Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma

2

3 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tiehallinto Helsinki 2008

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISBN TIEH v-08

5 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma : Toiminta- ja suunnitelmaasiakirjat. 35 s. + liitt. 19 s. ISBN , TIEH v-08. Asiasanat: Ympäristö, melu, meluntorjunta, maantiet Aiheluokka: 05 TIIVISTELMÄ EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot laativat meluselvitykset vuonna 2007 ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat vuonna Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön ympäristönsuojelulain muutoksella Laaditun meluselvityksen pohjalta on vastaavin rajauksin laadittu meluntorjunnan toimintasuunnitelmat suurista väestökeskittymissä sekä vilkkaista maanteistä, rautateistä ja lentokentistä. Ensimmäisessä vaiheessa väestökeskittymien selvitys sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelma on tehty vain Helsingin kaupungista. Maanteiden meluselvitykseen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan on sisällytetty tiedot niistä maanteistä, joiden liikennemäärä oli vuoden 2006 tilanteessa yli ajoneuvoa vuodessa. Meluselvityksessä tutkitun tieverkon pituus oli noin 750 kilometriä. Tutkittu tieverkko on toiminut rajauksena toimintasuunnitelman laatimiselle ja melun kannalta ongelmallisten kohteiden valinnalle. Tähän maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan on valittu 44 meluntorjunnan kannalta kiireellistä kohdetta. Valitut kohteet sisältyvät liikenneja viestintäministeriön meluntorjunnan teemapakettiin ja niiden toteutustarve on teemapaketissa ohjelmoitu vuosille Meluntorjunnan teemapaketin kohteista on valikoitunut tähän toimintasuunnitelmaan ne, jotka sijoittuvat tässä työssä rajatulle sekä tarkastellulle tieverkolle. Toimintasuunnitelmaan valittuihin kohteisiin on liikenteen meluhaittojen vähentämiseksi esitetty meluntorjunnan toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu laskemalla melulle altistuvien asukkaiden määrät vuoden 2006 tilanteessa sekä tilanne ehdotetuilla meluntorjunnan toimenpiteillä. Kohdekohtaiset tarkastelut ja toimenpiteiden määritykset on laadittu lähtökohtaisesti nykyisin käytössä olevin ohjearvoin (Vnp 993/92) ja tunnusluvuin (päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 ). Tämän lisäksi kohteet ja toimenpiteiden vaikutukset on tutkittu EU:n ympäristömeludirektiivin edellyttämillä tunnusluvuilla (päiväilta-yömelutaso, L den ja yömelutaso, L yö ). Tämän toimintasuunnitelman kohteena olevien maanteiden liikennemelulle, jonka päivä-ilta-yömelutaso L den on yli 55 db, altistuu asukasta. Toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen myötä maanteiden liikennemelulle, jonka päivä-ilta-yömelutaso L den on yli 55 db, altistuu koko maassa asukasta vähemmän. Nyt laaditut meluselvitykset sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelmat päivitetään ja tarkistetaan viiden vuoden välein. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltava tieverkko laajenee koskemaan maanteitä, joilla on liikennettä yli ajoneuvoa vuodessa. Nyt esitetyillä toimenpiteillä ei saavuteta päätöksessä asetettuja tavoitteita vähentää maanteiden melulle altistuvien määrää. Toimenpiteiden mahdollisesta toteutumisesta huolimatta niiden vaikutusta alentaa erityisesti kasvavien liikennemäärien myötä lisääntyvä melu. Nyt valitut meluntorjunnan kohteet on kuitenkin katsottu kiireellisiksi ja meluntorjunnasta hyötyvien määrä merkittäväksi.

6 SUMMARY The European Union Environmental Noise Directive (2002/49/EY) requires that Member States compile noise assessments in 2007 and action plans for noise abatement in In Finland, the Directive has been implemented with a change in the Environmental Protection Act Action plans for noise abatement concerning large agglomerations and major roads, railways and airports have been compiled from the composed noise assessments. In the rst phase, the only agglomeration for which noise maps and action plans has been made was Helsinki. The rst phase of road traf c noise assemment and action plans abatement concern public roads with an annual traf c volume in 2006 of more than vehicles. The length of the road network assessed was approximately 750 km. This network has determined the extent of the noise abatement action plan and the choice of priority objects. 44 priority noise abatement locations have been selected in this action plan. For these locations, implementation has been programmed for the years From the noise abatement theme package locations, the selected locations to this operating plan are the ones which are situated in the road network de ned and contemplated in this action plan. Measures have been proposed to reduce traf c noise problems which occur in the chosen locations. The effects of the action plan have been evaluated by calculating the number of inhabitants who are exposed to noise in 2006 and situation where the proposed noise abatement proceedings have been taken place. Examinations in different locations and de nitions of the proceedings have been compiled by using standard values (Finnish Government decision 993/92) and noise indicators (daytime average sound level, L Aeq7-22 ). Furthermore, the locations and the effects of the proceedings have been examined with the noise indicators which are required in the European Union Environmental Noise Directive (L den which is an indicator of the overall noise level during the day, evening and night and L night which refers to the sound level during the night). The object of this action plan, road-traf c noise which L den is greater than 55 db, is being directed at inhabitants. Along carrying through the proceedings presented in the action plan, the number of inhabitants who are exposed to highway traf c noise, which L den is greater than 55 db, decreases by inhabitants. Noise assessments and action plans for noise abatement which are now compiled will be updated and checked every ve years. In the next phase, the examined road network expands to concern highways which have a traf c volume greater than vehicles per year. Based to the goals in the decision in principle made by Finnish Government, generally can be pointed out that with proceedings presented now, it is not possible to achieve the goals which are set in the decision. The goals aim to diminish the quantity of people who are exposed to highway noise. In spite of the realizing the proceedings, their effects are becoming smaller because of the noise from the decreasing traf c volumes. However, locations which are now chosen for noise abatement are considered as urgent and the amount of people who bene t from noise abatement is signi cant.

7 ALKUSANAT EU:n ympäristömeludirektiivin tavoitteena on määritellä yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä ja vähentää ympäristömelulle altistumisen haittavaikutuksia. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tulee tehdä vuoden 2008 aikana. Tiestön osalta ne kohdistuvat ensimmäisessä vaiheessa maantieosuuksiin, joiden liikennemäärä ylittää 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma ajoittuu seuraaville viidelle vuodelle ( ). Toimintasuunnitelma on jatkoa viime vuonna tehdylle direktiivin mukaiselle meluselvitykselle. Toimintasuunnitelman tavoitteena on arvioida meluntorjunnan tavoitteet päätieverkolla ja selvittää millä keinoin ne on mahdollista toteuttaa. Toimintasuunnitemassa on esitetty suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet sekä niiden vaikutukset. Keinoina on tarkasteltu rakenteellista meluntorjuntaa kuten meluesteitä. Toimintasuunnitelman valmistelu on ollut vuorovaikutteinen. Hankkeen aikana on järjestetty valtakunnallinen tiedotustilaisuus sidosryhmille ja medialle. Tilaisuuden painopisteenä oli toimintasuunnitelman tavoitteiden ja työn sisällön esittely pääpiirteittäin. Lisäksi tiepiireittäin on pidetty yhteensä 18 yleisötilaisuutta, joissa on esitelty toimintasuunnitelman luonnosta sekä siihen valittuja meluntorjuntakohteita ehdotetuin toimenpitein. Tiehallinnon toimintasuunnitelmaa on valmisteltu samanaikaisesti Helsingin kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja Finavian toimintasuunnitelmien kanssa. Suunnitelman laatiminen aloitettiin lokakuussa 2007 ja työ valmistui toukokuussa Meluntorjunnan toimintasuunnitelma toimii pitkän aikavälin strategiana ja konkreettisena toimintaohjelmana. Meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tarkistetaan viiden vuoden välein. Seuraavissa selvityksissä tarkasteltava päätieverkko laajenee koskemaan maanteitä, joiden liikennemäärä ylittää 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa eli noin 8200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällöin tarkasteltavien tiejaksojen kokonaispituus kolminkertaistuu nyt tehtyyn selvitykseen verrattuna. Tiehallinnossa työtä ovat ohjanneet Anders HH Jansson, Arto Kärkkäinen ja Tuula Säämänen. Työn seurantaryhmässä Tiehallinnon tiepiirien edustajina ovat toimineet Minna Suoranta Keski-Suomen tiepiiristä ja Marjo Paavola Oulun tiepiiristä. Seurantaryhmään kuuluivat myös Hanna Strömmer Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV), Hannu Airola Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Erkki Poikolainen Ratahallintokeskuksesta ja Anu Haahla Helsingin kaupungilta. Toimintasuunnitelman on laatinut konsulttityönä Ramboll Finland Oy. Työryhmään kuuluivat Timo Karjalainen, Kaisa Kauhanen ja Olli-Matti Luhtinen. Lisäksi toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Ralf Granlund, Hanna Herkkola, Vesa Laine, Pirkko Laitinen, Hannele Lindholm, Hans Westman ja Tanja Wilska. Alikonsulttina on toiminut Tore Granskog LandPro Oy:stä.

8

9 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Ympäristömeludirektiivin sisältö Toimintasuunnitelman sisältö 12 2 TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Käytetyt määritelmät ja menetelmät Melun tunnusluvut Melulaskennat Kohdetarkastelut Työn lähtökohdat Maanteiden meluselvitys Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti vuosille Muut lähtökohdat 18 3 PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Meluntorjunnan tavoitteet Meluntorjunnan toteuttaminen 21 4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Yleistä Tiedotustilaisuudet Yleisötilaisuudet Internet-sivut Palautteet Lausunnot 26 5 TOIMINTASUUNNITELMA Kohteiden valinta Valitut kohteet ja kohteiden ohjelmointi Toimintasuunnitelman vaikutusten arviointi Toimenpiteiden vaikutukset melulle altistuvien asukkaiden määrään Toimenpiteiden vaikutukset hoito- ja oppilaitoksiin Arvio toimintasuunnitelman toteuttamisen vaikutuksista 32 6 LÄHDELUETTELO 34 7 LIITTEET 35

10

11 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Ympäristömeludirektiivin sisältö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja, joiksi katsotaan myös melun häiritsevyys. Haittoja vähennetään tärkeysjärjestyksessä. Direktiivi velvoittaa keräämään, vertailemaan ja välittämään ympäristömelua koskevaa tietoa. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi: on tehty meluselvitykset ympäristömelulle altistumisesta, laadittu toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä välitetty tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista kansalaisille. Direktiivi koskee yli asukkaan väestökeskittymiä, pääliikenneväyliä sekä suuria lentokenttiä. Tieliikenteen pääväyliä ovat direktiivin mukaan tiet, joilla liikennöi vuosittain yli 3 miljoonaa ajoneuvoa. Rautatieliikenteessä pääväyliä ovat ne, joilla liikkuu vuosittain yli junaa. Suuret lentokentät ovat siviililentokenttiä, joilla on vuosittain yli nousua tai laskua. Ensimmäisessä vaiheessa, kesäkuun loppuun 2008 mennessä on tehty selvitykset sekä toimintasuunnitelmat yli asukkaan väestökeskittymistä (Helsinki) ja maanteistä, joiden liikennemäärä oli vuonna 2006 yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa vuodessa sekä rautateistä, joiden liikennemäärä oli vuonna 2006 yli junaa vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitys lentokentistä sekä toimintasuunnitelma on koskenut Helsinki-Vantaan lentokenttää. Euroopan yhteisössä on tavoitteena ottaa käyttöön yhteiset melun tunnusluvut, päivä-ilta-yömelutaso (painotettu keskiäänitaso, L den ) ja yömelutaso (L yö ). Nämä ovat pitkän ajan keskiäänitasoja, jotka määritellään vuoden päivä-, ilta- ja yöaikojen sekä sääolojen kannalta keskivertovuoden perusteella. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma laaditaan ja toimitetaan merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 18. päivään heinäkuuta 2008 mennessä. Ympäristömeludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa varten on ympäristönsuojelulakia (86/2000) täydennetty muutoksella (459/2004) Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista. Valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) on säädetty näissä käytettävistä melun tunnusluvuista, meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien yksityiskohtaisesta sisällöstä sekä niiden laatimisen aikatauluista. Asetukseen on sisällytetty myös säännökset velvollisuuksista toimittaa tietoa EU:n komissiolle.

12 12 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma JOHDANTO 1.2 Toimintasuunnitelman sisältö Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa tulee asetuksen mukaan esittää: arvio melulle altistuvien henkilöiden määrästä toimenpiteitä vaativien ongelmien ja tilanteiden yksilöinti tiedot käytössä olevista ja valmisteltavista meluntorjuntatoimista tiedot seuraavien viiden vuoden aikana toteutettavista meluntorjuntatoimista pitkän ajan suunnitelma melun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi arvio hiljaisista alueista väestökeskittymissä tiedot rahoituksesta suunnitelma täytäntöönpanosta ja tulosten arvioinnista arvio toimintasuunnitelman mukaisten torjuntatoimien vaikutuksesta melulle altistuvien henkilöiden määrään tiedot yleisön kuulemisesta. Toimintasuunnitelmassa tulee melutilanteesta arvioida ympäristönsuojelulain 25 a :n 1 momentin mukaisista kohteista päivä-ilta-yömelutaso L den erikseen tieliikenteestä, raideliikenteestä, lentoliikenteestä ja teollisuudesta sekä esittää melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet: 55 59, 60 64, 65 69, ja 75 db. Toimintasuunnitelmissa arvioidaan myös yömelutaso L yö erikseen tieliikenteestä, raideliikenteestä, lentoliikenteestä ja teollisuudesta sekä esitetään melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet: 50 54, 55 59, 60 64, ja 70 db. Toimintasuunnitelman kohteiden osalta ilmoitetaan edellä mainituilla vyöhykkeillä melulle altistuvissa rakennuksissa asuvien henkilöiden määrät ennen ehdotettuja toimenpiteitä ja niiden jälkeen. Hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä (kello ) 50 db eikä yöllä (kello ) 45 db. Arvio hiljaisista alueista tehdään ensimmäisessä vaiheessa vain yli asukkaan väestökeskittymille eli Helsingin kaupungin alueelle.

13 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2 TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Käytetyt määritelmät ja menetelmät Melun tunnusluvut Melun tunnusluvulla tarkoitetaan melun häiritsevyyden tai muiden haittojen arviointiin käytettävää melun voimakkuutta kuvaavaa suuretta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa ympäristön melutasoja on tarkasteltu päivä-ilta-yömelutasona (L den ), yömelutasona (L yö ) ja päiväaikaisena keskiäänitasona (L Aeq(7-22) ). Päivä-ilta-yömelutaso (L den ) on ympäristömeludirektiivin mukainen tunnusluku, joka ottaa huomioon vuorokauden eri aikojen (päivä, ilta, yö) melutasot ja painotukset vuorokauden eri ajoille. Direktiivin mukaisesti päivä-ilta-yömelutaso arvioidaan 4 metrin korkeudelle maan pinnan tasosta. Tätä arviointikorkeutta käytetään myös arvioitaessa asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvia melutasoja. Vuorokaudenaikojen painotuksen vuoksi L den -tasot ovat tieliikennemelun osalta 1 3 db suurempia kuin L Aeq -tasot. Myös päivä-ilta-yömelutason (L den ) arviointi 4 metrin korkeuteen johtaa siihen, että arvioidut melutasot ovat suurempia kuin aikaisemmin kahden metrin korkeuteen arvioidut melutasot. Kun vuorokaudenajan mukaiset painotukset ja suurempi arviointikorkeus yhdistetään, päivä-ilta-yömelutaso (L den ) saa keskimäärin 3 4 db suurempia arvoja kuin kansallisesti käytetty tunnusluku, päiväaikainen keskiäänitaso ( LAeq(7-22) ) kahden metrin korkeudelle arvioituna (Lahti ym. 2007). Päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq(7-22) ) ja yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq(22-7) ) ovat Suomessa käytettyjä kansallisia melutason tunnuslukuja, joiden arvioinnissa laskenta- ja mittauskorkeutena käytetään kahta metriä. Näille tunnusluvuille ei käytetä mitään painotuksia, vaan ne edustavat kyseisen ajanjakson keskiäänitasoa. Suomessa on käytössä ohjearvot päivä- ja yöajan keskiäänitasoille, mutta päivä-ilta-yömelulle (L den ) ei ole ohjearvoja Melulaskennat Melulaskennoissa käytettiin samoja menetelmiä ja periaatteita kuin Maanteiden meluselvityksessä vuodelta L den /L yö laskentojen osalta on huomioitu ao. meludirektiivin ja sen soveltamisohjeen (Good Practice Guide) vaatimukset (mm. 4 m laskentakorkeus, sääkorjaus). Laskentamenetelmänä on käytetty pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Ohjelmistona on ollut SoundPlan (versio 6.4), joka ottaa huomioon laskennassa mm. maaston muodot ja pinnan laadun (kova/pehmeä), rakennukset ja meluesteet. Keskeisimmät laskentaparametrit ovat olleet: laskentaetäisyys 1000 m laskentaruudukon koko 20 m x 20 m sääolojen vaikutus äänen etenemiseen standardin ISO mukaisesti (vain L den /L yö laskennat); tuulikorjauksen C met lähtöarvoina C 0 päivällä (7-19) 1,5 db, illalla (19 22) 0,7 db, yöllä (22-7) 0 db

14 14 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Laadittujen kohdekohtaisten maastomallien perustana käytettiin samoja maastomalleja kuin Maanteiden meluselvityksessä vuonna Niiden tuottamisessa on maaston mallintamisessa käytetty kuntien tai Tiehallinnon numeerista kartta-aineistoa metrin etäisyydelle liikenneväylästä. Aineisto pitää sisällään taiteviivatietoa sekä tietoa penkereiden ja leikkausten sijainnista. Korkeuskäyrien väli on tyypillisesti 1 metri. Edellä mainitusta laajemmalle on käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttojen korkeuskäyriä, joiden käyräväli on 2,5 metriä. Merkittävimmät kovat pinnat (vesistöt, suuret pysäköintialueet, kaupunkikeskustat ym.) on mallinnettu siten, että heijastumisen kannalta maan pinnan laadulle (absorptiokerroin) on annettu arvo 0. Esikaupunkialueilla arvoksi on annettu 0,5. Helsingin alueen osalta käytettiin Helsingin kaupungin meluselvityksen aineistoa. Melumallin rakennustiedot on saatu maanmittauslaitoksen tietokannasta. Rakennusten kerrosluku perustuu rakennus- ja huoneistorekisterissä ilmoitettuihin tietoihin. Olemassa olevat meluesteet on inventoitu tierekisterin, kuntien tietojen sekä suunnitelmakarttojen avulla. Tietoja on paikoin täydennetty maastokäynneillä. Meluesteiden korkeustiedot perustuvat karttojen informaatioon, suunnitelmatietoihin tai maastohavaintoihin. Meluindikaattorina toimintasuunnitelman kohdetarkasteluiden melulaskennoissa sekä toimenpiteiden mitoituksessa on käytetty päiväajan keskiäänitasoa (L Aeq(7-22 h=2m) ), sillä Suomessa käytössä olevat ohjearvot perustuvat päivä- ja yöajan keskiäänitasoihin, joista ensiksi mainittu on yleensä määräävässä asemassa nykyisten asuin- tms. alueiden melutilannetta arvioitaessa. Kohteet on määriteltyjen toimenpiteiden jälkeen laskettu myös EU:lle raportoitavilla tunnusluvuilla, jolloin tarkastelupisteen korkeutena on käytetty 4 metriä maan pinnan tasosta mitattuna (L den / L yö ). Tarkastelukohteissa melulle altistuvien asukkaiden määrä on määritetty direktiivin mukaisesti siten, että kullekin asuinrakennukselle on laskettu sen julkisivuun kohdistuva melutaso 3 m välein kiinteistön kaikille julkisivuille asetetuissa laskentapisteissä, laskentakorkeus ym. laskentaparametrit (L Aeq /L den / L yö ) kuten meluvyöhykelaskennoissa. Asukasmäärät jaoteltiin eri meluvyöhykkeisiin kiinteistön julkisivulle kohdistuvan suurimman meluarvon perusteella. Samalla periaatteella laskettiin melulle altistuvien hoito- ja opetuslaitosten lukumäärät Kohdetarkastelut Kohdekohtaisissa tarkasteluissa meluntorjunnan toimenpiteinä pyrittiin hyödyntämään olemassa olevia aiempia suunnitelmia. Toimintasuunnitelman yhteydessä koottiin ja käytiin läpi aiempien suunnitelmien sisältö ja varmistettiin karkealla tasolla esitettyjen toimenpiteiden riittävyys. Mikäli suunnitelmia ei ollut kohteen osalta saatavissa, otettiin lähtökohdaksi seuraavat mitoitus- ja estetyyppivaihtoehdot: maarakenteinen meluvalli, korkeus 4 7 metriä (tien pinnan tasosta), rakenteellinen perustettava meluaita, korkeus 2 4 metriä (tien pinnan tasosta), rakenteellinen melukaide, korkeus 1 1,6 metriä (tien pinnasta). Osassa kohteista on esitetty uusia toimenpiteitä nykyisten esteitten yhteyteen, joko lisäämällä esteitä tai korottamalla sekä pidentämällä niitä, mutta tässä työssä ei ole ollut mahdollista varmistaa tällaisten korotusten teknistä toteuttamismahdollisuutta.

15 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Tarkasteluihin liittyen on otettava huomioon, että tarkasteluajankohta vastaa vuoden 2006 tilannetta sekä liikennemäärän että maankäytön osalta. Suunnitelmahankkeissa on kuitenkin yleisenä käytäntönä, että meluntorjunta mitoitetaan valitun ennustevuoden (esimerkiksi 2030) liikennemäärien aiheuttamien melutasojen torjumiseksi. Päätieverkolla ennusteliikennemäärät ovat yleensä merkittävästi suurempia kuin nykytilanteessa. Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteiden meluesteet ja päiväaikaisen 55 db:n keskiäänitason mukaiset meluvyöhykkeet on esitetty liitteessä Työn lähtökohdat Maanteiden meluselvitys Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on tarkasteltu ympäristömeludirektiivin mukaisesti vastaavaa tieverkkoa kuin vuonna 2007 valmistuneessa Maanteiden meluselvityksessä. Maanteiden meluselvitykseen sisällytettiin tiedot eri puolella Suomea olevista maanteistä, joiden liikennemäärä ylitti ajoneuvoa vuodessa ( ajoneuvoa vuorokaudessa). Tutkitun tieverkon pituus oli noin 750 kilometriä. Kyseisestä tarkasteluosuuksista oli valtateitä 18, kantateitä 5 ja maanteitä 15. Selvityksessä arvioitiin melulle altistumista laskemalla melutasovyöhykkeet ja eri meluvyöhykkeillä asuvien henkilöiden lukumäärät. Selvitys kuvaa vuoden 2006 tilannetta. Meluselvityksessä laskentoihin mallinnettiin olemassa olevat meluesteet. Laskenta tehtiin pohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla. Laskentaohjelmistona käytettiin SoundPlan -ohjelman versiota 6.4. Meluselvityksen tarkasteluverkolla maanteiden liikennemelulle, jonka vuorokausimelutaso L den on yli 55 db, altistuu Suomessa asukasta, eli noin 2,7 % Suomen vuoden 2006 väkiluvusta, asukasta. Eniten asukkaita altistuu Helsingissä (40 400) toiseksi eniten Espoossa (19 700) ja kolmanneksi eniten Tampereella (17 700). Seuraavina ovat Vantaa, Jyväskylä ja Oulu. Meluselvityksessä tutkitun tieverkon sijainti on esitetty kuvassa 1. Tarkastellulla tieverkolla on yhteensä 138,5 tiekilometrille toteutettu meluesteitä. Toimintasuunnitelman kohteista 22 kohteessa on toteutettu meluntorjuntaa ja kuudessa kohteessa nykyistä meluntorjuntaa parannetaan.

16 16 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuva 1. Tutkitun tieverkon sijainti Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti vuosille Liikenne- ja viestintäministeriön Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti vuosille valmistui toukokuussa Teemapaketilla on tarkoitus tukea tie- ja rautatieliikenteen meluntorjuntatoimenpiteiden toteutusta ja rahoitusta lähivuosina niin, että valtakunnallisessa meluntorjunnan toimintaohjelmassa (2004) sekä sen perusteella annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2006) asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

17 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjuntatoimenpiteiden rahoittamiseksi teemapaketissa esitetään, että vuosien aikana rahoitettaisiin meluntorjuntatoimia yhteensä noin 92 milj. eurolla. Näistä 72 milj. euroa käytettäisiin Tiehallinnon meluntorjuntatoimenpiteisiin maanteiden meluntorjunnassa. Lisäksi kunnat osallistuisivat meluntorjuntahankkeiden rahoitukseen omalla erikseen sovitulla osuudella. Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapakettiin sisältyy yhteensä 77 maantieliikenteen meluntorjuntahanketta ja 9 rautatieliikenteen meluntorjuntahanketta. Maantieliikenteen meluntorjuntakohteet vuosille ja maanteiden meluselvityksen tieverkko on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Liikenne- ja viestintäministeriön meluteemapakettityöryhmän kohteet tieverkolla.

18 18 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT Muut lähtökohdat Toimintasuunnitelman kohteiden ja toimenpiteiden määrittämisessä on liikenne- ja viestintäministeriön meluntorjunnan teemapaketin lisäksi käyty läpi seuraavat Tiehallinnon meluntorjuntaohjelmat sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat: Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma , Tiepiirien toiminta- ja taloussuunnitelmat , Pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma Edellä mainituista ohjelmista ja suunnitelmista on pyritty varmistamaan tarkastellulle tieverkolle sijoittuvat väylähankkeet sekä tarkasteltavien kohteiden suunnittelutilanteet.

19 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI 3 PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄ- HENTÄMISEKSI Maantielaissa edellytetään, että maantieverkon ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tiehallinnon johtoryhmä hyväksyi helmikuussa 2006 Tiehallinnon ympäristöohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on vähentää nykyisen tiestön, tieliikenteen ja tienpidon ympäristöhaittoja yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja asukkaiden kanssa. Uusien tiehankkeiden suunnittelussa ja tieverkon parannushankkeissa on tavoitteeksi asetettu turvata ihmisten terveys, hyvinvointi ja elinolot sisällyttämällä esimerkiksi liikennemelun edellyttämät haittojen vähentämistoimet ratkaisuihin. Uutta maantietä rakennettaessa on pääperiaatteena, ettei meluhaittaa aiheuteta. Jos haittaa aiheutuu, Tiehallinto toteuttaa tarpeelliset ja kohtuullisin keinoin toteutettavissa olevat meluntorjuntatoimet. Olemassa olevan tiestön varrella meluntorjuntaa joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan usein ahtaaseen tilaan ja tinkimään ratkaisuista. Kaikkien asukkaiden osalta näissä kohteissa ei päästä ohjearvot alittavaan melutasoon korkeiden lähtömelutasojen vuoksi, mutta yleensä tilanne paranee kuitenkin huomattavasti aikaisemmasta. Tiehallinto käyttää maanhankintaan ja korvauksiin vuosittain noin 25 miljoonaa euroa; tästä ei ole eritelty meluhaitoista maksettavien korvausten osuutta. Yleensä korvaukset määrätään tietoimituksissa kiinteistöittäin. Meluhaittakorvauksia on maksettu kiinteistöille, joilla ulkomelutaso ylittää valtioneuvoston päättämät melutason ohjearvot. Joissakin tapauksissa meluhaittakorvauksia on maksettu, vaikka melutaso olisi ohjearvoa alempi; tällöin perusteena on ollut se, että tiehankkeesta aiheutunut muutos on ollut suuri aikaisempaan verrattuna. Vuosien aikana Tiehallinto on käyttänyt olemassa olevan tiestön ongelmallisimpien kohteiden meluntorjuntaan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, erillisinä meluntorjuntahankkeina tai yhdessä muiden tieverkon parannushankkeiden kanssa. Toimilla on pystytty parantamaan asukkaan melutilannetta. Viime vuosina Tiehallinto on joutunut lykkäämään erillisten meluntorjuntahankkeiden toteuttamista rahoituksen puutteen vuoksi, eikä niitä ole vuodesta 2001 lähtien tehty juuri lainkaan. Tieverkon parannushankkeiden yhteydessä meluntorjuntaa on tehty n asukkaan kohdalla. Maantiestön varrella kiireellisesti meluntorjuntaa tarvitsevia asukkaita on vielä noin 100 kohteessa yhteensä Meluntorjunnan tavoitteet Nyt tehty meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu vuosille laadittuun tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapakettiin. Pitkän tähtäimen suunnittelun lähtökohtana on valtioneuvoston vuonna 2006 tekemä periaatepäätös meluntorjunnasta. Päätöksessä todetaan, että meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö.

20 20 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä: Päiväajan keskiäänitason yli 55 db:n melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 db eikä yömelutaso 55 db. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä korostetaan, että meluntorjuntatoimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db ja alueille, joilla melulle altistuvia on paljon. Lisäksi melua tulisi vähentää oppi- ja hoitolaitosten sekä virkistysalueiden läheisyydessä sekä pyrkiä säilyttämään hiljaisia alueita. Päätöksessä todetaan, että meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen, asuntojen rakentamisen ja peruskorjauksen sekä ajoneuvojen ja laitteiden suunnittelun, hankinnan ja käytön yhteydessä. Maanteiden varsilla asui, vuoden 2003 tilanteesta tehdyn tarkastelun mukaan, noin asukasta alueella, jolla päivämelutaso ulkona ylitti 55 db. Tarkastelussa ei huomioitu jo tehtyjä meluntorjuntatoimia. Periaatepäätöksessä tavoitteeksi asetettu vähennys, jos sitä toteutettaisiin samoissa suhteissa maanteiden ja muun liikenteen meluntorjunnassa, merkitsisi, että vastaavilla alueilla vuonna 2020 asuisi asukasta. Tiehallinnon voimassa oleva ympäristöohjelma hyväksyttiin Siinä asetetaan seuraavat meluntorjunnan tavoitteet: Vähennämme maanteiden melu- ja tärinähaittoja Pidämme tierakenteita ja päällysteitä kunnossa siten, että voimme mahdollisuuksien mukaan välttää melu- ja tärinähaittojen syntyä. Heräteraitoja, hidasteita ja muita vastaavia liikenneturvallisuusratkai suja toteuttaessamme otamme myös niiden melu- ja tärinävaikutukset huomioon. Ylläpidämme nykyisellä tieverkolla olevista kiireellisistä meluntorjuntaa vaativista kohteista priorisointilistaa ja sen toteuttamisvalmiutta. Vähennämme liikenteen meluhaittoja olemassa olevalla tieverkolla tieteknisin ratkaisuin, nopeuden säätelyllä (lähinnä liittyen liikenneturvallisuushankkeisiin), vähämeluisilla päällysteillä ja meluesteillä. Toteutamme meluntorjuntaa rahoituksen sallimissa puitteissa. Seuraamme jo rakennettujen meluesteiden kuntoa ja toimivuutta ja olemme tietoisia tienvarren asukkaisiin kohdistuvista tärinähaitoista.

21 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Meluntorjunnan tarve on kiireellinen, jos Maantien yli 65 desibelin melutasolle (ekvivalenttitaso päivällä ulkona) altistuu parikymmentä asukasta tai yli 65 desibelin melualueella on meluherkkiä toimintoja (esim. koulu, päiväkoti) ja desibelin melualueella on kymmeniä asukkaita. Toimintatapa Laadimme toimintaperiaatteet vähämeluisten päällysteiden käytöstä ja tärinähaittojen torjunnasta. Suunnittelemme uudet ja parannettavat tiet siten, etteivät ne tuota lisää ohjearvot ylittävälle melulle tai tärinälle altistumista tai siitä johtuvia haittoja. Otamme tienpitotoimissa huomioon kaavoissa osoitetut erityyppiset hiljaiset alueet (luonnonrauha-alueet, maaseutumaiset hiljaiset alueet, kaupunkimaiset hiljaiset alueet) hankkeen suunnitteluvaiheessa ja tuemme niiden säilymistä. Toteutamme tarvittavia meluntorjuntatoimia aina osana hanketta. Uusissa hankkeissa korvaamme tarvittaessa liikennemelusta johtuvan haitan. Selvitämme uusia meluntorjunnan keinoja, kuten mahdollisuuksia käyttää rakennuksiin kohdistuvia toimia (julkisivuparannukset, parvekelasitukset yms.) meluntorjunnassa. Osallistumme vähämeluisten päällysteiden edelleen kehittämiseen. Teemme yhteistyötä kuntien kanssa maankäytön suunnittelussa melulle altistumisen ehkäisemiseksi. Suunnittelemme ylijäämämaiden käyttöä meluntorjuntaan yhteistyössä kuntien kanssa. Kehitämme meluestearkkitehtuuria yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Jatkamme yhdessä muun väylähallinnon kanssa tärinää ja sen leviämistä koskevaa tutkimusta ja kehitämme tärinähaittojen torjuntaa ja vähentämistä koskevia menetelmiä. 3.2 Meluntorjunnan toteuttaminen Meluntorjunnan tavoitteiden toteuttaminen tienpidossa käytössä olevin resurssein, liikennemäärien ja tienvarsiasutuksen kasvaessa, on erittäin vaikeaa. Mikäli toimintasuunnitelman mukaiset hankkeet toteutetaan, niin yli 55 db:n melualueilla asuvien määrä vähenee asukkaalla. Toimintasuunnitelman tarkasteluverkolla olemassa olevia meluesteitä on yhteensä noin 138,5 kilometriä. Tämä sisältää pääosin meluesteet, jotka sijoittuvat tie- tai liikennealueelle. Meluesteiden hoidosta ja ylläpidosta vastaa Tiehallinto. Toimintasuunnitelmassa on vastaavasti esitetty tarve toteuttaa uusia meluesteitä yhteensä 76 km. Meluesteiden rakentaminen on kuitenkin vain yksi meluntorjunnan keino. Periaatepäätöksessä todetaan, että melusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi ehkäistään melua sen lähteessä, estetään melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja suojataan melulle altistuvia kohteita. Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2007 Meluntorjunta taajamissa -hankkeen raportin, jossa todetaan että:

22 22 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma PITKÄN AJAN STRATEGIA MELUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Vaikka liikennemäärien jatkuva kasvu sinänsä lisäisi liikennemelua, teknisen kehityksen ja useiden uusien meluntorjuntakeinojen avulla voidaan melua vähentää merkittävästi. Käytettävissä olevia meluntorjuntakeinoja ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Ajoneuvoihin kohdistuvat äänitekniset vaatimukset tulevat kaluston vaihtumisen myötä alentamaan vähitellen melupäästöjä. Turvallisuussyistä yleistynyt nopeusrajoituksien alentaminen vähentää melua. Suomen oloihin soveltuvat hiljaiset päällysteet ovat jo meluntorjunnan keinovalikoimassa ja tulossa yleisempään käyttöön. Perinteiset meluesteet ovat, kalleudestaan huolimatta, tehokas ja lähes ainoa meluntorjuntakeino tietyillä meluisilla väylillä. Meluntorjunta tulee kuitenkin jatkossakin perustumaan joukkoon kussakin ongelmapaikassa toteutettavia yksittäisiä toimenpiteitä, yleisratkaisua kun ei ole olemassa. (MELUTTA-hankkeen loppuraportti 2007) Raporttiin sisältyy myös arviot meluntorjunnan eri keinojen vaikuttavuudesta eri ympäristöissä. Ohikulku- ja vastaavilla väylillä, joilla ajonopeudet ovat yli 50 km/h, vierintämelu on vallitseva. Näillä väylillä joudutaan käyttämään pahimmissa ongelmakohdissa meluesteitä, niiden kalleudesta huolimatta. Hiljaiset päällysteet, vaikka vähentävät tehokkaasti rengasmelua, eivät ole teknisesti optimaalisia ratkaisuja suuremmilla ajonopeuksilla tai suurilla liikennemäärillä. Nopeuden rajoittaminen on tehokas keino, mutta matka- ja kuljetusajat pidentyvät. Sisääntuloväylät ja kehätiet tulevat edelleen olemaan ongelmallisia meluntorjunnan kannalta keinovalikoiman pienuuden vuoksi. Sen sijaan alueilla, joilla nopeustaso on km/h, hiljaisilla päällysteillä voidaan saavuttaa 2-3 db melutason vähennys. Myös nopeusrajoitusten alentamiselle on paremmat edellytykset. Moottorimelulla on eniten merkitystä alemmilla nopeustasoilla: henkilöautojen osalta alle 40 km/h, raskaiden ajoneuvojen osalta alle 50 km/h nopeudessa. Moottorimelun alentaminen vaikuttaa siten eniten taajamaympäristössä. Alentamiseen voidaan vaikuttaa tiukentamalla melupäästön rajoja, mikä edellyttää EU:n toimia. Mutta myös puuttumalla katsastuksessa ja liikennevalvonnassa poikkeuksellisiin meluisiin, ts. nykyisetkin tyyppihyväksynnän melupäästönormit ylittäviin, ajoneuvoihin, voidaan vähentää asutukseen kohdistuvia meluhäiriöitä. Paikallisesti melutilannetta muuttavat sellaiset tieverkon investointihankkeet, kuten ohikulkutiet, joiden kautta liikenne siirtyy etäämmälle asutuksesta. Tämän seurauksena saatetaan kuitenkin heikentää melutilannetta ja äänimaisemaa alueilla, jotka siihen asti ovat olleet hiljaisia. Valtioneuvoston periaatepäätöksen asettamien tavoitteiden pohjalta voidaan todeta, että nyt esitetyillä toimenpiteillä ja niiden vaikutuksilla ei saavuteta kokonaistarpeen ja määrien kannalta suuria altistumisten alenemisia. Toimenpiteiden mahdollisesta toteutumisesta huolimatta saavutettua hyötyvaikutusta alentaa erityisesti kasvavien liikennemäärien myötä lisääntyvä melu. Nyt valitut kohteet kuitenkin edustavat tilanteita, jossa meluntorjunnan tarpeet sekä hyötyjien määrät ovat kohdetasolla merkittäviä. Mikäli kohteet eivät toteudu esitetyn ohjelmoinnin mukaisesti, ne tulevat siirtymään seuraavan vaiheen suunnitelmiin. Kohdekohtaisen jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistetaan esitettyjen meluntorjuntatoimien riittävyyttä ja samalla tutkitaan myös muita kuin rakenteellisen meluntorjunnan keinoja.

23 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 4.1 Yleistä Ympäristönsuojelulain 25 b :n mukaan toimintasuunnitelman vuorovaikutus on järjestettävä seuraavasti: Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulee henkilöille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin toimintasuunnitelma saattaa vaikuttaa, varata tilaisuus lausua mielipiteensä. Vaikutusalueen kunnilta, asianomaisilta alueellisilta ympäristökeskuksilta, Tiehallinnolta, Ratahallintokeskukselta, Ilmailulaitokselta sekä asetuksella tarkemmin säädettäviltä tahoilta pyydetään lausunto. Lisäksi 92 :ssä tarkoitetulle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle varataan tilaisuus lausua mielipiteensä toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa. Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma tulee julkaista ja tiedottaa niistä tarvittavassa laajuudessa. Ne toimitetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävälle viranomaiselle merkittäväksi 27 :ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Lisäksi ne lähetetään tiedoksi asianomaiselle kunnalle ja alueelliselle ympäristökeskukselle, ja tarpeen mukaan Tiehallinnolle, Ratahallintokeskukselle ja Ilmailulaitokselle. Valtioneuvosto hyväksyy Euroopan yhteisön säädöksissä tarkoitetut ympäristönsuojelua koskevat valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjelmat. Koska kyseessä on em. tunnusmerkit täyttävä suunnitelma, tulee suunnitelmaa valmisteltaessa niille viranomaisille ja tahoille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, varata tilaisuus antaa suunnitelmaluonnoksesta lausuntonsa. Luonnos on julkaistava sähköisesti ja yleisölle on varattava riittävän ajoissa mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Hyväksytystä suunnitelmasta tai ohjelmasta perusteluineen sekä siitä, miten esitetyt mielipiteet on otettu huomioon, on tiedotettava sähköisesti. Nyt tehty toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä muiden vastaavia toimintasuunnitelmia laativien tahojen (Helsingin kaupunki, Ratahallintokeskus ja Finavia) kanssa. Merkittävänä tehtävänä on ollut vuoropuhelu asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelua on käyty yleisötilaisuuksissa, joissa asukkailla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jättää palautetta. 4.2 Tiedotustilaisuudet Meluntorjunnan toimintasuunnitelman aloittamisesta on tiedotettu tiedotustilaisuudessa elokuussa 2007, jossa esiteltiin edellisen vaiheen eli maanteiden meluselvityksen valmistumista. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatijat Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki järjestivät yhteisen valtakunnallisen tiedotustilaisuuden Helsingissä Tilaisuudessa esiteltiin toimintasuunnitelmien hankekuvausta, tavoitteita ja aikatauluja sekä osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia. Tilaisuudessa esiteltiin alustavat yleisötilaisuusajankohdat koko valtakunnassa. Tilaisuuteen osallistuivat toimintasuunnitelmien laatijat ja viestimien edustajia. Työn valmistumisen jälkeen pidetään syksyllä 2008 toinen valtakunnallinen tiedotustilaisuus.

24 24 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 4.3 Yleisötilaisuudet Toimintasuunnitelman laatimisen aikana maalis-huhtikuussa 2008 järjestettiin 18 yleisötilaisuutta, joista Helsingin, Espoon, Vantaan, Porvoon ja Raision tilaisuudet olivat kaksikielisiä. Yleisötilaisuuksien paikkakunnat ja ajankohdat on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yleisötilaisuuksien ajankohdat ja paikat. Paikkakunta Ajankohta Yleisömäärä 1 Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Kuopio Raisio Oulu Helsinki Porvoo Mikkeli Rovaniemi Vantaa Espoo Kotka Savonlinna Tampere Lahti Hyvinkää Hämeenlinna Kolmella paikkakunnalla tilaisuuksiin oli yhdistetty useampi kunta. Vantaan tilaisuudessa käsiteltiin myös Sipoon, Espoon tilaisuudessa Kauniaisten, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan sekä Hyvinkäällä Riihimäen toimintasuunnitelman meluntorjuntakohteita. Yleisötilaisuuksien alussa esiteltiin toimintasuunnitelman tausta ja tavoitteet sekä alustavat paikkakuntakohtaiset meluntorjuntakohteet. Tilaisuuksissa tiepiirien edustajat kertoivat muista ajankohtaisista hankkeista joihin sisältyy meluntorjunnan toimenpiteitä. Esitysten jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jättää palautetta. Yleisötilaisuuksiin osallistui yhteensä 170 asukasta. Eniten yleisöä kävi Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien tilaisuuksissa.

25 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 4.4 Internet-sivut Toimintasuunnitelmaa varten perustettiin internet-sivut ( / melu), joilla esitettiin työn aikana: toimintasuunnitelman sisältö ja tarkasteltava tieverkko, alustavat meluntorjuntakohteet sekä niiden kohdekortit ja meluvyöhykekartat, yleisötilaisuuksien aikataulu ja paikat sekä projektiryhmän yhteystiedot. Sivuilla oli palautelomake, jolla oli mahdollista jättää palautetta maalis- ja huhtikuun aikana. Työn valmistumisen jälkeen internet sivuilla on suunnitelman loppuraportti ja kohdekortit sekä meluntorjuntakohteiden meluvyöhykekartat. 4.5 Palautteet Työn aikana kerättiin toimintasuunnitelmaan liittyvää palautetta. Palautetta oli mahdollisuus antaa hankkeen internet-sivujen kautta, yleisötilaisuuksien palautelomakkeilla sekä sähköpostitse, kirjeitse ja puhelimitse. Toimintasuunnitelman luonnoksesta kerättiin palautteita kahden kuukauden ajan. Palautteita jätettiin yhteensä 93 kappaletta, joista 39 jätettiin palautelomakkeilla yleisötilaisuuksissa ja 54 internet-sivujen kautta tai sähköpostitse. Palautteiden määrä tiepiireittäin on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Palautemäärät eri tiepiireissä. Tiepiiri Palautteet Uudenmaan tiepiiri 40 Turun tiepiiri 8 Kaakkois-Suomen tiepiiri 8 Hämeen tiepiiri 15 Savo-Karjalan tiepiiri 2 Keski-Suomen tiepiiri 7 Vaasan tiepiiri 8 Oulun tiepiiri 4 Lapin tiepiiri 1 Palautteissa esitettiin mm. seuraavia aiheeseen liittyviä kysymyksiä: minkä vuoden liikenne- ja asukasmääriä on käytetty ja miksi, miten toimintasuunnitelma eroaa aikaisemmista meluntorjuntaohjelmista ja muista meluselvityksistä, miten tarkasteltava tieverkko on valittu, miten tarkasteltavat meluntorjuntakohteet on valittu ja miten kohteiden kiireellisyyttä on arvioitu, miksi melulaskennoissa ei ole huomioitu kaikkien teiden ja muiden melulähteiden yhteisvaikutusta, kenen vastuulla meluntorjuntatoimet ovat, kenelle voi tehdä meluntorjuntaa koskevia aloitteita.

26 26 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Palautteissa esitettiin myös useita uusia meluntorjuntakohteita sekä parannuksia luonnoksessa esitettyjen kohteiden toimenpiteisiin. Palautteissa on ehdotettu yhteensä 46 uutta meluntorjuntakohdetta, joista 28 sijoittuu tässä työssä tarkasteltavalle tieverkolle. Tiivistelmät kaikista saaduista palautteista on esitetty liitteessä Lausunnot Toimintasuunnitelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot ympäristösuojelulain mukaisesti mm. valtakunnallisilta ja alueellisilta viranomaisilta, kunnilta ja yhdistyksiltä. Lausuntopyyntöjä lähetettiin yhteensä 94 kappaletta ja lausuntoja saatiin 61 (taulukko 3). Lisäksi neljä lähetyslistan ulkopuolista yhdistystä jätti lausunnon. Lausunnon jättäneet tahot on esitetty tarkemmin liitteessä 7.3. Taulukko 3. Lähetetyt lausuntopyynnöt ja saadut lausunnot. Taho Lähetettyjä lausuntopyyntöjä Saatuja lausuntoja Kunnat Alueelliset ympäristökeskukset 13 6 Maakuntaliitot Valtakunnalliset viranomaiset 13 6 Paikalliset yhdistykset tms. 2 6 Yhteensä Lausunnoissa tuotiin esille meluntorjunnan tärkeys sekä tarve toteuttaa esitetyt meluntorjuntatoimien mahdollisimman pian. Useissa lausunnoissa korostettiin riittävän rahoituksen tärkeyttä. Lausunnoissa esitetyistä yleisluonteisista selvitystä ja suunnitelmaa koskevista kysymyksistä on katsaus liitteessä 7.4. Lausunnoissa on ehdotettu yhteensä 32 uutta meluntorjuntakohdetta, joista 17 sijoittuu tässä työssä tarkasteltavalle tieverkolle. Ehdotetut uudet kohteet on esitetty liitteessä 7.4.

27 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMA 5 TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Kohteiden valinta Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on tarkasteltu ensisijaisesti liikenne- ja viestintäministeriön Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketissa esitettyjä meluntorjuntakohteita vuosille Kohteista on valittu tähän työhön ne, jotka sijoittuvat meluselvityksessä tarkastellulle tieverkolle. Työn eteneminen on esitetty kuvassa 3. Liikenne- ja viestintäministeriön meluteemapakettityöryhmän 77 kohteesta tarkasteluverkolla on 44 kohdetta. Tarkastellut osuudet Maanteiden meluselvitys 2007 maantiet, joilla yli ajon./vrk Kohteiden valinta Maanteiden meluselvityksen tarkasteluverkolta LVM:n Meluntorjunnan tie- ja rautatieliikenteen teemapaketti (v. 2007) => kiireelliset kohteet vuosille Meluntorjunta on kiireellinen, jos maantien yli 65 desibelin melutasolle altistuu parikymmentä asukasta tai yli 65 desibelin melualueella on meluherkkiä toimintoja (esim.koulu, päiväkoti) ja desibelin melualueella on kymmeniä asukkaita. Mahdolliset muut kiireelliset kohteet Tiehallinnon meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kuva 3. Työn etenemiskaavio. Tarkasteluverkolle sijoittuvista teemapaketin kohteista on jätetty pois kolme kohdetta, joiden meluntorjunta tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tiehankkeiden yhteydessä. Edellä mainittujen perusteella suunnitelmasta karsittiin seuraavat kohteet: kohde U12, Kt 51, Saunalahti, Espoo kohde KaS3, Vt 7, melusuojaus Hovilan kohdalla, Kotka kohde KaS6, Vt 7, varustaminen meluesteillä Karhulan kohdalla, Kotka. Espoon Saunalahden meluntorjunnan suunnittelu sisältyy Kivenlahden eritasoliittymän tiesuunnitelmaan, jonka suunnittelu on käynnistynyt ja valmistuu vuoden 2008 aikana. Kotkan Hovilan ja Karhulan meluntorjuntakohteet sisältyvät valtatien 7 (Koskenkylä Kotka) tiesuunnitelmaan, jossa suunnitellaan meluntorjunta välille Kyminlinna - Rantahaka. Meluntorjuntakohteita koskevan osuuden tiesuunnitelma tehdään vuosien 2008 ja 2009 aikana.

28 28 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMA Saaduissa lausunnoissa ja palautteissa ehdotettiin yhteensä lähes 80 kohdetta lisättäväksi toimintasuunnitelmaan vuosille Näistä kohteista 45 sijoittui tarkasteltaville tieosuuksille. Lausunnoissa esitetyt uudet kohteet tarkastelulla tieverkolla on esitetty liitteessä Valitut kohteet ja kohteiden ohjelmointi Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan vuosille on valittu yhteensä 44 kohdetta, joista 35 sijoittuu Uudenmaan tiepiirin alueelle. Muissa tiepiireissä on yksittäisiä kohteita. Vaasan ja Lapin tiepiireissä kohteita ei ole. Kohteiden jakaantuminen tiepiireittäin sekä kaupungit, joissa kohteita on, ilmenevät taulukosta 4. Taulukko 4. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteiden lukumäärä tiepiireittäin. Tiepiiri Kohteiden sijoittuminen Kohteita yhteensä Uudenmaan tiepiiri Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, 35 Kirkkonummi, Vihti Turun tiepiiri Raisio 1 Kaakkois-Suomen tiepiiri Mikkeli 1 Hämeen tiepiiri Tampere, Lempäälä 4 Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 1 Keski-Suomen tiepiiri Jyväskylä 1 Vaasan tiepiiri - 0 Oulun tiepiiri Oulu 1 Lapin tiepiiri - 0 Yhteensä 44 Kohteiden toteutusjärjestys on meluntorjunnan teemapaketin mukainen. Kohteiden suunnittelutilanne vaihtelee ja useimmista kohteista on laadittu vain alustavia suunnitelmia. Kohdekohtaisen suunnittelun seuraavassa vaiheessa laaditaan maantielain mukaisia suunnitelmia ja tarkistetaan mahdollisten kaavamuutosten tarve. Jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistetaan myös toimintasuunnitelmassa esitettyjen meluntorjuntatoimien riittävyys ja alueellinen rajaus. Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteet on esitetty taulukossa 5. Kohteisiin esitetyt meluntorjunnan toimenpiteet ilmenevät kohdekorteista ( /melu).