VAMMAISPALVELUIDEN KESKISUOMALAINEN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISPALVELUIDEN KESKISUOMALAINEN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 RAPORTTI 2003 VAMMAISPALVELUIDEN KESKISUOMALAINEN TOIMINTAMALLI Kysely kunnille ja Suojarinteelle AULIKKI PÄRNÄNEN

2 RAPORTTI 2003 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja Vammaispalveluiden keskisuomalainen toimintamalli hankkeeseen liittyvä kunta- ja Suojarinne -kysely Tekijä: Aulikki Pärnänen Jyväskylän maalaiskunta Tilaaja: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyntiosoite: Matarankatu 6, JYVÄSKYLÄ Postiosoite: PL 35, Jyväskylän yliopisto Puh. (014)

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden tilanne elokuu Laitoshoidon/erityishoidon tarve jatkossa 3 4 Suojarinteen palvelukeskuksen osastojen profiloituminen 4 5 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen 5 6 Mikä olisi neuvolan toimintatapa 8 7 Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä 9 8 Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä 10 9 Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista Muu vammaishuollon tarve Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa Yhteenveto 15

4 1 1 Johdanto Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön ja Vammaispalveluiden keskisuomalainen toimintamalli - hankkeeseen liittyvä alustava tiedote ja kyselylomake kyselyn suorittamisesta lähetettiin kaikkiin Keski- Suomen maakunnan 29:een kuntaan kesän 2003 aikana. Kuntakysely tehtiin puhelinhaastatteluna, joten kunnilla oli jo etukäteen mahdollisuus tutustua haastattelussa käytettävään lomakkeeseen. Vastaukset saatiin 28 kunnalta. Suojarinteen palvelukeskus sai samanaikaisesti vastaavan kyselyn tällä hetkellä laitoshoidossa olevien asiakkaiden osalta? Kyselyssä pyydettiin kuntia arvioimaan tällä hetkellä laitoshoidossa olevien asukkaiden sekä mahdollisten uusien asiakasryhmien laitoshoidon/erityishoidon tarpeita tulevaisuudessa. Kyselystä selviää myös kuntien kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvola palveluiden tarve ja sen laajuus laitoshoidon purkamisen jälkeen. Kunnilla on myös selkeä näkemys sekä neuvolan toimintatavasta että asiakkaiden kuntoutuksen ja tutkimuksen järjestämisestä. Kuntien työntekijöiden välisestä yhteistyöstä konsultaatio ja vertaistuki koetaan hyvin tärkeänä ja luontevana yhteistyömuotona. Sekä eri ammattiryhmien omia että moniammatillisten ryhmien yhteisiä koulutuksia toivottiin. Koulutuksilta odotettiin jatkuvuutta. Kunnat toivoivat yhteistyötä mm. vanhempien ryhmätoiminnan järjestämiseen, tukihenkilötoiminnan kehittämiseen, vaikeavammaisten jatko-opiskelun toteuttamiseen jne. Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluissa on asukkaita tällä hetkellä kuudesta kunnasta. Useamman asukkaan kohdalla kyse on pitkäaikaisesta asumisesta. Kuntien antaman tiedon mukaan ko. asukkaat jatkavat asumistaan asuntolassa. Tilapäistä asumispalvelua kunnat ilmoittivat tarvitsevansa niissä tilanteissa, joissa nuori mahdollisesti opiskelee samanaikaisesti.

5 2 2 Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden tilanne elokuu 2003 Kyselyä tehtäessä Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevia asiakkaita oli 77 henkilöä 20:stä eri kunnasta. Asiakkaiden ikä vaihteli 8-85 vuoden välillä Asiakkaan laitoshoidossa asumiseen ovat vaikuttaneet hyvin monenlaiset asiat: heillä on pitkä laitostausta asuminen lapsuudenkodissa ei ole enää mahdollista kotikunnassa ei ole ollut tarjota muuta asumisen vaihtoehtoa asiakkaan vaikeahoitoisuus huomioiden 2.2. Asiakkaan tarvitsema hoito/erityisosaaminen? Asiakkaan tarvitsemaa hoitoa koskevassa kysymyksessä korostui asiakkaiden pääsääntöisesti tarvitsevan hyvää perushoitoa, joidenkin hoito vaatii erityisen hyvää perushoitoa. Muutaman asiakkaan hoito edellyttää sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Erityisosaamista koettiin tarvittavan erityisesti käytösongelmaisten/haastavasti käyttäytyvien, psyykeongelmaisten, autististen ja epilepsia-asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan haastava, aggressiivinen käyttäytyminen itseä ja muita asukkaita kohtaan edellyttää jatkuvaa valvontaa. Asiakkaiden kuntoutuksen turvaaminen terapioiden avulla koetaan tärkeänä ja asiakkaan hyvinvointia ylläpitävänä. Kehitysvammaisen ikääntymiseen liittyviin ongelmiin ja heidän hoidostaan huolehtimiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota Onko asiakasta mahdollista hoitaa muualla kuin laitoshoidossa? Kysely osoitti, että useampaa lähes 30:tä tällä hetkellä laitoshoidossa olevaa asukasta voitaisiin hoitaa muualla kuin laitoshoidossa. Syynä laitoshoidossa asumiseen on se, että asukkaalle ei ole ollut tarjota omassa kotikunnassa tai muissa asumispalveluissa juuri hänen tarpeitaan vastaavaa asumista.

6 3 Useammalla kunnalla on laitoshoidossa asiakkaita, joiden osalta kunnilla on olemassa vaihtoehtoisia suunnitelmia asiakkaidensa asumisen suhteen laitoshoidon rinnalle. Joissakin kunnissa suunnitelmat ovat tarkkoja, muuttoajankohta on sovittu ja asukkaiden osalta on olemassa suunnitelma muuttamisesta kun vain uusi asuinpaikka löytyy. Kunnat eivät ole tehneet muuttosuunnitelmia esim. sellaisille asiakkaille, jotka ovat hyvin vaikeavammaisia tai heillä on etenevä sairaus. Asukkaan yksilölliset tarpeet ja uuden asuinyksikön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat asuinpaikan valintaan hyvin vahvasti. Laitoshoidon rinnalle uudeksi asuinyksiköksi on joidenkin asukkaiden osalta suunniteltu mm. autettua - tai pienryhmäasumista, autistisille asukkaille suunniteltua hoitokotia, yleensä hoitokotia, karsittua asuntolaa, hoivasairaalaa, vanhainkotia tai toista laitosta. Kunnat ovat asettaneet laitoshoidosta pois siirtymisen tavoitteeksi niiden asiakkaiden osalta, joille muuttosuunnitelmat on tehty heti kun uusi asuinpaikka löytyy. Joidenkin kuntien osalta asukkaan muuttosuunnitelmiin vaikuttavat kuntien esitykset erityishuoltopiirin vaihtamisesta. 3 Laitoshoidon/erityishoidon tarve jatkossa? Pääsääntöisesti kunnilla ei ole kehitysvammaisten asiakkaidensa osalta tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Joidenkin yksittäisten erittäin monivammaisten kehitysvammaisten kohdalla kunnilla voi olla tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon (asiakkaan hoito vaatisi sairaanhoidollisia toimenpiteitä). Suojarinteen palvelukeskuksen näkemys kehitysvammaisten asiakkaiden pitkäaikaisen laitoshoidon tai hoivapalvelun tarpeesta oli kuntien arvoin mukaan osin samansuuntainen mm. niiden asiakkaiden osalta, joilla on sairaanhoidollisten toimenpiteiden tarvetta.

7 4 Suojarinteen näkemyksen mukaan pitkäaikaista hoivapalvelua tarvitsisivat myös asiakkaat, joilla on esim. jokin etenevä sairaus, haastavaa käyttäytymistä tai lapset, jotka jostain erityisestä syystä, kuten lastensuojelutoimenpiteiden johdosta ovat pitkäaikaisen hoidon tarpeessa. Kunnilla on tarvetta lyhytaikaisille hoitoapujaksoille monivammaisille, vaikeahoitoisille lapsille lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi. Hoitoapujaksoja toivottiin joissakin erityistilanteissa, kuten epilepsian seurantaan liittyvissä asioissa. Kriisipaikkoja lähinnä vaikeasti käytöshäiriöisille nuorille ja aikuisille asiakkaille. Joissakin tapauksissa asiakkaalla tulisi jaksojen aikana olla käytettävissä psykiatrista asiantuntevuutta. Tutkimus- ja kuntoutusjaksoja keskimäärin kaksi viikkoa vuodessa lapsille ja nuorille sekä niille lapsille, joilla on havaittu kehityksen viivästymää ja joiden kohdalla olisi tärkeä selvittää mahdolliset kuntoutustarpeet. Laitoshoidon/erityishoidon tarvetta on myös autististen, asperger- sekä pienten harvinaisten- ja etenevää oireyhtymää sairastavien asiakkaiden kohdalla. Kunnilla on tarpeita erityisesti autistisille asiakkaille erikoistuneista asumisyksiköistä. Suojarinteen näkemys lyhytaikaisen kuntoutuksen tarpeista oli myös osin samansuuntainen kuntien näkemysten kanssa, kuten tutkimus ja kuntoutusjaksot, tukijaksot vaikeavammaisten asiakkaiden osalta lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi, kriisipalvelut ja intervallijaksot. 4 Suojarinteen palvelukeskuksen osastojen profiloituminen? Suojarinteen palvelukeskuksen näkemyksen mukaan alueella olisi neljä osastoa, joista jokaisella olisi selkeästi oma erikoistumisalueensa kuten:

8 5 1. Apilan tutkimus ja kuntoutusyksikkö Neliapila, joka tarjoaisi lyhytaikaista tutkimusta ja kuntoutusta lapsille ja aikuisille. Valkoapila, nuorten erityisasumisyksikkö autisteille ja pitkäaikaista kuntoutusta psyykkisesti oireileville asiakkaille. 2. Kotiharju; lähinnä vaikeavammaisille paljon lääketieteellistä hoitoa tarvitseville, etenevää oireyhtymää sairastaville ja ikääntyville kehitysvammaisille tarkoitettu yksikkö. 3. Päivölä; monivammaisten pienryhmämuotoinen hoitoosasto. 4. Ranta-apila; haastavan käyttäytymisen pienryhmäosasto. 5 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen 1.5. Kysymykseen riittääkö nykyinen neuvola vai tarvitaanko muuta oman kunnan palveluiden lisäksi? Pääsääntöisesti kunnat (lähes 20) vastasivat, että nykyinen neuvola riittää. Neuvolan odotetaan vastaavan asiakkaiden erityisiin tarpeisiin, koska kehitysvammaiset kuntalaiset saavat pääosan tarvitsemistaan palveluista kunnan peruspalveluista. Kuntien oma osaaminen vaihtelee, joissakin kunnissa kehitysvammaisten määrä on niin pieni, että erityisosaaminen ei ole voinut kehittyä kovin laajasti. Vastaavasti joissakin kunnissa pystytään yli eri sektori rajojen kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla vastaamaan kehitysvammaisen kuntalaisten tarvitsemista palveluista. Joissakin maakunnan kunnissa on omaa neuvolatoimintaa, joten kunnat tarvitsevat kuntayhtymän neuvolasta esim. yhden yksittäisen työntekijän kuten lääkärin palveluita. Joitakin yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta maakunnan kunnat pääsääntöisesti ostavat tarvitsemansa kehitysvammaneuvolapalvelut Suojarinteen kuntayhtymän neuvolasta.

9 Millaisten erityisosaajien tietoa tarvitaan tulevaisuudessa? Kuntien erityisosaamisen tarpeet lähtevät lähinnä asiakkaiden tarpeista. Kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja heidän tarvitsemansa psykiatriset palvelut nousevat ensisijaiseksi erityisosaamisen tarpeiksi. Autistien, asperger- sekä pienten ja harvinaisten oireyhtymäasiakkaiden osalta on erityisosaamisen ja tiedon tarvetta. Kunnissa on tarvetta joidenkin moni- ja vaikeavammaisten lasten sekä nuorten osalta kuntoutukseen ja tutkimukseen perehtyneiden työntekijöiden asiantuntevuudesta. Kehitysvammaisen käyttäytymisongelmiin sekä ikääntymiseen/geriatriaan liittyviin ongelmiin toivotaan erityisosaamista. Joissakin kunnissa on tarvetta koulutestauksiin lähinnä niille asiakkaille, jotka hyötyisivät samankaltaisista palveluista kun kehitysvammaiset asiakkaat. Kehitysvammaisen varhaiskuntoutukseen liittyvää osaamista kuntoutusohjaajalta, lääkäriltä ja psykologilta odotetaan. Tietoa ja erityisosaamisin tarvetta on kehitysvammaisen seksuaalisuuteen ja lääkitykseen liittyvistä erityisongelmista. Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluihin liittyen kuntoutusneuvolan erityisosaajien odotetaan jalkautuvan peruskuntiin osallistumaan asiakastyöhön. Oman kunnan palvelut ovat niin kattavia, että mitään erityistä ei tarvita.

10 Mitä muuta kuntoutusneuvolalta odotetaan? Asiakkaisiin liittyvä toiminta Kuntoutusneuvolan toiminnan tulee vastata kaikkien asiakkaiden sekä kehitysvammaisten heidän omaistensa että kuntien tarpeisiin. Toiminnan tulisi olla vastavuoroista suhteessa kaikkiin käyttäjiin. Asiakkaita ei kutsuta neuvolaan ohi kunnan työntekijöiden. Palveluihin ohjautumisen tulee tapahtua maksajan eli kunnan työntekijän taholta. Kunta toimii tilaajana keitä työntekijöitä tarvitaan. Neuvolatyöryhmän työn tulee lähteä asiakkaiden tarpeista, ei siitä, että on olemassa määrätyt työntekijät, jotka tekevät omaa työtään. Kuntoutusneuvolan tulee kehittää toimintamuotojaan: sen tulisi olla ajan tasalla ja seurata kehitystä. Kuntoutusneuvolan odotetaan antavan tukea perheille, perheet eivät välttämättä ole saaneet sitä, mitä ovat hakeneet ovat kokeneet turhautumista. Kuntoutusneuvolan muu rooli? Kuntoutusneuvola voisi toimia hyvin harvinaisten tarpeiden palveluohjaajana, esim. kehitysvammainen ja päihteiden käyttö. Kuntoutusneuvola voisi toimia tietopankkina, joka hankkii ja välittää tietoa kuntien työntekijöille ja josta kunnan työntekijät saavat tietoa ja tukea esim. sekä kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityisissä - että perusasioissa. Kuntoutusneuvola voisi toimia kouluttajana esim. kehitysvammaisen dementiaan, haastavaan käyttäytymiseen ja harvinaisiin oireyhtymiin liittyvissä asioissa.

11 8 6 Mikä olisi neuvolan toimintatapa? a. Kiinteä yksikkö/ryhmä b. Luova liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan a. Kiinteä yksikkö/ryhmä Vaihtoehto a:n kannalla oli kaksi kuntaa, kuuden kunnan mielestä molemmat vaihtoehdot sekä a että b olisivat hyviä. b. Luova liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon Vaihtoehto b:n kannalla olivat kaikki muut 20 kyselyyn vastanneet kunnat. Neuvolalta odotetaan erityisesti jalkautumista. Työryhmä kootaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan paikallinen asiantuntevuus ja sitä täydennetään erityisasiantuntijoilla. Kunnilla tulee olla mahdollisuus käyttää yksittäisen neuvolatyöryhmän työntekijän osaamista ja lisäksi kuntien työntekijät ovat aina mukana työryhmissä. Konsultaatiota tulee voida saada joustavasti ja tilauksen mukaisesti esim. yksittäisen erityistyöntekijän antama konsultaatio kunnan omiin yksiköihin esim. paikalliseen päiväkotiin. Akuuttiin tarpeeseen tulee saada puhelinkonsultaatiota. c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan erityispalveluista Pääsääntöisesti kunnat olivat sitä mieltä, että nykyiset neuvolapalvelut ovat kustannuksiltaan liian kalliita siedettävän ylärajoilla. Neuvolapalveluista ei välttämättä olla valmiita maksamaan nykyisiä kustannuksia enempää. Neuvolan suoritehintojen tulisi perustua todellisiin kustannuksiin. Toisaalta kunnat ovat valmiita maksamaan hyvistä, ei huonoista palveluista. Mikäli asiakkaan käynti neuvolassa on perusteltu ja sisältö vastaa tarpeeseen/saadaan apua ja tukea hinta ei ole ratkaiseva. Neuvolan suoritehinta tulee suhteuttaa työn vaikuttavuuteen. Maksu voisi olla porrastettu suhteessa asiantuntijoiden mää-

12 9 rään ja käytettyyn aikaan. Asiakkaiden tarve määrää, keitä asiantuntijoita tarvitaan ko. neuvolakäynnillä. Neuvolalta odotetaan hoitotakuuta rahat takaisin, jos ei tule apua. Neuvolapalveluiden hintojen tulee olla kilpailukykyisiä yleensä valtakunnassa oleviin muihin vastaaviin palveluihin verrattuna. 7 Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä? Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista (15/28) olivat sitä mieltä, että kehitysvammaisten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää päänsääntöisesti omassa kotikunnassa peruspalveluiden lähellä. Asiakkaan kuntoutus mielletään osana hänen arkipäivän toimintaansa, kuntoutuksen tulee lähteä asiakkaan tarpeista. Tarpeen määrittelyssä käytetään apuna asiakkaan palvelusuunnitelmaa/kuntoutussuunnitelmaa. Asiakkaalla tulisi olla kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma, jonka lähtökohtana olisi kuntoutuksen liittäminen arkipäivän elämään normaalin toimintaan kuuluvana. Asiakkaan kuntoutusta järjestettäessä tulisi voida käyttää myös ostopalveluita. Ostopalveluita tuottava yksikkö voisi olla muu kuin Suojarinteen palvelukeskus. Käytettävissä olevan erityisasiantuntemuksen/konsultaation tulee siirtyä kunnan työntekijöiden käyttöön. Tarvetta varsinaisesti Suojarinteellä osastojaksoilla tapahtuvalle kuntoutukselle kunnilla (9/28)on jonkin verran. Osastojaksoilla tapahtuvan kuntoutusjakson aikana on tärkeätä hyödyntää kotikunnan työntekijöiden tietoja ja kokemuksia asiakkaan tilanteesta. Kuntoutusjakson aikana kunnan työn-tekijöitä tulee pitää ajan tasalla asiakkaan tilanteesta. Kuntoutusjaksot voisivat olla myös ns. intensiivijaksoja, jossa monipuolinen asiantuntevuus olisi asiakkaan käytettävissä päivittäin ja se olisi asiakkaan tarpeista lähtevää.

13 10 Kysymyksiä Voisiko asiakkaiden kuntoutusjaksot olla Kelan toteuttamia? Olisiko erityishuollon ja keskussairaalan työnjaossa selkiyttämistä/vältyttäisiin asiakkaan pomputtelulta. 8 Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä? Kuntien näkemys asiakkaiden tutkimuksen suhteen oli, että asiakkaiden tutkimus tulisi ensisijaisesti tapahtua kotipaikkakunnalla lähellä normaalipalveluita asiakkaan arjen ympäristössä (16/28). Keskussairaalan rooli nähtiin keskeisenä tutkimusta tekevänä tahona erityisesti lapsia koskevissa tutkimuksissa. Joissakin tilanteissa tutkimukset voitaisiin tehdä terveyskeskuksessa normaalipalveluina. Joidenkin kuntien(5/28) mielestä asiakkaiden tutkimus tulisi tehdä pääsääntöisesti kuntoutusneuvolassa, tarvittaessa osastojaksoilla erityisesti aikuisten asiakkaiden osalta. Osastojaksoilla tapahtuvalle tutkimuksille tulee tavoitteiden olla etukäteen sovittu, mihin pyritään (ei toimita automaattisesti). Joidenkin asiakkaiden osalta olisi tarvetta pidemmille laitostutkimusjaksoille, joiden aikana olisi asiantuntijoita käytettävissä asiakkaan yksilöllinen tarve huomioiden. Tutkimusyksikön ei välttämättä tarvitse olla Suojarinne. Olisiko Suojarinteen asiantuntevuutta mahdollista yhdistää johonkin laajempaan yksikköön tai kokonaisuuteen? Asiakkaan tutkimuksessa merkittävä painoarvo tulisi olla asiakkaan vakituisessa asuinympäristössä kootulla tiedolla. Henkilökunnan terveiset ja huomiot tulisi välittää tutkimusta tekevälle henkilöstölle. Lasten ja nuorten tutkimukselle ja kuntoutukselle tulisi olla oma yksikkö.

14 11 Selkeyttä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon väliseen työnjakoon toivottiin asiakkaiden kuntoutusta ja tutkimusta koskevissa asioissa. Onko nykyinen rajanveto oikea? 9 Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista a. lapsille b. nuorille c. aikuisille d. autisteille e. vaikeavammaisille f. muille Pääsääntöisesti kunnat vastasivat eritysosaamista tarvittavan kaikille kysymyksessä esitetyille asiakasryhmille. Kyse voi olla yksittäisistä asiakkaista, joilla elämän eri muutosvaiheissa nousee esille erilaisia erityisosaamisen tarpeita. Joidenkin kuntien osalta koettiin erityisosaamista tarvittavan erityisesti lasten, nuorten ja autististen asiakkaiden kohdalla. Yhtenä asiana lasten osalta nousi esille mm. kouluvalmiuksien arviointi. Nuorten kohdalla tarvetta erilaisten kasvu- ja kehityshäiriöiden selvittämiseen. Muutaman (4/28) vaikeavammaisen asiakkaan kohdalla oli tarvetta eritysosaamiselle. Psykiatrisen erityisosaamisen tarvetta koettiin joidenkin asiakkaiden (5/28) kohdalla. Erityisasiantuntevuutta koettiin tarvittavan erityisesti ns. väliinputoajaryhmille, niille asiakkaille, joista ei välttämättä ole aiempaa tietoa tai selvyyttä siitä, mihin he kuuluvat tai, mitä palveluita tarvitsevat.

15 12 10 Muu vammaishuollon tarve Muita vammaishuollon tarpeita ei kunnilla välttämättä ole lainkaan. Joitakin yksittäisiä asiakkaita, joilla selkeästi on erityisen tuen tarve olemassa ja se havaittu esim. alle kouluikäiset ja kouluun lähtevät lapset. He hyötyisivät erityispalveluista. Yhtenä yksittäisenä ryhmänä, jolla olisi vammaishuollon tarvetta nousivat esille cp-vammaiset asiakkaat. Tarvetta pienille paikallisille kriisiapuyksiköille, joilla olisi valmiutta ottaa asiakkaita vastaan hyvinkin nopeasti akuuteissa tilanteissa koettiin. 11 Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää a. kuntien sos. työntekijöiden välinen vertaistuki? b. muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? c. konsultaatio, mitä se olisi? d. mitä muuta yhteistyötä a-b. kuntien sos.- ja muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? Työntekijät kokevat sekä kuntien että toisten samaa ammattikuntaa edustavien työntekijöiden välisen vertaistuen ja yhteistyön tärkeänä. Vertaistukea koetaan saatavan parhaiten yhteisten tapaamisten kuten työkokousten, säännöllisesti pidettävien palavereiden, moniammatillisten työkokousten, koulutusten ja kehittämispäivien muodossa. Vertaistukea tulisi olla saatavilla keskitetysti/alueellisesti. Muiden asiakkaan kanssa työskentelevien työntekijöiden antama vertaistuki tai toisen kunnan työntekijän saaminen työpariksi koettiin tärkeäksi.

16 13 c. konsultaatio, mitä se olisi? Konsultaation tarve olisi pääsääntöisesti kuntien kesken tapahtuvaa. Kuntien esim. lähikuntien kesken tapahtuva konsultaatio voisi toteutua ostopalvelun muodossa. Käytännön ongelmat, tilanteet ja asiat vaikuttavat konsultaation tarpeeseen. Jonkun verran konsultaatiomahdollisuutta toivottiin myös Suojarinteen suuntaan. Akuuteissa tilanteissa tulisi olla mahdollisuus erityisosaajien puhelinkonsultaatioon. d. mitä muuta yhteistyötä? Kuntien työntekijöille kohdistettua: Kuntien työntekijöille järjestettävää koulutusta, jolla olisi myös jatkuvuutta. Kuntien yhteisiä työkokouksia, joista koottuna selkeät muistiot ja mistä selviää, mitä tietoa/ osaamista eri kunnissa on. Työkokouksia tulisi olla vuosittain. Kuntien välisen verkostotyön tärkeyttä korostettiin myös. Seudullisen erityisosaamisen hyödyntäminen esim. KELTO, puh. terapeutti. Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen esim. luomalla kunnille samansuuntaiset linjaukset ja tavoitteet sekä kehitysvammaettä vammaispalveluihin, mukauttaen niitä kunkin kunnan olemassa oleviin olosuhteisiin. Seutukunnallisen yhteistyön tulisi olla avointa, jossa kaikki yhteistyökunnat olisivat alusta asti mukana. Mahdollisuus käyttää eri puolelta Suomea olevien asiantuntijoiden konsultaatioapua tutustuttamalla heitä kunnan omiin toimintoihin ja tiloihin ottamaan kantaa muutostarpeisiin ja tekemään tarvittavia uudistusehdotuksia. Mitä muuta? Perheille suunnattua koulutusta, ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena olisi vanhempien tukeminen. Perheiden tueksi esitettiin lisättävän perhehoitopaikkoja.

17 14 Yläasteikäisten kehitysvammaisten päiväkerhotoiminnan kehittäminen. Avustaja/tukihenkilötoiminnan (renkaan) luominen ja kehittäminen. Nykyisen sähköisen tietojärjestelmän hyödyntäminen verkossa toimiva konsultaatiojärjestelmä olemassa olevan tiedon päivittäminen keskustelupalstan/ilmoitustaulun ylläpito erilaisten hankkeiden seuranta/kuntakeskustelut. Vaikeasti kehitysvammaisten jatko-opetuksen järjestäminen. Kysymyksiä Kuka valvoo kehitysvammapalveluiden laatua? 12 Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa Tiedusteltaessa kunnilta tarvetta Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluiden käyttöön kyselyyn vastanneista kunnista 15/28 vastasi, että heillä ei ole asumispalveluiden tarvetta tällä hetkellä. Kunnat (6/28), jotka tällä hetkelläkin käyttävät Suojarinteen asumispalveluita pitkäaikaisen asumisen osalta ilmoittivat pääsääntöisesti asiakkaidensa jatkavan asumista nykyisissä asumispalveluissa. Joidenkin asukkaiden kohdalla voidaan harkita tarvittaessa kotikuntaan siirtymistä. Asumispalveluita käytetään, jos ne ovat kilpailukykyisiä palveluiden ja hinnan suhteen muiden vastaavien asumispalveluiden kanssa. Tilapäistä asumispalveluiden tarvetta on viidellä kunnalla. Asiakkaalla voi olla tilapäisen asumispalvelun tarve, johon samanaikaisesti liittyy opiskelua.

18 15 Kaksi kuntaa ilmoitti, että heillä tulee myöhemmin olemaan vakituisen asumispalvelun tarvetta. 13 Yhteenveto Haastattelusta käy ilmi, että useammalla kunnalla on olemassa selkeitä suunnitelmia asiakkaidensa laitoshoidosta pois muuttamiselle. Kuntien tekemät muuttosuunnitelmat koskevat lähes 30:tä tällä hetkellä laitoshoidossa olevaa kehitysvammaista. Joidenkin asiakkaiden muutto on suunniteltu toteutuvaksi tämän vuoden 2003 aikana. Muiden asiakkaiden muutto on ajoitettu vuosien väliselle ajalle. Kuntien näkemys on, että vielä useamman laitoshoitoon jäävän asukkaan muutto voitaisiin toteuttaa, mikäli tarjolla olisi muita asumisvaihtoehtoja kuin nykyinen laitoshoito. Maakunnassa on selkeä tarve seudullisille asumisyksiköille ja palvelukodeille, joista osan toiminta olisi erikoistunutta ja suunnattu esim. autistisille henkilöille. Sekä kuntien että Suojarinteen palvelukeskuksen näkemys tulevaisuuden laitoshoidon tarpeista on samansuuntainen. Kunnilla ei pääsääntöisesti ole tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitysvammaisten asiakkaidensa osalta. Niiden yksittäisten asiakkaiden kohdalla, joilla on kehitysvammaisuuden lisäksi muita lisäsairauksia, jotka vaativat esim. sairaanhoidollisia toimenpiteitä voi olla tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Kuntien ja Suojarinteen palvelukeskuksen näkemykset lyhytaikaisen tarpeista oli myös osin samansuuntainen. Lyhytaikaisen laitoshoidon tarvetta on lähinnä hoitoapujaksojen muodossa moni- ja vaikeavammaisille lapsille lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi. Tutkimus ja kuntoutusjaksoja lähinnä lapsille ja nuorille sekä autistisille asiakkaille. Kriisipaikkoja lähinnä vaikeasti käytöshäiriöisille. Kysyttäessä nykyisen kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarvetta ja riittävyyttä lähes kaikki kunnat (20) vastasivat nykyisen neuvolan riittävän.

19 16 Kunnan peruspalveluiden vastatessa pääsääntöisesti asiakkaan tarvitsemista palveluista tulee erityisasiantuntevuuden ja palveluiden olla asiakaslähtöisiä ja suuntautua asiakkaan arjen ympäristöön. Kysyttäessä kuntoutusneuvolan toimintatavasta, kunnat (20/28) vastasivat, että toimintatapa olisi liikkuva/ jalkautuva. Työryhmä liikkuu kuntiin sinne, missä asiakkaat ovat ja se kootaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erityisasiantuntevuutta koettiin tarvittavan erityisesti kehitysvammaisen sekä mielenterveys- ja käyttäytymisongelmiin, autismiin, aspergeriin, että ikääntymiseen/geriatriaan liittyviin kysymyksiin. Kysyttäessä kuntien valmiudesta maksaa erityispalveluista koettiin nykyisten neuvolapalveluiden olevan kustannuksiltaan liian kalliita. Toisaalta kunnat ovat valmiita maksamaan hyvistä palveluista. Hintojen tulisi olla kilpailukykyisiä yleensä valtakunnassa oleviin muihin vastaaviin palveluihin verrattuna. Kuntoutusneuvolan muu rooli? Kuntoutusneuvola voisi toimia esim. tietopankkina, joka hankkii ja välittää tietoa kuntien työntekijöille ja josta kunnan työntekijät saavat päivittää omat tietonsa kehitysvammaisuuteen liittyvissä asioissa. Asiakkaiden kuntoutuksen järjestämisestä kysyttäessä kunnat (15/28) vastasivat, että asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää pääsääntöisesti kotikunnassa peruspalveluiden lähellä. Kuntoutus mielletään osana asiakkaan arkipäivää. Tarvetta Suojarinteellä osastojaksoilla tapahtuvalle kuntoutukselle on jonkin verran (9/28). Osastojaksoilla tapahtuvan kuntoutusjakson aikana on tärkeätä hyödyntää kotikunnan työntekijöiden tietoja kokemuksia asiakkaan tilanteesta. Asiakkaiden tutkimusta koskevan kysymyksen osalta kunnat (6/28) vastasivat, että asiakkaiden tutkimus tulisi ensisijaisesti

20 17 tapahtua kotipaikkakunnalla lähellä normaalipalveluita asiakkaan arjen ympäristössä. Lapsia koskevissa tutkimuksissa keskeisenä tahona nähtiin keskussairaala. Joidenkin kuntien (5/28) mielestä asiakkaiden tutkimus tuli tehdä pääsääntöisesti kuntoutusneuvolassa. Sekä kuntoutusta että tutkimusta koskevissa kysymyksissä haluttiin selkeyttä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon väliseen työnjakoon. Onko nykyinen työnjako oikea? Kysymykseen, millaisille (lapset, nuoret, aikuiset, autistit, vaikeavammaiset ja mahdolliset muut) ryhmille tarvitaan erityisosaamista? Pääsääntöisesti kunnat vastasivat erityisosaamista tarvittavan kaikille asiakasryhmille. Kuntien ja asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Kysyttäessä kuntien välisestä yhteistyöstä/ konsultaatiosta, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää? Kuntien työntekijät kokivat saavansa parhaiten vertaistukea yhteisten tapaamisten, kuten työkokousten, säännöllisesti pidettävien palavereiden, kehittämispäivien ja koulutusten muodossa. Koulutuksilta toivottiin jatkuvuutta. Sekä työkokoukset että erilaiset koulutustilaisuudet lisäävät kuntien välistä yhteistyötä ja vahvistavat seudullista erityisosaamista ja mahdollistavat sen hyödyntämisen kuntien välisessä yhteistyössä. Seutukunnallisen yhteistyön tulisi olla avointa, jossa kaikki yhteistyökunnat olisivat alusta asti yhteistyössä mukana. Konsultaation tarve olisi pääsääntöisesti kuntien kesken tapahtuvaa. Mitä muuta yhteistyötä? Muu yhteistyö voisi olla esim. perheille suunnattu koulutus, avustaja/tukihenkilötoiminnan kehittäminen.

21 18 Sähköisen tietojärjestelmän hyödyntäminen olemassa olevan tiedon päivittäminen, keskustelupalstan /ilmoitustaulun ylläpito. Tiedusteltaessa kunnilta tarvetta Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluiden käyttöön pääsääntöisesti kunnat vastasivat, että heillä ei ole asumispalveluiden tarvetta. Kunnat (6/28), jotka tälläkin hetkellä käyttävät Suojarinteen asumispalveluita, ilmoittivat käyttävänsä niitä myös jatkossa.

22 19 KYSELY Hyvä vastaanottaja! Saadaksemme asiakaskohtaista tietoa Suojarinteen palvelukeskuksessa tällä hetkellä asuvien asukkaiden laitoshoidon- ja muiden erityispalveluiden tarpeista nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa pyydän Teitä tutustumaan oheiseen kyselyyn. Kyselyn täyttämisessä on tärkeää käyttää apuna kuntien kanssa käytyjen keskustelujen pohjana ollutta palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelmasta ilmenee kunkin kunnan omalle asiakkaalleen tekemät suunnitelmat erityisesti laitoshoidon tarpeesta. Kyselystä saatuja tietoja käytetään sekä perusteilla olevan vammaispalvelusäätiön että Suojarinteen palvelukeskuksen palveluita ja niiden sisältöjä suunniteltaessa. Toivon että tutustutte kyselyyn ja täytätte sen mahdollisimman pian. Otan Teihin yhteyttä kyselyn osalta alkavalla viikolla puhelimitse. Ystävällisin terveisin toimeksi saaneena Aulikki Pärnänen puh ,

23 20 KYSELY KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHOIDON TAR- PEESTA Pyydämme kokoamaan oheiseen kyselyyn tiedot kuntanne Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten osalta elokuun 2003 aikana ja sen jälkeen. Tiedot pyydetään asiakaskohtaisesti. 1. Kotikunta? 2. Asiakkaan ikä? 3. Diagnoosi? 4. Miksi laitoshoidossa? 5. Mitä erikoisosaamista asukkaan hoito vaatii? 6. Olisiko asiakasta mahdollista hoitaa muualla?

24 21 7. Mitä järjestelyjä se vaatisi? 8. Onko tavoitteena siirtää asukas muualle asumaan pois laitoshoidosta? 9. Millä aikavälillä muutto voi tapahtua? 10. Asukkaan tulevaisuuden laitoshoidon tarpeen arviointi: a. Millaista laitoshoitoa? b. Miten pitkään?

25 22 14 Millaista laitoshoitoa/erityishoitoa jatkossa tarvitaan? a. Millaisille asiakasryhmille? b. Onko tiedossa henkilöitä, joilla on tulossa laitoshoidon tarve? c. Millaista hoitoa he tarvitsevat?

26 23 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen? 1. Riittääkö nykyinen neuvola vai tarvitaanko muuta oman kunnan palveluiden lisäksi? 2. Millaisten erityisosaajien tietoa tarvitaan tulevaisuudessa? 3. Mikä olisi neuvolan toimintatapa? a. Kiinteä yksikkö/ryhmä b. Luova/liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan erityispalveluista?

27 24 4. Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä? 5. Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä? 6. Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista? a. lapsille b. nuorille c. aikuisille d. autisteille e. vaikeavammaisille f. muut

28 25 7. Muu vammaishuollon tarve? 8. Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi jär-jestää? a. kuntien sos. työntekijöiden välinen vertaistuki? b. muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? c. konsultaatio, mitä se olisi? d. mitä muuta yhteistyötä? 9. Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa? Kiitos vastauksestanne!

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v. 2014 Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Keski-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012. Pirjo Lehtovaara 1.12.2011

Keski-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012. Pirjo Lehtovaara 1.12.2011 Keski-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012 Pirjo Lehtovaara 1.12.2011 Tuloksia kyselystä Vaativien kehitysvammapalvelujen tilannekatsaus Keski-Suomen maakunnan alueella (syksy 2011) - miten toimittu - tarpeita,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 1 5.6.2013 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2003-2004

LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2003-2004 LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2003-2004 Marja-Leena Saarinen Projektinjohtaja 1.8.2004 2 Hakija Jyväskylän maalaiskunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ Toimija Keski-Suomen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli

LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2004-2005 Marja-Leena Saarinen Projektinjohtaja 1.3.2006 KESKISUOMALAINEN VAMMAISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI 2 Hakija Jyväskylän maalaiskunta

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena. Matkalla naapuruuteen seminaari 26.11.2013

Uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena. Matkalla naapuruuteen seminaari 26.11.2013 Uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen seminaari 26.11.2013 Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutos Pirkanmaalla Vuonna 8 Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymään

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Kyselyn tarkoitus Kerätä tietoa maakuntien tämänhetkisestä tilanteesta, tulevaisuuden asumisen tarpeista ja suunnitelmista

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot