Raamatuntekstin kiinaksi ja sen rinnalle käännöksen millä tahansa kielellä. Vielä pari hyödyllistä kirjalöytöä tein koululla kun tiedustelin, että olisiko mitenkään mahdollista tilata protestanttisen kristillisen sanaston kirjoja. Nyt minulla on Jeesuksen vertauskuvia käsittelevä kirja. Tosin, sen huono puoli on se, että siellä on vain romanisaatio, karaktereita ei ole laisinkaan. Mutta ajattelen, että sanaston avulla voin oppia ainakin osan karaktereista ja loput sitten oikeaa Raamattua ja sanakirjaa käyttäen. Näillä näkymillä opiskelen vielä ensi kevään yliopistolla ja jos Jumala suo, aloitan työt seurakuntapappina jo toukokuussa. Olen aiemmissa kirjeissäni kirjoittanut engalannin kielisen Amazing Grace seurakunnan tilasta ja jumalanpalveluksien päättymisestä. Todennäköisesti työpaikkani tulee sijoittumaan maahanmuuttajatyöhön ja Amazing Grace seurakunnan työn aktivoimiseen. Kristillisen sanaston opettajani on kysellyt minua kerran kuussa avustamaan myös kiinankieliseen seurakuntaansa. Jätän työkuvioideni järjestymisen esirukousaiheeksi. Tapahtukoon Taivaan Isän tahto. Tyttöjen kuulumisia Viime syksynä meillä sairastettiin poikeuksellisen paljon. Alexandralla oli keuhkokuumekin ja kunnon yskä melkein läpi syksyn. Tuo keuhokokuume oli siinä mielessä epätavallinen, että sen ainut symptomi oli yskä ja astmamainen vinkuminen hengittäessä, varsinkin iltaisin. Onneksi pyysin lääkäriltä lähetteen röntgenkuvaan ja kahden viikon lääkekuurilla yskästä päästiin eroon.

5 Sophia kävi päiväkodin haastattelussa ja iloksemme hän sai paikan samasta päiväkodista, jossa Alexandra käy nyt. Näillä näkymillä Sophia aloittaa päiväkodissa syyskuun alussa. Päiväkodin johtaja kehui erityisesti Sophian fyysisiä ominaisuuksia ja rohkeutta. Koska Alexandra täyttää elokuussa 5-vuotta, laitoimme viime syksynä kahteen kansainväliseen kouluun hakemukset. Täällä on kouluhin aina mieletön määrä hakijoita. Uusien opiskelijoiden hyväksymisen prosessi vaihtelee näköjään vuosittain. Vielä viime vuonna opiskelijat rankattiin haastatteluihin koulujen opettajien päiväkotivierailujen perusteella, mutta tänä vuonna haastatteluihin kutsuttiinkin tietokoneen arvonnan perusteella. Toisen koulun kanssa Alexandralla kävi huono tuuri. Häntä ei kutsuttu edes haastatteluun, mutta toisessa koulussa haastattelu on huomenna (10.1.). Hakijoita on paikkoihin nähden aivan liikaa. Harmittaa, kun lapset joutuvat jo pienenä kilpailutilanteisiin. En tiedä, mitä näille lapsille tapahtuu, jotka eivät saa koulupaikkaa. Luulisi, että täällä kouluun pääseminen olisi jokaisen oikeus. Täytyy toivoa, että Alexandralla olisi onnea ja hän sattuisi olemaan hyvällä tuulella. Valintatuloksista ilmoitetaan 10. helmikuuta. Kuulumisia ja ajatuksia netissä Aloin syksyllä pitämään blogia. Kovin montaa kirjoitusta en ole opiskelujeni ohella ehtinyt kirjoittanut, mutta ajatuksiani voit käydä lukemassa osoitteessa: Viimeisimpään blogiini kokosin erilaisia nettilinkkejä, jossa on paljon käsityövinkkejä ja ideoita esim. lähetysmyyjäisiin. Facebook sivullemme Borchardtit Hongkongissa olen käynyt päivittämässä videoita ja kuvia. Toivoisin Facebookin sivullemme enemmän vuorovaikutusta. Kuvia ja videoita saa kommentoida, samoin voitte esittää kysymyksiä. Kiitoksia joulumuistamisista, kirjepostista ja piirustuksista! Osa joulukirjeistä tuli vielä vanhaan osoitteeseemme. Jouluun asti kirjeemme käännätettiin sieltä vielä eteenpäin, mutta muistathan jatkossa kirjoittaa tämän kirjeen lopussa olevaan osoitteeseen! Lisääthän myös oman osoitteesi, jotta voisimme vastata sinulle! Kiitoksia! Jos mahdollista, pyhitämme lauantait perheretkille kävimme Hongkongin Tieteiden museossa dinosaurusten näyttelystä. Lisää kuvia ja videoita Facebookin sivullamme!

6 RUKOUSAIHEITA: KIITOSAIHEITA Kiitämme viime vuoden onnistumiskokemuksista, kielitaidon lisääntymisestä sekä koko perheen viihtymisestä Hongkogissa. Joululomasta, jonka saimme viettää rakkaitemme ja sukulaistemme kanssa. Kiitämme Hongkongin Teologisen seminaarin 100-vuotistaipaleesta ja pyydämme Taivaan Isän siunausta tuleville vuosille; lisää uusia opiskelijoita. Olemme kiitollisia Sophian päiväkodin paikasta! PYYNTÖJÄ Pyydämme Nelelle jaksamista kantonin kielen viimeiselle kurssille; työkuvioiden selkeytymistä sekä Jumalan johdatusta oman paikan löytämisessä. Francisille viisautta ja Jumalan johdatusta kevään kurssien suunnittelussa, opetustyössä ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Toivomme, että pöpöt kiertäisivät tytöt kaukaa ja että Alexandra, saisi syksyksi koulupaikan. Dinosauruksien näyttelyn jälkeen menimme puistoon puhaltamaan saippuakuplia oli harvinaisen lämmin päivä, +22 C. Talvella Hongkongin lämötila vaihtelee normaalisti +11 ja +16 C välillä. Villasukkia käytetään, koska taloissa ei ole keskuslämmitystä. Siunattua talven jatkoa Sinulle! Nele, Francis, Alexandra ja Sophia Borchardt Posti-osoite: 21 SC, Tower 2, Phase 1, Festival City, 1 Mei Tin Road, Shatin, N.T Hong Kong, SAR S-posti: nele.borchardt@felm.org francis.borchardt@felm.org Skype: Nele Borchardt (aikaero talvella +6h/kesällä +5h) Facebooksissa: Borchardtit Hongkongissa Nelen blogi: nelenblogi.blogspot.com Ystäväkirjeemme voi tilata täältä: Suomen Lähetysseura puh nimikkokirjeet@suomenlahetysseura.fi Liittymislomakkeen voit täyttää myös verkossa: