VAMMAISPALVELUIDEN KESKISUOMALAINEN TOIMINTAMALLI
|
|
- Elli Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI 2003 VAMMAISPALVELUIDEN KESKISUOMALAINEN TOIMINTAMALLI Kysely kunnille ja Suojarinteelle AULIKKI PÄRNÄNEN
2 RAPORTTI 2003 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja Vammaispalveluiden keskisuomalainen toimintamalli hankkeeseen liittyvä kunta- ja Suojarinne -kysely Tekijä: Aulikki Pärnänen Jyväskylän maalaiskunta Tilaaja: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyntiosoite: Matarankatu 6, JYVÄSKYLÄ Postiosoite: PL 35, Jyväskylän yliopisto Puh. (014)
3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden tilanne elokuu Laitoshoidon/erityishoidon tarve jatkossa 3 4 Suojarinteen palvelukeskuksen osastojen profiloituminen 4 5 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen 5 6 Mikä olisi neuvolan toimintatapa 8 7 Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä 9 8 Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä 10 9 Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista Muu vammaishuollon tarve Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa Yhteenveto 15
4 1 1 Johdanto Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön ja Vammaispalveluiden keskisuomalainen toimintamalli - hankkeeseen liittyvä alustava tiedote ja kyselylomake kyselyn suorittamisesta lähetettiin kaikkiin Keski- Suomen maakunnan 29:een kuntaan kesän 2003 aikana. Kuntakysely tehtiin puhelinhaastatteluna, joten kunnilla oli jo etukäteen mahdollisuus tutustua haastattelussa käytettävään lomakkeeseen. Vastaukset saatiin 28 kunnalta. Suojarinteen palvelukeskus sai samanaikaisesti vastaavan kyselyn tällä hetkellä laitoshoidossa olevien asiakkaiden osalta? Kyselyssä pyydettiin kuntia arvioimaan tällä hetkellä laitoshoidossa olevien asukkaiden sekä mahdollisten uusien asiakasryhmien laitoshoidon/erityishoidon tarpeita tulevaisuudessa. Kyselystä selviää myös kuntien kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvola palveluiden tarve ja sen laajuus laitoshoidon purkamisen jälkeen. Kunnilla on myös selkeä näkemys sekä neuvolan toimintatavasta että asiakkaiden kuntoutuksen ja tutkimuksen järjestämisestä. Kuntien työntekijöiden välisestä yhteistyöstä konsultaatio ja vertaistuki koetaan hyvin tärkeänä ja luontevana yhteistyömuotona. Sekä eri ammattiryhmien omia että moniammatillisten ryhmien yhteisiä koulutuksia toivottiin. Koulutuksilta odotettiin jatkuvuutta. Kunnat toivoivat yhteistyötä mm. vanhempien ryhmätoiminnan järjestämiseen, tukihenkilötoiminnan kehittämiseen, vaikeavammaisten jatko-opiskelun toteuttamiseen jne. Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluissa on asukkaita tällä hetkellä kuudesta kunnasta. Useamman asukkaan kohdalla kyse on pitkäaikaisesta asumisesta. Kuntien antaman tiedon mukaan ko. asukkaat jatkavat asumistaan asuntolassa. Tilapäistä asumispalvelua kunnat ilmoittivat tarvitsevansa niissä tilanteissa, joissa nuori mahdollisesti opiskelee samanaikaisesti.
5 2 2 Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden tilanne elokuu 2003 Kyselyä tehtäessä Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevia asiakkaita oli 77 henkilöä 20:stä eri kunnasta. Asiakkaiden ikä vaihteli 8-85 vuoden välillä Asiakkaan laitoshoidossa asumiseen ovat vaikuttaneet hyvin monenlaiset asiat: heillä on pitkä laitostausta asuminen lapsuudenkodissa ei ole enää mahdollista kotikunnassa ei ole ollut tarjota muuta asumisen vaihtoehtoa asiakkaan vaikeahoitoisuus huomioiden 2.2. Asiakkaan tarvitsema hoito/erityisosaaminen? Asiakkaan tarvitsemaa hoitoa koskevassa kysymyksessä korostui asiakkaiden pääsääntöisesti tarvitsevan hyvää perushoitoa, joidenkin hoito vaatii erityisen hyvää perushoitoa. Muutaman asiakkaan hoito edellyttää sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Erityisosaamista koettiin tarvittavan erityisesti käytösongelmaisten/haastavasti käyttäytyvien, psyykeongelmaisten, autististen ja epilepsia-asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan haastava, aggressiivinen käyttäytyminen itseä ja muita asukkaita kohtaan edellyttää jatkuvaa valvontaa. Asiakkaiden kuntoutuksen turvaaminen terapioiden avulla koetaan tärkeänä ja asiakkaan hyvinvointia ylläpitävänä. Kehitysvammaisen ikääntymiseen liittyviin ongelmiin ja heidän hoidostaan huolehtimiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota Onko asiakasta mahdollista hoitaa muualla kuin laitoshoidossa? Kysely osoitti, että useampaa lähes 30:tä tällä hetkellä laitoshoidossa olevaa asukasta voitaisiin hoitaa muualla kuin laitoshoidossa. Syynä laitoshoidossa asumiseen on se, että asukkaalle ei ole ollut tarjota omassa kotikunnassa tai muissa asumispalveluissa juuri hänen tarpeitaan vastaavaa asumista.
6 3 Useammalla kunnalla on laitoshoidossa asiakkaita, joiden osalta kunnilla on olemassa vaihtoehtoisia suunnitelmia asiakkaidensa asumisen suhteen laitoshoidon rinnalle. Joissakin kunnissa suunnitelmat ovat tarkkoja, muuttoajankohta on sovittu ja asukkaiden osalta on olemassa suunnitelma muuttamisesta kun vain uusi asuinpaikka löytyy. Kunnat eivät ole tehneet muuttosuunnitelmia esim. sellaisille asiakkaille, jotka ovat hyvin vaikeavammaisia tai heillä on etenevä sairaus. Asukkaan yksilölliset tarpeet ja uuden asuinyksikön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat asuinpaikan valintaan hyvin vahvasti. Laitoshoidon rinnalle uudeksi asuinyksiköksi on joidenkin asukkaiden osalta suunniteltu mm. autettua - tai pienryhmäasumista, autistisille asukkaille suunniteltua hoitokotia, yleensä hoitokotia, karsittua asuntolaa, hoivasairaalaa, vanhainkotia tai toista laitosta. Kunnat ovat asettaneet laitoshoidosta pois siirtymisen tavoitteeksi niiden asiakkaiden osalta, joille muuttosuunnitelmat on tehty heti kun uusi asuinpaikka löytyy. Joidenkin kuntien osalta asukkaan muuttosuunnitelmiin vaikuttavat kuntien esitykset erityishuoltopiirin vaihtamisesta. 3 Laitoshoidon/erityishoidon tarve jatkossa? Pääsääntöisesti kunnilla ei ole kehitysvammaisten asiakkaidensa osalta tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Joidenkin yksittäisten erittäin monivammaisten kehitysvammaisten kohdalla kunnilla voi olla tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon (asiakkaan hoito vaatisi sairaanhoidollisia toimenpiteitä). Suojarinteen palvelukeskuksen näkemys kehitysvammaisten asiakkaiden pitkäaikaisen laitoshoidon tai hoivapalvelun tarpeesta oli kuntien arvoin mukaan osin samansuuntainen mm. niiden asiakkaiden osalta, joilla on sairaanhoidollisten toimenpiteiden tarvetta.
7 4 Suojarinteen näkemyksen mukaan pitkäaikaista hoivapalvelua tarvitsisivat myös asiakkaat, joilla on esim. jokin etenevä sairaus, haastavaa käyttäytymistä tai lapset, jotka jostain erityisestä syystä, kuten lastensuojelutoimenpiteiden johdosta ovat pitkäaikaisen hoidon tarpeessa. Kunnilla on tarvetta lyhytaikaisille hoitoapujaksoille monivammaisille, vaikeahoitoisille lapsille lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi. Hoitoapujaksoja toivottiin joissakin erityistilanteissa, kuten epilepsian seurantaan liittyvissä asioissa. Kriisipaikkoja lähinnä vaikeasti käytöshäiriöisille nuorille ja aikuisille asiakkaille. Joissakin tapauksissa asiakkaalla tulisi jaksojen aikana olla käytettävissä psykiatrista asiantuntevuutta. Tutkimus- ja kuntoutusjaksoja keskimäärin kaksi viikkoa vuodessa lapsille ja nuorille sekä niille lapsille, joilla on havaittu kehityksen viivästymää ja joiden kohdalla olisi tärkeä selvittää mahdolliset kuntoutustarpeet. Laitoshoidon/erityishoidon tarvetta on myös autististen, asperger- sekä pienten harvinaisten- ja etenevää oireyhtymää sairastavien asiakkaiden kohdalla. Kunnilla on tarpeita erityisesti autistisille asiakkaille erikoistuneista asumisyksiköistä. Suojarinteen näkemys lyhytaikaisen kuntoutuksen tarpeista oli myös osin samansuuntainen kuntien näkemysten kanssa, kuten tutkimus ja kuntoutusjaksot, tukijaksot vaikeavammaisten asiakkaiden osalta lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi, kriisipalvelut ja intervallijaksot. 4 Suojarinteen palvelukeskuksen osastojen profiloituminen? Suojarinteen palvelukeskuksen näkemyksen mukaan alueella olisi neljä osastoa, joista jokaisella olisi selkeästi oma erikoistumisalueensa kuten:
8 5 1. Apilan tutkimus ja kuntoutusyksikkö Neliapila, joka tarjoaisi lyhytaikaista tutkimusta ja kuntoutusta lapsille ja aikuisille. Valkoapila, nuorten erityisasumisyksikkö autisteille ja pitkäaikaista kuntoutusta psyykkisesti oireileville asiakkaille. 2. Kotiharju; lähinnä vaikeavammaisille paljon lääketieteellistä hoitoa tarvitseville, etenevää oireyhtymää sairastaville ja ikääntyville kehitysvammaisille tarkoitettu yksikkö. 3. Päivölä; monivammaisten pienryhmämuotoinen hoitoosasto. 4. Ranta-apila; haastavan käyttäytymisen pienryhmäosasto. 5 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen 1.5. Kysymykseen riittääkö nykyinen neuvola vai tarvitaanko muuta oman kunnan palveluiden lisäksi? Pääsääntöisesti kunnat (lähes 20) vastasivat, että nykyinen neuvola riittää. Neuvolan odotetaan vastaavan asiakkaiden erityisiin tarpeisiin, koska kehitysvammaiset kuntalaiset saavat pääosan tarvitsemistaan palveluista kunnan peruspalveluista. Kuntien oma osaaminen vaihtelee, joissakin kunnissa kehitysvammaisten määrä on niin pieni, että erityisosaaminen ei ole voinut kehittyä kovin laajasti. Vastaavasti joissakin kunnissa pystytään yli eri sektori rajojen kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla vastaamaan kehitysvammaisen kuntalaisten tarvitsemista palveluista. Joissakin maakunnan kunnissa on omaa neuvolatoimintaa, joten kunnat tarvitsevat kuntayhtymän neuvolasta esim. yhden yksittäisen työntekijän kuten lääkärin palveluita. Joitakin yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta maakunnan kunnat pääsääntöisesti ostavat tarvitsemansa kehitysvammaneuvolapalvelut Suojarinteen kuntayhtymän neuvolasta.
9 Millaisten erityisosaajien tietoa tarvitaan tulevaisuudessa? Kuntien erityisosaamisen tarpeet lähtevät lähinnä asiakkaiden tarpeista. Kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja heidän tarvitsemansa psykiatriset palvelut nousevat ensisijaiseksi erityisosaamisen tarpeiksi. Autistien, asperger- sekä pienten ja harvinaisten oireyhtymäasiakkaiden osalta on erityisosaamisen ja tiedon tarvetta. Kunnissa on tarvetta joidenkin moni- ja vaikeavammaisten lasten sekä nuorten osalta kuntoutukseen ja tutkimukseen perehtyneiden työntekijöiden asiantuntevuudesta. Kehitysvammaisen käyttäytymisongelmiin sekä ikääntymiseen/geriatriaan liittyviin ongelmiin toivotaan erityisosaamista. Joissakin kunnissa on tarvetta koulutestauksiin lähinnä niille asiakkaille, jotka hyötyisivät samankaltaisista palveluista kun kehitysvammaiset asiakkaat. Kehitysvammaisen varhaiskuntoutukseen liittyvää osaamista kuntoutusohjaajalta, lääkäriltä ja psykologilta odotetaan. Tietoa ja erityisosaamisin tarvetta on kehitysvammaisen seksuaalisuuteen ja lääkitykseen liittyvistä erityisongelmista. Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluihin liittyen kuntoutusneuvolan erityisosaajien odotetaan jalkautuvan peruskuntiin osallistumaan asiakastyöhön. Oman kunnan palvelut ovat niin kattavia, että mitään erityistä ei tarvita.
10 Mitä muuta kuntoutusneuvolalta odotetaan? Asiakkaisiin liittyvä toiminta Kuntoutusneuvolan toiminnan tulee vastata kaikkien asiakkaiden sekä kehitysvammaisten heidän omaistensa että kuntien tarpeisiin. Toiminnan tulisi olla vastavuoroista suhteessa kaikkiin käyttäjiin. Asiakkaita ei kutsuta neuvolaan ohi kunnan työntekijöiden. Palveluihin ohjautumisen tulee tapahtua maksajan eli kunnan työntekijän taholta. Kunta toimii tilaajana keitä työntekijöitä tarvitaan. Neuvolatyöryhmän työn tulee lähteä asiakkaiden tarpeista, ei siitä, että on olemassa määrätyt työntekijät, jotka tekevät omaa työtään. Kuntoutusneuvolan tulee kehittää toimintamuotojaan: sen tulisi olla ajan tasalla ja seurata kehitystä. Kuntoutusneuvolan odotetaan antavan tukea perheille, perheet eivät välttämättä ole saaneet sitä, mitä ovat hakeneet ovat kokeneet turhautumista. Kuntoutusneuvolan muu rooli? Kuntoutusneuvola voisi toimia hyvin harvinaisten tarpeiden palveluohjaajana, esim. kehitysvammainen ja päihteiden käyttö. Kuntoutusneuvola voisi toimia tietopankkina, joka hankkii ja välittää tietoa kuntien työntekijöille ja josta kunnan työntekijät saavat tietoa ja tukea esim. sekä kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityisissä - että perusasioissa. Kuntoutusneuvola voisi toimia kouluttajana esim. kehitysvammaisen dementiaan, haastavaan käyttäytymiseen ja harvinaisiin oireyhtymiin liittyvissä asioissa.
11 8 6 Mikä olisi neuvolan toimintatapa? a. Kiinteä yksikkö/ryhmä b. Luova liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan a. Kiinteä yksikkö/ryhmä Vaihtoehto a:n kannalla oli kaksi kuntaa, kuuden kunnan mielestä molemmat vaihtoehdot sekä a että b olisivat hyviä. b. Luova liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon Vaihtoehto b:n kannalla olivat kaikki muut 20 kyselyyn vastanneet kunnat. Neuvolalta odotetaan erityisesti jalkautumista. Työryhmä kootaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan paikallinen asiantuntevuus ja sitä täydennetään erityisasiantuntijoilla. Kunnilla tulee olla mahdollisuus käyttää yksittäisen neuvolatyöryhmän työntekijän osaamista ja lisäksi kuntien työntekijät ovat aina mukana työryhmissä. Konsultaatiota tulee voida saada joustavasti ja tilauksen mukaisesti esim. yksittäisen erityistyöntekijän antama konsultaatio kunnan omiin yksiköihin esim. paikalliseen päiväkotiin. Akuuttiin tarpeeseen tulee saada puhelinkonsultaatiota. c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan erityispalveluista Pääsääntöisesti kunnat olivat sitä mieltä, että nykyiset neuvolapalvelut ovat kustannuksiltaan liian kalliita siedettävän ylärajoilla. Neuvolapalveluista ei välttämättä olla valmiita maksamaan nykyisiä kustannuksia enempää. Neuvolan suoritehintojen tulisi perustua todellisiin kustannuksiin. Toisaalta kunnat ovat valmiita maksamaan hyvistä, ei huonoista palveluista. Mikäli asiakkaan käynti neuvolassa on perusteltu ja sisältö vastaa tarpeeseen/saadaan apua ja tukea hinta ei ole ratkaiseva. Neuvolan suoritehinta tulee suhteuttaa työn vaikuttavuuteen. Maksu voisi olla porrastettu suhteessa asiantuntijoiden mää-
12 9 rään ja käytettyyn aikaan. Asiakkaiden tarve määrää, keitä asiantuntijoita tarvitaan ko. neuvolakäynnillä. Neuvolalta odotetaan hoitotakuuta rahat takaisin, jos ei tule apua. Neuvolapalveluiden hintojen tulee olla kilpailukykyisiä yleensä valtakunnassa oleviin muihin vastaaviin palveluihin verrattuna. 7 Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä? Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista (15/28) olivat sitä mieltä, että kehitysvammaisten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää päänsääntöisesti omassa kotikunnassa peruspalveluiden lähellä. Asiakkaan kuntoutus mielletään osana hänen arkipäivän toimintaansa, kuntoutuksen tulee lähteä asiakkaan tarpeista. Tarpeen määrittelyssä käytetään apuna asiakkaan palvelusuunnitelmaa/kuntoutussuunnitelmaa. Asiakkaalla tulisi olla kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma, jonka lähtökohtana olisi kuntoutuksen liittäminen arkipäivän elämään normaalin toimintaan kuuluvana. Asiakkaan kuntoutusta järjestettäessä tulisi voida käyttää myös ostopalveluita. Ostopalveluita tuottava yksikkö voisi olla muu kuin Suojarinteen palvelukeskus. Käytettävissä olevan erityisasiantuntemuksen/konsultaation tulee siirtyä kunnan työntekijöiden käyttöön. Tarvetta varsinaisesti Suojarinteellä osastojaksoilla tapahtuvalle kuntoutukselle kunnilla (9/28)on jonkin verran. Osastojaksoilla tapahtuvan kuntoutusjakson aikana on tärkeätä hyödyntää kotikunnan työntekijöiden tietoja ja kokemuksia asiakkaan tilanteesta. Kuntoutusjakson aikana kunnan työn-tekijöitä tulee pitää ajan tasalla asiakkaan tilanteesta. Kuntoutusjaksot voisivat olla myös ns. intensiivijaksoja, jossa monipuolinen asiantuntevuus olisi asiakkaan käytettävissä päivittäin ja se olisi asiakkaan tarpeista lähtevää.
13 10 Kysymyksiä Voisiko asiakkaiden kuntoutusjaksot olla Kelan toteuttamia? Olisiko erityishuollon ja keskussairaalan työnjaossa selkiyttämistä/vältyttäisiin asiakkaan pomputtelulta. 8 Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä? Kuntien näkemys asiakkaiden tutkimuksen suhteen oli, että asiakkaiden tutkimus tulisi ensisijaisesti tapahtua kotipaikkakunnalla lähellä normaalipalveluita asiakkaan arjen ympäristössä (16/28). Keskussairaalan rooli nähtiin keskeisenä tutkimusta tekevänä tahona erityisesti lapsia koskevissa tutkimuksissa. Joissakin tilanteissa tutkimukset voitaisiin tehdä terveyskeskuksessa normaalipalveluina. Joidenkin kuntien(5/28) mielestä asiakkaiden tutkimus tulisi tehdä pääsääntöisesti kuntoutusneuvolassa, tarvittaessa osastojaksoilla erityisesti aikuisten asiakkaiden osalta. Osastojaksoilla tapahtuvalle tutkimuksille tulee tavoitteiden olla etukäteen sovittu, mihin pyritään (ei toimita automaattisesti). Joidenkin asiakkaiden osalta olisi tarvetta pidemmille laitostutkimusjaksoille, joiden aikana olisi asiantuntijoita käytettävissä asiakkaan yksilöllinen tarve huomioiden. Tutkimusyksikön ei välttämättä tarvitse olla Suojarinne. Olisiko Suojarinteen asiantuntevuutta mahdollista yhdistää johonkin laajempaan yksikköön tai kokonaisuuteen? Asiakkaan tutkimuksessa merkittävä painoarvo tulisi olla asiakkaan vakituisessa asuinympäristössä kootulla tiedolla. Henkilökunnan terveiset ja huomiot tulisi välittää tutkimusta tekevälle henkilöstölle. Lasten ja nuorten tutkimukselle ja kuntoutukselle tulisi olla oma yksikkö.
14 11 Selkeyttä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon väliseen työnjakoon toivottiin asiakkaiden kuntoutusta ja tutkimusta koskevissa asioissa. Onko nykyinen rajanveto oikea? 9 Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista a. lapsille b. nuorille c. aikuisille d. autisteille e. vaikeavammaisille f. muille Pääsääntöisesti kunnat vastasivat eritysosaamista tarvittavan kaikille kysymyksessä esitetyille asiakasryhmille. Kyse voi olla yksittäisistä asiakkaista, joilla elämän eri muutosvaiheissa nousee esille erilaisia erityisosaamisen tarpeita. Joidenkin kuntien osalta koettiin erityisosaamista tarvittavan erityisesti lasten, nuorten ja autististen asiakkaiden kohdalla. Yhtenä asiana lasten osalta nousi esille mm. kouluvalmiuksien arviointi. Nuorten kohdalla tarvetta erilaisten kasvu- ja kehityshäiriöiden selvittämiseen. Muutaman (4/28) vaikeavammaisen asiakkaan kohdalla oli tarvetta eritysosaamiselle. Psykiatrisen erityisosaamisen tarvetta koettiin joidenkin asiakkaiden (5/28) kohdalla. Erityisasiantuntevuutta koettiin tarvittavan erityisesti ns. väliinputoajaryhmille, niille asiakkaille, joista ei välttämättä ole aiempaa tietoa tai selvyyttä siitä, mihin he kuuluvat tai, mitä palveluita tarvitsevat.
15 12 10 Muu vammaishuollon tarve Muita vammaishuollon tarpeita ei kunnilla välttämättä ole lainkaan. Joitakin yksittäisiä asiakkaita, joilla selkeästi on erityisen tuen tarve olemassa ja se havaittu esim. alle kouluikäiset ja kouluun lähtevät lapset. He hyötyisivät erityispalveluista. Yhtenä yksittäisenä ryhmänä, jolla olisi vammaishuollon tarvetta nousivat esille cp-vammaiset asiakkaat. Tarvetta pienille paikallisille kriisiapuyksiköille, joilla olisi valmiutta ottaa asiakkaita vastaan hyvinkin nopeasti akuuteissa tilanteissa koettiin. 11 Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää a. kuntien sos. työntekijöiden välinen vertaistuki? b. muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? c. konsultaatio, mitä se olisi? d. mitä muuta yhteistyötä a-b. kuntien sos.- ja muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? Työntekijät kokevat sekä kuntien että toisten samaa ammattikuntaa edustavien työntekijöiden välisen vertaistuen ja yhteistyön tärkeänä. Vertaistukea koetaan saatavan parhaiten yhteisten tapaamisten kuten työkokousten, säännöllisesti pidettävien palavereiden, moniammatillisten työkokousten, koulutusten ja kehittämispäivien muodossa. Vertaistukea tulisi olla saatavilla keskitetysti/alueellisesti. Muiden asiakkaan kanssa työskentelevien työntekijöiden antama vertaistuki tai toisen kunnan työntekijän saaminen työpariksi koettiin tärkeäksi.
16 13 c. konsultaatio, mitä se olisi? Konsultaation tarve olisi pääsääntöisesti kuntien kesken tapahtuvaa. Kuntien esim. lähikuntien kesken tapahtuva konsultaatio voisi toteutua ostopalvelun muodossa. Käytännön ongelmat, tilanteet ja asiat vaikuttavat konsultaation tarpeeseen. Jonkun verran konsultaatiomahdollisuutta toivottiin myös Suojarinteen suuntaan. Akuuteissa tilanteissa tulisi olla mahdollisuus erityisosaajien puhelinkonsultaatioon. d. mitä muuta yhteistyötä? Kuntien työntekijöille kohdistettua: Kuntien työntekijöille järjestettävää koulutusta, jolla olisi myös jatkuvuutta. Kuntien yhteisiä työkokouksia, joista koottuna selkeät muistiot ja mistä selviää, mitä tietoa/ osaamista eri kunnissa on. Työkokouksia tulisi olla vuosittain. Kuntien välisen verkostotyön tärkeyttä korostettiin myös. Seudullisen erityisosaamisen hyödyntäminen esim. KELTO, puh. terapeutti. Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen esim. luomalla kunnille samansuuntaiset linjaukset ja tavoitteet sekä kehitysvammaettä vammaispalveluihin, mukauttaen niitä kunkin kunnan olemassa oleviin olosuhteisiin. Seutukunnallisen yhteistyön tulisi olla avointa, jossa kaikki yhteistyökunnat olisivat alusta asti mukana. Mahdollisuus käyttää eri puolelta Suomea olevien asiantuntijoiden konsultaatioapua tutustuttamalla heitä kunnan omiin toimintoihin ja tiloihin ottamaan kantaa muutostarpeisiin ja tekemään tarvittavia uudistusehdotuksia. Mitä muuta? Perheille suunnattua koulutusta, ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena olisi vanhempien tukeminen. Perheiden tueksi esitettiin lisättävän perhehoitopaikkoja.
17 14 Yläasteikäisten kehitysvammaisten päiväkerhotoiminnan kehittäminen. Avustaja/tukihenkilötoiminnan (renkaan) luominen ja kehittäminen. Nykyisen sähköisen tietojärjestelmän hyödyntäminen verkossa toimiva konsultaatiojärjestelmä olemassa olevan tiedon päivittäminen keskustelupalstan/ilmoitustaulun ylläpito erilaisten hankkeiden seuranta/kuntakeskustelut. Vaikeasti kehitysvammaisten jatko-opetuksen järjestäminen. Kysymyksiä Kuka valvoo kehitysvammapalveluiden laatua? 12 Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa Tiedusteltaessa kunnilta tarvetta Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluiden käyttöön kyselyyn vastanneista kunnista 15/28 vastasi, että heillä ei ole asumispalveluiden tarvetta tällä hetkellä. Kunnat (6/28), jotka tällä hetkelläkin käyttävät Suojarinteen asumispalveluita pitkäaikaisen asumisen osalta ilmoittivat pääsääntöisesti asiakkaidensa jatkavan asumista nykyisissä asumispalveluissa. Joidenkin asukkaiden kohdalla voidaan harkita tarvittaessa kotikuntaan siirtymistä. Asumispalveluita käytetään, jos ne ovat kilpailukykyisiä palveluiden ja hinnan suhteen muiden vastaavien asumispalveluiden kanssa. Tilapäistä asumispalveluiden tarvetta on viidellä kunnalla. Asiakkaalla voi olla tilapäisen asumispalvelun tarve, johon samanaikaisesti liittyy opiskelua.
18 15 Kaksi kuntaa ilmoitti, että heillä tulee myöhemmin olemaan vakituisen asumispalvelun tarvetta. 13 Yhteenveto Haastattelusta käy ilmi, että useammalla kunnalla on olemassa selkeitä suunnitelmia asiakkaidensa laitoshoidosta pois muuttamiselle. Kuntien tekemät muuttosuunnitelmat koskevat lähes 30:tä tällä hetkellä laitoshoidossa olevaa kehitysvammaista. Joidenkin asiakkaiden muutto on suunniteltu toteutuvaksi tämän vuoden 2003 aikana. Muiden asiakkaiden muutto on ajoitettu vuosien väliselle ajalle. Kuntien näkemys on, että vielä useamman laitoshoitoon jäävän asukkaan muutto voitaisiin toteuttaa, mikäli tarjolla olisi muita asumisvaihtoehtoja kuin nykyinen laitoshoito. Maakunnassa on selkeä tarve seudullisille asumisyksiköille ja palvelukodeille, joista osan toiminta olisi erikoistunutta ja suunnattu esim. autistisille henkilöille. Sekä kuntien että Suojarinteen palvelukeskuksen näkemys tulevaisuuden laitoshoidon tarpeista on samansuuntainen. Kunnilla ei pääsääntöisesti ole tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitysvammaisten asiakkaidensa osalta. Niiden yksittäisten asiakkaiden kohdalla, joilla on kehitysvammaisuuden lisäksi muita lisäsairauksia, jotka vaativat esim. sairaanhoidollisia toimenpiteitä voi olla tarvetta pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Kuntien ja Suojarinteen palvelukeskuksen näkemykset lyhytaikaisen tarpeista oli myös osin samansuuntainen. Lyhytaikaisen laitoshoidon tarvetta on lähinnä hoitoapujaksojen muodossa moni- ja vaikeavammaisille lapsille lähinnä vanhempien jaksamisen tueksi. Tutkimus ja kuntoutusjaksoja lähinnä lapsille ja nuorille sekä autistisille asiakkaille. Kriisipaikkoja lähinnä vaikeasti käytöshäiriöisille. Kysyttäessä nykyisen kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarvetta ja riittävyyttä lähes kaikki kunnat (20) vastasivat nykyisen neuvolan riittävän.
19 16 Kunnan peruspalveluiden vastatessa pääsääntöisesti asiakkaan tarvitsemista palveluista tulee erityisasiantuntevuuden ja palveluiden olla asiakaslähtöisiä ja suuntautua asiakkaan arjen ympäristöön. Kysyttäessä kuntoutusneuvolan toimintatavasta, kunnat (20/28) vastasivat, että toimintatapa olisi liikkuva/ jalkautuva. Työryhmä liikkuu kuntiin sinne, missä asiakkaat ovat ja se kootaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erityisasiantuntevuutta koettiin tarvittavan erityisesti kehitysvammaisen sekä mielenterveys- ja käyttäytymisongelmiin, autismiin, aspergeriin, että ikääntymiseen/geriatriaan liittyviin kysymyksiin. Kysyttäessä kuntien valmiudesta maksaa erityispalveluista koettiin nykyisten neuvolapalveluiden olevan kustannuksiltaan liian kalliita. Toisaalta kunnat ovat valmiita maksamaan hyvistä palveluista. Hintojen tulisi olla kilpailukykyisiä yleensä valtakunnassa oleviin muihin vastaaviin palveluihin verrattuna. Kuntoutusneuvolan muu rooli? Kuntoutusneuvola voisi toimia esim. tietopankkina, joka hankkii ja välittää tietoa kuntien työntekijöille ja josta kunnan työntekijät saavat päivittää omat tietonsa kehitysvammaisuuteen liittyvissä asioissa. Asiakkaiden kuntoutuksen järjestämisestä kysyttäessä kunnat (15/28) vastasivat, että asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää pääsääntöisesti kotikunnassa peruspalveluiden lähellä. Kuntoutus mielletään osana asiakkaan arkipäivää. Tarvetta Suojarinteellä osastojaksoilla tapahtuvalle kuntoutukselle on jonkin verran (9/28). Osastojaksoilla tapahtuvan kuntoutusjakson aikana on tärkeätä hyödyntää kotikunnan työntekijöiden tietoja kokemuksia asiakkaan tilanteesta. Asiakkaiden tutkimusta koskevan kysymyksen osalta kunnat (6/28) vastasivat, että asiakkaiden tutkimus tulisi ensisijaisesti
20 17 tapahtua kotipaikkakunnalla lähellä normaalipalveluita asiakkaan arjen ympäristössä. Lapsia koskevissa tutkimuksissa keskeisenä tahona nähtiin keskussairaala. Joidenkin kuntien (5/28) mielestä asiakkaiden tutkimus tuli tehdä pääsääntöisesti kuntoutusneuvolassa. Sekä kuntoutusta että tutkimusta koskevissa kysymyksissä haluttiin selkeyttä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon väliseen työnjakoon. Onko nykyinen työnjako oikea? Kysymykseen, millaisille (lapset, nuoret, aikuiset, autistit, vaikeavammaiset ja mahdolliset muut) ryhmille tarvitaan erityisosaamista? Pääsääntöisesti kunnat vastasivat erityisosaamista tarvittavan kaikille asiakasryhmille. Kuntien ja asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Kysyttäessä kuntien välisestä yhteistyöstä/ konsultaatiosta, missä asioissa ja miten se tulisi järjestää? Kuntien työntekijät kokivat saavansa parhaiten vertaistukea yhteisten tapaamisten, kuten työkokousten, säännöllisesti pidettävien palavereiden, kehittämispäivien ja koulutusten muodossa. Koulutuksilta toivottiin jatkuvuutta. Sekä työkokoukset että erilaiset koulutustilaisuudet lisäävät kuntien välistä yhteistyötä ja vahvistavat seudullista erityisosaamista ja mahdollistavat sen hyödyntämisen kuntien välisessä yhteistyössä. Seutukunnallisen yhteistyön tulisi olla avointa, jossa kaikki yhteistyökunnat olisivat alusta asti yhteistyössä mukana. Konsultaation tarve olisi pääsääntöisesti kuntien kesken tapahtuvaa. Mitä muuta yhteistyötä? Muu yhteistyö voisi olla esim. perheille suunnattu koulutus, avustaja/tukihenkilötoiminnan kehittäminen.
21 18 Sähköisen tietojärjestelmän hyödyntäminen olemassa olevan tiedon päivittäminen, keskustelupalstan /ilmoitustaulun ylläpito. Tiedusteltaessa kunnilta tarvetta Suojarinteen palvelukeskuksen asumispalveluiden käyttöön pääsääntöisesti kunnat vastasivat, että heillä ei ole asumispalveluiden tarvetta. Kunnat (6/28), jotka tälläkin hetkellä käyttävät Suojarinteen asumispalveluita, ilmoittivat käyttävänsä niitä myös jatkossa.
22 19 KYSELY Hyvä vastaanottaja! Saadaksemme asiakaskohtaista tietoa Suojarinteen palvelukeskuksessa tällä hetkellä asuvien asukkaiden laitoshoidon- ja muiden erityispalveluiden tarpeista nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa pyydän Teitä tutustumaan oheiseen kyselyyn. Kyselyn täyttämisessä on tärkeää käyttää apuna kuntien kanssa käytyjen keskustelujen pohjana ollutta palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelmasta ilmenee kunkin kunnan omalle asiakkaalleen tekemät suunnitelmat erityisesti laitoshoidon tarpeesta. Kyselystä saatuja tietoja käytetään sekä perusteilla olevan vammaispalvelusäätiön että Suojarinteen palvelukeskuksen palveluita ja niiden sisältöjä suunniteltaessa. Toivon että tutustutte kyselyyn ja täytätte sen mahdollisimman pian. Otan Teihin yhteyttä kyselyn osalta alkavalla viikolla puhelimitse. Ystävällisin terveisin toimeksi saaneena Aulikki Pärnänen puh ,
23 20 KYSELY KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHOIDON TAR- PEESTA Pyydämme kokoamaan oheiseen kyselyyn tiedot kuntanne Suojarinteen palvelukeskuksessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten osalta elokuun 2003 aikana ja sen jälkeen. Tiedot pyydetään asiakaskohtaisesti. 1. Kotikunta? 2. Asiakkaan ikä? 3. Diagnoosi? 4. Miksi laitoshoidossa? 5. Mitä erikoisosaamista asukkaan hoito vaatii? 6. Olisiko asiakasta mahdollista hoitaa muualla?
24 21 7. Mitä järjestelyjä se vaatisi? 8. Onko tavoitteena siirtää asukas muualle asumaan pois laitoshoidosta? 9. Millä aikavälillä muutto voi tapahtua? 10. Asukkaan tulevaisuuden laitoshoidon tarpeen arviointi: a. Millaista laitoshoitoa? b. Miten pitkään?
25 22 14 Millaista laitoshoitoa/erityishoitoa jatkossa tarvitaan? a. Millaisille asiakasryhmille? b. Onko tiedossa henkilöitä, joilla on tulossa laitoshoidon tarve? c. Millaista hoitoa he tarvitsevat?
26 23 Kehitysvammahuollon erityisosaamisen/kuntoutusneuvolapalveluiden tarve laitoshoidon purkamisen jälkeen? 1. Riittääkö nykyinen neuvola vai tarvitaanko muuta oman kunnan palveluiden lisäksi? 2. Millaisten erityisosaajien tietoa tarvitaan tulevaisuudessa? 3. Mikä olisi neuvolan toimintatapa? a. Kiinteä yksikkö/ryhmä b. Luova/liikkuva/mahdollisuus konsultaatioon c. Mitä kunnat ovat valmiita maksamaan erityispalveluista?
27 24 4. Miten asiakkaiden kuntoutus tulisi järjestää ja missä? 5. Miten asiakkaiden tutkimus tulisi järjestää ja missä? 6. Millaisille ryhmille tarvitaan erityisosaamista? a. lapsille b. nuorille c. aikuisille d. autisteille e. vaikeavammaisille f. muut
28 25 7. Muu vammaishuollon tarve? 8. Muuta esim. kuntien välinen yhteistyö/ konsultaatio, missä asioissa ja miten se tulisi jär-jestää? a. kuntien sos. työntekijöiden välinen vertaistuki? b. muiden työntekijöiden välinen vertaistuki? c. konsultaatio, mitä se olisi? d. mitä muuta yhteistyötä? 9. Suojarinteen asumispalveluiden käyttäminen tulevaisuudessa? Kiitos vastauksestanne!
Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotKehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen
Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotRAPORTIN NIMI LISÄNIMI
KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v. 2014 Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotValkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)
Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotAsumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on
LisätiedotKeski-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012. Pirjo Lehtovaara 1.12.2011
Keski-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012 Pirjo Lehtovaara 1.12.2011 Tuloksia kyselystä Vaativien kehitysvammapalvelujen tilannekatsaus Keski-Suomen maakunnan alueella (syksy 2011) - miten toimittu - tarpeita,
LisätiedotAsumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012
Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA
KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,
LisätiedotRitva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011
Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.
LisätiedotKRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009
Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotAsumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012
Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotYDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LisätiedotLIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020
1 5.6.2013 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotLOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2003-2004
LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2003-2004 Marja-Leena Saarinen Projektinjohtaja 1.8.2004 2 Hakija Jyväskylän maalaiskunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ Toimija Keski-Suomen
LisätiedotHoitokoti Sateenkaari
Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen
LisätiedotLOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli
LOPPURAPORTTI Keskisuomalainen vammaispalveluiden toimintamalli 2004-2005 Marja-Leena Saarinen Projektinjohtaja 1.3.2006 KESKISUOMALAINEN VAMMAISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI 2 Hakija Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotAutismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotKuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015
Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKolpene jalkautuu kuntakumppanuuspilotti
Kuntoutuskeskus Vuoma Myllärintie 35 96400 Rovaniemi Pohjoista erityisosaamista ja Lapin kuntien yhteistoimintaa Kolpene jalkautuu kuntakumppanuuspilotti 2016-2018 Vuoman ovikuva Kolpeneen asiantuntijapalvelut
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotPaletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011
Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotEtelä-Savon henkilöstöinfo
Etelä-Savon henkilöstöinfo 23.8.2018 kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 23.8.2018 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Esityksen teemat 1. Vaalijala numeroina 2. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön kuntoutus
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotHyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen
Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotVAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI
VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI 16.12.2016 Vaativien palveluiden kokonaisuus TAVOITTEET PALVELUILLE Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille
LisätiedotKehitysvammapalvelut
Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä
LisätiedotVammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016
Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOmaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt
Omaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt toteutettiin marraskuussa 7 erikseen yli- ja alle 6-vuotiaita henkilöitä hoitaville omaishoitajille. Yli 6-vuotiaiden osalta kyselyitä lähetettiin 7 ja alle
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotVAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL
VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE 2010-2012 Keksi-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012/PL Vaikeavammaisten maakunnallisia tukipalveluja pohtivan työryhmäkehitysvammaisten erityispalvelujen rakenne maakunnassamme
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotEskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet
Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,
LisätiedotKokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011
1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotVaalijala lyhyesti. Kolmen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille
Vaalijala lyhyesti Kolmen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille Vaalijala numeroina Kuntoutuspaikkoja Nenonpellossa 130 ja muualla Pieksämäellä 35 paikkaa, ovat kuntoutusyksikköjä ja oppilaskoteja Sateenkaaren
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotKyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotToimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen
Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys
LisätiedotMULTISENSORISEN TYÖN VERKOSTOPÄIVÄ
MULTISENSORISEN TYÖN VERKOSTOPÄIVÄ kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 14.9.2018 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Vaalijala numeroina Nenonpellon yksiköissä 140 kuntoutuspaikkaa ja muualla Pieksämäellä 40,
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotKuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille
Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotNeurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
Lisätiedot