HUOLTOUPSEERI. Huoltovarmuus globalisaation kourissa. EVL Tero Ukonaho Vuoden 2011 Huoltoupseeri. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Huoltovarmuus globalisaation kourissa. EVL Tero Ukonaho Vuoden 2011 Huoltoupseeri. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 1 2012"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Huoltovarmuus globalisaation kourissa EVL Tero Ukonaho Vuoden 2011 Huoltoupseeri 1

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Pakkoruotsia ja rakenneuudistuksia Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2012 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat EVL evp Raimo Raivio PL 5, Lahti Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Timo Vilkko EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EVL Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: Vuoden 2011 Huoltoupseeri EVL Tero Ukonaho palkitaan. Kuva: Raimo Raivio ISSN AO-PAINO 2012 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Keskustelu pakkoruotsista on käynyt kuumana jo pitkän aikaa. Joillekin on toisen kotimaisen kielen opiskelu ottanut niin koville, että se tahdotaan sekoittaa mitä erilaisempiin asiakokonaisuuksiin. Juuri nyt puolustusvoimauudistus puhuttaa niin politikkoja kuin muutakin kansaa. Aluepolitiikka tulee aina mukaan kun jotain laitosta ollaan lakkauttamassa tai uutta perustamassa. Se on ihan luonnollista. Poliittista ohjausta on annettu aiemminkin, eikä siinäkään ole mitään ihmeellistä. Sen sijaan kielipolitiikan sotkeminen uudistukseen on perin merkillistä. Kun puolustusvoimien rakennetta uudistetaan, pitäisi tarkastella ja analysoida vain erilaisia suorituskykyjä, millaisilla kyvyillä voidaan puolusvoimille annetut tehtävät täyttää. Se, millä kielellä koulutus annetaan, on toissijainen seikka. Nyt keskustelu on ajautunut sivuraiteille. Miten hallitus on informoinut uudistuksesta on kokonaan toinen asia. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkikin otti kantaa uu- Tässä numerossa: distukseen mielipidekirjoituksellaan 200 miljoonan euron puhallus. Hän kritisoi voimakkaasti Hornetteihin hankittavien ohjusten kauppaa toteamalla muun muassa; Ensinnäkin hanke on kallis, kun samaan aikaan pitää säästää lakkauttamalla monia varuskuntia. Ohjushankinnalla saadaan suorituskykyä, jota tarvitaan puolustusvoimien tehtävien täyttämiseen. Lakkautettava varuskunta ei tuo samanlaista kykyä. Ruotsin opiskelemisessa pakollisena toisena äidinkielenä on sitä puoltavia seikkoja. Toisaalta on myös hyviä perusteita sille, että ruotsin sijaan voitaisiin valita joku muu Euroopan valtakielistä. Asiasta on hyvä käydä keskustelua jatkossakin, mutta sitä ei saisi sekoittaa puolustusvoimauudistukseen millään tunnetasolla, vaikka pakkoruotsi kiukuttaisikin. Pääkirjoitus... 3 Pj:n kynästä Lisäarvoa asiakkaalle... 4 Vuoden Huoltupseeri EVL Tero Ukonaho... 5 Verkottuneen yhteiskunnan ja globalisaation vaikutuksia huoltovarmuudelle Huoltopataljoona numero Huollon johtajakoulutus kehittyy Ammattikuljettajia taistelukentälle Siviililogistiikasta potkua asevoimienkin suorituskykyyn Parolan Pataljoona Helsingin päävartio Theater logistics Studies Program Huoltoupseerit tiedonhankintamatkalla Itävllassa Yhdistys toiminnantarkastajien puntarissa Brittivieraita Huoltokoulussa Ilmoituksia

4 Puheenjohtajan kynästä Lisäarvoa asiakkaalle Kuuntelin eräänä päivänä radio-ohjelmaa tavaratalo Stockmannin 150-vuotiselta taipaleelta. Erityisesti jäi mieleeni tavaratalon paneutuminen asiakaspalveluun ja myyjien koulutukseen. Stockmann teki jo varhain työtä hankkiakseen vankan, arvostetun aseman laadukkaana ja asiakaslähtöisenä yrityksenä. Tämä selittää hyvin pitkälle myös Stockmannin pitkän ja menestyksekkään historian. Professori Michael E. Porter julkaisi 1985 teoriansa kilpailuedusta. Hänen perussanomansa on rakentaa logistinenketju asiakkaasta lähteväksi. Ketjun jokaisen lenkin tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, osana lopputuotetta. Pelkkä välikäsi, missä näin ei tapahdu, merkitsee vain lisäkulua, jota asiakas ei ole valmis maksamaan. Tätä kautta yritys on uhkassa menettää kilpailuetua suhteessa kilpailijoihinsa. Tällaiset välikädet siis tulee nähdä ja poistaa, jos kilpailussa aiotaan pärjätä. Uskaltaisin väittää, että vieläkään asiakkaan tärkeyttä ei aina ymmärretä. Otetaan esimerkiksi palvelu tai tuote, joka on tuotettu kustannustehokkaassa arvoketjussa, mutta lopputuote ei vastaa asiakkaan toiveita. Tuotetta tai palvelua, joka ei palvele riittävän hyvin ei tietenkään hankita? Vai pakotetaanko asiakas siihen? Aika moni meistä on tuskaillut älypuhelimien, laajakaistayhteyksien, junaliikenteen toimimattomuuden tai jonkun muun asian kanssa, joita on markkinoitu nykyaikaisena ja ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Edes se tuttu yhteys tai perillepääsy aikataulun puitteissa ei onnistu. Vaihtoehtona edellä oleville on vaihtaa toimittajaa tai matkustaa autolla jne. Nämä vaihtoehdot lyövät korvalle asiakkaan perustoivetta, saada sitä palvelua, josta maksaa. Monella nykyisistä palveluntuottajista Porterin perussanoma on jäänyt opiskelematta. Asiakkaasta on muodostunut rahastuslähde, jolle pyritään myymään keskeneräisetkin tuotteet ja palvelut kovassa voitonhuumassa. Näin ollen ei pidä ihmetellä, jos markkinaosuudet laskevat tai asiakkaat siirtyvät muualle, markkinajohtajuus menetetään. Itse suljen vastaavassa tilanteessa asiakassuh- 4 teen lopullisesti: tuohon yritykseen tai merkkiin ei voi luottaa ei nyt eikä koskaan. Sinne katosi yrityksen kilpailuetu. Huoltoupseereissakin on löydettävissä näitä piirteitä. Suunniteltaessa tilaustoimitusketjua suurin huoli on siitä, että joukko ei vain saisi liikaa tai turhaan. Se, miten täydennykset saadaan nopeasti, suoraviivaisesti ja riittävästi taistelukentällä olevalle joukolle ei niinkään kiinnosta. Kahdenkymmenen vuoden huoltoupseerikokemuksen perustella voisin sanoa, että tämä niukkuuden jakaminen ja rajoittaminen tulee huoltoupseereille suoraan äidinmaidossa. Ja äkkiä myös tämä opitaan. Parahia ei jaeta on kuin omista antaisi. Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli saatiin lopulta julkisuuteen. Huollolle keskeistä on puolustusvoimien logistiikan keskittäminen Pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Huoltorykmenteistä saadut hyvät kokemukset saatetaan koko logistiikkajärjestelmän lähtökohdaksi. Keskitetyt logistiikan palvelut tuotetaan kaikille puolustushaaroille tarvetta vastaavasti. Palveluntuottajina tulee olemaan uusimuotoiset ja joint-kykyiset huoltorykmentit. Logistiikan uutena käsitteenä on toimittaa käytettävyyttä. Se on käyttökuntoisia sotavarusteita; hävittäjiä, taistelualuksia ja panssariajoneuvoja, jotka toimitetaan joukon tarpeen mukaan ja sovittuun hintaan. Koko logistiikkajärjestelmän muutos tulee olemaan iso. Olennaista on säilyttää asiakaslähtöisyys, palveluhalukkuus ja toimitusvarmuus. Huoltorykmenteillä tulee olla kasvot asiakkaan suuntaan. Sama koskee kumppaneita. Maanpuolustuksessa ei useinkaan ole vaihtoehtoista mallia palvelujen tuottamiselle. Näin ollen uudistus tulee olemaan todellinen näytönpaikka. Onko halua ja kykyä tuottaa lisäarvoa asiakkaalle?

5 Vuoden huoltoupseeri everstiluutnantti Tero Ukonaho Teksti ja kuvat: Raimo Raivio Huoltoupseerikoulutuksen ja Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlissa Lahdessa Hämeen Rykmentissä julkistettiin ja palkittiin vuoden huoltoupseeri everstiluutnantti Tero Ukonaho. Huoltoupseeri haastatteli vuoden huoltoupseeria. Everstiluutnantti Tero Ukonaho on työskennellyt pitkään pääesikunnassa, viimeisimmässä tehtävässään logistiikan henkilöstö- ja osaaminen toimialan johtajana everstiluutnantti Tero Ukonaho aloitti Talousvarikon päällikön tehtävässä Hämeenlinnassa. Me vähän vanhemmat huoltoupseerit muistamme Teron aktiivisen toiminnan huoltoupseeriyhdistyksen hyväksi. Mistä olet kotoisin, missä kävit koulusi, missä varusmiespalveluksen? Olen kotoisin Ruukista Pohjois- Pohjanmaalta. Kouluni kävin Limingassa, Nivalassa ja Oulussa. Valmistuin ylioppilaaksi Oulussa Kuusiluodon Lukiossa. Mikä sai sinut valitsemaan sotilasuran? Sotilasura alkoi todenteolla kiinnostaa varusmiespalvelukseni aikana Oulussa Pohjanmaan Tykistörykmentissä hyvien esimiesteni innoittamana. Reserviupseerikoulun aikana pyrin Kadettikouluun. Mitä sotakouluja, mitä huollon kursseja olet käynyt? Kadettikoulussa valitsin aselajikseni kenttätykistön. Kadettikoulun jälkeen suoritin kapteenikurssin Niinisalossa Tykistökoulussa ja esiupseerikurssin suoritin ensimmäisellä uusimuotoisella kurssilla Tuusulassa Taistelukoulun tiloissa. Huollon kursseista olen suorittanut esiupseerikurssilla huollon syventävät opinnot, Huollon täydennyskoulutuskurssi 1:n ja 2:n sekä Huoltopäällikkökurssin. Kansainvälisiä huollon kursseja olen suorittanut Lahdessa Nordic Logistics Coursen, NATO Logistics Coursen ja muutamia muita NATON järjestämiä huollon kursseja (mm. Host Nation Support Coursen ja Multinational Joint Logistics Coursen ja muita orientoivia kursseja). Luottamustehtävät, toiminta huoltoupseeriyhdistyksessä? Olen toiminut urani alkuvuosina Pohjois- Lapin Kadettipiirin sihteerinä useita vuosia sekä Pääesikunnassa ollessani Huol- toupseeriyhdistyksen valtuuskunnan sihteerin tehtävässä noin 10 vuotta. Mikä on nykyinen toimenkuvasi? Olen toiminut Pääesikunnassa Logistiikan henkilöstö ja osaaminen toimialan johtajana ja aloitan Talousvarikon päällikkönä Hämeenlinnassa. Onko joku erityinen tapahtuma jäänyt mieleesi huoltoupseerin urasi varrelta? Mieleen painuvia hetkiä on ollut lukuisia, mutta erityisesti työskentely Huoltoupseeriyhdistyksen valtuuskunnan sihteerinä nuorena nöössipoikana arvovaltaisten valtakunnan johtavien yritysjohtajien ja vaikuttajien sekä Puolustusvoimien logistiikan ylimmän johdon (Huoltoupseeriyhdistys r.y:n Valtuuskunnan kunniajäsenten ja varsinaisten jäsenten) parissa oli erityisen antoisaa ja mukavaa. Miten koet valintasi vuoden huoltoupseeriksi? Valintani vuoden huoltoupseeriksi oli minulle suuri yllätys ja erityisen suuri kunnianosoitus ottaen huomioon kuinka paljon ammattitaitoa ja osaamista huoltoupseeriston keskuudessa on ja kuinka hyviä huoltoupseereita olen tavannut urani varrella, joita ei kyseisellä kunnianosoituksella ole vielä palkittu ja silti tällainen kunnianosoitus osui kohdalleni. Haluan esittää tässä yhteydessä erityisen lämpimät kiitokseni Huoltoupseeriyhdistys ry:n hallitukselle, valtuuskunnalle ja kunniajäsenille kohdalleni osoittamastanne kunnianosoituksesta. Mitä huoltoupseeriyhdistys on sinulle antanut? Huoltoupseeriyhdistys on ollut tukena ja innoituksen lähteena huoltoupseerin urallani. On ollut hienoa saada kullanarvoisia kontakteja yritysmaailman johtoon sekä nähdä se into ja kiinnostus maamme yhteisen huoltovarmuuden kehittämisessä. Olen saanut viettää hienoja hetkiä arvostettujen huoltoupseereiden parissa. Millä tavalla nuoret huollon upseerit saataisiin yhdistyksen toimintaan mukaan, mitkä ovat kokeneen huoltoupseerin terveiset nuoremmalle polvelle? Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulee markkinoida aktiivisesti eri huollon koulutustapahtumissa ja nuorille pitää järjestää erillisiä rekrytointitapahtumia, joissa innostetaan osallistumaan ja kehittämään toimintaa nuorisoa kiinnostavaan suuntaan. Nuoret huoltoupseerit osallistukaa virkistävään huoltoupseeriyhdistystoimintaan ja tulkaa vaikuttamaan maamme yhteisen tulevaisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja luomiseen. Yhteistyössä on voimamme myös tulevaisuudessa. Miten huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulisi kehittää? Huoltoupseeriyhdistyksen perusta on kunnossa ja hyvällä mallilla, mutta aina on myös kehittämisen varaa. Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulisi markkinoida ja tästä hienosta toiminnasta tulisi kertoa laajemminkin. Kokoontumisia, tietoiskuja ja tilaisuuksia tulisi järjestää useammin ja antaa nuorille vastuuta järjestelyistä toki taloudelliset resurssit huomioiden. Tutustumistilaisuuksia eri yrityksiin ja puolustusvoimien kohteisiin voisi myös lisätä. 5

6 Mika Helsingius Huoltokoulun tutkimusja kehittämisosasto Hämeen Rykmentti Verkottuneen yhteiskunnan ja globalisaation vaikutuksia huoltovarmuudelle Tämä kirjoitus pohjautuu kirjoittajan Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlassa pitämään esitykseen. Joitain samaan aihepiiriin liittyviä teemoja on käsitelty yksityiskohtaisemmin aiemmissa artikkeleissa vuosien varrella, tässä pyritään tarkastelemaan kokonaisuutta nimenomaan yhteiskuntaan kohdistuvien yllätysten näkökulmasta. Sotilaalliset kriisit on jätetty tämän kirjoituksen ulkopuolelle, mutta monet esitetyt asiat pätevät sinänsä niihinkin. Vaikka aina sanotaankin, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, niin valistuneita arvauksia voidaan kuitenkin esittää. Jos tuntee riittävästi historiaa, minkään tulevan tapahtuman ei pitäisi tulla liian suurena yllätyksenä muille kuin iltapäivälehdille. Verkottuminen ja globalisaatio eivät sinänsä ole mitään uutta, termeinäkin ne ovat jo arkipäiväistyneet. Muutokset ovat olleet suuria muutamassa vuosikymmenessä, mutta silti muutos tuntuu vain kiihtyvän. Moni asia on muuttunut merkittävästi pelkästään edellisen 10 vuoden aikana, euron tulon myötä Euroopan talous on entistä kiinteämmin integroitunut. Kauppa keskittyy Euroopan laajuisesti, logistisista ketjuista tulee yhä pidempiä mutta usein myös nopeampia. Tämä näkyy entistä selvemmin normaalissa arjessa, nykyisin moni arkinenkin tuote tulee ulkomai- 6 sista verkkokaupoista parissa päivässä kotiovelle, huomattavasti nopeammin ja halvemmalla kuin kotimaasta. Tämä muuttaa hitaasti ja varmasti kulutustottumuksia ja tekee logistiikan sujuvasta toiminnasta yhä tärkeämpää niin kotitalouksille kuin yrityksille. Paluuta vanhaan ei enää ole. Eri maiden ja maanosien välisen keskinäisriippuvuuden kasvu jatkuu. Alihankinnan, tuotekehityksen ja palveluiden ulkoistaminen jatkuvat globaaleina trendeinä. Palkkatason noustessa Kiinalaiset ja Intialaiset yritykset ulkoistavat monia toimintoja muualle Aasiaan ja Afrikkaan eikä tämä koske ainoastaan tuotantoa. Informaatioteknologian alalla Nigerian merkitys kasvaa, koska intialainen koodaaja on jo liian kallis. Kymmenen vuoden päästä moni uusi maa kilpailee alihankinnasta ja työpaikoista. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa ketjut ovat yhä pidempiä ja monimutkaisempia, kokonaisuuden hahmottaminen on usein lähes mahdotonta. Tuoreessa dokumenttielokuvassa Säilöttyjä unelmia suomalainen kuvausryhmä selvitteli euron hintaisen raviolipurkin matkaa maailmalta ruokapöytään. Neljän ja puolen vuoden kymmeneen maahan ulottuneen vaikean selvitystyön perusteella purkin tarina selvisi osittain. Pääainesosien yhteinen matka ruokapöytään on n kilometriä. Purkin metalli tuli Brasiliasta, possut Tanskasta, tomaatit Portugalista, naudanliha Puolasta, kananmunat Ranskasta, vehnä Ukrainasta, Oliiviöljy Italiasta, possut teurastettiin Romaniassa, kokonaisuus purkitettiin Ranskassa ja lopulta tölkki päätyi suomalaisen kaupan hyllyyn. Jos yhden säilykepurkin logistisen ketjun selvittäminen on näin hankalaa, niin aika hyvällä perusteella voidaan sanoa, ettei kaikkia huoltovarmuuden kannalta kriittisten tuotteiden ja palveluiden logistiikka- ja alihankintaketjuja pystytä koskaan selvittämään. Ainakin jossain mittakaavassa epävarmuus pitää vain hyväksyä ja keskittyä nopeaan palautumiseen sekä epävarmuuden sietoon. Aikojen kuluessa yhteiskunnat ovat kohdanneet useita kriisejä ja maailmansotia sekä selvinneet niistä. Nykyjärjestelmä ei ole kuitenkaan joutunut todelliseen tulikokeeseen. Muutaman päivän katkokset ovat arkipäivää, mutta laajoja kuukausien häiriöitä ei ole ollut. Toisen maailmansodan aikaan suuri osa palveluista ja hyödykkeistä tuotettiin lähialueilla, asiat saatiin ennen pitkää järjestettyä tavalla tai toisella. Nyt korvaavaa tuotetta tai palvelua ei ole välttämättä saatavilla edes samalta mantereelta. Kuinka paljon tiiviisti verkostoitunut globalisoitunut maailma todella kestää vakavia häiriötiloja? Pienet, lyhytkestoiset ja paikalliset häiriöt eivät ole ongelma. Riittävää korvausta vastaan löytyy luovia ratkaisuja akuutteihin ongelmiin, ainakin niin kauan kuin normaalit markkinat toimivat. Häiriöiden pitkittyessä ja laajetessa kokonaisuuden toimivuus joutuu kuitenkin koetukselle. Ongelmia ei voi välttämättä korjata edes rahalla, jos resursseja ei kerta kaikkiaan ole saata-

7 villa. Ilmaantuu ikäviä yllätyksiä ja dominoefektejä, kulku- tai tietoliikenneyhteyksien häiriytyessä toisella puolella maailmaa olevista vapaista resursseista ei ole hyötyä. Liika tietoverkkoriippuvaisuus voi aiheuttaa sen, ettei kaikkea tarvittavaa tietoa yksinkertaisesti saada käyttöön eri puolille maailmaa hajaantuneista pilvipalveluista. Olemattomat varastot, riippuvuus kuljetuksista ja tiukasti kysyntään sopeutettu tuotanto ovat nykypäivää. Toimiessaan se on kieltämättä kustannustehokas järjestelmä, kiristynyt kansainvälinen kilpailu on pudottanut hintoja ja parantanut palveluita. Sen häiriönsieto äärimmäisissä poikkeustilanteissa on kuitenkin kyseenalainen. Dominoefektit Eri teollisuudenalat ovat kytkeytyneet toisiinsa yhä tiiviimmin, vaikka sitä ei aina edes huomata. Kemianteollisuus, metsäteollisuus, terästeollisuus, elintarviketeollisuus ja kauppa muodostavat nykyisin hyvin keskinäisriippuvan kokonaisuuden. Huoltovarmuustutkimuksissa on havaittu raaka-aineiden jalostuksessa syntyvien välituotteiden muodostavan pitkiä ja monimutkaisia ketjuja. Monessa prosessissa syntyvät oheistuotteet myydään nykyisin toisille yritykselle, joilla ei päältäpäin katsottuna ole mitään yhteistä. Toisen jäte on toisen raaka-ainetta eikä materiaalia mene enää hukkaan samalla tavalla kuin joskus aikoinaan. Samalla joitain tuottajia on pelattu kokonaan pois markkinoilta, tarvittavat kemikaalit tai välituotteet syntyvät puolivahingossa osana muuta tuotantoa. Tämä on hyvä kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta, mutta samalla ekologisuus ja taloudellisuus luovat uusia riskejä. Mikäli jokin tuottaja on poissa pelistä jonkin häiriötilan takia, voidaan yksittäinen kemikaali tai raakaaine tuoda maahan muualta jos sopivia kuljetusvälineitä ja varastotilaa on saatavilla (Tämäkään ei ole itsestäänselvyys, tietyissä tilanteissa tarvittavia raaka-aineita on saanut kotimaasta 24/7 eikä niitä ole tarvinnut edes varastoida). Korvaavan tuotteen maahantuonti ei auta alkuperäisen tuotteen jalostusprosessin välituotteista riippuvaisia ketjuja. Huoltovarmuustutkimuksissa tehdyissä yksittäisissä analyyseissä on paljastunut kymmenien teollisuudenalojen välisiä keskinäisriippuvaisuuksia, sen tarkemmin emme mene yksityiskohtiin. Puuttuvien raaka-aineiden määrän kasvaessa kokonaisuus käy hyvin haastavaksi, se lisäisi kansainvälisten kuljetusten tarvetta tilanteessa jossa niiden organisointi voi olla muutenkin hankalaa. Ketjujen katketessa korjaavat toimenpiteet ovat erittäin vaikeasti toteutettavissa ja tällä olisi suuria vaikutuksia koko yhteiskunnan toiminnalle ja kansalaisille. Kaventuva valinnanvapaus On hyvä muistaa ettei vapaa kilpailu tuota lisääntynyttä huoltovarmuutta ja valinnanvapautta, usein sen vaikutus on päinvastainen. Monilla teollisuudenaloilla kiristyvä kilpailu tai investointien kalleus johtaa lähelle monopolisoitumista, vuosien varrella heikommat ja pienemmät yritykset tippuvat pois tai sulautuvat suurempiin. Tuottajia tai jalostuslaitoksia on kenties vain muutamia, ne saattavat olla maantieteellisesti keskittyneitä. Maidonjalostus on maanläheinen esimerkki siitä kuinka yritysten määrä Suomessa on pudonnut vuosikymmenien varrella, nykyisin kuluttajatuotteita valmistavia meijereitä on alle 30 kappaletta ja maitoa kuljetetaan ympäri Suomea. Integroitujen piirien valmistus on toinen ääripää, tietyissä piirityypeissä valmistajia on koko maailmassa enää vain muutamia ja nekin joutuvat turvautumaan yhteistyöhön mentäessä uudempiin valmistusteknologioihin, uusien tuotantolinjojen kehitys kun vaatii valtavia investointeja. Tämäkin kehitys lisää riskejä. Syyskuun 1999 maanjäristys Taiwanissa aiheutti muistipiirien hinnannousua globaalisti, myös nestekidenäyttöjen saatavuus oli uhattuna. Nykyisinkin suuri osa emolevyihin tai näytönohjaimiin keskittyneistä yrityksistä sijaitsee Taiwanissa. Alihankintaa saattaa olla muuallakin Aasiassa, mutta kokonaisuuden kannalta Taiwan on korvaamattoman tärkeä useille huipputeknisille tuotteille. Kriisitilanteessa korkean teknologian tuotantoa ei voi siirtää muualle vuodessa tai kahdessa, vaikka käytettävissä olisi rajaton budjetti; pelkästään teolliseen käyttöön soveltuvien puhdastilojen rakentamiseen vaadittava osaaminen vaatii pitkällistä kokemusta. Osaaminen ja tuotanto keskittyvät. Olemmeko oppineet mitään historiasta? Aikoinaan SEV-maat olivat erikoistuneet eri teollisuudenaloille, samoin eri neuvostotasavalloissa tuotettiin erilaisia tuotteita keskitetyn suunnitelmatalouden ohjauksessa. Neuvostoliiton kaatuminen ja Itä-Euroopan muutos aiheutti Venäjälle ongelmia, kun osa tärkeästä tuotannosta jäi sen rajojen ulkopuolelle. Puolustus- ja avaruusteollisuus joutui suuriin ja pitkäaikaisiin vaikeuksiin, kun tietyt toiminnan jäivät Baltian maihin, Ukrainaan, Valkovenäjälle ja Kazakstaniin. Globaalitaloudessa samanlaisia ongelmia voisi syntyä alueellisten levottomuuksien tai luonnonkatastrofien vuoksi. Sortunut Wuchang in temppeli JiJi ssä, Nantou ssa. (Kuva: Winstonlee, Wikipedia) 7

8 Katrina Hirmumyrsky Katrina iski Lousianassa vuonna Vasta tämän jälkeen suurelle yleisölle selvisi, kuinka tärkeä tuo alue on Yhdysvaltojen talouden toimivuuden kannalta. New Orleansin alueen satamien kautta kulki vuosittain $49 miljardin edestä tavaraa. Tämä sisälsi 60% koko USA:n viljasadosta, 26% maakaasusta ja öljystä, sekä mm. 25% Chiquitan banaaneista. Mississippiä kutsutaan syystäkin Amerikan talouden valtimoksi. Monia tuotteita ja maataloustuotteita kuljetetaan valtavilla proomuilla rannikon ja sisämaan välillä, se on ylivoimaisesti kustannustehokkain reitti niille tuotteille joille rahtikustannusten halpuus on kuljetusnopeutta olennaisempaa. Hirmumyrskyn seurauksena sataman toiminta häiriytyi pahoin, kulku Mississippille estyi joksikin aikaa kokonaan. Monien tuotteiden hinnat lähtivät tämän seurauksena kohoamaan voimakkaasti ympäri maata, tämä aiheutti pientä paniikkia markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa. Teollisuustuotteiden viejillä oli mahdollisuus siirtyä käyttämään Houstonin tai Tampan satamia, mutta monilla muilla sitä mahdollisuutta ei ollut. Maissin, vehnän ja soijapapujen kuljetus muuta kautta olisi ollut vaikeaa. Varastotiloja ja kuljetuskapasiteettia ei ollut riittävästi. Proomujen korvaaminen junilla ja autoilla olisi ollut erittäin kallista, eikä tarvittavaa korvaavaa kuljetuskapasiteettia ollut olemassa. Osa lastista oli vaarassa pilaantua matkalla. Myös kahvin, sokerin ja puutavaran hinta lähti nousuun. Öljynjalostamokapasiteetin tuhot nostivat polttoaineen hintaa koko maassa, suuri osa tärkeistä laitoksista oli vaikutusalueella. Bensiiniä jouduttiin kuljettamaan Yhdysvaltoihin ympäri maailmaa. Suomikin avasi varmuusvarastojaan osana kansainvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen polttoainejakelun turvaamiseksi. Lousianan alue on tärkeä myös kemianteollisuudella. Tuhojen pelättiin vaikeuttavan monien tärkeiden kemikaalien saatavuuteen maanlaajuisesti. Yhdysvaltojen tiedotusvälineissä pelättiin shampoon loppuvan, koska pääosa raaka-aineista tuotettiin tuhoalueella. Pahimmat skenaariot eivät loppujen lopuksi toteutuneet ja talous palautui normaaliksi. Itse Lousianan alue kärsii tosin edelleen vaikutuksista ja on kyseenalaista tuleeko se koskaan palautumaan entiselleen. Ilmastonmuutos ja kyseisen rannikkoalueen haavoittuvuus saattaa aiheuttaa sen, ettei jälleenrakennus koskaan käynnisty täydessä mittakaavassa. Hurrikaani Katrina voimakkaimmillaan 28. elokuuta (Kuva: NASA, public domain, Wikipedia) Saarivaltio Britanniassa tuoretuotteiden saatavuus alkoi lähestyä jo kriittistä rajaa, niistä merkittävä osa kuljetetaan nykyisin lentäen laivojen sijaan koska kuluttajat arvostavat tuoreutta. Monet yritykset joutuivat vaikeuksiin. Britannian lääketeollisuus menetti pilaantuvia aikakriittisiä tuotteita kuten radiologisia lääkkeitä, ne pitää toimittaa nopeasti tuotantolaitoksesta sairaaloihin. Useita autotehtaita ympäri Eurooppaa (BMV, Nissan, Honda) suljettiin osapulan vuoksi. Vaikutukset ulottuivat myös kauemmaksi. Kiinan ja Etelä-Korean teollisuuden elektroniikan- ja erityistuotteiden vienti tippui joksikin aikaa noin viidesosaan. Monet Hong Kongin vaativiin asiakkaisiin keskittyneet hotellit ja ravintolat joutuivat vaikeuksiin Eurooppalaisten tuotteiden saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Pitkän aikavälin vaikutukset olivat myös mittavia, vaikka itse tuhkapilvi kesti vain lyhyen aikaa. Lentoyhtiöiden menetykset olivat arviolta 1,3 miljardia ja se vaikutti suuresti niiden talouteen, kireän kilpailun takia liikkumavara oli jo ennestään pieni. Britanniassa 13 matkatoimistoa meni nurin kesän 2010 aikana ja tuhkapilveä on pidetty viimeisenä niittinä niiden arkkuihin. Norjaan jumiutuneen liikematkaajan mietteitä Tuhkapilven aikana eräs yhdysvaltalainen liikemies juuttui joksikin aikaa Norjalaiseen hotelliin. Lueskellessaan uutisia tuhkapilven vaikutuksista hän alkoi pohtia nykyisen talouselämän haavoittuvuutta. Koska hän oli saanut kaikki tehtävissä olleet työnsä päätökseen ja aika kului kotiinpaluun odotteluun, päätti hän kirjoittaa näkemyksiään teknologia-alan keskustelupalstalle. Hän totesi että vielä 1950-luvulla Hollantilaiset tulppaaninkasvattajat myivät sipulit muutaman kymmenen kilometrin säteellä oleville ostajille, logistinen ket- Eyjafjallajökull 2010 Islannin tuhkapilvi oli lyhyt mutta vaikuttava luonnonilmiö, Euroopan kannalta 9/11 jää kauas sen taakse. Suurimmat suorat vaikutukset sillä oli lentoliikenteeseen, epäsuorat vaikutukset levisivät sitten laajemmalle. Tuhkapilvi esti noin lentoa 8 päiväksi. 10 miljoonan hengen matka peruuntui. Lentoliikenteestä riippuvaisten kukkien, hedelmien ja elektroniikan maahantuonti tyrehtyi. Eyjafjallajökull in tuhkapilvi 17. huhtikuuta (Kuva: Boaworm, Wikipedia) 8

9 i 10 / l 610-liittymä ja New Orleansin luoteinen alue ja Metairie, Louisiana tulvii. (Kuva: AP Photo / U.S. Coast Guard, Petty Officer 2nd Class Kyle Niemi, Wikipedia) ju koostui useista väliportaista. Nykyisin suurten puutarha-alan ketjujen toiminta perustuu kykyyn toimittaa samat sipulit eri puolille maailmaa 36 tunnin sisällä. Tuhkapilven takia kukkienkasvattajat Keniassa menettivät 2-4 miljoonaa dollaria päivässä kukkien mädäntyessä pelloille, suuri summa siellä päin maailmaa. Paikallisille viljelijöille vaikutukset olivat tuhoisia, tuhansia ihmisiä irtisanottiin ja monet menettivät omaisuutensa. Sillä oli varmasti jotain pitkäaikaisvaikutuksia alueen yhteiskunnalliseen vakauteen. Kirjoittelija huomasi myös, että samassa hotellissa oli myös suuri joukko eri öljy-yhtiöiden edustajia. Suuri osa heistä joutui tappamaan aikaansa hotellin baarissa, rästissä olleet työtehtävät oli pian tehty eikä heillä ollut enää muuta järkevää tekemistä. Tuhkapilven vuoksi 6-8 miljoonaa henkeä jäi jumiin eri puolille maailmaa. Joukkoon kuului paljon työmatkalaisia, sekä työntekijöitä, jotka eivät päässeet loman jälkeen takaisin töihin. Mitä tärkeämmästä avainhenkilöstä oli kyse, sitä enemmän sillä oli seurannaisvaikutuksia. Kun työ on paloiteltu yhä pienempiin osiin ja joka osasta vastaa rajallinen määrä ihmisiä, on henkilöstön nopea korvaaminen vaikeaa. Monien lentoa odottelevien avainhenkilöiden työpaikoilla oli suuret määrät vajaateholla olevia työntekijöitä; sovitut kokoukset jäivät pitämättä eivätkä tiimit voineet jatkaa töitään. Ilman etukäteissuunnittelua etätyön tekeminen on vaikeaa, kaikkea tarvittavaa materiaalia ei ole sähköisessä muodossa eikä sitä välttämättä voi lukea verkon yli tietoturvasyistä. Jos henkilö lentää lyhyeksi ajaksi toiselle puolelle maailmaa business-luokassa, tarkoittaa tämä usein sitä ettei hänen työtehtäviään ole alun perinkään voinut tehdä videoneuvotteluina tai netin välityksellä. Hotellin ilmainen wlan-yhteys ei välttämättä sovi Fortune-500 yrityksen intranetin selailuun. Laivausta ja lentorahtia Kyseinen matkalainen pohdiskeli niitä reunaehtoja, joiden varaan yritykset suunnittelevat toimintaansa. Hänen oma työnantajansa oli juuri lähettänyt laivalastia Norjasta New Orleansiin. He eivät olettaneet laivan saapuvan perille heti seuraavana päivänä tai He olettivat sen saapuvan jollain hetkellä 6 12 viikon sisällä, se oli laivayhtiön antama toleranssi. Hän ei paljastanut itse yrityksen nimeä tai toimialaa, mutta kertoi, että heidän kaltaisensa pitkistä laivarahdeista riippuvainen yritys osaa varata riittävät raaka-aine ja lopputuotepuskurit. Heidän mukaansa on aina varauduttava siihen, että välillä laivat myöhästelevät hurrikaanien, ruuhkautuneiden satamien, lakkojen ja muiden sekalaisten syiden vuoksi. Heidän toimintansa oli suunniteltu siten, ettei pienillä muutoksilla ei ole vaikutusta heidän liiketoimintaansa. Hänen mielestään nykyisin pääasiassa lentokuljetuksiin tukeutuvilla yrityksillä usko logistiikan toimivuuteen on usein liian optimistinen, poikkeustilanteita ei oteta riittävästi huomioon. On hyvä, mikäli liiketoimintamalli on alun perin rakennettu riittävän konservatiivisten reunaehtojen mukaan. Pienet häiriöt aiheuttavat pientä kitkaa, mutta ei vakavia ongelmia. Esimerkkinä hän antoi terästeollisuuden, se ei oleta eilen tilatun malmin saapuvan huomenna. Se tilaa malmin kuukausia etukäteen ja pitää varastoja pystyäkseen vastaamaan kysyntään nopeasti. Varastointi maksaa, mutta asiakkaat äänestävät äkkiä jaloillaan jos kilpailijat pystyvät reagoimaan nopeammin. Nykyisin jotkut sektorit ovat tulleet vaarallisen riippuvaisiksi globaaleista toimitusketjuista. Varastojen minimointi tuottaa säästöjä, mutta optimoidaanko järjestelmät joskus liiankin tehokkaiksi? Toivotaan ja luotetaan siihen, että kaikki toimii, jolloin liikkumavara jää kapeaksi. Ketjujen katketessa ongelmat kasautuvat ja kulut voivat nousta nopeasti. Onko yrityksellä varaa sulkea tehtaansa pariksi viikoksi, jos komponenttien tuontiin tulee keskeytys, työvoiman määrää ei voi säädellä niin nopeasti. Jos yritys elää kädestä suuhun, aiheuttaa tämä suuria taloudellisia riskejä. Kannattaako ketjuista viilata pois viimeisetkin sentit, jos pienet vastoinkäymiset nollaavat kalliiden mainoskampanjoiden avulla pitkän ajan kuluessa rakennetun imagon. Katsaus menneeseen ja tulevaan Puhuttaessa huoltovarmuudesta ja riskeistä monet ovat sitä mieltä, että pieniä vastoinkäymisiä menee ja tulee; niistä ei kannata huolehtia liikaa etukäteen. Turvallisuuspoliittista ympäristöä pidetään vakaana, maailmansotia ei ole näkyvillä ja useimmat konfliktit voidaan ennakoida kuukausia etukäteen. Ylipäänsä, sitten toisen maailmansodan Euroopassa kaikki häiriöt ovat olleet paikallisia ja lyhytkestoisia eikä niillä ole ollut kovin pitkäkestoisia vaikutuksia. Ihmisen muisti on kuitenkin lyhyt, useimmat kärsivät likinäköisyydestä ajan ja paikan suhteen. Ihmiset eivät välttämättä ajattele mitä on tapahtunut sata vuotta sitten tai toisella puolella maailmaa, omat muistikuvat ulottuvat muutaman vuoden tai kvartaalin päähän. Osalla historian tuntemus rajoittuu pääasiassa television aikakauteen tai lehtien lukemiseen, vuosisata tuntuu yhtä kaukaiselta kuin pronssikausi. Seuraavaksi käydään läpi joitain esimerkinomaisia poimintoja läheisestä ja kaukai- 9

10 Colombo Express, yksi suurimmista rahtialuksista maailmassa (sen rakentamisvuonna 2005), saksalainen Hapag-Lloyd operoi sitä. (Kuva: Wmeinhart, Wikipedia) sesta historiasta, sekä annetaan ennusteita tulevaisuudesta. Hiljattain, eli edellisen kymmenen vuoden sisällä on tapahtunut ainakin kolme uutiskynnyksen ylittänyttä luonnonilmiötä joilla on ollut laajoja paikallisia vaikutuksia; Tyynenmeren tsunami, Islannin tulivuorenpurkaus ja Japanin maanjäristys ydinonnettomuuksineen. Euroopan kannalta näiden tapausten vaikutukset olivat loppujen lopuksi kohtalaisen pieniä, paikallisesti tsunamilla ja Japanin maanjäristyksellä oli huomattavasti enemmän merkitystä. Uskallan ryhtyä ennustamaan sen verran, että listaan muutamia mitä todennäköisimmin lähivuosikymmeninä tapahtuvia hieman suuremman mittakaavan katastrofeja etukäteen. Katlan purkaus Islannissa vaikuttaa säähän ja liikenteeseen laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, edellinen tuhkapilvi oli vain kenraaliharjoitus. Tokion maanjäristys iskee pahasti maailmantalouteen ja huipputeknologian komponenttien saatavuuteen, lisäksi se sekoittaa maailmantaloutta Japanin joutuessa kotouttamaan sijoituksiaan jälleenrakennukseen. Kalifornian maanjäristys sekoittaa pahasti Yhdysvaltain huipputeknologian tuotantoa sekä aiheuttaa pahan notkahduksen talouteen. Kaikki nämä tapahtumat ovat geologian ja historian perusteella syklisiä ja lähes vääjäämättömiä, lisäksi ne ovat tilastojen valossa jo hieman myöhässä. Niiden suhteen ei ole järkevää spekuloida tulevatko ne tapahtumaan, sen sijaan tulisi pohtia miten toimimme kun ne tapahtuvat. Mikäli menemme kauemmaksi historiaan, löydämme viitteitä monista luonnonilmiöistä, jotka ovat olleet paljon rajumpia kuin ne mitä olemme todistaneet modernin tiedonvälityksen aikana. Monista tapahtumista emme edes tiedä sen tarkemmin, mutta vaikutukset on 10 Tulivuoren Eyjafjallajökullin purkaus 25. maaliskuuta 201. (Kuva: Jochenbacher, Wikipedia) silti havaittu toisella puolella maailmaa. Vuonna 535 ilmasto viileni voimakkaasti pohjoisella pallonpuoliskolla, tarkka syy on vielä selvittämättä. Sen aikana mm. Roomassa ja Kiinassa nähtiin nälkää. Mesopotamiassa oli 18 kuukauden hämärä jakso, Italiassakin auringonvalo heikkeni 15 kuukauden ajaksi. Vaikutuksakin. Sitten kun jotain tällaista tapahtuu seuraavan kerran, niin mitä se vaikuttaa ilmailulle, elintarviketuotannolle ja maailmankaupalle? Vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin 1800-luvulla, jolloin ne aiheuttivat länsimaissa lähinnä lumipyryjä ja komeita iltaruskoja. Monet kuittaavat tämänkaltaiset luon- set olivat globaaleja ja vaikuttivat kokonaisten sivilisaatioiden kehitykseen. Laki purkautui rajusti vuonna Tuolloin neljäsosa Islannin väestöstä menehtyi kun sadot tuhoutuivat eikä lampaille riittänyt ravintoa. Benjamin Franklin kirjoitti tuolloin Euroopan kylmästä kesästä, tuhkapilven viilentävä vaikutus oli selvästi havaittavissa. Tamboran purkauksen 1815 vaikutukset tuntuivat Yhdysvalloissa asti, heinäkuussa 1816 siellä oli lumimyrskyjä ja joet jäätyivät Pensylvaniassa asti. Krakataun 1883 purkaus aiheutti globaalisti neljä kylmää vuotta, monilla pohjoisilla alueilla oli rajuja lumimyrskyjä vuosina Kaikki nämä tapahtumat olivat ajalta ennen teollistumista ja globalisaatiota. Tulivuorten aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat olleet itse asiassa aika tavanomaisia viime vuosisatoina, joten samanlaisia tapahtumia on varmasti odotettavissa tulevaisuudesnonilmiöt kiintoisiksi mutta harvinaisiksi yksittäistapauksiksi. On totta että tämänkaltaiset suuret ja vakavat häiriöt ovat harvinaisia, mutta niiden todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin nolla. Jotkin tapahtumat ovat melko varmoja ja odotettavissa, mutta eteen tulee aina täysin uusia, yllättäviä ja ennakoimattomia ilmiöitä. Vaikka jotkin yksittäiset tapahtumat ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, pitää muistaa että erilaisia potentiaalisia tapahtumia on äärettömän paljon. Osa niistä saattaa olla jotain sellaista, jota emme osaa edes kuvitella. Lopputulos on joka tapauksessa se, että muutaman kerran vuosikymmenessä tapahtuu jotain todella yllättävää. Kaikki kyselevät, miksi tähän ei oltu valmistauduttu? Yllätyksiin varautuminen Pitää varautua odottamattomaan. Tarkkoja suunnitelmia kaikkea vastaan ei pystytä tekemään, mutta pitää olla kyky nopeaan reagointiin ja sopeutumiseen. Globalisaation ja verkostojen lisääntyessä ketjuihin tulee lisää liikkuvia osia, sen vuoksi yhä useampi asia voi epäonnistua samanaikaisesti. Asiat joilla oli menneinä vuosisatoina vain pientä paikallista merkitystä, saattavat vaikuttaa aivan eri tavalla virtaviivaistettuun logistiikkaamme. Elintilan kaventuessa ihminen on levittäytynyt asumaan yhä hankalampiin paikkoihin, joista ihmiset aikaisemmin osasivat pysyä poissa perimätiedon perusteella. Jokin Vancouver tai Seattle eivät välttämättä ole ihan

11 Energian hinnannousu ja globalisaatio Aina häiriöihin ei tarvita luonnonkatastrofia. Energia-asioita olen käsitellyt aiemminkin, mutta kerrataan niitäkin nyt lyhyesti. Globalisaation myötä tuotantoa paloitellaan yhä pienempiin osiin ja hajautetaan yhä laajemmalle alueelle. Sijoittumiseen vaikuttavat eri kustannustekijät kuten työvoima, raaka-aineet, energia ja kuljetuskustannukset. Tällä hetkellä monet tuotteet kannattaa vielä valmistaa kaukana markkinoilta, sillä työvoimakustannukset ovat lopputuotteen hinnan kannalta merkittävämpiä kuin kuljetuskustannukset. Myös tuotteiden kokoaminen, pakkaus, dokumentaatio ja palvelut saatetaan hajauttaa usean maan ja maanosan kesken. Mitä tapahtuu, mikäli osakustannusten suhteet muuttuvat huomattavasti? Mitä kuljetuskustannusten suhteellisen osuuden merkittävä kasvaminen vaikuttaisi logistiseen verkostoon ja kokonaisuuden kannattavuuteen? Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuosiraportin World Energy Outlook 2010 mukaan perinteisen öljyntuotannon maksimi saavutettiin luultavasti jo vuonna Heidän mukaansa halvan energian aika on lopullisesti ohi ja ennen pitkää kuljetuskustannukset alkavat kasvaa suhteessa työvoiman hintaan. Sijoittuuko osa teollisuudesta lähemmäs markki- seismisesti vakaalla paikalla. Tämän takia vaikutukset kohdistuvat yhä suurempaan määrään ihmisiä ja aiheuttavat yhä suurempia taloudellisia vahinkoja, asia jonka voi havaita kansainvälisistä vakuutustilastoista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lukuun ottamatta rajujen luonnonilmiöiden määrä on pysynyt varmasti samana, ihmiset ovat vain muokanneet omat järjestelmänsä sellaisiksi että häiriöt yhteiskunnan toiminnalle ovat kasvaneet. Yritysten pitäisi arvioida taloudelliset riskit toiminnan pysähtymisestä viikoiksi tai kuukausiksi. Jonain päivänä eteen tulee varmasti jokin uusi yllätys, jonka varalle ei pysty tekemään tarkkoja etukä- teissuunnitelmia. Tärkeintä on säilyttää toimintakyky kaikissa yllättävissä tilanteissa. Matkavakuutuskin maksaa, mutta riskinotolla on hintansa. Erilaisia uhkaskenaarioitakin kannattaa arvioida pari kertaa ennen niiden hylkäämistä epäoleellisina. Ei ehkä kannata varautua Yellowstonen kalderan ja Vesuviuksen purkauksiin tai Kanarian Teiden romahdukseen, koska aikaikkunat ovat vuosituhansista ylöspäin, mutta muihin hieman todennäköisempiin uhkiin pitäisi suhtautua vakavammin. Islannin tulivuorten aiheuttamasta uhasta Euroopan lentoliikenteelle muistan lukeneeni ainakin vuosikymmen sitten, lähdettä en tosin enää muista. noita tai raaka-ainevaroja? Vaikutukset ovat tapauskohtaisia, kokonaisuus tasapainottuu uuteen optimiasentoon. Ylipitkien logististen ketjujen lyheneminen pakon edessä voi teoriassa parantaa huoltovarmuutta. Muutos saattaa olla kuitenkin liian nopea ja raju. Moni asia menee uusiksi ja epävarmuus kasvaa. Sopeutuminen olisi pitänyt jo aloittaa, mutta aika on loppumassa kesken. Perinteisestä teollisesta tuotannosta 95% on yhä riippuvainen öljystä. Kuljetusintensiivinen teollisuus voi joutua vaikeuksiin, tällöin maailmankauppa laskisi merkittävästi. Talouden heikkenemisen vuoksi verotulot laskisivat. Seurauk- Hurrikaani Betsyn jäljiltä tulvaa alueella Lower Ninth Ward, New Orleans vuonna U.S. Naval Air Reserve Sikorsky SH-34 Seabat-helikopteri New Orleansin meri-ilmatukikohdasta näkyy yllä. (Kuva: NOAA National Oceanic and Atmospheric Administration, Wikipedia) sena voi olla paha taantuma. Joidenkin valuuttojen jyrkkä lasku on mahdollista. Uhkana on Kiinan ja Intian talouksien kriisi, jos energian hinta ja kuljetuskustannukset nousevat. Tällä kaikella olisi suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. EU:n liikennepolitiikan valkoinen kirja ilmestyi Sen mukaan EU pyrkii siirtämään lisää kuljetuksia rautateille ja vesireiteille. Ylikansallinen ohjaus rautatieja lentoliikenteelle etenee, maantieliikenteelle tulee lisää rajoituksia. Perinteiset autot halutaan pois kaupunkikeskustoista 2050 mennessä. Viime vuoden aikana osa kommentaattoreista eri maissa on takertunut ilmastopolitiikkaan ja vaatinut EU:ta perääntymään tavoitteistaan. Tämä on melko hyödytöntä, koska kohoavat polttoainekustannukset ovat muutoksen tärkein taustatekijä eikä se tosiasia katoa minne- kään vaikka komissio pistäisikin päänsä pensaaseen. EU:n mukaan liikenne on elämän ja kuoleman kysymys sisämarkkinoille, ihmisten ja tuotteiden vapaalle liikkuvuudelle. Tarvitaan voimakasta ohjausvaikutusta; ellei haluttuun lopputulokseen päästä porkkanoilla, niin sitten käytetään keppiä. Toimet tullaan aloittamaan kohtuullisen nopeasti, koska aika on loppumassa. Kansalaiset ja elinkeinoelämä pakotetaan energiatehokkaampaan toimintaan. Liikenneinfrastruktuurin muutos vie aikaa, luultavasti useita vuosikymmeniä. Maantieliikenne on riippuvaisin fossiilisista polttoaineista. On alettava miettimään muutoksen vaikutuksia jokapäiväiseen toimintaan sen sijaan että vedottaisiin poliittisiin päätöksentekijöihin siirtymäaikojen toivossa. Mitä enemmän vitkastellaan, sitä korkeammalta aikanaan pudotaan. Vaikka turvauduttaisiin korvaaviin polttoaineisiin, niin joka tapauksessa kuljetuskustannukset voivat nousta. Uudet reunaehdot on otettava huomioon kun logistista kokonaisuutta kehitetään. Globalisaation ja verkostoitumisen pahentamat riskit huoltovarmuudelle on otettava aiempaa paremmin huomioon. Kaikki eivät usko laajan sotilaallisen kriisin syttymiseen lähitulevaisuudessa. Se ei ole kuitenkaan peruste toimettomuuteen huoltovarmuuden suhteen, sillä nykyinen yhteiskuntamme elää osittain tuurilla. Jonain päivänä verkostomme joutuvat aivan varmasti todelliseen testiin. Sotia voimme yrittää ennakoida, mutta monet luonnonkatastrofit voivat iskeä yllättäen. Jälkikirjoitus Tämä kirjoitus perustui lokakuussa 2011 pitämääni esitelmään. Pian sen jälkeen matkustin tulvien vaivaamaan Thaimaahan. Siellä pääsin jälleen kerran tutustumaan siihen mitä vaikutuksia poikkeavilla tapahtumilla on paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Thaimaa on tottunut tulviin, mutta nyt niiden laajuus oli historiallinen. Suuri osa maan taloudesta ja teollisuudesta on Bangkokissa tai sen pohjoispuolella, suurella hieman merenpinnan yläpuolella olevalla tasankoalueella. Sademäärät pohjoisessa ovat kasvussa ilmastonmuutoksen vuoksi, pienten korkeuserojen vuoksi vesimassojen matka mereen kestää kuukausia. Koska ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa vuosikymmeniä tai vuosisadan, on tulvista tulossa enemmän tai vähemmän säännöllisiä. Merenpinnan nousu tulee pahentamaan tilannetta entisestään myöhemmin tämän vuosisadan aikana. Osa ihmisistä on jo muuttanut pohjoiseen, hallitus tutkii vakavasti pääkaupungin siirtoa. Taloudelliset, inhimilliset ja poliittiset seuraukset alueelle ovat mittavia. 11

12 Mitä vaikutuksia tulvalla oli logistiikalle? Monien pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden jakelu häiriytyi koko maassa, osa kauppojen hyllyistä oli tyhjiä niin Malesian kuin Laosin ja Myanmarin rajoilla. Bangkok on Thaimaan kehäkolmonen, monet tuotteet valmistetaan tai pakataan sen alueella. Globaalisesti suurimmat ongelmat koskivat monikansallisia yrityksiä. Alue Bangkokista Ayuthayaan on täynnä suurten ulkomaisten yritysten tuotantolaitoksia tai alihankkijoita. Moni japanilainen, amerikkalainen tai eurooppalainen merkkituote valmistetaan siellä, oli kyse sitten autoista, kameroista, kissanruuasta, suklaapatukoista tai kosmetiikasta. Tulvan takia monen tuotenumerotarraa, valmistusmaa saattaa lukea jossain nurkassa millimetrin korkuisella fontilla. On vaikea tietää missä mitäkin tuotetaan, itsekään en ennen tätä kevättä tiennyt että pääosa Suomen ravintoloiden kanasalaattien broilerista tulee valmiiksi paistettuna Thaimaasta. Verkottuvassa maailmassa kaikki todellakin vaikuttaa kaikkeen. Mainittakoon tässä lopuksi pari alkuvuoden 2012 uutista, jotka koskevat muita tulevia yllätyksiä. Ne ovat siinä mielessä hyviä esimerkkejä, että niiden toteutumiselle on annettu tutkimustietoon perustuvia todennäköisyyksiä ja aikaikkunatkin ovat melko lyhyitä. Ensinnäkin, tammikuussa 2012 Tokion Fuji-tulivuori Kawaguchi-järven takana auringon laskiessa. (Kuva: Yamanashi Prefecture, Japan, Wikipedia) , eli aikana jolloin sähkön käyttö rajoittui lähinnä lennättimeen. Tuolloin lennätinasemia syttyi tuleen ja revontulia nähtiin Kuubassa asti. Seuraavan suuren purkauksen vaikutukset tuskin ovat kovin dramaattisia ja pitkäkestoisia, mutta sittenhän se nähdään. Ihmisten keskimääräiseen elinikään suhteutettuna kyseessä on poikkeava tapahtuma, mutta historiallisesti tämä on normaali ja säännöllinen ilmiö. Teknisessä mielessä mielenkiintoista tästä tekee lähinnä se, että purkaus tapahtuu ensi kertaa modernin sähköön ja tietoliikenteeseen perustuvan infrastruktuurimme aikana. Vaikka meillä pohjoismaissa infrastruktuurin suojaukseen tällaisilta ilmiöiltä on kiinnitetty paljapanilaisen automerkin valmistus keskeytyi ja se vaikutti vientiin eri puolille maailmaa. Nikonin kameroiden saatavuus ympäri maailmaa heikkeni, vaikutuksia oli myös Canoniin. Kiintolevyjen hinta lähti rajuun nousuun, se heijastui viiveellä kannettaviin tietokoneisiin, tallentaviin digibokseihin ja muihin tuotteisiin. 25% maailman kiintolevyistä sekä osa niiden kriittisistä komponenteista valmistetaan tuolla alueella. Tuotantoongelmat heijastuivat moniin muihinkin huipputeknologian tuotteisiin. Moni ulkomainen yritys joutuu kirjaamaan merkittäviä tappioita tulvien takia, lopullinen hintalappu selviää vasta tämän vuoden aikana. Kannattaa joskus katsoa erilaisten teknisten tuotteiden pakkauksia tai 12 yliopisto esitti päivitetyn arvion Tokion suurjäristyksen todennäköisyydestä. He arvioivat että yli 7 Richterin järistyksen todennäköisyys 4 vuoden sisällä on 70%, 30 vuoden aikana todennäköisyys nousee jo 98%:iin. Uhriarvio on vähintään useita tuhansia ihmisiä ja rakennusta. Tässä vaiheessa tapahtumaa ei voi enää oikein pitää filosofisena spekulaationa vaan yritysten pitäisi alkaa tekemään konkreettisia suunnitelmia tulevasta tapahtumasta toipumiseen. Toinen kiinnostava uutinen oli tuore laskelma, jonka mukaan suuren auringonpurkauksen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä on noussut 1:8:aan. Tämän luokan purkauksia on viimeksi ollut jon huomiota, niin kaikkia maailmanlaajuisia vaikutuksia jokapäiväiselle elämälle on vaikea arvioida etukäteen. Todennäköisesti emme joudu odottamaan näitä tapahtumia liian pitkään, ehdimme vielä itse katsomaan mitä loppujen lopuksi tapahtuu. Muutenkin voimme luottaa siihen, että minä tahansa aamuna saatamme nähdä aamuuutisissa jotain hyvin dramaattista tai yllättävää. Varmasti tähän vuosikymmeneen mahtuu vielä ainakin pari täysin odottamatonta tapahtumaa, tällöin pääsemme taas arvioimaan ovatko ketjujen optimointi ja riskinhallinta olleet riittävässä tasapainossa.

13 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

14 Huoltopataljoona n Kirjoittaja: Kuopion pataljoonan komentaja everstiluutnantti Vesa Happonen Vuoden 2010 alusta Kainuun prikaatin Kuopion pataljoonasta muodostettiin huoltopataljoona. Kuopion pataljoonasta tuli tällöin toinen maavoimien huoltopataljoonamalliin organisoitu joukkoyksikkö. Karjalan prikaatiin oli muodostettu Karjalan huoltopataljoona vuosia aiemmin. Tämä artikkeli aloittaa sarjan, jossa kuvataan Kuopion pataljoonan toimintaa sen eri tehtävissä. Tässä artikkelissa luodaan katsaus pataljoonan perusyksiköiden järjestämään varusmieskoulutukseen. Myöhemmissä artikkeleissa kuvataan huollon laitosten toimintaa sekä henkilökunnan ja varusmiesten kokemuksia huollon koulutuksesta Kuopion pataljoonaan liitettiin Kainuun prikaatin huollon laitokset ja samassa yhteydessä se luovutti Tiedustelukomppanian Kainuun jääkäripataljoonalle. Muutoksen jälkeen Kuopion pataljoonaan kuului Huoltokomppania, 1. Erillinen autokomppania, Kuljetuskeskus, Materiaalikeskus ja Kunnossapitokeskus. Muutoksen tavoitteena oli yhtenäistää poikkeusolojen ja normaaliolojen organisaatio- ja toimintamalleja. Prikaatin esikunnan huolto-osaston, jonka johdosta huollon laitokset erotettiin, tehtäväksi tuli keskittyä prikaatin huollon operatiiviseen johtamiseen. Huollon järjestelyiden johtamisen vastuu siirrettiin Kuopion pataljoonan esikunnalle ja huollon laitosten johdolle. Lisäksi muutoksen keskeinen tavoite oli saattaa yhden johdon alaisuuteen huollon koulutuksen eri toimijat, kouluttavat perusyksiköt ja koulutusta tukevat ja myös vastuullisesti toteuttavat huollon laitokset. Arvioitiinpa uuden huollon joukko- ja palvelutuotannon keskittämisen mahdollistavan myös kustannustehokkaamman toiminnan. Organisaatiomuutoksen myötä joukkoyksikölle oli muotoutunut kaksi selkeää tehtävää: huoltojoukkojen koulutus ja prikaatin huollon järjestelyt pl. terveydenhuolto, tilahallinta ja muonitus. Uuden pataljoonan toiminnan ensimmäiset vuodet ovat olleet työntäyteiset. Uusi organisaatio toimintamalleineen tuo normaalin työskentelyn rinnalle aina lisätöitä toimintojen tarkentamisen ja säätämisen muodossa. Kerralla ei valmista synny. Yhteistoiminnassa prikaatin esikunnan huolto-osaston kanssa 14

15 numero 2 olemme säännönmukaisesti tarkastelleet huollon toimintoja ja keskinäisiä vastuita. Tällä hetkellä kunnossapidon hankintaprosessin yksinkertaistaminen ja siinä olevat vastuukysymykset sekä varaosalogistiikka ovat ajankohtaisia prikaatia koskettavia asioita. Kuopion pataljoona on jo ensimmäisten toimintavuosien aikana kyennyt osoittamaan toiminnassaan vallitsevan hyvän ja kehityshakuisen hengen. Sen asema prikaatissa on tunnustettu ja sen toimintaan luotetaan. Asevelvollisten koulutus ja sen tukeminen ovat korostuneessa asemassa pataljoonan kaikissa toiminnoissa. Koulutus ja siihen välittömästi liittyvät huollolliset toimet ovat tekijä, joka yhdistää pataljoonan kaikkia työntekijöitä. Koulutukselliset tehtävät ja toimijat Kuopion pataljoonan toimintaa johtaa komentaja apunaan esikunta, jonka vahvuus on 6 henkilöä. Esikunta on käytännössä jaettu toiminnallisesti koulutusta ja huollon toimintoja ohjaaviin osiin. Kuopion pataljoonaan kuuluu noin 150 henkilökuntaan kuuluvaa ja 250 varusmiestä. Kaikki 150 henkilökuntaan kuuluvaa toteuttavat ja tukevat joko suoraan tai välillisesti varusmieskoulutusta. Huoltokomppanian tehtävänä on toteuttaa peruskoulutuskauden koulutus, jonka jälkeen yksikkö vastaa huollon joukkotuotantojoukon koulutuksesta. Joukkotuotantovelvoitteina ovat joukkotyypit: jääkäripataljoonan huoltokomppania syksyn saapumiserästä ja jääkäriprikaatin huoltopataljoonan osia kevään saapumiseristä. Komppania toteuttaa saapumiserien koulutuksen kuitenkin aina jääkäripataljoonan huoltokomppanian kokoonpanossa. Kokoonpanoon kuuluu huoltopalvelujoukkue, täydennys- ja kuljetusjoukkue, kunnossapitojoukkue ja ensihoitojoukkue. Perusteena koulutuskokoonpanon vakioinnille on sen toteuttamisen selkeys, koulutuksen pääteemojen vakioiminen ja kokoonpanon toimivuus kaikissa prikaatin tai Pohjois- Suomen sotilasläänin eri harjoituksissa riippumatta organisaatiosta jota tuetaan. Koulutukseen sisällytetään tarvittavat hienosäädöt, joilla tuotetaan tarvittava osaaminen kuhunkin tuotettavaan organisaatioon (HP:n joukot). Joukkotuotettavan joukon vahvuus on vakiintunut reilun sadan hengen vahvuuteen. Viimeksi operaatio Iraqi Freedom osoitti, että huollon joukkojen on kyettävä taistelemaan siinä missä muutkin joukot. Selusta-alueita ei enää ole. 15

16 Materiaalikeskus (MATKE) ja Kunnossapitokeskus (KUPIKE) johtavat huollon miehistökursseja, joissa annetaan perusosaaminen joukkoyksiköiden taisteluajoneuvo- ja raskasajoneuvoasentajille, asesepille, ohjushuoltomiehille, täydennysmiehille (taisteluvälineet ja ampumatarvikkeet sekä räjähteet) ja viestihuoltomiehille. MATKE:n ja KUPIKE:n kurssisisällöt räätälöidään vastaamaan joukkoyksiköiden koulutustavoitteita. Myöhemmässä vaiheessa edellä mainitut osaajat suorittavat työssä harjaantumista samoissa laitoksissa. Kuopion pataljoonan miehistöllä pilotoidaan tammikuun 2012 saapumiserästä alkaen kenttäsähköverkko- ja voimakonemieskoulutusta tavoitteena varmistaa koulutuksen turvallinen toimintaympäristö ja voimakoneiden virheetön toiminta. Kehittämisnäkökulma palvelee erityisesti tulevia kalustohankintoja johtamisen osalta. Huoltokomppania kurssittaa prikaatin huoltopalvelumiehet (sotilaskeittäjä) sekä lääkintämiehet erikoiskoulutuskauden neljän ensimmäisen viikon aikana. Samassa yhteydessä järjestetään mahdollisuus myös henkilökunnan täydennyskoulutukselle tavoitteena tukea muita joukkoyksiköitä. Komppanian oma komentopaikkakurssi valmentaa huoltopalvelujoukkueeseen sijoitettavia viesti- ja johtamisjärjestelmien saloihin sekä komppanian johtamisympäristön ylläpidon ja toimintaedellytysten perusasioihin. 16 Huoltokomppanian henkilöstö muodostaa tällä hetkellä nuorekkaan, dynaamisen ja kehityshakuisen joukon. Komppania on prikaatin ja maavoimien koulutusmittareiden mukaan tehnyt vuosien ajan vahvaa hyvää koulutustulosta. Kuopion pataljoonassa komppania on saanut ns. kasvattajayksikön tehtävän. Komppania ottaa vastaan prikaatin saapuvat Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat huollon upseerit sekä osan uusista huollon aliupseeriviroista ja niihin rekrytoidut henkilöt. Tätä nuorta joukkoa ohjaavat päällikön johdolla muutamat kokeneet upseerit, opistoupseerit ja aliupseerit. Lisäksi pataljoonan komentaja on osoittanut komppanian henkilöstöön pataljoonan työpaikkaohjaajan (kokenut opistoupseeri) tukemaan työssä oppimista. Työpaikkaohjaajan vastuulla on pataljoonan muissakin yksiköissä työskentelevien, lähinnä aliupseerien, työn ohjaus. Pääsääntöisesti 2 5 vuoden työskentelyn jälkeen nuoremmat upseerit ja aliupseerit siirtyvät 1.Erilliseen autokomppaniaan aliupseerikurssien kouluttajiksi sekä huollon laitoksiin huollon tehtäviin. 1.Erillisen autokomppanian tehtävänä on toteuttaa alokkaiden peruskoulutuskauden koulutus. Erikoiskoulutuskauden alkaessa yksikköön kootaan ikäluokan Kuopion pataljoonan C- ja CE- ajokorttikoulutukseen valitut varusmiehet yhdeksi joukkueeksi. Joukkuetta koulutetaan komppaniassa sekä taistelu- että ajokorttikoulutuksen tavoittein aina seuraavan ikäluokan peruskoulutuskauden loppuun saakka. Ajokorttikoulutus annetaan Kuljetuskeskukseen (KUKE) kuuluvan Autokoulun johdolla ja toteuttamana 1. ERAUTOK:n toimiessa hallintoyksikkönä ja järjestäessä kurssien aikaisen taistelu-, marssi-, liikunta- ja ampumakoulutuksen. Tämän jälkeen

17 ajokorttikoulutuksen saaneet siirtyvät Huoltokomppaniaan ja muodostavat siellä seuraavan joukkotuotantojoukon rungon. Käytännössä nämä kuljettajaksi koulutetut aloittavat tässä vaiheessa uuden koulutuskierron, sillä he saavat siirron jälkeen täydennyskoulutuksen lääkintämieskurssilla, täydennysmieskurssilla (polttoaineet, ampumatarvikkeet, räjähteet, elintarvikkeet, vesi jne) ja huoltopalvelumieskurssilla (sotilaskeittäjä). Tämä joukko muodostaakin varusmiesjohtajien kanssa huoltokomppanian timantinkovan ytimen. Komppania vastaa myös prikaatin huollon aliupseerikurssin toteuttamisesta. Huollon aliupseerikurssin I-jaksolle kootaan Kainuun prikaatin kaikki moottorialiupseeriksi koulutettavat. Aliupseerikoulutuksen ohessa moottorialiupseeriksi koulutettavat suorittavat C1E -luokan ajokortin. Ennen kotiutumista reserviin aliupseereilla on mahdollisuus suorittaa myös ammattipätevyystutkinto. Huollon aliupseerikoulutusta on prikaatissa kokeiltu monella tavalla. Vuoden 2012 tammikuun saapumiserän osalta Kuopion pataljoonan kokeilee mallia, jossa lähes kaikki sen varusmiehistä aliupseerikoulutukseen valitut (moottori-, huoltopalvelu- ja lääkintäaliupseerit) aloittavat 1.ERAUTOK:ssa huollon aliupseerikurssin. Kunnossapitoaliupseeriksi koulutettavat komennetaan jo AUK I-jaksolla Hämeen rykmenttiin ja viestialiupseeriksi koulutettavat Kainuun tykistörykmenttiin. Koulutettavat saavat 1.ERAUTOK:ssa AUK:n I-jaksolla koulutusalan normien mukaisen koulutuksen, hieman huollollisin maustein sävytettynä. AUK II:lla lääkintäaliupseerioppilaat siirtyvät Hämeen rykmenttiin ja 1.ERAUTOK:n aliupseerikurssille perustetaan moottori- ja huoltopalvelulinja. AUK II:lla huoltopalvelulinjalle komennetaan kaikki Pohjois-Suomen sotilasläänin alueen joukko-osastojen huoltopalvelualiupseeriksi koulutettavat. Aliupseerikurssin vahvuus on reilu 80 oppilasta. Kuopion pataljoona toteuttaa prikaatin huollon aliupseerien täydennyskoulutuksen järjestämällä sodan ajan vääpelikurssin ja täydennysaliupseerikurssin. Kurssit toteutetaan samaan aikaan kun nuoremman ikäluokan aliupseerikurssin I -jakso käynnistyy. Tässä vaiheessa kouluttajaresurssit ovat todella tiukalla. 1.Erillinen autokomppania omaa autojoukkojen pitkät perinteet, joita se kantaa ylpeänä. Tästä osoituksena on komppanian saamat erinomaiset palautteet aliupseerikurssien oppilailta ja kehittymishakuinen kokenut henkilökunta. Komppanian toimintojen kehittämisen suurin este on tällä hetkellä henkilöstön vähäinen määrä, joka rajoittaa huollon kurssien laajentamisen halutulla tavalla. Huollon aliupseerikursseista itselläni on syntynyt mielikuva, että ne nykymuodossaan perustuvat vaatimus- ja tavoitetasoiltaan ennemmin perinteisiin kuin nykypäivään kaluston ollessa aiempaa teknisempää ja taistelukentän huollollisten vaatimusten kasvaessa. Nykymuodossaan aliupseerikurssit eivät mahdollista kaikkien niiden huollon asioiden opettamista, jotka nuoren alikersantin tulisi tuntea tai osata, ennen kuin hän ottaa vastaan ryhmänjohtajan vastuullisen tehtävän. Tilanne saattaa nykyisellään nuoren johtajan kiusalliseen ase- 17

18 Tekemällä oppii ja oikeassa ympäristössä parhaiten. maan, kun hänen osaamistaso ei mahdollista oman miehistön kouluttamista kaikissa vaadituissa tehtävissä. Koulutusmahdollisuudet ovat erinomaiset Kainuun prikaatin koulutusympäristö muodostuu kasarmialueesta, Kassunkurun lähiharjoitusalueesta noin 6500 hehtaaria, johon kuuluu ampuma-alue taisteluammuntamahdollisuuksineen ja ampumaradat. Lisäksi merkittävän koulutusympäristön muodostaa Vuosangan ampuma-ja taisteluharjoitusalue. Eri maanomistajien kanssa on päästy sopimuksiin Kajaanin ja Vuosangan välisien maa-alueiden käytöstä. Käytännössä Kajaanin ja Vuosangan väliset maa-alueet mahdollistavat jääkäriprikaatin hyökkäysharjoituksen vaiheineen 80 kilometrin hyökkäyspituudella. Tulevaisuus Edellä esitetyt perusyksiköt ja huollon laitokset luovat erinomaiset edellytykset myös tulevien koulutustehtävien suorittamiseen, jopa laajentamisen. Kuopion pataljoonan tavoitteena on osaltaan tukea aktiivisesti ja olla osallisena maavoimien uuden taistelutavan ja joukkotyyppien kehittämisessä. Tätä kirjoitettaessa Kainuun prikaatissa pohditaan uusien joukkotuotantotehtävien tuomien muutosten vaikutusta nykyiseen koulutusjärjestelmään. Jää nähtäväksi, miten muutokset vaikuttavat huollon koulutukseen. Laajenevatko Kuopion pataljoonan koulutusvastuut koskemaan kaikkia prikaatin aselajijoukkojen huoltoa, kuten panssariprikaatissa, vai pysytäänkö nykyisessä? Reunaehdot muutoksille asettavat osaavan henkilöstön määrä ja tilat. Nykytilanteessa molemmat edellä mainitut rajoittavat koulutuksen laajentamista. Kalustorajoitteet toivon mukaan poistuvat huoltojoukkojen materiaalista valmiutta kehittävien hankkeiden kautta. Pataljoona valmistautuu tulevaan perehtymällä uusiin kokoonpanoihin, muuttuviin toimintatapoihin, omaksumalla uusia viesti- ja johtamisjärjestelmiä sekä osaltaan tukemalla oppaiden ja ohjesääntöjen kirjoitustyötä. Vuonna 2012 kaikki edellä mainittu konkretisoituu Kuopion pataljoonan osalta osallistumisella Maavoimien logistiikkaharjoitukseen Valkealassa. MAA- LOG 12 harjoituksessa maavoimien joukko-osastojen yhteisponnistuksella perustetaan uusimuotoinen huoltokomppania. Tämä harjoitus ja joukon demonstraatio käynnistävät uusimuotoisten joukkojen ja huoltojärjestelmän koulutuksen ja johdattaa Kuopion pataljoonan vuoden 2013 koulutusmuutoksiin. Siviililogistiikka ja sotilaslogistiikka kohtaavat. 18

19

20 Huollon johtajakoulutus kehittyy Huollon taistelijalta vaaditaan kykyä toimia etulinjan taistelijana. Koulutushaaraa valittaessa otetaan huomioon koulutettavan siviilikoulutus ja -ammattitaito, ominaisuudet johtajaksi sekä oma halukkuus. Näillä pohjilla on hyvä mahdollisuus kouluttaa motivoitunut huollon ammattiosaaja ja johtaja. Huollon johtaja on ensisijaisesti taistelija, johtaja ja kenttähuollon piinkova ammattilainen. Maavoimien Esikunta Huollon varusmiesaliupseerit on perinteisesti koulutettu keskitetysti Lahdessa. Jo muutaman vuoden koulutusta on kuitenkin hajautettu muodostettuihin huoltopataljooniin. Tällä on saatu edelleen lisättyä asevelvollisten halukuutta huollon tehtäviin. Esimerkiksi kainuulaisella varusmiehellä on huomattavasti suurempi halu huollon johtajatehtäviin, jos hän voi saada huollon aliupseerikoulutuksen Kajaanissa, lähellä kotiseutua. Tavoitteena on, että jatkossa kaikkien huollon toimialojen aliupseerikoulutus annetaan huoltopataljoonissa eli Karjalan, Porin ja Kainuun Prikaateissa sekä Panssariprikaatissa, muiden aselajien tapaan ns. rivialiupseerikoulussa. Huollon reserviupseerit on koulutettu tähän asti täydennyskoulutuksena varsinaisen reserviupseerikoulutuksen jälkeen. Tämän seurauksena tärkeä kokelasaika on jäänyt varsin lyhyeksi. Lisäksi täydennyskoulutus on aiheuttanut ylimääräisiä kuluja ja haitannut joukkotuotannon toteutumista. Vuodesta 2013 alkaen Reserviupseerikoulussa Haminassa käynnistyy ensimmäinen huollon reserviupseerikurssi. Tavoitteena on kouluttaa huollon upseerioppilaat suoraan huoltojoukkueen johtajiksi ja varajohtajiksi. Samalla lopetetaan nykyinen täydennyskoulutusjärjestelmä. Huollon reserviupseerit saavat jatkossa jalkaväkijoukkueen johtajan peruskoulutuksen. Tämän jälkeen he saavat nykyistä monipuolisemman koulutuksen kultakin huollon toimialalta. Reserviupseerikurssin tuloksena syntyy huollon upseerikokelas, joka ehtii kouluttaa hyvän ajan omaa sodan ajan huoltojoukkuettaan ennen kotiutumistaan reserviin. Ratkaisulla säästetään myös kustannuksissa ja huollon reserviupseereille syntyy sama RUK-arvopohja muiden reserviupseereiden kanssa. Poikkeuksena tästä on kuitenkin hyvin toimiva Lääkintä-RUK, joka kannattaa säilyttää keskitettynä erikoiskoulutuksena. Koko huollon joukkotuotannon perusajatuksena on kouluttaa huoltojoukot ja niissä oleva henkilöstö samalla peruskonseptilla tuettavan jalkaväen ja aselajien tapaan. Huollossa korostetaan kuitenkin muita enemmän siviilistä saatavia hyötyjä omaan sodan ajan tehtävään. Näin on etenkin johtajien osalta. Erityisen mukavaa on ollut huomata, miten jotkut aikaansa seuraavat yritykset ovat älynneet tulla kyselemään huollon varusmieskoulutuksen saaneita töihin yritykseensä jopa jo varusmiespalveluksen kestäessä. Onhan ihme, jos lähes vuoden ajan toteutettu huollon johtajakoulutus ei olisi aika hyvä lisämeriitti myös siviiliin! Koulutusta ja johtajuutta tukemaan tarvitaan kannustusta. Tällä ajatuksella on otettu käyttöön ns Huollon tarkastajan kiikari, jolla voidaan palkita kenttähuollon tehtävissä ansioituneita varusmies- ja reserviläisjohtajia sekä parhaita kenttäkouluttajia. Kiikarit otettiin käyttöön yhtä aikaa Porin, Kainuun ja Karjalan Prikaatien, Panssariprikaatin ja Huoltokoulun toiminnassa sekä vuodesta 2013 myös alkaen Reserviupseerikoulussa. HUOLLON TA Tarkastajan kiikari on huollon ta tunnustus johtajalle, joka palvel osoittaa poikkeuksellista johtajuu tähuollon tehtävissä. Huollon ta kiikari voidaan myöntää varusmie serviläisjohtajalle tai kantahenkil kuuluvalle kouluttajalle, joka kent kärkiosaajana on osoittanut toim joukon johtamiseen vaadittavaa er kenttähuollon ja johtamistaidon sekä fyysistä että psyykkistä kyky sodan ajan johtajana. Tunnustus voidaan myöntää: varusmiesjohtajien kotiuttam dessa ja reserviupseerikurssin hu päätöstilaisuudessa yksi kutakin serää kohden reserviläisjohtajalle vähintään sikön kokoisen kertausharjoitu tiuttamistilaisuudessa erityisistä enintään yksi harjoitusta kohden kantahenkilökuntaan kuuluvalle C Maavoimie 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi

Kustannustehokas hankintaosastosi Kustannustehokas hankintaosastosi Helsinki Tel: +358 9 4247 7600 Fax: +358 9 4247 7603 Beijing Tel: +86 10 650 14273 Fax: +86 10 650 14275 Shanghai Tel: +86 21 627 00640 Fax: +86 21 627 00872 Hong Kong

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi

Kustannustehokas hankintaosastosi Kustannustehokas hankintaosastosi Helsinki Tel: +358 9 4247 7600 Fax: +358 9 4247 7603 Beijing Tel: +86 10 650 14273 Fax: +86 10 650 14275 Shanghai Tel: +86 21 627 00640 Fax: +86 21 627 00872 Hong Kong

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta?

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? Optimointiin ja hätään Tilan määrä Kun pääkonttoriin iskee vesivahinko tai luokat täyttyvät koululaisista, vastaus on Cramo. Saat laadukkaat ratkaisut kaikkiin

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot