Hyödyllinen rokotetutkimus. Näe ja kuule lapsi. Taru Mäkelä kesätöissä. Sijaisista pulaa. Voimaa työyhteisöön Kesäristikot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28.6.2011. Hyödyllinen rokotetutkimus. Näe ja kuule lapsi. Taru Mäkelä kesätöissä. Sijaisista pulaa. Voimaa työyhteisöön Kesäristikot"

Transkriptio

1 Hyödyllinen rokotetutkimus Näe ja kuule lapsi Taru Mäkelä kesätöissä Sijaisista pulaa Voimaa työyhteisöön Kesäristikot

2 Opiskelijat - Koulutusta Helsingissä! Tehyn opiskelijoiden ammatillinen koulutuspäivä Helsingissä lauantaina Tule koulutuspäivään oppimaan uutta huippuluennoitsijoilta ja tapaamaan muita opiskelijoita. Valitse luennot mielenkiintosi mukaan. Koulutuspäivään mahtuu 300 tehyläistä opiskelijaa ja osallistuminen on maksutonta! Tehy tarjoaa koulutuksen ja ruoan. Matkakuluista vastaat itse. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Lisätietoja opiskelija-asiamies Heidi Elakshar Koulutus pidetään ammattikorkeakoulu Arcadan tiloissa Arabianrannassa loistavien kulkuyhteyksien varrella osoitteessa Jan Magnus Janssoninaukio 1, Helsinki. Paikalle pääset ratikalla (6 & 8), busseilla ja omalle autollekin löytyy maksuton pysäköinti koulun pihasta. Paikka Luentosali 1 Luentosali 2 Luentosali 3 Luentosali 4 Teema Työssä Ensihoito Lapsi asiakkaana Työsuojelu Ilmoittautuminen, aamukahvit ja näyttelyyn tutustuminen Koulutuspäivien avaus Tunnetko vastuusi, tiedäthän oikeutesi, työelämää säätelevä lainsäädäntö Ensihoidon tulevaisuus, ensihoitoasetus, terveydenhuoltolaki Lapsi asiakkaana, eri ammattiryhmät kertovat työstään Turvallinen lääkehoito lähihoitaja ja sairaanhoitaja Hoitajien rajattu Lounas ja näyttely reseptinkirjoitusoikeus Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely Työpaikkana ensiapu Töihin menossa mitä eri ammattiryhmät minun pitää tietää? kertovat työstään Omahoitajuus päiväkodissa Työpaikkana lastenkoti Immobilisaatiohoito Työpaikkana lastenosasto Työttömyyskassan jäsenyys Yrittäjänä toimiminen Mielenterveystyö ja Kansainvälisyys opinnoissa: oma jaksaminen opiskelijavaihdossa Päivien yhteenveto Mukana Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöt ja muita näytteilleasettajia! Ammatillinen kasvu ja osaamisen ylläpitäminen Väkivalta työpaikalla, turvallinen työpaikka 2 Tehy

3 Tässä numerossa 9/11 6 K25 Työyhteisön valmentaja 9 Lapsen etu vaatii pienen päiväkotiryhmän 13 Psykoterapeuteista on pulaa 14 Yhteiseksi hyväksi Rokotetutkimuksiin halukkaista on pulaa. 20 Ammatissa: Mies omalla paikallaan 24 Kätilötyön taidot kunniaan 26 Sijaispula sulkee ovia Kesällä toimii vain päivystys. Kiireettömät potilaat odottavat syksyn tuloa. 30 Ihmisenä ihmiselle Monikulttuurista hoitotyötä tangon tahtiin. 32 Tehyn talous on vakaa 40 Tehyläiset matkasivat Kroatiaan 44 Lapsen aito kohtaaminen 48 Voimaa työhön Työyhteisön pitää olla paikka, jossa saa toteuttaa tehtäväänsä. 60 Kesäristikot 64 Tieni tähän: Työtä kaikkialla 66 Ihana arki 14 Rokotetutkimuskeskuksessa ollaan tarkkoina näytteiden säilytyslämpötiloista. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 33 Luottamuksella 34 Tehy-uutiset 35 Varapuheenjohtajalta 36 Tiedotukset 38 Hyötysivut 54 Tehy palvelee 58 Kirjat 62 Sana on vapaa 66 Teresa KANSI: JUSSI TUOKKOLA 48 Voimaantuminen on sisäisen eheyden löytämistä. Tehy

4 Lähihoitajapäivät Holiday Inn, Oulu Kirkkokatu 3 Aamupäivän teema Lähihoitajana työelämässä 8 9 Ilmoittautuminen Avaus Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, Tehy ry Tehtävänsiirrot lähihoitajalle tulevaisuudessa Marja Haapa-aho, jatko-opiskelija, Metropolia ammattikorkeakoulu Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Vappu Okkeri, lakimies, Tehy ry Minustako Leijonan kaltainen tiimipelaaja? Sakari Pietilä, suomalainen jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja Lounas Iltapäivän teema Haastavan potilaan kohtaaminen merkitys hoitajalle ja potilaalle Päihteiden varjossa Kimmo Kallio, vt. palveluesimies, Mielenterveyspalvelut, Oulun kaupunki Osaava lähihoitaja 2020 Sirpa Tahvanainen, lehtori, Oulun seudun ammattiopisto Suomen lähihoitajat ry:n esittely Marja-Liisa Mulo-Rantanen, hallituksen jäsen, Suomen Lähihoitajat ry Päätössanat ja kahvi Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneille tai sitä opiskeleville. Koulutuspäivä on osallistujille maksuton, Tehy tarjoaa koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut. Ilmoittautumiset mennessä omien jäsentietojen kautta: kurssit kurssitarjonta ilmoittautuminen internet: sähköpostilla: puhelimitse: (09) tai (09) Ilmoita nimesi ja henkilötunnus, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osanotto voidaan peruuttaa mennessä kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta. 4 Tehy y9 2011

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to 9 12 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to 9 12 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to 9 12 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to 9 12 (09) Internetissä omat.tehy.net Palvelulinjojen kesäaika on Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Uutta kokeilemaan Jokakesäinen Tehy-lehden uutinen on, että sijaisista on pulaa. Sijaistilanne on taas tänä vuonna huonompi kuin viime vuonna. Monin paikoin on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta saada päteviä sijaisia. Vakituiset ovat lujilla, kun vastuu kaatuu yhä harvemmille harteille. Monet joutuvat sijoittelemaan omia lomiaan useampaan pätkään. Joillakin paikkakunnilla suljetaan käytännössä kaikki kiireetön toiminta. En tiedä, missä on tehty sellainen päätös, että terveydenhoitomme voidaan ajaa näin alas joka kesä. Näin kuitenkin tapahtuu vuosi toisensa jälkeen. Sulut ovat toisaalta järkeviä, mutta vaikuttavat kyllä myös potilaiden saamaan terveydenhoitoon. Kiirettä siis pitää, ja usein alkaa muutenkin kesäloman kynnyksellä olla eväät vähissä ja takki tyhjentymässä. Työelämä ei välttämättä juhannuksen alla näytä sitä aurinkoisinta puoltaan. Päivä tuntuu paistavan jossain kaukana, ehkä sateenkaaren tuolla puolen. Kiireestä ja väsymisestä huolimatta oma työ pysyy mielekkään tuntuisena, kunhan saa pidettyä oman mielensä avarana. Ihmisellä vain tuntuu olevan taipumus alkaa tehdä asioita rutiinilla. Aivot toisaalta kaipaisivat jumppaa ja uutta askaretta. Toisaalta ne yrittävät aina löytää sen helpoimman tien. Yksi hyvä keino uuvahtamista ja urautumista vastaan on se, että kokeilee välillä reippaasti uutta. Tekee asioita, joita ei ole koskaan ennen tehnyt. Mitä se voisi tänä kesänä olla? Itse haluaisin herätä jonakin aamuna hyvin varhain ja käydä valokuvaamassa usvaista joen rantaa. Haluaisin matkustaa kotimaassa paikkoihin, joissa en ole koskaan ollut. Viime vuonna se oli Loviisa, tänä vuonna kenties Uusikaupunki. Eilen päätin aloittaa uuden lajin ja kokeilin rullaluistelua. Ensin ajatuksena oli tehdä 25 kilometrin lenkki alkajaisiksi, ennen kuin siirtyisin hieman vaativampiin matkoihin. Lopputulos oli yhteensä noin kilometrin taival, sekin välillä istahtaen. Mieli piristyi hetkittäisestä vauhdin tunteesta, uutuudenviehätyksestä ja ennen kaikkea itselle nauramisesta. sta. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Työyhteisön valmentaja Esimiestyön kehittäjä Kaija Suonsivun mielestä huumori vahvistaa yhteishenkeä. Sinikka Sajama Kuvat Jari Lifländer 1 Miten kuvailet hyvinvoivaa työyhteisöä? Töihin on mukava mennä. Yhteishenki on hyvä, työt sujuvat ja päivään mahtuu paljon iloisia hetkiä. Ilmapiiri on avoin: ihmiset kuuntelevat ja auttavat toisiaan. Kaikki ovat yhdenvertaisia, niin työntekijät kuin potilaatkin. 2 Mistä työhyvinvointi syntyy? Työhyvinvointi syntyy työpaikoilla, työn arjessa. Sitä ei voi kehittää erillään ydintyöstä. Kun perusasiat resursseista työn organisointiin ovat kunnossa, hyvinvoinnin edellytykset ovat olemassa. Tärkeitä ovat luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiri, avoin vuorovaikutus ja tietysti osaava esimiestyö. Myös perusarvojen pitää olla yhdessä mietittyjä ja selkeitä. Tältä pohjalta on hyvä kasvaa ihmisenä ja työyhteisönä. 3 Kenen vastuulla työhyvinvoinnin rakentaminen on? Ensisijaisesti jokaisen työyhteisössä työskentelevän, mutta välillisesti koko työpaikan. Ylimmän johdon päätökset heijastuvat jokaiseen työyksikköön hyvässä ja pahassa. 4 Mikä rakentaa yhteishenkeä? Minulle huumori on ykkönen. Se kehittyy työyhteisön sisällä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Huumori auttaa käsittelemään hankalia asioita, purkamaan paineita. Sen pitää olla rehellistä ja syntyä itsestään, ei pinnistelemällä. 5 Miten ongelmiin pitäisi tarttua? Ongelmat ratkeavat, kun keskitytään vahvuuksien etsimiseen. Kielteisten asioiden vatvominen synnyttää vain lisää ongelmia: kyräilyä, syyllistämistä, eripuraisuutta ja näköalattomuutta. 6 Kaipaako työelämä tehostamista vai löysäämistä? Molempia. Se onnistuu keskittymällä ydintehtäviin ja luopumalla turhista rönsyistä ja kiireestä. Terveydenhuollossa pitää kysyä, hyötyykö potilas tehdystä työstä. 7 Ovatko toisiaan seuraavat projektit turhia rönsyjä? Ainakin niitä on liikaa. Ihmisaivot eivät kestä kuin pari keskeneräistä asiaa kerrallaan. Kehittämistyötä tarvitaan, mutta hitaampi tahti tuottaisi parempaa tulosta. 8 Voiko olla yhtä aikaa stressattu ja hyvinvoiva? Kyllä. Pieni stressi nostaa suoriutumiskykyä. Jokaisen on kuitenkin tunnettava omat rajansa, joita ei saa ylittää. 9 Miten purat omia työpaineita? Keskustelemalla aviomiehen ja kollegojen kanssa. Liikun luonnossa ja luen dekkareita. Kukat, taide, kauniit esineet antavat voimia. Kuinka monta tuntia haluaisit 10 vuorokauteen? Nykyiset 24 riittävät hyvin työntekoon, nukkumiseen ja harrastamiseen. Vapaa-aikaa suomalaisilla on aivan tarpeeksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Onko täydellistä työpaikkaa 11 olemassa? Täydellistä onnelaa on turha tavoitella. Parhaillakin työpaikoilla on heikkouksia ja vahvuuksia, ilon aiheita ja ongelmia. Niin kuin elämässä yleensä. Olennaista on, miten niihin suhtaudutaan. Sopiiko tilaaja tuottaja -malli 12 sosiaali- ja terveydenhuoltoon Tampereella? Mallissa on monia hyviä elementtejä, jotka toteutuessaan sopivat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mallin lähtökohta on asiakaslähtöisyys sekä toiminnan ja talouden läpinäkyvyys. Yksi keskeisistä tavoitteista on laihduttaa hallintoa ja vähentää johtajia, jolloin päätöksenteko siirtyy lähemmäs ruohonjuuritasoa. Sopimusohjaus, monituottajamalliin siirtyminen ja kilpailutus vaativat paljon kehitystyötä. Tilaajan ja tuottajan hyvä yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä onnistumisen ehtoja. 6 Tehy

7 Kaija Suonsivu, 61 Terveydenhuollon lisensiaatti, hallintotieteen tohtori Kehittämispäällikkö Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen laitoshoidon tuotantoalueella Post doc -tutkija Tampereen yliopistossa Julkaissut työhyvinvointiin, etiikkaan ja johtamiseen liittyviä raportteja, artikkeleja ja kirjoja Kirjoittaa kirjaa riittämättömyyden ja riittävyyden kokemuksista Naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta Harrastaa lastenlasten kanssa touhuilua, lukemista, elokuvia, tutkimusta ja kirjoittamista Kaija Suonsivun mukaan moderni johtaminen ei perustu valtaan ja käskyttämiseen vaan vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. Tehy

8 K-25 Lapsenlapset Matias, melkein 4, Samuli, 9, Emilia, 12 ja Aleksi, 14, haastavat virkeyteen. Samuli pitää erityisesti piirtämisestä. Lapsuuden ajan tärkein ja rakkain henkilö oli Lyydia-mummo. Muistoina seuraavat hänelle kuuluneet pikkuesineet. Kirjallisuuden lukeminen laidasta laitaan antaa voimia. Mitä on valmentava johtaminen? 13 Modernin johtamisen ydin toteutuu sanoissa: luota, seuraa, tue. Se on vahvuuksien johtamista. Johtaja on valmentaja, joka auttaa jokaista työntekijää saamaan koko potentiaalinsa käyttöön. Valmentava esimies on avoin, keskusteleva ja tuntee alaisensa. Tähän asti on ajateltu, että kaikkien on tehtävä kaikkea, eikä kukaan saa loistaa yli muiden. Valmentava johtaja pyrkii päinvastaiseen. Hän tunnistaa työntekijöiden kaikki osaamisalueet ja erityistaidot, ja valjastaa ne työyhteisöä hyödyttävään käyttöön. Mitä alaistaidot ovat? 14 Yksinkertaisesti halua tehdä työtä yhdessä ja jakaa vastuuta. Taitavinkaan esimies ei onnistu, elleivät hänen alaisensa tue häntä esimiestyössä. Päämäärän pitää olla yhteinen ja luottamuksen molemminpuolista. Synnytäänkö vai opitaanko 15 valmentajaksi? Toiset syntyvät, toiset oppivat. Valmentajan on oltava ihmisenä kypsä, vahva ja itsenäinen. Muita ei voi johtaa ennen kuin on oppinut johtamaan itseään. Se on useimmille syvällinen oppimisprosessi. Sen kautta löytyvät omat energiat sekä osaaminen ja tekemisen tavat. Onko työelämän tiimeillä opittavaa 16 kiekkoleijonilta? Paljonkin. Miten valmentajat saavat pelaajat hitsautumaan yhteen? Mistä syntyy onnistumisen tahto ja tekemisen ilo? Miten paljon voi vaatia ja toisaalta antaa vapautta? Miten jokaiselle pelaajalle löydetään yksilön ja joukkueen kannalta paras pelipaikka? Onko tunteille sijaa työpaikoilla? 17 Kyllä. Tunteet ovat valtava voimavara, jota ei pidä hukata. Voiko eettistä hoitotyötä edes ajatella ilman välittämisen tunnetta? Tunneälykäs esimies pystyy ohjaamaan tunteet rakentavaksi voimaksi. Minkä kirjan luit viimeksi? 18 Sirpa Polon Narsisti esimiehenä. Kirja sai pohtimaan, mitä valta tekee ihmiselle. Se muistutti, miten tärkeää esimiehen on tunnistaa ja hallita omia narsistisia piirteitään. Mitkä eettiset kysymykset 19 askarruttavat? Meillä on pohdittu, miten ihmisten kokemiin hoidon epäkohtiin voisi reagoida nopeammin. Rauhaniemen sairaalaan perustettiin eettinen työryhmä pelkästään tätä varten. Me toivoisimme myös avointa eettistä keskustelua kaikkien hoitoon osallisten potilaiden, hoitajien, omaisten ja päättäjien asemasta. Mitkä ovat heidän odotuksensa, tavoitteensa, oikeutensa ja vastuunsa? Jos tämä olisi selvää, vältyttäisiin monelta turhalta riidalta ja pettymykseltä. Miten etiikka näkyy hoitotyön 20 arjessa? Eettisyys liittyy kiinteästi perustyöhön. Se on arjen valintoja ja niiden pohtimista. Me teemme eettisiä ratkaisuja joka päivä. Olisi toivottavaa, että valinnat olisivat tietoisia ja niiden taustalla olevat arvot selkeästi ilmaistuja. Minkä arvosanan annat 21 vanhustenhoidolle Suomessa? Yleisarvosanan antaminen on mahdotonta. Erot paikkakuntien ja yksikköjen välillä ovat suuret ja viestit ristiriitaisia. Näen ympärilläni paljon hyvää, potilasläheistä hoitotyötä. Valtakunnalliset tutkimukset ja raportit paljastavat suuria puutteita ja ongelmia. Entä Koukkuniemen vanhainkoti? 22 Koukkuniemi on mainettaan parempi. Hoitotyö on vanhuslähtöistä ja arvot korkealla. Kehittämistyötä tehdään valtavasti. Sekin piristää, että opiskelijat ja nuoret hoitajat ovat löytäneet tiensä tänne. Miten aiot viettää oman vanhuutesi? 23 En ole ryhmäihminen, joten haluan asua mahdollisimman pitkään kotona. Tietysti kuvittelen säilyväni terveenä ja toimintakykyisenä elämän loppuun asti. Mikä on parasta elämässä? 24 Perheen tärkeys vain vahvistuu iän myötä. Terveys on tärkeää, ja minulle henkilökohtaisesti vapaus. Minun on saatava päättää itse omista asioistani. En pärjäisi armeijamaisessa käskytyksessä päivääkään. Miten aiot viettää kesälomasi? 25 Ensimmäisen viikon Airiston mökillä lastenlasten kanssa meren äärellä. Sen jälkeen matkustelen mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Lapsen etu mielessä Aikuisten määrä suhteessa lasten määrään ja ryhmän koko ovat päivähoidon laadun mittari. Riitta Hankonen Tehyläiset lastenhoitajat asettavat lapsen edun etusijalle. Tehyn ja Lastenhoitoalan Liiton ryhmäkokoja koskevassa selvityksessä tärkeimmiksi asioiksi nousivat päivähoidon turvallisuus ja laatu sekä lapsen hyvinvointi. Myös yksilöllinen päivähoito ja henkilökunnan jaksaminen koettiin tärkeiksi. Liitot tekivät selvityksen päiväkotiryhmien koosta sekä aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin sijaisjärjestelyistä ja päivähoidon hallinnonalasta. Vastaajia oli eri puolelta Suomea. Noin 96 prosenttia työskenteli kunnallisissa päiväkodeissa. Kysely tehtiin, koska tuoretta tietoa päivähoidon normien mukaisesta ryhmäkoon toteutumisesta ei ollut saatavilla. Vastauksista käy ilmi, että lapsen oikeudet tai lain ja asetuksen määräykset eivät aina toteudu. Päivähoitoasetuksen mukaan enintään neljää alle kolmivuotiasta kohden pitää olla yksi kasvatusvastuullinen aikuinen. Kolme vuotta täyttäneillä lapsilla pitää olla yksi aikuinen seitsemää lasta kohti. Isojen lasten ryhmissä on yleensä 21 lasta, ja pienten 12. Monet kunnat ylittävät käytännössä ryhmien koot tilapäisesti, koska täyttö- ja käyttöaste ovat ratkaisevia. Selvityksen mukaan ylityksiä tulee usein siksi, että kaikki lapset eivät ole hoidossa jolka päivä. Kun vanhemmat voivat valita hoitopäivät, ryhmä on käytännössä liian suuri useana päivänä viikossa. Enimmäiskoko lakiin Noin 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ryhmien enimmäiskoko pitää säätää lailla ja kannattivat kyselyssä esimerkkinä esitettyjä ryhmäkokolukuja. Loput vastaajat halusivat vieläkin tiukemmat rajat ryhmäkokoihin. Lapset ja henkilökunta eivät suurissa ryhmissä voi hyvin, ja päivähoidon laatu kärsii. Ongelma ei ratkea aikuisten määrää lisäämällä eikä henkilökunnan pätevyyttä kohentamalla, vaan ryhmäkokoa pienentämällä, asiamies Eva Siitonen sanoo. Päiväkotiryhmän koko vaikuttaa lapsen kehitykseen monin eri tavoin. Liian suuri ryhmä liian aikaisin voi haitata lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Pieni lapsi ei kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin korkeintaan 3 4 ihmiseen, joten pienten lasten ryhmissä saisi olla korkeintaan muutama lapsi. Vasta yli kolmevuotias pystyy toimimaan vähän isommassa ryhmässä. Päivähoidon infektioriskin pienentäminen on tärkeää myös yhteiskunnan ja kansanterveyden näkökulmasta. Suuri ryhmä lisää lasten sairastamista, mikä lisää antibioottien käyttöä ja resistenttien bakteerikantojen syntyä. Suuret päivähoitoryhmät heikentävät Ongelma ei ratkea aikuisten määrää lisäämällä eikä henkilökunnan pätevyyttä kohentamalla, vaan ryhmäkokoja pienentämällä. myös lasten turvallisuutta, henkilökunnan jaksamista ja lasten sosiaalisten taitojen kehitystä. Kun lapsi ei hallitse sosiaalista kenttäänsä, hän joutuu turvautumaan aggressioon. Liian suuressa ryhmässä hoitajien aika kuluu konfliktien selvittämiseen. Riitojen selvittämisen sijaan he voisivat keskittyä antamaan lapsille yksilöllistä huomiota ja laadukasta vuorovaikutusta. Ei opetustoimelle Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt esittivät 2010 päivähoidon siirtämistä opetusministeriöön. Noin puolet kunnista on jo ennen esitystä siirtänyt päivähoidon opetustoimen alaisuuteen. Tehy vastustaa hallinnonalan muutosta, koska pienen lapsen elämässä hoivan pitää olla keskeisintä. Huoli on se, että päivähoito vähitellen koulumaistuu hoivan ja leikin kustannuksella. Päivähoitolain kokonaisuudistusta on vaadittu jo vuosia, sillä nykyinen laki on vuodelta Kiristystä suhdelukuihin Tehyn näkemys suhdelukuihin: yksi hoito- ja kasvatusvastuullinen aikuinen kolmea alle 2-vuotiasta kohden neljää alle 3-vuotiasta kohden kuutta 3 6-vuotiasta kohden Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Hyväosaisia suositaan Terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kohdentuu ensisijaisesti hyväosaisiin. Tätä mieltä on yli puolet Terveyden edistämisen keskus ry:n kansalaiskyselyyn vastanneista. Hyväosaisten suosimista havaitsevat erityisesti vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat ja eläkeläiset. Terveyttä edistävä työ ei tavoita niitä, joita sen pitäisi, suunnittelija Nina Haake sanoo. Hänen mielestään kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa jo siinä, ovatko he yksityisen työterveyshuollon piirissä vai eivät. Puolet vastanneista pelkää, että tuloerot kasvavat entisestään. Yli 40 prosenttia olettaa näin tapahtuvan myös terveyseroille. Pessimistisimpiä ovat lapsiperheet, työntekijät ja alemmat toimihenkilöt. Tuloerojen kaventamisella ehkäistään myös terveyserojen kasvua, sanoo kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Hän toivoo uuden eduskunnan ja hallituksen miettivän tarkkaan, miten edistetään tasa-arvoa ja kansakunnan terveyttä. (SS) Lakko on perusoikeus Kaikki keskeiset valvontaelimet, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yhdistymis-vapauskomitea ja asiantuntijakomitea, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lähtevät siitä, että lakko-oikeus on työntekijöille kuuluva perustavaa laatua oleva oikeus, jota ei voida merkittävässä määrin rajoittaa. Valtio voi kuitenkin vaatia, että lakosta huolimatta vähimmäispalvelut tulee turvata, kun kysymyksessä on välttämättömiä julkisia palveluja koskeva lakko. Pitemmälle meneviin rajoitustoimiin voidaan ryhtyä vain poikkeusoloissa ja silloinkin vain tilapäisesti. TEM:n tilaamassa työrauhaselvityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu kattavasti ja kansainvälisesti työrauhaa ja siihen liittyvää oikeudellista perustaa. (RH) (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2011, työ ja yrittäjyys) Pienin askelin kohti samapalkkaisuutta Uusi hallitus jatkaa kolmikantaisesti sovittua samapalkkaisuusohjelmaa. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Hallitus käynnistää kaksi laaja-alaista tutkimushanketta, jotka selvittävät muun muassa työelämän rakennemuutosten vaikutuksia miesten ja naisten työmarkkina-asemaan ja sukupuoliennakkoluulojen ja -odotusten vaikutusta koulutus- ja uravalintoihin. Tehy pitää myönteisenä, että hallitusohjelma huomioi palkkaohjelman, jonka hallitus, palkansaaja- ja työnantajajärjestöt hyväksyivät 2006, sillä tavoite on erityisen tärkeä hyvin naisvaltaiselle koulutetulle hoitohenkilöstölle. Samalla Tehy muistuttaa, että tavoitteen saavuttaminen merkitsee suurempien palkankorotusten ohjaamista naisvaltaisille aloille. Tämä voisi toteutua esimerkiksi työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteisesti valmisteleman erityisen palkkaohjelman avulla. Terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämistä uhkaa tulevaisuudessa ei vain Suomea koskeva vaan globaali pula osaajista, sanoo puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Tehy muistuttaa, että samapalkkaisuuden toteuttaminen on perustavanlaatuinen tasa-arvokysymys, jossa on edistyttävä. Työ ei ole valmis 2015, vaikka nykyisen ohjelman tavoitteeseen päästäisiin. Nykyiselle ohjelmalle on hallituskauden aikana valmisteltava kolmikantaisessa yhteistyössä jatko. Tehy pitää hyvänä, että hallitusohjelmassa korostuu yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitusohjelman laatijat ovat ymmärtäneet, että ponnistelut talouskasvun ja työllisyyden eteen eivät onnistu ilman laaja-alaista yhteistyötä. Myönteistä on myös se, että työuria koskevat kirjaukset tuntuvat pureutuvan nyt aidosti työurien pidentämiseen ja työelämän laadulliseen kehittämiseen. Muita Tehyn mukaan huomionarvoisia kirjauksia ovat muun muassa kuntauudistus ja vanhuspalvelulaki. (VT) JARI LIFLÄNDER JA TEHY-LEHDEN ARKISTO 10 Tehy

11 Kiusaaminen seis Kuntaliitto on panostanut henkilöstöhallinnon kehittämiseen erityisesti viime vuoden lopulta lähtien. Henkilöstöhallinnon yhteisiä periaatteita on täsmennetty, käytännön toimintaprosesseja on rakennettu ja esimiesten koulutusta on tehostettu. Liiton työilmapiiriongelmat tulivat julkiseen tietoon lopputalvesta. Tietoon tulleet yksittäiset kiusaamistapaukset on käyty läpi. Esimiehille on korostettu varhaisen välittämisen mallin käyttöön ottamista, jossa työyhteisön ongelmat on otettava välittömästi puheeksi. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsitellään henkilöstötilaisuuksissa, yksikkökokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle avatun palautekanavan kautta on kahden kuukauden aikana tullut 97 viestiä, joista 60 on sisältänyt kriittistä palautetta liiton työilmapiiristä. Kuntaliiton henkilöstömäärä on noin 300, ja koko konsernissa on yli tuhat henkeä. Työterveyslaitos on luomassa Kuntaliitolle omaa mallia kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon palveluita Kuntaliitolle on myös tehostettu. Euroopan talous haasteena Lähitulevaisuuden ehdottomasti suurin haaste on talouskriisi ja eurooppalainen taloushallinto. Tätä mieltä on Euroopan ay-keskusjärjestö EAY:n pääsihteeriksi toukokuussa valittu Bernadette Ségol. Emme vastusta taloushallintoa sinänsä. Taloudelle pitää olla suuntaviivat. Sen sijaan vastustamme nykyistä linjaa, jossa ajetaan leikkauksia palkkoihin, julkisiin palveluihin ja eläkkeisiin. Tällainen linja ei ole kestävä. Pääsihteerin mukaan leikkaukset luovat epävarmuutta ja rapauttavat yhteiskunnallista pohjaa, jolta uuteen kasvuun voitaisiin ponnistaa. Huolestuttavana ilmiönä hän mainitsee pätkä- ja silpputyön lisääntymisen, sillä epävarmassa työsuhteessa työntekijä ei pysty panostamaan osaamiseensa pitkäjänteisesti. Kun työ ei sitoudu tekijään, ei työntekijäkään sitoudu tehtäviinsä. Tämä näkyy kilpailukyvyssä. Ségol on ensimmäinen nainen EAY:n pääsihteerinä. Hän siirtyi tehtävään palvelualojen UNI- Europan johdosta. Vuonna 2006 tulottomia oli ja vuonna 2009 jo Kela Tähystys Löydöksiä mediasta Sairauspoissaolot ovat pitkittyessään vaaraksi ihmisen terveydelle. Joissakin taudeissa lepo parantaa, mutta esimerkiksi niska-hartia -seudun sekä masennuksen hoidossa lepo ei ole paras mahdollinen hoito. Varman erikoislääkäri Mari Antti-Poika, Työeläke 3/11 Kun kansalainen joutuu terveydenhuollon yksikköön useamman hengen potilashuoneeseen, tietosuoja ohenee muoviverhon vahvuiseksi. Hannu Ollikaisen pääkirjoitus Lääkärilehti 22/11 Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, ihmiset etääntyneet toisistaan, ja kylmyys toisten hätää kohtaan on kasvanut. Materialistisuus on vanginnut kehittyneiden maiden ihmiset lujasti otteeseensa. Valtiotieteiden tohtori Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne. Like Oli jakso, jolloin elimme vaimoni pakastetulla äidinmaidolla. Siitä maksettiin paljon paremmin PEKKA FALI Tunne oikeutesi Potilaan oikeudet toteutuvat Suomessa eurooppalaisittain melko hyvin. Eniten potilaiden oikeuksia rajoittivat pitkät hoitojonot sekä varallisuuden ja asuinpaikan vaikutus hoidon saatavuuteen. Heikosti toteutui myös oikeus valita hoitava lääkäri ja yksikkö. Lisäksi tutkimus paljasti huolestuttavia puutteita kivunhoidossa. Turvallisuutta ja laatua koskevat oikeudet toteutuivat vain kohtuullisesti. Luokituksen kärkeen nousivat oikeus henkilökohtaiseen hoitoon, yksityisyyteen ja hoidon fyysiseen saavutettavuuteen. Myös oikeus ennaltaehkäisevään hoitoon toteutui hyvin Eurooppaan juurtuneiden rokotus- ja seulontaohjelmien ansioista. Potilaan oikeuksien toteutumista 20 Euroopan maassa vertaili Aktiivinen kansalaisuus -verkosto. (SS) kuin biiseistä, kuusikymmentä markkaa litralta. Muusikko Mikko Kuustonen, HS:n Kuukausiliite 6/2011 Se, että opiskelijat saavat verovaroin maksetun koulutuksen, ja sen päälle vielä opintorahaa, tuntuu ihmeelliseltä. Myös julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat asioita, joista muualla vain uneksitaan. Kiinasta muuttanut Sara Yang Lun, Prima 4/2011 Jos joku jatkuvasti valittaa kaikesta työkavereille, jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Jos tällaisia oireita huomaa, kannattaa ehkä vinkata asiasta työsuojeluvaltuutetulle. Tyksin työsuojeluvaltuutettu Pekka Vepsäläinen, STTK-lehti 4/2011 Tehy

12 Pääasiaa Lyhyesti Miina Sillanpään Säätiö on kehittänyt aivojen terveyttä edistävän valmennusohjelman. Muistisairaudet ovat yleisin ikääntyneiden toimintakykyä haittaava sairaus. Aivojen terveyteen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa. Muista Pääasia -kehittämishanke toteutettiin Tutkimukseen osallistui kolme ryhmää: vuotiaat, vuotiaat ja kontrolliryhmä. Tutkimukseen osallistuneilla ei ollut muistisairauksia. Osanottajat kokivat terveytensä parantuneen selvästi puoli vuotta ohjelman jälkeen tehdyssä seurannassa. Kontrolliryhmä koki terveytensä heikentyneen. Suotuisia muutoksia tapahtui myös muistin toiminnassa ja mieleen palauttamisessa. Positiiviset vaikutukset muistiin näkyivät erityisesti työikäisten ryhmässä. Valmennusohjelmaan kuuluu ohjaajalle tarkoitettu koulutusmateriaali harjoitteineen ja dioineen kymmentä tapaamiskertaa varten. Opas sisältää tietoa muistin toiminnasta, ravinnosta, liikunnasta ja unesta. Ohjelma voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen opintopiireissä. (RH) Koulutusmateriaali on saatavilla maksutta miinasillanpaa.fi Kortti lippaan Koko talouden palkkasumma oli 5,4 % suurempi helmi-huhtikuussa 2011 kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelastuskortti (Rescue Sheet) on yksinkertainen internetistä veloituksetta tulostettava sivu. Kortti parantaa sekä pelastajan että pelastettavan turvallisuutta ja säästää aikaa onnettomuuspaikalla. Se kertoo auton kriittisten kohteiden sijainnin, ja sen voi sijoittaa aurinkolippaan. Monilla pelastuslaitoksilla on sähköinen tietokanta eri ajoneuvojen rakenteista, mutta pelastuskorttia tarvitaan vielä rinnalle. Turvavarusteiden ohella hybridi- ja erityisesti sähköautojen sähkövirta aiheuttaa pelastajille päänvaivaa. Myös uudet polttoaineet, kuten maakaasu, on otettava huomioon. Autoista ei välttämättä ensi silmäyksellä näe, millä polttoaineella se toimii, varsinkaan onnettomuuden jälkeen. Suomessa Autoliitto edistää Kansainvälisen autoliiton säätiön FIA Foundationin kehittämän kortin käyttöönottoa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni autoilija tulostaisi pelastuskortin ja laittaisi sen autoonsa, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo. (RH) rescuesheet.info Tilastokeskus Kriisipuhelin vastaa Mielenterveysseuran Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää kesäaikaan normaalisti numerossa Kriisipuhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät maanantaista perjantaihin kello 9 06, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Jutajaiset folklorefestivaali Rovaniemi mm. Paleface, Dallape, Putaan Pelimannit Ruisrock Turku, Ruissalo mm. Manu Caho La Ventura, The Prodigy, Paramore Mikkelin Musiikkijuhlat mm. Jorma Hynninen, Jaakko Ryhänen, Mervi Myllyoja Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoski mm. Jo Stance, Arja Saijonmaa, Erja Lyytinen. KARI VAINIO Pori Jazz KIRA GLUSCHKOFF mm. Omani Uni 22-Pistepirkko Tom Jones, Elton John. 12 Tehy

13 Ajankohtaista Terapeuteista pula Psykoterapiapalveluissa on isot alueelliset erot. Irma Heiskanen-Haarala Psykoterapeuttien määrä ja koulutustausta vaihtelevat maan eri osissa. Yksilöpsykoterapia on yleisin hoitomuoto psykoterapeutin ammattitaustasta ja koulutussuuntauksesta riippumatta. Pääosa psykoterapeuteista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, mutta sairaanhoitajataustaisista terapeuteista 60 prosenttia on julkisen sektorin palveluksessa. Kelan tutkimusosasto ja Kuntoutussäätiö selvittivät, ketkä Suomessa tarjoavat psykoterapiaa, millä koulutuksella ja minkälaisilla menetelmillä, ja kuka palvelut maksaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiksi rekisteröidyille psykoterapeuteille lähetettiin kysely syksyllä Siihen vastasi 2366 aktiivista terapiatyötä tekevää psykoterapeuttia. Heistä kolmasosalla oli psykologin pohjakoulutus. Sairaanhoitajan pohjakoulutus oli noin 26 prosentilla, ja lääkärikoulutus noin 16 prosentilla vastaajista. Asenteet muuttuneet Vastaajista 36 prosenttia ilmoitti saaneensa perheterapiakoulutuksen. Tämä koulutustausta korostui erityisesti sairaanhoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä. Psykodynaamisen koulutussuuntauksen ilmoitti 31 prosenttia ja psykoanalyyttisen koulutuksen 24 prosenttia vastaajista. Kognitiivista psykoterapiaa ilmoitti tarjoavansa 12 prosenttia vastaajista. Luvuissa on päällekkäisyyttä, sillä lähes kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti useita koulutussuuntauksia. Sairaanhoitajilla kriisi-, trauma- tai EMDR-terapiakoulutus oli yleisempi kuin muilla ammattiryhmillä. Psykoterapian tarve ja tarjonta ovat lisääntyneet, ja myös asenteet terapiahoitoihin ovat muuttuneet suopeammiksi, Kelan terveystutkimuksen päällikkö Ilona Autti- Rämö totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Hän painottaa, että myös julkisessa terveydenhuollossa pitää olla edellytykset psykoterapian antamiseen. Julkinen terveydenhuolto, Kela ja asiakkaat itse ovat psykoterapiapalvelujen pääasialliset kustantajat, ja kukin suurin piirtein yhtä suurella osuudella. Koulutusvastuu yliopistoille Psykoterapeuttien koulutusvastuu siirtyy ensi vuoden alussa yliopistoille. Yliopistonlehtori Hely Kalska pitää tärkeänä, että yliopistot eivät pääse sooloilemaan koulutuksen tavoitteissa, vaan monipuolinen, erilaisten koulutussuuntausten ja menetelmien osaaminen säilyy. Hyvä terapeutti osaa mennä asiakkaan mielen mukaan, soveltaa osaamistaan joustavasti ja käyttää erilaisia lähestymistapoja. Psykoterapiapalvelujen saatavuudessa ja psykoterapeuttien koulutustaustassa on isoja alueellisia eroja. Nyt tehtyyn selvitykseen vastanneista Uudellamaalla toimi 5,9 psykoterapeuttia asukasta kohti, kun heitä Lapissa oli 2,4 ja Satakunnassa 2,1 vastaavalle väestömäärälle. Tutkijat arvelevat, että todellinen aktiivisten terapeuttien määrä on 1,3-kertainen. Varsinais-Suomessa painottuu psykodynaaminen suuntaus ja Uudellamaalla psykoanalyyttinen viitekehys. Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla on yhtä paljon psykodynaamisen ja perheterapian suuntauksen ilmoittaneita terapeutteja. Muualla Suomessa perheterapiakoulutus hallitsee. Jukka Valkonen, Mikko Henriksson, Annamari Tuulio-Henriksson ja Ilona Autti-Rämö: Psykoterapeutit Suomessa. Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74/201. Kelan tutkimusosasto. Kuntoutusta yhä useammalle Tämän vuoden alussa kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu siirtyi Kelalle. Aikaisemmin harkinnanvaraisena korvattu psykoterapiakuntoutus muuttui lakisääteiseksi, eivätkä määrärahat enää rajoita uusien asiakkaiden terapiaan pääsyä. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Terapian tarve perustuu yksilölliseen arvioon ja B-lääkärinlausuntoon. Kelan enimmäiskorvaus ei yleensä kata terapeutin palkkiota, joten asiakas joutuu maksamaan osan kuluista. Kuntoutuspsykoterapian asiakkaiden määrä oli tämän vuoden huhtikuussa noin Se on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tehy

14 Laboratoriohoitaja Tuulikki Malo ottaa verinäytettä vyöruusurokotetutkimuksen osallistuvalta mieheltä. Hän on tullut tutkimushoitaja Merja Ahola-Ollin vastaanotolle. 14 Tehy

15 Teho ja turvallisuus ovat rokotetutkimuksen ensisijaisia tavoitteita. Pienet haitat ovat siedettävissä kansanterveyden nimissä. Riitta Hankonen Kuvat Pekka Fali Yhteiseksi hyväksi Tehy

16 Jonne Hynynen osallistuu pneumokkirokotetutkimukseen. Puolivuotias Jonne Hynynen on yhtä leveää hymyä ja elämäniloa. Hymy hyytyy, kun sairaanhoitaja Tiina Latva-aho tuikkaa rokotteen palleroiseen reiteen. Kati Hynynen juttelee pojalleen rauhoittavasti, ja itku tyyntyy nopeasti. Oululainen Jonne on yksi noin 550 suomalaisesta vauvasta, jotka ovat mukana uuden pneumokokkirokotteen tutkimuksessa. Pneumokkibakteerit aiheuttavat esimerkiksi välikorvantulehduksia, keuhkokuumetta, aivonkalvontulehdusta ja verenmyrkytyksiä. Viime syksynä neuvolat alkoivat rokottaa lapsia pneumokokkirokotteella, joka antaa suojan 10 bakteerityyppiä vastaan. Jonnen saama rokote on kehitetty joko 13 tai 15 eri pneumokokkibakteerityyppiä vastaan. Mitä suuremman määrän bakteerityyppejä rokote sisältää, sitä paremman suojan se antaa bakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Tutkimushoitaja Anita Nikula tutkii päiväkirjaa, jota Kati Hynynen on pitänyt edellisen rokotuskerran jälkeen. Kuumetta ei ole ollut, mutta poika on kärsinyt lievästä ummetuksesta, jota ei ole aiemmin ollut. Rokotuskohtaan oli seuraavana päivänä noussut herne, mutta se jäi näyttämättä lääkärille, koska hän ei ole perjantaisin paikalla. Nyt on maanantai, ja Nikula kehottaa soittamaan, jos pahkura ilmaantuu. Kyse on todennäköisesti siitä, että rokote on mennyt rasvakudokseen, joten patin katoaminen voi kestää pitkäänkin. Lääkärin on nähtävä se, koska tutkimuksessa seurataan ihonalaisia pahkuroita. Nikula kirjaa käynnin tiedot neuvolakorttiin ja etsii kätköistään autotarran, jonka hän liimaa kanteen. Ehdottomasti pitää antaa tarra jokaisella kerralla. Seuraavalla käyntikerralla on tarkoitus ottaa kyynärvarresta verinäyte, ja Nikula antaa äidille puuduttavaa voidetta valmiiksi mukaan ja neuvoo sen käytössä. Jonne ja äiti siirtyvät aulaan puoleksi tunniksi, sillä mahdollisen vakavan rokotusreaktion vuoksi kotiin ei saa heti lähteä. Nikula lupaa käydä tervehtimässä heitä vielä ennen kuin he lähtevät. Neuvolan terveydenhoitajat ovat lapsiin kohdistuvissa tutkimuksissa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Jos perhe haluaa, lapsi voi saada myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset tutkimuskeskuksessa. Neuvola vastaa lapsen kasvun ja kehityksen seurannasta. Usein vauvaperhe kysyy neuvolan terveydenhoitajan mielipidettä tutkimukseen osallistumisesta. Me tietysti toivomme, että he suhtautuisivat myönteisesti. Tutkimukset pidettävä erillään Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksella on 15 toimipistettä ympäri Suomen. Ne ovat vähenemässä kolmella, koska rokotetutkimuksiin on aiempaa vaikeampaa saada vauvoja mukaan. Parhaillaan haetaan vuotiaita koehenkilöitä meningokokkirokotteen tutkimukseen. B-ryhmän meningokokki on yleisin bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen ja verenmyrkytyksen aiheuttaja Suomessa. Tautitapauksia on vuodessa. 16 Tehy

17 Sentrifuugi erottaa veren punasolut ja seerumin toisistaan. Seerumi pakastetaan ja lähetetään tutkittavaksi. Tutkimushoitaja Anita Nikula on huolissaan rokotuskielteisyyden lisääntymisestä. Keskuksessa on samaan aikaan käynnissä useita tutkimuksia, mikä vaatii työntekijöiltä perusteellista huolellisuutta ja tarkkuutta. Keskukset tutkivat pneumokokkirokotteen lisäksi muun muassa kahden eri valmistajan niin sanottua kuutosrokotetta ja vyöruusurokotetta. Kansallisessa rokotusohjelmassa on tällä hetkellä tarjolla yhdistelmärokote viiden taudin (kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja haemophilus influenzae tyyppi b) ehkäisyyn. Tutkittavissa kuutosrokotteissa vauvat saavat suojan myös hepatiitti B:tä vastaan yhdellä rokotteella. Kuutosrokote kuuluu monen eurooppalaisen maan rokoteohjelmaan. Suomessa sitä ei ole vielä otettu käyttöön, vaikka maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista myös B-hepatiittia vastaan. Riippuu tutkimuksesta on tutkimushoitajien vakiovastaus, kun esittää toimintatapoihin liittyvän kysymyksen. Eettiset määräykset ja säätelevä lainsäädäntö ovat samat, mutta tutkimukset eroavat toisistaan muun muassa käytännöiltään, välineiltään, käyntikertojen määrältään ja papereiltaan. Toisissa tutkimuksissa vastaanottava hoitaja voi antaa rokotteen, kun taas toisissa tutkimuksissa rokottaja on nimetty, eikä rokotetta saa antaa kukaan muu kuin hän. Hän vastaa myös rokotteiden tilaamisesta ja vastaanottamisesta. Sokkoutetuissa tutkimuksissa on oikean rokotteen lisäksi mukana lumerokote tai vastaava markkinoilla oleva rokote tai jokin muu rokote, ja vain rokottaja tietää, kuka on saanut minkäkinlaista rokotetta. Valinnan tekee tietokoneohjelma. Kaksoissokkotutkimuksissa edes rokottaja ei tiedä, pistääkö hän oikeaa vai lumerokotetta, vaan asia selviää vasta tutkimuksen päätyttyä. Vauva Jonne Hynynen sai oikeaa rokotetta, sillä pneumokokkirokotetutkimuksessa kaikki saavat. Kansainvälisessä työssä näkyvät kulttuurierot. Esimerkiksi amerikkalaiset tutkimuskäytännöt ja tutkijoiden huomionkohteet erottuvat eurooppalaisista. Amerikkalaiset ovat monissa asioissa meitä edellä, mutta tekniikka on jonkin verran jäljessä. He esimerkiksi suosivat faksia, kun me käyttäisimme mieluiten sähköpostia, Anita Nikula sanoo. Työn kaikki vaiheet on kirjattava erittäin tarkasti valvonnan ja turvallisuuden vuoksi. Hoitajien on noudatettava tutkimuksen tiukkoja määräyksiä ja käytäntöjä. Papereihin tehty väärä merkintä on vedettävä yli ja kirjoitettava uusi, niin että alkuperäinen jää näkyviin. Tiedot siirretään tietokoneelle, ja paperit arkistoidaan Tampereen yliopistoon vuodeksi. Oikeaa tietoa Rokotukset herättävät ihmisissä intohimoja, joiden taustalla ei välttämättä ole oikeaa tietoa. Narkolepsiakohu on tehnyt oikean tie- Rokotteita on tutkittu laboratorioissa vuosia ennen kuin niitä aletaan testata ihmisillä. Tehy

18 Nenänielunäytteet vaativat säilyäkseen 80 asteen pakkasen. don levittämisestä entistä tärkeämpää, etteivät erilaiset huhut ja uskomukset saisi tilaa ihmisten mielissä. Epäilyt sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä ovat vähentäneet huomattavasti halukkuutta osallistua rokotetutkimuksiin. Rokotusten tehoa parantavasta adjuvantista on tullut kirosana. Myös rokotuskielteisyys on lisääntynyt, mistä Anita Nikula on huolissaan. Laumaimmuniteetti suojaa rokottamattomia taudeilta niin kauan kun kattavuus on noin 94 prosenttia. Jos rokotettujen osuus laskee, riski sairastua suurenee. Rokotusten vastustajat kritisoivat myös suuria, kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka rokotteita valmistavat. Nikula ei koe olevansa lääkeyrityksen kätyri, vaan tekevänsä työtä kansanterveyden hyväksi. Rokotetutkimuskeskus saa työstään lääkeyritykseltä korvauksen, jonka turvin työtä pystytään tekemään. Rokotteesta puolestaan tulee yrityksille tuloja, jos se otetaan mukaan kansallisiin rokotusohjelmiin. Mukaan ottamisesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö, joten lääkeyritys ei voi tutkimaan lähtiessään tietää, miten rokotteen käy. Rokotetutkimus on kallista ja pitkäjänteistä työtä, joten hyväntekeväisyyttä tämä ei voi olla. Rokotuksista tulee aina jonkin verran haittoja, mutta ne vaihtelevat yksilöittäin. Pienet haitat ovat kuitenkin siedettävissä kansanterveyden nimissä. Rokotusreaktion voi ottaa myös myönteisesti vastaan: se kertoo, että rokote toimii. Narkolepsian kaltaiset voimakkaat rokotusreaktiot ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikka kyseessä onkin valtava tragedia lapsille ja heidän perheilleen. Ei kuitenkaan voida ajatella, että rokottaminen ja rokotteiden tutkiminen loppuisi tähän. Pieni osa käyttöön Kaikki tutkimukset ovat kansainvälisiä. Vain pieni osa valmisteista pääsee tutkimuksiin ja vielä harvemmista tulee valmiita tuotteita. Rokotteet testataan aina perusterveillä ihmisillä. Testaus aloitetaan aina aikuisilla, ja lapsia käytetään vain, jos tietoa ei saada selville aikuisia tutkimalla. Rokotteita on tutkittu laboratorioissa yleensä useita vuosia ennen kuin niitä aletaan testata ihmisillä. Ensin rokotetta tutkitaan pienellä aikuisten vapaaehtoisjoukolla. 18 Tehy

19 Valvottua toimintaa Rokotustutkimusten on noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja Euroopan unionin määräyksiä. Toimintaa valvovat myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Euroopan lääkevirasto Emea. Amerikkalaisia tutkimuksia valvoo Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA. Tutkimuksissa noudatetaan hyvää kliinistä tutkimustapaa, joka korostaa tutkimuksen tieteellisyyttä, eettisyyttä, turvallisuutta ja tietojen oikeellisuutta. Tutkimukset perustuvat koehenkilöiden vapaaehtoisuuteen. Suostumuksensa voi perua milloin tahansa. Tutkimushenkilön etu asetetaan tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Tutkimuksen aikana pidetään kirjaa mahdollisista haittavaikutuksista. Viranomaiset voivat keskeyttää tutkimuksen, jos sen epäillään vaarantavan tutkimushenkilöiden terveyden. Lääkärien ja terveyden- ja sairaanhoitajien on ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jos he epäilevät rokotteen aiheuttaneen selvän haittavaikutuksen. Harvinaiset haittavaikutukset eivät välttämättä tule esiin ennen kuin rokotetta annetaan erittäin laajalle väestömäärälle. Lähde Laumaimmuniteetti suojaa niin kauan, kun kattavuus väestössä on yli 94 prosenttia. Seuraavaksi vuorossa on kohderyhmään kuuluvien tutkiminen. Heitä on jo enemmän, ja joukossa voi olla lapsia. Laajat tehotutkimukset kohdistuvat tuhansiin vapaaehtoisiin. Rokotetta tutkitaan vielä senkin jälkeen, kun se on saanut myyntiluvan, sillä harvinaiset haittavaikutukset tulevat esiin vasta laajoissa väestöissä. On tärkeää seurata myös rokotteiden tehoa, sillä taudinaiheuttajat voivat muuttua ja rokotteita halutaan myös parantaa. Vapaaehtoisia koehenkilöitä ja perheitä haetaan Tampereen maistraatin luvalla. Satunnaisotannalla valituille henkilöille tai heidän huoltajilleen lähetetään kirje, jossa heitä pyydetään osallistumaan tutkimukseen. Lasten osalta vaaditaan usein molempien vanhempien suostumus. Tutkimukseen pyritään saamaan keskenään vertailukelpoisia ihmisiä, jotta yksilöiden väliset erot eivät vääristäisi tutkimustuloksia. Koehenkilö saa numeron, jota tutkimusaineistoa kerättäessä käytetään. Nimeä ja sosiaaliturvatunnusta ei kirjaamisessa käytetä, eikä koehenkilön henkilöllisyys paljastu tutkijoille missään vaiheessa. Koodi voidaan purkaa ja henkilöllisyys selvittää, mikäli syntyy vakava rokotusreaktio. Se on kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Suomessa on kallista tutkia, mutta tutkijat arvostavat suomalaisia, jotka sitoutuvat tutkimuksiin hyvin, käyvät vastaanotoilla ja täyttävät päiväkirjat tunnollisesti. Suomessa maksetaan joissakin tutkimuksissa pieni korvaus ja kohtuulliset matkakulut. Suomalaisia motivoi tutkimuksesta mahdollisesti saatava terveyshyöty. Rokotteet ovat kalliita, eikä niistä saa Kela-korvauksia. Monimutkainen lämpötila Laboratoriohoitaja Tuulikki Malon lämpimässä työhuoneessa hurraa yhdeksän jääkaappia ja kolme pakastinta. Tutkittavat rokotteet ja näytteet on säilytettävä täsmälleen oikeassa lämpötilassa: rokotteet asteessa ja näytteet asteessa. Jääkaapin ovessa on kolmekin lämpömittaria, sillä mittarin valmistaja määräytyy tutkimuksen mukaan. Jääkaapin sisällä on lisäksi mittari, josta voidaan tarvittaessa purkaa tiedot koko säilytysajalta. Lämpötila on arjessa yksinkertainen asia, mutta tutkimustyössä siitä tulee monimutkaista. Poikkeamista pitää raportoida. Säilyttämisen ja näytteiden lähettämisen lisäksi Malo vastaa näytteenotosta ja näytteiden käsittelystä. Hän esimerkiksi sentrifuugaa verinäytteet niin, että kirkas veriseerumi nousee ylös ja solut painuvat alas. Seerumi on veren tutkittava osa. Seeruminäytteiden lisäksi hän ottaa diffejä, joissa valkosolut erotellaan lasille laskettaviksi. Myös perusverenkuvan ja muiden verinäytteiden ottaminen on tarpeen joissakin tutkimuksissa. Pneumokokkirokotetutkimuksessa otetettavat nenänielunäytteet Malo siirtää elatusaineeseen ja laittaa syväpakastimeen säilytykseen. Rokotustutkimuskeskus ei tutki näytteitä, vaan ne lähtevät tutkittavaksi muualle. Lähetykset hoidetaan kuriiripostilla, sillä ne on toimitettava kädestä käteen. Pakastelämpötilaa vaativat näytteet Malo pakkaa hiilihappojäähän, joka säilyttää näytteiden lämpötilan kolmen vuorokauden ajan. Pakkaaminen ja lähettäminen vaativat oman osaamisensa ja edellyttävät sertifikaatin suorittamista kahden vuoden välein. Tutkimushoitaja Merja Ahola-Olli tulee pyytämään Maloa ottamaan verinäytettä mieheltä, joka osallistuu vyöruusurokotetutkimukseen. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, jonka ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Tauti on kivulias, ja kipu voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Vyöruusurokotetutkimuksessa on käytössä myös lumerokote, jota annetaan puolelle koehenkilöistä. Koehenkilö saa tutkimuksen päätyttyä tietää, kumpaa rokotetta on saanut. Lumerokotteen saaneet voivat saada halutessaan oikean rokotteen tutkimuksen jälkeen. Tutkimukseen kuuluu kaksi rokotetta, ja seuranta niiden jälkeen kestää useita vuosia, mutta loppuvaiheessa ei keskuksessa tarvitse käydä kuin kerran vuodessa. Keskuksessa on käytäntönä se, että koehenkilö saa pysyä samassa huoneessa, ja hoitajat tulevat hänen luokseen. Malo siirtyy näytekärrynsä kanssa Ahola-Ollin huoneeseen, jossa potilas odottaa yläruumis paljaana. Verinäytteen ottamisen jälkeen paikalle saapuu Tiina Latva-aho rokotteen kanssa. Siitä ei näy päällepäin, onko kyseessä oikea vai lumerokote. Mies pahoittelee, etteivät hänen lapsensa innostuneet lähtemään mukaan meningokokki-tutkimukseen hänen houkuttelustaan huolimatta. Narkolepsia pelotti, hän selittää. Ahola-Olli neuvoo miestä päiväkirjan täytössä ja mahdollisten rokotusreaktioiden kirjaamisessa. Vesirokkomaista ihottumaa pitää tulla näyttämään lääkärille, mutta jokaisesta näpystä ei tarvitse huolestua. Mahdolliset käsikauppalääkkeet, lääkärikäynnit ja uudet reseptilääkkeet sekä rokotereaktiot pitää kirjata, ja muita rokotteita saa ottaa vasta, kun 30 päivää on kulunut. Vaikkei mitään reaktioita tulisikaan, olet silti saattanut saada oikeaa rokotetta. Tehy

20 Ammatissa Mies omalla paikallaan Öisin nettiin hukkuvat ja päivisin nukkuvat nuoret aikuiset ovat mielenterveystoimistossa työskentelevän Heikki Rannan kasvava asiakasryhmä. Irene Pakkanen Kuvat Katja Lösönen Heikin plussat ja miinukset + työn itsenäisyys + ihmisen kohtaaminen + kaikki osaaminen käytössä - asiakas joutuu odottamaan - ihmissuhdekuormitus Eteläpohjalainen mielenterveys on Seinäjoella varttuneen hoitajan mukaan sinnittelyä. Apua ei haeta ajoissa, ja etenkin miehet koettavat pärjätä omin neuvoin viimeiseen saakka. Seudulla on viime vuosina tehty ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä Pohjanmaa-hankkeessa. Valistuksesta huolimatta lakeuksilla on yhä kunniakkaampaa peittää kuin myöntää mielenterveysongelma. Kodin seinien sisällä saa tapahtua mitä tahansa, kunhan fasadi pidetään kunnossa. Siihen minutkin on kasvatettu. Pidä murheet sisälläsi, kunnioita esivaltaa ja ansaitse arvosi paljolla työllä. Suurin osa vastaanotolla kävijöistä on masentuneita työikäisiä tai kehityskriisissä olevia nuoria aikuisia. Nuoret aikuiset, jotka uppoavat netteihinsä, eristäytyvät koteihinsa ja masentuvat, ovat uusi ja laajeneva asiakasryhmä. Seinäjoki on koulutuskeskus. Tänne tulee paljon nuoria, joiden siivet eivät vieraassa paikassa kannakaan. Ylioppilaiden ter- 20 Tehy

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot