Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta)"

Transkriptio

1 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta) Kh oheismateriaali e Kv Kv liite 6 Vihdin kunta - Palveluverkkosuunnitelma * Ennusteet/Tarpeet/Lähtökohdat * Nykyinen palveluverkko ja kapasiteetti (käytössä/vapaa) * Analyysi kehittämistarpeesta * Toimenpideohjelma (näkökulmana investoinnit) Väestösuunnitealueet: 1. Nummela 2. Lankila 3. Torhola-Palojärvi 4. Kirkonkylä 5. Ojakkala 6. Jokikunta-Vanjärvi 7. Tervalampi 8. Otalampi-Siippoo 9. Haimoo-Vihtijärvi 10. Muut

2 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) ALKUSANAT Kädessänne on tuore Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma vuosille , joka sisältää puitelain edellyttämät väestö- ja palvelutarveanalyysin vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksen palveluverkon kattavuudesta. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa ja siinä esitetään alustavat arviot kunnan investointitarpeista aina vuoteen 2025 saakka. Suunnitelman pohjalta on arvioitu erikseen kunnan henkilöstötarve toimialoittain vuoteen 2025 asti. Arviot perustuvat päivitettyyn kunnan väestöennusteeseen, jossa vuosittainen väestökasvutavoite on noin 2 prosenttia. Suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Investointien toteutusajankohta perustuu todelliseen väestökehitykseen. Väestöennusteita nopeampi kasvu aikaistaa ja hitaampi kasvu viivästyttää suunnitelmassa esitettyjä investointeja. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman kunnan talouden ja palveluiden tasapainottamisesta vuosille , johon sisältyy kunnan palveluverkon kehittämisen suuntaviivat ja toimenpiteet lähivuosille. Vuoden 2006 tilinpäätöstiedot osoittavat, että kunnan talous on saatu näillä toimenpiteillä tasapainoon. Suunta on oikea, mutta ei vielä riittävä. Kunnan tulevat vuotuiset bruttoinvestoinnit ovat keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa, mikä edellyttää noin 8 miljoonan euron vuosikatetta ilman maanmyyntituloja. Palveluverkkosuunnitelman avulla kuntapalvelujen tarvitsemat investoinnit voidaan ennakoida ja sovittaa yhteen asiakastarpeen sekä kunnan tavoitteiden, nykykapasiteetin ja taloudellisten resurssien mukaisesti. Tarkoituksena on, että suunnitelma päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun tueksi ja ohjeellisesti noudatettavaksi. Ennen kuin talonrakennushankkeita voidaan toteuttaa, tarvitaan voimassa olevat talousarviopäätökset, hankesuunnitelmapäätökset sekä hankinta- ja lupapäätökset. Esitän suuret kiitokset Teille kaikille, jotka ideoillanne ja työllänne olette edesauttaneet tämän palveluverkkosuunnitelman toteutumista. Vihdissä Petri Härkönen kunnanjohtaja

3 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Vihdin kunta - Palveluverkkosuunnitelma Sisältö ALKUSANAT...2 Selostusosa Johdanto Suunnitelman tausta ja tavoite Työn organisointi ja vuosisuunnittelukello Kunnan tahtotila ja muu lähtöaineisto Tasapainotussuunnitelma Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma Maapoliittinen ohjelma Kaavoitus-ohjelma MAL-yhteistyö Helsingin seudulla PARAS-hanke ja lainsäädäntömuutokset Muu lähtöaineisto Väestöennuste Palveluverkon nykyinen kapasiteetti ja tarve v Opetuspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveys- ja vanhuspalvelut Perhehuolto Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Muut viranomais- ja tukipalvelut Ruoka-, siivous- ja muut tukipalvelut (hallintokeskus) Yhdyskuntatekniset palvelut (tekninen ja ympäristökeskus) Maavaranto ja -tarve Toimenpideohjelmat ( ) Investoinnit (talonrakennus ja muut) Maanhankinta ja myynti Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Toimenpideohjelma ja kunnan talous Jatkotoimenpiteet...29 Liiteosat:...30 L1. Väestöennusteet ( ; )...30 L2. Investointisuunnitelma vuosille (ohjeellisesti noudatettavaksi)...34

4 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Selostusosa 1. Johdanto Tässä kappaleessa esitetään palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja rooli osana kunnan vuosisuunnittelua. Lisäksi kuvataan palveluverkkosuunnitelman valmisteluja päivitystyön organisointi. 1.1 Suunnitelman tausta ja tavoite Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä, koko kuntaa koskeva strateginen suunnitelma. Kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa on osaltaan kuvattu kunnan palveluverkon kehittämistoimenpiteet vuosille Kunnan investointien oikean kohdentamisen sekä myös palveluverkon riittävän mitoituksen ja taloudellisen kehittämisen kannalta on tarpeen laajentaa tasapainottamissuunnitelmassa esitettyä tarkasteluaikaa jopa kahdenkymmenen vuoden päähän. Myös keväällä 2007 voimaan tullut PARAS-lainsäädäntö edellyttää kunnilta pitkän ajanjakson suunnittelua ja ennakointia, kuten väestö- ja palvelutarveanalyysejä vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksiä palveluverkon kattavuudesta. Vihdin palveluverkkosuunnitelman vuosille ovat valmistelleet kunnan kiinteistöryhmä ja palvelukeskukset. Tämä kunnan ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma on laadittu investointien ennakoinnin näkökulmasta. Seuraavassa kehitysvaiheessa kunnan palveluverkkosuunnitelmaan on tarpeen sisällyttää kunnan kokonaistaloudellinen näkökulma, mikä edellyttää toimivaa kytkentää mm. uuteen taloushallintajärjestelmään (tuotteistaminen). Palveluverkkosuunnitelmaa pidetään jatkossa vuosittain ajantasalla kunnan talousarvionvalmistelun määrittelemässä vuosirytmissä. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on esittää o tulevien vuosien palvelujen tarpeet/ennusteet (ennusteet asiakasmäärien muutoksista / palvelutarpeiden kehittymisistä), o nykyisten palvelujen kapasiteetti (käytössä ja vapaa), o tulevien vuosien palvelujen tavoitemäärät (lisäykset tai vähennykset) sekä o johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset tuleville vuosille (investointien näkökulma, ohjeellisesti noudatettavaksi) kunnan väestösuunnitealueilla. Palveluverkkosuunnitelma sisältää lisäksi seuraavia periaatteita ja ominaisuuksia: Palveluverkkosuunnitelma sisältää kunnan väestö- ja palvelutarveanalyysin vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksen palveluverkon

5 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) kattavuudesta puitelain edellyttämällä tavalla (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta). Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valmisteltavat investointiesitykset perustuvat jatkossa ajantasalla pidettävään palveluverkkosuunnitelmaan. Uudet hankealoitteet syntyvät palveluverkkotarkastelun pohjalta. (Tarkemmat määritelmät mm. tilahankkeiden osalta esitetään tilahankkeiden menettelytapaohjeissa) Kuntayhteistyön mahdollisuudet yms. (mm. perusturvatoimialan yhteistyövalmistelut Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusula välillä sekä MALyhteistyö Helsingin seudulla) eivät sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan huomioon erillisissä suunnitelmissa sekä päivitetään palveluverkkosuunnitelmaan sen jälkeen, kun viralliset päätökset yhteistyöasioista on tehty. Palveluverkkosuunnitelman pohjalta on arvioitu erikseen kunnan henkilöstötarve toimialoittain aina vuoteen 2025 asti. 1.2 Työn organisointi ja vuosisuunnittelukello Palveluverkkosuunnitelmassa tavoitteena on esittää mahdollisimman realistinen ja ajantasainen suunnitelma Vihdin kunnan investointitarpeista vuosille Palveluverkkosuunnitelman laatimisen lähtötietoja ovat tasapainottamissuunnitelma vuosille , talousarvio 2007 sekä taloussuunnitelma (sisältäen investointisuunnitelman ). Keskuskohtaisen palvelutarpeen arvioinnin pohjana käytetään kunnan päivitettyä väestöennustetta sekä nykyisiä palvelukohtaisia mitoitusperusteita ja laatutasoja. Palvelutarpeen muutokset synnyttävät investointitarpeita kaikilla toimialoilla, mikä tarkoittaa lisää mm. talonrakennushankkeita, kunnallistekniikan ja liikuntapaikkojen rakentamishankkeita. Yritysrakentamisen synnyttämät investointitarpeet kohdistuvat pääsääntöisesti kunnallisteknisiin hankkeisiin. Vesihuoltohankkeet otetaan huomioon erikseen (Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma). Palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyön vaiheita ovat: Väestöennusteen laadinta Keskusten palvelujen nykytilanne ja tarveanalyysien laadinta Kaavoituksen tavoitearviointi Yritystonttiohjelman tavoitearviointi Asuntotonttiohjelman tavoitearviointi Maanhankinnan tavoitearviot Tulevan asunto- ja yritysrakentamisen sekä palvelutarpeen muutosten edellyttämien investointien arviointi (talonrakennus, kunnallistekniikka, liikuntapaikat jne.) Taloudellisten resurssien ja investointien yhteensovitus Lopullisten investointisuunnitelman ja talouslaskelman laadinta Raportointi

6 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyö tehdään vuosittain seuraavan vuoden budjettivalmistelua varten vuosisuunnittelukellon mukaisesti. Kunnan kiinteistöryhmä ohjaa valmistelutyötä ja keskukset toimittavat tiedot päivitystyötä varten sovitusti. Vaiheet ja tehtävät (Vuosisuunnittelukello) Ennusteiden/lähtöaineiston laatiminen ja toimittaminen keskuksille (maaliskuussa) Keskuskohtaiset analyysit: palvelutarve, palveluverkon nykykapasiteetti ja kehittämistarpeet alueittain (huhtikuu) Keskusten analyysien yhteensovittaminen (huhti/toukokuu) Toimenpideohjelmat (huhti/toukokuu) Vaikutusarvioinnit ja herkkyystarkastelu => neljä näkökulmaa: talous, asiakas, palvelut, henkilöstö (toukokuu) Dokumentointi ja talousarviovaihe käynnistyy (kesäkuu) Luottamushenkilöille järjestetään mahdollisuus osallistua suunnitelman päivitykseen valmisteluvaiheen aikana. Vastuutahot ja resurssit Palveluverkkosuunnitelman ajantasalla pidon prosessi- ja koordinointivastuu on kiinteistöryhmä/johtoryhmällä. Sisältövastuu on ao. palvelukeskuksilla ja viranhaltioilla. Tukivastuu on hallintokeskuksella (talousjohtaja) sekä teknisellä ja ympäristökeskuksella (tekninen ja ympäristöjohtaja, tilapalvelu). Valmistelut tehdään virkatyönä osana keskusten normaalia toimintaa.

7 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 2. Kunnan tahtotila ja muu lähtöaineisto Tässä kappaleessa esitetään kunnan asettamat tavoitteet sekä muut laajemman tasoiset lähtökohdat ja ennusteet, jotka keskuskohtaisessa palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyössä tulee ottaa huomioon. 2.1 Tasapainotussuunnitelma Kunnan nykyinen palveluverkko ja sen kehittyminen tulevina vuosina on kuvattu Kv:n hyväksymässä talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa, mikä toimii palveluverkkosuunnitelman valmistelun ja päivitystyön perustana ja lähtötietona lähivuosina. Tasapainottamissuunnitelma muodostuu usean kymmenen eri toimenpiteen päätösluettelosta sekä raporttiosasta. Raportin liitteenä on hankekohtaisia laskelmia sekä investointiosa. Tasapainotustoimenpiteiden kautta Vihdin kunta on onnistunut täyttää kuntalain mukaisen alijäämien kattamisvelvollisuutensa. 2.2 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma Kunnan talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma on hyväksytty Kv:ssa Talousarvioon sisältyvät myös investointisuunnitelma vuosille sekä kunnan keskeiset tavoitteet. Talousarviossa esitetään, että seuraavalla valtuustokaudella investointien tavoitetaso on mitoitettava siten, että se vastaa keskimäärin poistotasoa. Lisäksi vuosikatteen on riitettävä poistoihin sekä lainakannan pienentämiseen. 2.3 Maapoliittinen ohjelma Vihdin kunnan maapoliittinen ohjelma on hyväksytty Kv:ssa Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä toimia, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, luovutusehtoihin sekä tonttien rakentamiseen. Tavoitteena on, että kunnan maapolitiikka on johdonmukaista, taloudellisesti kannattavaa ja tukee suunnitelmallista yhdyskuntarakennetta. Ohjelmalla luodaan riittävät edellytykset kaavoituksen toteutukselle, asuntotuotannolle sekä elinkeinotoiminnalle. Maapoliittisen ohjelmassa on lisäksi esitetty kunnan tontinmyyntiohjelma vuosille , jossa on ajoitettu mahdollisimman optimaalisesti kaavaalueiden asuintonttien tuotantoketju (asemakaavoitus, kaavalaskenta, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen, kiinteistönmuodostus, myynti). Tontinmyyntiohjelmaa päivitetään neljännesvuosittain tiedonkulun ja resurssien oikea-aikaisen kohdentamisen varmistamiseksi.

8 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 2.4 Kaavoitus-ohjelma 2007 Kaavoitusohjelma 2007 on hyväksytty Kv:ssa Kaavoitusohjelmassa esitetään tavoiteaikataulu osayleiskaava- ja asemakaavahankkeille vuonna Lisäksi ohjelmassa on esitetty arvio kaavoitustarpeesta vuodelle 2008 ja siitä eteenpäin. Varauksena on huomioitu mahdollisesti vuoden 2007 aikana vireille tulevat tärkeät hankkeet, jotka voivat sivuuttaa ohjelmassa olevia vähemmän kiireellisiä hankkeita. Ohjelmaan on tehty viimeisin päivitys keväällä 2007 (Kv ) Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan väestömäärän kasvutavoitteen, noin 2% vuodessa, mukaisesti. Tavoitteen mukainen väestönkasvu edellyttää noin 400 asunnon vuotuista lisätarvetta, joka asettaa haasteita tulevien vuosien kaavoitukselle. 2.5 MAL-yhteistyö Helsingin seudulla Vihdin kunta on aktiivisesti mukana Helsingin seudun 14 kunnan MALyhteistyössä, millä on pidemmällä aikavälillä mahdollisia vaikutuksia Vihdin kunnan palveluihin ja palveluverkkoon. MAL-yhteistyössä yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Puitteet kuntien väliselle vapaaehtoiselle yhteistyölle on luotu Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksella vuonna Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Yhteistyötä voidaan vaiheittain syventää ja laajentaa kumppanuudella valtion kanssa. Helsingin seudun yhteistyön toimialue on yleinen, mutta ensivaiheessa valmistellaan maankäytön, liikenteen ja asumisen strategia. Strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maa-alueiden käyttöön saamiseksi. Helsingin seudun yhteistyökokouksen muodostavat 14 kunnan johtavat poliitikot. Kokouksen valmistelu ja toimeenpano tapahtuu kuntaryhmittäin: - Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) - KUUMA-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) - Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti). Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukuntaan kuuluvat kuntien nimeämät johtavat maankäyttö- ja asuntotoimien viranhaltijat valmistelevat Helsingin seudulle yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiaa, jossa seutua tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. MAL-strategian tavoitteena on saada aikaan hallittu yhdyskuntarakenne, riittävästi ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja sekä toimiva liikennejärjestelmä. PARAS-lainsäädännön puitteiden mukaisesti Helsingin seudun 14 kuntaa laativat yhteisen MAL-suunnitelman kesä/elokuuhun mennessä. Lisäksi kuntaryhmä Neloset ja KUUMA-kunnat laativat kehyskuntien yhteisen MALsuunnitelman ja MAL-selvityksen keväällä 2007.

9 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Kuntaryhmä Nelosen nykyiset maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiat ja suuntaviivat koottiin yhteiseen raporttiin syksyllä 2006 (Kh ). Raportissa kuvataan Vihdin kunnan lähtökohtia ja tavoitteita Helsingin seudun MAL-yhteistyössä. Helsingin seudun MAL-yhteistyö ja mahdolliset toimenpiteet ei sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan erillisissä suunnitelmissa huomioon sekä päivitetään tähän palveluverkkosuunnitelmaan sen jälkeen, kun viralliset päätökset asiasta on tehty. 2.6 PARAS-hanke ja lainsäädäntömuutokset Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. PARAS-lainsäädäntö (puitelaki) tuli voimaan keväällä Puitelaki sekä linjaa että ajoittaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa. Lain tarkoituksena on parantaa kuntien palvelujen tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua, kehittää kuntien järjestämien palvelujen ohjausta sekä varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma mennessä. Toimenpanosuunnitelman perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi ulottuen vuosiin 2015 ja 2025 asti sekä suunnitelma kunnan talouden tasapainottamiseksi. Suunnitelmassa on esitettävä keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen

10 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) saavuttamiseksi sekä toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä. Tämä palveluverkkosuunnitelma osaltaan sisältyy valtiolle toimitettavaan vastaukseen, eli toimeenpanosuunnitelmaan, Vihdin kunnan osalta. 2.7 Muu lähtöaineisto Kunta on teettänyt tutkimuksen Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kunnallistalouteen (marraskuu 2006; Kaupunkitutkimus TA Oy). Tutkimus antaa tärkeää taustatietoa kunnan muuttoliikkeen ja väestönkasvun vaikutuksista sekä arvioita tulevan kehityksen suunnasta maankäytön, palveluiden ja talouden suunnittelun pohjaksi. Tutkimus suosittaa kunnalle nopeaa nettomuuttoa kunnallistalouden näkökulmasta. Tämä lähtökohta on otettu kunnan tuoreessa väestöennusteessa huomioon. Kuntayhteistyön mahdollisuudet (mm. perusturvatoimialan yhteistyövalmistelut Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusula välillä, usean kunnan yhteinen vesihuoltoselvitystyö, KEKO-hanke) eivät sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan erillisissä suunnitelmissa huomioon. 2.8 Väestöennuste Väestöennuste on laadittu aina vuoteen 2030 sillä olettamuksella, että kunta tietoisesti pyrkii noin 2% vuosittaiseen väestönkasvuun. Tämän saavuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Lisäksi on oletettu, että Helsinki-Turku rautatieyhteyden kehittäminen tuo Nummelaan aseman, jonka vaikutus väestönkasvua lisäävänä tekijänä näkyisi jo vuosien välillä. Aluekohtaiset väestöennusteet on laadittu siten, että väestötavoitteen mukainen väestö vuonna 2030 on jaettu osa-alueille käyttäen erilaisia väestön ikääntymiseen, muuttoliikkeeseen ja kaavoitus- ja rakentamistietoihin liittyviä tunnuslukuja. Väestöennusteet eivät siis ennusta sitä, mikä väestönmäärä kunakin tarkasteluvuotena todellisuudessa tulee olemaan, vaan sitä, miten väestö jakaantuisi osa-alueille, jos kunnan tavoitteeksi asettama väestömäärä toteutuisi. Ja tämä edellyttää kunnalta määrätietoisia toimenpiteitä. Tästä syystä esitetyt väestöennusteet poikkeavat oleellisesti esimerkiksi Tilastokeskuksen antamista arvioista. Tilastokeskuksen arvion mukaan Vihdin väkiluku vuonna 2030 on , kun kunnan kasvutavoitteen mukainen väkiluku vuonna 2030 on Uudenmaan liiton laatimat tuoreet väestöennusteet tukevat Vihdin kunnan käyttämiä väestöennusteita.

11 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Kuva: Vihdin kunnan väestöennuste KOKO KUNTA Nummela Lankila Torhola-Palojärvi Kirkonkylä Ojakkala Jokikunta-Vanjärvi Tervalampi Otalampi-Siippoo Haimoo-Vihtijärvi Muu Kasvuprosentti vuodessa 2,17 % 2,15 % 2,00 % 2,00 % 2,25 % Kuva: Väestön ikäjakauma vuosina

12 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Kuva: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina Taulukko: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina

13 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3. Palveluverkon nykyinen kapasiteetti ja tarve v Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto kunnan nykyisestä palveluverkosta toimialoittain sekä palveluverkon muutostarpeista (investoinnit) perustuen kunnan tuoreisiin väestöennustetietoihin vuosille Opetuspalvelut Palvelun tarkoitus Opetuspalvelut käsittävät perusopetuksen, lukio-opetuksen, Hiiden Opiston, Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston ja ammatillisen perusopetuksen. Palvelukapasiteetti ja sen kehittämistarve Oppilasennusteet perustuvat tilastoalueittain laskettaviin väestöennusteisiin, joiden lisäksi ennusteiden laadinnassa on käytetty apuna mm. tilastokeskuksen keräämiä väestötietoja. Ennusteiden mukaan oppilasmäärät tulevat kasvamaan, mutta tehokkaalla ja tarkoituksen mukaisella kouluverkkosuunnittelulla perusopetusryhmien määrien lisääntymistä voidaan ohjata. Taulukko: Opetuspalvelut ja väestöennusteet sekä investoinnit yhteensä (erillisessä liitteessän tilastoalueittain).

14 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Uudet investointitarpeet Vihdin kunnassa on lukuvuonna suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen 1-6 luokkien koulu, kaksi 7 9 luokkien koulua sekä yksi 1 9 luokkien yhtenäiskoulu. Haimoon koulun suunnittelu käynnistetään vuonna 2008 ja toteutus tapahtuu vuosina Vuosina Vihdissä tarvitaan uutena kouluna yksi vuosiluokkien 1-6 koulu sekä Huhmarnummen koulun laajennus kaksisarjaiseksi sekä yksi vuosiluokkien 7-9 koulu. Uusien koulujen rakentaminen tehdään tehokkaan tilankäytön mitoituksen mukaisesti, jolloin tavoitteena on tehokkuusluku alkaen 6,6 m2/oppilas (vrt. Espoon kaupungin koulujen tehokkuustiedot 1/2004; 6, m2/oppilas). Nummelan ja Vihdin yhteiskoulun lukioiden toimintaa jatkaa Vihdin lukio, jonka oppilasmäärä on arvioitu kasvavan 550 opiskelijasta 650 opiskelijaan. Palveluverkkosuunnitelmassa on ennusteet myös Hiiden opiston sekä musiikkiopiston opiskelijamäärien kehityksestä. Opistojen toiminta pyritään järjestämään nykyisissä tiloissa, joista erityisesti musiikkiopiston tilat tarvitsevat peruskorjausta. Taulukko: Uudet investointitarpeet (TA = sisältyy taloussuunnitelmaan ) Investointi: (osa= osin opetuspalvelun käyttöön) koko hym2 rak.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Lukion laajennus ja vanhan osan muutostyöt TA Otalammen palvelukeskus TA osa VYK:n laajennus ja keittiö TA osa Niuhalan koulun muutostyö vaihe VYK:n muutostyöt TA Niuhalan koulun muutos, mm talotekniikka (vaihe 2) Haimoon koulu ja päiväkoti TA osa Jokikunnan tai Vanjärven koulun täsmentyy korjaus (päiväkodin korjaus erikseen) Uusi Nummelan alakoulu 2-srj Uusi Nummelan alakoulu, laajennus Huhmarnummen koulun laajennus Uusi Nummelan yläkoulu 4-srj

15 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3.2 Päivähoitopalvelut Palvelun tarkoitus Päivähoitopalvelut käsittävät päiväkotihoidon, perhepäivähoidon, esiopetuksen, yksityisen hoidon tuen, kotihoidontuen ja kuntalisät. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Väestöennusteesta saa päivähoidon tarpeisiin alueittain ja ikäryhmittäin hyvän pohjan, jonka perusteella voi arvioida palvelutarpeen kehittymistä tulevina vuosina. Vihdissä n. 60 % 0-6 vuotiaista lapsista on päivähoitopalveluiden piirissä. 40 % 0-6 vuotiaista hoidetaan kotona ja heistä valtaosa äitiyspäivärahan tai kotihoidontuen turvin. Väestöennustetta on tässä tarkastelussa käsitelty siten, että päivähoidon tarve on 60 % väestöennusteen 0-6 vuotiaista lapsista. Vuosina vuotiaiden lasten määrä kasvaa 1222:llä, joten tarvitaan 817 päivähoitopaikkaa lisää. Palveluntarpeen arvioinnissa on päivähoitopalveluiden osalta riskejä, jotka on esitetty liitteessä. Perhepäivähoitopaikkojen määrän on arvioitu vähenevän ja siksi tässä suunnitelmassa esitetään 851 uutta päiväkotipaikkaa vuosina Jos päivähoitotarve kasvaa suunniteltua enemmän jonakin vuonna, reagoidaan siihen väliaikaisella tilaelementtiratkaisulla. Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan päivähoitopalvelun asiakasmäärien kehityksestä, palvelukapasiteetista, tulevista investoinneista, ja investointikustannuksista (erillisessä liitteessä esitetty tilastoalueittain). PÄIVÄHOITOPALVELUT PÄIVÄHOITO YHTEENSÄ vuotiaat päivähoitoa tarvitsevat 0-6v* kapasiteetti INVESTOINNIT (kpl)** rakennuskust*** ensikertainen kalustaminen * 60% 0-6 v arvioitu päivähoidon/esiopetuksen piiriin ja 40% ikäluokasta kotihoidossa ** ilmoitettu hankkeen valmistumisajankohta *** Otalammen palvelukeskushanke otetaan huomion erikseen Uudet investointitarpeet Taloussuunnitelmassa olevat investoinnit ovat väestöennusteen pohjalta tarkasteltuna tarpeellisia, mutta eivät riittäviä. Väestönkasvu on ollut nopeampaa 0-6 vuotiaiden osalta, mihin osattiin varautua talouden ja palveluiden tasapainotussuunnitelmaa tehtäessä. Tässä esitetyt päiväkotiinvestoinnit perustuvat väestöennusteen mukaiseen väestönkasvuun. Talouden tasapainotussuunnitelman pohjalta rakennettavat päiväkotikiinteistöt eivät ole vajaakäytössä valmistuttuaan, vaan täyttyvät heti.

16 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Uusien päiväkotien rakentaminen tehdään tehokkaan tilankäytön mitoituksen mukaisesti, jolloin mitoituksen tavoitteena on Lankilan uudessa päiväkodissa saavutettu tehokkuusluku 7,4 m2/lapsi (Vrt.. Espoon kaupungin päiväkotien tehokkuustietoja v ; 7,7-9,8 m2/lapsi). Investointisuunnitelmissa ei ole huomioitu tukipalveluiden tilatarpeita, ne on esitetty tukipalveluiden omissa esityksissä. Taulukko: Päivähoidon tulosalueen investointitarpeet vuosina (TA =sisältyy taloussuunnitelmaan ): Investointi: (osa= osin opetuspalvelun käyttöön) Pajuniityn palvelukeskus TA (sis. neuvolan) koko rak.kust. kal.kust. valmis hym2 (1000 ) (1000 ) vuonna Lankilan päiväkoti TA Hiidenrannan päiväkodin laajennus koululta vapautuviin tiloihin TA (ve1) Laajennuksen lopputyöt (ve2) 600 brm2 600 brm Otalammen palvelukeskus TA osa Kirkonkylän uusi päiväkoti Ojakkalan perhekeskus TA 913 täsmentyy Nummelan uusi päiväkoti TA täsmentyy Haimoon koulu ja pk /esiopetus TA Jokikunnan tai Vanjärven koulun korjaus sekä pk/esiop. korjaus (täsmentyy) pk: n. 233 (2000) 800 (100) 50 (2013) 2013 Nummelan uusi päiväkoti Otalammen palvelukeskuksen päiväkodin laajennus Huhmarnummen päiväkodin laajennus Nummelan uusi päiväkoti Otalampi Siippoo uusi päiväkoti Kirkonkylän uusi päiväkoti Nummelan uusi päiväkoti Torhola Palajärvi uusi päiväkoti

17 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveys- ja vanhuspalvelut Palvelun tarkoitus Järjestää kuntalaisille avosairaanhoito ja vuodeosastohoito, terveysneuvonta, terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehityksen seuranta, suun terveydenhuolto, sairaankuljetus ja ensihoito, vanhusten koti- ja laitoshoito tukipalveluineen. Nykyinen kapasiteetti ja sen kehittyminen Perusterveydenhuolto sisältää lääkäreiden, hoitohenkilökunnan, psykologien ja puheterapeuttien vastaanotot, lääkinnällisen kuntoutuksen, toiminta- ja fysioterapian, laboratorio- ja röntgentoiminnan sekä vuodeosastohoidon Palvelut tuotetaan kahdessa palvelupisteessä, Nummelan ja kirkonkylän terveysasemalla. Osa erityispalveluyksiköstä toimii Nummelan terveysaseman tilan ahtauden takia osoitteessa Kanervatie 2. Pääosin kunta tuottaa palvelut itse. Ostopalveluina järjestetään röntgentoiminta kokonaan, suuri osa lääkinnällistä kuntoutusta ja osa laboratoriotoimintaa, sairaankuljetus ja ensihoito. Vuodeosastopaikkoja on 78, näistä virallisia hoivapaikkoja 36. Nopean väestönkasvun, keski-iän kohoamisen ja lääketieteen kehityksen aiheuttaman kysynnän kasvuun vastaamiseksi Nummelan terveysaseman laajennuksen/uudisrakennuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on välttämätön vuonna Sen lisäksi suurimpien taajamien terveyspalvelun kysyntään tulee vastata perustamalla vastaanottopisteistä neuvoloiden ja päiväkotien/koulujen yhteyteen investointisuunnitelman mukaisesti (taulukko). Terveysneuvonnan palvelut tuotetaan hajautetusti kunnan taajamissa äitiys- ja lastenneuvoloiden osalta, kouluterveydenhuolto toimii koulujen tiloissa ja työterveyshuolto keskitetysti Nummelan terveysaseman yhteydessä. Talouden ja palveluiden tasapainottamishankkeeseen liittyen jonkin verran keskittämistä palvelun tarjonnassa tapahtuu, suurimmissa taajamissa palvelu tullaan edelleen tarjoamaan perhekeskuksissa päivähoidon yhteydessä investointisuunnitelman mukaisesti (taulukko). Suun terveydenhuollon palveluja tuotetaan Vihdissä kolmessa palvelupisteessä: Nummelan terveysaseman sekä Pappilanpellon ja Nummenharjun koulujen hammashoitoloissa. Nummelan ja ympäristön alueiden suun terveydenhuolto keskitetään Nummelan terveysasemalle laajennuksen/uudisrakennuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen yhteydessä vuonna Kirkonkylän palvelupiste tulee säilymään toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Kotihoidon piirissä oli vuonna 2006 yhteensä 758 asiakasta, näistä säännöllisen 239 ja 519 tilapäisen kotiavun piirissä. Omaishoidettavia oli vuoden lopussa 93. Tukipalveluja sai 290 asiakasta, ateriapalveluja toimitettiin asiakkaille annosta, päivätoimintakäyntejä oli 820, turvapalvelun piirissä oli 121 asiakasta ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua sai 20 asiakasta. Asumispalvelu järjestetään ostopalveluna, sopimus kunnalla oli neljän palvelun tuottajan kanssa. Vuoden 2006 lopussa asumispalvelupaikkoja oli 146.

18 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Vuosina 2012 ja 2020 tapahtuva Nummelan terveysaseman laajentamiseen liittyvä keskittyminen takaa riittävän vuodeosastokapasiteetin. Asumispalvelupaikkojen kokonaismäärä näyttää riittävältä pitkälle luvulle. Dementiapaikkojen tarve lisääntyy huomattavasti ja tähän tarkoitukseen tullaan varautumaan kirkonkylällä vuonna 2012 (tilantarve terveys- ja vanhuspalveluille). Uudet investointi- ja resurssitarpeet Terveys- ja vanhuspalvelujen uudet investointitarpeet on esitetty seuraavassa taulukossa: Investointi: koko hym2 rak.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) Neuvola/Pajuniityn perhekeskus 239 sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Perhekeskus/Otalampitalo * 151 sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Neuvola/VYK sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Perhekeskus/Ojakkala * sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Nummelan terveysaseman laajennus/uudisrakennus Kirkonkylällä terveys/vanhuspalvelun. täsmentyy 500 sis. hankkeeseen tilatarve * täsmentyy Perhekeskus/Huhmarnummi * sis. hankkeeseen * sisältää terveydenhuollon lähipalvelupisteen mahdollisuuden valmia vuonna Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan terveys- ja vanhuspalveluiden asiakasmäärien kehityksestä, palvelukapasiteetista, tarvittavista investoinneista ja henkilöstöresurssista. PERUSTERVEYDENHUOLTO VASTAANOTTOPALVELUT YHT palvelutarve INVESTOINNIT 1* 1* 1 1* 1 *Investoinnit koulu-, päivähoito- ja neuvolapalvelujen yhteyteen TERVEYSNEVONTAPALVELUT TERVEYSNEUVONTA YHTEENSÄ neuvolapalveluja tarvitsevat 0-6v* kouluterveydenhuoltoa tarv v INVESTOINNIT 1* 1* 1* 1 1* 1 *Investointi perhekeskuksissa koulun ja päivähoidon yhteydessä. SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT yhteensä palvelutarve INVESTOINNIT 1

19 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ YLI 64-vuotiaat yhteensä vuotiaat vuotiaat yli 74-vuotiaat yhteensä yli 84-vuotiaat kotihoidon asiakasmäärä/tavoite laitoshoidon paikkamäärä/tarve palveluasuntojen määrä/tarve INVESTOINNIT Nummelan laajennus 1 Kirkonkylän tilantarve 1 Erillisessä liitteessä on esitetty terveys- ja vanhuspalvelujen selvitykset tarkemmin ja osaalueittain Perhehuolto Palvelun tarkoitus Perhehuollon palvelut käsittävät lakisääteiset sosiaalihuollon palvelut, päihdehuollon palvelut ja vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Epävarmuustekijänä palvelutarpeen ja kapasiteetin kehittymisen arvioimisessa on perheiden taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet. Uudet investointitarpeet Perhehuollon investointitarve kohdistuu Nummelan terveysaseman laajennushankkeeseen, joka on välttämätön huomioiden lisäykset henkilötyövuosien kasvutarve (sosiaalityöntekijät, päihdehuollon työntekijä).

20 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Palvelun tarkoitus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottaa kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopalveluja. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen nykyisen kapasiteetin muodostavat pääkirjasto, kirkonkylän kirjasto, Galleria Pictor, uimahalli, noin 70 liikuntapaikkaa, museon tilat (pikkupappila, Niuhala ja konservointitilat) sekä nuorisopalvelujen käyttämät tilat. Vihdin nykyinen kirjastoverkko tarvitaan tulevaisuudessakin lähipalvelujen tarjoajana asukasmäärän kasvaessa. Kirjastoautopalveluja tarvitaan täydentämään kiinteiden kirjastojen palvelua erityisesti kouluilla ja päiväkodeissa kuin myös haja-asutusalueella asuville asukkaille. Nykyisellä palvelutuotannolla uimahallin kapasiteetti on käytössä, vuosittaisilla peruskorjauksilla uimahallin elinkaarta voidaan pidentää. Nuorisopalveluiden tilat sijoittuvat nykyisiin kiinteistöihin. Uudet investointitarpeet Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarpeen kehittyminen ja alustavasti arvioidut investointitarpeet on esitetty seuraavissa kahdessa tauluissa. Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen asiakasmääristä, henkilötyövuosien lisäyksestä ja investointikustannuksista. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Koko väestö Asiakkaat Investoinnit Rakennuskust (sis.kt) (v )

21 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Taulukko: Uudet investointitarpeet (TA = sisältyy taloussuunnitelmaan ) Investointi: koko hym2 inv.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Liikuntapaikkarakennuksen perusparannus (Nummelan kuntorata) Nuoriso- ja kulttuurihanke TA useita tiloja Muita tiloihin ja ulkoalueisiin liittyiä tarve-esityksiä: Ratapuiston kentän peruskorjaus TA sis.kunnalistekn Lankilan lähiliikuntapaikka TA sis.kunnalistekn Huhmarnummen lähiliikuntapaikka vaihe Otalammen lähiliikuntapaikka TA Nummelan nuorisokeskuksen peruskorjaus, vuokratila Ratapuiston huoltorakennus Suvirinteen korvaavat tilat Niuhalan koulun yhteyteen Nummelan jalkapallonurmialueen rakentaminen Vihdin kk:n urheilukentän muutostyöt Nummelan yleisurheilukentän rak Kirjastoauto Erillisessä liitteessä on esitetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden väestöennusteet, nykyinen kapasiteetti, investoinnit ja muutostarpeet.

22 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3.5 Muut viranomais- ja tukipalvelut Ruoka-, siivous- ja muut tukipalvelut (hallintokeskus) Ruokapalvelut Ruoka palvelun tarkoitus Ruokapalvelun tarkoituksena on järjestää kunnan oppilaiden, päiväkotien ja sairaalan osaston ateriapalvelut ravintosuositusten ja sopimusten mukaisesti. Ruokapalvelun nykyinen kapasiteetti Ruokapalvelun tuotantokapasiteetti on tilojen neliöiden ja ilmanvaihto/sähkön (IS) ja suhteen lähes 100 % käytössä. Keittiöluettelo on esitetty erillisenä liitteenä. Kokonaistuotanto lounaissa on noin 6400 kahdella perusruokalistalla toteutettuna ja lisäksi huomioidaan erikseen sairaalan ja kotihoidonasiakkaiden ateriapalvelut. Ruokapalvelu tarve uusille investoinneille ja resursseille Ateriatuotannon tarve kasvaa opetustoiminnan toimesta peruskoulun oppilaat ja lukiolaiset Päiväkodin lasten paikkalukutarve kasvaa +770 paikkaa vuoteen Nummelan sairaalan paikkaluku kasvaa 100:lla. Taulukko: Ruokapalvelun tilat ja ensikertakalusteet lisäys v vuosi asiakaskohde asiakas kasvu palvelu- keittiö m 2 kasvu ensikerta kalusteet laitteet 2007 Lukion ruokasalin linjaston kalustus Lankilan päiväkoti Pajuniitty Pohjoisen suurkeittiö ( VYK laajennus ja keittiö) Otalammen palvelukeskus Kirkonkylä uusi pk Uusi Haimoon koulu +pk ( yhd. Vihtijärven 3-6) Ojakkalan palvelukeskus (korvaa kenttätie 1) Nummelan uusi pk Otalampi-Siippoo laajennus 1(Otalam. laaj.) Nla terveysaseman yhteyteen Uusi suurkeittiö (Nlaharjun+ lukion + Nla tk:n ruokatuotanto) Jokikunta tai Vanjärvi peruskorj.+ päiväkoti Nummelan uusi pk 2 + Nla koulu alakoulu 2015* Torhola-Palajärvi 1( Huh pk laaj.) Laitevarustusta Nla tk keittiöön Nummelan uusi pk Kirkonkylä uusi pk Otalampi-Siippoo uusi pk Nummelan alakoulu* laajennus (3 sarjaa) 2022 Huhmanummen koulun laajennus 2025 Uusi Nummelan yläkoulu ( 4 sarjaa) Nummelan uusi pk Torhola-Palajärvi Oppilaskasvu ( peruskoulu + lukio) Henkilöstö 517 Yhteensä neliöt, eurot, htv vuosina

23 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Siivouspalvelut Siivouspalvelun tarkoitus Siivouspalvelun tarkoitus on huolehtia tai järjestää kunnan kiinteistöjen siivouspalvelut siivousmitoituksen mukaisesti. Siivouspalvelu nykyinen kapasiteetti ja sen kehittyminen Siivouspalvelun kapasiteetti on mitoitettu nykyisiin tiloihin (elokuu 2007 tilanne, m 2 ), eikä ylimääräistä kapasiteettia ole kuin vähäisiin ja tilapäisiin päivän kahden satunnaisiin työtehtäviin. Vuoteen 2025 siivouksen neliömäärä kasvaa alustavasti arvioiden m2 uusien koulujen, - päiväkotien ja terveysaseman ansioista. Ensikertakalustamiseen tarvitaan noin vuosina Taulukko: Siivouspalvelun resurssit lisätarve siivous ensikerta kiinteistön tilat kaluste hym2 vuosi asiakaskohde kasvu m2 laitteet 2007 Nykyinen siivousneliöt Lukio Lankila pk ( ei huom parakkeja) Pajuniitty Otalampi Kirkonkylä uusi pk Uusi Haimoon koulu ( yhd. Vihtijärven 3-6) Ojakkalan palvelukeskus (korvaa kenttätie 1) Nummelan uusi pk Perhekeskus Ojakalan yhteyteen Otalampi-Siippoo laajennus 1(Otalam. laaj.) Nummelan terveysasema 1 osa Jokikunta tai Vanjärvi peruskorj.+ päiväkoti Nummelan uusi pk 2 + Nla koulu alakoulu* Torhola-Palajärvi 1( Huh pk laaj.) Nummelan terveysasema 2 osa Perhekeskus Huhmarnummen yhteyteen Nummelan uusi pk Kirkonkylä uusi pk Otalampi-Siippoo uusi pk Nummelan alakoulu* laajennus (3 sarjaa) Huhmarnummen koulun laajennus Uusi Nummelan yläkoulu ( 4 sarjaa) Nummelan uusi pk Torhola-Palajärvi Yhteensä kasvu vuosina * *) ei huomioitu poistuvia kiinteistöjä ATK- ja muut palvelut Hallintokeskuksen muut tukipalvelut eivät edellytä erillisiä talonrakennusinvestointeja.

24 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Yhdyskuntatekniset palvelut (tekninen ja ympäristökeskus) Palvelun tarkoitus Teknisen ja ympäristökeskuksen tehtävänä on kunnan tavoitteiden mukaisesti kehittää ja ylläpitää hyvää yhdyskuntarakennetta Vihdissä sekä luoda kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle edellytykset toimia terveellisessä, turvallisessa, viihtyisässä ja toimivassa ympäristössä. Lisäksi keskuksen tehtävänä on järjestää kunnan palveluille käyttökelpoiset tilapuitteet. Tarve uusille investoinneille ja resursseille Kunnallistekniikan investointitarpeet on arvioitu väestöennusteiden ja kaavoitusmahdollisuuksien perusteella. Keskimäärin katuja on tarve rakentaa noin 3-7 km per vuosi (sisältää kaava-alueiden kevyenliikenteen väylät), katuvalaistusta noin 4-7 km per vuosi sekä puistoja noin 2 ha per vuosi. Tulevina vuosina kunta panostaa kaava-alueen ulkopuolisten kevyen liikenteen väylien toteutukseen yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Kunta tarkastelee kaava-alueiden energiaratkaisuja ja koko kunnan liikenneratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva kunnallinen liikelaitos, jota ei oteta tässä palveluverkkosuunnitelmassa huomioon. Vuoden 2007 aikana laadintaan erillinen Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään myös vesihuoltolaitoksen investointitarpeet. Kunnan palvelutilojen korjaushankkeita ja kunnostuksia varten tulee alustavan arvion mukaan varata noin 2 miljoonaa euroa vuodessa (tilojen korjausvelan hoitaminen, tavoitteena 75 %:n kunto uudisarvosta). Kunnan tilaomaisuuden korjausrakentamisen ohjelma valmistellaan kiinteistöryhmässä, ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon keväällä Nummelanharjun koulukeskuksen sisäisten aluejärjestelyjen toteuttamista varten on tarve varata investointimäärärahaa euroa vuodelle 2008 (asiakasliikenteen turvallisuus ja toimivuus alueella). Teknisellä ja ympäristökeskuksella ei ole tarvetta esittää palveluilleen uusia talonrakennustarpeita (taloussuunnitelmassa esitetyn lisäksi).

25 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 3.6 Maavaranto ja -tarve Asuntotonttien varanto ja -tarve Vihdin kunnalla ei ole ajanmukaista ja oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Koko kuntaa koskeva yleiskaava on vuodelta 1986, ja se on kunnanvaltuuston hyväksymä. Vihdissä on parhaillaan käynnissä koko kunnan yleiskaavan uudistaminen laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko kunnan alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Tällä hetkellä Vihdin kunnassa ei voida katsoa olevan yleiskaavavarantoa. Kaavavaranto lainvoimaisten asemakaavojen muodostamilla tonteilla tai kaavayksiköillä on vuodenvaihteessa 2007/2008 arviolta kem², eli : - Lainvoimaisten asuintonttien varanto (2/2007) kem² - Uutta asuntokerrosalaa asemakaavoissa (2/2007) kem² Kunnan asuntotuotannon tavoitearvio on noin asuntoa/vuosi, kun kunnan väestöennusteen mukainen väestökasvu on noin 2% vuodessa. Hajaasutusalueille arvioidaan sijoittuvan noin alle 30 % uusista asukkaista. Helsingin seudun MAL-yhteistyön puitteissa asuntotuotannon tavoitteita tultaneen täsmentämään myös Vihdissä. Vuodet Asukasmäärä Asunnot Taajama-alueet n. 984 asuntoa n asuntoa n asuntoa Haja-asutusalueet n. 122 asuntoa n. 270 asuntoa n asuntoa Maantarve asuntotuotantoon vuoteen 2025 asti on 438 hehtaaria, eli 23 hehtaaria per vuosi. Arvio perustuu seuraaville oletuksille: - nykyinen asuntotonttireservi saadaan käyttöön - jakauma asuntotyypeittäin on AO 48%, AP ja AR 36% ja AK 16% Elinkeinotonttien varanto ja tarve Elinkeinotonttien varanto on vuoden 2007 alussa yhteensä 24 hehtaaria, eli kem2. Kun kunta tavoittelee 75% työpaikkaomavaraisuutta, tarvitaan väestöennusteiden mukaisesti vuoteen 2025 mennessä uusia työpaikkatontteja (50 kem2/tp; e=0,3) varten raakamaata noin 180 hehtaaria. Ja vuoteen 2030 mennessä työpaikkatontteja varten tarvitaan raakamaata 227 hehtaaria.

26 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 4. Toimenpideohjelmat ( ) Tässä kappaleessa esitetään toimenpideohjelmat talonrakennuksen, kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointien osalta sekä maanhankinnan osalta, joilla kunnan palveluverkkoa kehitetään palvelutarvetta vastaavaksi. 4.1 Investoinnit (talonrakennus ja muut) Valmis vuonna *muutos Kunnan talonrakennuksen investointitarpeet painottuvat vuosina uusiin päiväkotipalveluihin ja koulupalveluihin. Lisäksi kunnalla on tarve uudelle, mittavalle terveyskeskusinvestoinnille 2010/20-luvulla, jonka laajuus täsmentyy Karkkila/Nummi-Pusula/Vihti palveluyhteistyöselvityksen yhteydessä vuosina Investointien ajoituksessa on otettu huomioon talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma vuosille , talousarvio vuodelle 2007 ja taloussuunnitelma vuosille sekä kunnan väestöennusteista johdetut palveluiden tarpeiden muutokset. Taloussuunnitelmassa esitetyt seuraavat talonrakentamisen uusinvestoinnit ja korjausinvestoinnit (investointisuunnitelma ): Kohde (hs=hankesuunnitelma) * täsmetyy/muuttuu ** muuttuu oleellisesti Laajuus hym (yht.) *muutos 2007 Pajuniityn perhekeskus (hs) Lankilan päiväkoti (hs) Vihdin lukion laajennus (hs) Otalammen palvelukeskus (hs) Nummelan paloasema; laajennus ja muutokset* n VYK laajennus ja keittiö (hs) Ojakkalan perhekeskus * n Haimoon koulu ja päiväkoti * n Nummelan uusi päiväkoti * n * 2020* Terveysasemahanke ** vaihe 1 Vaihe 2 n.6 000* n.4 000* * * Korjaushankkeet: 2007 Lukion vanha osa; parannus- ja muutostyöt (hs) Tukirakennus ja keskusarkisto; muutostyöt (hs) n.3600 brm Liikuntapaikkarakennuksen muutos/ kohde 55 uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä korj. * 2007* Niuhalan koulun muutostyöt * vaihe 1 n.1060 brm * Hiidenrannan päiväkodin muutostyö ** vaihe 1 n.600 brm Nuoriso- ja kulttuurihanke * useita tiloja VYK muutostyöt (hs) Muut pienet hankkeet * useita kohteita Muut pienet hankkeet * useita kohteita Muut pienet hankkeet * useita kohteita Muut pienet hankkeet * useita kohteita Muut pienet hankkeet * useita kohteita 1 000

27 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Väestöennusteiden sekä palveluverkkotarkastelun perusteella voidaan esittää uusia talonrakentamisen investointitarpeita seuraavasti. (Mahdolliset toteuttamispäätökset tehdään vuosikohtaisten talousarviopäätösten, hankesuunnitelmien hyväksymisien ja urakoiden hankintapäätösten yhteydessä) : Valmis Kohde Laajuus 1000 (yht.) vuonna (laajuus- ja kustannusarviot hyvin alustavia) hym2 (noin) 2009 Kirkonkylän uusi päiväkoti Perhekeskus/Neuvola Ojakkala Kk:n terveys/vanhuspalvelun tilatarve täsmentyy Nummelan uusi päiväkoti Otalammen palvelukeskuksen laajennus, pk Uusi Nummelan alakoulu (2-srj.) Perhekeskus/Neuvola Huhmarnummi Huhmarnummen pk:n laajennus Uusi Nummelan alakoulu, laajennus Nummelan uusi päiväkoti Otalampi-Siippoo; uusi päiväkoti Kirkonkylän uusi päiväkoti Huhmarnummen alakoulun laajennus (2 srj.) Uusi Nummelan yläkoulu Nummelan uusi päiväkoti Torhola-Palajärvi:n uusi päiväkoti Korjaushankkeet: 2008 Nummelanharjun koulukeskus; aluejärjestelyt Liikuntapaikkarakennuksen perusparannus 173 hum Niuhalan koulun muutos, mm.talotek. vaihe brm Hiidenrannan päiväkodin muutostyö vaihe brm > Korjausrakentamisen ohjelma jatkuvaa m2 n (laaditaan v ) 2013 Jokikunta tai Vanjärvi; koulun korjaus päiväkodin korjaus per vuosi täsmentyy 233 per vuosi

28 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut esittää tiloihin ja ulkoalueisiin liittyviä investointitarpeita vuosille seuraavasti: Investoinnit (KuVa) - tiloihin ja ulkoalueisiin liittyviä tarve-esityksiä: koko hym2 inv.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Ratapuiston kentän peruskorjaus TA sis.kunnalistekn Lankilan lähiliikuntapaikka TA sis.kunnalistekn Huhmarnummen lähiliikuntapaikka vaihe Otalammen lähiliikuntapaikka TA Nummelan nuorisokeskuksen peruskorjaus, vuokratila Ratapuiston huoltorakennus Suvirinteen korvaavat tilat Niuhalan koulun yhteyteen Nummelan jalkapallonurmialueen rakentaminen Vihdin kk:n urheilukentän muutostyöt Nummelan yleisurheilukentän rak Kirjastoauto Kunnallistekniikan investointitarpeet on arvioitu väestöennusteiden ja kaavoitusmahdollisuuksien perusteella ohjelmakauden aikana seuraavasti: Vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva kunnallinen liikelaitos, jota ei oteta tässä palveluverkkosuunnitelmassa huomioon. Vuoden 2007 aikana laadintaan erillinen Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään myös vesihuoltolaitoksen investointitarpeet. 4.2 Maanhankinta ja myynti Maanhankinnat ja -myynnit vaikuttavat merkittävästi kunnan investointitarpeiden toteuttamismahdollisuuksiin. Kunnan tavoitteena on aktiivinen maanhankinta, jolla turvataan kaavoitus- ja rakentamiskelpoisen maan riittävyys väestöennusteen mukaisesti. Kunnan maanhankintaan tulee varata määrärahaa vuosittain noin 1-1,5 miljoonaa euroa. Kunnan maanmyynneillä on merkittävä rooli investointien rahoituksessa, ja arvio myyntitulosta per vuosi on noin 3-4 miljoonaa euroa (netto).

29 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) 5. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 5.1. Toimenpideohjelmat ja kunnan talous Kunnan palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjen investointitarpeiden toteuttaminen edellyttää, että kunnalla on verorahoitusta ja muuta tuloa käytettävissä bruttoinvestointeihin keskimäärin noin 11 miljoonia euroja vuodessa. Kuntatalouden näkökulmasta kunnan vuosikatteen tulee riittää uudis- ja korjausinvestointeihin kyseisenä vuonna. Vihdin kunnassa tämä vertailuluku on tällä hetkellä noin 6,7 miljoonaa euroa. Palveluverkkosuunnitelman mukaan kunnan bruttoinvestoinnit vuosille ovat keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa vuodessa (liite L2), mikä edellyttää noin 8 miljoonan euron vuosikatetta ilman maanmyyntituloja. Seuraavina vuosina onkin löydettävä ratkaisuja investointikustannusten hallitsemiseksi ja vuosikatteen kasvattamiseksi sekä myös lisärahoituksen löytämiseksi (tehokkuus: palveluprosessit sekä hankekohtaiset suunnitteluratkaisut ja hankinnat). Vuosikate on se rahamäärä, joka kunnalle jää toimintamenojen jälkeen käytettäväksi mm. poistoihin, eli esimerkiksi koulujen ja muiden rakennusten, laitosten, rakenteiden korjauksiin ja uudistamisiin. Poistot kuvaavat kunnan keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Lisäksi kunnan on tehtävä muitakin kuin vain korvaavia investointeja, joiden rahoitukseen vuosikatteen on myös riitettävä. Mikäli vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, on kunnan otettava lisää lainaa tai myytävä omaisuutta. Palveluverkkosuunnitelman mukaisten investointien lopullinen toteutusajankohta perustuu todelliseen väestökehitykseen. Väestöennusteita nopeampi kasvu aikaistaa ja hitaampi kasvu viivästyttää suunnitelmassa esitettyjä investointeja. 5.2 Jatkotoimenpiteet Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä, koko kuntaa koskeva strateginen suunnitelma, jonka avulla kunnan tulevat investointitarpeet voidaan sovittaa yhteen asiakastarpeen sekä kunnan tavoitteiden, nykykapasiteetin ja taloudellisten resurssien mukaisesti. Suunnitelma tulee päivittää vuosittain talousarviovalmistelun tueksi ja ohjeellisesti noudatettavaksi. Palveluverkkosuunnitelmassa vuosille esitettyjen investointitarpeiden toteuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Kunnan tulorahoituksesta jää vuoden 2006 tilinpäätöstietojen perusteella edelleen liian vähän varoja investointien rahoitukseen. Jatkossa palveluverkkosuunnitelmaan tulee sisällyttää kunnan käyttötalouden näkökulma riittävällä tasolla, mikä edellyttää toimivaa kytkentää mm. uuteen taloushallintajärjestelmään (tuotteistaminen).

30 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Liiteosat: L1. Väestöennusteet ( ; ) Kuva: Vihdin kunnan väestöennuste KOKO KUNTA Nummela Lankila Torhola-Palojärvi Kirkonkylä Ojakkala Jokikunta-Vanjärvi Tervalampi Otalampi-Siippoo Haimoo-Vihtijärvi Muu Kasvuprosentti vuodessa 2,17 % 2,15 % 2,00 % 2,00 % 2,25 % Kuva: Väestön ikäjakauma vuosina

31 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Kuva: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina Taulukko: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina

32 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Vihti. Koko kunnan väestöennuste Ennusteen lähtövuosi 2005 Ennusteen lähtöväkiluku 25935

33 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) Taulukko: Väestökehitysennuste vuosina (PARAS-hanke/Vihdin vastaus)

34 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35) L2. Investointisuunnitelma vuosille (ohjeellisesti noudatettavaksi)

35 Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma (35)

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet 16.3. ja 18.3.2010. Koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelun tilanne

Yleisötilaisuudet 16.3. ja 18.3.2010. Koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelun tilanne Yleisötilaisuudet 16.3. ja 18.3.2010 Koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelun tilanne Avaus Tiina Noro, työryhmän pj. Palveluverkkotyö Palveluverkkotyöryhmän kokoonpano : Tiina Noro (pj.), Kari Viherkanto

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

REITTI 1 MA-PE. Lisäajo ei sisälly reitin hintaan. SUURKEITTIÖ KUOPPANUMMI Loiskaajantie 3 Purku ja PK aamupuurot mukaan 7:30

REITTI 1 MA-PE. Lisäajo ei sisälly reitin hintaan. SUURKEITTIÖ KUOPPANUMMI Loiskaajantie 3 Purku ja PK aamupuurot mukaan 7:30 Hallintokeskus 7.9.2012 13:46 2013.- VAKIOREITTIT.xls 1 REITTI 7h 7:30 8:00 REITTI 1 MA-PE SUURKEITTIÖ KUOPPANUMMI Loiskaajantie 3 Purku ja PK aamupuurot mukaan PK Asemanvieri Asemantie 9 aamupuuro ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh 19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200 INVESTOINNIT 115 13. INVESTOINNIT Menot Inv:n Luvut 1000 eurona laatu Kohteen nimi 2014 2015 2016 2017 1 Keskusvirasto/Teollisuuskylän osakepääoma 0 100 0 0 1 Keskusvirasto/Terveysasema osakepääoma 0 0

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma

Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 541/00.04.01/2014 60 Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013-2017 Päätöshistoria

Lisätiedot

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Rahoitusosuudet 0,00 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0

1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Rahoitusosuudet 0,00 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0 TP TA TA TS TS 2014 2_2015 2016 2017 2018 1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0 2000 Kiinteä omaisuus Menot -1 876 780,01-500 000-500 000-500 000-500 000 Käyttöomaisuuden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot