KUNTAINFRA HALLITUSOHJELMASSA

Transkriptio

1 KUNTAINFRA HALLITUSOHJELMASSA - JA PÄÄTTÄJIEN MIELIPITEET KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 6/2015

2 Esipuhe KTK haluaa vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan vuorovaikutteisesti. Jatkuvalle vuorovaikutukselle on tarve, koska - tavoitteet asetetaan vuosittain - samalla saamme kontaktoitua kaikki kansanedustajat - kontaktointi on järjestön ja sen tavoitteiden jatkuvaa markkinointia - saamilla tuloksilla voimme osallistua ja ohjata keskustelua Vaikuttamisen tarkoituksena on ylläpitää keskustelua maan infrasta, sen kunnosta, korjausvelasta ja havaituista muista löydöksistä. KTK:n jäsenistön mielipiteitä ja osaamista tarvitaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jotta päätöksentekijöille ja operatiivisille toimijoille olisi ajankohtaista tietoa käytettävissä. Tutkimuksellisen vuorovaikutuksen toteutuksesta ja taustaselvityksestä vastaavat KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n asiantuntijat vastuualueidensa mukaisesti. Kyselytutkimuksen tuloksista voi vetää selviä kehittämisideoita ja johtopäätöksiä, joita esittelemme teemoittain ja yksityiskohtaisemmin. Helsingissä kesäkuussa 2015 KTK Tekniikan Asiantuntijat ry 2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Infra, julkiset tekniset palvelut ja uusi hallitusohjelma Tutkimuksellisen vuorovaikutuksen perusta ja tausta Toteutus Vastaajien määrä ja edustavuus TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET

4 1 Johdanto Suomalainen yhteiskunta on muutoksessa. Tulevia muutoksia aiheuttavat yhteiskunnassa muun muassa 1) Ikääntyminen 2) Teollisuuden murros 3) Uusi viestintäteknologia 4) Digitaalisuus ja robotiikka 5) Talouden niukkuus. Nämä seikat johtavat julkisellakin sektorilla toiminnallisiin, taloudellisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Toimintatapoja ja -prosesseja joudutaan arvioimaan uudelleen ajan hengen mukaisesti. Työmarkkinat ja -järjestöt joutuvat myös huomioimaan ao. muutokset, jotta ne voivat vastata tuleviin haasteisiin jäsentensä osalta. Järjestöjen pitää tietää mitä päättäjät ajattelevat eri asioista ja asioiden taustalla olevista seikoista. Muutosten taustalla pitää olla tietoa, ei vain yksittäisten ihmisten tunnetta tai sirpaleisia mielipiteitä. Jokainen muutos työmarkkinoilla edellyttää jäsenten sitoutumista, joka tapahtuu yhdessä tekemällä ja oikean tiedon pohjalta. KTK toteuttikin jo laajan järjestötutkimuksen, jotta saatavilla on tietoa ja jäsenet voivat sitoutua yhteisten tavoitteiden taakse. Tulevaisuus tehdään yhdessä koko järjestöporukan voimin. 1.1 Infra, julkiset tekniset palvelut ja uusi hallitusohjelma Maan uusi hallitus julkisti ohjelmansa ja siinä käsiteltiin myös julkiseen infrastruktuuriin ja teknisiin palveluihin liittyviä asioita. Alle on koottu julkiseen infraan ja teknisiin palveluihin liittyviä nostoja. Tarkoituksena olisi saada kokonaisuus, jossa sovitetaan yhteen valtion, maakuntien ja kuntien toiminnot. Kunnat muuttuisivat järjestäjistä edistäjiksi yhden luukun periaatteella ja tarkistamalla muun muassa lupamaksujen kustannusvastaavuudet. Palveluja tuotettaisiin monituottaja- ja kumppanuusmalleilla, jossa mukava olisivat valtio, kunta, järjestöt, yritykset ja seurakunnat sekä muut työelämän toimijat. Tämä edellyttää parempaa kustannusten ja laadun saamista läpinäkyväksi sekä hankintalain uudistusta sekä tuotantokustannusmittaristoa. Hallitusohjelmassa painotetaan, että korjausvelkaa vähennetään, liikenneverkkoja kohennetaan, lupaprosesseja kehitetään ja tehostetaan, ohjaavia normeja sujuvoitetaan ja esimerkiksi kaavoitukselle annetaan käsittelyajat. Kansalaisten käyttäjälähtöiset palveluketjut toimisivat asiakaslähtöisesti hallinnonalojen yli ensisijaisesti digitaalisesti. 4

5 Hallitusohjelmassa teknisiä palveluja ja viranomaistoimintoja on nostettu esille siten, että lakeja väljennetään yksityisteiden, kiinteistörekistereiden, ulkoilualueiden ja romuajoneuvojen osalta. Päällekkäisyydet valtion ja kuntien osalta karsitaan elintarvikevalvonnassa, eläinten ja terveyden hyvinvoinnin valvonnassa, tupakkalain säädösten toteuttamisessa ja valvonnassa, terveydensuojelussa, ympäristövalvonnassa, ympäristö- ja vesilupahakemusten ratkaisemisessa, ympäristön tilan seurannassa sekä jäte- ja vesilakien valvonnassa. Kansallisesta lisäsääntelystä pidättäydytään. Hallitusohjelmassa todetaan, että konkreettiset toimenpide-esitykset on tehtävä erityisesti velvoitteiden keventämisestä liittyen mm. palvelujen saatavuuteen (määräajat, kapasiteetti), palvelutuotannon resursseihin (kelpoisuusvaatimukset, tuotantoryhmien henkilöstörakenne, ryhmäkoot, henkilöstökoulutus, tilat), palvelutuotannon sisäiseen viranomaisprosessiin (suunnitelmat, tiedon antaminen, viranomaisyhteistyö) ja palvelujen ulkoiseen prosessiin (asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö, kuuleminen, tiedon antaminen). Hallitus toteuttaa valtakunnallisesti kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen. Ministeriöiden tehtävänä on laatia kokonaisuudessaan yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarvittaessa esitykset kuntien menojen vähentämiseksi kootaan viimeisen 15 vuoden aikana voimaan tulleiden säädösten joukosta. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Hallitus sitoutuu osana julkisen talouden tasapainottamista vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla. Hallitus käy läpi kaikki kuntien ja valtion kuntiin kohdistamat ohjaavat ja valvovat prosessit. Päällekkäisyydet karsitaan. Omavalvontaa kehitetään ja valvontaa ulkoistetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä rakentamisen lupa- ja valvontaprosessit arvioidaan uudelleen. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan. Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin. 5

6 Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat. Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää ensin valitusluvan saamista. Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika. 1.2 Tutkimuksellisen vuorovaikutuksen perusta ja tausta KTK Tekniikan Asiantuntijat ry teki Webropol -kyselytutkimuksen kaikille 200 kansanedustajalle. Tutkimukseen vastaamista pyrittiin helpottamaan ja nopeuttamaan valmiiden väittämien avulla, jotka ovat olleet KTK:n jäsenten kannalta tärkeitä kuntatekniikan asioita hallitusohjelmavaikuttamisessa. Lähtökohtana oli selvittää kansanedustajien mielipiteitä kuntatekniikan asioista, toimintaympäristömuutoksista ja tulevaisuudesta. Kyselyn tavoitteena oli 1) tuoda esille kuntatekniikan näkemyksiä 2) markkinoida KTK:ta järjestönä ja vaikuttajana 3) nostaa keskusteluihin kuntatekniikan ydinkysymyksiä 4) tunnustella kuntatekniikan kehittämisnäkökulmia 5) osallistaa mahdollisimman moni kansanedustaja kuntatekniikan asioihin 6) aistia päättäjien tuntemuksia kuntatekniikan nykytilanteesta 7) luodata kansanedustajien näkemyksiä tulevaisuudesta Tutkimuksen valmisteluun osallistuvat KTK:n toimiston henkilöt omien vastuualueidensa mukaisesti. Kyselytutkimuksesta saamamme tiedon avulla voimme ottaa painokkaammin kantaa eri asioihin sekä tuoda esiin uusia toimintatapoja ja -malleja uudistuksille. 1.3 Toteutus Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Tutkimuksen toteuttamisajankohta oli monille kansanedustajille kiireistä aikaa, joka osaltaan saattoi vaikuttaa vastausaktiivisuuteen. Verkkokyselynä tutkimuksen väittämät saatiin nopeasti suoraan kansanedustajille ja vastaukset palautuivat sähköisesti yhdenmukaisessa muodossa. Tutkimuksen väittämät ovat raportin liitteenä. 1.4 Vastaajien määrä ja edustavuus Tämän tyyppisten jäsentutkimusten todetaan olevan edustavia, kun vastausprosentti ylittää 10 %. Kyselytutkimus toimitettiin 200 kansanedustajalle. Vastauksia saimme 20 kansanedustajalta, jolloin vastausprosentti oli 10. 6

7 Kaavio 1. Vastaajat jakautuivat sukupuolen mukaan. Kaavio 2. Vastaajat jakautuivat koulutustaustan mukaan. 7

8 Kaavio 3. Vastaajat jakautuivat puoluetaustan mukaan. *) Ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajat eivät vastanneet kyselyyn. Kaavio 4. Vastanneiden jakauma puolueiden saamien eduskuntapaikkojen suhteen. *) Ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajat eivät vastanneet kyselyyn. 8

9 2 Tulokset Kyselytutkimus oli kaksitahoinen. Siinä selvitettiin kuinka tärkeiksi kuntainfraan liittyvät väittämät koettiin painoarvoiltaan suhteessa toisiinsa, sekä miten erilaisia infraan ja julkisiin teknisiin palveluihin liittyviä väittämiä arvioitiin. Painoarvojen arviointiskaalana olivat kouluarvosanat väliltä 4-10, jossa 10 on erittäin tärkeä ja vastaavasti 4 ei ole tärkeä. Taulukoiden yhteydessä olevat lukuarvot ovat vastausten keskiarvoja. Alla olevissa taulukoissa on esitelty saadut vastaukset eri väittämien tärkeydestä. Taulukko 1. Yhteiskunnan teknistä toimivuutta arvioivat väittämät. 1) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia teknisestä perusrakenteestaan infrastruktuurista 8 2) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia teknisestä huoltovarmuudesta 7,3 3) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia toimivista teknisistä viranomaistehtävistä 7,6 4) Kuntien toimivilla teknisillä palveluilla on suuri merkitys elinkeinoelämän kehittymiseen 7,6 5) Kuntien toimivilla teknisillä palveluilla on suuri merkitys kansanaisten arjen sujuvuudelle 7,4 Yhteiskunnan tekninen toimivuus (ka 7,6) Taulukko 2. Yhteiskunnan teknistä suunnitelmallisuutta arvioivat väittämät. 6) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset maankäyttösuunnitelmat 7,8 7) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset liikennesuunnitelmat 7,7 8) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset asuntotuotantosuunnitelmat 7,2 9) Kunnilla on oltava ajantasaiset investointisuunnitelmat 7,9 10) Teknistä korjausvelkaa voi kasvattaa 7,7 Yhteiskunnan tekninen suunnitelmallisuus (ka 7,7) Taulukko 3. Kuntien toiminnan ohjaamista arvioivat väittämät. 11) Kunnissa henkilöstöä pitää palkita tuottavuuskehityksestä 7,5 12) Kuntien toiminnan laadukkuutta pitää ohjata lainsäädöksillä 6,8 13) Kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitää vähentää 7,4 14) Kuntien teknisiä lakisääteisiä tehtäviä pitää vähentää 7,1 Kuntien toiminnan ohjaaminen (ka 7,2) Taulukko 4. Kuntien ostopalveluita arvioivat väittämät. 15) Kuntien ostopalvelut pitää mitoittaa taloudellisesti kestävälle pohjalle 7,3 16) Kuntien kasvaville ostopalveluille pitää olla mittaristot ja seurantajärjestelmät 7,4 Kuntien ostopalvelut (ka 7,4) Taulukko 5. Kuntien teknisiä rakenteita arvioivat väittämät. 17) Kuntien pitää huolehtia oman teknisen osaamisen säilymisestä 7,6 18) Kuntien pitää siirtää teknisiä tehtäviään perustamilleen yhtiöille 6,3 19) Kuntien pitää ulkoistaa teknisiä tehtäviään yksityiselle sektorille 7,8 20) Kuntien hallinnolliset rakenteet ovat esteenä seutukunnalliselle yhteistyölle 6,9 Kuntien tekniset rakenteet (ka 7,2) 9

10 Alla olevassa kaaviossa on esitelty kansanedustajien vastaukset väittämien tärkeyden mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on esitetty viivapalkein samaa ja erimieltä olevien vastausten osuus. Kaavio 4. Vastaukset lajiteltuna vähemmän tärkeästä tärkeimpään. 3 Johtopäätökset Vastauksia arvioitiin ristiin painoarvojen ja väittämävastausten kanssa, jolloin saatiin seuraavia johtopäätöksiä. Johtopäätöksien yhtenevyyttä arvioitiin myös uuden hallituksen julkistaman hallitusohjelman kanssa. Kansanedustajat pitävät tärkeinä ajantasaisia investointi-, maankäyttö- ja liikennesuunnitelmia sekä sitä, että kunnat huolehtivat teknisestä perusrakenteestaan eli infrastruktuurista. Tärkeänä pidettiin, että - korjausvelkaa ei kasvateta - kunnat eivät siirrä teknisiä tehtäviään omistamilleen yhtiöille - kunnat eivät ulkoista teknisiä tehtäviään yksityiselle sektorille Kuntien teknisillä palveluilla on suuri merkitys elinkeinoelämän kehittymiselle. Kuntien pitää huolehtia oman teknisen osaamisen säilymisestä ja palkita tuottavuuskehityksestä henkilöstöä, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. 10

11 Kyselytutkimuksen johtopäätökset ja hallitusohjelman ajatukset ovat yhteneviä siitä, että - korjausvelkaa vähennetään - liikenneverkkoja kohennetaan - omia prosesseja kehitetään ja tehostetaan - tuotantokustannus- ja laatumittaristo pitää luoda - kansalaisilla on käyttäjälähtöiset palveluketjut - sääntelystä pidättäydytään 11

12 LIITTEET LIITE 1 Lähettäjä: Ulla Perämäki Lähetetty: 5. toukokuuta :10 Aihe: Kysely infrasta valituille kansanedustajille / KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Hei! KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on kunta-alan teknisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Kannamme huolta julkisen infan laadusta ja infran laadun vaikutuksista kansalaisten arkeen ja elinkeinoelämän mahdollisuuksiin luoda uutta maassamme. Esitämmekin sinulle vasta valittu KANSANEDUSTAJA muutamia kuntatekniikkaan liittyviä väittämiä, joihin toivomme sinulta vastauksia. Vastaamiseen kuluu aikaa vain minuutin verran! Kysymyspatteristo on kaksitasoinen, jossa toivomme sinun kertovan oman mielipiteesi a) väittämän painoarvosta ja b) oman mielipiteesi väittämään. Kyselyyn pääset tästä linkistä Kiitos yhteistyöstäsi! Ystävällisin terveisin Ulla Perämäki 12

13 Hallitusohjelmaan liittyvä infratutkimus Vastaajan tausta Sukupuoli Mies Nainen Koulutustausta Kansakoulu Peruskoulu Ylioppilas Opistoaste AMK YAMK Korkeakoulu Puolue Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset SDP Vihreä liitto Vasemmistoliitto KD RKP Väittämän painoarvoa: 4-10 Väittämän arviointiskaala: täysin eri mieltä, melko erimieltä, melko samaa mieltä, täysin erimieltä tai ei osaa sanoa ESITETYT VÄITTÄMÄT Yhteiskunnan tekninen toimivuus 1) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia teknisestä perusrakenteestaan infrastruktuurista 2) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia teknisestä huoltovarmuudesta 3) Tulevaisuudessa on kuntien tehtävä huolehtia toimivista teknisistä viranomaistehtävistä 4) Kuntien toimivilla teknisillä palveluilla on suuri merkitys elinkeinoelämän kehittymiseen 5) Kuntien toimivilla teknisillä palveluilla on suuri merkitys kansalaisten arjen sujuvuudelle Yhteiskunnan tekninen suunnitelmallisuus 6) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset maankäyttösuunnitelmat 7) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset liikennesuunnitelmat 8) Kuntien on ylläpidettävä ajantasaiset asuntotuotantosuunnitelmat 9) Kunnilla on oltava ajantasaiset investointisuunnitelmat 10) Teknistä korjausvelkaa voi kasvattaa Kuntien toiminnan ohjaaminen 11) Kunnissa henkilöstöä pitää palkita tuottavuuskehityksestä 12) Kuntien toiminnan laadukkuutta pitää ohjata lainsäädännöllä 13) Kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitää vähentää 14) Kuntien teknisiä lakisääteisiä tehtäviä pitää vähentää Kuntien ostopalvelut 15) Kuntien ostopalvelut pitää mitoittaa taloudellisesti kestävälle pohjalle 16) Kuntien kasvaville ostopalveluille pitää olla mittaristot ja seurantajärjestelmät Kuntien tekniset rakenteet 17) Kuntien pitää huolehtia oman teknisen osaamisen säilymisestä 18) Kuntien pitää siirtää teknisiä tehtäviään perustamilleen yhtiöille 19) Kuntien pitää ulkoistaa teknisiä tehtäviään yksityiselle sektorille 20) Kuntien hallinnolliset rakenteet ovat esteenä seutukunnalliselle yhteistyölle 13