Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut

Transkriptio

1 Rambøll Finland Oy Hämeen tiepiiri Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Ympäristömeluselvitys

2 Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Hämeen tiepiiri Meluselvitys Viite Versio 4. Pvm Hyväksynyt Tarkistanut J.Ristolainen Kirjoittanut T.Kumpula

3 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Lähtötiedot Laskentaohjelma Maastomalli Liikennetiedot Asukasmäärät 2 3. Melun ohjearvot Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta 3 4. Melulaskennat 3 5. Melusuojauksen tarkastelut 4 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 6 LIITTEET 7

4 1. Yleistä Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää tieliikenteen aiheuttamat melutasot valtatien 12 varrella osuudella Huutijärvi-Laitikkala niiltä osin kuin tiesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet muuttavat nykyistä tiegeometriaa tai vaikuttavat ajonopeuksiin, kartoittaa tiesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutus melutasoihin, kartoittaa alueen meluntorjuntatarpeet ja tarvittaessa antaa ohjeita alueen jatkosuunnittelua varten. Selvityksessä on laskettu liikenteen melutasoja kolmella osuudella. Osuudet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Osuudet, joilla melutasot on selvitytetty laskennallisesti. Osuus 1, PLV Osuus 2, Osuus 3,

5 Meluselvitys on tehty Hämeen tiepiirin toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolelta on toiminut Heikki Koski. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut Ins.(AMK) Janne Ristolainen. Melulaskennat ja raportoinnin on tehnyt Ins.(AMK) Tiina Kumpula. 2. Lähtötiedot 2.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan - laskentaohjelmalla, versiot 6.3 ja 6.5, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliikenne ja teollisuusmelun laskentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta Maastomalli Laskennan pohjana oleva maastomalli on tehty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan numeerisesta aineistosta. Valtatien 12 osalta Maanmittauslaitoksen aineistoon on leikattu nykyistä ja tulevaa tiegeometriaa ja sen välitöntä ympäristöä vastaavat maastonmuodot vaaitun maastoaineiston ( ) ja tiesuunnitelma-aineiston (Ramboll Finland Oy ) mukaisesti. 2.3 Liikennetiedot Laskennoissa käytetyt tieliikenteen liikennemäärä- ja ominaisuustiedot perustuvat Hämeen tiepiirin tieliikennekarttaan Vuoteen 2020 liikennemäärän on arvioitu kasvavan 30 %. Tieverkon liikennemäärinä (KVL, keskivuorokausiliikenne) ja ominaisuustietoina on käytetty seuraavia lukemia: KVL 2006 ajon./vrk KVL 2020 ajon./vrk raskas- liikenne- % nopeus 2006 km/h nopeus 2020 km/h kt 58 mt /80* mt Epaalantie mt 322 risteysalue mt 307-Kärväntälänraitti /80* mt 322 (Pälkänevedentie) /80 60 *Raskaan liikenteen ajonopeus 80 km/h Työssä on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan klo Asukasmäärät Analyyseissä käytetyt asukasmäärät perustuvat tilaajan toimittamiin tietoihin (E. Auvinen ). Toimitetut tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. 3. Melun ohjearvot 3.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista Melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot 2

6 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen meluntorjunnasta v (Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, ympäristöministeriön raportteja 7/2007). Periaatepäätöksen mukaan meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen mm. siten, että oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin vuoteen 2020 mennessä. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Lisäksi raportissa mainitaan, että meluntorjuntatoimet kohdistetaan ensi vaiheessa asuinalueille, joilla päiväajan keskiarvo ylittää 65 desibeliä ja alueille, joilla altistuvia on paljon. Periaatepäätöksen pohjalta on laadittu toimeenpanosuunnitelma vuosille ( Toimeenpanosuunnitelmassa yhtenä keinona periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttamiseksi mainitaan, että tiepiirien tulisi toteuttaa meluntorjuntatoimia osana tiehankkeiden toteuttamista. Meluntorjuntatoimina väylähankkeiden yhteydessä jo olemassa olevien väylien osalta mainitaan mm. hiljainen asfaltti, nopeusrajoitusten alentaminen ja meluesteiden rakentaminen. 4. Melulaskennat Ensi vaiheen melulaskennat osuuksille 1, 2 ja 3 on tehty tasaväliseen laskentahilaan, jossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 20 metriä. Laskentapisteiden korkeus maanpinnasta on ollut vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä. 3

7 Kuvissa 1a ja 1b on esitetty päiväajan klo meluvyöhykkeet L Aeq vuoden 2006 liikennemäärillä nykyisellä maankäytöllä tieosuudella Huutijärvi-Epaala (osuus 1, PLV ). Kuvassa kaksi on esitetty vastaavat melualueet maantien 322 (Pälkänevedentie) ja valtatien risteysalueen välittömässä läheisyydessä (osuus 2, ) ja kuvassa 3 tieosuudella Iltasmäki- Laitikkala (osuus 3, ). Kuvissa 4a-6 on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet Laeq ennustevuoden 2020 liikennemäärillä ja suunnitelluilla tiejärjestelyillä kuvia 1a-3 vastaavilla tieosuuksilla. 5. Melusuojauksen tarkastelut Toisessa vaiheessa suunnitelma-alueelta on valittu kolme kohdetta, joiden meluntorjuntatarvetta ja meluntorjunnan toteutusta on tarkasteltu erillisinä laskentoina. Laskennoissa käytetyn laskentahilan pisteiden välinen etäisyys on ollut 10 metriä eli laskentatulokset ovat tältä osin tarkempia kuin koko suunnitteluväliä koskevissa kuvissa 1a-6 esitetyt tulokset. Meluntorjuntatoimet Meluestetarkasteluihin valittiin asukastiheyden (Raikun alue), alueen luonteen (Natura aluetta), yleisötilaisuuksissa annettujen kommenttien (Varalan kohta) ja myöhemmin jätetyn muistutuksen (loma-asutus PLV ) perusteella neljä kohdetta. Tarkastellut kohteet on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Jatkotarkasteluun valitut kohteet Kohde Sijainti PLV, oik/vas 1 Natura aluetta oik 2 Asutuskeskittymä vas 3 Loma-asutus vas 4 Asutuskeskittymä oik Kohteissa tarkasteltiin TSV+ 0,8 ja TSV+ 1,25 m korkeiden melukaiteiden, TSV+ 2,0 m tai TSV +3,0 m korkeiden meluaitojen sekä kohteessa 3 lomaasutuksen läheisyyteen suunnitellun meluvallin vaikutusta valittujen kohteiden melutasoihin. Tarkasteluissa on edellytetty, että meluntorjuntatoimet voidaan toteuttaa tiealueella, pois lukien kohteen 3 meluvalli. Liitekuvissa meluesteet on esitetty keltaisella viivalla. Meluntorjunnan tulokset Kuvassa 7 on tarkasteltu TSV+ 1,25 m korkeiden melukaiteiden vaikutusta Raikun kyläalueen melutasoihin. Laskentojen mukaan melukaiteiden suojausteho on varsin hyvä. Esitettyjen meluntorjuntatoimien jälkeen kaikilla suojatuilla kiinteistöillä on osoitettavissa piha-alueita, joilla melutaso on ohjearvon 55 db tasalla tai alle. Kuvissa 8-10 on tarkasteltu TSV+ 3,0 m korkean meluseinän vaikutusta Keisarinharju-Vehoniemen Natura 2000 alueen kaakkoisosien melutasoihin. Laskentojen mukaan meluseinä vähentää harjualueen melutasoa noin 2-6 db. Verrattaessa harjualueen melutasoja nykytilanteessa v ja ennustevuonna 2020 ilman melusuojaustoimenpiteitä, melutason muutos on noin +1-2 db, jota ihmiskorva ei yleensä kykene erottamaan. 4

8 Kuvassa 11 on tarkasteltu TSV+ 3,0 m korkean meluaidan estevaikutusta Varalan asutuskeskittymän melutasoihin. Laskennan mukaan 3,0 m korkea meluaita vähentää melua eniten heti meluseinän takana oja-alueella kun taas tietä huomattavasti ylempänä olevan asutuksen kohdalla aidan estevaikutus jää varsin pieneksi. Meluesteen tehon parantaminen vaatisi estekorkeuden merkittävää kasvattamista, joka taas nostaisi suojauksen hintaa. Kuvissa on tarkasteltu TSV+ 0,8 ja TSV +1,25 m korkeiden melukaiteiden, TSV+ 2,5 m korkean meluseinän ja loma-asutuksen lounaispuolelle noin PLV suunnitellun meluvallin vaikutusta Raikunjärven eteläpuolella sijaitsevien loma-asuntojen melutasoihin. Laskentojen mukaan TV+0,8 m korkea melukaide vähentää suojattujen loma-asuntojen melutasoa noin 2,5 db ja TSV+ 1,25 m korkea melukaide noin 5 db. TSV +2,5 korkea meluaita vähentää melua noin desibelin enemmän eli noin 6 db. Loma-asuntojen läheisyyteen suunnitellun meluvallin vaikutus on noin 2-7 db läntisimpien mökkien kohdalla. Laskentojen perusteella TSV+1,25 m korkealla melukaiteella voimakkaimmalle melulle altistuvien mökkien melutaso vuoden 2020 ennusteliikenteellä on huomattavasti pienempi kuin nykytilanteessa v Esteen jatkaminen pidemmälle itään ei ole mahdollista liittymäalueen vuoksi. Taulukossa 5.2 on esitetty tarkasteltujen meluesteiden perustiedot, meluesteiden kustannusarviot sekä melusuojauksen sijaintia mahdollisesti rajoittavat tekijät. Taulukko 5.2 Melusuojauksen tiedot Este Sijainti Esteyyppi Korkeus, m Kustannusarvio HUOM! meluaita TSV+3, Estettä ei voi jatkaa pohjoiseen liittymän vuoksi melukaide TSV+1, Estettä ei voi jatkaa pohjoiseen liittymän vuoksi melukaide TSV+1, melukaide TSV+1, Estettä ei voi jatkaa itään liittymän vuoksi meluaita TSV+ 2, Estettä ei voi jatkaa itään liittymän vuoksi melukaide TSV+ 0, Estettä ei voi jatkaa itään liittymän vuoksi vas. meluvalli mp+ n. 3, meluaita TSV+3, Taulukossa 5.3 on ilmoitettu niiden asukkaiden lukumäärä, jotka ilman melusuojausta sijaitsisivat yli 55 db:n päivämelualueella ja jotka hyötyvät melusuojauksesta vähintään desibelin verran. Lisäksi taulukossa on esitetty suojauksen hinta hyötyvää asukasta ja asuinkiinteistöä kohden. 5

9 Taulukko 5.3 Melusuojauksesta hyötyvien asukkaiden ja asuinkiinteistöjen määrä sekä kustannus asukasta ja asuinkiinteistöä kohden Este Kustannusarvio Hyötyviä / asukkaita asuinkiinteistöjä asukas asuinkiinteistö * * ** ** ** ** ** ** *Natura 2000 alueen kohta **Lomakiinteistöjä Taulukossa 5.4. on esitetty asukkaiden määrät päiväajan keskiäänitason (LAeq) eri meluvyöhykkeillä nykytilanteessa sekä vuoden 2020 ennustetilanteessa ilman meluntorjuntatoimenpiteitä ja tilanteessa, jossa tarkastelluista esteistä esteet numero 2 ja 3 (melukaiteet) on toteutettu. Taulukko 5.4 Asukasmäärät melualueella nykytilanteessa v ja ennustevuonna 2020 ilman melusuojausta ja melusuojauksen jälkeen Asukkaita db Asukkaita db Asukkaita > 65 db Yhteensä yli 55 db PLV PLV ilman melusuojausta 2020 melusuojauksen jälkeen PLV PLV PLV PLV PLV PLV PLV Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Vuoden 2006 tarkastelutilanteessa yli 55 db päivämelualue leviää noin m etäisyydelle tien molemmin puolin maaston muodoista riippuen (kuvat 1a-3). Liikennemäärän ennustettu 30 % kasvu nostaa tieliikenteen lähtömelutasoja noin 1,1 db vuoden 2006 tasosta (kuvat 4a-6). Tiesuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei laskentojen mukaan ole merkittävää vaikutusta lähimpien häiriintyvien kohteiden melutasoon. Tiesuunnitelman yhteydessä tarkasteltujen meluesteiden kustannukset olivat noin /suojattu asukas ja /suojattu asuinkiinteistö. Natura 2000 alueen kaakkoiskulman suojaksi tutkitun meluaidan kustannus on noin , jolla saavutetaan noin 2-7 db:n melutason alenema harjun valtatien puoleisella rinteellä. Vuoden 2006 tilanteessa tarkasteltujen tieosuuksien varrella yli 55 db:n melualueella asuu yhteensä 61 henkilöä. Vuoden 2030 ennusteliikenteellä yli 55 db:n melulle altistuvien määrä ilman meluntorjuntatoimenpiteitä on 78 henkilöä. Tiesuunnitelmassa esitettyjen meluntorjuntatoimien jälkeen vuoden 2030 ennustetilanteessa yli 55 db:n melulle altistuvien määrä on 29, mikä on 49 vähemmän kuin ilman meluntorjuntatoimia ja 32 henkilöä vähemmän kuin nykytilanteessa v

10 Mikäli suunnitteluperusteet oleellisesti muuttuvat, tulee selvitys harkinnan mukaan päivittää. LIITTEET Kuva 1A. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV Kuva 1B. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV Kuva 2. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV Kuva 3. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV Kuva 4A. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV Kuva 4B. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV Kuva 5. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV Kuva 6. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV Kuva 7. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus Kuva 8. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV , ei melusuojausta Kuva 9. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , ei melusuojausta Kuva 10. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus Kuva 11. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus Kuva 12. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2006, PLV , ei melusuojausta Kuva 13. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , ei melusuojausta Kuva 14. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus TSV+ 1,25 m Kuva 15. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus TSV + 2,5m Kuva 16. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus TSV + 0,8m Kuva 17. Tieliikenteen melualueet L Aeq07 22 v. 2020, PLV , melusuojaus vallilla 7

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29