Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2012 Kaavoituskatsaus KH , liite 1

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2012 Kaavoituskatsaus 2012 KH , liite 1

2 kaavoitusohjelma (14) Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtökohdat Kuntarakenne Kaavoitustilanne Rakennuspaikkavaranto Asuminen Elinkeinot Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavat Maaseuturakentaminen Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön yhteystiedot Kuvaluettelo Kuva 1 Kaavoituksen kulku... 3 Kuva 2 Kaavoitetut alueet... 5 Kuva 3 Kaavahierarkia... 7 Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu... 8 Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen... 9 Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet Kuva 7 Kasurilan asemakaava Kuva 8 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet... 12

3 kaavoitusohjelma (14) 1. JOHDANTO Kaavoitusohjelmassa /-katsauksessa määritellään Siilinjärven kunnan maankäytön suunnittelun toimintaohjelma vuodelle Kaavoitusohjelma perustuu kuntastrategiassa ja maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa määriteltyihin päälinjauksiin. Ohjelman tavoitteena on priorisoida maankäytön suunnittelun osa-alueet ja kohteet sekä aikatauluttaa kiireellisyysjärjestykseen lähitulevaisuuden kaavoitushankkeet. Kohteiden aikataulutus on tavoitteellinen, koska kaavoittamisen kulkuun vaikuttavat tekijät eivät ole suunnitteluvaiheessa vielä kaikilta osin tiedossa. Kiireellisiä, aikatauluun vaikuttavia kaavatöitä saattaa tulla myös ohjelman ulkopuolelta. Kaavoitusohjelma sisältää yleis- ja asemakaavatöiden sekä muiden maankäytön suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lähivuosien maankäytön suunnittelun painopistealueina ovat monipuolisen ja vetovoimaisen asumisen rakennuspaikkatarjonnan mahdollistaminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Yleiskaavoituksella pyritään luomaan edellytykset kasvustrategian toteutumiselle ja kaavavarannon lisäämiselle asemakaavoituksen keinoin. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan maanhankintaa. Kuva 1 Kaavoituksen kulku

4 kaavoitusohjelma (14) 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntarakenne Väestö Siilinjärven väkiluku oli vuoden 2011 joulukuun alussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 293 henkilöä eli n. 1,3 prosenttia luvulla väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,7 % vuodessa. Kuntastrategian määrittelemä väestökasvun tavoite 0,7-1 % vuotuisesta kasvusta edellyttää uusien kilpailukykyisten ja vetovoimaisten asunto- ja työpaikka-alueiden jatkuvaa tarjontaa sekä kirkonkylässä että Etelä-Siilinjärvellä. Elinkeinotoiminta Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Yrityksiä Siilinjärvellä on noin Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betonituoteteollisuus, konepajateollisuus sekä matkailu. Siilinjärvellä toimivat Kuopion lentokenttä ja Yaran kaivos vaikuttavat ja rajoittavat maankäyttöä ympärillä olevien laajojen melu- ja suoja-alueidensa vuoksi. Vuonna 2011 syntyi uusia työpaikkoja yhteensä 110 kpl. Viime vuosina ovat erityisesti yhteiskunnalliset palvelut ja rakentaminen olleet voimakkaassa kasvussa. Hoiva-ala jatkanee lähivuosina edelleen jyrkkää kasvuaan, samoin kuin erikoiskaupan ala. Työttömyysaste on säilynyt Siilinjärvellä maakunnan alhaisimpana 7 8 %:n välillä. Kuluvan vuoden lopulla sen arvioidaan olevan 6 7 %:n luokkaa. TYÖPAIKAT JA *ENNUSTE* Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivos- ja kaivannaistoiminta *2012* *2013* *2014* Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rahoitus, vak. ja liikepalv. Yhteiskunn.+ henk.koht. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Muutos ed. vuoteen

5 kaavoitusohjelma (14) 2.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavat Maakuntakaavoituksesta Pohjois-Savossa vastaa Pohjois-Savon Liitto. Siilinjärven kunnan alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja Pohjois-Savon maakuntakaava joka vahvistettiin Yleiskaavat Siilinjärven yleiskaavat ovat pääasiassa oikeusvaikutuksettomia, ohjaavia yleiskaavoja, joita ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Ainoa oikeusvaikutteinen yleiskaava on Jännevirran osayleiskaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Asemakaavat Kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamat ovat pääasiassa asemakaavoitettuja. Vanhin voimassa oleva asemakaava on vuodelta Ennen vuotta 2000 vahvistetut rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voimassa asemakaavoina. Vuoden 2011 lopussa asemakaavoitettua aluetta oli kaikkiaan hehtaaria. Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavoja on voimassa Paasisalossa, Kuivaniemellä ja Kehvonsalossa. Kuva 2 Kaavoitetut alueet

6 kaavoitusohjelma (14) 3. RAKENNUSPAIKKAVARANTO 3.1 Asuminen Vuoden 2010 lopussa kunnassa oli asuntoa, joista vakituiseen asumiseen käytettiin asuntoa. Asuntojen huoneistopinta-ala oli m². Asukasta kohti pinta-alaa oli 39,5 m² kaikki asunnot mukaan luettuina. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 90,1 m² ja vakituisesti asuttujen 91,1 m². Asuntokunnan keskikoko oli 2,43 henkilöä. Vuonna 2011 kunnassa valmistui 209 asuntoa, joista omakotitaloissa oli 81, rivitaloissa 13 ja kerrostaloissa 115. Keskimäärin 2000-luvulla on valmistunut 72 omakotitalo-, 27 rivitalo- ja 30 kerrostaloasuntoa vuodessa. Kerrostalorakennuspaikat Väestön ikääntyessä on tarvetta palvelujen lähellä sijaitsevaan kerrostaloasumiseen. Kirkonkylässä on valmistunut lähivuosina kaksi asemakaavaa: Himalan kortteliin rakennuspaikat viidelle asuinkerrostalolle purettavien liikekiinteistöjen tilalle sekä Viinamäkeen rakennuspaikka kahdelle asuinkerrostalolle vanhojen omakotitalojen paikalle, joista viimeiset kohteet valmistuvat vuonna Päivärinteen luonnoksena nähtävillä olleessa asemakaavassa on muutamia kerrostalojen rakennuspaikkoja. Vuorelassa on rakentamattomia kerrostalorakennuspaikkoja Sandelsinpuistossa ja Virtasalmen rannassa. Niiden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Asemakaavoitettuja kerrostalorakennuspaikkoja on riittävästi täyttämään asuntotarve vuoteen 2015 asti Etelä-Siilinjärvellä. Uusien kerrostalorakennuspaikkojen sijoittumista on tutkittava yleiskaavassa sekä Etelä-Siilinjärvelle että kirkonkylälle, jonka jälkeen niiden asemakaavoitus on käynnistettävä mahdollisimman pian. Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakennuspaikat Kaavoitettuja rivitalorakennuspaikkoja on tarjolla kirkonkylässä mm. Päivärinteellä, Simonsalossa noin 100 asunnon verran. Etelä-Siilinjärvellä ei ole vapaita rivitalojen rakennuspaikkoja. Palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevista rivitalorakennuspaikoista on kysyntää. Omakotitalorakennuspaikat Omakotirakennuspaikkatarjonta nykyisillä Haaparinteen, Harjamäen ja Panninniemen asemakaava-alueilla on loppumassa. Vain muutamia varattuja rakennuspaikkoja saattaa tulla uudelleen jakoon. Vuonna 2011 hyväksytyn Kasurila 3:n alueen rakennuspaikat on kaikki jaettu. Kesän 2013 rakentajille on tarkoitus saada rakennuspaikkoja Panninniemestä, mutta myös Etelä-Siilinjärveltä olisi saatava rakennuspaikkoja jakoon mahdollisimman pian. 3.2 Elinkeinot Vapaita rakentamiskelpoisia tuotantotoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja on pääasiassa Rissalassa n. 10 ha, ja Nilsiän tien läheisyydessä Jukolan teollisuusalueella n. 3 ha, sekä Toivalassa n. 1 ha. Näiden lisäksi on kaavoitettuja, mutta erittäin vaikeasti rakennettavia rakennuspaikkoja, Jukolassa, Toivalassa ja Radantauksella yhteensä runsas 10 ha. Kaupan ja liiketoiminnan käyttöön soveltuvia rakennuspaikkoja on hyvin vähän. Näiden osalta asemakaavoitus on yleensä toteutettu hankekohtaisesti mittatilaustyönä. Elinkeinotoiminnan rakennuspaikkareservi on tällä hetkellä kriittisen pieni. Tarpeet kohdistuvat ennen kaikkea Toivalaan, sekä vanhan 5-tien varrelle. 3.3 Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Kokonaisuudessaan kunnan rakennuspaikkareservi on äärettömän niukka. Eri tarpeisiin asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja on jäljellä vain muutamia. Asumiseen laaditut asemakaavat ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti tai jopa nopeammin. Asema- ja yleiskaavoituksessa on edettävä lähivuosina ripeästi ja rinnatusten, jotta rakennuspaikkatarjonta ei kokonaan ehtyisi.

7 kaavoitusohjelma (14) 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2012 Ajantasaista tietoa Siilinjärvellä vireillä olevista kaavahankkeista ja niiden käsittelyvaiheesta saa kunnan internet-sivuilta osoitteessa: Kuva 3 Kaavahierarkia 4.1 Maakuntakaava Pohjois-Savossa on vireillä tuulivoimavaihemaakuntakaava, joka oli luonnoksena nähtävillä alkutalvesta Siilinjärvelle ei kohdistu potentiaalisia tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa päivitetään Kuopion lentoaseman melualue vuonna 2010 tehdyn lentomeluselvityksen mukaiseksi. 4.2 Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Rakennemalli on Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallityö valmistuu konsulttityönä AIRIX Oy toimesta vuoden 2012 kevään aikana. Työtä ohjaa Kuopion alueen työvaliokunta. Sen rinnalla toimii kuntien edustajista koostuva työryhmä, jossa on mukana edustajat myös seudullisesta palveluryhmästä, Pohjois-Savon liitosta ja ELYkeskuksen ympäristön sekä liikenteen yksiköistä. Rakennemallityön valmistumista voi seurata www-sivuilta seuraavasta linkistä:

8 kaavoitusohjelma (14) 4.3 Yleiskaavoitus Vuoden 2011 aikana Siilinjärvellä käynnistettiin yleiskaavoitusta. Tavoitteena on saada oikeusvaikutteiset yleiskaavat koko kuntaan mahdollisimman nopeasti ohjaamaan asemakaavojen laatimista. Kiireisimpinä töinä on aloitettu taajamien yleiskaavoitus, joiden valmistuttua siirrytään maaseutualueiden kaavoitukseen. Yleiskaavoitusta on jatkettu myös käynnissä olleiden kaavojen osalta Kevättömällä ja harjualueella. Vuoden 2012 tavoitteena on saada ensimmäiset yleiskaavat valmiiksi ja täydennettyä selvityksiä tulevia yleiskaavoja varten. Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu Kuntarakennemalli yleiskaavoituksen pohjaksi Jatkotyönä seudulliselle rakennemallille on valmisteltu oikeusvaikutuksetonta kuntarakennemallia, kunnan kehityssuunnitelmaa, jossa määritellään kunnan kehittymisen päälinjat tarkemmin yleiskaavoituksen pohjaksi. Alueittain määritellään mm. asumisen volyymi, palvelujen sijoittuminen ja elinkeinoelämän eri osa-alueet. Palvelu-, liikenne ja, kunnallisteknisten verkostojen selvitys on rakennemallin taustalla. Rakennemalli ohjaa kunnan maanhankintaa. Tavoitteena on, että kunnanhallitus hyväksyy kuntarakennemallin valtuustokausittain. Hyväksytty rakennemalli on ohjeena yleiskaavojen laatimiselle. 1. Kevätön-Pyylammen yleiskaava Kevättömälle on perustettu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan perustuen viisi luonnonsuojelualuetta järven arvokkaimmille linnustoalueille. Yleiskaavalla pyritään osoittamaan linnustonsuojelun kannalta huomioitavat rannat ja muille rannan osille rakentaminen ja muut käyttötarpeet. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä Yleiskaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville lisäselvitysten valmistuttua kesän 2012 aikana. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja kaavan laatija Antti Karvonen MA-arkkitehdit Oy 2. Siilinjärvi Maaninka harjualueen yleiskaava Siilinjärvi-Maaninka harjujaksolle laaditaan yleiskaava kuntien yhteistyönä. Tavoitteena on turvata betonituoteteollisuuden ja maanrakennusalan raaka-ainehuolto ja sovittaa se yhteen maiseman, luonnon ja pohjavesien suojelun, maa- ja metsätalouden sekä luonnon virkistyskäytön vaatimuksien kanssa.

9 kaavoitusohjelma (14) Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä Vuoden aikana laaditaan lausunnoissa esille nousseet lisäselvitykset (mm. pohjavesi, luonto ja kulttuurihistoriallinen selvitys). Yleiskaavatyön ehdotusvaiheen nähtävillä pito ajoittuu vuoden 2012 syksyyn. Kaava laaditaan yhdessä, molempien kuntien hyväksyessä yleiskaavan omalta osaltaan. Tarvittavan ohjausvaikutuksen saavuttamiseksi kaava hyväksytään oikeusvaikutteisena. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja kaavan laatija Jorma Harju Pöyry Oy 3. Etelä-Siilinjärven yleiskaava Yleiskaava-alue käsittää Jännevirran, Toivalan, Vuorelan ja Paasisalon alueet. Kaavatyössä tutkitaan ja osoitetaan vuoteen 2025 saakka asemakaavoitettavat uudet asunto- ja työpaikka-alueet sekä nykyisten asemakaava-alueiden täydennysrakentamismahdollisuudet. Yleiskaavan luonnos oli nähtävillä keväällä Luonnoksen jälkeen täydennetään lähtötietoja ja selvitetään mielipiteissä ja lausunnoissa esiin tulleita seikkoja. Kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä Yhteyshenkilö: Iivo Vänskä 4. Kirkonkylän yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavoitus käynnistettiin 2011 helmikuussa. Yleiskaavaan kuuluvat keskustan asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaavassa ratkaistaan myös lentoaseman pohjoisten melualueiden tuleva maankäyttö. Yleiskaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilöt: Iivo Vänskä ja Timo Nenonen 5. Kuuslahden ja Juurusveden yleiskaava Rantayleiskaavoitusta varten on tehty kattavat luontoselvitykset. Rantojen yleiskaavoitus on tarkoitus viedä läpi kolmessa vaiheessa Juurusvedeltä alkaen. Kuuslahdessa on tehty 2010 valmistunut rakennuspaikkaselvitys, joka perustui mittaviin selvityksiin. Juurusveden rantayleiskaavoitus ja Kuuslahden kyläalueen yleiskaavoitus käynnistetään yhtenä kaavatyönä välittömästi Kevättömän ja harjualueen yleiskaavoituksen valmistuttua. Yaran tehdas- ja kaivosalueen mukaan ottamisesta kaavaan käydään vielä neuvotteluja. Yhteyshenkilöt: Iivo Vänskä ja Timo Nenonen Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen

10 kaavoitusohjelma (14) 4.4 Asemakaavoitus 2012 Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata monipuolinen rakennuspaikkatarjonta asumiseen, yritystoimintaan ja palveluihin. Vuonna 2012 riittää runsaasti työtä kaikilla osa-alueilla. Asumiseen suunnitellaan uusia pien- ja kerrostaloalueita. Yritystoimintaan valmistuu kaupan rakennuspaikkoja. Myös pienyritystontteja pyritään suunnittelemaan. Julkisten palveluiden kaavoitusta on käynnissä koulu-, päiväkoti- sekä vanhus- ja erityispalveluasumisen rakentamiseen. Asemakaavoituksen etenemisen kannalta suurimpana haasteena on saada yleiskaavoitus etenemään, jotta raskaista yleiskaavallisista erillisselvityksistä päästään ja saadaan resursseja varsinaiselle kaavatyölle. Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet 1. Keskuskortteli Virkistysuimala-Fontanellan viereen on valmistumassa aikanaan rakentamatta jääneen hotellirakennuksen sekä vähittäistavarakaupan suuryksikön asemakaava. Kaavassa päivitetään osittain myös muita korttelialueen merkintöjä. Asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maaliskuussa Kaava tuli lainvoimaiseksi Yhteyshenkilöt: Riikka Leskinen ja yritysasioissa Heikki Simonen 2. Päivärinne Siilinkoski Siilinjoen itäpuolelle Nilsiäntien varteen tutkitaan liikerakennuspaikan sijoittamista. Sen eteläpuolelle Leppäkaarteentien ja joen väliin varataan alueita kerros- ja rivitaloasumiselle. Kaavatyö on tullut vireille joulukuussa 2011 ja asemakaava on ollut luonnoksena nähtävillä. Kaupan ja kaavamuutosalueiden osalta kaava on valmistumassa aikaisemmin. Siilinjoen varren ja asuinalueiden osalta kaavaa jatketaan mahdollisimman pian selvityksien ja riittävien yleiskaavallisten tarkastelujen valmistuttua. Yhteyshenkilö: Riikka Leskinen

11 kaavoitusohjelma (14) 3. Asemanseutu Asematien varteen ja Siilinlahden rantaan tutkitaan asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Asematien varressa asuinkerrostalot sijoittuisivat vanhojen huonokuntoisten liikerakennusten paikalle ja Siilinlahden pohjassa uimarannan länsipuolelle rannan ja koulun väliin. Myös kaavoittamaton ratapiha sen ympäristön rakentamisineen on tarkoitus ratkaista kaavassa. Kaavatyö on tarkoitus käynnistää vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen 4. Risuharju Nykyisten ammatti- ja aikuisopiston ja vanhustentalojen alueen rakennuskanta on tulossa elinkaarensa päähän. Aluetta tutkitaan julkisiin palveluihin ja palveluasumiseen soveltuvana laajempana kokonaisuutena ns. seniorikampuksena. Kaavamuutostyö käynnistetään koko alueen luonnossuunnittelun valmistuttua. Yhteyshenkilö Riikka Leskinen 5. Panninniemi Panninniemeen on laadittu useita asemakaavoja ja 2000-luvuilla. Kunta osti Panninniemestä lisää maata vuonna Vuoden 2012 aikana on tarkoitus laatia omakotipainotteinen asemakaava Panninnemen länsiosaan. Samassa kaavatyössä tarkistetaan rakentamatta jääneiden osaalueiden asemakaavojen ajantasaisuus. Yhteyshenkilö Erja Soranta 6. Hamulan /Harjamäen koulu Hamulan koulu on päätetty rakentaa uudisrakennuksena uuteen paikkaan Harjamäkeen. Rakennuspaikaksi valitulle alueelle laaditaan asemakaava vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilö Erja Soranta 7. Kasurila Kasurilan kaavoitus jatkuu Kasurilan 3:n eteläisen osan asemakaavatyöllä koulun alueen ympäristössä. Vuoden 2012 aikana tehdään tarvittavia selvityksiä mm. Viitosen ja koulun alueen liikennejärjestelyistä ja uuden päiväkodin hankkeesta. Viitosen viereistä peltoaluetta tutkitaan pientaloasumiseen ja alueen nykyiset toiminnot selvitetään ja osoitetaan asemakaavassa. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Yhteyshenkilö Erja Soranta 8. Pyöreenlahti Kuva 7 Kasurilan asemakaava Etelä-Siilinjärven seuraava pientaloalue sijoittuu Viitosen varteen metsäkoulua vastapäätä, josta kunta hankki maata Vuoden 2012 aikana alueen kaavoitusta valmistellaan ja tehdään tarvittavia selvityksiä mm. liikennemelusta, luontoarvoista ja maaperästä. Tavoitteena on saada alue käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja Erja Soranta 9. Vuorelan keskusta Vuorelan palvelukeskuksen pohjoispuolella olevan virkistysalueeksi merkityn metsäalueen mahdollisesta muuttamisesta päivittäistavarakaupan rakennuspaikaksi käynnistetään asemakaavatyö vuoden 2012 alkupuolella, kun tarvittavat esisuunnitelmat on hyväksytty. Kaavaan osoitetaan myös alueella toimiva ekopiste (hyötyjätteiden keräyspiste) ja nykyisen kaavan mukainen palvelurakennuksen rakennuspaikka. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja Riikka Leskinen

12 kaavoitusohjelma (14) 10. Tietäjäntie Toivalan teollisuusalueella, Tietäjäntiellä, laadittiin kaavamuutos, jossa yksi suuri yritysrakennuspaikka jaettiin viideksi pienemmäksi. Asemakaavan muutoksella pyrittiin parantamaan yritysrakennuspaikkojen menekkiä ja toteuttamiskelpoisuutta. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maaliskuussa 2012, jonka jälkeen se tuli lainvoimaiseksi Alue on toteutettavissa heti kaavan valmistuttua. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja yritysasioissa Heikki Simonen Kuva 8 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet 4.5 Ranta-asemakaavat 11. Paasisalo Ranta-asemakaavan muutos sijoittui Paasisalon ranta-asemakaavan alueelle. Muutoksella maanomistajat pyrkivät ajantasaistamaan rakennusoikeuden ja kerrosluvun määräyksiä nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi. Ranta-asemakaavaa (maanomistajan kaava) ei muutettu asemakaavaksi (kunnan kaava), koska vesihuollon ja katuverkoston rakentamisvelvoitteet olisivat siirtyneet tällöin kunnalle. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maaliskuussa 2012, jonka jälkeen se tuli lainvoimaiseksi Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja kaavan laatija Timo Leskinen FCG

13 kaavoitusohjelma (14) 4.6 Maaseuturakentaminen Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa pääpiirteittäin esitetty maaseuturakentamisen edullisuusvyöhyketarkastelu sekä vyöhykkeet ja mitoitus määritellään tarkemmin erikseen laadittavassa hajarakentamisen mitoitustarkastelussa. Suunnittelutarvealueet päivitetään vastaamaan nykytilannetta vuoden 2012 aikana laadittavassa rakennusjärjestyksessä. 4.7 Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa laaditaan maanhankinnan, kaavoituksen ja maanluovutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyössä maapolitiikan ja kaavoituksen kesken laadittava ohjelma on tarkoitus laatia vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilöt ovat Juha Elomaa ja Timo Nenonen. Rakennusjärjestyksen uusiminen Kunnan rakennusjärjestystä päivitetään vastaamaan paremmin naapurikuntien määräyksiä. Uusi rakennusjärjestys on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilö on rakennustarkastaja Jukka Laukkanen. Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisessa on muutettu aiempaa käytäntöä on siten, että uusille asuntoalueille ohjeet laaditaan jo kaavatyön aikana. Rakentamisohjeet täsmentävät asemakaavamääräyksiä sekä rakennusjärjestystä. Omakotirakennuspaikan saaneille järjestetään rakentajailta alueittain. Kunnalla ei ole vapaana tällä hetkellä yhtään omakotirakennuspaikkaa. Loppusyksystä 2012 Panninniemen uudelta alueelta tulee jakoon noin 20 omakotirakennuspaikkaa, mikäli kaava valmistuu suunnitellusti. Maastomittaukset Kunnan mittausryhmä tekee vuoden kuluessa kaavoitukseen ja kiinteistönmuodostukseen liittyviä mittaustöitä sekä maaperäselvityksiä eri alueilla. Yhteyshenkilö on paikkatietoteknikko Pekka Tuominen. Tiesuunnitelmat Valtatien 5 välin Siilinjärvi - Pöljä yleissuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2010 lopulla. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa tiesuunnitelmien tekeminen lopullista hanketta varten. Hyväksymispäätöstä ei ole vielä tehty päätöstä, eikä aloittamisesta tai rahoituksen aikataulusta ole tietoa. Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Raimo Kaikkonen. Ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) YVA-hankkeita ei ole vireillä.

14 kaavoitusohjelma (14) 5. MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Timo Nenonen kaavoituspäällikkö maakuntakaavat - yleiskaavat - asemakaavat Juha Elomaa vs. maankäyttöinsinööri maapolitiikka - rakennuspaikat ja sopimukset Iivo Vänskä yleiskaava-arkkitehtiarkkitehti yleiskaavat Pekka Tuominen paikkatietoteknikko paikkatieto - kartat, mittaus Erja Soranta kaavasuunnittelija asemakaavat Juhani Heiskanen paikkatietosuunnittelija suunnitteluohjelmistot - paikkatieto - kartat Riikka Leskinen kaavasuunnittelija asemakaavat Jouko Hyttinen paikkatietovalmistelija paikkatieto - mittaus -rakentajan kartta-aineistot Mirja Ropponen kaavavalmistelija kaava-asiakirjatasiakirjat - kaava- ja karttaotteet Tarja Risto stereokartoittaja pohjakartat - stereomittaus Tarja Kuvaja tonttisihteeri rakennuspaikat - kaava- ja karttaotteet Oiva Ollikainen toimistoinsinööri suunnittelutarveratkaisut - poikkeamisluvat -maa-ainesluvat