Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015

Transkriptio

1 Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015

2 JOHDANTO Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Tähän Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 suunnitelmaan on koottu toiminnan lähtökohtia ja palvelujen järjestämisen periaatteita sekä kuvattu palveluvalikkoa. Suunnitelmassa kuvataan järvenpääläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja siihen on koottu myös lähivuosien toiminnan tavoitteita ja toimenpiteitä. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toteuttaa osaltaan Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa ja erityisesti sen Kuntalaisten hyvinvointiohjelmaa Se toimii myös kunnan lakisääteisenä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi laadittavana lastensuojelusuunnitelmana. Suunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain vähintään kerran neljässä vuodessa. Useat lait ja säädökset pyrkivät edistämään ja turvaamaan lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Tämän suunnitelman kannalta keskeisiä ovat lastensuojelulaki ja vasta voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, nuorisolaki ja nuorisotakuuta koskevat säädökset, uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus, opetusta ja koulutusta koskevat lait ja uusi varhaiskasvatuslaki. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sisältyy myös liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä taiteen perusopetuksen säädöksiin. Löydät meidät: vaihde Varhaiskasvatus palveluohjaus p Perusopetus palveluohjaus p Nuorisokeskus palveluohjaus p Maahanmuuttajatoimisto Verso puhelinneuvonta p Facebook Järvenpään kaupungissa suurin osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista on koottu Lasten ja nuorten palvelualueelle, jolla on päävastuu tämän hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta ja seurannasta. Suunnitelman toteutukseen osallistuvat myös muut palvelualueet. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelman lähivuosien konkreettiset toimenpiteet on koottu palvelualueiden toimeenpanosuunnitelmiin Lautakunnat hyväksyvät toimeenpanosuunnitelmat ja seuraavat niiden vuosittaista toteutumista. Hyvinvointisuunnitelman sisältö ja toimeenpanosuunnitelmien konkreettiset toimenpiteet sekä resurssit otetaan huomioon lautakuntien vuosittaisissa talousarvioesityksissä. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 on elävä asiakirja, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä toimii asiakaslähtöisen, monialaisen yhteistyön perustana. Marju Taurula palvelualuejohtaja Lasten ja nuorten palvelualue

3 Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ulottuvuudet Päämäärät ja arvot Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointi sekä tuen oikea-aikaisuus Osallisuus ja vaikuttaminen Syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen erityisesti nuorten kohdalla Koulutus & Työ Elämänlaatu Lasten ja nuorten terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen omaa vastuuta vahvistaen Perheen palvelut Toimintaamme ohjaavat arvot Asukaslähtöisyys Vastuullisuus palvelumme on järjestetty lapsi- ja nuori- sekä perhelähtöisesti rohkaisemme heitä vaikuttamaan ja tekemään hyviä valintoja edistämme heidän tiedonsaantia ja osallistumista vastuumme koskee erityisesti kaupungin lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään, henkilöstöä ja muita toimijoita sekä ympäristöämme nyt ja tulevaisuudessa kannustamme heitä ottamaan vastuuta omasta elämästään olemme luotettava kumppani Rohkeus meillä on rohkeutta kyseenalaistaa, kehittää ja luoda uutta me pystymme tarvittaessa rajaamaan toimintaamme ja tekemään vaikeita päätöksiä Oikeudenmukaisuus kohtelemme lapsia, nuoria ja lapsiperheitä sekä henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita yhdenvertaisesti huomioimme heikoimmassa asemassa olevien tarpeet hallintomme on avointa ja päätöksentekomme läpinäkyvää Asuminen & Ympäristö Tuloksellisuus toimintamme on taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa parannamme jatkuvasti toimintaa ja osaamista Terveys Turvallisuus Kasvu ja oppiminen Toiminta-ajatuksemme on turvata perusedellytyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvälle elämälle sekä edistää yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja kantaa oma vastuumme ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneiden kanssa. 5

4 Järvenpääläisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tila Hyvinvoinnin tilan kuvauksessa on hyödynnetty tilastoja sekä lapsille, nuorille ja vanhemmille kohdistettuja erilaisia selvityksiä ja kyselyjä. Pienet lapset Vanhemmat -Lapset viihtyvät päivähoidossa; kavereiden kanssa leikkiminen, liikkuminen ja retket sekä ohjattu toiminta koetaan mukaviksi asioiksi. -Ikävät asiat päivähoidossa liittyivät kiusaamiseen; tönimiseen, lyömiseen, leikkien ulkopuolelle jättämiseen -Kotona lapsille mieluisinta tekemistä on leikkiminen ja yhdessäolo kavereiden ja erityisesti aikuisten kanssa. Lapselle on tärkeää, että perhe ylipäätään viettää kotona yhdessä aikaa. -Ikävin asia kotona on riitely ja pelottaviksi asioiksi koettiin mm. pimeä ja haamut. (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt & Järvenpään varhaiskasvatuksen laatukyselyt) -Päivähoidon osalta vanhemmat korostivat luottamusta lapsen saamaan hyvään huolenpitoon, ammattitaidolla suunniteltua ja toteutettua monipuolista toimintaa, kasvattajien ja vanhempien välistä kasvatuskumppanuutta sekä kasvattajien myönteistä, lasta kunnioittavaa asennetta lapsen kohtaamisessa ja lapsiryhmän ohjaamisessa. -Varhaisen tuen palvelujen osalta koettiin eniten kehitettävää tiedottamisessa sekä viranomaisyhteistyön tiivistämisessä. -Peruspalvelutasolla toivottiin ohjausta mahdollisiin muihin tukipalveluihin ja lapsiperheiden kotipalvelun saatavilla oloa myös virka-ajan ulkopuolella sekä erilaista ryhmätoimintaa. (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt & Kuntalaiskysely 2014) -Alakoulun oppilaat viihtyvät koulussa, kouluun liittyvä työmäärä on sopiva, suhteet koulukavereihin ja opettajiin ovat hyvät ja oppilaat tuntevat kuuluvansa kouluun ja pääsevät vaikuttamaan koulussa tapahtuviin asioihin. -Alakoulujen oppilailla elämäntavat ovat terveelliset ja heillä on ystäviä sekä harrastuksia. He viihtyvät kotona ja vanhemmat tietävät, mitä lapset tekevät vapaa-ajalla. -Oppilaat kokevat terveytensä hyväksi, eivätkä he tunne itseään yksinäisiksi ja he osaavat puhua hankalista asioista. -Osa oppilaista koki perheen taloudellisen tilanteen heikoksi ja kodin ilmapiirin huonoksi. -Osalla oppilaista vanhemmat eivät olleet tietoisia lapsen asioista -Ongelmien kasaantuminen samoille oppilaille -Oppilaat käyvät mielellään koulua ja pitävät sitä tärkeänä -Oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi koulussa, mutta yläkouluissa toivotaan panostettavan enemmän koulun viihtyisyyteen ja koulukiusaamiseen puuttumiseen -Opetuksen tukipalvelut koetaan toimiviksi, haasteena edelleen koulukuraattori ja -psykologipalveluista tiedottaminen -Vanhemmat saavat hyvin tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyö on parantunut (Sosiaalitaidon hyvinvointikyselyt, Järvenpään perusopetuksen laatukyselyt) -Metropolialueen 9.luokkalaisten oppimistulosten ja oppilaiden hyvinvoinnin kyselyn mukaan kuntien väliset erot ovat pienentyneet. -Koulujen väliset erot (5 %) pienempiä kuin luokkien väliset erot (20%). -Osaaminen oli yhteydessä sukupuoleen ja vanhempien koulutukseen. Hyvinvoinnissa erot olivat lie-vempiä. -Järvenpääläisten oppilaiden, etenkin poikien tulokset olivat hyvinvoinnin osalta hiukan metropolialu-een yleistuloksia kielteisemmät.. 7 Koululaiset Asukkaita: vieraskielisten osuus 4,5% 0-6 vuotiaat: 3460 (8,6 %) 7-15 vuotiaat: 4129(10,2 %) vuotiaat: 6558 (16,2 %) Lapsiperheiden osuus perheistä: 54% 75% avio-/avoliitossa, yksinhuoltajaperheitä 25% Järvenpään yhdistysrekisterissä 128 yhdistystä Varhaiskasvatuksessa 2157 lasta, joista erityistä tukea saa 45 (2,1 %) Perusopetuksessa oppilaita 3989, joista erityistä tukea saa 423 (10,6 %) Lasten pienituloisuusaste 8,7% (Uusimaa 12,3%) Toimeentulotukea 486 lapsiperheelle vuotiaat: 6558 (16,2 %) vuotiaista: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 481 / 11,5% (Uusimaa 11,8%) Työttömänä 331 / 1,6% osuus työvoimasta (Uusimaa 1,2%) Toimeentulotukea saaneet 714 / 19% ikäluokasta (18-24 v.) Työkyvyttömyyseläkkeellä 70 -Noin 2/3 9. luokan oppilaista menee nukkumaan klo 23 jälkeen -Tytöt kokivat selvästi enemmän stressioireita kuin pojat. Stressioireiden määrä lisääntyi yläluokkien aikana ja Järvenpäässä tyttöjen ja poikien välinen ero oli keskimääräistä pienempi johtuen stressioireiden yleisyydestä pojilla. -Välitön psykososiaalisen tuen tarve kasvoi Järvenpäässä hieman keskimääräistä enemmän poikien tuen tarpeen ollessa varsin suuri. (MetrOP kysely) vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 481 nuorta / 11,5 % vuotiaista työttömänä 331 nuorta / 1,6 % osuus työvoimasta Nuoret

5 Asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Pienten lasten perhekoulu Kenelle? Milloin? Miten? Perhekouluun hakeutuminen Perhekoulu on tarkoitettu avuksi haastavasti käyttäytyville 3-7 -vuotiaille lapsille, heidän perheilleen ja lasten kanssa työskenteleville. Perhekouluun osallistuvat lapsi, molemmat vanhemmat sekä päiväkodista lapsen oma työntekijä. Silloin kun aikuinen kokee lapsen käyttäytymisen omiin voimavaroihinsa ja resursseihinsa nähden haastavaksi. Yhteistä haastavassa arjessa on perheiden mukaan lapsen tottelemattomuus, levottomuus ja rientävyys. Perhekoulussa pohditaan haastavasti käyttäytyvän lapsen ohjaamista ja etsitään toimintatapoja, kuinka ymmärtää lapsen tekemisiä. Tavoitteena on antaa lapselle ja aikuiselle onnistumisen kokemuksia arjen toistuvissa tilanteissa. Tavoitteena on auttaa aikuista tunnistamaan ja kehittämään omia ohjaamistaitojaan. Hakemuksia saa neuvoloista, varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja perhepalveluista. Hakemus palautetaan Perhekeskus Maahiseen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden porrastetut hyvinvointipalvelut -päivähoito, neuvolat, perhekeskus, koulut, nuorisotyö, terveyspalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut -lapsiperheiden kotipalvelu, perhekoulu, oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut, koulun kolmiportainen tuki, perheneuvola, Nuovo -nuorten matalankynnyksen mielenterves-ja päihdepalvelut, koulun perhetyö, Nuorisokeskus, Verso -maahanmuuttaja toimiston palvelut 9 Hakeminen perhekouluun Valinta perhekouluun Perhekohtainen tutustuminen Perhekoulu Lopetus ja seuranta Koulukäynnin tukijakso Kenelle? Miten? Tukijakson tavoite? Päätös tukijakson alkamisesta Huoli lapsen koulunkäynnistä ja tukitoimien riittämättömyydestä Koulunkäynnin tukijakso on tarkoitettu oppilaille, joiden koulutyöskentely on sosiaalisten vaikeuksien tai tunne-elämän häiriöiden vuoksi erityisen vaikeaa omassa koulussa. Tukijakso tapahtuu joko omassa koulussa tai Erityisluokka Superompun tiloissa (Auertie 11). Jakson kesto on 2-3 viikkoa ja yläkouluikäisellä yksilöllisen tarpeen mukaan. Alakoulun oppilas saa koulupäivän aikana yksilöopetuksen aamupäivisin ja yläkoulun oppilas iltapäivisin. Mikäli opetus tapahtuu Superompun tiloissa, alakouluikäiset jatkavat iltapäivän perhetukikeskuksen ohjaajan kanssa läksyjen teon ja virikkeellisen toiminnan parissa. Tavoitteena on, että oppilas orientoituu opiskeluun, saa onnistumisen kokemuksia ja voimaantuu palaamaan omaan kouluun. Oppilaan vanhemmat saavat vanhemmuuden haasteisiin tukea ja luokanopettaja saa apua tukijakson erityisopettajalta luokkatilanteissa ilmeneviin haasteisiin. Tukijakson aikana selvitellään oppilaan tuen tarve, aloitetaan mahdollisia uusia tukitoimia ja rauhoitetaan luokkatilanne oppilaan turvalliseen paluuseen takaisin omaan luokkaansa. Tukijaksolle pääsystä sekä ajankohdasta päättävät koulun rehtori, Juholan koulun rehtori ja perhetukikeskuksen päällikkö. Jakson alkamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lähikoulun rehtorilta tullut pyyntö sekä tukijakson paikkatilanne. Yksilökohtainen OHR tai pedagoginen tiimi koululla Tukijakso ja uusien tukitoimien suunnittelu Jakson päättäminen ja sovitus tukitoimet Seuranta ja arviointi Peruspalvelut edistämässä hyvää arkea ja omillaan pärjäämistä -omppu luokat, koulunkäynnin tukijakso, lastensuojelu, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, perhekuntoutus ja kuntouttavat palvelut, kiireellinen sosiaalipäivystys Erityispalvelut vahvistamassa toimintakykyä Matalankynnyksen palvelut tukemassa omatoimista selviytymistä Seuraavalla aukeammalla on kuvattu porrastetut palvelut tasoittain ja ikäryhmittäin

6 10 Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 Nuorten palvelut Porrastetun tuen palvelut ikäryhmittäin Lukio Ammatilliset oppilaitokset Opiskeluterveydenhuolto terveydenhoitajat Taideopistot musiikkiopistot ja tanssiopisto, kuvataidekoulu Nuorisotyö treenikämpät Harrastamis-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut, kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kouluikäisten palvelut 7-16 Psykologit ja kuraattorit Nivelluokat Nuorisokeskus: Ohjaamo Pajatoiminta Nuorisoneuvola/ sosiaalityöntekijä Pienten lasten palvelut 0-6 Peruskoulut Oppilashuolto: terveydenhoitajat Koulunuorisotyö Iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Tieto- ja neuvontapalvelu Taideopistot musiikkiopistot ja tanssiopisto, kuvataidekoulu Nuorisotyö nuorisotilat ja treenikämpät Etsivä nuorisotyö Peruspalvelut Matalankynnyksen palvelut Erityispalvelut Neuvolat Kunnalliset/yksityiset päiväkodit ja perhepäivähoito Perhekoulu Varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki Kolmiportainen tuki/ varhaiserityiskasvatus Perheneuvola Perhekeskukset, kerhot ja leikkipuistotoiminta Perhepalvelut: terapeutit ja psykologit Esiopetus: oppilashuolto Lapsiperheiden kotipalvelu Vanhempainohjaus Vertaisryhmät Psykologit ja kuraattorit Kolmiportainen tuki Valmistava opetus lisäopetus Erityiskoulu Juhola Kuntouttavat ja hoidolliset luokat Koulun perhetyö Erityisnuorisotyö Perheneuvola Kolmiportainen tuki/ erityisopetus Koulunkäynnin tukijakso Verso - maahamuuttaja toimisto Vertaisryhmät matalankynnyksen Nuovo Lapsiperheiden kotipalvelu Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut: psyk.poliklinikka JMT Perheneuvola Kolmannen sektorin palvelut ja yhteisöt Perheen toimintakykyä vahvistavat palvelut Perhetyön yksikkö Tilkku: -ryhmätoiminta -tehostettu perhetyö -perheen intensiivinen tukijakso Perheoikeudellinen yksikkö: -perheasioiden sovittelu -eroneuvonta ja eroryhmät -lastenvalvojat -olosuhdeselvitykset ja huoltoriitojen sovittelu -tapaamispaikkatoiminta Lastensuojelu: -adoptioneuvonta -lastensuojeluilmoitukset ja selvitykset -lastensuojelun sosiaalityö -perhehoito Pihlaja/Hyvinkään seudullisena palveluna Perhetukikeskus Auerkulma: -vastaanottoyksikkö -lastenkoti -Jälkihuollon ohjaus ja tuettu asuminen -perhekuntoutus Kiireellinen sosiaalipäivystys

7 Lapsiperheiden ajanmukaiset peruspalvelut ja niitä tukevat palvelut toimivat joustavasti lähipalveluina 13 Näillä toimenpiteillä tavoitteisiin! Tukea vanhemmuuteen sekä perheen hyvään arkeen ja vapaa-aikaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen tiedottamisella, neuvonnalla ja ohjauksella vahvistetaan kuntalaisten omatoimista hakeutumista palveluihin mm. Pyydä apu nappi käyttöön tarpeita vastaava päiväkoti- ja kouluverkko ja tilojen monipuolinen käyttö kouluilla iltapäivä- ja kerhotoimintaa, liikunnan ja eri taidealojen harrastustoimintaa sekä koulunuorisotyötä varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja saatavilla peruspalveluissa neuvoloissa, perhekeskuksissa, päivähoidossa ja kouluissa vireä kodin ja päiväkodin / koulun välinen yhteistyö kouluissa ja esiopetuksessa toimiva oppilaan kolmiportainen tuki sekä opiskeluhuolto ja sen palvelut jatkumon turvaaminen nivelvaiheiden palveluilla uuden varhaiskasvatuslain mukaiset palvelut esi- ja perusopetuksessa uusi opetussuunnitelma syksyllä 2016 läheisverkostot ja -yhteisöt mukana toiminnassa maahanmuuttajaperheiden palveluja maahanmuuttajatoimisto Verson koordinoimana käytössä sähköisiä ja mobilipalveluja kattavasti viheralueita, leikki-, nuoriso- ja toimintapuistoja sekä lähiliikuntapaikkoja kaikkien lasten ja nuorten liikkumisen ja harrastamisen mahdollistaminen sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan vieton edistäminen matalan kynnyksen palveluilla yhdessä 3.sektorin kanssa tarjolla monipuolisesti eri toimijoiden kulttuuri-, liikunta- ja harrastamismahdollisuuksia sekä taiteen perusopetusta ja kansalaisopistotoimintaa tietoa palveluista helposti neuvontapisteistä ja sähköisistä palveluista kirjasto ja Järvenpää-talo kuntalaisten kohtaamispaikkoja neuvoloissa ja perhekeskuksissa monimuotoista toimintaa ja tukea sekä vertaisryhmiä päiväkodeissa ja kouluilla vahvistetaan vanhempien ja perheiden verkottumista sekä vanhempien keskinäistä kasvatuskumppanuutta pienten lasten ja nuorten perheille porrastettua tukea ja apua järvenpääläisen perhetyön mallin mukaisesti murkkujen vanhemmille neuvontaa ja ohjausta tietoa saatavilla nuorten ja lapsiperheiden asumisesta Arjen turvallisuus suunnitelman toimeenpano lisätään kuntalaisten tietoisuutta lähiyhteisöjen toiminnasta yhteisöjen kohtaamispaikat, kuntalaisfoorumit ja teematapaamiset kuntalaiset mukana palvelujen kehittämisessä kuntalaisfoorumeiden ja asukaskyselyjen kautta kokemusasiantuntijoiden ja palvelujen käyttäjien kuulemista lisätään toimiva yhteistyömalli vanhempainverkoston kanssa ja aktiivinen yhteistyö vanhempainyhdistysten kanssa vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumista palvelujen kehittämiseen koulujen oppilaskuntien, nuorisotalotoimikuntien, Järvenpään lasten ja nuorten äänen sekä Nuorisovaltuuston ja yhdistysten kautta lisätään nuorten tietoisuutta yhteisöistä ja vertaistoiminnasta nuorilla omia kohtaamispaikkoja Järvenpää-talolla olevan asiakaspalvelupisteen toiminnan kehittäminen osana kansalaistoiminnan tukea yhdistysrekisterin ylläpitäminen ja tietoisuuden lisääminen niiden toiminnasta Lasten ja nuorten terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen helposti saavutettavissa neuvola-, kouluja opiskeluterveydenhuollon sekä muut perusterveydenhuollon palvelut ikäryhmittäiset terveystarkastukset ja koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen kaikissa terveystapaamisissa terveysneuvontaa elintapa- ja ravitsemusneuvontaa ikätasoisesti ehkäisy- ja seksuaalineuvontaa nuorille ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan ja mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaveriporukoissa ja seuroissa yhteisten liikkumista tukevien käytäntöjen rakentaminen vanhempien, pienten lasten toimijoiden ja liikuntapalvelujen kanssa; Liikkuva lapsuus -hanke sähköinen terveystarkastus ja muut sähköiset palvelut käytössä Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ja psyykkinen oireilu vähenevät ja koettu hyvinvointi lisääntyy matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan koulujen, opiskeluhuollon ja koulunuorisotyön yhteistyönä mm. perhekoulut ja tukijaksot vanhemmuuden vahvistaminen porrastettujen tuenpalvelujen mukaisesti nivelvaiheiden ja erityisen tuen monialaiset palvelut Turvallisin mielin hanke laajenee koskemaan koko varhaiskasvatusta perheneuvola sekä nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (NUOVO) saatavilla lasten ja nuorisopsykiatriset palveluketjut käytössä tietoa palveluista helposti saatavilla ja tarvittaessa yksilöllistä ohjausta

8 14 Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi Perheiden toimintakyvyn vahvistuminen ja lastensuojelun tarpeen vähentyminen varhaisella tuella ja monimuotoisilla palveluilla mahdollistetaan kuntalaisten omatoiminen hakeutuminen ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin tiedottamisella, neuvonnalla ja ohjauksella pääsy matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluihin järjestetty uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti verkostomenetelmien (mm. läheis- ja verkostoneuvonpidot) aktiivinen käyttö monimuotoiset palvelut käytössä mm. yhteisöllinen oppilashuolto, porrastetun tuen palvelujen malli, Tilkun perhetyö, koulun perhetyö, ryhmätoiminta, perhekuntoutus, ehkäisevät eropalvelut ja perheasioiden sovittelu virka- aikainen ja virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutettuna yhdestä toimipisteestä Huono-osaisuuden kasaantumisen ehkäiseminen tietoa palveluista saatavilla helposti ja akuuteissa kriiseissä nopea tuki palvelutarpeen arviointi ja tuki riittävän ajoissa tarvittaessa yksilöllistä moniammatillista ohjausta ja tukea sekä nimetty omatyöntekijä ohjausta sosiaaliturvan palveluista ja asumisen edellytysten tukemisesta oman aktiivisuuden lisäämistä elämänhallinnan ja sosiaalisen vahvistamisen avulla mahdollisuus tukiperhe- ja vertaistoimintaan mahdollisuus harrastukseen yhteistyössä 3.sektorin kanssa harrastustoimintaa matalan kynnyksen paikoissa ja koulupäivän aikana erityisryhmillä omia vapaa-aika- ja liikuntaryhmiä Nuorten neuvonta ja ohjaus sekä yksilöllinen tuki kaikissa oppilaitoksissa toimivat opiskeluhuoltopalvelut erityisryhmien varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen asiakasohjaus oppilaitosyhteistyöllä ja opinto-ohjauksella pudokkaiden varhainen tavoittaminen Nuorisokeskuksessa laaja palvelutarjonta ja yksilöllinen sekä yhteisöllinen tuki asiakasvastaavaverkosto ja yhteinen palvelusuunnitelma saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä sosiaalipalveluita käytössä laajasti sähköisiä palveluja ja mukana sosiaalisessa mediassa Nuorten osallisuuden, koulutuksen ja työllistymisen vahvistaminen yksilölliset koulutus- ja työllistymispolut yhteistyössä oppilaitosten, työpaikkojen ja TEtoimiston ja Nuorisokeskuksen kanssa hyödynnetään opiskelussa uutta teknologiaa ja projekteja Nuorisokeskuksella monipuoliset palvelut: jatkoluokka, ohjaamo ja työpajat, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö ja -ohjaus sekä nuorisoneuvola sosiaalinen kuntoutus (Walssi), kuntouttava työtoiminta ja sosiaalisesti aktivoiva toiminta paikallisyhteisöissä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotouttamispalvelut nuorille tarjolla vertaistoimintaa ja omia kohtaamispaikkoja nuorten asiakasvastaavien verkoston kehittäminen Keski-Uudenmaan Nuorisotakuun kuntakokeilussa ja Ohjaamo-hankkeessa monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalisen yritystoiminnan avulla lähellä tarjolla ajanmukaista lukiokoulutusta (OPS 2016) ja monipuolista ammatillista koulutusta

9 Vuosien teemat V TEEMA Perhe, yhteisöt ja yhdessä tekeminen -uudet päiväkodit -perhekeskukset ja perhekoulut -liikkuva lapsuus ja uudet lähiliikuntapaikat -nuoriso- ja toimintapuisto Rantapuistoon -koulujen IP- ja kerhotoiminta -järvenpääläinen perhetyön malli -oppilas - ja opiskeluhuoltopalvelut -koulunuorisotyö ja koulun perhetyö -nuorten tieto- ja neuvontapalvelut -uuden sosiaalihuoltolain palvelut -perheoikeudellinen yksikkö Mannilantielle -Verso- maahanmuuttotoimisto Jampassa -perhekuntoutusta Auerkulmasta -neuvontapiste Järvenpää-talolla -yhdistysfoorumit ja -rekisteri -koulujen ja päiväkotien vanhempainverkosto -Opistojen lapsi aikuinen kurssit -yhteinen Sibelius 150-juhlavuosi V TEEMA Oppiminen, koulutus ja työllisyys -uudet opetussuunnitelmat syksyllä 2016 (esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioon) -koulujen sähköiset oppimisympäristöt/ Edison käytössä -sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat -nuorten tieto- ja neuvontapalvelut -Järvenpääläinen yrittäjyyskasvatusmalli -Auerkulman nuorten tukiasunnot -Nuorten asumistoiminnan kehittäminen -Nuorisotakuun alueellisen toimintamallin ja Ohjaamon kehittäminen -Osallistuminen monialaiseen TYPtoimintaan V TEEMA Arjen hyvinvointi Kaikki mukaan juhlistamaan 100 -vuotiasta Suomea!

10 18 19 Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvointi 2015 Järvenpään kaupungin palveluorganisaatio Kaupunginjohtaja Yhteistyössä Järvenpään kaupungin Kaupunkikehitys Yrityspalvelujohtaja Elinkeino- ja kehittämispalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut Kasvun tuen palvelut Perhesosiaalityön palvelut Koulutus- ja ohjauspalvelut Vapaa-aika ja harrastuspalvelut Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Järvenpään Vesi Konsernipalvelut Talous- ja hallintojohtaja Talouspalvelut Yhdyskuntasuunnittelu Hallintopalvelut Tekninen palvelukeskus Rakkennusvalvonta HR-palvelut Konserniyhteisöt Palvelualuejohtaja Palvelualuejohtaja Esikunta Esikunta Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Varhaiskasvatus Koulutus ja ohjaus Terveyden edistäminen Kotona asumisen tuki Perusopetus Vapaa-aika ja harrastaminen Sairauden hoito Erityisasuminen Kulttuuri ja tapahtumat Aikuisten sosiaalipalvelut Kasvun ja vanhemmuuden tuki Perhesosiaalityö Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

11