Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2013 Kaavoituskatsaus KH , liite 1

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2013 Kaavoituskatsaus 2013 KH , liite 1

2 kaavoitusohjelma (14) Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtökohdat Kuntarakenne Kaavoitustilanne Rakennuspaikkavaranto Asuminen Elinkeinot Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavat Maaseuturakentaminen Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön yhteystiedot Kuvaluettelo Kuva 1 Kaavoituksen kulku... 3 Kuva 2 Kaavoitetut alueet... 5 Kuva 3 Kaavahierarkia... 7 Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu... 8 Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen... 9 Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet ja asemakaava-alue Kuva 7 Kasurilan asemakaava Kuva 8 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet ja asemakaava-alue... 12

3 kaavoitusohjelma (14) 1. JOHDANTO Kaavoitusohjelmassa /-katsauksessa määritellään Siilinjärven kunnan maankäytön suunnittelun toimintaohjelma vuodelle Kaavoitusohjelma perustuu kuntastrategiassa ja maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa määriteltyihin päälinjauksiin. Ohjelman tavoitteena on priorisoida maankäytön suunnittelun osa-alueet ja kohteet sekä aikatauluttaa kiireellisyysjärjestykseen lähitulevaisuuden kaavoitushankkeet. Kohteiden aikataulutus on tavoitteellinen, koska kaavoittamisen kulkuun vaikuttavat tekijät eivät ole suunnitteluvaiheessa vielä kaikilta osin tiedossa. Kiireellisiä, aikatauluun vaikuttavia kaavatöitä saattaa tulla myös ohjelman ulkopuolelta. Kaavoitusohjelma sisältää yleis- ja asemakaavatöiden sekä muiden maankäytön suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lähivuosien maankäytön suunnittelun painopistealueina ovat monipuolisen ja vetovoimaisen asumisen rakennuspaikkatarjonnan mahdollistaminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Yleiskaavoituksella pyritään luomaan edellytykset kasvustrategian toteutumiselle ja kaavavarannon lisäämiselle asemakaavoituksen keinoin. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan maanhankintaa. Kuva 1 Kaavoituksen kulku

4 kaavoitusohjelma (14) 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntarakenne Väestö Siilinjärven väkiluku oli vuoden 2012 joulukuun lopussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 110 henkilöä eli n. 0,5 prosenttia luvulla väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,7 % vuodessa. Kuntastrategian määrittelemä väestökasvun tavoite 0,7-1 % vuotuisesta kasvusta edellyttää uusien kilpailukykyisten ja vetovoimaisten asunto- ja työpaikka-alueiden jatkuvaa tarjontaa sekä kirkonkylässä että Etelä-Siilinjärvellä. Asukkaista henkilöä, joka on 69 % koko väestöstä, asuu asemakaavoitetulla alueella taajamissa Kirkonkylässä ja Toivala-Vuorelassa. Elinkeinotoiminta Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Yrityksiä Siilinjärvellä on noin Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betonituoteteollisuus, konepajateollisuus sekä matkailu. Siilinjärvellä toimivat Kuopion lentoasema ja Yaran kaivos vaikuttavat ja rajoittavat maankäyttöä ympärillä olevien laajojen melu- ja suoja-alueidensa vuoksi. Vuonna 2012 syntyi uusia työpaikkoja yhteensä 198 kpl. Viime vuosina ovat kasvaneet erityisesti kaivostoiminta, yhteiskunnalliset palvelut ja rakentaminen. Hoiva-ala jatkanee lähivuosina edelleen jyrkkää kasvuaan, samoin kuin erikoiskaupan ala. Työttömyysaste on säilynyt Siilinjärvellä maakunnan alhaisimpana 7 8 %:n välillä. Kuluvan vuoden lopulla sen arvioidaan olevan 6 7 %:n luokkaa. Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu ja vesihuolto Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa, kuljetus, majoitus Informaatio, rahoitus, kiinteistöala ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut Tuntematon Yhteensä

5 kaavoitusohjelma (14) 2.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavat Maakuntakaavoituksesta Pohjois-Savossa vastaa Pohjois-Savon liitto. Siilinjärven kunnan alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja Pohjois-Savon maakuntakaava joka vahvistettiin Yleiskaavat Siilinjärven yleiskaavat ovat pääasiassa oikeusvaikutuksettomia, ohjaavia yleiskaavoja, joita ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Ainoa oikeusvaikutteinen yleiskaava on Jännevirran osayleiskaava, jonka Joensuuntien pohjoispuolinen osa on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Asemakaavat Kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamat ovat pääasiassa asemakaavoitettuja. Vanhin voimassa oleva asemakaava on vuodelta Ennen vuotta 2000 vahvistetut rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voimassa asemakaavoina. Vuoden 2012 lopussa asemakaavoitettua aluetta oli kaikkiaan hehtaaria. Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavoja on voimassa Paasisalossa, Kuivaniemellä ja Kehvonsalossa. Kuva 2 Kaavoitetut alueet

6 kaavoitusohjelma (14) 3. RAKENNUSPAIKKAVARANTO 3.1 Asuminen Vuoden 2010 lopussa kunnassa oli asuntoa, joista vakituiseen asumiseen käytettiin asuntoa. Asuntojen huoneistopinta-ala oli m². Asukasta kohti pinta-alaa oli 39,5 m² kaikki asunnot mukaan luettuina. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 90,1 m² ja vakituisesti asuttujen 91,1 m². Asuntokunnan keskikoko oli 2,43 henkilöä. Vuonna 2012 kunnassa valmistui 147 asuntoa, joista omakotitaloissa oli 72, rivitaloissa 24 ja kerrostaloissa 51. Keskimäärin 2000-luvulla on valmistunut 72 omakotitalo-, 27 rivitalo- ja 31 kerrostaloasuntoa vuodessa. Kerrostalorakennuspaikat Väestön ikääntyessä on tarvetta palvelujen lähellä sijaitsevaan kerrostaloasumiseen. Kirkonkylässä on valmistunut lähivuosina kaksi asemakaavaa: Himalan kortteliin rakennuspaikat neljälle asuinkerrostalolle purettavien liikekiinteistöjen tilalle sekä Viinamäkeen rakennuspaikka kahdelle asuinkerrostalolle vanhojen omakotitalojen paikalle, joista viimeiset kohteet valmistuivat vuonna Päivärinteen ja Risuharjun luonnoksena nähtävillä olleissa asemakaavassa on muutamia kerrostalojen rakennuspaikkoja. Vuorelassa on rakentamattomia kerrostalorakennuspaikkoja Sandelsinpuistossa ja Virtasalmen rannassa. Niiden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Asemakaavoitettuja kerrostalorakennuspaikkoja on riittävästi täyttämään asuntotarve vuoteen 2015 asti Etelä-Siilinjärvellä. Uusien kerrostalorakennuspaikkojen sijoittumista on tutkittava yleiskaavassa sekä Etelä-Siilinjärvelle että kirkonkylälle, jonka jälkeen niiden asemakaavoitus on käynnistettävä mahdollisimman pian. Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakennuspaikat Kaavoitettuja rivitalorakennuspaikkoja on tarjolla kirkonkylässä mm. Päivärinteellä, Simonsalossa noin 70 asunnon verran. Etelä-Siilinjärvellä ei ole vapaita rivitalojen rakennuspaikkoja. Palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevista rivitalorakennuspaikoista on kysyntää. Omakotitalorakennuspaikat Omakotirakennuspaikkatarjonta nykyisillä Haaparinteen, Harjamäen ja Kasurilan asemakaavaalueilla on loppumassa. Vain muutamia varattuja rakennuspaikkoja saattaa tulla uudelleen jakoon. Kesän 2013 rakentajille jaetaan rakennuspaikkoja Panninniemeen valmistuneelta asemakaavaalueelta. Etelä-Siilinjärveltä seuraavat omakotirakennuspaikat saadaan jakoon vuonna 2014 tai 2015 valmisteilla olevalta Pyöreänlahden asemakaava-alueelta Viitosen varrelta. 3.2 Elinkeinot Vapaita rakentamiskelpoisia tuotantotoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja on pääasiassa Rissalassa n. 6 ha, ja Nilsiän tien läheisyydessä Jukolan teollisuusalueella n. 3 ha. Näiden lisäksi on kaavoitettuja, mutta erittäin vaikeasti rakennettavia rakennuspaikkoja, Jukolassa, Toivalassa ja Radantauksella yhteensä runsas 10 ha. Kaupan ja liiketoiminnan käyttöön soveltuvia rakennuspaikkoja on hyvin vähän. Näiden osalta asemakaavoitus on yleensä toteutettu hankekohtaisesti mittatilaustyönä. Elinkeinotoiminnan rakennuspaikkareservi on tällä hetkellä kriittisen pieni. Tarpeet kohdistuvat ennen kaikkea Toivalaan, sekä vanhan 5-tien varrelle, mutta lähivuosina myös keskustaajamaan. 3.3 Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Kokonaisuudessaan kunnan rakennuspaikkareservi on äärettömän niukka. Eri tarpeisiin asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja on jäljellä vain muutamia. Asuntorakentamista varten laaditut asemakaavat ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti tai jopa nopeammin. Asema- ja yleiskaavoituksessa on edettävä lähivuosina ripeästi ja rinnatusten, jotta rakennuspaikkoja pystytään jakamaan asunto- ja yritysrakentamiseen.

7 kaavoitusohjelma (14) 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2013 Ajantasaista tietoa Siilinjärvellä vireillä olevista kaavahankkeista ja niiden käsittelyvaiheesta saa kunnan internet-sivuilta osoitteessa: Kuva 3 Kaavahierarkia 4.1 Maakuntakaava Pohjois-Savossa on vireillä tuulivoimavaihemaakuntakaava, joka oli ehdotuksena nähtävillä vuodenvaihteessa Siilinjärvelle ei kohdistu potentiaalisia tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa päivitetään Kuopion lentoaseman melualue vuonna 2010 tehdyn lentomeluselvityksen mukaiseksi. Tuulivoimamaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa kesällä Yhteyshenkilö Pohjois-Savon liitossa on maakuntainsinööri Jouko Kohvakka, puh Vireillä on myös kaupan vaihemaakuntakaava, jonka laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn piiriin siirtymäajan ( ) jälkeen. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä lausuntoja ja mielipiteitä varten Tavoitteena on, että kaupan maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa keväällä 2015, jonka jälkeen se lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yhteyshenkilö Pohjois-Savon liitossa on kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki, puh

8 kaavoitusohjelma (14) 4.2 Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Rakennemalli Loikka 2030 on Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä yhdyskuntarakenteen muulle kehittämiselle. Rakennemallityö hyväksyttiin seudun kuntien kunnanvaltuustoissa syksyn 2012 aikana. Mallin toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisessa työryhmässä (MAL-työryhmä). 4.3 Yleiskaavoitus Vuosien aikana Siilinjärvellä käynnistettiin yleiskaavoitusta. Tavoitteena on saada oikeusvaikutteiset yleiskaavat koko kuntaan mahdollisimman nopeasti ohjaamaan asemakaavojen laatimista. Kiireisimpinä töinä ovat taajamayleiskaavat, joiden valmistuttua siirrytään maaseutualueiden kaavoitukseen. Yleiskaavoitusta on jatkettu myös käynnissä olleiden kaavojen osalta Kevättömällä ja harjualueella. Vuoden 2013 tavoitteena on saada ensimmäiset yleiskaavat valmiiksi, täydennettyä selvityksiä tulevia yleiskaavoja varten ja käynnistää ranta- ja maaseutualueiden yleiskaavoitus Kuuslahden ja Juurusveden suunnalla. Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu Kuntarakennemalli yleiskaavoituksen pohjaksi Jatkotyönä seudulliselle rakennemallille on valmisteltu oikeusvaikutuksetonta kuntarakennemallia, kunnan kehityssuunnitelmaa, jossa määritellään kunnan kehittymisen päälinjat yleiskaavoituksen pohjaksi. Alueittain määritellään mm. asumisen volyymi, palvelujen sijoittuminen ja elinkeinoelämän eri osa-alueet. Palvelu-, liikenne- ja, kunnallisteknisten verkostojen selvitys on rakennemallin taustalla. Rakennemalli ohjaa kunnan maanhankintaa. Tavoitteena on, että kunnanhallitus hyväksyy kuntarakennemallin valtuustokausittain. 1. Kevätön-Pyylammen yleiskaava Kevättömälle on perustettu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan perustuen viisi luonnonsuojelualuetta järven arvokkaimmille linnustoalueille. Yleiskaavalla pyritään osoittamaan linnustonsuojelun kannalta huomioitavat rannat ja muille rannan osille rakentaminen ja muut käyttötarpeet. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä Yleiskaavaehdotus on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kevään 2013 aikana. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen

9 kaavoitusohjelma (14) 2. Siilinjärvi Maaninka harjualueen yleiskaava Siilinjärvi-Maaninka harjujaksolle laaditaan yleiskaava kuntien yhteistyönä. Tavoitteena on turvata betonituoteteollisuuden ja maanrakennusalan raaka-ainehuolto ja sovittaa se yhteen maiseman, luonnon ja pohjavesien suojelun, maa- ja metsätalouden sekä luonnon virkistyskäytön vaatimuksien kanssa. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä Vuoden aikana on laadittu lausunnoissa esille nousseet lisäselvitykset (mm. pohjavesi, luonto ja kulttuurihistoriallinen selvitys). Yleiskaavatyön ehdotusvaiheen nähtävillä pito ajoittuu vuoden 2013 kevääseen. Kaava laaditaan yhdessä, molempien kuntien hyväksyessä yleiskaavan omalta osaltaan. Tarvittavan ohjausvaikutuksen saavuttamiseksi kaava hyväksytään oikeusvaikutteisena. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja kaavan laatija Jorma Harju Pöyry Oy 3. Etelä-Siilinjärven yleiskaava Yleiskaava-alue käsittää Jännevirran, Toivalan, Vuorelan ja Paasisalon alueet. Kaavatyössä tutkitaan ja osoitetaan vuoteen 2025 saakka asemakaavoitettavat uudet asunto- ja työpaikka-alueet sekä nykyisten asemakaava-alueiden täydennysrakentamismahdollisuudet. Yleiskaavan luonnos oli nähtävillä keväällä Luonnoksen jälkeen täydennetään lähtötietoja ja selvitetään mielipiteissä ja lausunnoissa esiin tulleita seikkoja. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä Yhteyshenkilö: Saija Kärkkäinen 4. Kirkonkylän yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavoitus käynnistettiin 2011 helmikuussa. Yleiskaavaan kuuluvat keskustan asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaavassa ratkaistaan myös lentoaseman pohjoisten melualueiden tuleva maankäyttö. Yleiskaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen 5. Kuuslahden ja Juurusveden yleiskaava Rantayleiskaavoitusta varten on tehty kattavat luontoselvitykset. Rantojen yleiskaavoitus on tarkoitus viedä läpi kolmessa vaiheessa Juurusvedeltä alkaen. Kuuslahdessa on tehty 2010 valmistunut mittaviin selvityksiin perustuva rakennuspaikkaselvitys, jota voidaan hyödyntää yleiskaavoituksessa. Juurusveden rantayleiskaavoitus ja Kuuslahden kyläalueen yleiskaavoitus käynnistetään yhtenä kaavatyönä välittömästi Kevättömän ja harjualueen yleiskaavoituksen valmistuttua. Yaran tehdas- ja kaivosalueen mukaan ottamisesta kaavaan käydään vielä neuvotteluja. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen

10 kaavoitusohjelma (14) 4.4 Asemakaavoitus 2013 Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata monipuolinen rakennuspaikkatarjonta asumiseen, yritystoimintaan ja palveluihin. Vuonna 2013 riittää edelleen runsaasti kaavatyötä kaikilla osa-alueilla. Asumiseen suunnitellaan uusia pien- ja kerrostaloalueita kaavavarannon kartuttamiseksi. Pienyritystontteja pyritään suunnittelemaan asuntoalueiden läheisyyteen ja yhteyteen esim. liikennemelun vuoksi asumiseen soveltumattomille alueen osille. Yritys- ja teollisuustontteja kaavoitetaan liikenteellisesti hyvin saavutettaville paikoille. Julkisten palveluiden kaavoitusta on käynnissä koulu-, päiväkoti- sekä vanhus- ja erityispalveluasumisen rakentamiseen. Asemakaavoituksen etenemisen kannalta suurimpana haasteena on saada yleiskaavoitus etenemään myös kirkonkylän alueella, jotta raskaista yleiskaavallisista erillisselvityksistä päästään ja saadaan resursseja kohdistettua varsinaiselle kaavatyölle. Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet ja asemakaava-alue 1. Päivärinne Siilinkoski Siilinjoen itäpuolella Nilsiäntien varressa jatketaan asemakaavoitusta asumisen osalta. Leppäkaarteentien ja joen väliin tutkitaan alueita kerros- ja/tai rivitaloasumiselle. Kaavatyö on tullut vireille joulukuussa 2011 ja on ollut luonnoksena nähtävillä. Kaupan sekä kaavamuutosalueiden osalta asemakaava valmistui kesällä Asemakaavaehdotus valmistuminen ajoittuu Kirkonkylän yleiskaavaluonnoksen nähtävillä pidon jälkeen.. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen

11 kaavoitusohjelma (14) 2. Asemanseutu ja Siilinlahden ranta Asematien varteen ja Siilinlahden rantaan tutkitaan asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Asematien varressa asuinkerrostalot sijoittuisivat vanhojen huonokuntoisten liikerakennusten paikalle ja Siilinlahden pohjassa uimarannan länsipuolelle rannan ja koulun väliin. Täydennysrakentamista tutkitaan lisäksi entisen pappilan lähialueella sekä toteutumattomalla yleisten rakennusten korttelialueella Siilinpääntien varrella. Myös kaavoittamaton ratapiha sen ympäristön rakentamisineen on tarkoitus ratkaista kaavassa. Kaavatyö käynnistyy vuoden 2013 alussa. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen ja Ulla-Maija Oikarinen 3. Risuharju Nykyisten ammatti- ja aikuisopiston ja vanhustentalojen alueen rakennuskanta on tulossa elinkaarensa päähän. Aluetta tutkitaan julkisiin palveluihin ja palveluasumiseen soveltuvana laajempana kokonaisuutena ns. seniorikampuksena. Alueelle sijoittuu myös tavanomaista rakentamista. Kaavaluonnos valmistui vuoden 2012 lopussa. Ennen ehdotuksen valmistumista tulee alueella tehdä lisäselvityksiä mm. tärinän ja maaperän puhtauden osalta. Yhteyshenkilö: Ulla-Maija Oikarinen 4. Kasurila Kasurilan kaavoitus jatkuu Kasurilan 3:n eteläisen osan asemakaavatyöllä koulun alueen ympäristössä. Viitosen ja koulun alueen liikennejärjestelyistä ja uuden päiväkodin hankkeesta on tehty selvityksiä. Viitosen viereistä peltoaluetta tutkitaan pientaloasumiseen ja alueen nykyiset toiminnot selvitetään ja osoitetaan asemakaavassa. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Rakennuspaikkojen jakamisen ajoittamiseen vaikuttavat koulun ja päiväkodin tilakysymykset. Yhteyshenkilö Erja Soranta Kuva 7 Kasurilan asemakaava 5. Pyöreänlahti Etelä-Siilinjärven seuraava pientaloalue sijoittuu Viitosen varteen Toivalan metsäkoulua vastapäätä, josta kunta hankki maata vuonna Alueelle tutkitaan omakoti- ja rivitalorakentamisen lisäksi pienyrityksien rakennuspaikkoja. Alueen kaavoitusta on valmisteltu vuoden 2012 aikana. Tarvittavia selvityksiä tehdään ja alueen suunnittelua jatketaan vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada alue käyttöön viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Yhteyshenkilö: Erja Soranta 6. Vuorelan keskusta Vuorelan palvelukeskuksen laajentaminen pohjoispuolella olevalle virkistysalueelle käynnistettiin syksyn 2012 aikana. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2012 lopulla. Alueelle suunnitellaan päivittäistavarakaupan rakennuspaikkaa. Kaavaan osoitetaan myös nykyisen kaavan mukainen palvelurakennuksen rakennuspaikka ja alueella toimiva ekopiste (hyötyjätteiden keräyspiste). Kaavan on tarkoitus valmistua kesään 2013 mennessä. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen 7. Ranta-Toivalan tien varsi Ranta-Toivalan tien varressa on rakentunutta yritys- ja teollisuusaluetta, jolle laadittavassa ensimmäisessä asemakaavassa tutkitaan alueen nykyinen tilanne ja mahdolliset täydennysrakentamiskohteet. Kaavoituksella pyritään lisäämään yritysrakennuspaikkojen tarjontaa liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Hanke käynnistetään esiselvityksien jälkeen, joko omana kaavatyönään tai osana laajempaa Joensuuntien varren kaavoitusta. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja yritysasioissa Heikki Simonen

12 kaavoitusohjelma (14) 8. Rissalan yritysalueen laajentaminen Rissalan yrityspuiston rakennuspaikkojen rakentuessa, elinkeinotoiminnalle suunnattua yritysaluetta laajennetaan Joensuuntien varressa. Vt 9:n melualueelle tutkitaan olemassa olevan asuntoalueen läheisyyteen soveltuvaa yritysrakentamista. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja yritysasioissa Heikki Simonen Kuva 8 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet ja asemakaava-alue 4.5 Ranta-asemakaavat Kunnassa ei ole vireillä ranta-asemakaavahankkeita. 4.6 Maaseuturakentaminen Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa hyväksyttiin maaseuturakentamisen edullisuusvyöhykkeet. Vyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään tarkemmin erikseen laadittavassa hajarakentamisen mitoitustarkastelussa. Suunnittelutarvealueet tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta vuoden 2013 aikana valmistuvassa rakennusjärjestyksessä.

13 kaavoitusohjelma (14) 4.7 Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa laaditaan maanhankinnan, kaavoituksen ja maanluovutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Maapolitiikan ja kaavoituksen tulosalueella yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa laadittava ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Yhteyshenkilöt ovat Juha Elomaa, Heikki Pietikäinen ja Timo Nenonen. Rakennusjärjestyksen uusiminen Kunnan rakennusjärjestystä päivitetään vastaamaan paremmin naapurikuntien määräyksiä. Uusi rakennusjärjestys on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Yhteyshenkilö on rakennustarkastaja Jukka Laukkanen. Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisessa on muutettu aiempaa käytäntöä siten, että uusille asuntoalueille ohjeet hyväksytään asemakaavatyön yhteydessä. Rakentamisohjeet täsmentävät asemakaavamääräyksiä sekä rakennusjärjestystä. Maastomittaukset Kunnan mittausryhmä tekee vuoden kuluessa kaavoitukseen ja kiinteistönmuodostukseen liittyviä mittaustöitä sekä maaperäselvityksiä eri alueilla. Siilinjärven kunta siirtyi alkaen käyttämään uusia kansallisia tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmiä. Uutena korkeusjärjestelmänä on N2000 ja koordinaattijärjestelmänä ETRS-GK28. Yhteyshenkilö on paikkatietoteknikko Pekka Tuominen. Tiesuunnitelmat Kt 75 Kemiran (nyk. Yara) liittymäjärjestelyt Yaran tehtaan ja louhoksen välille suunniteltu eritasoratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta niin tehtaan sisällä kuin kantatielläkin. Nykyinen kantatien nelihaaraliittymä muutetaan eritasoliittymäksi. Tiesuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2012 lopulla. Hankkeen toteuttamisen aikataulusta ei ole tehty päätöstä. Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Timo Särkkä, puh Vt 5 Siilinjärvi- Pöljä Valtatien 5 välin Siilinjärvi - Pöljä yleissuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2010 lopulla. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa tiesuunnitelmien tekeminen lopullista hanketta varten. Hyväksymispäätöstä ei ole vielä tehty päätöstä, eikä aloittamisesta tai rahoituksen aikataulusta ole tietoa. Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Raimo Kaikkonen, puh Ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) Yara Suomi Oy kaavailee Siilinjärven kaivoksen sivukivialueiden laajentamista. Yhtiön mukaan kaivoksen nykyiset sivukivialueet ovat täyttymässä ja kaivostoiminnan jatkaminen nykyisessä laajuudessaan edellyttää sivukivien sijoitusalueiden laajentamista. Arviointimenettely käynnistetään helmikuussa Itse arviointityö toteutetaan arviointiohjelman ja siitä saatavan palautteen perusteella vuoden 2013 aikana. Yhteyshenkilöt: Yara Suomi Oy, Jouni Torssonen, puh Ramboll Finland Oy, Niko Karjalainen, puh Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen, puh

14 kaavoitusohjelma (14) 5. MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Timo Nenonen kaavoituspäällikkö maakuntakaavat - yleiskaavat - asemakaavat Juha Elomaa vs. maankäyttöinsinööri maapolitiikka - rakennuspaikat ja sopimukset Saija Kärkkäinen yleiskaavainsinööri yleiskaavat Pekka Tuominen paikkatietoteknikko paikkatieto - kartat, mittaus Erja Soranta kaavasuunnittelija asemakaavat Heikki Pietikäinen maanhankintainsinööri maapolitiikka - maanhankinta ja -luovutus Ulla-Maija Oikarinen kaavasuunnittelija asemakaavat Juhani Heiskanen paikkatietosuunnittelija suunnitteluohjelmistot - paikkatieto - kartat Oiva Ollikainen toimistoinsinööri suunnittelutarveratkaisut - poikkeamisluvat - maa-ainesluvat Jouko Hyttinen paikkatietovalmistelija paikkatieto - mittaus -rakentajan kartta-aineistot Mirja Ropponen kaavavalmistelija kaava-asiakirjat - kaava- ja karttaotteet Tarja Risto stereokartoittaja pohjakartat - stereomittaus Tarja Kuvaja tonttisihteeri rakennuspaikat - kaava- ja karttaotteet Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kasurilantie 1 PL 5, Siilinjärvi puh (vaihde) etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi