Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN - LÄNSIMAALAISTUMISEN UHKA

Transkriptio

1 ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN - LÄNSIMAALAISTUMISEN UHKA

2 Islamilaisen maailman laajeneminen Aineisto on vapaasti muokattavissa. Islamilaiset valloittajat uskonnollisen ja poliittisen vallan sidos (kalifit) kaikkien islamilaisten yhteisö eli Umma uskonnollinen suvaitsevaisuus (kristityt ja juutalaiset) Vuosina Lähi- ja Keski-itään Pohjois-Afrikkaan Sisilian ja Iberian niemimaalle Vuosina Kaukoitään (esim. Malesiaan ja Indonesiaan) Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan Etelä-Venäjälle Vuosina Intiaan ja Kaakkois-Eurooppaan muslimien karkottaminen Espanjasta ja Portugalista Turkin valtakunnan luhistuminen ja kalifaatin loppu

3 Kulttuurien kohtaaminen Konflikti Muslimivalloittajien valtakausi Espanjassa ja Portugalissa alkaa 700-luvulla. Takaisinvalloitus (reconquista) vuoteen 1492 mennessä. Ristiretket Palestiinaan Turkkilaiset (osmanit) valtaavat Konstantinopolin Eurooppalaiset ottavat haltuunsa Aasian-kaupan 1500-luvulla. turkkilaisvaara Wienin piiritykset 1527 ja 1683 Vuorovaikutus Arabialais-islamilaisen kulttuurin kultakausi Kulttuurivaikutteet virtaavat Eurooppaan. Kauppayhteydet tiivistyvät keskiajalla. Millaisia kulttuurivaikutteita keskiajan eurooppalaiset saivat arabinaapureiltaan? Tehtävä 2, s. 23

4 Eurooppalaisen imperialismin aika Ranska valtaa 1800-luvulla Algerian ja Tunisian. Myöhemmin Marokosta tulee vasallivaltio. Iso-Britannia alistaa 1880-luvulla Egyptin alaisuuteensa (Suezin kanava). I maailmansodan jälkeen Turkin Lähiidän alueet joutuvat eurooppalaisten hallintaan: Irak, Jordania ja Palestiina Britannian siirtomaiksi Libanon ja Syyria Ranskan siirtomaiksi. Käynnistyvä öljyntuotanto määrätään maailmansotien välisenä aikana länsimaisten yhtiöiden valvontaan. Siirtomaaisäntien piirtämät rajat (nykyrajat). Muslimit suhtautuivat ristiriitaisesti eurooppalaiseen kulttuuriin, kun se levisi islamilaiseen kulttuuripiiriin luvuilla. Laadi taulukko eri suuntauksien suhtautumisesta eurooppalaiseen kulttuuriin. Tuo taulukossa esiin myös suuntausten keskeiset väitteet ja tavoitteet. Tehtävä 1, s. 27

5 poliittinen vakaus Siirtomaahallinto tukeutuminen paikalliseen eliittiin ja nukkehallitsijoihin sotilaallinen läsnäolo taloudelliset intressit raaka-ainevarojen hallinta (öljy) strategisten etujen valvonta (Suezin kanava) tyytymättömyys vallanpitäjiä kohtaan eurooppalaisten aatteiden leviäminen (esim. nationalismi) itsenäisyysvaatimukset

6 Itsenäistyminen toisen maailmansodan jälkeen Aineisto on vapaasti muokattavissa. nationalismi panarabialaisuus (kaikkien arabien kansakunta) nationalistinen arabisosialismi (länsimaiden poliittisen ja taloudellisen vallan karsiminen) Egypti (Gamal Abdel Nasser), Syyria ja Irak esikuvina pyrkimys modernisoida maa nopeasti moderni teollistunut kansallisvaltio sotilaallinen voima koulutus ja terveydenhuolto velkaantuminen tukea Neuvostoliitolta Jemeniläisiä mielenosoittajat tukivat Egyptin kansannousua 2011 Gamal Abdel Nasserin kuvilla varustettujen kylttien kanssa.

7 Lännen vaikutusvalta säilyy Länsi pyrki säilyttämään valtansa arabimaissa: häiriöttömien öljytoimitusten takaaminen Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvu sotilaallisen läsnäolon jatkuminen vallankaappaukset ja tuki länsimielisille tahoille Yhdysvaltain roolin kasvu Lähi-idässä MUTTA Egypti kansallisti Suezin kanavan Maat kansallistivat ulkomaisia yrityksiä (esim. öljy-). Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC perustettiin. Öljykriisi 1973 (lännen tuki Israelille) Neuvostoliitto tuki monia arabimaita 1980-luvun lopulle saakka. Suezin kriisi 1956 Egypti kansallisti Suezin kanavan, jolloin Britannia ja Ranska valloittivat kanavan yhdessä Israelin kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto toimivat yhdessä ja pakottivat maat vetäytymään. Jom kippur -sota 1973 Naapurimaat yllättivät Israelin juutalaisten juhlapäivänä. Yhdysvaltain tukema Israel voitti, mutta tilanne johti öljykriisiin. Lähi-idän kriisistä enemmän oppikirjassa Kaikkien aikojen historia 3.

8 Öljydollareita Vaurastuminen Öljykriisi vuonna 1973 moninkertaistaa öljyn hinnan. OPEC (Saudi-Arabia) pystyy säätelemään öljyntuotantoa ja hintaa. Öljyntuottajamaiden talous on kuitenkin pelkästään öljytulojen varassa. Toisaalta Vauraus ei jakaudu tasaisesti kansalaisten kesken (tuloerot). Korruptio on yleistä. Kulissidemokratia vaikeuttaa tilannetta. Tyytymättömyys ruokkii ääriislamilaisia liikkeitä. Maailman öljyntuotanto Kartta: Wikipedia

9 Nykypäivän islamismi Lähtökohdat: muslimimaiden yhteiskunnalliset ongelmat ja vallanpitäjien epäislamilaisena pidetty toiminta kriittisyys länsimaisen mallin mukaista kehitystä kohtaan epäluulo länsimaiden harjoittamaa politiikkaa kohtaan (Palestiinan kysymys, Irak, Afganistan). Vinkki: Tee myös kokoavat tehtävät 3 ja 4 sivulta 43. Tavoite: islamilaiseen etiikkaan perustuva valtio islamistit erimielisiä monista kysymyksistä (esim. demokratiasta, naisten asemasta, aseellisesta toiminnasta). Islamistien tavoitteet ja toimintatavat ovat herättäneet paljon kritiikkiä. a) Onko islamismissa piirteitä, joita sinun on vaikea hyväksyä? Perustele. b) Pohdi, miksi länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin välinen avoin dialogi on joskus vaikeaa. c) Miksi jotkut islamistit ovat ryhtyneet väkivaltaisuuksiin tavoitteidensa saavuttamiseksi? Tehtävä 2, s. 40

10 Arabikevät Yhteiskunnalliset ongelmat: työttömyys (nuoret) ruoan hinnan nousu vallan keskittyminen yhdelle suvulle tai puolueelle sananvapauden puute demokratian puute Mielenosoituksia järjestetään useissa arabimaissa ja Iranissa. Vallanpitäjät yrittävät tukahduttaa mielenilmaukset. Tieto leviää kansainvälisessä mediassa. Mielenosoittajat ovat yhteydessä toisiinsa sosiaalisessa mediassa. Vallankumoukset: Tunisia Egypti Sisällissota: Libya Syyria? Uudistuksia: Esimerkiksi Jemen, Jordania ja Marokko

11 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kansannousut Aineisto on vapaasti muokattavissa. Kartta: Wikipedia vallankumous sisällissota laajoja protesteja pieniä protesteja uudistuksia poliittisesti vakaata

12 Vallankumouksen hedelmät Varastettu vallankumous? Tunisiassa järjestettiin vaalit, joissa islamistiset puolueet menestyivät hyvin. Vaalitulos herätti huolta naisten ja maallistuneiden piirissä. Egyptissä valta näyttää siirtyneen armeijalle, mutta luvassa on vapaat vaalit. Libyan tilanne vaarallinen, sillä demokratian perinteitä ei ole (heimovalta). Syyriassa väkivalta lisääntyy, ja muualla muutokset ovat osin kosmeettisia. Islamistit ovat hämmentyneitä nuorten kapinallisten länsimaisista arvoista. Reaktiot muualla Länsimaat epäröivät puuttua kansannousuihin (sidokset vanhaan hallintoon, huonot kokemukset). Yleinen mielipide on vallankumouksellisten puolella. Kapinallisille on annettu tukea esim. Naton operaatiossa Libyassa ja talouspakotteina. Sisäisistä levottomuuksista kärsivät Kiina ja Venäjä vastustavat puuttumista valtioiden sisäisiin asioihin. Silti ne ovat tuominneet väkivallan.