Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2015 Kaavoituskatsaus 2015 KH

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Kaavoitusohjelma 2015 Kaavoituskatsaus 2015 KH

2 kaavoitusohjelma (14) Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtökohdat Kuntarakenne Kaavoitustilanne Rakennuspaikkavaranto Asuminen Elinkeinot Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavat Maaseuturakentaminen Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön yhteystiedot Kuvaluettelo Kuva 1 Kaavoituksen kulku... 3 Kuva 2 Kaavoitetut alueet... 5 Kuva 3 Kaavahierarkia... 7 Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu... 8 Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen... 9 Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet ja asemakaava-alue Kuva 7 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet ja asemakaava-alue... 12

3 kaavoitusohjelma (14) 1. JOHDANTO Kaavoitusohjelmassa /-katsauksessa määritellään Siilinjärven kunnan maankäytön suunnittelun toimintaohjelma vuodelle Kaavoitusohjelma perustuu kuntastrategiassa ja maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa määriteltyihin päälinjauksiin. Ohjelman tavoitteena on priorisoida maankäytön suunnittelun osa-alueet ja kohteet sekä aikatauluttaa kiireellisyysjärjestykseen lähitulevaisuuden kaavoitushankkeet. Kohteiden aikataulutus on tavoitteellinen, koska kaavoittamisen kulkuun vaikuttavat tekijät eivät ole suunnitteluvaiheessa vielä kaikilta osin tiedossa. Kiireellisiä, aikatauluun vaikuttavia kaavatöitä saattaa tulla myös ohjelman ulkopuolelta. Kaavoitusohjelma sisältää yleis- ja asemakaavatöiden sekä muiden maankäytön suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lähivuosien maankäytön suunnittelun painopistealueina ovat monipuolisen ja vetovoimaisen asumisen rakennuspaikkatarjonnan mahdollistaminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Yleiskaavoituksella pyritään luomaan edellytykset kasvustrategian toteutumiselle ja kaavavarannon lisäämiselle asemakaavoituksen keinoin. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan maanhankintaa. Kuva 1 Kaavoituksen kulku

4 kaavoitusohjelma (14) 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntarakenne Väestö Siilinjärven väkiluku oli vuoden 2014 joulukuun lopussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 96 henkilöä eli n. 0,44 prosenttia luvulla väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,7 % vuodessa. Kuntastrategian määrittelemä väestökasvun tavoite 0,7-1 % vuotuisesta kasvusta edellyttää uusien kilpailukykyisten ja vetovoimaisten asunto- ja työpaikka-alueiden jatkuvaa tarjontaa sekä kirkonkylässä että Etelä-Siilinjärvellä. Elinkeinotoiminta Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Yrityksiä Siilinjärvellä on noin Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betonituoteteollisuus, konepajateollisuus sekä matkailu. Siilinjärvellä toimivat Kuopion lentoasema ja Yaran tehdas kaivoksineen vaikuttavat ja rajoittavat maankäyttöä ympärillä olevien laajojen melu- ja suoja-alueidensa vuoksi. Vuonna 2014 syntyi uusia työpaikkoja yhteensä 180 kpl. Viime vuosina ovat kasvaneet erityisesti kaivostoiminta, yhteiskunnalliset palvelut ja rakentaminen. Hoiva-ala jatkanee lähivuosina edelleen jyrkkää kasvuaan, samoin kuin kaupan ala. Parina viime vuonna on rakennettu ennätysmäärä yritystiloja, ja niihin tuleva työpaikkamäärä tulee kasvamaan vielä. Työttömyysaste on säilynyt Siilinjärvellä maakunnan alhaisimpana, mutta nousi kuitenkin vuoden lopussa 10 %:iin. Työpaikat vuosina ja ennuste 2015 Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa, kuljetus, majoitus Informaatio, rahoitus, kiinteistöala ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut Tuntematon Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 70,8 72,7 75,0 76,3 76,8 79,5 81,5 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2010 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste

5 kaavoitusohjelma (14) 2.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavat Maakuntakaavoituksesta Pohjois-Savossa vastaa Pohjois-Savon liitto. Siilinjärven kunnan alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja Pohjois-Savon maakuntakaava joka vahvistettiin Tuulivoimamaakuntakaava, jossa Siilinjärven osalta päivitettiin Rissalan lentoaseman lentomelualue, vahvistettiin ympäristöministeriössä. Yleiskaavat Siilinjärven vanhat luvuilla valmistuneet yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia, ohjaavia yleiskaavoja, joita ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Uusista yleiskaavoista ensimmäisenä vahvistui Siilinjärvi-Maaningan harjualueen yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Etelä-Siilinjärven yleiskaava tuli voimaan keväällä 2014 valituksenalaista tilaa lukuunottamatta. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Kevätön-Pyylammen yleiskaavan hyväksymispäätöksen (KV ) kaavaehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen tehdyn muutoksen vuoksi. Asemakaavat Kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamat ovat pääasiassa asemakaavoitettuja. Vanhin voimassa oleva asemakaava on vuodelta Ennen vuotta 2000 vahvistetut rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voimassa asemakaavoina. Vuoden 2014 lopussa asemakaavoitettua aluetta oli kaikkiaan hehtaaria. Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavoja on voimassa Paasisalossa, Kuivaniemellä ja Kehvonsalossa. Kuva 2 Kaavoitetut alueet

6 kaavoitusohjelma (14) 3. RAKENNUSPAIKKAVARANTO 3.1 Asuminen Vuoden 2013 lopussa kunnassa oli asuntoa, joista vakituiseen asumiseen käytettiin asuntoa. Asuntokunnan keskikoko oli 2,34 henkilöä. Asuntokuntaa kohti oli asuinpinta-alaa keskimäärin 93 m² ja yhtä asukasta kohti n. 39,5 m². Vuonna 2014 kunnassa valmistui 106 asuntoa, joista omakotitaloissa oli 65, rivitaloissa 13 ja kerrostaloissa 28. Keskimäärin 2000-luvulla on valmistunut 72 omakotitalo-, 25 rivitalo- ja 29 kerrostaloasuntoa vuodessa. Kerrostalorakennuspaikat Väestön ikääntyessä on erityistä tarvetta palvelujen lähellä sijaitsevaan kerrostaloasumiseen. Kirkonkylässä rakentamattomia kerrostalojen rakennuspaikkoja on yksi Himalan korttelissa Asematien varressa ja kaksi Viinamäen asemakaava-alueella Risuharjussa. Vuorelassa on rakentamattomia kerrostalorakennuspaikkoja kolme Virtasalmen rannassa. Niistä kahden arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. Asemakaavoitettuja kerrostalorakennuspaikkoja on vain vuoden 2016 tarpeeseen, joten uusien kerrostalorakennuspaikkojen asemakaavoittaminen pyritään käynnistämään Vuorelassa kuluvan vuoden aikana. Kirkonkylällä seuraavien kerrostalorakennuspaikkojen asemakaavoitusta Asemanseudulla viedään eteenpäin yleiskaavoituksen rinnalla. Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakennuspaikat Kaavoitettuja, rakentamattomia rivitalorakennuspaikkoja on tarjolla kirkonkylässä mm. Päivärinteellä ja Simonsalossa noin 70 asunnon verran. Etelä-Siilinjärvellä ei ole vapaita rivitalojen rakennuspaikkoja. Palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevista rivitalorakennuspaikoista on kysyntää ja niitä pyritään asemakaavoittamaan aina pientaloalueille. Omakotitalorakennuspaikat Viimeksi toteutuneet Haaparinteen, Harjamäen ja Kasurilan asemakaava-alueet on rakennettu täyteen. Enää yksittäisiä rakennuspaikkoja saattaa tulla uudelleen jakoon. Omakotirakentajille jaetaan rakennuspaikkoja Panninniemeen 2012 valmistuneelta asemakaava-alueelta. Etelä- Siilinjärveltä seuraavat omakotirakennuspaikat saadaan jakoon vuoden 2016 rakentajille valmisteilla olevalta Pyöreenlahden asemakaava-alueelta Viitosen varrelta. 3.2 Elinkeinot Vapaita rakentamiskelpoisia tuotantotoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja on pääasiassa Rissalassa n. 6 ha, ja Nilsiän tien läheisyydessä Jukolan teollisuusalueella n. 1 ha. Näiden lisäksi on kaavoitettuja, mutta erittäin vaikeasti rakennettavia rakennuspaikkoja Toivalassa ja Radantauksella yhteensä runsas 10 ha. Kaupan ja liiketoiminnan käyttöön soveltuvia rakennuspaikkoja on hyvin vähän. Näiden osalta asemakaavoitus on toteutettu hankekohtaisesti mittatilaustyönä. Elinkeinotoiminnan rakennuspaikkareservi on tällä hetkellä kriittisen pieni. Tarpeet kohdistuvat ennen kaikkea keskustaajamaan, Toivalaan, sekä vanhan 5-tien varrelle. 3.3 Yhteenveto kunnan rakennuspaikkojen riittävyydestä Kokonaisuudessaan kunnan rakennuspaikkareservi on äärettömän niukka. Eri tarpeisiin asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja on jäljellä vain muutamia. Asuntorakentamista varten laaditut asemakaavat ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Asema- ja yleiskaavoituksessa on edettävä lähivuosina ripeästi ja rinnatusten, jotta rakennuspaikkoja pystytään jakamaan asunto- ja yritysrakentamiseen.

7 kaavoitusohjelma (14) 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015 Ajantasaista tietoa Siilinjärvellä vireillä olevista kaavahankkeista ja niiden käsittelyvaiheesta saa kunnan internet-sivuilta osoitteessa: Kuva 3 Kaavahierarkia 4.1 Maakuntakaava Pohjois-Savossa on vireillä kaupan vaihemaakuntakaava, jonka laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn piiriin siirtymäajan ( ) jälkeen. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotus 2030 oli nähtävillä Tavoitteena on, että kaupan maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2015, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yhteyshenkilö Pohjois-Savon liitossa on kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki, puh Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli Rakennemalli Loikka 2030 on Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä yhdyskuntarakenteen muulle kehittämiselle Kuopion seudulla. Rakennemallityö hyväksyttiin seudun kuntien kunnanvaltuustoissa syksyn 2012 aikana. Mallin toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisessa työryhmässä (MAL-työryhmä).

8 kaavoitusohjelma (14) 4.3 Yleiskaavoitus luvun alussa Siilinjärvellä käynnistettiin laajaa yleiskaavoitusta. Tavoitteena on saada oikeusvaikutteiset yleiskaavat koko kuntaan mahdollisimman nopeasti ohjaamaan asemakaavojen laatimista. Kiireisimpinä töinä ovat taajamayleiskaavat, joiden valmistuttua siirrytään maaseutualueiden kaavoitukseen. Pitkään vireillä olleet Kevättömän ja harjualueen yleiskaavat hyväksyttiin 2013 ja Etelä-Siilinjärven yleiskaava Vuonna 2014 käynnistyi ranta- ja maaseutualueiden yleiskaavoitus Kuuslahden ja Juurusveden suunnalla. Vuonna 2015 jatketaan Kuuslahti-Juurusvesi yleiskaavan parissa ja lisäksi tavoitteena on saada Kirkonkylän yleiskaava ehdotusvaiheeseen, täydentää selvityksiä tulevia yleiskaavoja varten ja valmistella kyläyleiskaavoitusta Hamulan ja Kumpusen suunnalla. Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu nro nimi tyyppi Kevätön-Pyylampi ranta kv Harjualue maa-aines 3 4 kv Etelä-Siilinjärvi taajama kv Kirkonkylä ja Harjamäki taajama Kuuslahti ja Juurusvesi kylä/ranta/erityis Hamula ja Kumpunen kylä Tulevaisuuden laajent. taajama/haja-as Pöljä ja Aappola kylä Pohjois-Kallavesi ja Kehvo ranta/haja.as Kuntarakennemalli Kuva 4 Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu 1 vireille, selvitykset ja OAS pääosin omana työnä 2 vaihtoehdot ja kaavaluonnos pääosin konsultin tekemänä 3 kaavaehdotus kuntarakennemalli 4 hyväksyminen Kuntarakennemalli yleiskaavoituksen pohjaksi Jatkotyönä seudulliselle rakennemallille on valmisteltu oikeusvaikutuksetonta kuntarakennemallia, kunnan kehityssuunnitelmaa, jossa määritellään kunnan kehittymisen päälinjat yleiskaavoituksen pohjaksi. Kuntarakennemallissa määritellään alueittain mm. asumisen volyymi, palvelujen sijoittuminen ja elinkeinoelämän eri osa-alueet. Palvelu-, liikenne- ja, kunnallisteknisten verkostojen selvitys on rakennemallin taustalla. Rakennemalli ohjaa kunnan maanhankintaa. Tavoitteena on, että ensimmäinen kuntarakennemalli hyväksytään vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen kunnanhallitus hyväksyy rakennemallin valtuustokausittain. 1. Kevätön-Pyylammen yleiskaava Kevättömälle on perustettu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan perustuen viisi luonnonsuojelualuetta järven arvokkaimmille linnustoalueille. Yleiskaavalla osoitetaan linnustonsuojelun kannalta huomioitavat rannat ja muille rannan osille rakentaminen ja muut käyttötarpeet. Yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa , mutta hyväksymispäätöksestä valitettiin. Hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen antamassaan päätöksessä. Yleiskaavatyötä on tarkoitus jatkaa ehdotusvaiheesta. 2. Siilinjärvi Maaninka harjualueen yleiskaava Hyväksytty. Lainvoimainen Maaningan puolen valituksenalaista aluetta lukuun ottamatta. 3. Etelä-Siilinjärven yleiskaava Hyväksytty. Lainvoimainen valituksenalaista aluetta lukuun ottamatta.

9 kaavoitusohjelma (14) 4. Kirkonkylän yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavoitus käynnistettiin 2011 helmikuussa nähtäville tulleella osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Yleiskaavaan kuuluvat keskustan asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaavassa ratkaistaan myös lentoaseman pohjoisten melualueiden tuleva maankäyttö. Yleiskaavatyötä ohjaa ja seuraa ohjausryhmä, johon kuuluvat kunnanhallituksen puheenjohtajisto, kunnanjohtaja ja tärkeimpien hallintokuntien edustajat. Kaavan tavoitteidenasetteluvaiheessa alkuvuodesta 2015 järjestetään yleisötilaisuus ja kerätään asukkaiden näkemyksiä sähköisen kyselyn avulla. Tavoitteena on asettaa yleiskaavaluonnos nähtäville alkukesällä Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua loppuvuoden aikana. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja Annaelina Isola 5. Kuuslahden ja Juurusveden yleiskaava. Juurusveden rantayleiskaavoitus ja Kuuslahden kyläalueen yleiskaavoitus käynnistettiin yhtenä kaavatyönä vuoden 2014 keväällä. Kaavan laatijana toimii Jorma Harju Kaavasuunnittelu Kaavaharjusta. Keväällä ja kesällä 2014 käytyjen neuvottelujen ja kunnanhallituksen hyväksymän strategisen tavoitekartan pohjalta yleiskaavaluonnos on tarkoitus saada nähtäväksi vuoden 2015 alkupuolella. Yhteyshenkilöt: Timo Nenonen ja Jorma Harju, Maankäytönsuunnittelu Kaavaharju, Hamula ja Kumpusen kylien yleiskaava Maaseudun yleiskaavoittaminen on tarkoitus aloittaa konsulttityönä vuoden 2015 loppupuolella Hamulan ja Kumpusen kyliltä. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää yleiskaavalla kylillä toteutuva rakentaminen vyöhykkeittäin kyläkeskustoissa ja niiden ympäristössä. Kuva 5 Yleiskaavojen vaiheet ja jakautuminen

10 kaavoitusohjelma (14) 4.4 Asemakaavoitus 2015 Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata monipuolinen rakennuspaikkatarjonta asumiseen, yritystoimintaan ja palveluihin. Vuonna 2015 jatketaan asemakaavatyötä kaikilla osa-alueilla. Asumiseen suunnitellaan uusia pien- ja kerrostaloalueita kaavavarannon kartuttamiseksi. Pienyritystontteja pyritään suunnittelemaan asuntoalueiden läheisyyteen ja yhteyteen esim. liikennemelun vuoksi asumiseen soveltumattomille alueen osille. Yritys- ja teollisuustontteja kaavoitetaan liikenteellisesti hyvin saavutettaville paikoille. Julkisia palveluita, koulu-, päiväkoti- sekä vanhus- ja erityispalveluasumisen rakentamista varten, asemakaavoitetaan tarpeiden mukaan hankekohtaisesti. Kuva 6 Kirkonkylän asemakaavoituskohteet ja asemakaava-alue 1. Simonsalo, Sulkavantie Asemakaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa kirkonkylän alueelle tukiasuntojen rakentaminen pitkä-aikaisasunnottomille. Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylässä, Simonsalon alueella, Sulkavantien varressa. Kaavatyö on nähtävillä ehdotuksena alkuvuodesta Yhteyshenkilö: Riikka Leskinen 2. Asemanseutu ja Siilinlahden ranta Keväällä 2014 nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa Asematien varressa vanhojen huonokuntoisten liikerakennusten paikalle ja Siilinlahden pohjassa uimarannan länsipuolelle rannan ja koulun väliin osoitetaan asuinkerrostaloja. Lisäksi entisen pappilan alueelle sekä toteutumattomalla yleisten rakennusten korttelialueella Siilinpääntien varteen osoitetaan kerrostaloja. Kaavoittamaton ratapiha sen ympäristön rakentamisineen ratkaistaan kaavassa. Kaavatyö jatkuu 2015 kirkonkylän yleiskaavoituksen rinnalla. Yhteyshenkilö: Riikka Leskinen

11 kaavoitusohjelma (14) 3. Päivärinne Siilinkoski Siilinjoen itäpuolella Nilsiäntien varressa jatketaan asemakaavoitusta asumisen osalta. Laitilantien ja joen väliin tutkitaan alueita kerros- ja/tai rivitaloasumiselle. Kaavatyö on tullut vireille joulukuussa 2011 ja on ollut luonnoksena nähtävillä. Kaupan sekä kaavamuutosalueiden osalta asemakaava valmistui kesällä Asemakaavaehdotuksen valmistuminen ajoittuu Kirkonkylän yleiskaavaluonnoksen nähtävillä pidon jälkeen. Yhteyshenkilö: Riikka Leskinen ja Timo Nenonen 4. Taivallahti Kirkonkylän seuraava pientaloalueen asemakaavahanke sijoittuu Taivallahteen Kevättömän rantaalueelle. Kaavatyötä on valmisteltu vuoden 2014 aikana tehdyillä selvityksellä ja esisuunnittelulla. Vuoden 2015 aikana kaavatyötä pyritään jatkamaan Kirkonkylän yleiskaavaratkaisun pohjalta. Omakotirakennuspaikkojen suunniteltu rakentaminen ajoittuu Panninniemen pientaloalueen täyttymisen jälkeen. Yhteyshenkilöt: Erja Soranta ja Timo Nenonen 5. Radantaus Kirkonkylän alueella vapaiden rakentamiskelpoisten tuotantotoimintaan soveltuvien rakennuspaikkojen vähetessä, tutkitaan mahdollisuutta laajentaa elinkeinotoiminnalle suunnattua yritysaluetta kunnan omistamalla Radantauksen alueella. Samalla tarkistetaan ja päivitetään läheisten kortteleiden voimassa olevat asemakaavat. Kaavatyö pyritään käynnistämään vuoden 2015 aikana. Yhteyshenkilöt: Riikka Leskinen ja yritysasioissa Heikki Simonen 6. Rissalan yritysalueen laajentaminen Rissalan yrityspuiston rakennuspaikkojen rakentuessa, elinkeinotoiminnalle suunnattua yritysaluetta laajennetaan Joensuuntien varressa. Vt 9:n melualueelle kaavoitetaan olemassa olevan asuntoalueen läheisyyteen soveltuvaa yritysrakentamista. Kaavatyö on nähtävillä ehdotuksena alkuvuodesta Yhteyshenkilöt: Riikka Leskinen ja yritysasioissa Heikki Simonen 7. Pyöreenlahti Etelä-Siilinjärven seuraava pientaloalue sijoittuu Viitosen varteen Toivalan metsäkoulua vastapäätä, josta kunta hankki maata vuonna Alueelle osoitetaan omakoti- ja rivitalorakentamisen lisäksi pienyrityksien rakennuspaikkoja. Kaavaluonnos oli nähtävänä tammikuussa Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi keväällä 2015, jonka jälkeen ensimmäisten omakotirakentajat pääsisivät alueelle töihin kesällä Yhteyshenkilö: Riikka Leskinen 8. Vuorelantien alue Vuorelan uutta kerrostalorakentamista suunnitellaan yleiskaavaratkaisun mukaisesti nykyisen Vuorelantien kohdalle. Vuoden 2015 aikana selvitetään alueen lopullinen soveltuvuus rakentamiseen sekä arvioidaan Vuorelantien siirtämisen ja uuden rakentamisen kaavataloutta. Asemakaava pyritään käynnistämään selvityksiin perustuen loppuvuodesta Yhteyshenkilö: Timo Nenonen 9. Ranta-Toivalan tien varsi Ranta-Toivalan tien varressa on rakentunutta yritys- ja teollisuusaluetta, jolle laadittavassa ensimmäisessä asemakaavassa tutkitaan alueen nykyinen tilanne ja mahdolliset täydennysrakentamiskohteet. Kaavoituksella pyritään lisäämään yritysrakennuspaikkojen tarjontaa liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Hanke käynnistetään esiselvityksien jälkeen, joko omana kaavatyönään tai osana laajempaa Joensuuntien varren kaavoitusta. Yhteyshenkilöt: Riikka Leskinen ja yritysasioissa Heikki Simonen

12 kaavoitusohjelma (14) 10. Lentokentäntien ja Joensuuntien koilliskulma Etelä-Siilinjärven yleiskaavassa osoitetun Lentoasemantien varren yritysalueen asemakaavoitusta valmistellaan vuoden 2015 aikana. Alueen esirakentamista pyritään yhteen sovittamaan Jännevirran siltahankkeen kalliokiviainestarpeen kanssa. Yhteyshenkilö: Timo Nenonen Muut asemakaavatyöt Kasurilan koulun ympäristössä vireillä oleva asemakaavatyö odottaa kiireisempien kaavatöiden valmistumista. Kaavassa on ollut tarkoitus tutkia asuinrakentamista kunnan omistamalle peltoalueelle. Rakentamisen aloittaminen sijoittunee 2020-luvun alkupuolelle. Kuva 7 Vuorelan ja Toivalan asemakaavakohteet ja asemakaava-alue 4.5 Ranta-asemakaavat Kunnassa ei ole vireillä ranta-asemakaavahankkeita. 4.6 Maaseuturakentaminen Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa hyväksyttiin maaseuturakentamisen edullisuusvyöhykkeet. Vyöhykkeet ja niiden mitoitusperiaatteet määritellään tarkemmin erikseen laadittavassa maaseuturakentamisen mitoitustarkasteluohjeessa. Lähes koko kunnan kattavat suunnittelutarvealueet on tarkistettu vuonna 2013 hyväksytyssä rakennusjärjestyksessä. Mitoitusperiaatteiden valmistelua jatketaan keväällä 2015 järjestettävän yleisötilaisuuden perusteella.

13 kaavoitusohjelma (14) 4.7 Muut suunnitelmat ja selvityshankkeet Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa laaditaan maanhankinnan, kaavoituksen ja maanluovutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Maapolitiikan ja kaavoituksen tulosalueella yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa laadittavan ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Yhteyshenkilöt ovat Heikki Pietikäinen ja Timo Nenonen. Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisessa on muutettu aiempaa käytäntöä siten, että uusille asuntoalueille ohjeet hyväksytään asemakaavatyön yhteydessä. Rakennustapaohje pyritään laatimaan myös pienyritysalueille, jotka sijoittuvat lähelle asuinrakentamista tai muuten näkyvälle paikalle. Rakentamisohjeet täsmentävät asemakaavamääräyksiä sekä rakennusjärjestystä. Maastomittaukset Kunnan mittausryhmä tekee vuoden kuluessa kaavoitukseen ja kiinteistönmuodostukseen liittyviä mittaustöitä sekä maaperäselvityksiä eri alueilla. Siilinjärven kunta siirtyi alkaen käyttämään uusia kansallisia tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmiä. Uutena korkeusjärjestelmänä on N2000 ja koordinaattijärjestelmänä ETRS-GK28. Yhteyshenkilö on paikkatietoteknikko Pekka Tuominen. Tiesuunnitelmat Valtatien 9 parantaminen Jännevirran sillan kohdalla Jännevirran sillan yleissuunnitelma valmistui ja lähetettiin marraskuussa 2014 Liikenneviraston hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Jännevirtaan kiinteä 24 metrin alikulkukorkeudella varustettu silta. Hankkeen yhteydessä valtatien linjausta ja tasausta parannetaan n. 3 kilometrin matkalla. Hankkeen toteuttamisen pohjaksi laadittava tie- ja rakennussuunnitelma on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 aikana. Arvioitu toteuttamisen aloittaminen sijoittuu vuodelle Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Martti Piironen, puh Kt 75 Kemiran (nyk. Yara) liittymäjärjestelyt Yaran tehtaan ja louhoksen välille suunniteltu eritasoratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta niin tehtaan sisällä kuin kantatielläkin. Nykyinen kantatien nelihaaraliittymä muutetaan eritasoliittymäksi. Tiesuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2012 lopulla. Hankkeen toteuttamisen aikataulusta ei ole tehty päätöstä. Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Timo Särkkä, puh Vt 5 Siilinjärvi- Pöljä Valtatien 5 välin Siilinjärvi - Pöljä yleissuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2010 lopulla. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa tiesuunnitelmien tekeminen lopullista hanketta varten. Hyväksymispäätöstä ei ole vielä tehty, eikä aloittamisesta tai rahoituksen aikataulusta ole tietoa. Yhteyshenkilö ELY-keskuksella on Raimo Kaikkonen, puh Ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) Kunnassa ei ole vireillä YVA-hankkeita.

14 kaavoitusohjelma (14) 5. MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Timo Nenonen kaavoituspäällikkö maakuntakaavat - yleiskaavat - asemakaavat Heikki Pietikäinen vs. maankäyttöinsinööri maapolitiikka - maanhankinta ja -luovutus - rakennuspaikat ja sopimukset Annaelina Isola yleiskaava-arkkitehti yleiskaavat Pekka Tuominen paikkatietoteknikko paikkatieto - kartat, mittaus virkavapaalla Erja Soranta kaavasuunnittelija asemakaavat Juhani Heiskanen paikkatietoinsinööri suunnitteluohjelmistot - paikkatieto - kartat Riikka Leskinen kaavasuunnittelija asemakaavat Tarja Risto stereokartoittaja pohjakartat - stereomittaus Oiva Ollikainen toimistoinsinööri suunnittelutarveratkaisut - poikkeamisluvat - maa-ainesluvat Tarja Kuvaja tonttisihteeri rakennuspaikat - kaava- ja karttaotteet Liisa Taavitsainen kaavavalmistelija kaava-asiakirjat - kaava- ja karttaotteet Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kasurilantie 1 PL 5, Siilinjärvi puh (vaihde) etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi