OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VÄLIAITANKATU 7 Kaavatunnus 16:147 lisäksi hoito- ja yhteistiloja. Kerrosluvuksi on merkitty 1/3 I ja rakennusoikeutta tontilla on 842 kerrosalaneliömetriä (tehokkuusluku e=0.30). Pysäköinti on osoitettu Väliaitankadun varteen tontille. 1. Kaava-alue ja sijainti Suunnittelualue sijaitsee Halssilassa osoitteessa Väliaitankatu 7. Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 114 tonttia Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija on esittänyt entisen kehitysvammaisten asuntolan tontin asemakaavan muuttamista asuinkerrostalorakentamisen mahdollistavaksi. Asuntolatoiminta on siirtynyt muualle ja tontti on nykyisin yksityisomistuksessa. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontille lähiympäristöön soveltuvaa ja yhdyskuntarakennetta tiivistävää asuinkerrostalorakentamista. Kaavan toteuttamiseksi hakijan kanssa tehdään maankäyttösopimus kaavan laadinnan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa: (hyväksytty ) suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. - Jyväskylän yleiskaavassa (hyväksytty oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi. Alue kuuluu ensisijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa (Vyöhyke 1). - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuntolakerrostalojen korttelialueeksi. Korttelialueelle saa rakentaa asuntojen Ote ajantasa-asemakaavasta Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue sijaitsee Halssilassa Aittorinteen asuinalueella, n. 2,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän ydinkeskustasta. Aittorinteen alue on luvulla rakentunutta kerrostalovaltaista asuinaluetta, jonka rakennuskanta koostuu pääasiassa kuusikerroksisista pistetaloista ja sekä 3-4 kerroksisista lamellitaloista. Tontti on kooltaan 2808 neliömetriä ja sijoittuu loivasti viettävään lounaisrinteeseen. Tontilla sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yksikerroksinen rakennus, jossa on toiminut kehitysvammaisten asuntola. Toiminta on sittemmin siirtynyt muualle. Paikoitusalueet sijoittuvat tontin etuosaan Väliaitankadun varteen ja piha-alueet tontin takaosaan. Suunnittelualue rajoittuu takaosastaan vehreään puistoalueeseen. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin (kaukolämpö, vesi- ja viemäri ja sähkö). 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 16:147 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) - Viranomaiset: Halssilan asukasyhdistys ry Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Keski-Suomen museo Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 7. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 8. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. asiantuntijoiden kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe (syksy 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Jos kaavasta on jätetty muistutuksia, tai kaavaehdotusta on muutettu, käsitellään kaava myös kaupunkirakennelautakunnassa. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 9. Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) jussi.sievanen@jkl.fi internet Luonnosvaihe (talvi 2019) Luonnosvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 16:147 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) Viistokuva suunnittelualueesta (BLOM). Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE

5 pp AK e= V s1 AK e= V s1 2 LPA (115) a I p p AK 1/2 k VI 2700 le pp VI 2450 I VÄLIAITANKATU 4 at 350 I 115 AK III pp

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AK Asuinkerrostalojen kor elialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. 16 Kaupunginosan numero. 114 Kor elin numero. 3 Ton n numero. VÄLIAITANKATU Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. VI Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1/2 k VI Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käy ää kerrosalaan lue avaksi laksi. Rakennusala. le Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi vara u alueen osa. Istute ava alueen osa. Katu. p Pysäköimispaikka, jolle saa rakentaa autokatoksen ja talousrakennuksen. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa.

7 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään 1 autopaikka 120 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Polkupyöräpaikkoja on osoite ava vähintään kaksi (2) polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on osoite ava kate uina. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi toteute avien asukkaiden yhteiskäy öisten lojen kerrosala ei mitoita autopaikkoja. RAKENTAMISTAPA Rakennuksen ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan selkeälinjaisia ja ilmentää modernia arkkitehtuuria. Uudisrakennuksen tulee muodostaa väritykseltään, muodoltaan ja julkisivuaukotukseltaan yhtenäinen kokonaisuus Väliaitankadun ja Yläaitankadun pistemäisten kerrostalojen kanssa. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla rapa u kiviaines selkeänä ja yhtenäisenä pintana. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Julkisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen (kellarikerros) tulee olla väritykseltään tumma siten, e ä se muodostaa selkeän jalustan rakennukselle. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi ja kerrosluvun estämä ä rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle saa toteu aa asukkaiden yhteiskäy öisiä loja (esim. harraste la, kuntosali, sauna) enintään 40 kerrosalaneliömetriä. Ylimmän kerroksen yläpuolelle toteute avat lat, ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset lat tulee toteu aa yhtenäisenä kokonaisuutena ja sijoi aa ka oalan keskelle julkisivupinnoista sisäänvede ynä. Rakennuksen katon tulee olla muodoltaan tasaka o. Pääosa parvekkeista tulee toteu aa julkisivupinnasta sisäänvede yinä ja osana rakennuksen julkisivuarkkitehtuuria. Väliaitankadun puoleisella julkisivulla parvekkeet voidaan toteu aa julkisivupinnasta ulkonevina. Parvekkeet saavat ulo ua rakennusalan ulkopuolelle. Parvekkeet tulee lasi aa. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Pysäköin alueet ton n etuosassa tulee rajata katualueesta ja naapuriton sta muurilla, istutuksilla ja/tai autokatoksella. Rajaavien rakennelmien tulee muodostaa materiaaleiltaan ja väritykseltään rakennuksen ja muiden rakennelmien kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Muilta osin ton a ei saa aidata. Piha alueilla kaltevuudeltaan 1:2 jyrkemmät luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla (esim. kivikori tai betonista vale u yhtenäinen rakenne). Ton n istute aville piha ja oleskelualueille tulee istu aa kerroksellista kasvillisuu a (puita ja pensaita). Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh. YLEISMÄÄRÄYKSET Jos ton lta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/ s), tulee hulevesiä viivy ää kor elialueella. Hulevesien viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Väliaitankatu 7 Asemakaavan muutos koskee: 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 114 TONTTIA 2 SEKÄ KATUALUETTA Asemakaavan muutoksella muodostuu: 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 114 TONTTI 3 SEKÄ KATUALUE Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Käsittelyt: MRA 30 näht Näht.olo päättyy Ltk MRL 65 näht Näht.olo päättyy Ltk Korjaukset: KAAVOITUS Kaupunginarkkitehti Suunn. Jussi Sievänen Arkisto n:o 16:147 Suunn.avust. Tuula Janatuinen Pvm Leila Strömberg Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Jyväskylässä Mittauspäällikkö Ari Heinonen

9 VÄLIAITANKATU 7 Asemakaavan muutoksen havainnekuvia / Arkkitehtipalvelu Oy Tontinkäyttösuunnitelma

10 Havainnekuva eteläpuolelta Havainnekuva pohjoispuolelta

11 Havainnekuva Väliaitankadulta Havainnekuva Yläaitankadun suunnasta kevyen liikenteen väylältä

12 Aluepoikkileikkauksia

13 16:147, VÄLIAITANKATU 7, ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 5, KOOSTE LUONNOSVAIHEEN PALAUTTEESTA JA VASTINEET Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheen aikana saatiin lausunto Jyväskylän Energia Oy:ltä. Lisäksi saatiin kuusi mielipidettä, joista yhdessä oli useita allekirjoittajia. Alla on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet ovat saatavilla asemakaavoituksesta. Luonnosvaiheen yhteydessä pidetyn asukastilaisuuden muistio on nähtävillä kaavan internetsivuilla ja saatavilla asemakaavoituksesta. LAUSUNNOT: Jyväskylän Energia Oy Rakennusoikeuden muutos aiheuttaa kiinteistölle muutoksia nykyisiin veden liittymismaksuihin ja -sopimuksiin, jotka tulee tarkistaa suunnittelun/rakentamisen yhteydessä. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Asiat otetaan huomioon hankkeen toteutussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. MIELIPITEET: Mielipide 1 Suunnitelmassa näkyy, että hulevedet tulevat rasittamaan vakavasti rinteessä alapuolella olevia noin 50 vuoden ikäisiä kiinteistöjä. Autoparkkiin Väliaitankatu 7:ssa saattaa olla hankala mahduttaa talon autot. Väliaitankadun varrella olevat, merkitsemättömät autopaikat ovat jo nyt alueen tarpeisiin täysin riittämättömät. Siis ei voida ajatellakaan Väliaitankatu 7:n ottavan sieltä lisää tilaa. Miten otetaan huomioon hule- ja pohjavesien virtailu kallioisessa rinnemaastossa? Parkkipihan pohjasta suunnitellaan hulevedet läpäisevä, mutta jonnekinhan kalliorinteen vesi lähtee? Jos uudisrakentamisen yhteydessä sattuu vahinkoja naapuritaloille ja niiden tonteille, mikä taho vastaa korjauksista ja kuluista? Voisiko nykyistä rakennusta muuntaa vielä uusiokäyttöön? Uusi taloyhtiö voi käyttää Väliaitankadun nykyisiä vieraspaikkoja ja lisäksi tontti jatkuu Väliaitankadulle, johon tulee uuden talon parkkipaikkoja. Vaikeutuuko lyhytaikainen parkkeeraus Väliaitankadulla? Katua kavennetaan tontin rakentuessa, miten se vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen? Mielipide 2 Uusi talo nousee muuta rakennuskantaa korkeammalle. Mikäli paikalle on täydennysrakentamisen periaatteella mahdollistettava asuinrakentamista, rakennuksen tulee asettua jo rakennettuun ympäristöön. Seitsemänkerroksinen talo rikkoo Aittorinteen kaavallisen, arkkitehtonisen ja maisemallisen kokonaiskuvan. Uusi tornitalo tulee näkymään Jyväsjärven yli kaupungin suuntaan kahtena rinnakkaisena kerrostalona, jotka ovat aivan eri aikakausilta ja aivan eri arkkitehtuuria. Metsäisestä maisemasta ei Aittorinteen kohdalla tällä hetkellä nouse kuin vain yksi kerrostalo, Väliaitankatu 5. Metsäinen Aittovuori on maisemana keskellä kaupunkia, tämän perinnemaiseman rikkominen heikentää Jyväskylän imagoa luonnonläheisenä kaupunkina. Täydentävän asuinrakentamisen tulee olla huomattavasti matalampaa, niin matalaa, että se ei riko Aittorinteen maisemaa kaupungin suuntaan. Näin ollen on järkevämpää muuttaa tontti puistoalueeksi. Onko tontti itse asiassa alun perin ollut kaavoitettu puistoalueeksi? Mielipide 3 Muut pistetalot alueella jäisivät matalammiksi kuin uudisrakennus, enkä näe maisemallisestikaan järkevänä näin korkeaa hanketta. Jos tontille pitää kerrostalo rakentaa, sen pitäisi olla saman korkuinen, kuin vanhat rakennukset. Alueen parkkitila on jo nyt tarpeeseen nähden pieni, joten sekin on otettava huomioon. Uudisrakentaminen ei saa heikentää nykyisten rakennusten kuntoa millään tavalla. Mielipide 4 (As Oy:t Väliaitankatu 3, 5, 9 ja Yläaitankatu 4) Esitämme, että kaavamuutos keskeytetään ja tontti kaavoitetaan puistoalueeksi. Erittäin merkittävänä tekijänä alueen viihtyisyyteen on vaikuttanut riittävä rakentamisväljyys; se on ollut alueen ominaispiirre ja sen vuoksi Aittorinteen painoarvo Jyväskylän rakennetun ympäristön kulttuuriperinnön säilyttämisessä on perusteltua. Asukastilaisuudessa kävi ilmi, että muita vaihtoehtoja tontinkäyttösuunnitelman lisäksi ei ole pohdittu.

14 Kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää, että nykyisten pistetalojen vesikaton yläpuolella olisi saunatiloja. Saunatiloja ei kuitenkaan ole, vaan siellä on ainoastaan puisteluparveke. Uudisrakennus muuttaa näkymiä lähiympäristössä ja naapurikiinteistöiltä pysyvästi. Näkymien muutosta voidaan kuitenkin useissa tapauksissa luonnehtia todella väkivaltaisiksi. Mielipide 5 Vaihtoehtona 7-kerroksiselle pistemäiselle kerrostalorakentamiselle esitetään 2-3 -kerroksista kerrostalorakentamista, jotta uudisrakentaminen haittaisi mahdollisimman vähän Yläaitankatu 4 rakennusten asuntojen näkymiä ja valoisuutta. Perusteluna matalammalle rakentamiselle esitetään, että ne olisivat samantyyppistä rakentamista, kuten Väliaitankadun eteläpuolella. Mielipide 6 (61 allekirjoittajaa) Mielipiteessä vastustetaan vireillä olevaa kaavamuutosta ja puolletaan sen keskeyttämistä ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä seuraavin perustein: Aittorinne on suunniteltu puistomaiseksi asuinalueeksi. Väliaitankatu 7 nykyinen tontti ja rakentamisratkaisu mukautuvat ympäröivään puistomaiseen, metsäiseen maisemaan. Kaavamuutoksen seurauksena tapahtuva rakentaminen jättäisi jälkensä tähän maisemaan. Aittorinteen alueella ei ole riittävästi asuntokohtaisia autopaikkoja vuokrattavissa nykyisen asujaimiston tarpeisiin, mikä näkyy Väliaitankadun varrella olevan vieraspysäköintialueen kuormituksena. Nyt vireillä oleva kaavamuutos tulisi vaikeuttamaan pysäköintitilannetta entisestään, koska suositusten mukaiset mitoitukset eivät käytännössä kuitenkaan riitä asukkaiden tarpeisiin ja tämän lisäksi vieraspysäköinti vaatii osansa. Vireillä olevan kaavamuutoksen ja rakennussuunnitelmien mukaiset kallioräjäytykset tuovat mukanaan turhia riskejä lähellä sijaitsevan vanhan rakennuskannan rakenteisiin. Räjäytysten ja louhintojen seurauksena maanalaiset vesisuonet voivat vaihtaa kulkureittejään ja aiheuttaa riskiä Väliaitankatu 7 alapuolisille tonteille. Myös hulevesien hallinta ja talviaikaisten lumimassojen hallinta nähdään riskinä. Miksi nykyiselle rakennukselle ei ole löydetty vaihtoehtoista käyttötarkoitusta sen sijaan, että vireillä olevien suunnitelmien toteutuessa käyttökelpoinen rakennus menee purkuun. Miksi pistemäinen kerrostaloratkaisu on nyt luontevin ratkaisu, kun se ei ole sitä ollut alun perin? Miksi ei ole päätetty edetä nykyisen kaavoituksen mukaisin ratkaisuin? Kaavoittajan vastine palautteeseen aihealueittain: Maiseman muuttuminen, rakentamisen sopivuus alueelle Kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu uudisrakentamisen vaikutuksia lähi- ja kaukomaisemassa. Korkea pistemäinen seitsemänkerroksinen rakennus tulee näkymään kaukomaisemassa pääasiassa Jyväsjärven suunnasta. Uudisrakentaminen on sopeutettu väritykseltään, kooltaan ja muodoltaan osaksi nykyistä rakennuskantaa, jolloin se sulautuu nykyiseen rakennettuun ympäristöön, eikä erotu korostuneesti kaukomaisemassa. Uudisrakennus on pyritty sijoittamaan tontin etuosaan, jotta näkymien muutokset viereisissä kerrostaloissa olisivat mahdollisimman vähäiset. Uudisrakentaminen tulee kuitenkin väistämättä muuttamaan näkymiä naapurustossa sijoittuessaan asuinalueen keskelle. Yksityiskohdiltaan (mm. parvekkeet, julkisivut ja ikkuna-aukotus) rakennus tulee edustamaan nykypäivän rakentamistapaa ja asumisen tarpeita, tuoden asuinympäristöön ajallista kerroksellisuutta. Kaavaratkaisun vaihtoehdot Väliaitankatu 7 nykyisen asuntolarakennuksen tontteineen omistaa yksityinen kiinteistöosakeyhtiö, joka hallinnoi rakennusta ja päättää sen käytöstä. Omistaja on hakenut tontille kaavamuutosta rakennuksen purkamiseksi ja korvaamiseksi kerrostalorakentamisella, eikä tiedossa ole suunnitelmia nykyisen rakennuksen vaihtoehtoiselle käytölle tulevaisuudessa. Tontti sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta erinomaisella paikalla ja yleiskaavan mukaisella ensisijaisella täydennysrakentamisen vyöhykkeellä. Aittorinteen alueella on asukkaiden käyttöön laaja yleinen puistoalue aivan suunnittelualueen vieressä ja lisäksi lyhyet etäisyydet Aittovuoren ja Halssilan virkistysmetsiin ja -reiteille, joten tontin muuttamiselle puistoalueeksi ei ole kaavallisia perusteita. Nykyistä rakennuskantaa täydentävä pistemäinen kerrostalo on tontin muodon, koon, maasto-olosuhteiden sekä lähiympäristön kaupunkikuvan näkökulmasta arvioitu luontevaksi ratkaisuksi, joten laajempaa vaihtoehtotarkastelua ei ole katsottu tarpeelliseksi kerroksinen asuinkerrostalo edellyttäisi myös tontin takaosan rakentamista, eikä se ole tontin käytön kannalta toimiva ratkaisu. Pistemäinen kerrostalo mahdollistaa tontin säilyttämisen suurelta osalta rakentamattomana istutettavana alueena, johon on mahdollista toteuttaa oleskelu- ja leikkialueita.

15 Tontin voimakas korkeusero Väliaitankatuun nähden ja pysäköinnin järjestäminen tontin etuosaan puoltavat ratkaisua, jossa rakennukseen toteutetaan pääosin maanalainen kellarikerros. Kellarikerros mahdollistaa luontevasti esteettömän kulun rakennukseen. Kellarikerroksen vuoksi rakennus tulee näyttäytymään seitsemänkerroksisena Väliaitankadun puolelta. Nykyiseen maanpintaan suhteutettuna ei rakennus ole viereisiä pistetaloja merkittävästi korkeampi. Rakentaminen (hulevedet, tontin kuivatus, louhinta) Uudisrakentamisen tontin hulevedet ohjataan Väliaitankadun alueelliseen sadevesiviemäriverkostoon, joka sijaitsee Väliaitankadun päässä. Tontille laaditaan asianmukainen kuivatussuunnitelma rakennuslupavaiheessa. Lisäksi asemakaavassa on määrätty tontilla syntyvien hulevesien käsittelystä ja viivyttämisestä ennen niiden johtamista sadevesijärjestelmään. Suunnittelualueen maaperä on kalliota, joten uudisrakentamisen toteuttaminen edellyttää tontilla louhintaa. Louhinnasta ja sen turvallisuudesta vastaa uudishankkeen toteuttaja. Toteuttaja tekee tontilla rakentamisessa tarvittavat pohja- ja maaperätutkimukset ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Jyväskylän kaupunki valvoo rakentamista rakennuslupamenettelyn puitteissa. Liikenne ja pysäköinti Uudisrakennuksen asukaspysäköinti on suunnitelmassa osoitettu omalle tontille tontin etuosaan, eikä uudisrakentamisen asukaspysäköinti vähennä alueen yleisten pysäköintipaikkojen määrää. Väliaitankadun varressa olevat pysäköintipaikat on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin, kuten vieraspysäköintiin. Täydennysrakentamisen määrä on kohtalaista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennesuoritteiden määrään tai Väliaitankadun liikenteen sujuvuuteen. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon Väliaitankadun mitoitus kaventamalla nykyistä tonttia n. 2 metrillä katualueen puolelta. Mitoituksessa on otettu huomioon mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen väylä koko Väliaitankadun matkalta. Muut asiat Asemakaavan selostusta on täsmennetty saadun palautteen perusteella.

16 16:147, VÄLIAITANKATU 7, ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 6, KOOSTE EHDOTUSVAIHEEN PALAUTTEESTA JA VASTINEET Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotusvaiheen aikana saatiin lausunnot Keski-Suomen museolta ja rakennus- ja ympäristöjaostolta. Lisäksi saatiin kuusi muistutusta, joissa oli useita allekirjoittajia. Alla on kooste lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin. Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat saatavilla asemakaavoituksesta ja ovat mukana kaavaa koskevassa päätöksenteossa. LAUSUNNOT: Rakennus- ja ympäristöjaosto: Rakennus- ja ympäristöjaostolla ei ole huomautettavaa. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo pitää valitettavana, että paikallisesti merkittävän palvelurakennuksen käytöstä poistumisen myötä alueen historiallinen kerroksellisuus muuttuu. Ensisijaisena on toivottavaa, että rakennuksille löytyisi uusia käyttötarkoituksia ja ne voisivat säilyä suojelumerkintöjen puutteesta huolimatta osana aluetta. Kuitenkaan entisellä kehitysvammaisten asuntolalla ei ole Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan sellaisia kulttuurihistoriallisia erityisarvoja, joiden vuoksi rakennus tulisi ehdottomasti suojella asemakaavassa suojelumerkinnällä ja siihen liittyvillä määräyksillä tai lailla rakennusperinnön suojelusta. Ympäröivät pistetalot ovat joitakin satoja kerrosalaneliömetrejä uudisrakentamista pienempiä ja hieman matalampia. Keski-Suomen museo toivoo, että uudisrakennuksen korkeus ja suhde ympäröiviin rakennuksiin varmistetaan alueen rakenteen ja yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi. Hyvän suunnittelun kautta on mahdollista täydentää aluetta uudella pistetalolla heikentämättä alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä. Aittorinteen paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä synnyttävät arvot ja ominaispiirteet tulee huomioida ja osoittaa ne asemakaavan selostuksessa rakennettua ympäristöä koskevassa osuudessa. Vaikutusten arviointia tulee täydentää edellä mainittujen arvojen lähtökohdasta. Tarvittaessa tulee vaikutusten arvioinnin pohjalta lisätä rakentamista koskevaa ohjeistusta kulttuuriympäristön ominaispiirteitä tukevalla tavalla myös kaavan sisällössä. Kaavoittajan vastine: Jyväskylän yleiskaavan täydennysrakentamista koskevat tavoitteet ja suunnittelualueen erinomainen sijainti yhdyskuntarakenteessa ovat asettaneet kaavamuutoksen lähtökohdaksi täydennysrakentamisen mahdollisuuksien edistämisen alueella. Tontin koon ja nykyisen rakennuksen sijainnin vuoksi täydennysrakentaminen ei ole mahdollista, mikäli nykyinen rakennus säilytetään. Suunnittelu on lähtenyt siitä lähtökohdasta, että nykyinen rakennus puretaan uudisrakentamisen mahdollistamiseksi. Uudisrakentamisen sopiminen ympäristöönsä varmistetaan kaavamääräyksin. Osittain maanpäällisen kellarikerroksen vuoksi rakennus on korkeudeltaan ja rakennusoikeudeltaan nykyisiä pistetaloja hieman suurempi. Kokoeroa lieventävät alueen korkeusvaihtelu ja runsas täysikasvuinen puusto. Kaavakarttaan on lausunnon perusteella lisätty määräys: Uudisrakennuksen tulee muodostaa väritykseltään, muodoltaan ja julkisivuaukotukseltaan yhtenäinen kokonaisuus Väliaitankadun ja Yläaitankadun pistemäisten kerrostalojen kanssa. Kaavaselostusta on täydennetty rakennettua kulttuuriympäristöä ja vaikutusten arviointia koskevilta osin lausunnon perusteella. MUISTUTUKSET: Muistutus 1: Aittorinteen alue on K-S museon sotienjälkeisten rakennuskannan inventointikohde. Jos Aittorinne on nähty tällaiseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi moderniksi aluekokonaisuudeksi, herää kysymys ehdotetun täydennysrakentamisen oikeellisuudesta. Suunniteltu uudisrakennus on täysin ristiriidassa Aittorinteen alkuperäisen ajatuksen kanssa. Alueen liikenne lisääntyy. Parkkipaikat eivät riitä. Uudisrakennus rikkoo korkeudellaan ja ulkoasullaan alueen yhtenäisen ja itsenäisen kokonaisuuden. Jyväskylän tulee säilyttää Aittorinteen asuinalue alkuperäisenä, ei kokonaisuuteen kuulumattoman 2010-luvun uudisrakennuksen rikkomana. Muistutus 2 (As Oy Väliaitankatu 3, 11 allekirjoittajaa) Muistutus 3 (As Oy Väliaitankatu 9, 6 allekirjoittajaa) Muistutus 4 (As Oy Yläaitankatu 4, 40 allekirjoittajaa)

17 Muistutus 5 (As Oy Väliaitankatu 5, 30 allekirjoittajaa) (Muistutukset 2, 3, 4 ja 5 ovat pääasiassa samansisältöisiä) Muistutuksissa vastustetaan vireillä olevaa kaavamuutosta ja puolletaan sen keskeyttämistä ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä seuraavin perustein: Aittorinne on suunniteltu puistomaiseksi asuinalueeksi ja edustaa toimivaa yhtenäistä luonnonläheistä asuinaluetta. Väliaitankatu 7 nykyinen tontti ja rakennus mukautuvat ympäröivään puistomaiseen, metsäiseen maisemaan. Kaavamuutoksella haettava ylikorkea rakentaminen jättäisi pahasti jälkensä tähän maisemaan. Vireillä olevan kaavamuutoksen ja rakennussuunnitelmien mukaiset kallioräjäytykset tuovat mukanaan turhia riskejä lähellä sijaitsevan alueen vanhan rakennuskannan rakenteisiin. Räjäytysten ja louhintojen seurauksena maanalaiset vesisuonet voivat vaihtaa kulkureittejään ja aiheuttaa riskiä etenkin Väliaitankatu 7 alapuolisille tonteille. Kallioräjäytysten ja syvälle kaavamuutosehdotuksessa menevien kaivausten seurauksena tapahtuvia kallion sisällä tapahtuvia pohjaveden virtausten muutoksia ei takuuvarmasti voida ennakoida. Kuka kantaa vastuun, jos ei kaupunki nämä riskit tiedostaessaan ja kaavamuutoksen etenemisen salliessaan. Myös hulevesien hallinta ja talviaikaisten lumimassojen hallinta nähdään riskinä. Aittorinteen alueella ei ole riittävästi asuntokohtaisia autopaikkoja vuokrattavissa nykyisten asukkaiden tarpeisiin, mikä näkyy Väliaitankadun varrella olevan vieraspysäköintialueen kuormituksena. Nyt vireillä oleva kaavamuutos tulisi vaikeuttamaan pysäköintitilannetta entisestään, koska suositusten mukaiset mitoitukset eivät käytännössä kuitenkaan riitä asukkaiden tarpeisiin ja tämän lisäksi vieraspysäköinti vaatii osansa. Miksi nykyiselle rakennukselle ei ole löydetty vaihtoehtoista käyttötarkoitusta sen sijaan, että vireillä olevien suunnitelmien toteutuessa käyttökelpoinen rakennus menee purkuun. Miksi pistemäinen kerrostaloratkaisu nyt luontevin ratkaisu, kun se ei ole sitä ollut alun perin? Miksi ei ole päätetty edetä nykyisen kaavoituksen mukaisin ratkaisuin? Muistutuksissa pyydetään vastaanottavia viranomaisia vierailemaan paikan päällä tutustumassa olosuhteisiin sekä alueen aikakauttaan edustavaan rakennuskantaan. Muistutus 6: Miten rakentamisen aikaisista louhinta- ja räjäytystöistä aiheutuvat riskit voidaan aukottomasti poissulkea. Voidaanko luotettavasti paikantaa maanalaiset räjäytysalueella ja sen läheisyydessä olevat vesisuonet ja virtaamat? Pyydetään lausuntopyynnön vastaanottavia viranomaisia vierailemaan paikan päällä tutustumassa olosuhteisiin sekä alueen aikakauttaan edustavaan rakennuskantaan. Vierailun yhteyteen toivotaan järjestettävän vielä toisen asukastilaisuuden, tieto alkuvuodesta järjestetystä tilaisuudesta ei tavoittanut läheskään kaikkia alueen asukkaita. Kaavoittajan vastine ehdotusvaiheen palautteeseen aihealueittain: Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja maisema Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventoinnissa Aittorinteen asuinalue ja nykyinen palvelurakennus on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi. Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan rakennuksella ei ole kuitenkaan sellaisia kulttuurihistoriallisia erityisarvoja, joiden vuoksi rakennus tulisi ehdottomasti suojella asemakaavassa. Keski-Suomen museon mukaan hyvällä suunnittelulla Aittorinteen aluetta on mahdollista täydentää uudella pistetalolla heikentämättä alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä. Uudisrakentamisen sopiminen ympäristöönsä varmistetaan rakentamistapaa koskevin kaavamääräyksin. Osittain maanpäällisen kellarikerroksen vuoksi rakennus on korkeudeltaan ja rakennusoikeudeltaan nykyisiä pistetaloja hieman suurempi. Kokoeroa lieventävät alueen korkeusvaihtelu ja runsas täysikasvuinen puusto. Uudisrakentaminen sijoittuu jo rakennetulle tontin osalle, tontin takaosan jäädessä puistomaiseksi oleskelualueeksi, mikä sopii Aittorinteen puistomaiseen kaupunkikuvaan hyvin. Uudisrakentamisen vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan on arvioitu kaavan laadinnan aikana. Uudisrakennus tulee näkymään kaukomaisemassa pääasiassa Jyväsjärven suunnasta, koska sen edessä on matalampia asuinrakennuksia ja toisaalta muuhun ympäristöön nähden vähemmän korkeaa puustoa. Uudisrakennus on kaavassa sijoitettu tontin etuosaan, jotta näkymien muutokset viereisissä kerrostaloissa olisivat mahdollisimman vähäiset. Uudisrakentaminen tulee kuitenkin väistämättä muuttamaan näkymiä naapurustossa sijoittuessaan asuinalueen keskelle. Kaavaratkaisun vaihtoehdot Kiinteistön omistaja hallinnoi ja tekee päätökset nykyisen rakennuksen käytöstä. Omistaja on hakenut tontille kaavamuutosta nykyisen rakennuksen korvaamiseksi kerrostalorakentamisella. Tontin sijainti yhdyskuntarakenteen kannalta erinomaisella paikalla ja Jyväskylän yleiskaavan mukaisella ensisijaisella täydennysrakentamisen

18 vyöhykkeellä on asettanut kaavan lähtökohdaksi täydennysrakentamisen mahdollisuuksien edistämisen alueella. Pistemäisten kerrostalojen keskelle esitetty uusi pistemäinen kerrostalo on kaupunkikuvallisesti luontevin ratkaisu. Tontin voimakas korkeusero Väliaitankatuun nähden ja pysäköinnin järjestäminen tontin etuosaan puoltavat ratkaisua, jossa rakennukseen toteutetaan pääosin maanalainen kellarikerros. Kellarikerroksen vuoksi rakennus tulee näyttäytymään seitsemänkerroksisena lähinnä Väliaitankadun puolelta. Rakentaminen (hulevedet, louhinta) Uudisrakentamisen tontin hulevedet ohjataan Väliaitankadun alueelliseen sadevesiviemäriverkostoon. Asemakaavassa on määräys tontilla syntyvien hulevesien käsittelystä ja viivyttämisestä ennen niiden johtamista sadevesijärjestelmään. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maaperä on kalliota, joten uudisrakentamisen toteuttaminen edellyttää tontilla louhintaa. Maaperä soveltuu hyvin rakentamiseen. Louhinnasta, maanrakennustöistä ja niiden turvallisuudesta vastaa uudishankkeen toteuttaja. Toteuttaja tekee tontilla rakentamisessa tarvittavat pohja- ja maaperätutkimukset ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä hankkeen vaatimassa laajuudessa. Jyväskylän kaupunki valvoo rakentamista rakennuslupamenettelyn puitteissa. Liikenne ja pysäköinti Uudisrakennuksen pysäköinti on osoitettu tontille, eikä asukaspysäköinti vähennä alueen yleisten pysäköintipaikkojen määrää. Täydennysrakentamisen määrä on kohtalaista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennesuoritteiden määrään tai katuverkoston liikenteen sujuvuuteen. Uudisrakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisäys katuverkossa on n. 60 ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennetarpeen arviointi maakäytön suunnittelussa). Osallistuminen, alueeseen tutustuminen Kaavan laadinnan aikana suunnittelualueen ja sen lähiympäristön olosuhteisiin on tutustuttu mm. maastokäynneillä ja käytössä olevan laajan paikkatietoaineiston avulla. Luonnosvaiheen asukastilaisuuden lisäksi kaavan ehdotusvaiheessa on järjestetty kaavapäivystys Halssilan kirjastolla ( ), jossa on ollut mahdollisuus tutustua kaavasuunnitelmiin.

19 KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 N:O X Y Kullervo Iivarinen

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 114 TONTIN 2 SEKÄ KATUALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Väliaitankatu 7) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :147 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,3520 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3520 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,77 0, A yhteensä 0, , ,99-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,0078 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,77 0, A yhteensä 0, , ,99-0, AK 0, , ,99 0, AKS -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,0078 Kadut 0, ,0 0,0078 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä