FITS-julkaisuja 49/2004. Hälytysajoneuvojen älykäs pakkoetuus liikennevaloissa
|
|
- Sari Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FITS-julkaisuja 49/2004 Hälytysajoneuvojen älykäs pakkoetuus liikennevaloissa
2
3 FITS-julkaisuja 49/2004 Hälytysajoneuvojen älykäs pakkoetuus liikennevaloissa
4 ISBN X FITS-julkaisuja 49/2004 Helsinki 2004
5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Arto Ahonen, Tuomas Lehteinen, Juhani Bäckström/Ramboll Finland Oy Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Hälytysajoneuvojen älykäs pakkoetuus liikennevaloissa Tiivistelmä Hälytysajoneuvot ovat nykypäivänä nopeita ja raskaita. Ollessaan hälytysajossa hälytysajoneuvot voivat lisäksi poiketa liikennesäännöistä. Liikennevalojen pakkoetuudesta on siksi tullut erittäin tärkeä liikenneturvallisuutta edistävä järjestelmä. Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää uuden teknologian mahdollisuudet annettaessa hälytysajoneuvoille pakkoetuudet liikennevaloissa. Tarkoituksena oli luoda järjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön Tampereella vuoteen 2005 mennessä ja jota voidaan soveltaa myös muissa Suomen kaupungeissa. Työn taustalla on pelastuslaitosuudistus, jonka seurauksena vuoteen 2006 mennessä aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistetään valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Pirkanmaan uusi hätäkeskus rakennetaan Tampereelle. Toiminta käynnistyy joulukuussa Tällä hetkellä hälytysajoneuvojen reittiohjaus tapahtuu Tampereen aluehälytyskeskuksesta manuaalisesti noin 50 painonapilla. Hälytysajoneuvoille annettavat etuudet toimivat nykyisellään hyvin ja uudella järjestelmällä tulee päästä yhtä hyvään lopputulokseen. Tässä työssä laadittu ratkaisu perustuu siihen, että tiedonsiirto ajoneuvosta tapahtuu VIRVE-verkon välityksellä. Ajoneuvon VIRVE-päätteeltä lähetetään pyyntö esiohjelmoidulle reitille. Hälytysajoneuvon ohitettua reitin kuitataan pakkoetuus pois. Lahden kaupungissa on alettu rakentaa pakkoetuuspyyntöjärjestelmää, jossa pakkoetuuspyynnöt välittyvät automaattisesti hälytysajossa olevasta ajoneuvosta yksinkertaisen lähettimen avulla liikennevalojärjestelmään. Järjestelmään valittujen laitteiden tekniset kokeet ovat osoittaneet laitteiden toimivan moitteettomasti ja järjestelmän ensivaiheen rakentaminen on päätetty toteuttaa syksyllä Tampereella jäädään odottamaan Lahden järjestelmän kokemuksia käyttöönoton ja toimivuuden osalta. Mikäli Lahden järjestelmä toimii odotetulla tavalla myös talviolosuhteissa, tulee sen laajentamista harkita myös muiden kaupunkien automaattisiin pakkoetuuspyyntöihin liikennevaloissa. Työssä laadittu VIRVEverkkoon perustuva ratkaisu jää varavaihtoehdoksi, jonka kehittämistä voidaan jatkaa pilotilla, mikäli Lahden järjestelmä syystä tai toisesta esimerkiksi talviolosuhteissa osoittautuu toimimattomaksi. Avainsanat (asiasanat) Hälytysajoneuvo, pakkoetuus, liikennevalo Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 49/2004 Kokonaissivumäärä 90 Kieli Suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen
6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Arto Ahonen, Tuomas Lehteinen, Juhani Bäckström/Ramboll Finland Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Intelligent Traffic Signal Pre-emption of Emergency Vehicles Abstract Modern emergency vehicles are fast and heavy. In emergency situations they can also violate regulations. Pre-emption of traffic signals has thus become important in increasing traffic safety. The central aim of this project was to define the possibilities of new technology in giving pre-emption to emergency vehicles at traffic signals. The purpose was to create a system that could be taken into use in the city of Tampere by the year 2005 and that could also be applied in other Finnish cities. The background of the work lies in an organizational reform of rescue functions. As a result of the reform municipal rescue departments and police emergency centres that previously have functioned separately will be joined together by the year The new rescue department of Pirkanmaa region will be established in Tampere and it will start to operate in December At the moment the pre-emption of traffic signals is done manually by the Tampere rescue department using approximately 50 push-buttons. The pre-emption functions well and the new system has to obtain equal results. In this paper the solution is based on the idea of transmitting data from the vehicle using the VIRVE net. The VIRVE net is based on TETRA technology. A request is sent to a pre-programmed route from the VIRVE data terminal in the vehicle. After the vehicle has passed the route the pre-emption will be set off. In the city of Lahti a different kind of a pre-emption system has been tested. There in an emergency situation the requests of the pre-emption will automatically be transferred from a vehicle to the traffic signal system by a simple transmitter. The technical tests have shown that the equipment function flawlessly. The first phase of the system has been decided to be realised during autumn The city of Tampere will wait for the experiences of the implementation and functioning gained in Lahti. If the Lahti system will function as expected also in the winter time it should be considered a potential system in other cities as well. Should the Lahti system prove disfunctional can the VIRVE net based system remain a spare system. Keywords Emergency vehicle, pre-emption, traffic signal Miscellaneous Serial name and number FITS publications 49/2004 Pages, total 90 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN X Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
7 ESIPUHE Aluepelastuslaitosten ja hätäkeskusten synty ovat merkinneet suuria muutoksia hälytysajoneuvojen yhteydenpitolaitteistoihin. Samaan aikaan monissa kaupungeissa käytössä olleet hälytysajoneuvojen pakkoetuudet liikennevaloissa ovat uusien laitteistojen yhteensopimattomuuden vuoksi tulleet hankalammin hallittaviksi tai jopa jäämässä kokonaan pois käytöstä. Tilanne vaikeutuu entisestään kun kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistyvät vuoteen 2006 mennessä valtion hätäkeskuksiksi. Selvityksessä on tarkasteltu, mitä mahdollisuuksia olisi käyttää hyväkseen VIRVEradiojärjestelmää hälytysajoneuvojen pakkoetuuspyyntöjen välittämiseen liikennevaloille. VIRVE olisi luonnollinen ratkaisu syntyneeseen ongelmaan: se on kaikissa hälytysajoneuvoissa valmiina, sen radioverkon läpäisykyky ei tuota ongelmia ja nopeus on riittävä. Sellaisenaan VIRVE ei kuitenkaan ole valmis pakkoetuuksien toteuttamiseen vaan se vaatii tuekseen lisälaitteita tai lisäohjelmointeja. Kynnys tämänkaltaisen kehitystyön käynnistämiseksi saattaa olla kuitenkin olla korkea. Selvitykseen sisältyy selkeä ehdotus siitä, miten tähän kysymykseen voidaan pureutua pienin ja taloudellisin askelin. VIRVE-järjestelmän lisäksi selvitykseen sisältyy myös kokonaan toisentyyppinen Lahden kaupungin Teknisen toimialan ja Pelastuslaitoksen kokeilema ratkaisu hälytysajoneuvojen pakkoetuuksien toteuttamiseksi. Se perustuu hälytysajoneuvoihin asennettaviin yksinkertaisiin tunnistimiin, joiden avulla tieto lähestyvästä ajoneuvosta välitetään liikennevaloille. Selvitys liittyy liikenneministeriön liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen tutkimus ja kehittämisohjelmaan (FITS) kuuluvaan hankkeeseen FITS-6 Älykäs liikenteenohjaus. Selvityksestä on vastannut Arto Ahonen projektipäällikkönä asti ja tämän jälkeen Tuomas Lehteinen ja Juhani Bäckström, kaikki Ramboll Finland Oy:stä. Selvityksen tekoa on ohjannut johtoryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Heikki Ikonen (pj) ja Kari Korpela Hämeen tiepiiristä, Pia Tuupanen, Pekka Grönroos ja Reijo Väliharju Tampereen kaupungilta, Esko Kulmala ja Jari Helsing Tampereen aluepelastuslaitoksesta, Jouko Rytkönen Hätäkeskuslaitoksesta, Armi Vilkman Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Magnus Nygård Tiehallinnosta. Raportin esitarkastajina toimivat Unto Räty Lahden kaupungista ja Jari Seppänen Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta. Kannelmäessä Kari Sane FITS-6 Älykäs liikenteenohjaus Hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja 5
8
9 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI... 3 DESCRIPTION JOHDANTO Tavoite Lähtökohtia Työn kulku Liikennevalojen pakkoetuusjärjestelmän toiminta ennen hätäkeskusuudistusta MAHDOLLISIA TOTEUTUSMALLEJA TAMPEREELLE Yleistä Ohjattava liikennevalokokonaisuus Etuuspyynnön periaate liikennevalojärjestelmässä VIRVE-verkkoon perustuva ratkaisu VE 0: perusratkaisu VE 1: lisälaite VE 2: karttanäyttö VE 3: automaattinen Kustannukset VIRVE-ratkaisun pilotointi Lahden kokeilu Kuvaus Lahden järjestelmän sovellettavuus Tampereella Kustannukset ja muutostarpeet VIRVE-verkkoon perustuvan ratkaisun ja Lahden järjestelmän vertailu KÄYTÖSSÄ OLEVIA PAKKOETUUSJÄRJESTELMIÄ Yleistä Suomalaisten kaupunkien järjestelmiä Ulkomaisia järjestelmiä Yhdysvalloissa käytössä olevat järjestelmä Euroopassa käytössä olevat etuustekniikat Japanissa käytössä oleva etuustekniikat YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET
10 LIITTEET Liite 1 Pyydettyjen liikennevaloetuuksien määrät liikennevaloreiteittäin eriteltynä vuonna Liite 2 Tausta-aineistoa ulkomaisista tutkimuksista...63 Liite 3 Kuvauksia tekniikoista ja niiden vertailuarvoja...71 Liite 4 Työpaja
11 TERMEJÄ AVL GPRS GPS DWS JOSO LA-puhelin MERLOT (Automated Vehicle Location, automaattinen ajoneuvon seurantajärjestelmä) GPS-tekniikkaan perustuvat automaattiset ajoneuvon seurantajärjestelmät ovat yleistyneet erityisesti liikennöitsijöiden työkaluina. AVLjärjestelmän avulla kuljetuskalustoa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin, kun uuden tilauksen/työtehtävän sattuessa voidaan töihin lähettää kohdetta lähimpänä oleva ajoneuvo. Lisäksi AVL-järjestelmien avulla voidaan lisätä merkittävästi kuljettajien ja ajoneuvojen turvallisuutta. (General Packet Radio Service) on tiedonsiirtotapa erilaisille langattomille sovelluksille, joissa tietoa siirretään ns. paketteina. GPRS on uusi datayhteys GSM-datan (CSD) tai nykyisen HSCSD-yhteyden tyyliin. GPRSyhteys nopeuttaa WAPin ja verkkoyhteyksien käyttöä ja jopa lyhytsanomien lähettämistä. (Global Positioning System) on maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä. GPS-navigaattori on radiovastaanotin, joka vastaanottaa satelliittien lähettämän datan. Vastaanotetusta datasta navigaattorissa oleva tietokone laskee sijainnin. on verkon ohjauspääte, jota viestimestari käyttää verkon hallinnointiin ja hälytyspäivystäjät päivittäisessä toiminnassaan eri tehtävien yhteydessä. JOSO on johtamissovellusohjelmisto. Johtamissovelluksen välityksellä pelastusyksiköt saavat hätäkeskukselta tai johtokeskukselta tehtävänsä ja voivat paikantaa itsensä, kohteen ja muut yksiköt. Johtamissovellusjärjestelmä tuo merkittävää hyötyä pelastustoimen johtamiseen, kun tiedon- ja resurssienhallinta paranee, ja olemassa olevaa operatiivista suunnittelua voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Johtamissovellus toimii pääasiassa VIRVE-viranomaisverkossa. Se hyödyntää tiedonsiirrossa myös GSM-, GPRS- ja WLAN-verkkoja: sovellus käyttää automaattisesti kulloinkin parasta saatavilla olevaa tiedonsiirtoverkkoa. (LyhytAalto radiopuhelin) on yleistynyt tarkoittamaan kaikkea 27 MHz radioliikennettä, mutta todellisuudessa sen alueen radioilla on montakin eri standardia. Lähetystehoja saa LA- puhelimessa olla FM-modella 4W, AMmodella 1W ja SSB-modella 4W PEP. Puhelimen kantomatkaa rajoittavat myös erilaiset häiriöt, joita tuottavat mm. tietokoneet, TV:t, polttomoottorit, tuulilasinpyyhkijät ja muut sähkömagneettista säteilyä lähettävät kojeet. Pahimmat häiriöt johtuvat kuitenkin yleensä auringon pilkuista. Merlot-järjestelmä on karttapohjainen viestiliikenne- ja valvomoohjelmisto, jolla erilaisten onnettomuuksien ja uhkatilanteiden viestiliikenne ja operatiivinen hallinta on joustavaa ja tehokasta. Järjestelmällä voidaan vastaanottaa hälytysilmoituksia, muodostaa hälytysryhmiä ja suorittaa edelleen hälytyksiä. Pelastusyksiköiden sijainnit ja liikkuminen nähdään valvomon karttanäytöllä reaaliajassa GPS-tiedon avulla. Järjestelmäl- 9
12 lä voidaan arvioida riskit ja suunnitella sekä toteuttaa evakuoinnit. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa miehistön ja kaluston saatavuuden seuraamisen. PIRKANMAAN UUSI HÄTÄKESKUS Pirkanmaan uusi hätäkeskus aloittaa toimintansa joulukuussa 2004 Suomessa toteutettavan hätäkeskusuudistuksen johdosta. Aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistetään valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi vuoteen 2006 mennessä. PSV SVD (Public Service Vehicle) lyhenteellä PSV tarkoitetaan yleisesti yksittäistä joukkoliikenneajoneuvoa. Käytännössä PSV-nimikkeen alle kuuluvat kaikki linja-autot ja minibussit. Joissain yhteyksissä PSV käsittää linjaautojen lisäksi myös taksit. PSV on jo hiukan vanhahtava termi ja sen tilalla on alettu käyttää PCV-nimikettä (Passenger Carrying Vehicle). (Selective Vehicle Detection) -lyhenteellä tarkoitetaan valitun ajoneuvon havainnointia. TAMPEREEN VANHA ALUEHÄLYTYSKESKUS Tampereen vanha aluehälytyskeskus lopettaa toimintansa joulukuussa 2004, minkä jälkeen sen toiminta siirtyy Pirkanmaan uudelle hätäkeskukselle. TETRA (Terrestrial Trunked Radio) on ammattikäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, joka tarjoaa organisaatioiden viestiliikenteessään tarvitsemat erityisominaisuudet, kuten tehokkaat ryhmäpuhelut, puheluiden priorisoinnin ja hätäpuhelut. Nokia on yksi maailman johtavista TETRAverkkojen ja päätelaitteiden toimittajista. Nokian TETRAkokonaisratkaisu sisältää keskuksia, tukiasemia, valvomojen ja valvomoiden työasemalaitteita, verkonhallintajärjestelmän ja puhelimia yleisimmin käytetyille TETRA-taajuusalueille: 300, 380 MHz, 410 MHz ja 800 MHz. Esimerkkejä jo olemassa olevista sovelluksista ovat WAP-selailu, tietokantahaut sekä paikantamis-, reititys-, mittaus- ja hälytysohjelmat. Suomessa Nokian toimittama TETRA-verkko on viranomaisten yhteiskäyttöinen VIRVE-verkko, johon Nokia ja muut laitetoimittajat (Sepura ja Motorola) toimittavat TETRA-päätelaitteita. VIRVE-verkon ensisijaisia käyttäjiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset. VIRSU VIRVE (=VIRVE-suoritin) on elektroninen laite, joka pystyy yhdistämään vanhan analogisen palo- ja pelastustoimenradioverkon toimimaan yhdessä VIRVE-verkon kanssa. VIRVE on viranomaisverkko, joka käyttää hyväksi TETRA-teknologiaa. Viranomaisverkkoa käytetään Mhz:n taajuusalueella. VIRVE- 10
13 verkko mahdollistaa äänen ja datan välityksen. VIRVE parantaa viranomaiskäytön edellyttämiä erityisominaisuuksia, kuten tietosuojaa sekä nopeutta tiedonsiirrossa ja puhelunmuodostuksessa. WLAN WAP (Wireless Local Area Network) on langattomaan radiotekniikkaan perustuva tiedonsiirtotekniikka. Tiedon siirto WLAN-verkossa tapahtuu sähkömagneettisia aaltoja pitkin (erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita). Langaton lähiverkko muistuttaa perusarkkitehtuuriltaan GSM-verkkoa. Tukiasemat sijaitsevat tietyillä etäisyyksillä toisistaan ja niillä on oma taajuuskaistansa, joka ei mene päällekkäin naapuritukiaseman taajuuskaistan kanssa. Tukiasemat ovat yhteydessä toisiinsa kiinteän lähiverkon avulla. WLANtekniikka on tarkoitettu samanlaiseen käyttöön kuin Ethernet. WLAN rakennetaan käyttäen joko infrapuna- tai radiotaajuustekniikkaa. WLANverkot toimivat 2,4 GHz taajuudella ja mahdollistavat jopa 11 Mbit/s siirtonopeudet. (Wireless Application Protocol) on spesifikaatio joukolle protokollia jotka on kehitetty tietoliikenneteollisuudessa, jotta langattomissa tietoverkoissa voitaisiin käyttää samoja palveluja kuin muissakin tietoverkoissa. WAPinfrastruktuuri käsittää päätelaitteen, jossa on WML-kieltä ymmärtävä selain, mobiiliverkon, WAP-proxyn, joka muuttaa sisällön mobiiliverkossa kuljetettavaan muotoon, WTA-proxyn, jolla tuotetaan puhelisäarvopalveluita sekä web-palvelimen ja mahdollisesti HTML/WML -filtterin. WAP:n rakenne on hyvin samantyyppinen tavanomaisen verkon kanssa. Käyttäjä hakee tietoa osoitteen URL:n avulla. Osoitteessa sijaitseva tieto lähetetään käyttäjälle, jonka päätelaite esittää tiedon halutussa formaatissa. Käyttäjä voi hakea tietoa olemalla yhteydessä suoraan WAP-palvelimeen, jolloin tieto saadaan suoraan tästä palvelimesta esittämällä pyyntö. 11
14
15 1 JOHDANTO 1.1 Tavoite Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää uuden teknologian mahdollisuudet annettaessa hälytysajoneuvoille pakkoetuudet liikennevaloissa. Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön Tampereella vuoteen 2005 mennessä ja jota voidaan soveltaa muissa Suomen kaupungeissa. 1.2 Lähtökohtia Työn keskeisiä lähtökohtia ovat olleet: Aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistetään valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi vuoteen 2006 mennessä. Suomessa hätäkeskuksia on vuonna 2006 yhteensä 15. Nykyiset hätäkeskukset lopettavat toimintansa Lahdessa marraskuussa 2004 ja Tampereella joulukuussa 2004, jolloin luovutaan myös päivystyshenkilökunnan valvomasta manuaalisesta painikepaneelin ohjauksesta. Pirkanmaan uusi hätäkeskus rakennetaan Tampereelle ja toiminta käynnistyy joulukuussa Pirkanmaan uusi hätäkeskus kattaa saman alueen kuin Pirkanmaan pelastustoimi. Lahden toiminnot siirtyvät Hämeenlinnaan Hälytysajoneuvoille annettavat etuudet toimivat nykyisellään hyvin ja uudella järjestelmällä on päästävä yhtä hyvään lopputulokseen VIRVE-verkon hyödyntämismahdollisuus on selvitettävä Pirkanmaan pelastustoimen alueella GPS-paikannin toteutetaan operatiiviseen kalustoon (185 ajoneuvoa) seuraavan kolmen vuoden aikana ( ). 1.3 Työn kulku Seuraavassa listassa on lueteltu projektin etenemisen kannalta keskeisiä tapahtumia johtoryhmän kokous 1 (=aloituskokous), jossa käytiin läpi projektin tavoitteet ja aikataulut pienryhmäkokous, johon osallistuivat Kari Korpela/Tiehallinto, Miika Tuomisto/Tampereen aluepelastuslaitos, Pekka Grönroos ja Pia Tuupanen/Tampereen kaupunki sekä Juhani Bäckström, Tuomas Lehteinen ja Arto Ahonen Ramboll Finland Oy:stä.
16 3. Sähköpostikysely ulkomaisille järjestelmäntoimittajille ja pakkoetuuspyyntötekniikan omaaville tahoille kyselylomake, jossa pyydettiin kertomaan käytössä olevasta pakkoetuustekniikasta johtoryhmän kokous 2, jossa käytiin läpi työmuistion ensimmäinen versio (versio 0.8), johon oli koottu selvitykset kotimaisista ja ulkomaisista järjestelmistä sekä karkeat ehdotukset Tampereen hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudesta. Tässä kokouksessa päätettiin luopua täysin automaattisesta VIRVE-verkkoon perustuvasta järjestelmästä. 5. Tampereen kaupungilta saatiin liikennevalojen pakkoetuuspyynnöistä MapInfo-pohjalle siirretty raakadata ja Tampereen liikennevalokartta (Grönroos, Tuupanen) ulkomaisille järjestelmätoimittajille ja käyttäjille lähetettiin lisäselvityspyyntöjä saaduista vastauksista liikennevaloetuustekniikoista. Samalla internetistä kartoitettiin saksasalaiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset järjestelmät, joita löytyi kolme kappaletta. Varsinaista lisäarvoa järjestelmistä ei löytynyt, koska ne perustuivat teknisiltä ratkaisuiltaan jo aiemmin löydettyihin järjestelmiin 7. VIRVE-järjestelmien vetovastuu päättyi sisäasianministeriöllä vuonna 2003, mikä vaikeutti hieman asioiden selvittämistä pidettiin SysOpenissa työpajasta kokous, jossa sovittiin ohjelma ja osallistujat. SysOpenille toimitettiin työmuistion versio pidettiin palaveri VIRVE-järjestelmän asiantuntijan kanssa ja asiantuntija pyydettiin myös työpajaan (erillisverkot/lyly). 10. Tampereen pelastusviranomaisilta saatiin lisätietoja (Miika Tuomisto) lähetettiin sähköpostilla tarkentava kysymyslista hätäkeskuskuntien ja isompien palokuntien palomestareille pyydettiin paikannus- ja karttasovelluslaitteista kustannusarviota Mertor Oy:ltä (nykyään osana NovoGroup:ia). Saatiin tiedot ajoneuvotietokoneesta ja siihen asennettavasta seurantaohjelmasta. 13. Elektro Aktivalta tiedusteltiin VIRSU-laitteiston toimintoja ja kustannuksia sekä asennuksista Varkauteen pidettiin liikennetekninen palaveri, johon osallistuivat Pia Tuupanen, Pekka Grönroos ja Juhani Bäckström. Palaverissa käsiteltiin liikennevaloille tulevan VIRVE-tiedon muuntamista ja muita etuustekniikan vaikutuksia liikennevalo-ohjelmille pidettiin TelemArk -työpaja arkkitehtuurista jätettiin esitelmäehdotus Väylät & Liikenne 2004 tapahtumaan 14
17 17. Johtoryhmän kokous Johtoryhmän kokous Kokouksen alussa pidettiin PARKjärjestelmän esittely pienryhmäkokous, johon osallistuivat Jari Helsing/Tampereen aluepelastuslaitos, Pekka Grönroos ja Pia Tuupanen/Tampereen kaupunki sekä Juhani Bäckström, Tuomas Lehteinen ja Rami Tervo/Ramboll Finland Oy:stä. Kokouksessa käsiteltiin pilotin vaiheistusta ja laajuutta. 20. Johtoryhmän kokous , päätettiin tutustua Lahden järjestelmään ja siirtää pilotin käynnistämistä. 21. Johtoryhmän kokous 6 (=päätöskokous) Lahdessa. Kokouksen alussa tutustuttiin Lahden kokeilun laitteistoon. 22. FITS-ohjelman mukainen työn asiatarkastus lokakuun 2004 aikana. Tarkastajina toimivat Unto Räty (Lahden kaupunki) ja Jari Seppänen (HKL). 23. Esitelmä Väylät & Liikenne 2004 tapahtumassa lokakuussa 2004 (Heikki Ikonen) 24. Työn valmistuminen lokakuussa Liikennevalojen pakkoetuusjärjestelmän toiminta ennen hätäkeskusuudistusta Tampereen nykyisen reittiohjausjärjestelmän toteutus on aloitettu 1980-luvulla ja on tällä hetkellä laajuudessaan Suomen suurin. Ohjausreittejä on lisätty aina tarpeen mukaan. Reittiohjauspainikkeita on nykyisin 54. Vastaavia ohjausjärjestelmiä on monissa muissa Suomen kaupungeissa, mutta ei yhtä laajoina toteutuksina (katso kappale 3.2). Nykyisellään hälytysajoneuvojen reittiohjaus tapahtuu Tampereen aluehälytyskeskuksesta manuaalisesti painonapeilla (54 kappaletta), joista käytössä on tällä hetkellä 51. Painonapeilla ohjataan 107 Tampereen kaupungin alueella olevaa valo-ohjauksista liittymää ja kuutta valo-ohjauksista liittymää Ylöjärvellä. Nykyisin käytössä oleva manuaalinen ohjaus vaatii hälytysajoneuvojen kuljettajalta ja aluehälytyskeskuksen henkilökunnalta erityistä tarkkaavaisuutta sekä hyvää paikallistuntemusta kustakin reitistä. Järjestelmän nykyisenä peruslähtökohtana on siis se, että Tampereen aluehälytyskeskuksella on aina joku henkilö hoitamassa reittiohjaukseen tarvittavan painikepaneelin käyttöä. Kyseinen henkilö vastaanottaa hälytysajoneuvosta VIRVE- tai UHF-radiolla yhteydessä olevalta henkilöltä tiedon ajoneuvon tarvitsemasta ohjausreitistä. Reitille pyydetty ohjaus välittyy painikepyynnöstä yhdyskaapeliverkkoa pitkin ensin ohjauskeskuksen keskusyksikölle ja siitä edelleen maaston ohjauskojeelle, joka toteuttaa pyynnölle ohjelmoidun reitin (vihreän aallon). Ohjaustapana on ns. pakko-ohjaus, jolloin haluttu 15
18 suunta (suunnat) saadaan vihreälle. Vaihtuminen halutun suunnan vihreälle tapahtuu pisimmillään edellisen vaiheen minimivihreän ja suoja-aikojen jälkeen. Nopeimmillaan jo vihreällä olevaa vaihetta jatketaan tarvittava (ennalta arvioitu) määrä. Kuvassa 1 on esitetty nykyisen järjestelmän periaate. NYKYJÄRJESTELMÄN TOIMINTAKAAVIO HÄLYTYS GSM tai Puhelin Liikenteen ohjauskeskus Ohjausreitti 12 Yhdyskaapeliverkko kuittaus Aluehälytyskeskus painike reitti 12 pyyntö reitti 12 Kuva 1. Tampereen nykyinen hälytysajoneuvon liikennevaloetuusjärjestelmä. Taulukossa 1 on esitetty Tampereen kaupungissa pyydettyjen liikennevaloetuuksien määrä liikennevaloreiteittäin vuonna Reittitunnukset vastaavat hälytyskeskuksen painonappeja painikepaneelissa. Lisäksi liitteessä 1 olevassa kuvassa on esitetty vastaavat luvut karttapohjalla. Karttapohjalla ruskealla numerolla on merkitty reitin numero (R) ja isommalla mustalla numerolla pyyntöjen määrä vuonna Sairaalat on merkitty punaisella ristillä, paloasemat paloautolla ja valo-ohjauksiset liittymät punaisella pallolla. 16
19 Taulukko 1. Tampereen kaupungissa pyydettyjen liikennevaloetuuksien määrä liikennevaloreiteittäin vuonna Reittitunnukset vastaavat hälytyskeskuksen painonappeja painikepaneelissa. Reitti ( R ) Reitti ( R ) Reitti ( R ) Vuodessa 2003 pyyntöjä YHTEENSÄ kappaletta Pyyntöjä keskimäärin per päivä 30 kappaletta Reittien pyyntötiheys yksi kuukaudessa 21 kpl yksi viikossa 20 kpl yksi päivässä 11 kpl useita päivässä 2 kpl YHTEENSÄ 54 kpl 17
20 2 MAHDOLLISIA TOTEUTUSMALLEJA TAMPEREELLE 2.1 Yleistä Pirkanmaan pelastustoimi koostuu kaikista Pirkanmaan kunnista, joita on yhteensä 33. Näissä kunnissa on asukkaita Tampereen seudulla palo- ja sairashälytysten määrä on n hälytystä vuodessa. Alueellisesti toiminta jaetaan kolmeen tasoon siten, että kunnissa olevat paloasemat muodostavat toiminnan perustason. Seuraavan tason muodostavat kuusi seutukuntaa. Toimialueet, eli kuusi seutukuntaa, muodostavat edellistä tasoa hallinnoivan osan. Nämä ovat myös talousarviokokonaisuuksia ja päivittäisen operatiivisen toiminnan päivystysalueita. TASO 1 - Pirkanmaan pelastustoimi TASO 2 - Seutukunnat TASO 3 - Paloasemat Kuva 2. Kuusi seutukuntaa: Tampere, Etelä-Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaa, Kaakkois- Pirkanmaa, Luoteis-Pirkanmaa ja Lounais-Pirkanmaa [Tuomas viite]. Ylin taso on Pirkanmaan pelastustoimi, joka on osa hätäkeskusuudistuksen aluejakoa. Koko Pirkanmaan pelastustoimi on jaettu kolmeen vastuualueeseen, jotka ovat riskien hallinta resurssien hallinta suunnittelu ja kehitystyö. Pirkanmaan uuden hätäkeskuksen atk-avusteisella hälytysjärjestelmällä hälytykset ohjataan automaattisesti tukiasemille, paloasemille sekä henkilöhakulaitteisiin, jolloin ilmoitus- ja hälytystiedot kirjautuvat järjestelmään ja tilastoihin. Hätäilmoituksen paikantamiseen käytetään atk-ohjauksista karttajärjestelmää, josta voidaan ilmoituksen tullessa 18
21 kohdistaa ilmoittajan sijainti kartalta. Hätäkeskukseen tulevien ilmoitusten vastaanottoa ja tallentamista varten on käytössä A-tilaajatunnistin. Lisäksi ilmoitukset tallentuvat käyttö- ja arkistonauhurijärjestelmään. Käyttönauhurista voivat hälytyspäivystäjät nopeasti tarkistaa hätäilmoituksen sisällön ja osoitteen. Arkistonauhuri tallentaa hätäilmoitusten lisäksi hätäkeskuksen radiopuhelinliikenteen sekä Tampereen paloasemien keskusradiokuulutusliikenteen. Pirkanmaan pelastustoimen alueella on noin 250 hälytysajoneuvoa. Luku sisältää myös yksityiset ambulanssit. Muilta alueilta saapuu lisäksi noin 50 hälytysajoneuvoa. 2.2 Ohjattava liikennevalokokonaisuus Ohjattava liikennevalokokonaisuus voi olla yksittäinen liittymä (kuva 3) tietty katuosuus (kuva 4) valmis kokonainen esisuunniteltu reitti (kuva 5). Yhdysvaltalaisissa anturitekniikkaan perustuvissa pakkoetuuspyynnöissä käytetään yksittäisen liittymän periaatetta. Eurooppalaiset järjestelmät puolestaan toimivat pääosin katuosuuden tai esisuunnitellun reitin pohjalta. Kuva 3. Liittymäkohtainen ohjaus. 19
22 Kuva 4. Katuosuuden kattava ohjaus. Kuva 5. Esisuunnitellun reitin ohjaus. Tampereella on tarkoituksenmukaista perustaa ratkaisu reittikohtaiselle pakko-ohjaukselle, koska reitit on valmiiksi ohjelmoitu ja tällöin joudutaan tekemään mahdollisimman vähän muutoksia liikennevalojen ohjelmointipuolella hälytysajoneuvojen käyttäjät ovat tottuneet esiohjelmoituihin reitteihin tehdyn kyselyn perusteella pelastuslaitokset pitävät toimivimpana pakkoetuuspyynnön järjestelmänä reittikohtaista ratkaisua. 20
23 2.3 Etuuspyynnön periaate liikennevalojärjestelmässä Liikennevalojärjestelmän kannalta toimintaperiaate on sama kuin nykyisessä järjestelmässä eli toiminnallisia muutoksia liikennevalojen ohjausjärjestelmään ei tarvitse tehdä. Toiminnallinen taso tulee uudessa järjestelmässä säilyttää samana kuin nykyisessä järjestelmässä. Järjestelmän tulee kuitenkin olla laajennettavissa ja päivitettävissä. Toimintaperiaate tulee olemaan karkeasti seuraava: vihreä pyyntö lähetetään ensimmäisten ohjattavien valojen määritellyn suoja-alueen sisällä. Ohjaustapana on ns. pakko-ohjaus, jolloin haluttu suunta (suunnat) saadaan vihreälle. Vaihtuminen halutun suunnan vihreälle tapahtuu pisimmillään edellisen vaiheen minimivihreän ja suojaaikojen jälkeen. Nopeimmillaan jo vihreällä olevaa vaihetta jatketaan tarvittava (ennalta-arvioitu) määrä. Suoja-alueen etäisyys ensimmäisistä liikennevaloista on mitoitettava pisimmän ajo-ajan mukaan siitä, kun pyyntö lähetetään ajoneuvosta ja valot ehtivät vaihtua vihreäksi ennen ajoneuvon saapumista valojen kohdalle ja liittymä ehditään tyhjentää. Seuraavien valojen vaihtuminen lasketaan siitä ajoajasta, jonka hälytysajoneuvo käyttää siirtyessään ensimmäisiltä valoilta seuraaville valoille. Näin edetään koko esisuunniteltu reitti. Uusi pyyntö lähetetään, kun saavutaan seuraavan esisuunnitellun reitin suoja-alueelle. Pyynnön poiskuittaus tapahtuu lähettämällä kuittaus ajoneuvosta. Tämän lisäksi poiskuittaus tulee varmistaa aikaohjauksisesti. Peräkkäin ajettaessa ainoastaan ensimmäisen ajoneuvon on tehtävä pyynnön kuittaus ja viimeisen poiskuittaus. Ajoneuvojen välinen radioyhteys toimii tässä apuvälineenä. Jos sattuisi käymään siten, että pyyntöjä tulisi eri suunnista useampia, saisi ensimmäiseksi pyynnön lähettänyt pakkoetuuden. Tämä on kuitenkin varsin epätodennäköinen tilanne. Erikoistapauksia varten on hyvä muistaa, että ajoneuvot ovat ajon aikana puheyhteydessä toisiinsa, vaikka samanaikaisesti käytettäisiinkin status-viestejä. 2.4 VIRVE-verkkoon perustuva ratkaisu VE 0: perusratkaisu Ratkaisu perustuu siihen, että tiedonsiirto ajoneuvosta tapahtuu VIRVE-verkon välityksellä. Ajoneuvon VIRVE-päätteeltä lähetetään pyyntö esiohjelmoidulle reitille. Hälytysajoneuvon ohitettua reitin kuitataan pakkoetuus pois. Jos ajoneuvon henkilökunta unohtaa kuitata pois pakkoetuuspyynnön, kytkeytyy se tietyn ajan kuluttua automaattisesti pois. Ratkaistavat asiat voidaan kiteyttää kahteen seuraavaan kysymykseen: 21
24 1. Miten hälytysajoneuvossa oleva esimies tai kuljettaja tietää, mihin liittymään ajoneuvo on saapumassa (yleisesti vanhassa järjestelmässä liikennevaloetuutta pyydetään liittymän tai kadun nimellä)? Harvoin käytetään liittymän/kadulle annettua numerokoodia. Tämän opettelu vaatii resursseja vaikka käytössä olisivat hyvätkin karttapohjat. Vaikka ajoneuvoissa on reittisuosittelija, pitää pakkoetuuslaitteen käyttäjän tuntea reitit riittävällä tarkkuudella. Tätä kohtaa helpottaa todennäköisesti se, että Tampereella olevista useista hätäreiteistä huolimatta hälytysajoneuvot käyttävät noin kymmentä suosikkireittiä, joiden oppiminen on huomattavasti helpompaa kuin 54-reitin. 2. Onko ylipäätään mahdollista suorittaa pakkoetuuspyyntö pelkällä VIRVEpäätteellä, vaikka tekniikka riittääkin kyseiseen toimenpiteeseen. Pelkällä VIRVE-päätteellä suoritettava etuuspyyntö liittymän-/reitin numerolla vaatii noin painallusta puhelimen näppäimistöllä. Ainakin tämä vaatii koulutusta. Tätä kohtaa helpottaa reittisuosittelija, jonka avulla VIRVE-pääte ehdottaa todennäköistä reittiä. Teknisesti järjestelmä toimii kuvan 6 mukaisesti. Kuva 6. Järjestelmän tekninen toimintaperiaate. 22
25 Verkon kuormittuminen VIRVE-verkossa ei ole ongelma, koska kapasiteettia on verkossa paljon ja nopeus riittää pyynnön lähettämiseen. Suurempi ongelma tulee olemaan tiedon siirtyminen palvelimelta i/o-laitteeseen ja sieltä edelleen liikennevalojen ohjausjärjestelmään ja liikennevaloille. Kaapelia pitkin kulkevassa tiedonsiirrossa saattaa olla ruuhkaisimpina aikoina ongelmia tiedonsiirtoajan suhteen. Tampereen liikennevalojen taustajärjestelmä (EC-TRACK) sijaitsee Frenckellissä nykyinen liikennevalojen pakko-ohjauspaneeli sijaitsee Kaupissa. Näiden kahden paikan välillä tieto siirtyy kaapeleita pitkin. VIRVEllä lähetettävä pyyntö siirtyy digitaalisessa muodossa VIRVE-vastaanottimeen, joka tulee muuttaa analogiseksi ennen sen siirtämistä liikennevalojen ohjauskeskukseen. Reittisuosittelijalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla ehdotetaan ajoneuvolle seuraavaa etuusreittiä. Ehdotettu etuusreitti voi alkaa vilkkua näytöllä, kun etuuspyyntö pitäisi lähettää. Reittisuosittelija voidaan toteuttaa eritasoisena riippuen siitä, onko ajoneuvossa GPS-paikannin: 1. Ei GPS-paikanninta: reittisuosittelija tietää, minkä reittipyynnön ajoneuvo on viimeksi pyytänyt ja ehdottaa tämän jälkeen loogisinta seuraavaa reittiä. Tätä parantaisi huomattavasti se, jos reittisuositusjärjestelmällä olisi tiedossa hätäkeskuksen järjestelmästä määränpäätieto, joka lienee varsin helposti siirrettävissä. 2. GPS-paikannin: lähetetyn paikkatiedon perusteella järjestelmä ehdottaa seuraavaa reittiä. Myös tässä määränpäätiedosta on hyötyä. 3. Edellisten yhdistelmä. Reittisuosittelijan arkkitehtuuriratkaisut voisivat olla kuvan 7 mukaisia. 23
26 Kuva 7. Reittisuosittelija. Seuraavassa on esitetty pohdintoja järjestelmän perusratkaisusta: Ei ole realistista olettaa, että lähitulevaisuudessa löytyisi varoja toteuttaa järjestelmä, jossa ajoneuvot varustettaisiin ajoneuvotietokoneella, joka voisi toimia reittisuosittelijana. Tämän vuoksi reittisuosittelija edellyttää GPSpaikannustiedon välittämistä VIRVE-verkon kautta. Reittisuosittelija on apuväline ja etuusjärjestelmän on toimittava myös ilman reittisuosittelijaa, koska tiedonsiirtoyhteyksissä voi olla katkoksia tai reittisuosittelija voi ehdottaa reittiä, joka ei ole tarkoituksenmukaisin. Kaikissa ajoneuvoissa ei myöskään ole GPSpaikanninta. Kaikissa ajoneuvoissa (esimerkiksi muilta alueilta tulevat hälytysajoneuvot) ei tule olemaan GPS-paikannusta, mikä on jonkinasteinen ongelma. Ovatko vaatimukset GPS-paikannuksen tarkkuudelle liikennevaloetuuksille kovemmat kuin vaatimukset hätäkeskuksen karttanäytöille? Vaatimustasoon vaikuttaa reittisuosittelijan toteutusmalli ja älykkyys. Mikä on tällöin VIRVEverkon kapasiteetti? Yksi ratkaisu voisi olla sellainen, että ajoneuvo lähtiessään hälytysajoon aktivoi etuusjärjestelmän ja vain silloin ajoneuvo ryhtyy lähettämään tiheämpää paikannustietoa reittisuosittelijalle ja samalla myös hätäkeskuksen seurantajär- 24
27 jestelmälle. Reittisuosittelija lähettäisi puolestaan ajoneuvolle vain ehdotuksen, joten siihen suuntaan tietoliikennettä olisi melko vähän. Pohdintoihin on mahdollisuus saada vastauksia pilotilla. Suunniteltu pilotti on esitelty kappaleessa Kappaleissa on esitetty perusratkaisun toimintaa parantavia lisäominaisuuksia, koska järjestelmän perustuminen reittisuosittelijaan edellyttäisi huomattavaa laitteiden ja ohjelmointien kehittelyä ja tuskin poistaisi kokonaan pohdintojen pohjana olevaa perusongelmaa VE 1: lisälaite Pakkoetuuspyyntö olisi toteutettavissa melko vaivattomaksi VIRVEn lisälaitteella, joka voisi toimia esimerkiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Samalla painikepaneelilla laitteen käyttäjä voisi ilmoittaa ajoneuvon status-tiedot. Tämä edellyttäisi vain yhden napinpainalluksen ja olisi huomattavasti vaihtoehtoa VE0 liikenneturvallisempi ja toimintavarmempi. Tässäkin vaihtoehdossa on syytä huomioida, että se edellyttää yhä toimenpiteitä suurella nopeudella kaupunkiympäristössä. Kuva 8. VIRVE:n lisälaitteen toiminta. 25
28 2.4.3 VE 2: karttanäyttö Tässä vaihtoehdossa hälytysajoneuvon kuljettaja tai muu henkilökunta pystyisi seuraamaan ajoneuvon paikkaa tietokoneen ruudulta ja karttaohjelmaan olisi merkitty esiohjelmoitujen reittien suoja-alueet. Tässä vaihtoehdossa reittisuosittelija voisi olla ajoneuvossa, jolloin VIRVE-verkko ei kuormittuisi ja tiedonsiirtotarve pienenisi olennaisesti. Hälytysajoneuvoa seurataan GPS-paikannuksella. Ajoneuvon näyttöruudulta nähdään ajoneuvon sijainti karttapohjalla, johon on myös merkitty pakkoetuudella varustetut valo-ohjauksiset liittymät. Ajoneuvon lähestyessä pakkoetuudella varustettua liittymää ja sen suoja-aluetta lähettää käyttäjä pyynnön reitille. Laitteen käyttäjä lähettää pyynnön joko kosketusnäytöltä tai painikepaneelista. Ajoneuvon ohittaessa liittymän laite lähettää lopetuspyynnön liikennevalokojeelle automaattisesti sijaintitiedon perusteella. Tämän lisäksi voidaan luonnollisesti pitää myös manuaalinen kuittaus ja aikaohjattu kuittaus. Kuvassa 9 on esitetty karttapohjalle toteutetun ratkaisun toimintaa Kuva 9. VIRVE:n lisälaitteen toiminta karttanäytöllä. 26
29 2.4.4 VE 3: automaattinen Ajoneuvon sijainti päivittyy ajoneuvonäytölle GPS-paikannuksen ilmoittaman sijaintitiedon mukaan. Pakkoetuuden sisältämät liikennevalot näkyvät karttapohjalla. Lähestyttäessä valo-ohjauksista liittymää laitteisto lähettää pyynnön liikennevalokojeelle automaattisesti. Viestiliikenne kulkee VIRVE-verkossa. Ohjelmisto kertoo näytöllä tekemästään pyynnöstä reaaliaikaisesti. Ajoneuvon ohitettua liittymän hälytysajoneuvon laitteisto kytkee normaalin ohjelman liikennevalokojeelle pyyntö lähetetty etuisuus normaali. Kuva 10. Automaattinen etuuspyyntö VIRVE-verkon välityksellä. Tämän toteutus on mahdollinen vasta kaukana tulevaisuudessa arviolta Kustannukset Kustannusten laskentaperusteina ovat olleet seuraavat yksikköhinnat: hallinnointi-ohjelmisto /kpl ajoneuvo-pc /kpl LIVAn ohjelmistopäivitys i/o-boksi (esim. Virsu, TIU) VIRVE-liittymä n VIRVEn kuukausimaksu 40 /kk / päätelaite tai puhelin VIRVEn kiinteä serverilinja n kk.maksu 200 /kk 27
30 ajoneuvon statuspaneeli näytöllä /kpl GPS-laitteisto /kpl VIRVE-päätelaitteen ohjelmoinnin muutos ei hintaa, mutta olisi hyvin kallis. Kustannukset perustuvat laitteiden budjetäärisiin vähittäismyyntihintoihin. Lähtökohtana pidetään, ettei ajoneuvoihin jouduta tekemään suuria modifikaatioita ohjaamotiloissa ja että kaikki hälytysajoneuvot on varustettu VIRVE-laitteilla. Tampereen alueella olevat VIRVE-radiot ovat maksaneet 1680 /ajoneuvo. GPS-kustannuksia ei ole sisällytetty liikennevaloetuushankintaan. Laskelmassa ajoneuvoja on laskettu olevan 250 kappaletta ja muista ympäristökunnista pakkoetuusalueelle saapuvia hälytysajoneuvoja on 50 kappaletta. Taulukko 2. Investointilaskelma, euroissa. INVESTOINNIT VE0 perus VE1 lisälaite VE2 kartta Investoinnit / ajoneuvo Merlot tai vastaava ohjelmisto LIVA Ajoneuvoja (kpl) Pakko-ohjausreittejä (kpl) Vastaanotin / ohjattava reitti Valvomon laitteisto kiinteälinja (serveri, i/o-boksi) kk-maksu 200 Rettisuosittelijan ohjelmisto Ylläpitokustannukset vuodessa noin 10 % investointikustannuksista Luonnolliselta vaikuttava kustannusjako olisi sellainen, että kaupunki ja Tiehallinto vastaavat liikennevalokojeisiin ja saapuvan datan muuttamiseen liittyvistä kustannuksista, hätäkeskuksen ajoneuvolaitteista ja VIRVE-järjestelmään tulevista kustannuksista. Vertailutietona voidaan todeta, että jos vanhan mallisen järjestelmän toiminta vaatii yhden uuden päivystäjän hätäkeskukseen, on lisäkustannus noin euroa/vuosi VIRVE-ratkaisun pilotointi Pilotin avulla selvitetään seuraavat asiat: perusratkaisun tekninen toimivuus (tiedonsiirto VIRVE-järjestelmästä LIVAjärjestelmään) kuljettajan toimintaa helpottavien järjestelmien toteutus (reittisuosittelija, lisälaite/ karttanäyttö) käyttäjien mielipiteet ja parannusehdotukset. 28
31 Pilotin kokonaislaajuudeksi ehdotetaan seuraavaa: varustetaan P30 ajoneuvo (päivystävän mestarin varamies) tarvittavalla laitteistolla. Varustukseen olisi erittäin hyvä toteuttaa lisälaite, jotta sen tarpeellisuudesta saataisiin kommentteja kentältä. Onko ajoneuvossa karttanäyttö? Pilottireitteinä toimivat Keskuspaloaseman läheisyydessä olevat valoohjauksiset reitit 7, 8 ja 9, johtuen P30 sijaintipaikasta toteutetaan reittisuosittelija kolmeen liittymään kuvan 11 mukaisesti. Kuva 11. Pilotin laajuus käsittäisi reitit 7, 8 ja 9, joissa nykyisinkin tapahtuu paljon pyyntöjä vuositasolla. Pilotin toteutus voidaan jakaa selkeästi kolmeen osaan seuraavasti: I-vaihe (4kk), kuva 12 Tekninen testaaminen P30:lla voidaan aloittaa välittömästi, koska ajoneuvossa on tarvittava laitteisto. Tosin tämä vaatii VIRVE-järjestelmän ohjelmointia ja myös toimenpiteitä livan keskuslaitteessa, jotta tarvittavat lokitiedot saadaan kerättyä. Tällöin päästään testaamaan reittipyyntöjen kulku ajoneuvosta livan keskuslaitteille. Samalla voisi mahdollisesti testata tiedonsiirtoa myös toiseen suuntaan eli livan keskuslaite lähettäisi kuittausviestin VIRVE-päätteelle, joka luonnollisesti vaatisi hieman lisätöitä niin VIRVE - järjestelmässä kuin liva-puolella. Erittäin tärkeää on se, että VIRVE-verkosta ja liikennevalojen keskuslaitteistolta on saatavissa viestien aikaleimat. 29
32 I-VAIHE (TIETOLIIKENNEYHTEYDEN TESTAUS) LIVA LIVA SARJALIIKENNE LIVA OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Frenckell PEEK SIEMENS SWARCO I/O-BOKSI SARJALIIK. VIRVE-SERVERI VALVOMO LINKKI SARJALIIKENNE AJONEUVO STATUS VIESTI VIRVE RADIO VE0-perus VIRVE+SERVERI GPS-laitteisto VE1 lisälaite - status-paneeli VE2-karttanäyttö -STATUSTIEDOT - OVET -LIVA:T Kuva 12. Pilotin I-vaihe. II-vaihe (6 kk), kuva 13 Testataan reittisuosittelija ja ajoneuvon lisälaitteet (kuljettajapaneeli/karttanäyttö). Tässä vaiheessa aikataulun kannalta kriittisin tekijä on reittisuosittelija, jonka aikatauluksi ehdotetaan seuraavaa: 1. Tehdään lopullinen reittisuositusohjelmiston määrittely ja lähetetään tarjouspyynnöt (1 kk) 2. Valitaan toimittaja (1kk) 3. Reittisuosittelija on valmis kolmella reitillä (2 kk). 4. Pilotointi (2 kk) Lisälaitteita voidaan mahdollisuuksien mukaan pilotoida osittain jo vaiheessa I, joka onkin erittäin suositeltavaa, koska pysyvän järjestelmän toteuttaminen ilman lisälaitetta ei vaikuttaisi kovinkaan todennäköiseltä. 30
33 II-VAIHE (PAIKANNUSTEKNIIKAN TESTAUS) LIVA LIVA SARJALIIKENNE LIVA OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Frenckell PEEK SIEMENS SWARCO I/O-BOKSI SARJALIIK. VIRVE-SERVERI VALVOMO LINKKI SARJALIIKENNE VIRVE+SERVERI AJONEUVO VIRVE RADIO VE0-perus GPS-laitteisto VE1-lisälaite - status-paneeli VE2-karttanäyttö - STATUSTIEDOT - OVET -LIVA:T Kuva 13. Pilotin vaihe II III-vaihe (3kk), kuva 14 Pilotointi toteutetaan pilotin koko laajuudessa. III-VAIHE (KOKONAISEN JÄRJESTELMÄN TESTAUS) LIVA LIVA SARJALIIKENNE LIVA OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Frenckell PEEK SIEMENS SWARCO I/O-BOKSI SARJALIIK. VIRVE-SERVERI VALVOMO LINKKI SARJALIIKENNE AJONEUVO STATUS VIESTI VIRVE RADIO VIRVE+SERVERI GPS- laitteisto VE1-lisälaite - status-paneeli -STATUSTIEDOT -OVET -LIVA:T VE0perus VE2-karttanäyttö Kuva 14. Pilotin vaihe III. 31
34 Pilotin kustannusarvio on haluttu pitää hyvin alhaisena ja se voidaan aloittaa ilman mitään varsinaista ulkoista rahoituspanosta kustannusten muodostuessa osapuolten omasta työstä seuraavasti: VAIHE I, ei kustannuksia VIRVE -ohjelmointi voidaan tehdä hätäkeskuksen omana työnä liikennevalojen lokitietojen kerääminen voidaan tehdä omana työnä lisälaitteen mahdollinen kehitystyön kustannus selviää pilotin aikana VAIHE II, reittisuosittelija selvitetään vaiheen I-aikana. Nykyisillä tiedoilla tarkan arvion tekeminen ei ole mahdollista. Ohjelmiston toteutukseen ja sen kustannuksiin vaikuttaa myös merkittävästi saatavilla olevan lähtöaineiston hyvyys ja vaatimusten taso. Laitteistoon vaikuttaa merkittävästi ajoneuvoissa olevan laitteiston vaatimukset. VAIHE III, samat kuin vaiheelle II Pilotin toteuttamisesta tässä vaiheessa luovuttiin ja päätettiin jäädä odottamaan Lahden kokeilun tuloksia. 2.5 Lahden kokeilu Kuvaus Lahdessa on aloitettu hälytysajoneuvojen automaattisen, hajautetun ohjausjärjestelmän kokeilu. Hälytysajoneuvon hälytyslaitteiden ollessa käytössä autoon kiinnitetty lähetin lähettää signaalin, jonka tiessä oleva induktiosilmukka havaitsee. Tämän jälkeen pulssi johdetaan risteyskojeeseen sijoitettuun vastaanottimeen, joka tunnistaa signaalin ja pakkoetuisuus käynnistyy määrätyn sisääntulon aktivoiduttua. Pulssin vastaanottanut koje lähettää käynnistyskäskyn suoraan kaikille pakko-ohjausreitin kojeille. Lahteen on hankittu toistaiseksi yksi lähetin ja yksi vastaanotin. Kesän aikana on testattu ajoneuvon tunnistamista erilaisten silmukoiden avulla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Syksyn aikana laitteet ovat olleet testikäytössä yhdessä ajoneuvossa ja yhdellä reitillä. Joulukuun alkuun mennessä järjestelmää laajennettaneen 21 ajoneuvoon ja 8 risteykseen. Tässä laajuisessa järjestelmä kattaisi 2/3 nykyisestä pakkoetuusjärjestelmästä. Mikäli laitteisto toimii moitteettomasti myös talviolosuhteissa, järjestelmä laajennettaneen lopulliseen laajuuteen kesällä Laitetoimittajana on ranskalainen Capsys ( Ajoneuvolähettimiä on olemassa kahdenlaisia. Yhdellä taajuudella toimiva lähetin (hintaluokaltaan noin 200 /kpl) on Lahdessa suunniteltu asennettavaksi ambulansseihin. Hälytysajoneuvoista 32
35 ambulansseja on suuri osa, ne liikkuvat yleensä yksin ja nopeasti. Yksitaajuuslähettimellä lähetetystä pyynnöstä voidaan liikennevaloilla antaa lyhyt pakkoetuus. Kahdeksalla eri taajuudella toimiva lähetin (hintaluokka noin 300 /kpl) on suunniteltu asennettavaksi muuhun kalustoon. Näille voidaan antaa pidempi etuisuus. Ajoneuvolähetin asennetaan ajoneuvon alle, korkeus tien pinnasta enintään 1,5m. Laitteen käyttölämpötila on 40 C C. Kuva 15. Capsys:in ajoneuvolähetin asennettuna ambulanssin etupuskurin alle. Liikennevalokojeeseen sijoitettava, ilmaisun tunnistava vastaanotin maksaa noin 800 kappaleelta. Yhteen vastaanottimeen voidaan kytkeä useampia ilmaisinsilmukoita ja silmukoilta tulevia eri lähettimien lähettämiä erilaisia signaaleja voidaan sen jälkeen erotella toisistaan ja ohjata käynnistämään erilaisia pakko-ohjausreittejä. Silmukan käyttö pakkoetuuspyyntöjen havaitsemiseen ei estä silmukan normaalia käyttöä liikennevalokojeella esimerkiksi vihreän pidennyksiin. 33
36 Kuva 16. Capsys:in vastaanotin liikennevalokaapissa. Laitteita testattiin kesällä Nykyiset kulkuilmaisimet vaikuttavat toimivan järjestelmässä moitteettomasti. Ajoneuvon on ajettava sitä kaistaa, jolla pakkoetuuspyynnön tunnistava ilmaisin on. Monikaistaisilla väylillä voidaan käyttää leveitä silmukoita tai tehdä nykyisten silmukoiden viereen uusia ja kytkeä nämä samaan vastaanottimeen. Ruuhkan tai muun esteen kiertäminen esimerkiksi jalkakäytävän puolelta johtaa tilanteeseen, jossa pakkoetuus jää pyytämättä. Käyttöönoton yhteydessä katu- ja tieverkolta valitaan käytettävät ilmaisinsilmukat ja tarvittaessa tehdään uusia. Pakko-ohjausreittiä pyytävän silmukan ei tarvitse olla kytkettynä reittiin kuuluvaan liikennevalokojeeseen, vaan silmukat voidaan vapaasti valita myös etäämmällä sijaitsevasta liittymästä. Pakko-ohjauspyyntö välittyy pyydettävälle reitille liikennevaloverkkoa pitkin. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on tarpeen suunnitella pakko-ohjausreittejä osin uudestaan. Nykyinen painonappeihin perustuvassa järjestelmässä ei pakko-ohjausreittien osittainen päällekkäisyys ole ollut ongelma. Lahden järjestelmässä ei laitteilla ole mitään tietoa hälytysajoneuvon määränpäästä, joten reittien haarautuessa toiminta pitää suunnitella nykyisestä poiketen. Reittien päällekkäiset osat avaavat reittien vaihtoehtoisia haaroja niin pitkälle kun katkeamattoman pakkoetuuden turvaamiseksi on tarpeen. Haarautumisen jälkeen kumpikin reitti toimii omanaan. Kaksi osin päällekkäistä reittiä joudutaan siis korvaamaan kolmella eri reitillä. Pakkoetuuden pois kuittaaminen tapahtuu etuudelle varatun ajan (pituus riippuu tarvittaessa ajoneuvosta) jälkeen automaattisesti. Peräkkäin ajavien hälytysajoneuvojen osalta etuusaika voidaan ohjelmoida pidentyväksi kustakin ajoneuvosta. Poiskuittauksen hoitaminen erilaisella signaalilla on periaatteessa mahdollista. Muun kuin aikaperusteisen poiskuittauksen tarpeellisuutta ja toteuttamismahdollisuutta tulee arvioida liittymäkohtaisesti järjestelmää toteutettaessa. 34
37 2.5.2 Lahden järjestelmän sovellettavuus Tampereella Lahden nykyjärjestelmä on samantyyppinen kuin Tampereella käytössä oleva järjestelmä. Uudessa järjestelmässä pakkoetuudet järjestetään liikennevalolaitteilla kuten nykyjärjestelmässäkin. Painonapin painallus voidaan korvata ilmaisimelta saadulla pakkoetuuspyynnöllä. Järjestelmä ei estä painonappipaneelin käyttöä, joten järjestelmän ulkopuolisten ajoneuvojen osalta on mahdollista tarvittaessa järjestää pakkoetuudet nykyisellä järjestelmällä. Huolehtimalla nykyisen pakkoetuuspaneelin päivittämisestä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, voidaan nykyinen painonappipaneeli säilyttää. Vanhan ja uuden järjestelmän yhdistäminen edellyttää ohjelmointien tarkistamista niin että uusi ilmaisupiste ja painonapin pyyntöpiste vastaavat toisiaan. Painikepaneelin säilyttäminen on mahdollista, mutta säilyttämistä pitää erikseen harkita uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Painikkeella toteuttavat pakkoetuudet edellyttävät paikallistuntemusta ja järjestelmän tuntemusta hälytysajossa olevassa ajoneuvossa. Mikäli kaikki alueen hälytysajoneuvot pääsääntöisesti käyttävät uutta järjestelmää, unohtuu vanhan pakkoetuusjärjestelmän tuntemus; reittinumerot ja pyyntökohdat, nopeasti. Toisaalta järjestelmän ja alueen ulkopuolelta tulevilta ajoneuvoilta puuttuu helposti vaadittava paikallistuntemus. Yksittäistapauksessa pakkoetuusjärjestelmän toimimattomuus ei vaaranna hälytysajoneuvon kulkua, se voi poiketa liikennevaloohjauksesta. Väärin käytettynä esimerkiksi pakkoetuuspyyntö väärälle suunnalle aiheuttaa todellisia vaaratilanteita. Järjestelmä vaikuttaa lupaavalta ja mikäli se osoittautuu Lahdessa toimivaksi, olisi käytettävä tekniikka sellaisenaan soveltuvaa myös Tampereelle Kustannukset ja muutostarpeet Lahden järjestelmän käyttöönoton kustannukset muodostuvat ajoneuvolähettimistä ja liikennevalokojeiden vastaanottimista. Lisäksi käyttöönoton yhteydessä joudutaan pakko-ohjausreittejä osin suunnittelemaan uudelleen. Kustannukset muodostuvat seuraavasti: Ajoneuvo Lähetin ( /ajoneuvo) Asennustyöt, lähetin kytketään niin että se toimii hälytyslaitteiden ollessa käytössä Liikennevalot Vastaanottimet kytketään valittujen ilmaisimien ilmaisinvahvistimille (800 /tunnistuspiste) 35
Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03.
Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Esimerkki 1.0 09.03.2004 pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Tavoite pakkoetuisuusjärjestelmän avulla
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
LisätiedotOULA TelemArk - arkkitehtuuri
OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu
LisätiedotÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen
ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotTRANSDIGI - A COLLABORATION PLATFORM FOR R&D IN THE TRANSPORT SECTOR KESKUSTELEVAT AUTOMAATTIAUTOT SUOMEN TEILLÄ
TRANSDIGI - A COLLABORATION PLATFORM FOR R&D IN THE TRANSPORT SECTOR KESKUSTELEVAT AUTOMAATTIAUTOT SUOMEN TEILLÄ Älykäs infra Jukka Laitinen, 9.5.2019 SISÄLTÖ Teeman sisältö, osallistujat ja tutkimuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen
LisätiedotQuha Zono. Käyttöohje
Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue
LisätiedotMikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen
Mikä muuttuu 2015? WRC2015 Pasi Toivonen World Radiocommunication Conference 2015 WRC15 kokoontuu 2-27.11.2015, International Telecommunication Union (ITU), Geneve, Sveitsi Asialistalla lähes 30 kohtaa,
LisätiedotEija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Lisätiedot1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotJoukkoliikenteen ennustepalvelu
Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida
LisätiedotAINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki
AINA vihreää hälytysajoneuvoille 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki neljä ihmistä loukkaantunut poliisin mukaan hälytysajoneuvoille sattuu onnettomuuksia viikoittain Miksi? keski-ikäinen mies kuoli poliisiauton
LisätiedotPÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN
TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että
LisätiedotLangattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
LisätiedotTutustu REMUC:illa ohjattavan laitteen käyttö-, huolto- ja turvaohjeisiin
PIKAOPAS ESIVAATIMUKSET Tutustu REMUC:illa ohjattavan laitteen käyttö-, huolto- ja turvaohjeisiin Varmista, että REMUC-ohjaimeen on asennettu toimiva SIM-kortti, jossa on datapaketti kiinteällä kuukausimaksulla
LisätiedotMÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 06/2017
EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 07/04/2017 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2017 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 06/2017 MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ: LUKU 40 02 Varaukset rahoitustukea
LisätiedotYksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA
The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät
Lisätiedotecall-hätäviestijärjestelmä
ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotSilent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi
Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille
LisätiedotTiedon laatu ei aina riitä liikenteessä. Jyrki J.J. Kasvi @jyrkikasvi #trafi.eto 18.3.2016
Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä Jyrki J.J. Kasvi @jyrkikasvi #trafi.eto 18.3.2016 Smart transport data Open data, Big Data, high quality data. Käsitys älykkäästä liikenteestä elää ja muuhuu ajassa.
Lisätiedottelecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.
telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom
LisätiedotHelsinki Metropolitan Area Council
Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
Lisätiedot4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy
4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 25.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 TILANNEKATSAUS HANKKEESTA JENKA - JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUDET JOKAISEEN KAUPUNKIIN Kslk 2008-40 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä
LisätiedotBEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä
BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin
LisätiedotPaikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä
Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Käytännön kokemuksia toteutuksista Cisco Expo 8.9.2009 Petteri Heino Enterprise Account Manager, Healthcare petteri.heino@hp.com Puhelin 040-5023230 2008 Hewlett-Packard
LisätiedotPUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S
15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Lisälista 1 13.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LIIKENNEVALOJEN OHJAUSKOJEIDEN HANKINTA 2008/2 Kslk 2008-225 hankenumero 871 Yhteenveto Ehdotetaan hankittavaksi viisi (5) liikennevalojen ohjauskojetta. Hankinta
LisätiedotDynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotWL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotAIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM
AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää
LisätiedotFoscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,
LisätiedotSoveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke
Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin
LisätiedotTekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008
Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti
LisätiedotTERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotLiikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI
LisätiedotTaito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER
Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä
LisätiedotKeskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille
Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,
LisätiedotKäyttöohje Contact WP Poca
Käyttöohje Contact WP Poca 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Tilausvälityssovelluksen käynnistäminen...3 3 Poca-laitteen aktivoiminen...4 3.1 Toiminnon aktivoiminen:...4 4 Tilauksen vastaanottaminen...6
LisätiedotAsennusohje. EasyLine GSM
Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.
LisätiedotKAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE
KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,
LisätiedotModul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN. I can help! Ordered 3 items. Can t serve last client. Running late!
Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN I can help! Ordered 3 items Can t serve last client Running late! Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN Haluatko hallita organisaatiosi suurempaa liikkuvuutta
LisätiedotHankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka
Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:
Lisätiedot5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015
5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotYou can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed
Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki
LisätiedotÄlyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö
Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana
LisätiedotWLAN-PALVELU LUOTETTAVASTI KÄYTTÖÖNNE
WLAN-PALVELU LUOTETTAVASTI KÄYTTÖÖNNE LANGATON LÄHIVERKKO, HELPOMMIN AVAIMET KÄTEEN TOIMITUKSENA Seurakunnat voivat tilata langattoman lähiverkon eli WLAN-palvelun (Wireless Local Area Network) käyttöönsä
LisätiedotKUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?
KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940
LisätiedotPalveluvallankumous: Huomisen liikkuminen
Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
Lisätiedot_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia
_c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen
LisätiedotTW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)
TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotOnko tekniikasta apua?
Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia
LisätiedotPIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650
PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
Lisätiedot27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja
Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280..
Asennus- ja käyttöohjeet Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280.. Laitekuvaus Huonekoje handsfree-toiminnolla kuuluu Gira-ovipuhelinjärjestelmään ja koostuu seuraavista osista: 3 4 5 2 1 6 1 Ovipuhelinjärjestelmän
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotLinja-autoasema ja Paasikiventien siirto, liikennetarkastelu
1 / 5 MUISTIO Hannu Sainio 30.8.2017 Linja-autoasema ja Paasikiventien siirto, liikennetarkastelu 1. Lähtökohdat Tässä selvityksessä tarkastellaan linja autoaseman asemakaavoitusta varten linjaautojen
Lisätiedotmetis GSM-ilmoituksensiirtolaite
metis GSM-ilmoituksensiirtolaite Tuotekatalogi metis tilausnumero: A106 metis on ilmoituksensiirtolaite GSM - verkkoon. Laitteessa on liitännät neljälle ilmaisimelle, ohituskytkimelle, lämpötilaanturille,
LisätiedotKonenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa
INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä
LisätiedotEV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W
himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla
LisätiedotTeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps
TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps Pikaohje Laite toimii Windows XP SP3, Windows 7,8,10 ja Mac OSx 10.5 tai käyttöjärjestelmissä, Linux tuki netistä ladattavilla ajureilla USB portin
Lisätiedot#vihreillävaloillamennään
#vihreillävaloillamennään Liikennekäyttäytyminen liikennevalo-ohjatuissa liittymissä Mediainfo 1 Ohjelma Valmistellut puheenvuorot: Avaus: apulaispormestari Aleksi Jäntti Hankkeen esittely ja alustavat
LisätiedotPersonal Navigation Phone
Personal Navigation Phone Benefon Esc! GSM+GPS nykyajan nomadin eloonjäämispakkaus GSM 900/1800 -kaksitaajuuspuhelin 12-kanavainen GPS-navigaattori mobiilikartat Friend Find ja hätänäppäin roiskevesitiivis
LisätiedotKEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)
LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 22 11.02.2015. 22 Asianro 864/02.08.00.01/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 22 Asianro 864/02.08.00.01/2015 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien hankinta Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä
LisätiedotYleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas
Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi
LisätiedotCarlink langaton autojen välinen tietoverkko
Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,
LisätiedotKalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne
Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä
LisätiedotDigitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut
Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa
LisätiedotVAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF
VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF Vak Timo Ärlig, oh3fn 1.8.2006 Ver 3.1 Vanha pelastustoimen (Peto-) radiokalusto Valtakunnallisia yhteiskanavia kolme: K1, K2 ja K5 K1: Valtakunnallinen yhteiskanava 164,100/159,500
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotVIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa
VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE-päivä 2011 2.3.2011 Tampereen aluepelastuslaitos Jari Helsing Pelastustoimen toimintaympäristö Kunnat Erillisverkot Oy Tampere Johtokeskus
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLiikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)
Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotTiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä
Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Juuso Meriläinen 27.11.2015 Juuso Meriläinen Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä 1 / 11 Johdanto
LisätiedotJOVISION IP-KAMERA Käyttöohje
JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows
Lisätiedot7signal Sapphire. Ratkaisuesittely
7signal Sapphire Ratkaisuesittely Agenda 7signal Ratkaisu Yleiskuvaus Kolme komponenttia Tehtävät Kohdeasiakkaat Palvelut Esimerkkikuvia 7signal Langattomien verkkojen hallintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotMotorola Phone Tools. Pikaopas
Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...
LisätiedotDNA Prepaid WLAN Mokkula
DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,
Lisätiedot