JÄRVENPÄÄN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 2015

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 2015 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lasten ja nuorten lautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

2 Sisällys 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA JA SEN SEURANTA OSANA KAUPUNGIN TOIMINNAN SUUNNITTELUA JA OHJAUSTA Järvenpään kaupunkistrategia ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2015 arviointi ja seuranta TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JÄRVENPÄÄLÄISTEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN TILA JA KESKEISET HAASTEET Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Hyvinvoinnin keskeiset haasteet ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUPROSESSIT JA PORRASTETUT PALVELUT Asiakaslähtöiset palveluprosessit Lasten ja nuorten sekä perheiden porrastetut hyvinvointipalvelut Perhesosiaalityön palvelut - lastensuojelun voimavarat ja palvelujärjestelmä Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut osana lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä palveluita TOIMINTAA OHJAAVAT LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tukea vanhemmuuteen sekä perheen hyvään arkeen ja vapaa-aikaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen Lapsiperheiden ajanmukaiset peruspalvelut ja niitä tukevat palvelut toimivat joustavasti lähipalveluina Lasten ja nuorten terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ja psyykkinen oireilu vähenevät ja koettu hyvinvointi lisääntyy Perheiden toimintakyvyn vahvistuminen ja lastensuojelun tarpeen vähentyminen varhaisella tuella ja monimuotoisilla palveluilla Huono-osaisuuden kasaantumisen ehkäiseminen Nuorten neuvonta ja ohjaus sekä yksilöllinen tuki Nuorten osallisuuden, koulutuksen ja työllistymisen vahvistaminen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAAN LIITTYVÄT MUUT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT VUOSIEN TEEMAT LIITTEET:... 20

3 2 (27) 1 JOHDANTO Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Tähän Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 suunnitelmaan on koottu toiminnan lähtökohtia ja palvelujen järjestämisen periaatteita sekä kuvattu palveluvalikkoa. Suunnitelmassa kuvataan myös järvenpääläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja keskeisimpiä haasteita sekä toimintaa ohjaavia lähivuosien tavoitteita ja niitä toteuttavia toimenpiteitä. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii kunnan lakisääteisenä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi laadittavana lastensuojelusuunnitelmana. Se toteuttaa myös osaltaan Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa ja erityisesti sen Kuntalaisten hyvinvointiohjelmaa Tämä suunnitelma korvaa vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2012 päivitetyn Järvenpään kaupungin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman. Useat lait ja säädökset pyrkivät edistämään ja turvaamaan lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Tämän suunnitelman kannalta keskeisiä ovat lastensuojelulaki ja vasta voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, nuorisolaki ja nuorisotakuuta koskevat säädökset, uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus, opetusta ja koulutusta koskevat lait ja uusi varhaiskasvatuslaki. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sisältyy myös liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä taiteen perusopetuksen säädöksiin. Järvenpään kaupungissa suurin osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista on koottu Lasten ja nuorten palvelualueelle, jolla on päävastuu tämän hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta ja seurannasta. Suunnitelman toteutukseen osallistuvat myös muut palvelualueet. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelman lähivuosien konkreettiset toimenpiteet on koottu palvelualueiden toimeenpanosuunnitelmiin Lautakunnat hyväksyvät toimeenpanosuunnitelmat ja seuraavat niiden vuosittaista toteutumista. Hyvinvointisuunnitelman sisältö ja toimeenpanosuunnitelmien konkreettiset toimenpiteet sekä resurssit otetaan huomioon lautakuntien vuosittaisissa talousarvioesityksissä. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 on elävä asiakirja, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä toimii asiakaslähtöisen, monialaisen yhteistyön perustana. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA JA SEN SEURANTA OSANA KAUPUNGIN TOIMINNAN SUUNNITTELUA JA OHJAUSTA Lastensuojelulain ( /1292) 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma sisältää suunnittelukaudelta tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista

4 3 (27) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta 2.1 Järvenpään kaupunkistrategia ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015 Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian Kaupunkistrategia koostuu kolmesta eri ohjelmasta: kuntalaisten hyvinvointiohjelma, elinkeino- ja kilpailukykyohjelma ja ympäristöohjelma. Jokaiselle hyvinvoinnin alueelle asetettiin strategiset päämäärät. Strategisen päämäärän osalta avattiin tilannekuvassa niitä seikkoja, miksi tilannetta pidettiin erityisen huolestuttavana. Tämän jälkeen valittiin keskeisimmät vaikuttavuusindikaattorit, joilla tullaan seuraamaan strategian vaikuttavuutta ja kaupungin onnistumista strategisen päämäärän saavuttamisessa. Vaikuttavuusindikaattoreiden osalta tunnistettiin lähtötaso aikana ja asetettiin myös tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2017 mennessä. Kaupungin strategiset ohjelmat huomioivat kaupungin ydinprosessit ja ohjaavat kokonaisvaltaisesti strategian toimeenpanoa kuntalaisten hyvinvointia edistävään suuntaan. Ohjelmissa kirkastetaan strategisen päämäärän osalta tavoitetilaa 2017 vuoteen mennessä sekä määritellään strategiset toimenpidekokonaisuudet, joilla tunnistettuun tavoitetilaan päästään. Strategiset ohjelmat hyväksyi kaupunginhallitus ja ohjelmat ovat voimassa valtuuston toimintakaudelle vuoteen 2017 saakka. Kuva 1: Järvenpään kaupunkistrategia ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015 Strategisiin ohjelmiin liittyy eri ajanjaksoille tehtyjä pääosin lakisääteisiä tai valtakunnallisiin linjauksiin perustuvia suunnitelmia. Strategisessa ohjelmassa listataan merkittävimmät suunnitelmat, jotta strateginen päämäärä, tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet ja suunnitelmat olisivat kokonaisuutena helposti tarkasteltavissa.

5 4 (27) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi näistä. Siihen on koottu kaupungin strategisista ohjelmista ja erityisesti Kuntalaisten hyvinvointiohjelmasta Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja tavoitteita. Strategisista ohjelmista johdetaan edelleen lautakuntatasolle vietävät toimeenpanosuunnitelmat, joissa määritellään toimenpiteet tarkemmalla tasolla kaupungin organisaatiossa. Kuva 2: Kaupunkistrategian, strategisten ohjelmien ja niihin liittyvien suunnitelmien sekä lautakuntien toimeenpanosuunnitelmien keskinäinen suhde 2.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2015 arviointi ja seuranta Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelman lähivuosien konkreettiset toimenpiteet on koottu palvelualueiden toimeenpanosuunnitelmiin Lautakunnat hyväksyvät toimeenpanosuunnitelmat ja seuraavat niiden vuosittaista toteutumista. Kaupungissa käyttöönotettava Sähköinen hyvinvointikertomus toimii hyvinvoinnin seurannan tietojen kokoamisen välineenä ja sen avulla raportoidaan valittujen indikaattoreiden kehitystä. Hyvinvointisuunnitelman sisältö ja toimeenpanosuunnitelmien konkreettiset toimenpiteet sekä resurssit huomioidaan lautakuntien vuosittaisissa talousarvioesityksissä ja niiden toteutumista seurataan Johdon raporttien ja käyttösuunnitelmien toteutumisen kautta. Hyvinvointisuunnitelman toteutuksesta ja seurannasta on päävastuu Lasten ja nuorten lautakunnalla ja vastaavana ohjausryhmänä toimii Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueiden johtoryhmä, joka vastaa suunnitelman toteutumisen raportoinnista. 3 TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toiminta-ajatus, päämäärät ja toimintaa ohjaavat arvot perustuvat kaupungin toiminnalleen määrittelemiin toiminta-ajatukseen, päämääriin sekä arvoihin. Toiminta- ajatus Turvata perusedellytyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvälle elämälle sekä edistää yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja kantaa oma vastuumme ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneiden kanssa.

6 5 (27) Päämäärä Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointi sekä tuen oikea-aikaisuus Syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen erityisesti nuorten kohdalla Lasten ja nuorten terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen omaa vastuuta vahvistaen Toimintaa ohjaavat arvot Asukaslähtöisyys palvelumme on järjestetty lapsi- ja nuori- sekä perhelähtöisesti rohkaisemme heitä vaikuttamaan ja tekemään hyviä valintoja edistämme heidän tiedonsaantia ja osallistumista Rohkeus meillä on rohkeutta kyseenalaistaa, kehittää ja luoda uutta me pystymme tarvittaessa rajaamaan toimintaamme ja tekemään vaikeita päätöksiä Vastuullisuus vastuumme koskee erityisesti kaupungin lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään, henkilöstöä ja muita toimijoita sekä ympäristöämme nyt ja tulevaisuudessa kannustamme heitä ottamaan vastuuta omasta elämästään olemme luotettava kumppani Oikeudenmukaisuus kohtelemme lapsia, nuoria ja lapsiperheitä sekä henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita yhdenvertaisesti huomioimme heikoimmassa asemassa olevien tarpeet hallintomme on avointa ja päätöksentekomme läpinäkyvää Tuloksellisuus toimintamme on taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa parannamme jatkuvasti toimintaa ja osaamista 4 JÄRVENPÄÄLÄISTEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN TILA JA KESKEISET HAASTEET 4.1 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Hyvinvointia ja sen osa-alueita voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Tämän suunnitelman lähtökohtana on käytetty Kuntaliiton Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyvinvoinnin ulottuvuuksia, jotka on esitelty kuvassa 3. Sähköistä hyvinvointikertomusta tullaan käyttämään Järvenpään kaupungin hyvinvoinnin seurannassa ja hyvinvointi kertomuksessa.

7 6 (27) Kuva 3: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ulottuvuudet 4.2 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan kuvauksissa on hyödynnetty erilaisia toimintatilastoja sekä lapsille, nuorille ja vanhemmille kohdistettuja erilaisia selvityksiä ja kyselyjä, joista on tehty koosteet ikäryhmittäin. Suunnitelman liitteenä ovat tarkemmat tilastot mm. lastensuojelun osalta sekä THL:n kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia. PIENET LAPSET Lapset viihtyvät päivähoidossa; kavereiden kanssa leikkiminen, liikkuminen ja retket sekä ohjattu toiminta koetaan mukaviksi asioiksi. Ikävät asiat päivähoidossa liittyivät kiusaamiseen; tönimiseen, lyömiseen, leikkien ulkopuolelle jättämiseen Kotona lapsille mieluisinta tekemistä on leikkiminen ja yhdessäolo kavereiden ja erityisesti aikuisten kanssa. Lapselle on tärkeää, että perhe ylipäätään viettää kotona yhdessä aikaa. Ikävin asia kotona on riitely ja pelottaviksi asioiksi koettiin mm. pimeä ja haamut. (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt & Järvenpään varhaiskasvatuksen laatukyselyt) VANHEMMAT Päivähoidon osalta vanhemmat korostivat luottamusta lapsen saamaan hyvään huolenpitoon, ammattitaidolla suunniteltua ja toteutettua monipuolista toimintaa, kasvattajien ja vanhempien välistä kasvatuskumppanuutta sekä kasvattajien myönteistä, lasta kunnioittavaa asennetta lapsen kohtaamisessa ja lapsiryhmän ohjaamisessa. Varhaisen tuen palvelujen osalta koettiin eniten kehitettävää tiedottamisessa sekä viranomaisyhteistyön tiivistämisessä. Peruspalvelutasolla toivottiin ohjausta mahdollisiin muihin tukipalveluihin ja lapsiperheiden kotipalvelun saatavilla oloa myös virka-ajan ulkopuolella sekä erilaista ryhmätoimintaa. (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt & Kuntalaiskysely 2014)

8 7 (27) KOULULAISET Alakoulun oppilaat viihtyvät koulussa, kouluun liittyvä työmäärä on sopiva, suhteet koulukavereihin ja opettajiin ovat hyvät ja oppilaat tuntevat kuuluvansa kouluun ja pääsevät vaikuttamaan koulussa tapahtuviin asioihin. Alakoulujen oppilailla elämäntavat ovat terveelliset ja heillä on ystäviä sekä harrastuksia. He viihtyvät kotona ja vanhemmat tietävät, mitä lapset tekevät vapaa-ajalla. Oppilaat kokevat terveytensä hyväksi, eivätkä he tunne itseään yksinäisiksi ja he osaavat puhua hankalista asioista. Osa oppilaista koki perheen taloudellisen tilanteen heikoksi ja kodin ilmapiirin huonoksi. Osalla oppilaista vanhemmat eivät olleet tietoisia lapsen asioista Ongelmien kasaantuminen samoille oppilaille Oppilaat käyvät mielellään koulua ja pitävät sitä tärkeänä Oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi koulussa, mutta yläkouluissa toivotaan panostettavan enemmän koulun viihtyisyyteen ja koulukiusaamiseen puuttumiseen Opetuksen tukipalvelut koetaan toimiviksi, haasteena edelleen koulukuraattori ja - psykologipalveluista tiedottaminen Vanhemmat saavat hyvin tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyö on parantunut (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt, Järvenpään perusopetuksen laatukyselyt) NUORET Metropolialueen 9.luokkalaisten oppimistulosten ja oppilaiden hyvinvoinnin kyselyn mukaan kuntien väliset erot ovat pienentyneet. Koulujen väliset erot (5 %) pienempiä kuin luokkien väliset erot (20%). Osaaminen oli yhteydessä sukupuoleen ja vanhempien koulutukseen. Hyvinvoinnissa erot olivat lievempiä. Järvenpääläisten oppilaiden, etenkin poikien tulokset olivat hyvinvoinnin osalta hiukan metropolialueen yleistuloksia kielteisemmät.. Noin 2/3 9. luokan oppilaista menee nukkumaan klo 23 jälkeen Tytöt kokivat selvästi enemmän stressioireita kuin pojat. Stressioireiden määrä lisääntyi yläluokkien aikana ja Järvenpäässä tyttöjen ja poikien välinen ero oli keskimääräistä pienempi johtuen stressioireiden yleisyydestä pojilla. Välitön psykososiaalisen tuen tarve kasvoi Järvenpäässä hieman keskimääräistä enemmän poikien tuen tarpeen ollessa varsin suuri. (MetrOP kysely) vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 481 nuorta / 11,5 % vuotiaista työttömänä 331 nuorta / 1,6 % osuus työvoimasta Tilastotietoja Järvenpäästä: Asukkaita: ( ) vieraskielisten osuus 4,5 % 0-6 vuotiaat: 3460 (8,6 %) 7-15 vuotiaat: 4129(10,2 %) vuotiaat: 6558 (16,2 %) Lapsiperheiden osuus perheistä: 54 % (v. 2013) 75 % avio-/avoliitossa, yksinhuoltajaperheitä 25 % Lasten pienituloisuusaste 8,7 % (Uusimaa 12,3 %) Järvenpään yhdistysrekisterissä 128 yhdistystä Varhaiskasvatuksessa 2157 lasta, joista erityistä tukea saa 45 (2,1 %) Perusopetuksessa oppilaita 3989, joista erityistä tukea saa 423 (10,6 %)

9 8 (27) 4.3 Hyvinvoinnin keskeiset haasteet Järvenpään kaupunkistrategian ja sitä toteuttavan Kuntalaisten hyvinvointiohjelman lähtötilanteisiin on kirjattu seuraavia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä huolestuttavia ilmiöitä ja lähivuosien haasteita: 1. Lasten käytöshäiriöt ja psyykkinen oireilu ovat kasvaneet ja erityispalvelujen tarve on lisääntynyt. Kasvanut huoli pienten lasten ja kouluikäisten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun lisääntymisestä sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten suuri osuus esi- ja perusopetuksessa 2. Lasten- ja nuorisopsykiatristen erikoispalvelujen käyttöä on paljon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve on kasvussa 3. Lastensuojelullisten palvelujen tarve on suuri ja monimuotoinen sekä sijaishuollossa olevien vaativan tuen tarve on lisääntynyt erityisesti murrosikäisillä. 4. Vanhemmuuden ja perheen tuen tarve on kasvanut. Muualta muuttaneiden lähiverkostot ovat ohuet ja arjen sujuvuuden sekä kasvatuskumppanuuden ja tuen tarve on kasvanut. Vanhemmat käyvät työssä pääkaupunkiseudulla ja perheen yhteistä aikaa on vähän. 5. Kasvanut huoli lasten ja nuorten epäterveellisten elintapojen lisääntymisestä (vähäinen liikunta ja uni sekä yksipuolinen ravinto). 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suhteellinen osuus on korkea. 7. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Vajaakuntoisten ja työvoimareservin ulkopuolella olevien määrä sekä toimeentuloasiakkaiden määrä kasvavat. 8. Pitkittynyt työttömyys lisää toimeentulotuentarvetta ja huono-osaisuuden kasaantumista sekä ulkopuolisuusriskiä. 9. Kohtuuhintaisten asuntojen sekä erityisryhmien ja tuetun asumisen tarjonta ei ole tarvetta vastaava. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavien keskeisten ilmiöiden lähtötilanteet 2012 ja tavoitetilat 2017 ovat tiivistetty liitteenä 2 olevaan indikaattoritaulukkoon. Näiden indikaattoreiden kautta seurataan tavoitteiden toteutumista. 5 ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUPROSESSIT JA PORRASTETUT PALVELUT 5.1 Asiakaslähtöiset palveluprosessit Järvenpäässä palvelut pyritään järjestämään asiakaslähtöisesti ja prosessimaista työtapaa hyödyntäen. Lasten ja nuorten palvelualueelle on sijoittunut pääosa lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista palveluista ja viimevuosina palvelujen rajapintoihin on kehitetty uusia yhteiseen tekemiseen pohjautuvia palveluita. Esimerkkejä tällaisista uusista Järvenpäässä kehitetyistä monialaisten palvelujen prosesseista on esitelty kuvissa 4 ja 5.

10 9 (27) Kuva 4: Pienten lasten perhekoulu Kuva 5: Koulunkäynnin tukijakso

11 10 (27) 5.2 Lasten ja nuorten sekä perheiden porrastetut hyvinvointipalvelut Järvenpäässä lasten, nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointipalvelut on porrastettu yksilön tuen tarpeen mukaisesti edistäviin, tukeviin sekä korjaaviin palveluihin, kuva 6. Peruspalvelut edistävät hyvää arkea ja omillaan pärjäämistä Peruspalvelut ovat säännöllisesti toistuvia palveluja, neuvontaa ja ohjausta. esimerkiksi päivähoito, neuvolat, perhekeskus, koulut, nuorisotyö, terveyspalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, adoptioneuvonta Matalankynnyksen palvelut tukevat omatoimista selviytymistä Matalankynnyksen palvelut ovat konsultoivia tai erikoistuneita palveluita pääosin peruspalvelujen yhteydessä. Palveluissa korostuu tilapäisyys sekä varhainen ja tehostettu tuki esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, perhekoulu, oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut, koulun kolmiportainen tuki, perheneuvola, Nuovon päihde- ja mielenterveyspalvelut, koulun perhetyö, Nuorisokeskus, Verso-maahanmuuttaja toimiston palvelut, perhetyön ryhmätoiminta, perheasioiden sovittelu, eroneuvonta ja eroryhmät, lastenvalvojat, lastensuojeluilmoitukset ja selvitykset. Erityispalvelut vahvistavat toimintakykyä Erityispalvelut ovat eriytyneitä, yksilöllisiä erikoistason kuntouttavia tai korjaavia palveluja. esimerkiksi Omppu luokat, koulunkäynnin tukijakso, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, tehostettu perhetyö, perheen intensiivinen tukijakso, olosuhdeselvitykset ja huoltoriitojen sovittelu, tapaamispaikkatoiminta, lastensuojelun sosiaalityö, perhehoito, perhetukikeskuksen toiminta, kiireellinen sosiaalipäivystys. Kuva 6: Järvenpään porrastetun tuen palvelut Seuraavan sivun kuvaan 8 on koottu Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät porrastetut palvelut ikäryhmittäin sekä perhesosiaalityön palvelut

12 11 (27)

13 12 (27) 5.3 Perhesosiaalityön palvelut - lastensuojelun voimavarat ja palvelujärjestelmä Perhesosiaalityö koostuu perhetyön, lastensuojelun, Auerkulman perhetukikeskuksen sekä seudullisesti toimivista perheoikeudellisen yksikön ja Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen palveluista. Avainaluetta johtaa perhesosiaalityönjohtaja ja kullakin yksiköllä on oma palvelupäällikkönsä. Perhetyön yksikkö Tilkku järjestää ehkäiseviä ja matalankynnyksen perhetyön palveluita esim. kouluperhetyötä kiinteässä yhteistyössä mm. perhekeskusten ja koulujen kanssa. Lisäksi yksikkö järjestää tehostettua lastensuojelun perhetyötä ja tehostettua intensiivistä perhetyötä. Lastensuojelu vahvistaa lapsen ja perheen toimintakykyä avohuollon tukitoimin sekä tarvittaessa järjestää perheen toimintakykyä korjaavia tai korvaavia palveluita. Kaupungin omassa Auerkulman perhetukikeskuksessa on vastaanottoyksikkö, lastenkoti ja nuorten jälkihuollon ohjaus sekä vuoden 2016 alusta tuettua asumista ja perhekuntoutusta. Perheoikeudellinen yksikkö palvelee järvenpääläisiä, keravalaisia ja tuusulalaisia perheitä. Lastenvalvoja valvoo lasten oikeuksien toteutumista vanhempien erotilanteessa vahvistamalla vanhempien keskinäisiä huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Kuuma-kuntien seudullisen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestäminen virka-ajan ulkopuolella. Perhesosiaalityön avainalueen henkilöstöresurssi vuonan 2015 on noin 73 henkilötyövuotta ja toimintakulut n. 8,7 miljoonaa euroa ja toimintakate noin 1,2 miljoonaa euroa pienempi muille kunnille myytävien palvelujen vuoksi. Perhesosiaalialityön palveluprosessit ja organisaatio ovat esitelty tarkemmin liitteessä 3. Perhesosiaalityön lähiaikojen keskeiset painopisteet ja haasteet liittyvät uuden Sosiaalihuoltolain toimeenpanoon ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin samalla, kun on huolehdittava erityislainsäädännön edellyttämistä velvoitteista esim. määräaikojen noudattaminen. Erityisiä kehittämiskohteita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ovat mm. yleinen palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi sekä oma-työntekijöiden nimeäminen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua kehitetään yhteistyössä Kasvun tuen palvelujen kanssa järvenpääläisen porrastetun perhetyön mallin mukaisesti. Tuetut ja valvotut tapaamiset tulivat lakisääteisiksi Seudullisen sosiaalipäivystyksen henkilöstö- ja toimintarakenteen uudistaminen on aloitettu keväällä Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut osana lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä palveluita Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut kuuluvat Järvenpäässä Kasvun tuen palvelujen avainalueeseen, kouluikäisten ja opiskelijoiden palveluihin. Kouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut sisältävät; koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, koulukuraattori- ja -psykologitoiminnan sekä perheneuvolatoiminnan. Näiden yhteisenä tehtävänä on lapsen ja nuoren myönteisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Toimintayksikkö vastaa kouluikäisten kasvun tuen sekä nuorten opiskelijoiden tuen palveluprosessin mukaisten palvelujen tuottamisesta. Opiskeluhuoltoon sisältyvät opetussuunnitelmien mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan Järvenpäässä perusopetuksen, koulutus- ja ohjauspalvelujen, oppilaitosten ja kasvun tuen palvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä perhesosiaalityön monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä.

14 13 (27) Opiskeluhuollon piiriin kuuluvat esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat. Koulutuksen järjestäjä vastaa, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon palvelujen ( psykologi ja kuraattoripalvelut) sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluhuollon tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä 2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä 3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville 4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu 5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää alla olevien asioiden kirjaamista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. 1. Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet Opiskeluhuollon tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden paras mahdollinen hyvinvointi, oppiminen ja osallisuus. Opiskeluhuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Järvenpäässä oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa ja toimintaa koordinoi kuntatason monialainen opiskeluhuoltoryhmä (Laajennettu kuntaohr). 2. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta Opiskeluhuollon kokonaistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden lukumäärä ja oppilaitosten näkemys palvelujen tarpeesta. KuntaOHR:ssä arvioidaan oppilaitosten näkökulmasta oppilashuoltopalvelujen riittävyyttä. Järvenpäässä on vuosittain esiopetuksessa noin 500 lasta, perusopetuksessa noin 4000 oppilasta, lukiossa noin 1000 opiskelijaa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä noin 2200 opiskelijaa. Käytettävissä olevat opiskeluhuollon palvelut Järvenpään kaupunki järjestää asetuksen 338/2011 mukaiset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikissa oppilaitoksissa ja opiskelijoiden sairaanhoitopalvelut terveyskeskuksen vastaanottojen yhteydessä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien määrä vastaa suosituksia. Järvenpään kaupunki järjestää perusopetuksen koulupsykologipalvelut ja koulukuraattoripalvelut itse. Perusopetuksen palvelut vastaavat suosituksia (vuonna 2015 on viisi kuraattoria ja neljä psykologia).

15 14 (27) Lisäksi kaupunki järjestää muissa oppilaitoksissa psykologi- ja kuraattoripalvelut oppilaitosten kanssa erikseen sovituilla tavoilla. Toisen asteen oppilaitosten kanssa on suositusten pohjalta sovittu, että kaupunki järjestää kaikille psykologi- ja vastaavan kuraattorin palvelut sekä kuraattoripalvelut lukiolle ja Validialle. Keudan Järvenpään yksikkö ja Seurakuntaopiston Järvenpään yksikkö järjestävät muut kuraattoripalvelut itse, joista kaupunki korvaa oppilaitosten ylläpitäjän kanssa tehdyn ostosopimuksen mukaisesti. Toisen asteen opiskelijoiden käytössä on vuonna 2015 kaksi psykologia, joiden lisäksi käytetään tarvittaessa ostopalveluja. Toisen asteen opiskelijoiden kuraattoripalveluissa on vuonna 2015 kaupungilla kaksi kuraattoria ja Keudan Järvenpään yksiköissä kaksi sekä Seurakuntaopiston Järvenpään yksikössä yksi kuraattori. Toisen asteen palvelujen riittävyyttä seurataan ja kehitetään tarpeen mukaan. Avustajapalvelu Esiopetuksen ryhmissä on tarpeen mukaan ryhmäkohtaisia tai henkilökohtaisia avustajia lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Perusopetuksessa järjestetään koulukohtaisesti avustajapalveluja takaamaan oppilaille oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Validia - ammattiopisto järjestää koulupäivän aikaisen avustajan tukemaan opiskelijaa opinnoissa. Tuki- ja erityisopetus Esiopetuksessa järjestetään tuki lapsen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Kaikissa perusopetuksen kouluissa varataan vuosittain tuntiresurssista tunteja tukiopetukseen ja annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Lukiossa järjestetään tukiopetuskursseja ja ostopalveluna erityisopetusta. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät erityisopetusta ja oppimisen tukea yksilöllisiin opiskelijakohtaisiin tarpeisiin. 3. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea vahvistavat toimet Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät ovat koulujen ja oppilaitosten käytössä ja niistä tiedotetaan kaupungin sisäisillä verkkosivuilla. 4. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja laadunarviointi Järvenpään opiskeluhuoltosuunnitelman toteutus tapahtuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, koulutus- ja ohjauspalvelujen, kasvun tuen palvelujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus suunnittelussa, seurannassa ja laadunarvioinnissa toteutuu oppilaitosten, oppilas- ja opiskelijakuntien sekä vanhempainyhdistysten yhteistyönä. Erilaisten kyselyjen avulla saadaan lisätietoa oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta palvelujen laadusta ja saatavuudesta sekä opiskeluyhteisön tilasta. Järvenpäässä oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä koordinoinnista vastaa käytännössä kuntatason monialainen opiskeluhuoltoryhmä (Laajennettu kuntaohr). Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy Järvenpään kuntatason opiskeluhuoltosuunnitelman ja seuraa sen vuosittaisten tavoitteiden toteutumista Johdon raporttien ja käyttösuunnitelmien toteutumisen kautta. Esi- ja perusopetuksen oppilaitoskohtaiset suunnitelmat liitetään osaksi niiden opetussuunnitelmia, jotka Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy. Lukion oppilaitoskohtainen suunnitelma liitetään osaksi lukion opetussuunnitelmaa ja sen hyväksyy Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta. Suunnitelmien toimeenpano ja seuranta tapahtuu lukuvuosittain päiväkotien, peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnitelmien ja toimintakertomusten kautta. Lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakertomukset hyväksyvät toiminnasta vastaavat asiakkuusjohtajat.

16 15 (27) 6 TOIMINTAA OHJAAVAT LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tässä kappaleeseen on koottu toimintaa ohjaavat tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet. Konkreettisia toimenpiteitä on tarkennettu lautakuntien toimeenpanosuunnitelmissa. 6.1 Tukea vanhemmuuteen sekä perheen hyvään arkeen ja vapaa-aikaan kattavasti viheralueita, leikki-, nuoriso- ja toimintapuistoja sekä lähiliikuntapaikkoja kaikkien lasten ja nuorten liikkumisen ja harrastamisen mahdollistaminen sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan vieton edistäminen matalan kynnyksen palveluilla yhdessä 3.sektorin kanssa tarjolla monipuolisesti eri toimijoiden kulttuuri-, liikunta- ja harrastamismahdollisuuksia sekä taiteen perusopetusta ja kansalaisopistotoimintaa tietoa palveluista helposti neuvontapisteistä ja sähköisistä palveluista kirjasto ja Järvenpää-talo kuntalaisten kohtaamispaikkoja neuvoloissa ja perhekeskuksissa monimuotoista toimintaa ja tukea sekä vertaisryhmiä päiväkodeissa ja kouluilla vahvistetaan vanhempien ja perheiden verkottumista sekä vanhempien keskinäistä kasvatuskumppanuutta pienten lasten ja nuorten perheille porrastettua tukea ja apua järvenpääläisen perhetyön mallin mukaisesti murkkujen vanhemmille neuvontaa ja ohjausta arjen turvallisuussuunnitelman toimeenpano tietoa saatavilla nuorten ja lapsiperheiden asumisesta 6.2 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen lisätään kuntalaisten tietoisuutta lähiyhteisöjen toiminnasta yhteisöjen kohtaamispaikat, kuntalaisfoorumit ja teematapaamiset kuntalaiset mukana palvelujen kehittämisessä kuntalaisfoorumeiden ja asukaskyselyjen kautta kokemusasiantuntijoiden ja palvelujen käyttäjien kuulemista lisätään toimiva yhteistyömalli vanhempainverkoston kanssa ja aktiivinen yhteistyö vanhempainyhdistysten kanssa vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumista palvelujen kehittämiseen koulujen oppilaskuntien, nuorisotalotoimikuntien, Järvenpään lasten ja nuorten äänen sekä Nuorisovaltuuston ja yhdistysten kautta lisätään nuorten tietoisuutta yhteisöistä ja vertaistoiminnasta nuorilla omia kohtaamispaikkoja Järvenpää-talolla olevan asiakaspalvelupisteen toiminnan kehittäminen osana kansalaistoiminnan tukea yhdistysrekisterin ylläpitäminen ja tietoisuuden lisääminen yhdistysten toiminnasta 6.3 Lapsiperheiden ajanmukaiset peruspalvelut ja niitä tukevat palvelut toimivat joustavasti lähipalveluina tiedottamisella, neuvonnalla ja ohjauksella vahvistetaan kuntalaisten omatoimista hakeutumista palveluihin mm. Pyydä apu nappi käyttöön tarpeita vastaava päiväkoti- ja kouluverkko ja tilojen monipuolinen käyttö kouluilla iltapäivä- ja kerhotoimintaa, liikunnan ja eri taidealojen harrastustoimintaa sekä koulunuorisotyötä

17 16 (27) varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja saatavilla peruspalveluissa neuvoloissa, perhekeskuksissa, päivähoidossa ja kouluissa vireä kodin ja päiväkodin / koulun välinen yhteistyö kouluissa ja esiopetuksessa toimiva oppilaan kolmiportainen tuki sekä opiskeluhuolto ja sen palvelut jatkumon turvaaminen nivelvaiheiden palveluilla uuden varhaiskasvatuslain mukaiset palvelut esi- ja perusopetuksessa uusi opetussuunnitelma syksyllä 2016 läheisverkostot ja -yhteisöt mukana toiminnassa maahanmuuttajaperheiden palveluja maahanmuuttajatoimisto Verson koordinoimana käytössä sähköisiä ja mobilipalveluja 6.4 Lasten ja nuorten terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen helposti saavutettavissa neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muut perusterveydenhuollon palvelut ikäryhmittäiset terveystarkastukset ja koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen kaikissa terveystapaamisissa terveysneuvontaa elintapa- ja ravitsemusneuvontaa ikätasoisesti ehkäisy- ja seksuaalineuvontaa nuorille ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan ja mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaveriporukoissa ja seuroissa yhteisten liikkumista tukevien käytäntöjen rakentaminen vanhempien, pienten lasten toimijoiden ja liikuntapalvelujen kanssa; Liikkuva lapsuus -hanke sähköinen terveystarkastus ja muut sähköiset palvelut käytössä 6.5 Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ja psyykkinen oireilu vähenevät ja koettu hyvinvointi lisääntyy matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan koulujen, opiskeluhuollon ja koulunuorisotyön yhteistyönä mm. perhekoulut ja tukijaksot vanhemmuuden vahvistaminen porrastettujen tuenpalvelujen mukaisesti nivelvaiheiden ja erityisen tuen monialaiset palvelut Turvallisin mielin -hanke laajenee koskemaan koko varhaiskasvatusta perheneuvola sekä nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (NUOVO) saatavilla lasten ja nuorisopsykiatriset palveluketjut käytössä tietoa palveluista helposti saatavilla ja tarvittaessa yksilöllistä ohjausta 6.6 Perheiden toimintakyvyn vahvistuminen ja lastensuojelun tarpeen vähentyminen varhaisella tuella ja monimuotoisilla palveluilla mahdollistetaan kuntalaisten omatoiminen hakeutuminen ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin tiedottamisella, neuvonnalla ja ohjauksella pääsy matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluihin järjestetty uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti verkostomenetelmien (mm. läheis- ja verkostoneuvonpidot) aktiivinen käyttö monimuotoiset palvelut käytössä mm. yhteisöllinen oppilashuolto, porrastetun tuen palvelujen malli, Tilkun perhetyö, koulun perhetyö, ryhmätoiminta, perhekuntoutus, ehkäisevät eropalvelut ja perheasioiden sovittelu virka- aikainen ja virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutettuna yhdestä toimipisteestä

18 17 (27) 6.7 Huono-osaisuuden kasaantumisen ehkäiseminen tietoa palveluista saatavilla helposti ja akuuteissa kriiseissä nopea tuki palvelutarpeen arviointi ja tuki riittävän ajoissa tarvittaessa yksilöllistä moniammatillista ohjausta ja tukea sekä nimetty omatyöntekijä ohjausta sosiaaliturvan palveluista ja asumisen edellytysten tukemisesta oman aktiivisuuden lisäämistä elämänhallinnan ja sosiaalisen vahvistamisen avulla mahdollisuus tukiperhe- ja vertaistoimintaan mahdollisuus harrastukseen yhteistyössä 3.sektorin kanssa harrastustoimintaa matalan kynnyksen paikoissa ja koulupäivän aikana erityisryhmillä omia vapaa-aika- ja liikuntaryhmiä 6.8 Nuorten neuvonta ja ohjaus sekä yksilöllinen tuki kaikissa oppilaitoksissa toimivat opiskeluhuoltopalvelut erityisryhmien varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen asiakasohjaus oppilaitosyhteistyöllä ja opinto-ohjauksella pudokkaiden varhainen tavoittaminen Nuorisokeskuksessa laaja palvelutarjonta ja yksilöllinen sekä yhteisöllinen tuki asiakasvastaavaverkosto ja yhteinen palvelusuunnitelma saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä sosiaalipalveluita käytössä laajasti sähköisiä palveluja ja mukana sosiaalisessa mediassa 6.9 Nuorten osallisuuden, koulutuksen ja työllistymisen vahvistaminen yksilölliset koulutus- ja työllistymispolut yhteistyössä oppilaitosten, työpaikkojen ja TE- toimiston ja Nuorisokeskuksen kanssa hyödynnetään opiskelussa uutta teknologiaa ja projekteja Nuorisokeskuksella monipuoliset palvelut: jatkoluokka, ohjaamo ja työpajat, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö ja -ohjaus sekä nuorisoneuvola sosiaalinen kuntoutus (Walssi), kuntouttava työtoiminta ja sosiaalisesti aktivoiva toiminta paikallisyhteisöissä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotouttamispalvelut nuorille tarjolla vertaistoimintaa ja omia kohtaamispaikkoja nuorten asiakasvastaavien verkoston kehittäminen Keski-Uudenmaan Nuorisotakuun kuntakokeilussa ja Ohjaamo-hankkeessa monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalisen yritystoiminnan avulla lähellä tarjolla ajanmukaista lukiokoulutusta (OPS 2016) ja monipuolista ammatillista koulutusta 7 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAAN LIITTYVÄT MUUT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien palvelujen tuottamisessa Lasten ja nuorten palvelualue tekee yhteistyötä eri toimijoiden sekä palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten kanssa. Yhteistyöhön vaikuttavat erityisesti seuraava ohjelmat: Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma, jossa kuvataan palvelujen toteuttaminen prosessimaisesti neuvolan,

19 18 (27) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä lastensuojelun ja perhepalveluiden yhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös muut hallintokunnat. Ohjelma sisältää kuvaukset terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä. Nuorisotakuun Järvenpään malli: Järvenpään malli Nuorisotakuun toteuttamiseksi perustuu monialaiseen yhteistyöhön kaupungin eri yksiköiden, oppilaitosten ja TE -toimiston kanssa. Malli sisältää alle 16-vuotiaille suunnatut ennaltaehkäisevät toimenpiteet, Nuorisokeskuksen (ohjaamo, työpajat, jatkoluokka, etsivä nuorisotyö ja nuorisoneuvola) palvelut sekä alueellisen asiakasvastaavien verkoston (kuntakokeilu). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: Suunnitelman tavoitteina on terveyserojen kaventuminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, hoidon saatavuuden paraneminen sekä itse- ja omahoidon lisääntyminen. Suunnitelmaa toteutetaan asiakaslähtöisin poikkihallinnollisin prosessein, osaamista vahvistamalla ja ottamalla kokemusasiakkaat aktiivisesti kehittämistyöhön mukaan. Liikuntaohjelma : Järvenpään kaupungin liikuntaohjelma Liikkuva järvenpääläinen on liikuntapalvelujen kehittämistä koskeva pitkän aikavälin toimintaohjelma, joka ohjaa liikunnan suunnittelua, tarjontaa ja rakentamista. Liikuntaohjelman tavoitteena on kehittää liikuntapalveluja vastaamaan järvenpääläisten tarpeisiin ja edistää liikuntamahdollisuuksia. Kotouttamisohjelma : Tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää ja osallistua kantaväestön kanssa yhdenvertaisina kuntalaisina Järvenpäässä. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään pääosin osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluina. Keskeiset painopistealueet vuosille ovat alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta, koulutuspolkujen, asumisen, terveyspalveluiden ja työllistymisen kehittäminen. Lisäksi kaupunki vastaan ottaa 15 pakolaiskiintiöön kuuluvaa henkilöä vuosittain. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma v : Toimintasuunnitelman tavoitteena on, että kuntalainen saa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ongelmiin apua Järvenpään kaupungin peruspalveluista, joissa ensivaiheen tavoite on ongelman tunnistaminen, puheeksiotto, matalan kynnyksen palvelun luominen.

20 8 VUOSIEN TEEMAT 19 (27)

21 20 (27) LIITTEET: Liite 1: Tilastot Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 405): Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet id: 423): Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias).

22 21 (27) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 3219): Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Lasten pienituloisuusaste (Sotkanet id: 228): Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä.

23 22 (27) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 191) 0-17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 1086): Indikaattori ilmaisee niiden lasten lukumäärän joista on vuoden aikana tehty lastensuojeluilmoitus. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus. Lapsi on lukumäärissä kertaalleen.

24 23 (27) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 1245)

25 Kouluterveyskysely 2013: 24 (27)

26 25 (27) Liite 2: Kuntalaisten hyvinvointiohjelman vaikuttavuusindikaattorit Lähtötilanne v Tavoite 2017 Vanhemmuuden ja perheen tuen tarve on kasvanut. Muualta muuttaneita on paljon ja lähiverkostot ohuet. Arjen sujuvuuden ja vanhemmuuden tuen tarve on kasvanut. Huoli lasten ja nuorten epäterveellisten elintapojen lisääntymisestä. Kasvanut huoli pienten lasten ja kouluikäisten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun lisääntymisestä sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten suuri osuus esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatus: Tehostettu tuki 4,4 % ja erityinen tuki 2,7 % Esiopetus: Tehostettu tuki 5,0 % ja erityinen tuki 3,4 % Perusopetus: Tehostettu tuki 4,8 % ja erityinen tuki 11,6 % (sis. erityiskoulun) Koko maa tehostettu tuki 5,1 % ja erityinen tuki 7,6 % Lasten- ja nuorisopsykiatristen erikoispalvelujen käyttöä on paljon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve on kasvussa. Perheneuvola: 0-6 v: 550 asiakasta, joista lapsia v: 371 asiakasta, joista lapsia 294 Erikoissairaanhoito (ESH): Lastenpsyk. 57 / Nuorisopsyk. 193 Nuovo- nuorten (13-17 v.) matalankynnyksen palvelu: 148 Lastensuojelullisten palvelujen tarve on suuri ja monimuotoinen sekä sijaishuollossa olevien vaativan tuen tarve on lisääntynyt erityisesti murrosikäisillä. Lastensuojelun (Ls) asiakkuudet 628/6,5 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 121 /1,2 % (%-osuus 0-17 v.), Uusimaa 1,5 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suhteellinen osuus korkea Koulutuksen ulkopuolella 606 nuorta (17-24 v). 14,3 % ikäluokasta, Uusimaa 13,4 % Nuorisotyöttömyys kasvaa ja huono-osaisuus kasaantuu. työttöminä 202 nuorta/ 1,0 %, Uusimaa 0,7 % Toimeentulotukea saaneet 581 nuorta (18-24-v.) 15,6 %, Kuuma-kunnat: 11,7 % /2783 Koettu hyvinvointi lisääntyy vuodesta 2015 ja on alueen keskitasoa parempi. Varhaiskasvatuksessa, ja esiopetuksessa erityistä tukea saavien lasten määrä /osuus vähenevät vuoden 2012 tasosta ja osuus pienenee suhteessa tehostettua tukea saaviin. Perusopetuksessa erityistä tukea saavien oppilaiden määrä/osuus vähenee vuoden 2012 tasosta ja osuus pienenee suhteessa tehostettua tukea saaviin. Erikoissairaanhoidon asiakasmäärät pienenenevät ja osuus suhteessa muihin palveluihin pienenee vuoden 2012 tasosta Lastensuojelun asiakkuudet ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ja osuus vähenevät vuoden 2012 tasosta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on enintään Uudenmaan keskitasolla Työttömyys vähenee vähintään samassa suhteessa Uudenmaan kuntiin nähden.

27 26 (27) Liite 3: Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen avainprosessi sekä perhesosiaalityön organisaatio